Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Haluatko nähdä esivanhempiesi käsialaa?
Huomasin juuri, että tällä viikolla on Arkistolaitoksen sivulle tullut valtava määrä Suuren Adressin allekirjoituksia vuodelta 1899. Adressi tehtiin pitäjittäin ja näin se myös löytyy ao. nettisivuilta.
Sieltä vain tutkimaan omien isovanhempien tai heidän vanhempiensa käsialaa
http://digi.narc.fi/digi/newimages.ka
Linkki vanhenee kylläkin tuota pikaa, sillä se itseasiassa linkki sivulle "viikon aikana digitoidut"
Itse löysin isoäitini isän ja tämä sisaren nimikirjoitukset sekä isoäitini isänisän nimen!
Juha
Sami Lehtonen
06.02.10, 19:59
Tässä varmaankin vähän kestävämpi linkki:
http://digi.narc.fi/digi/hae_ay.ka?atun=230588.KA
Vau!
Kiitos linkistä - löytyi "tolkuttomasti" sukulaisten nimikirjoituksia. Muhos ja Utajärvi kahlattu läpi, jatkan Ylikiimingistä!
-Solja
Huomasin juuri, että tällä viikolla on Arkistolaitoksen sivulle tullut valtava määrä Suuren Adressin allekirjoituksia vuodelta 1899. Adressi tehtiin pitäjittäin ja näin se myös löytyy ao. nettisivuilta. Sieltä vain tutkimaan omien isovanhempien tai heidän vanhempiensa käsialaa Juha
Kiitos Juha aivan erinomaisesta vinkistä, sieltä löytyvät isoisäni vanhemmat ja isoisäni sisar, Sahalahden Arrat Hämeessä. Mielenkiintoista havaita, että isäntä itse on adressin alkupuolella ja muu perhe loppupuolella. Olisiko kyseessä jonkinlaista hierarkiaa, vai olivatko paikalla eri aikaan. Nyt katselemaan muita sukulaisia, olipa kiinnostava juttu!
t. Olavi A.:)
Erkki A Tikkanen
06.02.10, 22:19
Ei taida kuitenkaan kaikki nimet olla itse nimenkantajan kirjoittamia:(
Katselin muutamien henkilöiden tietoja ja sattui mm. tämä sivu vastaan:
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=4141942&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Joku kirjoitustaitoinen on kirjoittanut esim. vasemmanpuoleisen sivun tietoja ylös. Samoin oikeanpuoleisella sivulla on samaa käsialaa usean nimen kohdalla.
Jaakontytär
06.02.10, 23:36
Ketjun aloittajalle suuri kiitos! Ei puhettakaan että pääsisin ajoissa nukkumaan moisen aarteen nähtyäni :D:
Ei taida kuitenkaan kaikki nimet olla itse nimenkantajan kirjoittamia:(
Huomasin saman. Joillakin sivuilla on lähes jokainen nimi omalla persoonallisella käsialallaan, joillakin taas melkein koko sivu saman kirjoittajan listaamaa (tutkin vasta Ähtärin osalta). Mutta voidaan varmaan niissäkin olettaa että ehkä kirjoittaja on kuitenkin ollut joku perheenjäsen. Ehkä se jolla on katsottu olleen luettavin käsiala...
Huomioni kiinnittyi toiseenkin asiaan, josta laitan eri postin nimien normalisoimista (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4625&page=7&highlight=normalisointi) koskevaan ketjuun.
Kiitos hyvästä tiedosta/linkistä. Joskus vuosia sitten mietinkin, mistä näitä nimikirjoituksia saisi käsiinsä.
Löysin sukulaisia, mutta eräät joita hain, tajusin, että heillä ei ollut tuohon aikaan vielä kirjoitustaitoa, pelkät puumerkit:D:.
Huomasin kyllä saman, että ei taida kaikki nimmarit olla ihan oikeita... Osasta voi olla varma ja ei sitä tiedä onko joku perheenjäsen kirjoittanut kaikkien nimet, vai miten...
Kiitos. Terv. Arttu
Mielenkiintoista havaita, että isäntä itse on adressin alkupuolella ja muu perhe loppupuolella. Olisiko kyseessä jonkinlaista hierarkiaa, vai olivatko paikalla eri aikaan.
Ei siellä mitään hierarkiaa ole, sulassa sovussa isännät, palkolliset ja itselliset. Sahalahdelta ja Pälkäneeltä ei löytynyt yhtään allekirjoittajaa pelkällä patronyymillä, vaikkei sukunimi ollut pakollinen vielä 1899.
Seppo Niinioja
07.02.10, 10:57
Pienestä se ilo lähtee ja hyvä niin. Melkoinen suoritus oli kyseessä. Adressiinhan kerättiin 11 päivän aikana runsaat 500 000 allekirjoitusta. Suomen väkimäärä oli 2,5 miljoonaa eivätkä kaikki tietysti olleet kirjoitustaitoisia eivätkä alaikäisinä ehkä täysivaltaisia tällaista adressia allekirjoittamaan, miten se nyt sitten määriteltiinkin. Isä varmaan saattoi tehdä sen. Voisi tutkia, minkä ikäisiä esim. monet torpan tytöt olivat. Epäviralllinenhan adressi kyllä sinänsä oli.
Kuten tiedetään, keisari Nikolai II ei ottanut lähetystöä vastaan. Jäivätpä nimikirjoitukset talteen Kansallisarkistoon! Saattaisivat muuten olla lionneet Nevan likavesissä sikäläisissä arkistoissa, kuten passiasiakirjat.
Seppo Niinioja
Kirsi Rannikko
07.02.10, 11:02
Kiitos hyvästä linkistä. Mielenkiintoista oli havaita, miten ihmiset itse kirjoittivat nimensä verrattuna kirkonkirjoihin Taavi - David, Maija - Maria jne.
Ammatteina Uudellakirkolla näkyi olevan mm. torppali, joka oli niin monta kertaa kirjoitettu näin, ettei kyseessä voi olla kirjoitusvirhe vaan tapa sanoa.
Hauska oli myös dalollinen David ....;)
Terveisin,
Heikki Koskela
07.02.10, 11:05
Kiitos hyvästä tiedosta/linkistä. Joskus vuosia sitten mietinkin, mistä näitä nimikirjoituksia saisi käsiinsä.
Löysin sukulaisia, mutta eräät joita hain, tajusin, että heillä ei ollut tuohon aikaan vielä kirjoitustaitoa, pelkät puumerkit:D:.
Huomasin kyllä saman, että ei taida kaikki nimmarit olla ihan oikeita... Osasta voi olla varma ja ei sitä tiedä onko joku perheenjäsen kirjoittanut kaikkien nimet, vai miten...
Kiitos. Terv. Arttu
Kyllä löysin minäkin sukulaisia isäni puolelta. Mutta kyllä tämä on niitä adresseja, jotka tehtiin aatteellisen voiman vaikutuksesta ja tehty samoin menetelmin kuin nykyäänkin usein tehdään. Kootaan nimiä varman puheen päälle ja tietoisena siitä, että adressiin kirjoitettu henkilö tukee kyseistä aatetta tai syytä, jota varten nimiä kirjoitellaan adresseihin.
Eihän sitä taidettu edes luovuttaa Suomenmaan suuriruhtinaalle kun virkamiehet muodostivat "muurin" hänen ymärilleen.
Kiitos hyvästä linkistä. Mielenkiintoista oli havaita, miten ihmiset itse kirjoittivat nimensä verrattuna kirkonkirjoihin Taavi - David, Maija - Maria jne.
Ammatteina Uudellakirkolla näkyi olevan mm. torppali, joka oli niin monta kertaa kirjoitettu näin, ettei kyseessä voi olla kirjoitusvirhe vaan tapa sanoa.
Hauska oli myös dalollinen David ....;)
Terveisin,
Myös Muolaassa näkyy torppalia. Päättelin että ne allekirjoitukset, joissa on torppali (esi-isäni ym.) ovat omakätisiä, koska samalla sivulla on joissain myös torppari.
Huomiota kiinnitti, että vaimojen sukunimessä oli jo häälyvyyttä, useassakin pitäjässä. Toiset vaimot oli kirjattu puolisonsa sukunimelle, toiset taas omalle nimelleen.
Virheitäkin löytyi, esim. esi-isäni oli merkitty työmieheksi, ja hänen alla oleva tyttärensä oli merkitty torpparin tyttäreksi, vaikkei heillä ollut torppaa vaan mäkitupa. Tämä tytär, isoäitini, oli kirjoitustaitoinen, hän oli käynyt koulua ja hänen kirjeitään on tallella. Allekirjoitus ei näytä kumminkaan omakätiseltä. Ajattelen, että ehkä isä antoi luvan panna sellaistenkin perheenjäsenten nimiä, jotka eivät sattuneet olemaan paikalla, kun nimien kerääjä tuli taloon. Perhe on kumminkin varmuudella oikea, kerääjä oli kulkenut kylässä naapuritalosta toiseen.
Mariaa oli toisinaan kirjoitettu muotoon Marija, mistä voi päätellä että näin sanottiin, eikä esim. Maija.
Marjatta
Itse löysin isoäitini isän ja tämä sisaren nimikirjoitukset sekä isoäitini isänisän nimen!
Juha
Hieno juttu! Löysin äitini isänisän ja äidinäidin äidin sekä hänen veljensä ja sisarensa nimikirjoitukset. Ja mitä vielä löydänkään. Hieno lisä tiedostoihin kuvana vietynä!
Ei taida todellakaan aina olleen kyse ainoastaan kirjoitustaidottomuudesta. Ainakin alla olevan linkin sivulla (ja sitä seuraavalla sivulla) vaikuttaa koko aukeama olevan samalla käsialalla. Kyse on Pieksämäen jostain kylästä, jossa arvatenkin kirjuri on toiminut.
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=4151351&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Erittäin hyvä linkki. Kiitos siitä:)
Olipa mahtavaa nähdä isoiso-isän ja Hänen kahden poikansa omakätiset nimikirjoitukset.
Tuli mieleen, että periytyykö käsialakin, kun isoiso-isäni käsiala on näköjään aivan samanlainen kuin isäni käsiala;)
Oli myös mielenkiintoista huomata, että iso-setäni on käyttänyt jo silloin etunumenään toista etunimeään, jolla Häntä puhuteltiin myöhemminkin.
Mikä mahtoi olla ikäraja, jonka perusteella nimen voi kirjoittaa ko. adressiin?
Adressissa näkyi olleen isosetäni nimi. Hän oli tuolloin 15-vuotias.
Tuota käsialan periytymisasiaa minäkin ajattelin tuijottaessani melkein järkyttyneenä kaukaisen esi-isäni nimikirjoitusta. Sattuman oikkua vai geenejä - mene ja tiedä.
Nii-in,
Yhtä sotkuista on minullakin tuo allekirjoitus!
Itseäni näissä kiinnosti eniten tuo tittelien runsaus ja varsinkin naisten kohdalla. Niistä mitä itse olen käynyt läpi, oli vertautui nainen lähes poikkeuksetta mieheensä;
torpparin leski
entisen tilallisen vaimo
piian tytär
jne
Juha
Näyttää siltä, että joillain paikkakunnilla yhden perhekunnan kaikki nimet ovat saman henkilön kirjoittamia. Lieneeköhän siinä tapauksessa sitten isännän vai emännän? Voi kuvitella tilanteen, jossa toinen sanoo toiselle: "kirjotapa sää se munki nimi siihen sun nimen fölöjyhyn ko sulla kumminki on parempi käsiala".
Esimerkiksi Toholammilla on muuten joku nainenkin kirjoittanut ammatikseen talokas, ollut siis ilmeisesti talo hänen nimissään.
Minä löysin mm. isoäitini ja hänen vanhempiensa nimikirjoitukset. Varsinkin isoäidin käsialassa oli kauniita ns. englantilaisen kaunokirjoituksen muotoja. Kalligrafian harrastjana katselin nimiä myös käytetyn kaunokirjoitustyypin mukaan. Ihan niinkuin nykyäänkin on monen sortin kirjoitustyyliä oppineita, niin oli silloinkin selvästi uudempaa ja vanhempaa tyyliä. Oli vakaan ja epävakaan käden jälkiä ja joillekin lienee tuolloin ollut vielä puumerkki tutumpi. Nimien kirjoitusasuun ei sivuista liene varsinaisesti apua, kun joukossa näkyi saman talon väenkin erilaisia nimiasuja.
Ammatin laittaminen mukaan on ollut kulttuurihistoriallisesti hieno juttu! Erityisesti kiinnitin huomiota "neulojiin", jotka itse asiassa olivat kylällä toimivia kotiompelijoita, ainakin omassa kotikylässäni. Heitä oli muuten yllättävän paljon. Ammatti lienee tulossa pikkuhiljaa takaisin, sillä laatuvaatteiden hinnat ovat karanneet pilviin.
Erään pariskunnan ammatin kohdalla pysähdyin miettimään: olikohan torpparipariskunta toisiaan vielä käyttänyt nelikymppisinä ja usealapsisina tarkoituksella titteleita renkin ja palvelustyttö? Vai oliko sitten toinenkin samanniminen pariskunta samoilla seuduilla, tiedä häntä. Aikamoinen sattuma, kun nimet kuitenkin olivat peräkkäin.
Heikki Koskela
07.02.10, 20:22
Ammatin laittaminen mukaan on ollut kulttuurihistoriallisesti hieno juttu! Erityisesti kiinnitin huomiota "neulojiin", jotka itse asiassa olivat kylällä toimivia kotiompelijoita, ainakin omassa kotikylässäni. Heitä oli muuten yllättävän paljon. Ammatti lienee tulossa pikkuhiljaa takaisin, sillä laatuvaatteiden hinnat ovat karanneet pilviin.
Erään pariskunnan ammatin kohdalla pysähdyin miettimään: olikohan torpparipariskunta toisiaan vielä käyttänyt nelikymppisinä ja usealapsisina tarkoituksella titteleita renkin ja palvelustyttö? Vai oliko sitten toinenkin samanniminen pariskunta samoilla seuduilla, tiedä häntä. Aikamoinen sattuma, kun nimet kuitenkin olivat peräkkäin.
Olen samaa mieltä Tuulakin kanssa ammattinimikkeiden esiintymmisestä. Koska ammatti näyttää esiintyvän poikkeuksetta allekirjoituksen yhteydessä, sillä on mielestäni todellista merkitystä henkilön ammatin kannalta. Rippikirjoissa olen todennut ammattien kirjaamisen olevan jotensakin puutteellisia tai niitä ei ole ollenkaan. Pappi on myös saattanut antaa ammattinimikkeen oman harkintansa mukaan.
Tässä tapauksessa ammatin esiintyminen itse henkilön kirjottamana (tai kirjoituttamana) antaa käsityksen siitä, mitä työtä henkilö on itse oman käsityksensä mukaan tehnyt. Ainakin minulle ammatti vahvistaa jo ennestään tutkimani henkilön identiteettiä, kun saan lisätä "todellisen" ammatin hänen nimensä jälkeen.
Oli mukava todeta, että kotipitäjäni allekirjoittajat olivat minulle jo tuttuja sukututkimuksen kautta - olivat siis jo koneellani varsin hyvin. Aivan lähisukulaisiani en kuitenkaan löytänyt montakaan. Mitähän se mahtaa kertoa heidän asenteestaan venäläistämislakeja kohtaan?
Kiitos mielenkiintoisesta linkistä minunkin puolestani!
Katselin mm. Lammin nimiä, huomasin siellä muutamilla olevan tittelinä "vuokraaja". Mikähän ammatti tuo lienee? Yhdellä oli "puustellin vuokraaja" eli se ainakin viittaisi majatalon pitoon.
Tuija K.
Sami Lehtonen
07.02.10, 23:06
Kiitos mielenkiintoisesta linkistä minunkin puolestani!
Katselin mm. Lammin nimiä, huomasin siellä muutamilla olevan tittelinä "vuokraaja". Mikähän ammatti tuo lienee? Yhdellä oli "puustellin vuokraaja" eli se ainakin viittaisi majatalon pitoon.
Tuija K.
Lampuoti eli tilan vuokraaja lienee kyseessä. Puustelli on virkatalo - ei majatalo.
Pälkäneen listoja lukiessa takerruin isäntien titteleihin. Ehdoton enemmistö oli mielestään talollisia. Muut vastaavat olivat (suurinpiirtein yleisyysjärjestyksessä) maanviljelijä, talonpoika (melko mahdotonta erottaa talon pojista), talon isäntä, talokas, tilallinen (~2 kpl) ja talon omistaja (~2 kpl).
Mitähän tuosta "maanviljelijöiden" yleisyydestä voisi päätellä? Sehän on melko uusi nimike, ja suurin osa heistä näyttäisi vielä keskittyneen tietylle kulmakunnalle. Valitettavasti en katsonut tarkemmin, kuka oli toinen "talon omistaja", mutta toinen oli Ruokolan kartanon Waldens, jonka vaimo? kuitenkin oli "talon emäntä".
Isännän tittelistä riippumatta heidän perheensä oli nimetty lähes aina talon emäntä, talon poika ja talon tytär. Joitakin tapauksia kuitenkin oli, joissa isäntä, emäntä ja jopa tytärkin olivat kaikki merkitty talolliseksi tai talokkaaksi. Orastavaa tasa-arvoa? Vähän vaihtelua listoille toivat sentään "Talon vaari" ja "Muori".
Löytyihän sieltä sukulaisiakin, ainakin jos unohtaa, että pitäjässä on muitakin saman suku/talonnimisiä...
Anna
Aivan lähisukulaisiani en kuitenkaan löytänyt montakaan. Mitähän se mahtaa kertoa heidän asenteestaan venäläistämislakeja kohtaan?
Tämä kysymys minuakin kiinnostaa. Joissain pitäjissä adressista puuttuu muutamien sangen tärkeiden, valveutuneiden ja vaikutusvaltaisten kunnallisvaikuttajien allekirjoituksia. Ei voi oikein uskoa, että adressi ei olisi heitä tavoittanut, vaan kyseessä täytyy pikemminkin olla tietoinen päätös jättää allekirjoittamatta. Voisiko tästä päätellä, että allekirjoittamatta jättäneet henkilöt ovat olleet puoluekannaltaan vahvasti vanhasuomalaisia? Lisäksi joku allekirjoittamatta jättänyt vaikuttaa sellaiselta henkilöltä, jolla saattoi olla sellainen asema (esim. joku pikkuvirka), ettei sitä kannattanut venäläisjohtoisen hallinnon silmissä vaarantaa.
Suomalainen puolue ei tuossa vaiheessa muistaakseni ollut vielä virallisesti jakautunut kahtia, mutta suomalaisen puolueen sisällä nuorsuomalainen ryhmä oli jo muodostunut ja oma ohjelmakin tällä "puolueella puolueen sisällä" oli.
Erkki Järvinen
08.02.10, 06:52
Listalta puuttuvat nimet minuakin mietityttävät, mikä voisi olla syynä.
- erkki järvinen -
Heikki Koskela
08.02.10, 08:14
Tämä kysymys minuakin kiinnostaa. Joissain pitäjissä adressista puuttuu muutamien sangen tärkeiden, valveutuneiden ja vaikutusvaltaisten kunnallisvaikuttajien allekirjoituksia. Ei voi oikein uskoa, että adressi ei olisi heitä tavoittanut, vaan kyseessä täytyy pikemminkin olla tietoinen päätös jättää allekirjoittamatta. Voisiko tästä päätellä, että allekirjoittamatta jättäneet henkilöt ovat olleet puoluekannaltaan vahvasti vanhasuomalaisia? Lisäksi joku allekirjoittamatta jättänyt vaikuttaa sellaiselta henkilöltä, jolla saattoi olla sellainen asema (esim. joku pikkuvirka), ettei sitä kannattanut venäläisjohtoisen hallinnon silmissä vaarantaa.
Suomalainen puolue ei tuossa vaiheessa muistaakseni ollut vielä virallisesti jakautunut kahtia, mutta suomalaisen puolueen sisällä nuorsuomalainen ryhmä oli jo muodostunut ja oma ohjelmakin tällä "puolueella puolueen sisällä" oli.
Kyllä minä ajattelen niin, että varsinkin aktiivisesti yhteiskunnan tehtäviin osallistuneet tuolloin ajattelivat omaa asemaansa virkamiehinä/-naisina ja jättivät nimen tietoisesti kirjoittamatta adressiin. Taustalla saattoi olla virka, jonka hoitaminen oli kytköksissä valtion hallintoon välillisesti tai välittömästi.
Esimerkkinä mainitsen omasta pitäjästä vaikkapa kirkkoherran, joka vaimoineen oli kirjoittanut adressin samoin kuin kirkkoherran apulainen. Mutta sen sijaan kruununnimismiehen nimeä en löytänyt luettelosta. Sen sijaan löysin hänen vaimonsa nimen. Oli joitakin muita vaikutusvaltaisia aikalaisia, joiden nimeä en löytänyt luettelosta.
Toinen ryhmä oli vankan uskonnollisen vakaumuksen omanneet ihmiset. He eivät nimeään kirjoittaneet adressiin. Syynä oli vakaumuksellinen asenne, joka esti nimen kirjoituksen. He tahtoivat kirjaimellisesti olla kuuliaiset esivallalle ja kunnioittivat esivallan tahtoa. Luulen, että tarkempi analysointi laajasta materiaalista todistavat esittämäni ajatuksen oikeaksi.
Sami Lehtonen
08.02.10, 08:42
Jos pohdinta allekirjoittaneista kiinnostaa, niin tuosta on kyllä julkaistu kirjakin, eli:
"Suuri Adressi"
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Suomen historian professori emeritus Päiviö Tommila. sivuja on yli 300.
Kyllä silti pitäisin tuon 1899 maaliskuun alkuviikolla kootun yli puolen miljoonan nimen keräämistä saavutuksena, enkä niinkään ihmettelisi, jos joku nimi sieltä puuttuu. Ehkäpä suurelle osalle kirjoittaneista adressin sanamuodolla ei ollut niin väliä, mutta osa kirjoittamatta jättäneistä saattoi tehdä sen yksinkertaisesti siitä syystä, ettei ehtinyt tutustua adressin sisältöön.
Heikki Koskela
08.02.10, 10:25
Kyllä silti pitäisin tuon 1899 maaliskuun alkuviikolla kootun yli puolen miljoonan nimen keräämistä saavutuksena, enkä niinkään ihmettelisi, jos joku nimi sieltä puuttuu. Ehkäpä suurelle osalle kirjoittaneista adressin sanamuodolla ei ollut niin väliä, mutta osa kirjoittamatta jättäneistä saattoi tehdä sen yksinkertaisesti siitä syystä, ettei ehtinyt tutustua adressin sisältöön.
Saavutus oli erittäin vakuuttava sillä adressin nimet kerättiin hyvin lyhyessä ajassa (11 päivää). Mutta ennen keräystä asia alustettiin kansalaisille mahdollisimman hyvin. Mm. oli tiedossa adressin sisältö ja tarkoitus, joka liitettiin mukaan. Olen siinä käsityksessä, että erityisen tarkoin sen siältöön tutustuivat "valistuneet" alamaiset ja tekivät sen perusteella omat johtopäätöksensä.
Osa kansasta ei edes osannut lukea adressin siältöä, joten heitä oli helppo mainipuloida asian taakse. Niinhän tehdään nykypäivinäkin, vaikka lukutaito onkin kaikilla. Käytännössä eivät kaikki voineetkaan tutstua adressin tarkoituperiin nuutoin kuin kuulemisensa perusteella.
En voi yleistää asiaa kovin enkä ole tutustunut Tommilan tutkimukseen. Käsitykseni perustuu promillen murto-osan tutkimustietoihin asiasta ja jonkinlaiseen synteesiin historian tapahtumista.
Lampuoti eli tilan vuokraaja lienee kyseessä. Puustelli on virkatalo - ei majatalo.
No niinpä tietysti :) Kiitos vastauksesta!
Kyllä silti pitäisin tuon 1899 maaliskuun alkuviikolla kootun yli puolen miljoonan nimen keräämistä saavutuksena, enkä niinkään ihmettelisi, jos joku nimi sieltä puuttuu. Ehkäpä suurelle osalle kirjoittaneista adressin sanamuodolla ei ollut niin väliä, mutta osa kirjoittamatta jättäneistä saattoi tehdä sen yksinkertaisesti siitä syystä, ettei ehtinyt tutustua adressin sisältöön.
Tai jos pelkäsi tarpeeksi. Joitakin adressin viejiä hyvästeltiin kotipitäjässä kuin kuolemaantuomittuja. (Muistaakseni Tommilan kirjasta luettua.)
Kyllä silti pitäisin tuon 1899 maaliskuun alkuviikolla kootun yli puolen miljoonan nimen keräämistä saavutuksena, enkä niinkään ihmettelisi, jos joku nimi sieltä puuttuu. Ehkäpä suurelle osalle kirjoittaneista adressin sanamuodolla ei ollut niin väliä, mutta osa kirjoittamatta jättäneistä saattoi tehdä sen yksinkertaisesti siitä syystä, ettei ehtinyt tutustua adressin sisältöön.
Suomen väestö oli tuolloin n. 2,6 milj. asukasta. Keskellä talvea harvaan asutulla maaseudulla ei helposti tavoitettu ihmisiä. Puolen miljoonan allekirjoittajan tavoittaminen runsaassa viikossa oli suuri saavutus.
Löydän mm. isoisäni nimikirjoituksen. Hän oli palannut edellisenä syksynä Amerikan matkalta poikamiehenä ja kertoo allekirjoituksessa olevansa "jtsellinen". (Monessa muussakin tapauksessa tulee j-kirjain ja i-kirjaimen paikalle.)
Isoisäni nimikirjoitus löytyy sivulta, jossa ensimmäisenä allekirjoittajana on pitäjän "lukkari ja urkuri" ja toisena nimenä "kirkon vartia" joka muuten oli isoisäni setä. Muina henkilöina talokkaan vävy, neljä talokkaan poikaa, talokas ja torpparin poika. Olikohan nämä omakätiset allekirjoitukset otettu jossain tilaisuudessa?
Kiitokset linkistä. Itse katselin Jääsken ja Ruokolahden adresseja ja niissä oli pelkät nimikirjoitukset. Ei mitään mainintoja ammateista. Nimet olivat joko kokonaan kirjoitettuja tai etunimestä vain alkukirjain ja sitten sukunimi. Itse en löytänyt yhtään varmaa sukuun kuuluvaa, koska siellä oli useita saman nimisiäkin.
Olikohan siinä joku syy, miksi toisaalla laitettiin ammatitkin ja toisaalla pelkät nimet?
Terv. Jaana
Irja Paredes
08.02.10, 17:43
Mielenkiintoinen linkki. Pielavedellä isoisäni isä on monessa perukirjassa "toimittajana" ja niitä selaillessa tulin ajatelleeksi miten hyvä käsiala hänellä oli vai olikohan joku kuitenkin kirjurina. Adressia selatessa löytyi samalla käsialalla koko perhe ts täysi-ikäiset samalla käsialalla, joten ainakin se vahvvistui, että hänellä oli kaunis käsiala.
Selatessani Pielavettä ja Karttulaa niin luulen, että adressia kuljetti varmaan "kuriiri" kylittäin sillä nimet ( ja ammatitkin mm palvelia, itellinen,rengi jne ) ovat kylittäin.
Hei
itse seikkailin mieheni sukua etsien Kauhajoella. Siellä allekirjoittaneita oli mielestäni väestömäärään nähden tosi vähän ja lähes kaikki olivat talollisia, talollisten vaimoja, tyttäriä ja poikia. Vain aivan muutama torppari oli mukana. Mistähän tämäkin johtui? Todella mielenkiintoista!
Satu Aittomäki
Heikki Koskela
08.02.10, 18:24
Hei
itse seikkailin mieheni sukua etsien Kauhajoella. Siellä allekirjoittaneita oli mielestäni väestömäärään nähden tosi vähän ja lähes kaikki olivat talollisia, talollisten vaimoja, tyttäriä ja poikia. Vain aivan muutama torppari oli mukana. Mistähän tämäkin johtui? Todella mielenkiintoista!
Satu Aittomäki
"Talolliset osallistuivatkin kaikkialla Suureen adressiin huomattavasti aktiivisemmin kuin mitä heidän osuutensa kunnan koko väestö olisi edellyttänyt."(Päiviö Tommila).
Tämä tarkoittaa sitä, että esim Satakunnan eräissä osissa talollisten osuus väestöstäoli noin 20% mutta kirjoittamisprosentti oli kuitenkin 35%. Sama koski useita kuntia Suomessa. Talolliset olivat siis "yliedustettuna" verrattuna heidän osuutennsa väestöstä. Ehkä Kauhajoki kuului tähän kategoriaan.
Torppareitten ja tilattoman väestön osalta tilanne oli toisin päin. He olivat siis aliedustettuna todelliseen määräänsä nähden. Syynä voisi olla selvä tendenssi kääntyä sellaisen väestöryhmän puoleen, jolla on enenmmän vaikuttavuutta adressin sanomaan.
Suuren adressin alullepanijat ja organisointi maaseudulla oli puolestaan ylemmän sosiaaliluokan aikaansaamaa. Ylioppilaat olivat myös hyvin mukana.
Löysin myös tänään lainaamastani Tommilan kirjasta kiinnostavan tiedon, joka koski erästä kotikylässäni asunutta vähän omituisena pidettyä Johannes Koskelaa. Minulla on hänen kirjoittamiaan omakustanteita tuolta ajalta. Eräässä vihkosessa hän kirjoitta tavanneensa Bobrikovin, jota tietoa pidin mielikuvituksen tuotteena. Mutta Tommilan kirjasta löytyikin viitteellä varustettu tieto, että hän olisikin ollut tavalla taikka toisella yhteydessä kenraalikuvernööriin ja "sittemmin paljastanut hankkeen Bobrikoville..."(Tommila).
Varmasti oli aivan käytännönkin syitä siihen, miksi adressi jäi monelta allekirjoittamatta. Torpparilla oli taksvärkkinsä kenties toisella puolen isoa pitäjää, ja adressi sijaitsi vaikkapa kunnantalolla tai koululla, pitkän apostolinkyydin takana.
Entä toisessa pitäjässä palveluksessa olleet - antoiko isäntäväki ilman muuta luvan lähteä kotipitäjään nimeä kirjoittamaan?
Ihmiset olivat myös matkoilla ja adressihan polkaistiin käyntiin varsin nopeasti.
Ja kirjoitustaidon puute - jos paikalla ei olisikaan ketään joka olisi auttanut sen nimen raapustuksessa.
Katselin Vihtiä, joissa "Dyä miähet" olivat sankoin joukoin liikkeellä, myös "Rustitilalliset". Löysin pari isoisäni serkkua sekä isänäitini isän, torpparin. Aika laiha saalis.
ph
Erään pariskunnan ammatin kohdalla pysähdyin miettimään: olikohan torpparipariskunta toisiaan vielä käyttänyt nelikymppisinä ja usealapsisina tarkoituksella titteleita renkin ja palvelustyttö? Vai oliko sitten toinenkin samanniminen pariskunta samoilla seuduilla, tiedä häntä. Aikamoinen sattuma, kun nimet kuitenkin olivat peräkkäin.
Suodenniemellä ei näy ketään merkityn piiaksi. Naisille löytyy ammatteja palvelia, palveliatar, palvelustyttö. Renkejä näkyi äkkiselaamalla olevan 4, miesten ammatteja ovat palvelia ja työmies, yksi oli kirjoittanut omakätisesti: palvelija.
Vanhuksia sattui silmään 3 ja eläkeläisiä 1.
Sanasto oli uusiutunut, ainakin kirjoitettu sanasto.
Marjatta
Hieno linkki, kiitos! Minäkään en löytänyt kaikkia sukulaisiani. Osa ihmisistä oli laittanut molemmat tai toisen etunimensä eikä patronyymiä lainkaan. Niistä on huono lähteä arvailemaan nimen omistajaa. Joissakin listoissa ei myöskään ollut ammatteja tai sosiaalista asemaa, jotka kuitenkin tekisivät listan mielenkiintoiseksi lukea. No, eiväthän he kirjoittaneetkaan nimiään jälkipolvien luettaviksi vaan muista syistä. :D:
Eri pitäjien nimikirjoitussivuilta tulee todella esille monenlaista mielenkiintoista titteleihin, nimien kirjoitusasuihin ja käsialaan/kirjoitustaitoon liittyvää.
Pihtiputaalta löytyy arintaatturi, ihtelinen, huolellisesti muotoiltu palavelijatar, useita naispuolisia talokkaita/talollisia.
Demetrius on kirjoittanut etunimensä juuri noin, samaten itsellisen tytär Tyyne Djerf on kirjoittanut vaikean sukunimensä aivan noin. Ihmettelen tosin, millaisena paikalliset ovat tämän nimen mahtaneet ääntää.
Ihastelin myös lasipruukilaisten kirjoitustaitoa varsin vaikeissakin nimissä (linkki (http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=4144369)), vaikken joukosta lähisukulaisia löytänytkään. Muualta löytyy väännöksiä kuten Nyykård, Walsteni, Linholni.
Muuten olen havaitsevanani, että Kiikalassa ihmiset ovat kirjoittaneet nimensä pääsääntöisesti itse, paitsi ehkä kauppias Wirtasen pojat.
:) Jaska
Sinikka Palo
10.02.10, 20:17
Kiitos viestiketjun aloittajalle.
Esivanhempieni käsialojen etsinnän olen aloittanut, joskin tähän astinen menestys on ollut huonoa, etsintä jatkuu...
Löysin Helsingin Sanomista ottamani kopion "Adressilähetystön matkasta Suuriruhtinas Nikolai II:lle". Se oli Helsingin Sanomissa 22.3.1999, osiossa Helsingin Sanomat 100 vuotta sitten.
Kopio on huono, mutta asian selvittelyä auttanee suurennuslasin käyttö, sikäli mikäli sen sain liitteeseen.
Terveisin Sinikka
Mainittakoon, että kuvassa mittapuuna näkyvä viiksiniekka henkilö on adressin pääorganisaattori Yrjö Jooseppi Wichmann, sittemmin suom.-ugr- kielten prosessori.
H.Arjava
Kaimalle kierros ja paljon rispektiä! Löytyi paljon sukulaisia ihan vaan selailemalla. Kiitos linkistä!
Löytyisiköhän mistään suuren lähetystön henkilöistä listaa? Heitähän oli noin 500 henkeä eri paikkakunnilta. :rolleyes:
Heikki Koskela
21.02.10, 07:33
Löytyisiköhän mistään suuren lähetystön henkilöistä listaa? Heitähän oli noin 500 henkeä eri paikkakunnilta. :rolleyes:
Jos jaksaa selata kuvia, niin nimet löytyvät seuraavasta osoitteesta. Suurennus sopivaan kokoon (100-150 %) ja nimetkin voi lukea http://www.phpoint.fi/ulrikaj/delegation.pdf
Jos jaksaa selata kuvia, niin nimet löytyvät seuraavasta osoitteesta. Suurennus sopivaan kokoon (100-150 %) ja nimetkin voi lukea http://www.phpoint.fi/ulrikaj/delegation.pdf
Kiitos, löysin nuo kuvat, kun aikani etsin ja löysin jonkun sukulaisenkin. :D:
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.