Johan Lemke [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Johan Lemke

TerhiA

04.02.10, 13:28

Bodniemi37

04.02.10, 16:02

En itse tunne, kuka oli tämä luutnantti Johan Lemke, jonka ilmoitetaan kuolleen Pihtiputaalla herra Kappalainen Johan Hagemanin luona 6.4.1809, mutta jos joku häntä kaipailee, niin erinomaisen selkeä ja yksityiskohtainen perukirja löytyy SSHY-jäsenille täältä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9943&pnum=132

Pidän Etelä-Savon Lemkeistä jonkunlaista lukua, joten kiitoksia, Terhi :). Naimattomana menehtynyt luutnantti oli nähdäkseni Kangasniemen Kutemajärvellä asuneen kapteeni Johan Lemken ja Prudentia Henrikintytär Porthanin 29.5.1749 syntynyt poika.

Merkintöjeni mukaan luutnantin sisaruksilla oli siteitä ainakin Hoffrén-, Calonius-, Hjelmman-, Savander- ja Melartin-sukuihin: sisarentyttären Helena Maria Petterintytär Hoffrénin puoliso oli Ristiinan kappalainen Sigfrid Calonius. Sisarenpoika Fredrik Herman Hoffrén oli naimisissa Agneta Kristina Hjelmmanin kanssa. Luutnantin Fredrik-veljen puoliso oli Kivijärvellä 5.2.1746 syntynyt Hedvig Sofia Calonius. Sisar Kristina Prudentia Lemke oli naimisissa Kangasniemen lukkarin Henrik Savanderin kanssa (Savanderin toinen avio). 24.6.1746 syntyneen Hedvig Katarina -sisaren puoliso oli kersantti Anders Melartin, jolla oli Anna Lovisa (Zakriksentytär) Argillander -niminen käly. Viimeksi mainitun äiti oli Elimäellä noin 1708 syntynyt esitätipuoleni Helena Kyandra.

Terveisin,

Ritva

Seppo Niinioja

04.02.10, 18:02

Pidän Etelä-Savon Lemkeistä jonkunlaista lukua, joten kiitoksia, Terhi :). Naimattomana menehtynyt luutnantti oli nähdäkseni Kangasniemen Kutemajärvellä asuneen kapteeni Johan Lemken ja Prudentia Henrikintytär Porthanin 29.5.1749 syntynyt poika.

Merkintöjeni mukaan luutnantin sisaruksilla oli siteitä ainakin Hoffrén-, Calonius-, Hjelmman-, Savander- ja Melartin-sukuihin: sisarentyttären Helena Maria Petterintytär Hoffrénin puoliso oli Ristiinan kappalainen Sigfrid Calonius. Sisarenpoika Fredrik Herman Hoffrén oli naimisissa Agneta Kristina Hjelmmanin kanssa. Luutnantin Fredrik-veljen puoliso oli Kivijärvellä 5.2.1746 syntynyt Hedvig Sofia Calonius. Sisar Kristina Prudentia Lemke oli naimisissa Kangasniemen lukkarin Henrik Savanderin kanssa (Savanderin toinen avio). 24.6.1746 syntyneen Hedvig Katarina -sisaren puoliso oli kersantti Anders Melartin, jolla oli Anna Lovisa (Zakriksentytär) Argillander -niminen käly. Viimeksi mainitun äiti oli Elimäellä noin 1708 syntynyt esitätipuoleni Helena Kyandra.

Terveisin,

Ritva

Kiitos Terhille ja Ritvalle! Tässä tuli taas mieleen myös esi-isäni lippumies Henrik (Henrikinpoika?) Lempe, joka asui Asikkalassa ainakin 1704, Rautalammilla 1707 ja taas Asikkalassa 1712, jolloin hänelle syntyi kaksi poikkaa:

Asikkala - kastetut
1704 16.12.1704 Tommala Hendrich Lempe Gustaff Hindrich

Rautalampi - kastetut
28.10.1707 8.12.1707 Joutsensalmi förare Henr: Kempe [p.o. Lempe] Elisab: Backman Helena Elisabeth

Asikkala - kastetut
31.5.1712 1.6.1712 Anianpeldå föraren Hendrich Lempe Elisabeth Backman Johan Friedrich

Lempeistä on keskusteltu aikanaan Suku-listalla, jolle Kari Kukkanen on lähettänyt hyviä lisätietoja. Lempet kietoutuvat Ramsayn mukaan Korpfelt-sukuun, mutta juuri tätä Henrikiä ei mainita.

Uusin keskustelu lienee tällä forumilla otsikolla Korpenfelt-kummallisuuksia
, ks. http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=839 . Siinä on esitetty myös ajatuksia, että suvut Lemke ja Lempe olisivat samaa juurta. Nimethän vaikuttavat saksalaisilta. Tässä (http://www.schaper.org/ahnen/DieGeschichtedesGeschlechtsLemke.htm) on eräs Lemke-suvun-historia, jota en ole vielä tarkemmin lukenut. Tekstissä sanotaan mm.

Unsere Lemke'sche Familienüberlieferung greift weit in das Mittelalter zurück und kommt – unterstützt durch viele Nachforschungen und durch Handbücher – zu folgenden Feststellungen:
Unsere ältesten bekannten Vorfahren im Mannesstamm entstammen vermutlich dem westfälischen Adelsgeschlecht von Lemcke (Lemmekevon Lembeke), das von 1177 – 1491 im Kreise Recklinghausen auf Skope, Buldern und Lembeck ansässig und von Ansehen und starkem Einfluss war.Im Wappen führte es einen silbernen Sturmwidder oder ein silbernes Nesselblatt. Der erste bekannte Träger des Namens war ein Adolf de Lembeke aus dem Gefolge des Bischofs Hermann von Münster.

Terhin esille laittamassa perunkirjassahan kohteena on Herr Lieutenanten wälädla Johan Lemke. Kai se jalosukuista tarkoittaa. Muutkin Lemket näkyvät olleen enimmäkseen upseereita ja myös Lempet sotilashenkilöitä. Tämä nyt ei ole mitään "tieteellistä" sukututkimusta. Jotenkin noista Lempeistä olisi mukava päästä eteenpäin ja tuo sinisellä näkyvä sopisi oikein hyvin :D:

Seppo Niinioja

Julle

04.02.10, 19:13

Bodniemi37

04.02.10, 20:24

Nimethän vaikuttavat saksalaisilta.

Luutnanttimme isänäidin Anna Falckin kautta päädymme joka tapauksessa ainakin Viipurin saksalaisperäisiin sukuihin, sillä Annan vanhemmat olivat Savon ylisen kihlakunnan kruununvouti, Mikkelin Visulahdessa 1654-1672 elänyt Hans Joensson (Jönsson) Falck ja tämän jälkimmäinen puoliso Brita Mårtenintytär Winter ensimmäisessä aviolitossaan.

Itse toivon hartaasti pystyväni joskus näyttämään toteen, että Brita Winterin setä, Jääsken kirkkoherra Christianus Olai Winter ja tämän ensimmäinen puoliso, Viipurin piispan Nicolaus Magni Careliuksen Karin-tytär lukeutuvat esivanhempiini. Avioparilla oli kyllä Karin-niminen, sopivan ikäinenkin tytär, mutta on vaikeaa todistaa, että tämä oli sama persoona kuin ehkä 1640-luvun alkuvuosina syntynyt Valkealan kirkkoherran Carolus Bartholdi Ithimaeuksen puoliso Karin Winter, sillä viimeksi mainitun patronyymiä ei mainita aikalaislähteissä.

Kristian Winter ilmoitti käräjillä ennen toisen avioliittonsa solmimista jakaneensa ensimmäisestä liitostaan syntyneille viidelle(!) lapselleen heidän äidinperintönsä, mutta renovoidussa käräjäpöytäkirjassa, jonka olen viime viikolla vihdoin lukenut (KA:n digitaaliarkisto), ei mainita lasten, saatikka sitten heidän mahdollisten puolisoidensa nimiä. Elättelen vielä toivetta, että joskus saan käsiini vastaavan konseptipöytäkirjan, jossa...

Sukukirjallisuudesta löytämieni tietojen mukaan Kristian Winterin Karin-puoliso polveutui äitinsä Johanna Mårtenintyttären (Sarfve) kautta Bengt Lydekenpojasta (Djäkn, Lydekasönernas ätt) ja Pyhtään kirkkoherran Henricus Jacobin (Sarfve) Gertrud-puolison kautta myös Sigfrid Larsson i Sjöskogista ja Kerstin Ragvaldsdotterista ;). Aihetta sivuttiin viestiketjussa Johanna Mårtenintyttären (Sarfve) Poitz-esipolvista ja vähän muustakin (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=6329&highlight=Sarfve).

Bengt Lydekenpoikakin saattoi olla syntyperältään saksalainen...

Terveisin,

Ritva

Seppo Niinioja

04.02.10, 21:54

< Tässä tuli taas mieleen myös esi-isäni lippumies Henrik (Henrikinpoika?) Lempe, joka asui Asikkalassa ainakin 1704, Rautalammilla 1707 ja taas Asikkalassa 1712, jolloin hänelle syntyi kaksi poikkaa:

Asikkala - kastetut
1704 16.12.1704 Tommala Hendrich Lempe Gustaff Hindrich

Rautalampi - kastetut
28.10.1707 8.12.1707 Joutsensalmi förare Henr: Kempe [p.o. Lempe] Elisab: Backman Helena Elisabeth

Asikkala - kastetut
31.5.1712 1.6.1712 Anianpeldå föraren Hendrich Lempe Elisabeth Backman Johan Friedrich >

Niin näyttäisi asuvan aviopari Rautalammilla Hyvösen Laurin Puustellissa Rautalammin kirkonkylässä, s. 35, Rautalammin 1. rippikirjassa, mutta miten he liittyvät Hyvösiin ja Tolosiin ei ole minulle selvinnyt!
Föraret lienevät majoittaijia tai ajomiehiä vai hevosmiehiä?

Tutkimisiin

Siis kuva 46 rippikirjassa 1704-1713. Tuskin Lempe ja hänen vaimonsa liittyvät mitenkään Hyvösiin ja Tolosiin. Siinä näyttää lukevan Lars Hyfwöinen i Booställe. Tämä ei varmastikaan omistanut puustellia eli virkataloa, vaan se oli kaiketi kruununtila. Rippikirjaan on tungettu nähtävästi kaikki henkilöt, jotka ovat siellä noihin aikoihin asuneet. Tuossa voi olla itse asiassa useampia taloja. Henkikirjasta tilanne selviäisi luultavasti paremmin.

Lähetin 2.4.2003 entiselle Suku-listalle viestin "Lippumies Hendrich Lempe Asikkalassa", johon tuli muutama vastaus ja ennen kaikkea Kari Kukkaselta runsaasti tietoja. Niistä selviää Henrik Lempen sotilasuraa.

Förare on käännetty esim. Genos-artikkeleissa lippumieheksi, kuten minäkin tein. Laitanpa muistiin tähän Wirilanderin hyödyllisen artikkelin Kartano, puustelli ja sotilassuku: http://www.genealogia.org/genos/23/23_25.htm . Mäkelä-Alitalo antaa Sukututkijan sanat ja nimet -kirjasessaan förarelle suomennokset kuljettaja, johtaja, päällikkö, furiiri. Vastine furiiri ei nähdakseni ole oikein sillä sanalle furiiri (furir) on taas annettu vastine majoitus- ja muonitusmestari (ylin aliupseeriarvo). Termeissä on siis hiukan epäselvyyttä, mutta aliupseerinarvoista on kyse. Eivät siis ajomiehiä eikä hevosmiehiä.

SAOB:ssa förare-sanan tähän yhteyteen sopiva merkityksiä on kohdassa 3 d:
d) (numera mindre br. utom ss. senare led i ssgr) person som leder l. går i spetsen (för andra l. för ngt), ledare, anförare.
GR (http://javascript:parent.popup('6380')) 12: 266 (1539).
Heela Hoopen (följde) .. sin Förare effter. SCHRODERUS Os. (http://javascript:parent.popup('1411')) 1: 615 (1635).
Tapper föhrare, giör godh fölliare. GRUBB (http://javascript:parent.popup('1595')) 794 (1665).

Lippumies onkin hyvä vastine. Varmemmaksi vakuudeksi: Ylitarkastaja Veli-Matti Pussinen näkyy pitäneen erinomaisen Power Point- esityksen "sotilasaineistot - 1600-1800-luku" TMA:ssa 23.2.2004. Löytynee googlaamalla. En osannut tehdä siihen linkkiä.

Seppo Niinioja

Julle

05.02.10, 20:47

< Förare on käännetty esim. Genos-artikkeleissa lippumieheksi, kuten minäkin tein. Laitanpa muistiin tähän Wirilanderin hyödyllisen artikkelin Kartano, puustelli ja sotilassuku: http://www.genealogia.org/genos/23/23_25.htm . >

Kiitos ammatin selvennyksistä aina kun ei tiedä, mistä kielestä ne on aikoinaan väännetty, esim.
farrier = hevosen kengittäjä, furrier = turkiskauppias, turkkuri, fourier = majoittaja, majoitusmestari, furir = majoitus- tai muonitusmestari, korpraali

Viäntelemisiin

tantan

11.03.10, 10:04

Helena V.

17.03.10, 19:38

Luutnanttimme isänäidin Anna Falckin kautta päädymme joka tapauksessa ainakin Viipurin saksalaisperäisiin sukuihin, sillä Annan vanhemmat olivat Savon ylisen kihlakunnan kruununvouti, Mikkelin Visulahdessa 1654-1672 elänyt Hans Joensson (Jönsson) Falck ja tämän jälkimmäinen puoliso Brita Mårtenintytär Winter ensimmäisessä aviolitossaan.

Itse toivon hartaasti pystyväni joskus näyttämään toteen, että Brita Winterin setä, Jääsken kirkkoherra Christianus Olai Winter ja tämän ensimmäinen puoliso, Viipurin piispan Nicolaus Magni Careliuksen Karin-tytär lukeutuvat esivanhempiini. Avioparilla oli kyllä Karin-niminen, sopivan ikäinenkin tytär, mutta on vaikeaa todistaa, että tämä oli sama persoona kuin ehkä 1640-luvun alkuvuosina syntynyt Valkealan kirkkoherran Carolus Bartholdi Ithimaeuksen puoliso Karin Winter, sillä viimeksi mainitun patronyymiä ei mainita aikalaislähteissä.

Kristian Winter ilmoitti käräjillä ennen toisen avioliittonsa solmimista jakaneensa ensimmäisestä liitostaan syntyneille viidelle(!) lapselleen heidän äidinperintönsä, mutta renovoidussa käräjäpöytäkirjassa, jonka olen viime viikolla vihdoin lukenut (KA:n digitaaliarkisto), ei mainita lasten, saatikka sitten heidän mahdollisten puolisoidensa nimiä. Elättelen vielä toivetta, että joskus saan käsiini vastaavan konseptipöytäkirjan, jossa...

Sukukirjallisuudesta löytämieni tietojen mukaan Kristian Winterin Karin-puoliso polveutui äitinsä Johanna Mårtenintyttären (Sarfve) kautta Bengt Lydekenpojasta (Djäkn, Lydekasönernas ätt) ja Pyhtään kirkkoherran Henricus Jacobin (Sarfve) Gertrud-puolison kautta myös Sigfrid Larsson i Sjöskogista ja Kerstin Ragvaldsdotterista ;). Aihetta sivuttiin viestiketjussa Johanna Mårtenintyttären (Sarfve) Poitz-esipolvista ja vähän muustakin (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=6329&highlight=Sarfve).

Bengt Lydekenpoikakin saattoi olla syntyperältään saksalainen...

Terveisin,

Ritva

Hei,

Mahtaisiko ainakin Ritvalle tutussa Narvaer Bürger und Einwohnerbuch 1581-1704 numerolla 852 mainitulla Johan Lemkellä olla jotain tekemistä ko. luutnantin isänisän Fredrik Lemken kanssa? Merkintöjeni mukaan mainittu Narvassa "Kaufte 12.1.1699 Kirchelstuhl in der Dt. Kirche" ja oli naimisissa ennen hautapaikan ostovuotta?

t. Helena V.

Sami Lehtonen

17.03.10, 19:58

Lippumies onkin hyvä vastine. Varmemmaksi vakuudeksi: Ylitarkastaja Veli-Matti Pussinen näkyy pitäneen erinomaisen Power Point- esityksen "sotilasaineistot - 1600-1800-luku" TMA:ssa 23.2.2004. Löytynee googlaamalla. En osannut tehdä siihen linkkiä.

Seppo Niinioja

Tarkoitatko tätä settiä?
http://kotisivukone.fi/files/turunseudunsukututkijat.palvelee.fi/sotilasaineistot.ppt

Kalvot on selattavissa myös netissä osoitteessa:
http://www.slidefinder.net/S/Sotilasaineistot_1600_1800_luku_ylitarkastaja/3969858

Bodniemi37

18.03.10, 13:19

Mahtaisiko ainakin Ritvalle tutussa Narvaer Bürger und Einwohnerbuch 1581-1704 numerolla 852 mainitulla Johan Lemkellä olla jotain tekemistä ko. luutnantin isänisän Fredrik Lemken kanssa? Merkintöjeni mukaan mainittu Narvassa "Kaufte 12.1.1699 Kirchelstuhl in der Dt. Kirche" ja oli naimisissa ennen hautapaikan ostovuotta?

Itseäni on alusta asti kaihertanut tämä Kaarlo Wirilanderin lausahdus nimismies Jakob Orren jälkimmäisen puolison Sofia Lemken yhteydessä, http://www.genealogia.fi/genos/53/53_1.htm: "...mahdollisesti maaneuvos Klas Johan Baranoffin rälssipehtorin (amptman) Fredrik Lemken tytär Anttolan hovista (tai kornetti Fredrik Lemken tytär?); Sofia Lemke on merkitty (muuttaneeksi?) Kuopioon ('i Cuopio') rippikirjassa 1726.", vrt. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mikkeli/rippikirja_1726-1733_msrk_tk1138-1139/29.htm. Elikö Mikkelissä tosiaan samanaikaisesti kaksi Fredrik Lemke -nimistä miestä?

Sofia Lemken ilmeinen sisar Anna oli naimisissa Henrik Molleruksen (joka ei kuulunut Lappeelta lähtöisin olleeseen saman nimiseen pappissukuun, vaan oli viipurilaisen henkikomissaarin jälkeläinen) kanssa, joka omisti tilan Kuopion pitäjän Savisaaressa. Myös naimattomaksi jäänyt varusmestari Fredrik Lemke asui samassa taloudessa.

Hannele Wirilander mainitsee divarista pari päivää sitten löytämässäni Mikkelin pitäjän historiassaan neljä Baranoff-nimistä henkilöä, mutta Lemke-suvun jäsenistä pettymyksekseni vain Jakob Orren säätyläisrouvan Sofian.

Terveisin,

Ritva

JHissa

18.03.10, 16:18

Itseäni on alusta asti kaihertanut tämä Kaarlo Wirilanderin lausahdus nimismies Jakob Orren jälkimmäisen puolison Sofia Lemken yhteydessä, http://www.genealogia.fi/genos/53/53_1.htm: "...mahdollisesti maaneuvos Klas Johan Baranoffin rälssipehtorin (amptman) Fredrik Lemken tytär Anttolan hovista (tai kornetti Fredrik Lemken tytär?); Sofia Lemke on merkitty (muuttaneeksi?) Kuopioon ('i Cuopio') rippikirjassa 1726.", vrt. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mikkeli/rippikirja_1726-1733_msrk_tk1138-1139/29.htm. Elikö Mikkelissä tosiaan samanaikaisesti kaksi Fredrik Lemke -nimistä miestä?

Sofia Lemken ilmeinen sisar Anna oli naimisissa Henrik Molleruksen (joka ei kuulunut Lappeelta lähtöisin olleeseen saman nimiseen pappissukuun, vaan oli viipurilaisen henkikomissaarin jälkeläinen) kanssa, joka omisti tilan Kuopion pitäjän Savisaaressa. Myös naimattomaksi jäänyt varusmestari Fredrik Lemke asui samassa taloudessa.

Hannele Wirilander mainitsee divarista pari päivää sitten löytämässäni Mikkelin pitäjän historiassaan neljä Baranoff-nimistä henkilöä, mutta Lemke-suvun jäsenistä pettymyksekseni vain Jakob Orren säätyläisrouvan Sofian.

Terveisin,

Ritva
Sofia Lemke sopisi ikänsä puolesta Anna Lemken tädiksi eli olisi kornetti Friedrick Lemken sisko, sillä Anna on syntynyt noin 1695 ja veli Friedrick noin 1691, kun taas Sofia on mennyt naimisiin Jakob Orren kanssa ennen vuotta 1697 (Sofia Lemke tämän 2. aviossa). Kornetti Friedrick Lemke voisi olla rälssipehtorin Friedrick Lemken poika.

Johannes

Bodniemi37

18.03.10, 19:07

Sofia Lemke sopisi ikänsä puolesta Anna Lemken tädiksi eli olisi kornetti Friedrick Lemken sisko, sillä Anna on syntynyt noin 1695 ja veli Friedrick noin 1691, kun taas Sofia on mennyt naimisiin Jakob Orren kanssa ennen vuotta 1697 (Sofia Lemke tämän 2. aviossa). Kornetti Friedrick Lemke voisi olla rälssipehtorin Friedrick Lemken poika.

Olet varmaankin aivan oikeassa, Johannes. Lähdin itse liikkeelle sisarusten äidin Anna Falckin kuoliniästä. Hän menehtyi Pielavedellä 23.12.1739, kuolinikä 81 v 7 kk eli hän oli syntynyt noin 1658. Otaksun, että hänen puolisonsa oli noin neljä vuotta vanhempi eli oli syntynyt noin 1654. Kyllä avioparilla olisi voinut olla noin 1680 syntynyt, 17-vuotiaana avioitunut tytär. Avioitumisiän alaraja taisi olla noihin aikohin 15 vuotta?

Henrik Falckin mukaan [Orre-/Orraeus-suvun selvitys, Släktbok. Ny följd. III:4] Jakob Orren oletettu isä Hans Orre oli ainakin vuodesta 1669 lähtien "amtman för en baltisk adelsman och förläningstagare i S:t Michel.". Hans Orre oli ilmeisesti Fredrik Lemken seuraaja Baranoffin hovin amtmannin virassa? 1690-luvun lopulla ja vielä 1700-luvun alkuvuosina hän toimi muutaman oman tutkimuksemme piiriin kuuluvan lapsen kummina Kangasniemellä. Itse asian vierestä on taas tämäkin informaatio: Hans Orren jälkimmäinen puoliso Rebecka Barfve oli Kangasniemen kirkkoherran Carolus Abrahamii Jachaeniuksen Margareta-puolison sisar.

Terveisin,

Ritva

Calonius

29.09.15, 11:46

JHissa

30.09.15, 13:49

Kirjoitin tähän ketjuun juuri erään huomion Lemke-suvusta:

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3933&page=2&highlight=lemke

Lyhyesti: Suoran isälinjani esi-isän vaimon äiti oli Anna Maria Lemke (1730-1789), mutta Y-DNA-testin mukaan minulla on jossain historiassa yhteinen suorien isälinjojen esi-isäisä saksalaisen Lemke-suvun kanssa.
Kaksi etunimeä kielisivät myös saksalaisesta alkuperästä esim. Clas Johan Lemke (kast. 7.2.1688 Mikkeli, † 11.12.1774 Kangasniemi), sillä Ruotsin alueella tapa yleistyi vasta 1700-luvun puolella. Lainaus Cajanus suku -keskustelusta
Luin viime talvena James M. Beidlerin kirjan 'The Family Tree German Genealogy Guide', ja siinä kerrotaan, että saksalaisilla oli keskiajalta saakka tapana antaa lapsille kaksi etunimeä. Jälkimmäinen etunimi, ns. 'Rufname' oli se, mitä oikeasti käytettiin, ensimmäinen etunimi oli olemassa lähinnä paperilla. Näin ollen voi olla, että kaksoisnimi 'Walborg Barbro' mahdollisesti heijastaa välitöntä saksalaista vaikutusta.

Calonius

17.11.15, 14:28

Kaksi etunimeä kielisivät myös saksalaisesta alkuperästä esim. Clas Johan Lemke (kast. 7.2.1688 Mikkeli, † 11.12.1774 Kangasniemi), sillä Ruotsin alueella tapa yleistyi vasta 1700-luvun puolella. Lainaus Cajanus suku -keskustelusta

Milloinkohan se tarkalleen yleistyi? Oma esi-isäni Kristian Henrik Calonius syntyi noin 1708. Tosin jossain papereissa hänet mainitaan vain nimellä Henrik. Mietin vain, jos tämän kautta voisi päätellä jotain mahdollisesta saksalaisesta alkuperästä.

Kimmo Kemppainen

17.11.15, 20:23

Varmaankin merkittävällä osalla saksalaisia juuria oli ja joskus niitä tuli talonpojillekin yllättävillä naihmakaupoilla. Vahingon käden kautta tuli minullekin vastaan 1600-luvun puolivälissä floreerannut Matti Toivainen, jonka Pohjois-Karjalassa eläneiden poikien äiti oli Anna Margeta Beckers. Olisiko ollut Viipurin saksoja tämä emäntä?
Kimmo Kemppainen

Kaksi etunimeä kielisivät myös saksalaisesta alkuperästä esim. Clas Johan Lemke (kast. 7.2.1688 Mikkeli, † 11.12.1774 Kangasniemi), sillä Ruotsin alueella tapa yleistyi vasta 1700-luvun puolella. Lainaus Cajanus suku -keskustelusta