Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Turussa sukututkimukseen liittyvä näyttely
Hei,
ruotsinkielinen YLE on uutisoinut Turun kirjastossa avautuvaa sukututkimusnäyttelyä ja haastatellut Veli-Pekka Toropaista
http://svenska.yle.fi/nyheter/regionartikel.php?id=4583
Seppo Niinioja
10.02.10, 10:16
Hei,
ruotsinkielinen YLE on uutisoinut Turun kirjastossa avautuvaa sukututkimusnäyttelyä ja haastatellut Veli-Pekka Toropaista
http://svenska.yle.fi/nyheter/regionartikel.php?id=4583
Tässä linkki itse näyttelyyn: http://www.turku.fi/public/?ContentID=153089&NodeID=13018 . Nippa nappa mukaan ehtii vielä Turun Sukututkimuspäivien yhteydessä:
Sukella suomalaiseen sukututkimukseen!
Tapahtuman ajankohta:
9.2.2010 - 7.3.2010
Aukioloaika:
ma-pe klo 10-20
la klo 10-16
su klo 12-18
Toron haastattelu on erinomainen, mutta ihmetystä herättää (tai se on tietysti toimittajille tyypillisiä mokia), miksi YLE:n jutun oheen on kuvattu Raamattu avoimena Jobin kirjan kohdalta.
Alkanutta vuottahan juhlitaan määritelmän mukaisesti suomalaisen sukututkimusharrastuksen 350-vuotisjuhlavuotena. Veli-Pekka Toropainenkin kuitenkin kertoo rälssimies-esi-isistään Jomalasta aina 1300-luvulta alkaen. Omien rälssioikeuksen todistaminen ja pysyttäminen voimassa ei ollut mitään harrastuksen vuoksi tapahtuvaa puuhastelua, vaan sillä oli iso taloudellinen merkitys, kuten tiedämme, monet asiantuntijat paremmin kuin minä. Sursillianan syntyvaiheet tarjoavat luonnollisen kiintopisteen, mutta eivät todellakaan ole ruotsalais-suomalaisen sukututkimuksen alku, tai ainakin näin olen luullut.
Seuran jäsenet ovat voineet syksyllä lukea toiminnajohtajan blogista vahvasti nonshaleeraavan vastineen Helena Virolaisen julkiseen blogikirjotukseen. Ehkä uskallan siteerata toiminnanjohtajaa yhden lauseen verran: "Sukututkimus on aina tavalla tai toisella tieteellistä tutkimusta, mutta kaikki sukuun kohdistuva selvittelytyö ei ole sukututkimusta." Blogikirjoittelu näkyy menneen eräänlaiseksi puskasta ampumiseksi, valitettavasti.
Jos yritän tiivistää, koska oma pää on harva, niin esiterseriaanisella ajalla on virallisen termin mukaan tehty sukuun kohdistuvaa selvittelytyötä, ei harrastettu sukututkimusta, joka on aina tavalla tai toisella tieteellistä tutkimusta.
Seppo Niinioja
Jos yritän tiivistää, koska oma pää on harva, niin esiterseriaanisella ajalla on virallisen termin mukaan tehty sukuun kohdistuvaa selvittelytyötä, ei harrastettu sukututkimusta, joka on aina tavalla tai toisella tieteellistä tutkimusta.
Go, Seppo, go!
Mitä väliä tuolla asialla loppujen lopuksi on?
Jokainen sukututkija voi ihan tykönänsä määritellä miten harrastuksensa tai työnsä kokee.
Mitä tulee siihen, että tänä vuonna juhlitaan 350v täyttävää harrastusta, niin aivan samalla tavalla montaa muutakin juttua juhlitaan "väärään aikaan".
Lumieret eivät tehneet ensimmäistä elokuvaa, Disney ei tehnyt ensimmäistä koko illan animaatiota, Bell ei keksinyt ensimmäisenä puhelinta jne, Krazy Kat ei ollut ensimmäinen sarjakuva -> silti näitä tapahtumia muistellaan tasavuosikymmeninä
Ellei joku halua juhlia, niin jättää bileet väliin ;)
Juha
Ellei joku halua juhlia, niin jättää bileet väliin ;)
Bileet voivat jäädä väliin myös SSS:n tyhjän 350-juhlasivun vuoksi. Josta voi syntyä mielikuva, ettei mitään ohjelmaa ole. Minkä johdosta tästä Turun näyttelystä tänne mainitsin.
Ilmeisesti ylläpitäjä on ollut yliaktiivinen ja luonut alasivun, mikä on tarkoitus täyttää myöhemmin. Rakenne ja sisältö kun tulevat väliin eri paikasta
Ei sen kummempaa.
Toivottavasti korjaantuu pian!
t. Juha
Veli-Pekka Toropaisen suomenkielinen hastattelu
http://areena.yle.fi/player/index.php?clip=743000&language=fi
Aldi
Tiina Miettinen
10.02.10, 18:52
En suoraan sanoen ymmärrä tätä tietynlaista saivartelua, jota on viime aikoina ilmennyt tiettyjen henkilöiden taholta 350 juhlavuoden tiimoilta. Minusta se on suoraan sanoen kummallista ja kaunaista.
Kukaan ei ole käsittääkseni missään väittänyt, ettei ennen Terserusta olisi harrastettu sukututkimusta. Olen jopa itse tuonut Genoksen pääkirjoituksissa julkisesti esille esimerkiksi Vadstenan abbedissojen sukututkimukset 1400- ja 1500 -lukujen vaihteesta (Genos 2/2009). Täysin selvää on se, että emme voi tarkoin tietää aatelisten sukututkijoiden perimmäisiä motiiveja. Oliko oman ja toisten sukujuurten selvitys enemmän välttämättömyys kuin huvia ja harrastusta? Jollekin se oli aivan varmasti huvia. Uskon, että esim. abbedissa Anna Bülow nautti oman laajan sukukronikkansa kirjoittamisesta, vaikka sen perimmäinen tarkoitus oli auttaa valvomaan etteivät aateliset solmi avioliittoja kielletyissä polvissa.
Joka tapauksessa piispa Johannes Terserus oli ensimmäinen tunnettu Suomessa asunut henkilö, joka varsinaisen työnsä ohessa ja virkamatkallaan teki sukututkimusta ilmeisesti varsin puhtaasti omaksi huvikseen ja silkasta uteliaisuudesta. Hän vieläpä innosti paikalliset papit mukaan ja nämä jatkoivat sukujensa selvittelyä. Se on aivan selkeästi suomalaisen sukututkimusharrastuksen merkkipaalu!
Ja toki jokaisella sukututkimusta harrastavalla on kautta vuosisatojen ollut tarkoitus pyrkiä totuuteen. Tällöin sukututkimus on väistämättä tieteellistä, koska pyritään mahdollisimman totuudenmukaiseen lopputulokseen.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.