PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Otetun sukunimen suku?


LeKaSA
31.01.10, 09:00
Tutkin sukua, jossa sukunimi (salenius) on otettu nimi, eli vaarini ja hänen veljensä muuttivat nimen strengle?(renki) Saleniuksiksi. Aiemmat polvet ovat jonkun poikia, eli sukunimeä ei ole. Miten tälläisen suvun "alku" on todettavissa? Kuinka pitkälle näitä sukuja on mahdollista tutkia?

Olarra
31.01.10, 11:18
Tutkin sukua, jossa sukunimi (salenius) on otettu nimi, eli vaarini ja hänen veljensä muuttivat nimen strengle?(renki) Saleniuksiksi. Aiemmat polvet ovat jonkun poikia, eli sukunimeä ei ole. Miten tälläisen suvun "alku" on todettavissa? Kuinka pitkälle näitä sukuja on mahdollista tutkia?

Tutkia, vai tehdä esim. sukukirjaa siten, että siihen muodostuu jokin ymmärrettävä punainen lanka?

Tutkiahan voi niin pitkälle kuin tietoa löytyy. Pääseminen 1500-luvulle edellyttää yleensä sitä, että esivanhemmat ovat talollisia. Säätyläisten löytyminen esivanhemmista voi johtaa kauemmaksikin. Itsellisten osalta tie nousee usein pystyyn jo 1700-luvulla.

Punaisen langan löytymiseksi joudutaan tekemään valintoja. Tavallisinta on ollut tutkia suvun patriarkaalista juontoa, joskin tästä ovat monet olleet luopumassa. Tällöin on etsitty vanhin tiedossa oleva esi-isä ja selvitetty kaikki hänen jälkeläisensä, joista on ehkä laadittu sukukirjakin. Suvun nimeäminen on voitu tehdä paikkakunnan tai talon nimen pohjalta. Miksei myös henkilön nimen ja ammatin pohjaltakin tyyliin ruotusotamies Erkki Niilonpojan suku. Esivanhempien määrä kasvaa nopeasti ja siksi monet ovat tehneet valintaa. Toisaalta, jos ei pääse monien esivanhempien kautta kovinkaan kauas, niin kannattaa selvittää ainakin sitä sukuhaaraa, joka johtaa kauimmas. Kovin varhaiset esipolvet ovat monen mielestä jännittäviä ja kiinnostavia, vaikka eivät olisikaan tiukkaan ottaen patriarkaalista juurta.

Yksi mahdollisuus on ottaa olemassa olevien Saleniusten kantaisäksi tuo ensimmäisenä suvun nimeä kantanut henkilö ja tehdä sukukirja hänen jälkeläisistään sekä esitellä myös suvun kantaisäksi valitun esipolvet. Tai, jos nimeä Strengle on käyetty sukunimen tapaan, niin voidaanko puhua Strengle-Salenius-suvusta ja löytää jokin varhaisempi esi-isä, jolloin suvun piiri laajenisi? Mahdollisuuksia on siis monia ja kannattaa katsella muiden sukukirjoja ja selvityksiä sekä heidän niissä tekemiään ratkaisuja. Eiköhän näitä asioita ole käsitelty myös sukututkimusoppaissakin. Selvitykseen tai sukukirjaan olisi hyvä liittää maininta siitä, mitä on tutkittu ja miksi. Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että ratkaisuja voi olla erilaisia.
t. Olavi A.

Seppo Niinioja
31.01.10, 11:24
Tutkin sukua, jossa sukunimi (salenius) on otettu nimi, eli vaarini ja hänen veljensä muuttivat nimen strengle?(renki) Saleniuksiksi. Aiemmat polvet ovat jonkun poikia, eli sukunimeä ei ole. Miten tälläisen suvun "alku" on todettavissa? Kuinka pitkälle näitä sukuja on mahdollista tutkia?

Aatamista ja Eevastahan kaikki suvut alkavat, jos Raamatun otamme kirjaimellisesti. Uudemman tiedon ja DNA-tutkimusten mukaan ihmissuku on syntynyt oliko se 200 000 vuotta sitten Itä-Afrikassa ja aiemmin eläneistä lajeista silloinkin. Läheskään näin pitkälle asiakirjat eivät tietysti ulotu, mutta ei suku "ala" siitä kun sukunimi otetaan käyttöön tai uusi suku siitä, kun se vaikka suomennetaan. Aatelisillakaan ei pääsääntöisesti ollut sukunimiä Ruotsissa ja Suomessa ennen Ritarihuoneen perustamista 1620-luvulla. Periaatteessa sukuja voidaan tutkia niin kauas taaksepäin kuin asiakirjoja riittää. DNA-tutkimuksilla voidaan saada viitteitä sukulaisuudesta, mutta niiden avulla ei varmaan pysty sukukirjaa tekemään.

Seppo Niinioja

Tapani Kovalaine
31.01.10, 21:39
On hyvin harvinainen suku Suomessa tuo Strengle.
Jyväskylän maalaiskunnasta löytyy sellainen Salenius, joka on ollut ammatiltaan stdreng. Joskus voi erikoisen sukunimen takana ollakin ammattinimike, mutta mahtaako olla tällä kertaa? Hiskin mukaan ei ole syntynyt, vihitty tai kuollut Strengle -sukunimen käyttäjiä. Kysyjä mainitsi viitteeksi, että kyseessä voisi olla renki ja jospa olikin muonarenki?

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/25cn74?fi+0146+kastetut+13925)6.12.1872 8.12.1872 Palokka Koppala 409 Stdrg. Karl Salenius

tkukkonen
31.01.10, 22:22
Tutkin sukua, jossa sukunimi (salenius) on otettu nimi, eli vaarini ja hänen veljensä muuttivat nimen strengle?(renki) Saleniuksiksi. Aiemmat polvet ovat jonkun poikia, eli sukunimeä ei ole. Miten tälläisen suvun "alku" on todettavissa? Kuinka pitkälle näitä sukuja on mahdollista tutkia?

Periaate on seurata kylää ja taloa, jossa viimeinen tutkittu henkilö on asunut. Rippikirjasta näkynee, kuka oli kenenkin isä. Syntyneitten luettelo vahvistaa asian. Joskus kun henkilö muuttaa, isää ja äitiä ei näy näin helposti, vaan silloin pitää muuttotapahtuman avulla päästä edelliseen kotipaikkaan kiinni. Kun sukunimeä ei (enää) ole havaittavissa, pitää turvautua isä-poika suhteisiin, ehkä haarukoida avioliitoista esiin sellainen, jossa etunimet ja patronyymit sopivat yhteen. Joskus henkikirjat kertovat sukunimen (tai tilan nimen mikä on usein sama) paremmin kuin rippikirjat.

Ruotsin vanhat suvut ja läntisen Suomen suvut pitkältä ajalta ovat olleet olemassa ilman sukunimeä. Ei siis mikään uusi tutkimustilanne. Periaatteessa sukunimellinen tutkimus ei pääse yhtään pidemmälle kuin sukunimetön, jos kirjat ovat samanlaatuiset. Sukunimetön tutkimus on vähän työläämpi, joskus tosin paljonkin työläämpi jos sattuu samannimisiä samalle alueelle.

Kysymyksesi on vähän monitulkintainen. Vastaakohan tämä kysymykseesi?

Sariainen
01.02.10, 09:20
Tutkin sukua, jossa sukunimi (salenius) on otettu nimi, eli vaarini ja hänen veljensä muuttivat nimen strengle?(renki) Saleniuksiksi. Aiemmat polvet ovat jonkun poikia, eli sukunimeä ei ole. Miten tälläisen suvun "alku" on todettavissa? Kuinka pitkälle näitä sukuja on mahdollista tutkia?

Missähän päin tuo SALENIUS eli ?? Minulta löytyy myös "käyttöön otettu" sukunimi Salenius. Taisi olla yleisesti käytössä tuossa 1800-luvun lopussa. Kyseinen mies alkoi Garfvare (karvariksi) samoihin aikoihin.
Sukuhan jatkuu niin pitkälle, kuin on mahdollista löytää esivanhempia. On maku asia ottaako talon nimen, jos sukunimi on ollut käytössä vain lyhyen ajan.

Terv. SARIAINEN :rolleyes:

Seppo Niinioja
01.02.10, 11:27
Edesmenneen valtiot.maist. Georg Lutherin, viime vuosikymmenien yhden johtavan sukututkijan artikkeli "Näkökohtia tutkittavan suvun rajauksesta", Genos 56(1985), s. 97-106, http://www.genealogia.fi/genos/56/56_97.htm#1 käsittelee aihetta perusteellisesti ja tähän yhteyteen ehkä liian teoreettisestikin.

Lutherin mielipiteet näyttävät tulleen Sukuseurojen Keskusliitossa väärin ymmärretyiksi ja herättäneen närää. Luther toteaa, että "Ongelma on perusteellisen käsittelyn arvoinen ja lienee sopivampaa esittää sitä koskevat näkökohdat sukututkijoille Genoksessa kuin sukuyhdistysväelle Sukuviestissä". Näin varmaan onkin. Tilasin aikoinaan Sukuviestiä, kun siinä oli hyödyllisiä juttuja sukututkimuksesta. Lopetin tilauksen, kun lehdessä ei enää näyttänyt olevan muuta kuin kertomuksia eri sukuseurojen kesäjuhlista.

Seppo Niinioja

LeKaSA
01.02.10, 11:55
Streng Dawid Salenius bonde Iiiti sockens Kelti Kontaja fat1895:16345334
8

LeKaSA
01.02.10, 12:07
Eli yllä oleva on tätä sukua mutta Streng sukunimeä ei kuitenkaan saman lähteen mukaan ole muutettu Saleniukseksi. Asia ei sinänsä niin tärkeä ole, ajattelin vain etten harhaudu väärille teille jos etsin Streng nimisiä sukulaisiani. Sinänsä vaarini veljet olivat omaperäisiä kulkijoita ja varmaan tuo renkinä olo on ollut heidän ammattinsa.

Sariainen
01.02.10, 13:30
Eli yllä oleva on tätä sukua mutta Streng sukunimeä ei kuitenkaan saman lähteen mukaan ole muutettu Saleniukseksi. Asia ei sinänsä niin tärkeä ole, ajattelin vain etten harhaudu väärille teille jos etsin Streng nimisiä sukulaisiani. Sinänsä vaarini veljet olivat omaperäisiä kulkijoita ja varmaan tuo renkinä olo on ollut heidän ammattinsa.

Tuo mainitsemani Salenius on naapuripitäjässä aivan lähellä Kelttiä. :D:
Kyllä siinä streng ... on kyse Dreng eli ammatista.. niin kuin täällä jo mainittiin. Löytyykö lähde SSHY.n sivuilta ? Vai onko kyseessä tuoreempi tieto ?

Terv. SARIAINEN :rolleyes:

Tapani Kovalaine
01.02.10, 14:06
Streng ja Salenius ovat vahvasti viljelleet Keltin Kontojaa:

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/25ar5c?fi+0113+kastetut+38927)9.4.1885 11.4.1885 Kelti Haarala Kontoja s.218 R:ki Taavi Simonp. Streng v:o Eva Eliantr. Mauno 28 Wilhelmina

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/25ar5c?fi+0113+kastetut+43491)12.2.1898 19.2.1898 Keltti KOntoja s.401 Tal. Taavi Salenius vmo Eeva 41 Matti

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iitti/rippikirja_1860-1866_tk974/83.htm

Tapani Kovalaine
01.02.10, 14:48
Rippikirjoja selaamalla löytyy piankin Iitin Kuusaniemen kylästä Jaakko Tuomaanpoika Wahapullo eli Vähäpullo s. 1721 ja hänen jälkeläisistään on tässä viestiketjussa keskusteltu, siis Salenius-suvusta.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iitti/rippikirja_1748-1769_tk966/167.htm

Tapani Kovalaine
01.02.10, 17:40
Sukunimistä puheen ollen seuraava digikuva kertoo, miten Simo Taavinpoika s. 1822 muuttui uudelle nimelle.
Hän meni Suomen Kaartin seurakuntaan, toimi joitakin vuosia kaartilaisena (gardist) ja palasi kotitaloonsa 1845 ja olikin nyt Simo Streng. Melkein voisi sanoa sotilasnimeksi tuota Vähäpullon pojan saamaa sukunimeä, joka sittemmin muuttui Salenius-nimeksi. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iitti/rippikirja_1838-1848_tk970-971/107.htm

LeKaSA
02.02.10, 06:54
Vähän tuntuisi että suku on jo selvitetty:p: Olen vähän laiska noita kirkon kirjoja digiarkistosta selaamaan. Joka tapauksessa sukuni nimi on Salenius nykyisin ja jos jotain asiata saan paperille, niin käytän tuota Salenius nimeä.
Olisihan se Streng ihan hieno nimi sekin, mutta mitäpä minä muuttamaan aiempien polvien päätöstä nimeksi.

Veikko Leskelä
02.05.10, 09:30
Tutkin sukua, jossa sukunimi (salenius) on otettu nimi, eli vaarini ja hänen veljensä muuttivat nimen strengle?(renki) Saleniuksiksi. Aiemmat polvet ovat jonkun poikia, eli sukunimeä ei ole. Miten tälläisen suvun "alku" on todettavissa? Kuinka pitkälle näitä sukuja on mahdollista tutkia?

Strenglejä ei kannattane sekoittaa L. Onervan 1. puolison Väinö Strengin sukuun, jolla oli tilanomistusta mm. Räisälässä. Tai sitten kannattaa varmistaa.

Päijät-Hämeessä ja Iitissä oli näköjään patronyymejä sukunimilakiin asti, mutta olen kyllä törmännyt Salenius-sukunimeenkin joidenkin tilojen omistussuhteita tsekattaessa. Edellä taisi kyllä tulla johtoa oikeille jäljille.

Heidi L
04.09.11, 02:06
Herätän tällaista vanhaa ketjua, kun Salenius-nimi tuli esille. Salenius Inkoosta ja sitten mutkien kautta Messukylästä, tunnistaako joku? Inkoossa Johan ja Abraham 1700-luvun loppuolelta, Messukylästä Abrahamin pojat August ja Abraham. Joku törmännyt näihin?

P. Pihlman
10.09.11, 14:25
Tutkin sukua, jossa sukunimi (salenius) on otettu nimi, eli vaarini ja hänen veljensä muuttivat nimen strengle?(renki) Saleniuksiksi. Aiemmat polvet ovat jonkun poikia, eli sukunimeä ei ole. Miten tälläisen suvun "alku" on todettavissa? Kuinka pitkälle näitä sukuja on mahdollista tutkia?


Miten sukunimen "alku" on todettavissa

Allekirjoittaneelle on muodostunut käsitys, edesmenneen opettajankin selittämänä, että sukunimiä antoivat papit.

Itä-Suomen alueella on ollut sukunimistö. Äitipuoleni esivanhemissa on
vihityissä pari jolla kummallakin sama sukunimi Kokkoin.

Länsi puolella sukunimet olivat aatelisilla, talollisilla ja ammatinharjoit-
tajilla. Renki ei ollut käsityöläis ammatinharjoittaja, eli ammattinimike.

Äitini isällä oli sukunimi Bomberg hänen muurari ammatistaan johtuen.
Ilmeisesti papin antama, koska tietoni mukaan vaari ei koskaan tuosta
nimestä pitänyt. Hän vaitoi sen Salmiseksi 1900-luvun alussa.

Oman sukunimeni alun olen todennut alkaneen Asikkalassa. Sinne oli
muuttanut Hollolassa talollisen poikana patronyymillä syntynyt mies,
joka avioitui nikkarin tyttären kassa, jolla isänsä sukunimi. Erikistä
tuli mylläri ja hänelle sukunimi Pihlman. Näitä sukunimiä on Suomessa
muitakin olematta sukua. Tämä sukunimi on tullut isälleni kasvattiuden
kautta.

Isäni oli syntyjään Reuna. Näissä esivanhemmissa patronyymillä
syntynyt mies, josta tuli räätäli Tirberg. Hänen avioituessaan
on vaimolle merkitty sukunimi Peronia, joka esiintyy vain vihityissä.
Muissa kirjoissa hän on patronyymillä.

P. Pihlman