P. T. Kuusiluoma
02.02.10, 15:45
Suomen Sukututkimusseura
Helsinki 2.2.2010
Suomalaista sukututkimusta 350 vuotta
Suomen Sukututkimusseura ja paikalliset sukututkimusyhdistykset juhlivat alkanutta vuotta suomalaisen sukututkimusharrastuksen 350-vuotisjuhlavuotena. Juhlaan on syytä, sillä sukututkimuksella on enemmän harrastajia kuin koskaan aikaisemmin. Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluoma arvioi harrastajamäärän kasvavan edelleen.
Lisääntynyt vapaa-aika ja tietotekninen osaaminen mahdollistavat eläkkeelle siirtyvien suurten ikäluokkien sukututkimusharrastuksen. Lähdeaineistojen helppo saatavuus Internetistä houkuttaa sukututkimuksen pariin myös nuoria. Myös taloudellinen taantuma lisää kiinnostusta menneisiin sukupolviin. 1990-luvun lama-aikana kasvanut työttömyys lisäsi arkistojen kävijämääriä ja Suomen Suku-tutkimusseuran jäsenmäärää. Sama kehitys näyttäisi jatkuvan, sillä myös viime vuon-na seuran jäsenmäärä kasvoi huomattavasti.
Suku- ja henkilöhistoriallista tutkimusta edistävässä Suomen Sukututkimusseurassa (per. 1917) on nykyään noin 6 000 jäsentä. Eri puolilla maata toimii runsaat 70 paikallista sukututkimusyhdistystä ja yli tuhat sukuseuraa. Kaikki alan harrastajat eivät kuitenkaan ole mukana yhdistys- ja seuratoiminnassa. Toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluoma arvioi, että sukututkimusta harrastaa noin 15 000–20 000 suomalaista. Erittäin vilkasta toiminta on edelleen muun muassa Pohjanmaalla, mistä myös löytyvät suomalaisen harrastajasukututkimuksen juuret.
Suomalaisen sukututkimusharrastuksen katsotaan alkaneen vuonna 1660, jolloin Turun piispa Johannes Terserus kiinnostui pohjalaisten pappien sukulaisuus-verkostosta. Hän keräsi aineistoa nimenomaan omasta henkilökohtaisesta kiinnos-tuksestaan, ei työnsä vuoksi. Muu papisto jatkoi Terseruksen tutkimuksia ja tätä kautta syntyi suomalaisen sukututkimuksen perusteos, vuonna 1850 julkaistu Genealogia Sursilliana.
Terseruksen tavoin harrastavilla suomalaisilla on erittäin hyvät mahdollisuudet selvittää omia juuriaan. Tavalliset ihmiset voivat tutkia esivanhempiaan katkea-mattomina linjoina yleensä 1700-luvun alkupuolelle, joitakin linjoja parhaimmillaan jopa 1500-luvulle. Tietoja esivan-hemmista löytyy kirkonkirjojen lisäksi myös oikeu-denhoidon ja verotuksen asiakirjoista.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen on suomalaisen harrastajasukututkimuksen juhlavuoden suojelija. Paikallisten sukuseurojen, harrastajien ja tutkijoiden yhteystiedot löytyvät Suomen Sukututkimusseuran sivuilta www.genealogia.fi Tutkijoita, yhdistyksiä -otsikon alta.
Lisätietoja juhlavuodesta ja sukututkimuksesta antaa Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluoma, puh. 050 331 3856.
Helsinki 2.2.2010
Suomalaista sukututkimusta 350 vuotta
Suomen Sukututkimusseura ja paikalliset sukututkimusyhdistykset juhlivat alkanutta vuotta suomalaisen sukututkimusharrastuksen 350-vuotisjuhlavuotena. Juhlaan on syytä, sillä sukututkimuksella on enemmän harrastajia kuin koskaan aikaisemmin. Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluoma arvioi harrastajamäärän kasvavan edelleen.
Lisääntynyt vapaa-aika ja tietotekninen osaaminen mahdollistavat eläkkeelle siirtyvien suurten ikäluokkien sukututkimusharrastuksen. Lähdeaineistojen helppo saatavuus Internetistä houkuttaa sukututkimuksen pariin myös nuoria. Myös taloudellinen taantuma lisää kiinnostusta menneisiin sukupolviin. 1990-luvun lama-aikana kasvanut työttömyys lisäsi arkistojen kävijämääriä ja Suomen Suku-tutkimusseuran jäsenmäärää. Sama kehitys näyttäisi jatkuvan, sillä myös viime vuon-na seuran jäsenmäärä kasvoi huomattavasti.
Suku- ja henkilöhistoriallista tutkimusta edistävässä Suomen Sukututkimusseurassa (per. 1917) on nykyään noin 6 000 jäsentä. Eri puolilla maata toimii runsaat 70 paikallista sukututkimusyhdistystä ja yli tuhat sukuseuraa. Kaikki alan harrastajat eivät kuitenkaan ole mukana yhdistys- ja seuratoiminnassa. Toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluoma arvioi, että sukututkimusta harrastaa noin 15 000–20 000 suomalaista. Erittäin vilkasta toiminta on edelleen muun muassa Pohjanmaalla, mistä myös löytyvät suomalaisen harrastajasukututkimuksen juuret.
Suomalaisen sukututkimusharrastuksen katsotaan alkaneen vuonna 1660, jolloin Turun piispa Johannes Terserus kiinnostui pohjalaisten pappien sukulaisuus-verkostosta. Hän keräsi aineistoa nimenomaan omasta henkilökohtaisesta kiinnos-tuksestaan, ei työnsä vuoksi. Muu papisto jatkoi Terseruksen tutkimuksia ja tätä kautta syntyi suomalaisen sukututkimuksen perusteos, vuonna 1850 julkaistu Genealogia Sursilliana.
Terseruksen tavoin harrastavilla suomalaisilla on erittäin hyvät mahdollisuudet selvittää omia juuriaan. Tavalliset ihmiset voivat tutkia esivanhempiaan katkea-mattomina linjoina yleensä 1700-luvun alkupuolelle, joitakin linjoja parhaimmillaan jopa 1500-luvulle. Tietoja esivan-hemmista löytyy kirkonkirjojen lisäksi myös oikeu-denhoidon ja verotuksen asiakirjoista.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen on suomalaisen harrastajasukututkimuksen juhlavuoden suojelija. Paikallisten sukuseurojen, harrastajien ja tutkijoiden yhteystiedot löytyvät Suomen Sukututkimusseuran sivuilta www.genealogia.fi Tutkijoita, yhdistyksiä -otsikon alta.
Lisätietoja juhlavuodesta ja sukututkimuksesta antaa Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluoma, puh. 050 331 3856.