Rengit ja piiat

[ollij]

Omat esivanhempani ovat pääasiassa maaseudun tilatonta väestöä. Renkejä, piikoja, itsellisiä, onpa mukana vaivaishoidokkikin. Olen yrittänyt löytää hyvää taustatietoa ko. väestönosan, etenkin renkien ja piikojen elinoloista 1700- ja 1800 -luvuilla. Jutikkalan "Suomen talonpojan historia" keskittyy enemmänkin nimensä mukaisesti talollisten historiaan.
Antakaa vinkkejä mistä löytyisi lähdetietoa maaseudun tilattoman väestön elinoloista.

[Seppo Niinioja]

Omat esivanhempani ovat pääasiassa maaseudun tilatonta väestöä. Renkejä, piikoja, itsellisiä, onpa mukana vaivaishoidokkikin. Olen yrittänyt löytää hyvää taustatietoa ko. väestönosan, etenkin renkien ja piikojen elinoloista 1700- ja 1800 -luvuilla. Jutikkalan "Suomen talonpojan historia" keskittyy enemmänkin nimensä mukaisesti talollisten historiaan.
Antakaa vinkkejä mistä löytyisi lähdetietoa maaseudun tilattoman väestön elinoloista.

Sukutkijan jatkokurssin aiheena Kansallisarkistossa 16.3. on
FM Marja-Liisa Putkosen esitelmä Torpparien ja maaseudun pieneläjien tutkiminen, josta saattaa olla hyötyä, jos pääset tulemaan. Ks. SSS:n kotisivu www.genealogia.fi (http://www.genealogia.fi) . Hänelle voi varmaan esittää kysymyksiä sopivista lähteistä, jos aika sallii.

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Sukutkijan jatkokurssin aiheena Kansallisarkistossa 16.3. on
FM Marja-Liisa Putkosen esitelmä Torpparien ja maaseudun pieneläjien tutkiminen, josta saattaa olla hyötyä, jos pääset tulemaan. Ks. SSS:n kotisivu www.genealogia.fi (http://www.genealogia.fi) . Hänelle voi varmaan esittää kysymyksiä sopivista lähteistä, jos aika sallii.

Seppo Niinioja

Onko kevään ohjelma ko. sarjasta jossakin nähtävissä?

[eeva häkkinen]

Omat esivanhempani ovat pääasiassa maaseudun tilatonta väestöä. Renkejä, piikoja, itsellisiä, onpa mukana vaivaishoidokkikin. Olen yrittänyt löytää hyvää taustatietoa ko. väestönosan, etenkin renkien ja piikojen elinoloista 1700- ja 1800 -luvuilla. Jutikkalan "Suomen talonpojan historia" keskittyy enemmänkin nimensä mukaisesti talollisten historiaan.
Antakaa vinkkejä mistä löytyisi lähdetietoa maaseudun tilattoman väestön elinoloista.

Katsopa, mitä löytyy lähikirjastosi osastosta "Kansatiede". Kahlasin itse hyllyn jonain syksynä läpi ja löysin hyvää tietoa.

[Seppo Niinioja]

Onko kevään ohjelma ko. sarjasta jossakin nähtävissä?

Se on toiminnanjohtajan 29.1. laittamana tiedotteena osiossa SSS tiedottaa ja Seuran kotisivulla, kuten mainitsinkin. Harmi että dos. Anneli Mäkelä-Alitalon esitelmä SAY:stä 19.1. livahti ohi, vaikka sitä etsittiin kissojen ja koirien kanssa ketjussa Tapahtumien ja koulutusten etsiminen. Ainakin kahdeksan esitelmää on vielä tulossa. Alles ist nicht verloren (kaikki ei ole menetetty).

Tämä kielillä puhuminen juolahti mieleen siitä, että Alkon myyjä sai äskettäin minut ylipuhutuksi ostamaan Allesverloren Cabernet Sauvignon -merkkistä etelä-afrikkalaista punkkua, kun kyselin vähän parempaa. Heiltä oli kuulemma joskus viiniköynnökset palaneet. Vaan viinitila oli noussut kuin Feniks-lintu tuhkasta tai jotakin sinne päin. Ei vastannut ihan makumieltymyksiämme. Kolme tähteä viinikirjassa, mutta hinta/laatusuhde 0. Samaan hintaan saa kyllä parempaa.

Seppo Niinioja

[Heikki Koskela]

Omat esivanhempani ovat pääasiassa maaseudun tilatonta väestöä. Renkejä, piikoja, itsellisiä, onpa mukana vaivaishoidokkikin. Olen yrittänyt löytää hyvää taustatietoa ko. väestönosan, etenkin renkien ja piikojen elinoloista 1700- ja 1800 -luvuilla. Jutikkalan "Suomen talonpojan historia" keskittyy enemmänkin nimensä mukaisesti talollisten historiaan.
Antakaa vinkkejä mistä löytyisi lähdetietoa maaseudun tilattoman väestön elinoloista.

Aihe on kiinnostava ja on varmaan tutkittukin alue, joten tietoa löytynee kunhan jaksaa etsiä.

Innostuin pari vuotta sitten selaamaan oman kotikuntani seurakunnan rippikirjoja mikrokorteilta uudelleen systemaattisesti läpi. Kävin talo talolta läpi erityisesti piikojen ja renkien liikkeitä talojen välillä pääosin 1800-luvulta samalla seuraten heidän sosiaalista sijoittumistaan rippikirjamerkintöjen perusteella. Aineistoa on kertynyt kohtalaisesti vaikka kaikkia rippikirjan sivuja en olekaan vielä käynyt läpi.

Yhteenvetoa en ole tehnyt mutta kokonaiskuvaksi on tähän saakka jäänyt erittäin tärkeä ja välttämätön yhteiskunnallinen ryhmä, jonka merkitys talonpoikaisessa yhteisössä on ollut hyvin tärkeä. En ole milloinkaan aliarvioinut heidän merkitystään. Saamani koknaiskuva heidän työpanoksestaan on vain tutkimukseni edistyessä korostunut. Ilman heidän panostaan talonpoika olisi ollut ajallaan selvästi ahtaammalla.

Tutkimukseen liittyy monia ulottuvuuksia, joita olisi hyvä seurata: avioliiton ulkopuoella syntyneet lapset, avioliitot eri sosiaalisten ryhmien kanssa, muuttoliike Amerikkaan jne. Mielestäni ei ainakaan renkejä ja piikoja voida pitää tilattomina. He saattoivat olla talollisten jälkeläisiä, jotka olivat lähteneet ansioon muualle. Aiheen tutkiskelu on kiinnostava osa sukututkimusta. Tietenkin nk. tilattomiakin oli.

[Tapani Kovalaine]

Kun puhutaan rengeistä ja piioista, puhutaan hyvin suuresta ihmisjoukosta. Vanhaan aikaan oli voimassa jako pienviljelijöihin ja ökytalollisiin. Heidän väliinsä mahtui syytinki-isäntä, yhdysviljelijä, osatalokas, nuori isäntä ja monta muuta oman paikkansa tuntevaa henkilöä. Samanlaista tai ainakin samantyyppistä luokittelua voidaan havaita myös rengeissä ja piioissa.

Isäntärenki, renkivouti, tallirenki, paimen - mitä muita kaikkia mahtaa löytyäkään! Palveluspiika, sisäkkö, taloudenhoitaja, karjakko, seuraneiti, lastenkaitsija - on kai muitakin löydettävissä.

Renkien ja piikojen asuminen, ruokailu, ajanviete, palkkaus ja monet muut asiat on kansatieteellinen kirjallisuus taltioinut. Toinen mokoma löytyy sitten suomalaisista sutkauskokoelmista (esim. Raumon Wirtojen Warsilla 1986):

Kylmän kalsee ko ei ole helmiä kaulassa, sanoi piikalikka.
Heiluu ko maan eessä, vaikkei ole kapan kylvöä.
Kello oli klokka ko me Vaasasta lähethiin ja nytkö me jo olhaan jo täälä, sanoi piikatyttö...
Semmosta son köyhän elämä, ko unheen pääsee, niin syöhmään herätethän.

[ollij]

Sukututkimuksen näkökulmasta erityisen kiinnostavaa (ja joskus tuskastuttavaakin) on renkien ja piikojen "pätkätyöläisyys".
Monasti parin-kolmen vuoden välein työpaikka vaihtui toiseen taloon. Miten käytännössä tuo työsuhteiden solmiminen tuolloin tapahtui? Vastasiko työvoiman kysyntä tarjontaa? Oliko ns. sosiaalisia talollisia, jotka ottivan töihin heikoimmat työmiehet/naiset, jotka eivät muualle kelvanneet? Oma esi-isäni on 1800-luvun lopulla renkimiehenä muuttanut Loimaalta Rymättylään, matkaa tulee yli 100 km. Miten tuolloin on mahtanut työpaikka uudella paikalla varmistua?

[H.Arjava]

Työteliäs ja uskollinen. Naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään, toim. Rahikainen ja Vainio-Korhonen. SKS 2006

Kyseessä on artikkelikokoelma, jossa alkupuolen jutut hyvinkin vastaavat kysymyksiin.

H.Arjava

[Tuulakki]

Sukutkijan jatkokurssin aiheena Kansallisarkistossa 16.3. on FM Marja-Liisa Putkosen esitelmä Torpparien ja maaseudun pieneläjien tutkiminen, josta saattaa olla hyötyä, jos pääset tulemaan. Ks. SSS:n kotisivu www.genealogia.fi (http://www.genealogia.fi) . Hänelle voi varmaan esittää kysymyksiä sopivista lähteistä, jos aika sallii. Seppo Niinioja

Lainaus www.genealogia.fi:n (http://www.genealogia.fi:n) sivulta:

Suomen Sukututkimusseuran ja Kansallisarkiston järjestämä esitelmäsarjan suku- ja henkilöhistorian tutkimuksen monipuolisista lähdesarjoista jatkuu vuonna 2010. Esitelmät pidetään Kansallisarkiston luentosalissa tiistaina kerran kuukaudessa alkaen 18.00. jne. jne.

Pyytäisin lisäämään tarkan katuosoitteen näkyviin SSS:n ilmoitukseen. Kaikki eivät ole ko. paikassa käyneet ja Kansallisarkiston nettisivuillakin on useiden toimipisteiden osoitteet. Myös luentosalin tms. numeron tai nimen olisi hyvä olla näkyvissä, kun kyseessä on näin suuri laitos. En keksinyt sopivaa hakusanaa, jolla nettisivuiltakaan olisi saanut ko. luentoilmoitusta tai luentosarjaa näkyviin.

[kkylakos]

Omat esivanhempani ovat pääasiassa maaseudun tilatonta väestöä. Renkejä, piikoja, itsellisiä, onpa mukana vaivaishoidokkikin. Olen yrittänyt löytää hyvää taustatietoa ko. väestönosan, etenkin renkien ja piikojen elinoloista 1700- ja 1800 -luvuilla. Jutikkalan "Suomen talonpojan historia" keskittyy enemmänkin nimensä mukaisesti talollisten historiaan.
Antakaa vinkkejä mistä löytyisi lähdetietoa maaseudun tilattoman väestön elinoloista.

Nämä menevät ajallisesti ja paikallisesti sivuun pyynnöstäsi, mutta kirjallisuushaussa kannattaa joskus ottaa käteen vähän epätäydellisemminkin osuva teos ja tutustua lähdeluetteloon.

Patriarkaalinen kaupunkiyhteisö ja palvelusväki : Turun piiat ja rengit vuosina 1722-1740 http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2002886779 (http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2002886779)
Toivo Nygård: Suomen palvelusväki 1600-luvulla Historiallisia tutkimuksia,, 150
Jorma Wilmi: Isäntäväet ja palvelusväen pito 1600-luvulla ja 1700-luvun alkupuolella. Studia historica Jyväskyläensia,, 43

[Kaija Salminen]

Hei!
Esitelmiä odotellessa voi lueskella aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, jota näkyy löytyvän omankin kotikaupunkini Salon kirjastosta mukavasti. Tässä muutamia esimerkkejä (joita kaikkia en itse juurikaan tunne):

Alapuro Risto ym.: Talous, valta ja valtio : Tutkimuksia 1800-luvun suomesta. Tampere : Vastapaino, 1992. ISBN 951-9066-53-5 (nid.)

Arjen valta : Suomalaisen yhteiskunnan patriarkaalisesta järjestyksestä myöhäiskeskiajalta teollistumisen kynnykselle (v. 1450-1860). Toim. Piia Einonen ja Petri Karonen. Historiallinen arkisto (http://www.salomo.fi/haku.asp?sarja=Historiallinen+arkisto&hakujoukko=20&haku=lajittelu), 116. Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002.

Helmisaari, Arimo (http://www.salomo.fi/haku.asp?tekija=Helmisaari%2C+Arimo&hakujoukko=20&haku=lajittelu) & Pihlman, Sirkku (http://www.salomo.fi/haku.asp?tekija=Pihlman%2C+Sirkku&hakujoukko=20&haku=lajittelu): Kartanon väen syksy : Yläneen Vanhankartanon työväki muistelee., [Loimaa] : Priimus Media / Ooli, 2008, ISBN 978-952-5278-79-8 (sid.)

Häkkinen Antti ym.: Kun halla nälän tuskan toi : Miten suomalaiset kokivat 1860-luvun nälkävuodet. Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1991. ISBN 951-0-16738-X (sid.)

Jaakkola, Jouko ym.: Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva : Suomalaisten sosiaalisen turvan historia. Helsinki : Sosiaaliturvan keskusliitto, 1994. ISBN 951-747-070-3 (sid.)

Nygård, Toivo (http://www.salomo.fi/haku.asp?tekija=%22Nyg%C3%A5rd%2C+Toivo%22&hakujoukko=20&haku=lajittelu): Suomen palvelusväki 1600-luvulla : Palkollisten määrä, työ, palkkaus ja suhteet isäntäväkeen. Historiallisia tutkimuksia (http://www.salomo.fi/haku.asp?sarja=Historiallisia+tutkimuksia&hakujoukko=20&haku=lajittelu). Lajos, 150. Hki : Suomen historiallinen seura, 1989

Rasila, Viljo (http://www.salomo.fi/haku.asp?tekija=%22Rasila%2C+Viljo%22&hakujoukko=20&haku=lajittelu): Suomen torpparikysymys vuoteen 1909 : yhteiskuntahistoriallinen tutkimus. Helsinki : Suomen historiallinen seura, 1961. Historiallisia tutkimuksia ; 59

Sallinen, Terttu (http://www.salomo.fi/haku.asp?tekija=%22Sallinen%2C+Terttu%22&hakujoukko=20&haku=lajittelu): Vie männessäs - tuo tullessas : Palvelusväkeä 1920- ja 1930-luvun Viipurissa Lappeenranta : Karjalan kirjapaino, 1996. ISBN 951-96372-3-0 (nid.)

Turpeinen, Oiva (http://www.salomo.fi/haku.asp?tekija=%22Turpeinen%2C+Oiva%22&hakujoukko=20&haku=lajittelu): Nälkä vai tauti tappoi? Kauhunvuodet 1866-1868. Hki : [Suomen Historiallinen Seura], 1986 .Historiallisia tutkimuksia (http://www.salomo.fi/haku.asp?sarja=Historiallisia+tutkimuksia&hakujoukko=20&haku=lajittelu). Lajos, 136. ISBN 951925482X (nid.)

Wilmi, Jorma (http://www.salomo.fi/haku.asp?tekija=%22Wilmi%2C+Jorma%22&hakujoukko=20&haku=lajittelu): Isäntäväet ja palvelusväen pito 1600-luvulla ja 1700-luvun alkupuolella : Taloudellispohjainen tutkimus Turun ja Porin sekä Pohjanmaan läänien maaseudulta. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1991. Väitöskirja.. ISBN 951-680-515-9 (nid.)


Lisää löytyy käyttämällä hakusanoina esim. seuraavia asiasanoja: piiat, rengit, palkolliset, palvelusväki, torpparit, nälkävuodet, köyhäinhoito …

Terv. Kaija S.

PS. Kaisa oli näköjään nopeampi kirjallisuuden etsinnässä ja ehdottaa edellä paria samaakin kirjaa, mutta tässä muutama teos lisää tiedonhaluisille.