Mistä tuli Nils Kilpeläinen Paltamoon?

[Veikko Kilpeläinen]

Ni(e)ls Kilpeläinen tuli Paltamon Jaalangan Kilpelään vuonna 1671. Mistä? Savo-Karjalasta vai lähempää? Onko hän kenties Osmankajärvellä vuonna 1584 olleen Pahl Kilpeläisen jälkeläisiä vai Valtimon-Kuhmon alueen Kilpeläisiä?

[blue-eyed]

Muistaakseni Yahoon Kainuun sukujen ryhmässä Nils Kilpeläistä on käsitelty muutama vuosi sitten hyvinkin perusteellisesti. Jos et vielä ole sinne kirjautunut, niin mene ihmeessä katsomaan. Arkistosta löytyy haulla Kilpeläinen

[Veikko Kilpeläinen]

Kiitos blue-eyed! Yritin neuvosi mukaisesti, mutta tuli vastaan niin monimutkaisia sopimuksia in English, etten "uskaltanut" hyväksyä niitä ainakaan ensi lukemalta. Tuntui, että pitäisi vaihtaa sähköpostiosoitekin.:cool:

[blue-eyed]

Ei pidä vaihtaa sähköpostiosoitetta, ne vaan ehdottaa, eli kauppaavat omaansa, mutta ihan hyvähän se olisi vaihtaa, sillä yahoon listat ovat haavoittuvia, eli niiltä tulee roskapostia, mutta jos on hyvä suodatin se ei haittaa. Sinne pitää vain keksiä itselleen käyttäjänimi ja salasana. Näitä kaikkia pääsee sitten muokkamaan omasta profiilista jälkeen päin, myös sähköpostiosoitetta.

Voin käydä kurkkaamassa, mitä siellä on Nilsistä kerrottu.:)

[Veikko Kilpeläinen]

Minulle sopii hyvin, jos kurkkaat. Yahoo :confused:-homma ei onnistu minulta.

[larita]

Oli se aika kinkkinen homma päästä Yahoo-ryhmiin, mutta kyllä se yrityksen ja erehdyksen kautta lopulta onnistui.:) Ei siinä vahinkoa saa tehdyksi eikä tarvitse s-postia muuttaa. En muista kuinka se sitte oikein meni:rolleyes:

Siellä fofumilla kasiteltiin lähinnä Niilo 3:sta s.1709, mutta on siellä paljon muutakin mielenkiintoista.
t. Ritva

[blue-eyed]

Yahoon Kainuun ryhmä

Mikko Kilpeläinen kirjoittaa: Tämä Jaalangan suvun alku on hiukan ongelmallinen koska rippikirjat alkaa vasta
isonvihan jälkeen. Siksipä nuo sinun kysymyksesi ovat ihan aiheellisia ja
oikeita. Olen rakentanut ensimmäiset kaksi sukupovea perustuen kuolleiden ja
kastettujen luetteloon sekä henki-, karja-, vero ym. luetteloihin.

Päädyin oletukseen että Jaalankaan on muuttanut kaksi veljestä Pekka ja Niilo.
Lapsia on liikaa yhdelle isälle. Pekka Niilonpoika mainitaan useissa lähteissä
ja hän on liian vanha kanta-Niilon (näin kutsumme tätä ensimmäistä Jaalangan
Niiloa) pojaksi. Kanta Niilon patronyymi on satavarmasti Nilsson. Veli-Pekan
sukuhaara katoaa (tai sitä ei ole ollutkaan…)
Niilolla on edelleenkin ehkä liian paljon (7 kpl) poikia jotka kaikki löytyvät
henki ym. kirjoista. Esim. v.1701 henkikirjojen Paltamo (LT 544 KA 9227) mukaan
Heikki, Tuomas ja Paavo asuvat omissa taloissaan. Pekka asustaa Kilpelää
Jaalangassa, veljet Seppo ja Antti on mainittu! Juho mainitaan torpparina
samassa yhteydessä. Alla olevat käännöstekstit on lainattu Terhi Arpalahdelta.
1) Jaalanka Per Kilpeläinen, hu Brita, br Henrik med hu skrifves
Kiehmänsuu., br Staffan, Anders; trp Johan Kilpeläinen, hu Lisa
2) Urala Olof Mikkoinen eller Pål Kilpeläinen, hu Juliana
3) Kiehmänsuu Henrik Kilpeläinen eller Hyryläinen, hu Anna
4) Väyrylä Tomas Kilpeläinen, hu Karin

Tässä on vielä paljon epäselvyyksiä ja oletustakin. Mutta tämä on mielestäni
virallinen totuus siihen saakka kunnes toisin todistetaan. Pauli oli kirjannut
alkuhistorian hiukan eri tavalla ensimmäisessä sukukirjassaan. Toisessa
painoksessa olemme jo samaa mieltä.

Hannu Romppainen kirjoittaa:

Hei!

> Olen toki tietoinen siitä, että Nils Kilpeläinen on Veneheitosta.
> ***Nyt vain etsin tietoa hänen syntymäpaikastaan ja
vanhemmistaan.*** Hiskissä on hänen vaimonsa ja lastensa nimet. Mutta
tiedätkö, kenen poika on Nils ja kenen tytär hänen vaimonsa Elin
Hulckotar?? Lapsista päätellen heidät on vihitty välillä 1729-31.
Tiedän että Elin kuoli ennen vuotta 1751 koska silloin Nilsillä on
toinen vaimo ja lapsi tämän kanssa.

En ole tutkinut Kilpeläisten sukua, jote en valitettavasti osaa
vastata kysymykseesi. Arvoitus löytyy veroluetteloista - jos niistäkään.

Jorma Keräsen väitöstutkimuksen "Kainuun asuttaminen" (1984) mukaan
Kilpeläisten suku on saapunut Kainuuseen 1570-luvulla. Asuinpaikkoina
aluksi Kiehimänsuun ja Iijärven seutu. Rappasodat tuhosivat asutuksen
1580-luvulla.

Kilpeläisten suku palasi Kainuuseen rappasodan jälkeen ja sukua asui
Keräsen väitöksen mukaan 1620-luvulla Ristijärvellä ja Tipasojalla.
Sinun kannattaisi tutustua 1600- ja 1700-lukujen taitteen
henkikirjoihin ja maakirjoihin maakunta-arkistossa tai Kajaanin
maakuntakirjastolla, jos vaikka sieltä löytyisi Kilpeläisiä. Keränen
pitää Kilpeläisten sukua savolaisperäisenä, joten suvun
varhaisvaiheiden etsiminen pitäisi sujua helpommin kuin Pohjanmaalta
tulleiden. Jossain vaiheessa tahtoo tulla seinä vastaan, koska lähteet
loppuvat.

Re: Jaalangan Kilpeläiset 1683



> JAALANKA:
> Peer Nilss. Kilpel:n
> b: Peer, s:Johan, h:Lijsa

Näköjään painovirhe, Pekka ei ollut veli vaan poika. Eihän samassa
perheessä ollut samaan aikaan kahta samannimistä lasta.

Siis pitää olla tietenkin:

Peer Nilss. Kilpel:n
s:Peer, s:Johan, h:Lijsa


Terve!

> Sen sijaan pysyvämpää Kilpeläis-asutusta toivat Nils Kilpeläinen (
Paltamon Jaalankaan v. 1670 ) sekä Thomas ja Johan Kilpeläinen (
Kuhmon Saunajärvelle v. 1652). Heistä suku vähitellen levittäytyy myös
Sotkamoon ja Kajaaniin.

Aivan oikein.

Paltamon pitäjän henkikirja vuodelta 1683
eli "Persohne Längd af Paldamo Sochn Pro A:1683", sivu 562:

JAALANKA:
Peer Nilss. Kilpel:n
b: Peer, s:Johan, h:Lijsa

Löytyy mikrofilmiltä LT1384 tai signumilla KA 9186.

Tiedot myös litteroituina:

http://www.romppainen.net/Henkikirja1683.htm (http://www.romppainen.net/Henkikirja1683.htm)

Tässä versiossa on vielä joitakin kirjoitusvirheitä
tulkintaepäselvyyksien takia, mutta korjailen niitä vähitellen.

t. Hanski

.

Tässä keskustelua Kainuun ryhmässä.

Voihan olla, että Mikko Kilpeläisellä on jo varmaa tietoa Nilsin syntyperästä.
Kirjoitin Mikolle ja kerroin, että kaipaat tieoja. Toivottavasti saatte yhteyden toisiinne.:)

[Veikko Kilpeläinen]

Kiitoksia Larita.
Niilo Kilpeläinen, syntynyt 1709 on jollain lailla haarukoitu.

Kiitoksia Blue-eyed.
Olen käynyt läpi 1600/1700 lukujen vaihteen henki- ja maakirjoja ja päätynyt Yahoon keskustelussa olleista kanta-Niilon veljistä ja pojista (mielestäni) loogiseen ratkaisuun. Nyt yritän päästä ajassa vieläkin taaemmaksi. Otankin yhteyttä Mikkoon.

On vielä mainittava, että setvin myös Kovalaisia (äitini puolelta) oikein urakalla. Pääsinkin melko pitkälle. Rupesin etsimään yhteyttä Kivesjärven Kovalanniemen Kovalaisten ja Vuokin Peer Kovalaisen yhteyttä. Päädyin Suku Forumin kautta Kovalaisten sivuille. Sieltä löytyi "kaikki". Ajattelin ensin, että tein tyhjää työtä käymällä kirkonkirjoja läpi, vaikka kaikki olisi ollut "valmista". Sisimmässäni tuntui kuitenkin hyvältä, että olin itsekin setvinyt asioita. Sukulinjojen löytäminen on "jotain", mutta ehkäpä sen aikaisen elämän ja talojen tunteminen on vieläkin enemmän "JOTAIN". Sen vuoksi Kilpeläisissä ja Kovalaisissa kiinnostavat myös talot ja asema talossa.

[Knaapi]

En valitettavasti osaa auttaa Nils Kilpeläisen syntyperän selvittämisessä, mutta sekoitan sakkiin lentualaisen Anna Kilpeläisen - ehkä joku osaisi kertoa, mistä hän on tullut ja kenen tytär on? Eräs opiskelukaverini ja vaimoni saattavat olla sukulaisia tämän Kilpelättären kautta:

Jöns Jönsinpoika Haverinen, synt. noin 1655-1665, k. 1728 Kuhmon Lentualla, puoliso Anna Kilpelätär, k. ennen 1728 Kuhmon Lentualla. Heillä oli ainakin pojat Iisakki, Heikki ja Tuomas, joiden tarkempi osoite Lentuan Haverila, 31.

Ehkä joku tunnistaa...

Kiitän avusta,
Kari K.

[blue-eyed]

On vielä mainittava, että setvin myös Kovalaisia (äitini puolelta) oikein urakalla. Pääsinkin melko pitkälle. Rupesin etsimään yhteyttä Kivesjärven Kovalanniemen Kovalaisten ja Vuokin Peer Kovalaisen yhteyttä. Päädyin Suku Forumin kautta Kovalaisten sivuille. Sieltä löytyi "kaikki". Ajattelin ensin, että tein tyhjää työtä käymällä kirkonkirjoja läpi, vaikka kaikki olisi ollut "valmista". Sisimmässäni tuntui kuitenkin hyvältä, että olin itsekin setvinyt asioita. Sukulinjojen löytäminen on "jotain", mutta ehkäpä sen aikaisen elämän ja talojen tunteminen on vieläkin enemmän "JOTAIN". Sen vuoksi Kilpeläisissä ja Kovalaisissa kiinnostavat myös talot ja asema talossa.

Löysitkö mitään uutta ja lisättävää Kovalaisista? Millä Kovalaisten sivuilla kävit?
Olen saanut jokusen nuorenkin kiinnostumaan sen MyHeritageni jälkeen Kovalaisista, jopa niin, että ovat ehdottaneet sukuseuraa.

On totta, että vaikka kaikki on jo ennestään tehty, niin suku ei tule tutuksi ennen kuin sen on itse "käsitellyt".

Olisi todella mielenkiintoista saada yhdistettyä voimavaramme ja saada jonnekin ihan yhtenäinen ja kaikkien Kovalaisten oma sivu. Minuakin kiinnostaa se, kuinka ovat ennen eläneet ja millä, koska "herrojahan" Kovalaisten joukossa ei ole. Yksi "nyttykauppias" Mieslahdessa ja sitä rataa. Itse koin tällä viikolla kovin euforisia tunteita, kun löysin uudesta Ancestry.comista 16-vuotiaana Amerikkaan menneen isäni tädin miehensä ja lapsensa kanssa. Täti on julistettu Suomessa kuolleeksi ja vuosien työnkään tuloksena en ole saanut hänestä ennen tätä viikkoa pihahdustakaan.

Karille tietoa, että olen tuon kysymäsi Anna Kilpeläisen ja Jussi Haverisen jälkeläinen äitini puolelta. Minulla ei ole merkintää Annan vanhemmista, mutta jälkipolvia on sitäkin enemmän :) Mitä haluat tietää, jotta voit yhdistää opiskelukaverisi ja vaimosi toisilleen sukulaisiksi?

[Veikko Kilpeläinen]

Blue-eyed, kävin sivulla:
http://www.myheritage.com/site-family-tree-70540961/pietari-kovalaisen-jalkelaiset?lang=FI&treeMode=immersive
Löysin itselleni uutta eli hakemani yhteyden Kivesjärven Kovalaisten ja Vuokin Kovalaisten välille. Sivustosta lienee apua myös silloin, kun rupean sijoittelemaan kartalle Kovalaisten asuttamia taloja. Tässä vaiheessa olen Kovalais-selvittelyyni tyytyväinen.
Seuraava työ on näet selvitellä Paltamon Jaalangan ja Kuhmon(-Sotkamon-Nurmeksen) alueen Kilpeläisten yhtymäkohta. Ymmärsin, että Kuhmon suunnan asiantuntijalla Mikko Kilpeläiselläkin on sama intressi. On toki todettava, että kysymysmerkkejä on vielä Jaalangankin Kilpeläisissä. Säräisniemen kirkonkirjojen palaminen vuonna 1859 vei alueen tiedot monelta vuosikymmeneltä. Muista lähteistä (esim. rokotusluetteloista) löytyy jotain, mutta muutama Anders ja Johan Kilpeläinen on vielä selvittämättä.

[Knaapi]

Kiitos Arlalle vastauksesta. Sinäkin siis olet vaimolleni sukua, todella hauska kuulla! Tällä hetkellä tiedän vain, että Tarjan os. Kilpeläinen suku on Kuhmon suunnalta. Pyydän lisää tietoja ja palaan asiaan myöhemmin, täällä tai yksityisesti.

Terv. Kari

[blue-eyed]

Blue-eyed, kävin sivulla:
http://www.myheritage.com/site-family-tree-70540961/pietari-kovalaisen-jalkelaiset?lang=FI&treeMode=immersive
Löysin itselleni uutta eli hakemani yhteyden Kivesjärven Kovalaisten ja Vuokin Kovalaisten välille. Sivustosta lienee apua myös silloin, kun rupean sijoittelemaan kartalle Kovalaisten asuttamia taloja. Tässä vaiheessa olen Kovalais-selvittelyyni tyytyväinen.


No, joo :cool: Veikko!

Satu Matero kyseli vähän aikaa sitten faktoja näihin Kivesjärven ja Vuokin Kovalaisten yhteyteen. Koska minulla ei ollut esittää muuta faktaa, kuin oma päättelyni Sotkamon rippikirjan ja Lauri-nimen esiintymisen muodossa, sekä saamani tieto välikäsien kautta joltakin Kolehmaisten tutkijalta, niin Satu ei ollut tyytyväinen, eli käsittääkseni hän ei ole vielä vakuuttunut siitä, että Vuokin Pekka Kovalainen on Kivesjärveläisiä.:) Tällaista tämä sukututkimus on. Toisikohan tähän DNA lisävalaistusta, eli joku joka on selvästi Vuokin Pekan jälkeläinen (siis mies) ja toinen, joka on Kivesjärven esim. Ollin jällkeläinen otattaisivat DNA:N. Houkuttelin veljeni tähän DNA-touhuun mukaan, mutta siitä ei varmaankaan selviä Kovalaisten osalta yhtään mitään, koska tämä sukunimi on meille tullut Matti Kovalaisen tyttären Marian kautta. Marialla oli kaksi aviotonta lasta mennessään naimisiin Juho Jokelaisen kanssa. Ukkini oli näistä toinen ja toinen oli tyttö, joka jäi lapsettomaksi. Mutta ainakin tuo Sotkamon, Kuhmon ja Vuokin puoli tulee selväksi äitini puolelta. Sillä luulisin, että meillä veljeni kanssa on sama äiti. :D:

[Veikko Kilpeläinen]

Blue-eyed: Olin jo vakuuttunut, että F1-Heikki on melkein lähisukulainen (= Johanin,s. 1600 kautta). Silti kiitos oikaisusta. Lisään ? -merkin Vuokin ja Kivesjärven Kovalaisten välille.

[blue-eyed]

Veikko hyvä,

olitkos se justiin sinä, kun Tapani Kovalaine, Kovalais-tutkijoiden oppi-isä, sinulle vakuutti sukulaisuuden sinun ja F1:n välillä olevan.:p:

Juuri Tapani on se välikäsi, jolta tuon yhteyden olen saanut. Mielestäni siihen voi luottaa, mutta... jotkut ovat lähteissä kuutakin tarkempia. Ja hyvä niin.

Kuuleppas, mitäs kautta ne sinun Kilpeläisjuuresi menee? Minä olen paitsi tuon ?:llä olevan yhteyden kautta F1-sukua niin myös Kyllösten kautta, mennään siis Kuhmoon ja Suomussalmelle. Kirjoita vaikka privaatisti, jotta ei loukata ketään, kun tunkeudutaan eläviin ihmisiin. :oo::oo::rolleyes:

[Hannu Numminen]

olitkos se justiin sinä, kun Tapani Kovalaine, Kovalais-tutkijoiden oppi-isä, sinulle vakuutti sukulaisuuden sinun ja F1:n välillä olevan.:p:

Tässä tapauksessa taisin olla liikkeellä minä...

Ehkäpä voin olla hieman ylpeä, näin Heikin kaukaisena sukulaisena, kun tämänvuotisissa formuloissa ainoa suomalainen on Kovalainen?

Tähän mennessä olen löytänyt suvustani yhden Kilpeläisen: Nils Nilsson Kilpeläinen, myöhempi Mustonen, s. 20.2.1757 Paltamossa, k. 17.10.1831 Muhoksella.

[Veikko Kilpeläinen]

Aprikoin yhtymäkohtaa F1-Heikkiin. En ole kysellyt. Toki löysin (ilmeisen) yhtymäkohdan Kovalais-viestiketjun perusteella: 1600 syntynyt Johan.

Nils Nilsson Kilpeläinen, myöh. Mustonen löytyy tietokannasta. Isä Nils oli Kajaanin maakomppanian ruodun nro 4 sotilas Nils Frisk.
Veikko K.

[Tapani Kovalaine]

Heikki Kovalainen toimi Suomussalmella Kovalan talon isäntänä kuolemaansa saakka eli vuodet 1748-1765. Oikeastaan tuo talo oli vielä Romppala, mutta kun Heikin isä Pekka oli ollut isäntänä ja Heikin jälkeen hänen veljensä Lauri ja Pekka Kovalainen jatkoivat isäntinä vuoteen 1808 asti, niin Kovalaksi tuo talo muuttui. Veljeksiä voi pitää ikäerosta huolimatta saman tallin jäseninä, tosin ajokit välillä vaihtuivat luonnollisista syistä, vaikka Schumi ei ollut neuvomassa.

Viestiketjuun Kovalainen Kainuusta on nyt tullut viesti, jossa kerrotaan millaisia mahdollisuuksia on näillä näkymin olla meillä Paltamon sukuhaaraan kuuluvilla sukua Suomussalmen samannimisille.

[Veikko Kilpeläinen]

Kilpeläisen Niiloja (Nils, Niels) ei esiinny juuri muualla kuin Jaalangassa. Sama tilanne on Paavojen (Pahl, Påhl) kohdalla. Etunimiperinne (viite Kovalaiset toisessa ketjussa) huomioiden tulee mieleen, että etunimet Niilo ja Paavo tulevat äidin puolelta. Vai onko Osmankajärvellä vuonna 1585 asuneella Pahl Kilpeläisellä jotain tekemistä myöhempien aikojen Paavojen kanssa?
Onko jollakin vuoden 1686 henkikirjan sivu: 1686 Paltamo (ES 2475 / 9192 / sivu 878)? Kiinnostaisi Jaalangan Kilpeläisiä koskeva kohta. Nimittäin, minulla on kaksi suomennosta, jotka poikkeavat nimien osalta toisistaan.

[Matti Lund]

Kilpeläisen Niiloja (Nils, Niels) ei esiinny juuri muualla kuin Jaalangassa. Sama tilanne on Paavojen (Pahl, Påhl) kohdalla. Etunimiperinne (viite Kovalaiset toisessa ketjussa) huomioiden tulee mieleen, että etunimet Niilo ja Paavo tulevat äidin puolelta. Vai onko Osmankajärvellä vuonna 1585 asuneella Pahl Kilpeläisellä jotain tekemistä myöhempien aikojen Paavojen kanssa?
Onko jollakin vuoden 1686 henkikirjan sivu: 1686 Paltamo (ES 2475 / 9192 / sivu 878)? Kiinnostaisi Jaalangan Kilpeläisiä koskeva kohta. Nimittäin, minulla on kaksi suomennosta, jotka poikkeavat nimien osalta toisistaan.


Hei sivu on tarkalleen 880 ja yhdessä ⅛ manttaalin talossa Jalangassa seuraavat henkilötiedot mainitsemassasi lähteessä:

Pekka Niileksenpoika Kilpeläinen
Vaimo: N
Veljen vaimo Liisa
veli Pauli

Sorry, lisää tietoja löytyy kyllä, mutta juuri tällä hetkellä on kiirettä enkä ehdi muuta kuin aivan tähän Sinua askarruttaneeseen kysymykseen äkkiä poimia vastauksen tiedostoistani.

terv Matti Lund

[Veikko Kilpeläinen]

Se toinen luettelo, jonka suomennoksen sain aivan hiljakkoin (ja jossa sivunumeroksi mainittiin 878) oli: Per Nilsson Kilpeläinen, son Nils, hust. Lisa, bror Pahl.
ONNEKSI noin vuosi sitten sain oikean (=lähettämäsi) luettelon. Nousi jo kylmä hiki: Pitääkö Per Nilssoneiden ja Nils Perssoneiden selvittely aloittaa uudelleen? Nut helpotti.
Kiitoksia.
Terv. Veikko K.

[Matti Lund]

Se toinen luettelo, jonka suomennoksen sain aivan hiljakkoin (ja jossa sivunumeroksi mainittiin 878) oli: Per Nilsson Kilpeläinen, son Nils, hust. Lisa, bror Pahl.
ONNEKSI noin vuosi sitten sain oikean (=lähettämäsi) luettelon. Nousi jo kylmä hiki: Pitääkö Per Nilssoneiden ja Nils Perssoneiden selvittely aloittaa uudelleen? Nut helpotti.
Kiitoksia.
Terv. Veikko K.



Laitetaan varmuudeksi vähän lisää, kun näyttää olevan vähän huteria listoja liikkeellä.


Vuoden 1688 henkikirjassa Jaalangan ⅛ manttaalille on kirjattu

Pekka Niileksenpoika
vaimo Liisa.

Lähde: Pohjanmaan läänintilien nide 9196, s. 1296 (mf ES2476)


Vuoden 1691 henkikirjassa Jaalangan ⅛ manttaalille on kirjattu ainoastaan Niiles Kilpeläisen pojan vaimo Liisa.

Lähde: Pohjanmaan läänintilien nide 9204, s. 1157 (mf ES2477)

Mutta olipa tuo Jaalangan ⅛ manttaalilla majaileva perhe kasvanut vuoden 1695 henkikirjassa jo täksi:

Niiles Kilpeläinen
Poika Pekka
Vaimo Riitta
Poika Heikki
Vaimo Kerttu

Lähde: Pohjanmaan läänintilien nide 9210, s. 1171 (mf ES2477)

Noistahan näkyy, että Pekka Kilpeläisen vaimo vaihtuu vuoden 1692 jälkeen Liisasta Riitaksi.

terv Matti

Ps.

Varsinaista käännöstähän tämä ei ole kuin asiakirjojen titteli- ja kommentaaritekstien osalta. Nimissä käytän tutkitusti normaaleja muotoja, ja suosittelen, että kaikki Kainuun sukujen tutkijat ottavat sen tavakseen, niin monilta sekakielen aiheuttamilta sekaannuksilta säästytään.

[Veikko Kilpeläinen]

Olen tullut siihen tulokseen, että oli kaksi Pekka Niileksenpoikaa.
-Vanhempi oli nuoremman setä ja Jaalangan Kilpelän talonhaltija vuosina 1683-1694. Vanhemman Pekan vaimo oli Liisa. Heillä oli lapset Pekka, Juho, Paavo ja Tuomas. Heistä Juho jäi Paltamon Jaalankaan. Muut pojat (ja ehkä vanhemmatkin, elleivät vanh. kuolleet) lähtivät Jaalangasta -ilmeisesti Väyrylänkylän Kilpelään.

-Nuoremman Pekka Niileksenpojan (isä oli Niiles Niileksenpoika, joka oli Jaalangan Kilpelän talonhaltija vuosina 1672-1682 ja vuonna 1695) vaimo oli Riitta. He saivat kaksi lasta (1693 ja 1695). Kumpikin lapsista kuoli ennen nimen antoa (kastamista). Nuorempi Pekka Niileksenpoika oli Jaalangan Kilpelän talonhaltija vuodesta 1696 alkaen (ehkä isä-Niileksen kuoltua).
Käytössäni ovat olleet Jaalangan Kilpelän asukasluettelot ("suomennokset") henkikirjoista 1672 ja 1673 (Kilpelässä Niiles. Arvioni: Loi pohjat perheensä tulolle veljiensä kanssa.), 1674 (Niiles ja vaimo), 1681 (Niiles, vaimo ja lapsi. Arvioni: Lapsi, 15 v oli ilmeisesti yllämainittu Pekka ”nuorempi”.), 1683, 1686, 1691, 1695 (Oletan, että Niiles perheineen palasi Kilpelään oltuaan muualla (ehkä ”korkeintaan kuuden peninkulman päästä Kajaanin linnasta?”) vuosina 1683-1694. Perheen kaksi vanhinta lasta olivat jo naimisissa. Niileksen vaimo oli ilmeisesti jo kuollut, koska häntä ei mainita luettelossa.), 1696 ja 1699. Seuraavat asiakirjat ("suomennokset") ovatkin vasta vuodelta 1712 (kymmenysveroluettelo ja kontributioluettelo) ja vuodelta 1728 (kymmenysveroluettelo).
Miksi tulin kahden Pekka Niileksenpojan olemassaoloon? Yritin aluksi ”yhdellä Pekalla”, mutta ilmeni ristiriitaisuuksia. Lisäksi Niilekselle tuli mielestäni liian pitkä poikalapsien luettelo. Kahdella Pekalla palaset menivät kohdalleen, ja rupesin pitämään sitä totuutena.

[larita]

Minusta tuntuu, että jokin vielä mättää. Nuo kaikki sopii muuten kuvioon, mutta tuo Liisa, joka koko ajan kulkee mukana, hämää. Onko sitten kaksikin Liisaa?? Ehkä kaksi Juhoakin...Ja noissa henkikirjoissakin voi olla epätarkkuuksia.

Eli se Liisa: 1683 mainitaan Juhon jälkeen, joten olettaisi olevan Juhon
vaimo.

1686: Pekka Niileksenpoika, vaimo N, veljen vaimo Liisa ja veli Pauli.

1688: Pekka Niileksenpoika, vaimo Liisa

1689: Niiles Kilpi(sen?) poika Pekka, veljen vaimo Liisa

1690: Juho Kilpeläisen vaimo Liisa

1691: Niiles Kilpeläisen pojan vaimo Liisa

1692: Niiles Kilpeläisen pojan vaimo Liisa

Eli voisi päätellä, että Liisa oli Juhon vaimo ja Juho Niileksen poika.
Voisko olla, että Niiles, Pekka ja Juho olivat Niiles vanhemman poikia;)

t. Ritva

[Matti Lund]

Minusta tuntuu, että jokin vielä mättää. Nuo kaikki sopii muuten kuvioon, mutta tuo Liisa, joka koko ajan kulkee mukana, hämää. Onko sitten kaksikin Liisaa?? Ehkä kaksi Juhoakin...Ja noissa henkikirjoissakin voi olla epätarkkuuksia.

Eli se Liisa: 1683 mainitaan Juhon jälkeen, joten olettaisi olevan Juhon
vaimo.

1686: Pekka Niileksenpoika, vaimo N, veljen vaimo Liisa ja veli Pauli.

1688: Pekka Niileksenpoika, vaimo Liisa

1689: Niiles Kilpi(sen?) poika Pekka, veljen vaimo Liisa

1690: Juho Kilpeläisen vaimo Liisa

1691: Niiles Kilpeläisen pojan vaimo Liisa

1692: Niiles Kilpeläisen pojan vaimo Liisa

Eli voisi päätellä, että Liisa oli Juhon vaimo ja Juho Niileksen poika.
Voisko olla, että Niiles, Pekka ja Juho olivat Niiles vanhemman poikia;)

t. Ritva


Hei, en nyt ehdi tähän pysähtyä, mutta palaan ehkä viikon parin päästä vähän perusteellisemmin.

Juho Kilpeläisiä näyttää eläneen 1600 -luvun lopulla Kainuussa enemmän kuin yksi. Jos nyt ei käsitellä Sotkamossa asuvia, niin, Mananmansalossa on 1676 RL:ssa (WA774: 781) Pauli Haatajan rengiksi kirjattu Juho Kilpeläinen ja 1678 RL:ssa (WA774: 782) Juho on edelleen Haatajalla, mutta nyt kirjattu Pauli Haatajan vävyksi.

Eli pannaan yhden Juho Kilpeläisen vaimo kummittelemaan Pauli Haatajan tyttärenä, jos ei ollut vielä tiedossa. Haatajalla on tällöin ⅛ veromanttaalia.

Näistä RL:ssa Niiles Kilpeläinen ei erotu vielä 1676 Jaalangasta veromaksajana, mutta kyllä 1678.

Niileksen asumus kätkeytynee 1676 Olli Kähkösen ¼ manttaaliin, josta halottiin kaksi ⅛ manttaalin savua.

Historia käy ilmi käräjillä 12.3.1723 (mf ES2051, s. 932-934), kun Heikki Juhonpoika Tervonen esitti kruununvouti J. Fredrik Arnkillin myöntämän luvan (ns. immission) 24.04.1721 autioon ¼ manttaalin Hyryyn eli Kilpeläiseen. Tällöin viitataan ⅛ manttaalin autioon Käköseen, ja että talot on halottu kahteen ⅛ manttaalin osaan, mutta ovat olleet alunperin yhtenä, mistä on tarkemmin katselmointipöytäkirjassa.

Jaalangan vaimo Liisa tai Liisat on noin kuin listassasi on, eli ainoastaan vuonna 1690 henkikirja mainitsee erikseen Liisan Juho Kilpeläiselle.


terv Matti

[Veikko Kilpeläinen]

Hyviä pointteja, Larita!
Juhoja ja Liisoja riittää.... Juho Kilpeläisiä taitaa olla 1700 ja 1800 luvuilla lähes 50/vuosisata! Ja Antteja....
Arvioni on, että kanta-Niileksen Jaalangassa asuneet lapset olivat Niiles, Pekka ja Pauli.

1683: Pekka Niileksenpoika, poika Pekka, poika Juho, vaimo Liisa
Nii-in, Juhonkin vaimo on Liisa (henkikirja 1701), syntynyt ~1670. Heidän lapsensa ovat vuosilta 1694 - ehkä 1715. Jos Juholla oli vaimo jo vuonna 1683, olisi varmaan lapsiakin jo 1680-luvulta. Tuo oli yksi syy, miksi päättelin, ettei luettelon Liisa ole tämän Juhon vaimo. Oli vaikea paikka, koska luetteloissa yleensä mainitaan ensin isäntä, sitten vaimo ja viimeksi lapset.
1686: Pekka Niileksenpoika, vaimo N, veljen vaimo Liisa ja veli Pauli
Päätelmäni on, että ”vaimo N” = Liisa. ”Veljen vaimo Liisa” lienee Niiles Niileksenpojan vaimo. Hänet todetaan henkikirjoissa ilman nimeä 1674 ja 1681.

1688: Pekka Niileksenpoika, vaimo Liisa
Sopii hyvin päätelmiin.


1689: Niiles Kilpi(sen?) poika Pekka, veljen vaimo Liisa
Jos tarkoitetaan Niiles Kilpeläisen veljen vaimoa, on kyseessä Pekka Niileksenpojan vaimo Liisa. Tai sitten hän on Niiles Niileksenpojan vaimo. Kätevää, kun kaikki ovat Liisoja!:cool:

1690: Juho Kilpeläisen vaimo Liisa
=Liisa Tervotar, synt. ~1670

1691: Niiles Kilpeläisen pojan vaimo Liisa
Tuskin tarkoitetaan Niiles Niileksenpojan vaimoa. Niiles Niileksenpojan lapsista yksi oli Tapani. Hänellä oli vaimo ja lapsikin, joka haudattiin kastamattomana toukokuussa 1705. Vaimon nimi ei ole tiedossa. Arvioni on, että Niiles Niileksenpojalla oli Niiles niminen poika (synt. ~1670), jonka poika kuoli (kastamattomana) vuonna 1696. Arvio-Niilekseni vaimon nimi ei ole tiedossa.

1692: Niiles Kilpeläisen pojan vaimo Liisa
= kuten vuoden 1691 selitys.
En sijoittaisi Juhoa kanta-Niileksen (vanhimman Niileksen) pojaksi. Jos näin olisi, olisi hän syntynyt viimeistään 1660 tienoilla. Lapset olisivat tulleet 35 – 50 ikävuoden välillä. Lisäksi vuoden 1683 henkikirjassa hänet todetaan Pekka Niileksenpojan pojaksi. Kokonaisuuteen sopii myös hyvin, että Juho lähtee Kilpelästä omaan talouteensa Jaalangassa ja muut Pekka Niileksenpojat lähtenevät Väyrylänkylälle viimeistään silloin, kun setä Niiles tulee takaisin isännäksi vuonna 1695.
Huh-huh… Olen arvioinut ja päätellyt ehkä liikaakin. Toki olen kirjannut, mitkä ovat faktoja ja mitkä arvioita. En todellakaan ole sukututkija. Vähän vain katsellut ”suomennoksia” löytääkseni sukujuureni ja tietoja, missä taloissa ja miten esi-isäni ovat asuneet ja eläneet.
Veikko

[Veikko Kilpeläinen]

Kiitos Matti,
Palataan asiaan, kun ehdit.
Manamansalon suunnalla onkin kysymysmerkki. Sieltä on löytynyt Kilpeläisiä (Juhojakin) 1800-luvulla, joille en ole löytänyt selitystä Jaalangan Kilpeläisten suunnalta. Taitaa selitys olla viestisi Juho.
Veikko

[larita]

Kiitos minultakin Matti! Olen huomannut, että sinulla on kaikki Pohjanmaan läänin läänitilt selvitettynä, odotan mielenkiinnolla:p:

Nyt spekuleeraan sitä Juhoa, joka on Jaalangassa, mainitaan Pekan poikana henkikrjassa 1683. Minä olen tykönäni tulkinnut, että henkikirjassa on mennyt veljet ja pojat sekaisin.
Seurrava merkintä hänesta on 1695: tp Juho Kilpeläinen, vaimo N. Ja näin mennään. Oli kaiketi verovapaa tuossa välillä, kun perusti sitä torppaa.

1702: tp Juho Kilpeläinen, vaimo LIISA, vanha ja raihnainen.

1708: tp Juho Kilpeläinen, vaimo Kaarina, ja näin jatkuu 1714 saakka.

Pohdinta on, että onko kyseessä alkuperäisen Juhon toinen vaimo, vai olisiko kysessä myös toinen Juho eli poika-Juho...??

Niin Veikko, näitä sinun juuriasi on sangen mielenkiintoista selvitellä:).
Sitä Väyrylän vakeä en tahtoisi liittää ollenkaan Niileksiin, mutta ei minulla parempaakaan ehdotusta ole.

t. Ritva L

[Matti Lund]

Kiitos minultakin Matti! Olen huomannut, että sinulla on kaikki Pohjanmaan läänin läänitilt selvitettynä, odotan mielenkiinnolla:p:

Nyt spekuleeraan sitä Juhoa, joka on Jaalangassa, mainitaan Pekan poikana henkikrjassa 1683. Minä olen tykönäni tulkinnut, että henkikirjassa on mennyt veljet ja pojat sekaisin.
Seurrava merkintä hänesta on 1695: tp Juho Kilpeläinen, vaimo N. Ja näin mennään. Oli kaiketi verovapaa tuossa välillä, kun perusti sitä torppaa.

1702: tp Juho Kilpeläinen, vaimo LIISA, vanha ja raihnainen.

1708: tp Juho Kilpeläinen, vaimo Kaarina, ja näin jatkuu 1714 saakka.

Pohdinta on, että onko kyseessä alkuperäisen Juhon toinen vaimo, vai olisiko kysessä myös toinen Juho eli poika-Juho...??

Niin Veikko, näitä sinun juuriasi on sangen mielenkiintoista selvitellä:).
Sitä Väyrylän vakeä en tahtoisi liittää ollenkaan Niileksiin, mutta ei minulla parempaakaan ehdotusta ole.

t. Ritva L


Hei, en ehdi asiaan vieläkään paneutua, mutta annan muutaman pikavihjeen.

Henkinkirjoista on ollut paljon viime aikoina puhetta niin "täällä kuin tuollakin".

Kainuun osalta asia tulee sangen ymmärrättävistä syistä vielä pitkään puhuttamaan.


Sanoisin niin, että henkikirjat ovat asiakirjoja luotettavimmasta päästä. Niissä harvoin sekoitetaan asioita. Nimivirheiden suhteen ne eivät ole sen pahempia kuin kirkonkirjatkaan, ehkä parempiakin.

Lisäksi kun ne ovat pitkinä sarjoina, lähes kaikki satunnaisvirhelmät on seulottavissa pois, kunhan vain systemaattisesti etenee.

Tietysti rippikirjat ovat katselmointi- ja seulontamielessä helpompia, koska samalla aukeamalla on aina noin kymmenen vuoden jakso.

Se miksi henkikirjat ovat aika luotettavia (korostan, etten väitä, että olisi olemassa virheettömiä asiakirjoja, älkää vääristelkö tätä!), johtuu siitä, että joku joutuu lähes aina maksamaan rahalla henkikirjan virheestä, kun taas kirkonkirjojen virheistä tarvitsee harvoin maksaa rahalla.

Luin juuri toissapäivänä yhdet käräjät Pohjanmaalla 1700 -luvulla, ja ne olivat erään uuden henkikirjoittajan töppäyksen aiheuttaman suman purkua: oikeuden eteen tuli toinen toisensa jälkeen rampoja, sokeita ja ikäloppuja vanhuksia, joiden ei ollut tarvinnut maksaa enää pitkiin aikoihin henkirahaa ja nyt uusi kirjuri oli ottanut heidät kaikki maksajiksi. He joutuivat nyt anomaan uudestaan maksuista vapauttamista.

Siis virheitäkin pääsi sattumaan, mutta ne aiheuttivat yhteistä vahinkoa, pyrkivät johtamaan käräjille ja tulivat kalliiksi sille, joka saatiin siellä niistä vastuuseen. Siksi virheitä ei ollut paljon.

Siis lähtökohta sekavalta vaikuttavalle henkikirjan sivulle ei ole välttämättä kirjurin sekaantuminen ylösvienneissään, vaan se, ettei sivulla ilmaistujen sukusuhteitten kriteeriä ilmene yksittäiseltä sivulta yksikäsitteisesti: se ruokakunnan jäsen, johon kaikki sukusuhteet on vedetty, ei verovapautuksen takia ole itse esillä sillä sivulla.

Tässä Kilpeläisenkin tapauksessa se on väliin "musta laatikko", joka ei ole vielä löytynyt.

Kainuussa tämä kirjaustapa tuottaa vielä enemmän tuskaa kuin muualla Pohjanmaalla, koska taloissa asui paljon kaimahenkilöitä ja patronyymit ovat esillä väliin niukalti.

Siten, jos henkilöistä ei ole riittävän tarkkoja aikamääretietoja niin, että on kovasti vaikeaa järjestellä ne oikeisiin sukupolviin, saattaa koko tulkinta heittää aivan häränpyllyä todellisuuden kanssa, kun jokin väärin ymmärretty pikkuseikka määrää tulkintaa. Tai jos on kovin varovainen, syntyy useampia "pattitilanteita", jotka eivät ota auetakseen.

Yleensä nämä selviävät vain kovalla työllä: pitää vain käydä tarkoin, aukottomasti läpi pitkiä ajanjaksoja. Ja veroluetteloista jää vielä senkin jälkeen epävarmoja tapauksia, joihin voidaan saada selkoa vain, kun kirkonkirjojakaan ei ole käytettävissä, kuten Paltamossa ennen isoavihaa, kaivamalla talon henkilöasiat tuomiokirjoista.

Kyllä "henkikirjavirheet" ovat silloin tällöin sitä, että me tulkitsijat sekoitamme niitä.

terv Matti Lund

[Veikko Kilpeläinen]

Mielenkiintoista …
Minulla ei ole ollut vuoden 1708 henkikirjaa tai sen ”suomennosta”. Vuoden 1702 kirjan jälkeen seuraava on vuoden 1713: ”Jaalanka nyb. Johan Kilpeläinen, hu”. Kaarina on YLLÄTYS!
Kuoliko Juho jo Isonvihan hävityksissä? Juhoon liittyvistä taloista Tikanniemi hävitettiin vuonna 1715 ja Kilpelä 1716.

Vaala – Oulujärven pitäjä –kirjan mukaan Kilpelän isäntänä oli 1716-1726 oli Juho Antinpoika (s. 1702) ja vaimo Liisa (s. 1703). Mielestäni noin nuori isäntä ja vaimo eivät sovi kuvaan. Oletin, että tarkastelemamme Juho Pekanpoika tuli Liisansa kanssa Tikanniemen hävitetystä torpastaan Kilpelään. Tuo olettamus kaatuu Kaarinan ilmestyttyä Juhon vaimoksi jo 1708. Myös vuonna 1709 syntyneen Niileksen äiti vaihtunee! Ei se kuitenkaan haittaa. Pääasia, että löytyy mahdollisimman paljon tietoa.
Ihmettelinkin, että vuonna 1702 vanha ja raihnas Liisa oli saanut lapsen (=Niiles) vuonna 1709 ja oli elossa vielä 1713 ja ehkä Kilpelän emäntänä 1716-1722. On todettava, että HisKin Paltamo-haudatut –luettelon mukaan naimisissa oleva Kirsti Juhontytär Kilpeläinen kuoli 62 vuotiaana 18.4.1777 Jaalangassa. Eli hän olisi syntynyt vuonna 1715! Asiaa mutkistaa Oulun sukututkimusseuran julkaisu nro 16. Sen mukaan avioliittoon kuulutettiin Paltamossa 5.9.1735 Erich Johaninp. Karjalainen Melalahdesta ja Chirstin Andersintr Kilpelätär Jaalangasta.Paltamon kahdessa rippikirjassa näkyy Kirstin syntymävuosi 1715, mutta ei patronymia eikä kuolinaikaa.
Voisiko kuolleiden kirjassa olla virhe? Arvelen, että Antilla ja Kirsti-vaimolla oli tytär Kirsti.
Joka tapauksessa tarkastelemaamme Juhoa seuraava Juho Jaalangassa on (minulla olevien tietojen mukaan) Juhon serkun, Antin poika Juho, syntynyt vuonna 1702.
Vielä Väyrylästä. Olet varmaan oikeassa, mutta en vielä sulkisi sitä pois. Olisiko siellä kuitenkin ollut jotain tuttua (sukua), kun Jaalangasta lähdettiin koillisen suuntaan –ei länteen, eikä pysytty Oulujärven rannoilla? Väyrylän alueella on kaksi Kilpelän taloakin melko lähekkäin, tosin kartta on 1800-luvulta.
Jaa-a, vielä: Voiko esimerkiksi jonkun seuran jäsenenä päästä netin kautta noihin vanhoihin henkikirjoihin ja läänitileihin tai vast.? Nyt joutuu kyselemään. Antaa vain laiskan kuvan itsestään. Toki vanhojen asiakirjojen lukeminen vaatii taitoa. Vai onko parasta odotella Matin avaamaa ”mustaa laatikkoa”?
Terv. Veikko

[Veikko Kilpeläinen]

Vielä kysymys, joka askarrutti mieltäni vuosi sitten ja taas nyt, kun katselen "suomennoksia" uudelleen:

Esimerkiksi vuoden 1672 henkikirjan sarakkeisto: isäntä, emäntä, poika, tytär, vävy, miniä, renki, piika, yhteensä ja sotamies(?). Mistä sotamiehestä on kysymys? Vai mikä on tuo viimeinen sarake? Näyttää olevan Paltamon kylissä monen talon kohdalla; esim. Jaalangassa Niiles Kilpeläisen talossa on isäntä –sarakkeessa 1, yhteensä -sarakkeessa 1 ja sotamies(?) -sarakkeessa 1. Asuiko sotamies kyseisessä talossa? Liittyikö se Kajaanin linnan ”puolustusjärjestelmään”? Arvelin, että kyseinen henkilö voisi olla vaikkapa Niileksen veli, jolla oli sotilasvelvoitteita. Näiden velvoitteiden perusteella kyseinen henkilö oli vapaa veroista. Olenko hakoteillä?
Veikko

[Matti Lund]

Vielä kysymys, joka askarrutti mieltäni vuosi sitten ja taas nyt, kun katselen "suomennoksia" uudelleen:

Esimerkiksi vuoden 1672 henkikirjan sarakkeisto: isäntä, emäntä, poika, tytär, vävy, miniä, renki, piika, yhteensä ja sotamies(?). Mistä sotamiehestä on kysymys? Vai mikä on tuo viimeinen sarake? Näyttää olevan Paltamon kylissä monen talon kohdalla; esim. Jaalangassa Niiles Kilpeläisen talossa on isäntä –sarakkeessa 1, yhteensä -sarakkeessa 1 ja sotamies(?) -sarakkeessa 1. Asuiko sotamies kyseisessä talossa? Liittyikö se Kajaanin linnan ”puolustusjärjestelmään”? Arvelin, että kyseinen henkilö voisi olla vaikkapa Niileksen veli, jolla oli sotilasvelvoitteita. Näiden velvoitteiden perusteella kyseinen henkilö oli vapaa veroista. Olenko hakoteillä?
Veikko


Hei, taas ihan pikavastaus.

Ensiksikin kuvaat jotain tiedostoa "suomennoksena". Oletan, että joku henkilö on kirjoittanut pyynnöstäsi puhtaaksi henkiveroluetteloita tai olet jostain sellaisia löytänyt. Ilman lähdeviitettä ei kukaan voi ottaa mitään kantaa niihin, koska "suomentajasi" on voinut "suomentaa" väärin kuten yhdessä esimerkissä tuli jo ilmi ja hän on voinut järjestellä listan alkuperäisestä veroluettelosta poiketen.

En voi lähteä tätä arvuuttelemaan näin umpimähkäisesti.

Sen sijaan yleiskysymykseesi tässä jotain.


Sinun kannattaa perehtyä kirjallisuuteen, eli ruotujakoisen sotalaitoksen vaiheista löytyy katsauksia ja tutkielmia, jotka antavat perusteellisen vastauksen pähkäilyysi.

Mutta näin äkkipikaa aivan muutama peruspiirre:

Ruotujaon järjestäminen oli ennen isoavihaa aivan erilainen kuin sen jälkeen, jolloin koko ruotujakojärjestelmä uudistettiin.

Myös eri osissa maata oli toisistaan eroavia järjestelyjä.

Kun puhut vuodesta 1672 Kainuussa, silloin kymmentä taloa kohti oli yksi ruotu, jota kulloinkin miehitti yksi ruotusotilas. Ruoturasitus kulki vuorossa talosta taloon ja yleensä se talo, joka oli vuorossa, sai nihdin palvelukseensa ja tämä useimmiten asusteli palveluspaikassaan.

Siten pääsääntöisesti, jos henkiveroluettelossa on numero nihti -sarakkeessa, niin kysymyksessä on sen ruodun nihti, johon talo kuului ja se nihti oli sinä vuonna renkinä sen talon palveluksessa.

Lisäksi Kainuussa oli Kajaanin linna ja siellä oli yksikkö, ja joukko linnan vahtiknihtejä. Nämä lienevät asuneet väljällä, vaikkakin täytyi pitää komennuksessa kortteeria aivan linnan liepeillä. Mutta esimerkiksi linnan päällikkönä ollut Kristian Gisselkorskin otti itselleen viljelykseen aution talon Sotkamosta. Muistelisin yhden Kilpeläisenkin olleen linnanknihtinä 1700 -luvun alussa.

Ruotujakoa tukeva sotilastorppalaitos luotiin varsinaisesti vasta isonvihan jälkeen vähän eri tahdissa eri puolilla maata, joten se ei ollut yleensäottaen sotamiesten asuttamismuotona vielä 1600 -luvulla.

terv Matti

[Veikko Kilpeläinen]

Kiitos vastauksesta Matti
Huomaan, että lukemistahan minun pitää jatkaa eikä kysellä. Hannu Romppaisen Kajaanin Kuninkaallinen Pataljoona ja A.S. Kilpeläisen Etuvartio ovat viimeisimmät lukemani kirjat. Mutta: koen tietoni olemattomiksi. Sukututkimuksessa ihan perusasiatkin.
Sain käsittääkseni kokeneelta (suku)tutkijalta kaksi mapillista kopioita 1600- ja 1700-lukujen asiakirjoista, pääasiassa henkikirjoja ja veroluetteloita. Osasta oli vain ”suomennokset”. Ne ovat päteneet. Toisesta (ymmärtääkseni yhtä luotettavasta) lähteestä sain ”puhtaaksi kirjoitettuja” luetteloita osin samoista asioista. Kohtalaisen tarkkana huomaan ristiriidat ja yritän ne selvittää.
No joo, eiköhän tämä riitä. Ison järven aurinkoiset selät ja lahdet odottavat hiihtelijää ja pilkkijää. Aurinkoista kevättä kaikille!
Terv. Veikko

[paavo.lohvansuu]

Mistä tuli Kiannalle Johan Kilpeläinen joka kuulutettiin avioliittoon 1733
suolijärveläisen Magdalena Seppäsen kanssa ?
Onko Kilpeläis-tutkijoille nimi Kirkinen mistään tuttu?Johan Kilpeläinen tuli
Pudasjärven Jongulle Varamies-sotilaaksi oltuaan sitä ennen Kellossa majuri
Patkulin palveluksessa,ja ilmoitti rippikirjaan tällaisen nimen.

[Tapani Kovalaine]

Professori Heikki Kirkinen on kolmen muun tekijän kanssa laatinut Kirkisten sukukirjan vuonna 2003. Tuosta kirjasta saattaa löytyä jotakin sellaista, että Kiannassa vuonna 1704 syntyneeksi mainitun Juho Kirkinen-Kilpeläisen jäljille pääsee. http://personal.inet.fi/koti/eino.kirkinen/lapsuus2.htm

[Veikko Kilpeläinen]

Kiitoksia Paavo.Lohvansuu liitetiedostosta.

Johan Nilsson Kilpeläinen on minulle uusi nimi 1600/1700 –lukujen vaihteeseen. Rakentelin perhesuhteita asiakirjan å1683 Paltamo (LT 1384 KA 9186) mukaan: Jaalanka Per Nilsson Kilpeläinen, sn Per, sn Johan, hu Lisa.

Asiakirjassa mainittu Poikasuo näkynee vielä tänäkin päivänä kartassa. Se sijaitsee noin 7 km pohjoiseen Niels Kilpeläisen asuttamasta Kilpelästä. Välissä oli Anders Jöransson Leinosen isännöimä Leinola. Taisi Johan mennä Leinolan niitylle. Ainakin Leinolan isännän mielestä. Leinolan isännät käräjöivät naapuriensa kanssa 1600 –luvulla tuon tuosta.

Kysymäsi Johan Kilpeläisen alias Kirckisen esipolvia en tunne. Tulee kuin tyhjästä. Ettei vain idästä?
Veikko K.

[Veikko Kilpeläinen]

ONKO LISÄTIETOA MOOSEKSESTA?
Moses Kilpeläinen, s 27.2.1811, k. 28.10.1868 Jaalangassa ruotuvaivaisena.
Säräisniemen RK 1859-1869, s. 318 mukaan liikkuvaa palvelusväkeä.
Terv. Veikko K.

[Satu Matero]

Mistä tuli Kiannalle Johan Kilpeläinen joka kuulutettiin avioliittoon 1733
suolijärveläisen Magdalena Seppäsen kanssa ?
Onko Kilpeläis-tutkijoille nimi Kirkinen mistään tuttu?Johan Kilpeläinen tuli
Pudasjärven Jongulle Varamies-sotilaaksi oltuaan sitä ennen Kellossa majuri
Patkulin palveluksessa,ja ilmoitti rippikirjaan tällaisen nimen.

Hei!

Varhaisin merkintä jonka olen tähän mennessä tuota kuulutusmaksutietoa lukuunottamatta tämän Maliina Seppäsen toisesta puolisosta Juha Kirkinen/Kilpeläisestä olen löytänyt, on Paltamon pitäjän henkikirjassa Gabriel Parkkisen Suolijärven N:o 2 Torvelassa vuonna 1734 (9311: 616). Garbiel Parkkisen Torvelassa maksoi henkirahan "Ryssen Ivan eller Johan Kilpiläin, h:o Malin". Maliina oli Gabrielin pojan Karlin leski ja tämän henkikirjatiedon mukaan siis nai "ryssän".

Siunattua paastonaikaa!

[Veikko Kilpeläinen]

HisKi: Paltamo - haudatut: 21.3.1754 on kuollut Anna Henrs.dr Kilpelätär, ikä 63 v, kylä "Törmäm.", naimisissa.
Laskettu syntymävuosi on 1691.
Arvioni: Hänen isänsä oli Henrik Nilsinpoika Kilpeläinen Jaalangasta. Henrik asui myös Kiehimänsuussa, mistä tytär tuli naiduksi Törmänmäkeen.
Onko tästä Annasta jollain lisätietoja?
VKi