Erik Matinp. Torkko, s. 1597 Vähäkyrö Selkä

[tapiiri]

Erik Matinpoika TORKKO, s. 1597, Vähäkyrö Selkämäki, tietääkö kukaan hänen vanhemmistaan. Hänen pso. on Margareta Filla s. 1600, Vähäkyrö Haarajoki. ? :)

[Matti Lund]

Erik Matinpoika TORKKO, s. 1597, Vähäkyrö Selkämäki, tietääkö kukaan hänen vanhemmistaan. Hänen pso. on Margareta Filla s. 1600, Vähäkyrö Haarajoki. ? :)


Hei,

Aivan takuuvarmaa vastausta en vielä pysty antamaan, mutta tämä tarkoittanee Erkki Matinpoikaa, joka asui Selkämäenkylässä 1 manttaalin verotaloa ja oli vuoden 1627 ruodutuksen (WA773: 754) mukaan 30 -vuotias eli syntynyt joko 1596 tahi 1597 (ikä on annettu huhtikuussa).

Kun talon veronmaksajaksi on merkitty Erkkiä ennen Kerttu -leski ainakin 15 vuoden ajan vuodesta 1602 alkaen, ja sitä ennen, eli vuoteen 1601 asti on isäntänä ollut Matti Matinpoika, niin voidaan tästä rakentaa sellainen kuvio, että aika todennäköisesti Erkki Matinpojan vanhemmat ovat olleet Matti Matinpoika (k. ~1601) ja Kerttu, jotka edelsivät talonhaltijoina samassa talossa ennen häntä. Matti Matinpoikaa edelsi Matti Erkinpoika, eli on houkuttelevaa ehdottaa sarjaa Matti Erkinpoika --> pk Matti --> pk Erkki.



Talossa oli peltoalaa 26 ... 28 panninmaata ja lehmäluku liikkui ~5 kpl. Manttaaliluku oli sama 1 kuin mm. Kruutarilla, mutta Kruutarilla oli peltoa 30 pannia, niittyä selvästi enemmän ja vastaavasti karjaakin muutama pää enemmän.

Toinen naapuri, jossa leski Kertun aikana isännöi Olli Laurinpoika, oli myös Kruutarin kokoa ja tätä Ollia nimitettiin myös "Tynbindar" eli tynnyrin vannehtija, ja nimestä on sukeutunut lyhyempi muoto Pintari.

Kylässä asui ennen nuijasotaa Niiles -niminen mies, jonka lisänimi on kirjoitettu selvästi "Huru" ja oli nähtävästi Yrjänä kruutarin edeltäjä. Vähässäkyrössähän on tunnetusti nimi Härö, mutta muuten ei siellä ole tullut vastaan "Huru".

Torkko -nimeä ei esiinny kenenkään näistä henkilöistä yhteydessä näissä luetteloissa, tässä vaiheessa, mutta naapureilla siis esiintyy lisänimiä ja talonnimiä. Mielenkiintoista on, että toisessa naapurissa olevaa Yrjänä -nimistä isäntää nimitetään ensin vain Salpietarinkeittäjäksi (Saltpettersiudare), mutta myöhemmin Kruutariksi (ruudintekijä). Nimet merkitsevät kutakuinkin samaa, ja naapuri on saanut nähtävästi nimensä salpietarinkeittäjästä.

terv Matti Lund

[tapiiri]

:) Suurkiitos Matti näistä valaisevista tiedoista! terveisin esa;)

[Matti Lund]

Hei,




....

Toinen naapuri, jossa leski Kertun aikana isännöi Olli Laurinpoika, oli myös Kruutarin kokoa ja tätä Ollia nimitettiin myös "Tynbindar" eli tynnyrin vannehtija, ja nimestä on sukeutunut lyhyempi muoto Pintari.

Kylässä asui ennen nuijasotaa Niiles -niminen mies, jonka lisänimi on kirjoitettu selvästi "Huru" ja oli nähtävästi Yrjänä kruutarin edeltäjä. Vähässäkyrössähän on tunnetusti nimi Härö, mutta muuten ei siellä ole tullut vastaan "Huru".

Torkko -nimeä ei esiinny kenenkään näistä henkilöistä yhteydessä näissä luetteloissa, tässä vaiheessa, mutta naapureilla siis esiintyy lisänimiä ja talonnimiä. Mielenkiintoista on, että toisessa naapurissa olevaa Yrjänä -nimistä isäntää nimitetään ensin vain Salpietarinkeittäjäksi (Saltpettersiudare), mutta myöhemmin Kruutariksi (ruudintekijä). Nimet merkitsevät kutakuinkin samaa, ja naapuri on saanut nähtävästi nimensä salpietarinkeittäjästä.

terv Matti Lund


Noihin nimiin vielä sanoisin, että niitä pitää yrittää käyttää niin, että ne ovat "synkronissa" talon historian kanssa ja myös niin, ettei niistä synny harhaanjohtavia sukujuureen liittyviä johtopäätöksiä.

Tämän talon nimenä on kyllä Torkko, mutta nimeä ei minulla osunut silmään, kun vasta 1600 -luvun loppupuolella. Nimi kyllä voi olla vanhemaakin perua, ja pitää olla valppaana, josko sille löytyisi näyttöä.

Vähässäkyrössä, Isossakyrössä, Laihialla ja Ilmajoella eiintyy Torkko -nimeä ja lisänimi on joidenkin talojen osalla esillä jo 1500 -luvun veroluetteloissa. En ole vielä tarkastanut jokaista vuotta Selkämäen kylän osalta, joten jätän kysymyksen siltä osin avoimeksi.

Käytät myös Erkin vaimon lisänimenä Villaa.

Minä olin siinä luulossa, että kun Haarajoen Finnilän taloa halottiin 1700 -luvun puolivälissä, niin toista osaa alettiin siinä yhteydessä nimittää Villaksi.

Varmaankaan Villa -nimi ei "syntynyt tyhjästä", mutta ei tämä nimi ole osunut minun silmään 1600 -luvun puolelta. On myös vaikea kuvitella, että niistä maista, joita 1600 -luvulla yhdistettiin Finnilään, voisi jotain olettaa muinaiseksi talonnimeksi Villa tai että Finnilällä olisi ollut tämä Villa vaihtoehtonimenä jo noin vuonna 1600? Mutta pitänee tutkia lisää, jotta voi ottaa tähän asiaan lopullisen kannan ja olisi mielenkiintoista tietää, mihin havaintoon Villa -nimi Erkin vaimon lisänimenä perustuu.

Vähän jään epäilemään.

terv Matti Lund

[Essimi]

Onko Matti sinulla jotain tukea Villa -nimelle? Vähäkyröläisenä en ole milloinkaan aikaisemmin kuullut Fillaa sanotun Villaksi. Vähänkyrön murteessa ei pyritä pehmentämään konsonantteja. Kruutari on Kruutari, kräätäri on kräätäri (myönnettäköön toki, että aikaisemmin se on ollut skräätäri), Filla ja Flanteri ja Finni ym. lausutaan selkeästi F:llä.

[Matti Lund]

Onko Matti sinulla jotain tukea Villa -nimelle? Vähäkyröläisenä en ole milloinkaan aikaisemmin kuullut Fillaa sanotun Villaksi. Vähänkyrön murteessa ei pyritä pehmentämään konsonantteja. Kruutari on Kruutari, kräätäri on kräätäri (myönnettäköön toki, että aikaisemmin se on ollut skräätäri), Filla ja Flanteri ja Finni ym. lausutaan selkeästi F:llä.


Toki, kuten itsekin olen joissakin viesteissäni todennut, Etelä-Pohjanmaa lähes kokonaisuudessaan erottuu sitä ympäröivistä alueistaan nimistössään omana F -vyöhykkeenään. Ei minulla ole mitään epäilystä siitä, etteikö paikallinen väestö käyttänyt F:llisiä versioita nimistä.

Olen kuitenkin näköjään merkinnyt joitakin tietoja Villa -muotoon Fillan ohella, mutta nämä ovat aivan 1700 -luvun lopulta eikä minulla ole niistä alkuperäisiä asiakirjoja, vaan hajanaisia muistiinpanoja niistä, joten niihin kirjaamani Villa -muoto ei ole tässä tarkastelussa juuri minkään väärtti. Eli en ole täysin varma, lukiko asiakirjoissa niin, vai olenko kirjannut nimen huolimattomasti. Joku kirjuri on ehkä satunnaisesti kirjannut Villa -muotoon, mutta tilan virallinen maakirjanimi selviää vain tiluskirjoista.

Siitä ei ole tietystikään epäilystä, etteikö itse asuja ja kylänväki puhuneet tilasta Fillana. Tilan alkaja oli muistaakseni oman esivanhempani Finnilään vävyksi menneen veljen poika.

terv Matti

[Matti Lehtiö]

Filla
Haarajoen kylässä oli kaksi Finni-nimistä taloa, jotka eivät sijainneet aivan liki toisiin. Isonmman nimi pysyy entisellään, mutta pienemmän rinnakkaisnimeksi ilmestyy aikaisintaan 1700-luvun lopulla Filla.

Matti Lehtiö