Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Muhoksen Korhoset?
Tervehdys!
Löytyykö tutkittua tietoa Muhoksella rippikirjoissa 1700-luvun vaihteessa esiintyneistä Korhosten suvuista?
Rusi Matinpoika Korhosesta ja pojista, Simo ja Lauri, Muhoksen Niskankylä?
Matti Korhonen Utajärvi?
Clemet Korhonen Utajärvi?
Pekka Heikinpoika Korhonen (Lähtevä) Muhos Niskankylä, Tullut Muhokselle Pieliseltä (Nurmes?)
Kyselee Korhosista kiinnostunut Korhonen.
Terveisin Martti K
Lähetinkin jo sinulle privaattipostia, mutta saattaakseni vastaukseni tänne foorumillekin kerron, mitä olen löytänyt rootsweb.comista. Minulla on tässä yhteydessä mainittu myös nimi Sari Mustonen (Heimonen). Sari antanee anteeksi tämän kopioinnin tänne foorumille?
Ambrosius Korhonen s. 1630 Pielisjärvi k. 1697 Niskankylä
pso Malin s. 1640 Pielisjärvi k. Muhos Niskankylä
poika Simo s. 1660 Muhos Niskankylä k. 1722 Muhos Niskankylä
pso Marketta Korhonen s. 1670 k. 1698 Niskankylä (tiedot etunimestä ristiriitaisia)
poika Lauri s. 1695 Utajärvi k. 26.3.1782 Utajärvi
pso Kaisa Hartikka s. 1719 Muhos
poika Matti s. 4.11.1745 Utajärvi k. 12.7.1808
pso 10.5.1770 Liisa Paavola s. 1748 Utajärvi k. 11.3.1809
tytär Valpuri Kettunen e. Korhonen s. 21.4.1782 Utajärvi Niskankylä k. 1.5.1854 Utajärvi Niskankylä
pso Gabriel Oilinki s. 19.9.1795 Utajärvi Niskankylä k. 7.8.1850 utajäevi Niskankylä
poika Matti Oilinki s. 22.4.1816 Utajärvi k. 13.5.1888 Utajärvi Sanki
pso Anna Kärppä s. 9.2.1815 Utajärvi Sanki k. 23.9.1883 Utajärvi Sanki
poika Matti Holappa s. 14.11.1858 Utajärvi Niskankylä k. 1933 Utajärvi
pso Elsa Priita Katvonen s. 5.6.1870 Puolanka
tytär Hilma Sofia Holappa s. 1902 Utajärvi k. 1975 Muhos
:) Huomaan nyt, että sinun Korhosesi eivät vähentyneet yhtään, koska nyt tuli uusi Korhonen, jonka esipolvia varmaankin etsit.
Simon puolisona on Marketta Korhonen s. 1670. Keitä ovat vanhemmat?
Terveisin 23 vuoteen lumisimmasta ja kylmimmästä talvesta täällä Tampereella. Ilman Aamulehden mainintaakin asiasta, olisin kyllä muistanut tämän 23 vuotta, koska äitini syksyllä 1986 kuoleman jälkeinen talvi oli tosi kova. Pakkasta oli yli 30 astetta melkein kaksi viikkoa, joka on pitkä aika näillä tienoilla. Itsekin kuljin silloin töissä tummansiniset Jantuset jalassa. Meillä oli työpaikallakin niin kylmä, että joutui pitämään näitä huopikkaita jalassa koko päivän. Hoidin silloin päällikkömme sihteerin sijaisuutta ja aina, kun tuli asiaa johtajan huoneeseen tai muuta vastaavaa, vaihdoin vaivihkaa korkokengät jalkoihini. :cool: Keväällä pakkasin kaikki vahvimmat villavaatteet laatikoihin ja sen jälkeen niitä ei ole tarvittu ennen kuin taas tänä talvena. Tällaista tämä on tämä ilmaston muutos :confused:
Lähetinkin jo sinulle privaattipostia, mutta saattaakseni vastaukseni tänne foorumillekin kerron, mitä olen löytänyt rootsweb.comista. Minulla on tässä yhteydessä mainittu myös nimi Sari Mustonen (Heimonen). Sari antanee anteeksi tämän kopioinnin tänne foorumille?
Ambrosius Korhonen s. 1630 Pielisjärvi k. 1697 Niskankylä
pso Malin s. 1640 Pielisjärvi k. Muhos Niskankylä
poika Simo s. 1660 Muhos Niskankylä k. 1722 Muhos Niskankylä
pso Marketta Korhonen s. 1670 k. 1698 Niskankylä (tiedot etunimestä ristiriitaisia)
poika Lauri s. 1695 Utajärvi k. 26.3.1782 Utajärvi
pso Kaisa Hartikka s. 1719 Muhos
poika Matti s. 4.11.1745 Utajärvi k. 12.7.1808
pso 10.5.1770 Liisa Paavola s. 1748 Utajärvi k. 11.3.1809
tytär Valpuri Kettunen e. Korhonen s. 21.4.1782 Utajärvi Niskankylä k. 1.5.1854 Utajärvi Niskankylä
pso Gabriel Oilinki s. 19.9.1795 Utajärvi Niskankylä k. 7.8.1850 utajäevi Niskankylä
poika Matti Oilinki s. 22.4.1816 Utajärvi k. 13.5.1888 Utajärvi Sanki
pso Anna Kärppä s. 9.2.1815 Utajärvi Sanki k. 23.9.1883 Utajärvi Sanki
poika Matti Holappa s. 14.11.1858 Utajärvi Niskankylä k. 1933 Utajärvi
pso Elsa Priita Katvonen s. 5.6.1870 Puolanka
tytär Hilma Sofia Holappa s. 1902 Utajärvi k. 1975 Muhos
:) Huomaan nyt, että sinun Korhosesi eivät vähentyneet yhtään, koska nyt tuli uusi Korhonen, jonka esipolvia varmaankin etsit.
Simon puolisona on Marketta Korhonen s. 1670. Keitä ovat vanhemmat?
Terveisin 23 vuoteen lumisimmasta ja kylmimmästä talvesta täällä Tampereella. Ilman Aamulehden mainintaakin asiasta, olisin kyllä muistanut tämän 23 vuotta, koska äitini syksyllä 1986 kuoleman jälkeinen talvi oli tosi kova. Pakkasta oli yli 30 astetta melkein kaksi viikkoa, joka on pitkä aika näillä tienoilla. Itsekin kuljin silloin töissä tummansiniset Jantuset jalassa. Meillä oli työpaikallakin niin kylmä, että joutui pitämään näitä huopikkaita jalassa koko päivän. Hoidin silloin päällikkömme sihteerin sijaisuutta ja aina, kun tuli asiaa johtajan huoneeseen tai muuta vastaavaa, vaihdoin vaivihkaa korkokengät jalkoihini. :cool: Keväällä pakkasin kaikki vahvimmat villavaatteet laatikoihin ja sen jälkeen niitä ei ole tarvittu ennen kuin taas tänä talvena. Tällaista tämä on tämä ilmaston muutos :confused:
Tervehdys ja kiitos Arla!
Tähän tyyliin minäkin tuon Rusin perheen tuolta rippikirjoista käsitin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/kuvat/23.jpg
Mutta sitten samalla rippikirjan sivulla oleva Matti Korhonen ja vaimonsa Anna? Onko hän Simon veli? Entä perheessä oleva Simo Korhosen ???(leskikö?) Carin?
Tässä Matin perhe 1699-1722 rippikirjassa Utajärveltä. Onko sama Matti?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/kuvat/39.jpg
Sitten rk 1723-32
Tässä Simon perhe ja alla Hiskin mukaan Pieliseltä tullut Pekka Heikinpoika Korhosen perhe
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1723-1732_ik116/kuvat/18.jpg
Ja Utajärveltä löytyvä Clemet Korhosen perhe. Onko hän Matti Korhosen poika?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1723-1732_ik116/kuvat/31.jpg (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1723-1732_ik116/kuvat/31.jpg)
Vastaukset herättää lisää kysymyksiä?
Terveisin ja kiittäen Martti
Sari antanee anteeksi tämän kopioinnin tänne foorumille?
Ihan ok, voi kopioida, tästä Rusistahan on keskustelua muuallakin forumilla.
Sari
Entä perheessä oleva Simo Korhosen ???(leskikö?) Carin?
Tässä Matin perhe 1699-1722 rippikirjassa Utajärveltä. Onko sama Matti?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/kuvat/39.jpg
Terveisin ja kiittäen Martti
Simo Rusinpoika Korhonen mainitaan Niskankylän Korholan isäntänä vuoden 1697 henkikirjassa. Hänen kuolemansa jälkeen mainitaan vuoden 1723 rippikirjassa isännäksi hänen leskensä Kaisa. Elikäs mahdollisesti Simolla ollut 2 vaimoa, 1. Marketta ja 2. Carin? Olen vain tallentanut tuon Marketan itselleni koska hän on esi-äitini. Marketta on k. n. 1680 mahdollisesti synnytykseen.
Tässä Simon perhe ja alla Hiskin mukaan Pieliseltä tullut Pekka Heikinpoika Korhosen perhe
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1723-1732_ik116/kuvat/18.jpg
Terveisin ja kiittäen Martti
Minusta tuo Pekka Korhonen eller Lähtevä on Rusin poika.?? S.n. 1663 Pielisjärvi, tuli Ahmakselle vävysi Seppälään eli Lähtevään. Kuoli 23.11.1745 Utajärvellä... ???? Vaiko onko? Vaiko onko Rusin veljen Heikin poika sitten tämä Pekka?
Ja Utajärveltä löytyvä Clemet Korhosen perhe. Onko hän Matti Korhosen poika?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1723-1732_ik116/kuvat/31.jpg (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1723-1732_ik116/kuvat/31.jpg)
Terveisin ja kiittäen Martti
Hiskin mukaan Clemetti kuollut 61-vuotiaana 5.4.1730 eli on s. 1669.
Minusta tuo Pekka Korhonen eller Lähtevä on Rusin poika.?? S.n. 1663 Pielisjärvi, tuli Ahmakselle vävysi Seppälään eli Lähtevään. Kuoli 23.11.1745 Utajärvellä... ???? Vaiko onko? Vaiko onko Rusin veljen Heikin poika sitten tämä Pekka?
Kiitos Sari!
Hiskin hakuohjelma Muhoksen vihityt kertoo kyllä selvästi, että Pekka olisi Heikinpoika mennessään vihille Kaija Yrjöntytär Kemiläisen kanssa 6.10.1723 ja olisi tullut Pielis. (Nurmeksesta). Samassa vihityissä on kolmisen vuotta möhemmin hänen poikansa Pekka Pekanpoika menossa avioon Elin Niilsintyttären kanssa ?.12.1726.
Vielä tuo Antti Pekanpoika Korhonen (Sotkamosta), vihitty Vappu Matintytär Karppisen (Sotkamosta) kanssa 1 8.5.1725? Epäilen hänenkin oleva Pekka Heikinpojan poika, joka olisi tullut Nurmeksesta Sotkamoon rengiksi? Löytänyt Laakajärveltä Vappu Karppisen vaimokseen ja tullut sieltä isänsä luo Muhokselle vihittäväksi? Antti asettuu sitten asumaan Veneheiton Lämsälään. Tämä on vain minun arvailuni, mitään todisteita minulla ei ole?
Terv. Martti
Hiskin mukaan Clemetti kuollut 61-vuotiaana 5.4.1730 eli on s. 1669.
Kiitos Sari!
Vielä kysymys; onko sinulla tietoa ovatko Muhoksen rk:ssa 1699-1722 olevat Simo ja Matti Korhonen ja rk:ssa 1723-32 oleva Clemet Korhonen Rusin poikia ja siten veljeksiä?
ter. martti
Hei
En ole tietoa. Rusin isä on ollut Matti. Clemetistä ei minulla ole tietoa. Tsekkaan tuon aiemman viestisi ajan kanssa. Se alkuperäinen vihkitieto pitäisi kaivaa esille eli Hiskiin saattaa joskus putkahtaa virheitä.
Sari
Hei
En ole tietoa. Rusin isä on ollut Matti. Clemetistä ei minulla ole tietoa. Tsekkaan tuon aiemman viestisi ajan kanssa. Se alkuperäinen vihkitieto pitäisi kaivaa esille eli Hiskiin saattaa joskus putkahtaa virheitä.
Sari
Terve!
Kävin tuolla Muhoksen digitoiduissa alkuperäisissä vihkikirjoissa ja kyllä siellä nuon tiedot näkyy olevan samoin kuin "Hiskissä".
Pekka Heikinpoika;
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/vihityt_1722-1737_ik121/kuvat/2.jpg
Antti Pekanpoika;
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/vihityt_1722-1737_ik121/kuvat/3.jpg
Pekka Pekanpoika
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/vihityt_1722-1737_ik121/kuvat/4.jpg
terv. martti
Heippa
Niin näyttää, että Pekka on Heikinpka. Kuten jo aiemmin kerroin, Rusilla oli veli Heikki jonka poika tämä voisi olla, mutta mitään ei tästäkään voi toteen näyttää näillä tiedoilla.
Sari
Heippa
Niin näyttää, että Pekka on Heikinpka. Kuten jo aiemmin kerroin, Rusilla oli veli Heikki jonka poika tämä voisi olla, mutta mitään ei tästäkään voi toteen näyttää näillä tiedoilla.
Sari
Terve!
Vielä yksi kysymys;
Onko sinulla tietoa, että tämä Heikki olisi mahdollisesti Pielisjärvellä, vai muuttiko hän Rusin mukana Muhokselle?
terv. Martti
Minulla on tietona, että on ollut talollinen ja kuollut Utajärvellä. Ei mitään muuta, ei edes tarkempaa kuolinaikaa.
Artturi Snellman, Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja IX Oulun kihlakunta (vuonna 1887 ilmesyneen kirjan näköispainos vuodelta 2010), kirjassa sivulla 224 kerrotaan Utajärven Korhosista näin:
"Niskanjoen Korholassaoli vihan aikana kolme veljestä: Rusi (Ambrosius), Lassi ja Paavo. Lassin ottivat viholliset mukaansa, kuljettivat häntä alaspäin pitkin jokivartta ja pistelivät piikillänsä. Kun isäntä vihdoin tekeysi kuolleeksi, jättivät viholliset hänet rauhaan. Rusi taas oli taitava noita. Hän kun pöläytti höyheniä ilmaan, muuttuivat ne miehiksi. Neljättäsataa vuotta sanotaan kuluneen näistä tapahtumista."
Raimo Ranta
18.10.10, 13:04
Matti Korhonen
Jutila eli Klemetti sitemmin Korhola Muhos Utajärvi Niska
1648-
(mk1675) talollinen yhdessä poikansa Brusin kanssa
Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä ES2473_NIDE9162
(mk1676) talollinen, Mats Anderss Korhonen, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä 1676 OS100 nide 9167 s. 47
Brusius Matinp Korhonen
Oulun pitäjän kesäkäräjät 19.07.1648, KA :RR.6: 354
Ambrosius Matson Utajärveltä anoi ottaa Jutila Klemetin talon 1/4 veromanttaalia samalla kylällä, joka oli jo 4 vuotta autiona maannut, pahasti kedottunut, asuin rakennukset pahasti sortuneet ja niityt metsittyneet, ja oli hän saanut takuumiehikseen Antti Eskonpojan Kajaanista ja Heikki Halosen Muhokselta (Muhoksen Halolan isäntä) ... anomus lähetettiin jalosyntyiselle maaherralle edelleen vahvistettavaksi.
Isännäksi v 1624 mainittu Staphan Johanson on muuttanut Pielisjärvelle,josta lienee tullutkin. Talon ottaa haltuunsa Clement Johansson joka lähtee Kemijärvelle ennen vuotta 1643 jättäen tilan autioksi.
Vuoden 1640-50 aikana talo on merkitty verohylyksi. Talot olivat varmaankin asuttuja ja niitä viljeltiin vaikka ne eivät veronmaksuun kyenneetkään. Vuonna 1647 verohylyksi merkitytyissä taloissa asui ns itsellisväkeä, heidän viljelytoiminnasta ei ole jäänyt merkintöjä. Niskan Korholassa tiedetään ollen asukkaita vaikka tästä talosta ei veroja maksettukaan.
Jutila eli Klemetti sitemmin Korhola Utajärvi Niska 1/4 mant
(hk1664-1685) talollinen
(mk1675) talollinen yhdessä isänsä kanssa, Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä ES2473_NIDE9162
(1675) talollinen, Pohjanmaan lääni kruununvero rästilistasta poimittua ES2473-74 nide 9166
(mk1676) talollinen, Brusius Korhonen, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä 1676 OS100 nide 9167 s. 47
(hk1678) talollinen, ES2474_NIDE9175
Ambrosius Korhonen (Iso Rusi) otti haltuunsa Clemettilän maan talon. Niityistä hän hankki luovutustodistukset kahden edellisen isännän pojilta Kemijärvelle muutaneelta Jacob Clemetinpojalta, todistuksen on kirjoittanut Oulussa 7.1.1648 pitäjänkirjuri ja puumerkillään vahvistanut Jacob Clemetinpoika Pielisjärvelle muutaneelta Eskil Staphanssonilta saadun todistuksen kirjoittaja on Pielisen pastori. Miten Rusi hankki nämä todistukset Kemijärveltä ja Pielisjärveltä saakka, jäänee selvittämättä.
Seudun elinkeinoelämä monipuolistui elämä ei enää ollut pelkän luontaistalouden varassa. Oulun porvarit ostivat maan -ja metsän tuotteita ja välittivät ne maailmalle. Utajärven kylän talonpojille erilaisten metsätuotteiden toimittaminen loi varallisuutta, joka sitten monen kohdalla kääntyi varattomuudeksi. Tervaa poltettiin ja soudettiin alas Ouluun. Porvarit ostivat myös turkiksia ja mastopuita veistettyjä lankkuja sekä muuta järeää puutavaraa jota käytettiin laivojen rakentamiseen
Mainittakoon eräs tapaus joka on jäänyt kirjoihin vuodelta 1680;
Muhoksen kappalainen Andreas Salander yhdessä Rusi Korhosen kanssa kaatoi ja myi 28 mastopuuta. Tästä kaupasta kehkeytyi kaverusten välille riita josta mentiin käräjille. Salanderin väittäessä että Rusi oli myynyt kolme mastopuuta omaan piikkiin - jotka Salander väitti omikseen.
Arvi Korhosen taltioimaa...
Kansantarinan mukaan Rusi Korhonen oli mies jolla oli yliluonnollisia taitoja. Sanotaan hänen noituneen höyhenet sotilaiksi puolustamaan Oulujokivarren asukkaita vihovenäläisten tihutöiltä. Korholan talossa asuivat Rusin lisäksi hänen veljensä Lauri ja Paavo.
Kerrotaan Rusin "noitalaatikon" säilyneen Kangas-Korholan vintillä 1900 luvun alkupuolelle asti. Rusista ja hänen Kangas-Korholan talon tulipalossa v 1923 palaneesta noitalaatikosta on jäljellä vain paljon tarinoita".
Terv RaimoR
Tässä Sari Heimosen kirjoitus Kainuun sivuilta;
http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon1.gif Vs: Korhonen etsii tietoa suvustaan?
hei
Tarvitsisin tämän Rusi Korhosen vahvistavat esipolvet. Laitanpa tähän tiedot.
Rusin isä on Matti Korhonen s. 1600 Pielisjärvellä ja k. 1664 Utajärvi, Niskankylä. Pielisjärveltä 1647 muuttanut Korhonen otti haltuunsa Klemetin autiotalon ja samalla talon nimi vaihtui Korholaksi. Matin poika Ambrosius hoiti Korholan omistukseen liittyviä asioita isänsä puolesta jo vuonna 1648, josta päätellen Matti olisi ollut vanhalla iällä tuolloin. Syntymävuodeksi hänelle voisi tuosta päätellä 1600 alkuvuodet. Matin isäksi on mainittu tiedostossani Antti Korhonen s. 1570 Paltamo.
Rusista seuraavaa infoa: Kuolinaika määritelty 1697 henkikirjan mukaan, siinä Korholan isännäksi mainitaan Simo Rusinpoika. Rusia ei myöskään ole Muhoksen vanhimmassa vuoden 1699 rippikirjassa. Niskankylän Korholan isäntä varsinaisesti vuodesta 1664 vuoteen 1696, mutta hoiti talon asioita isänsä apuna jo vuodesta 1648 lähtien ja mainitaan talollisena jo vuoden 1655 kymmenysluettelossa. Brusiuksesta eli Rusista on säilynyt paljon tarinoita. Näistä on kirjoittanut mm. Arvi Korhonen mm. vuonna 1910 Kotiseutu lehteen. Tiedetään, että Ambrosius toimi mm. 'leveranssimiehenä' joka hankki mastopuita Oulun ja Raahen laivanrakentajille, oli näissä hommissa omapäinen ja joutui käräjille liikekumppaninsa Muhoksen kappalaisen Salanderin syytettyä häntä puiden varastamisesta. Rusin kerrotaan olleen myös noita ja mainio tietäjä, joka käytti salaisia keinojaan vainolaisia vastaankin. Rusin 'taikalootaa' säilytettiin Korholassa vuosisatojen ajan, mutta se tuhoutui Kangas-Korholan tulipalossa 1923, jolloin Rusin jäämistöä nimitettiin. Rusilla oli myös Lauri (Lasse) -niminen veli, mutta myöhemmissä tutkimuksissa Lassia epäillään Rusin pojaksi. Lassi (s. 1695) kuoli vesipöhöön 87-vuotiaana 26.3.1782. Rusin puolisoksi oli nähtävästi 1654 Muhoksen Niskankylässä Malin Korhonen. Kemijärvelle muutti useita Oulun pitäjän henkilöitä, lähemmin sanottuna Utajärveltä ja Muhokselta. Viimeistään v. 1635 Kemijärvellä asui Jaakko Klemetinpoika, joka on todistettavasti lähtenyt Niskan kylästä, myöhemmästä Korholan talosta. Hän näet antoi v. 1648 mainitun talon isännälle Rusi Korhoselle todistuksen, jonka mukaan hän luopui Kemijärvelle muutettuaan kaikista oikeuksista isänsä entiseen taloon.
Mastopuiden hankinta näkyy olleen pitkäaikaisena tulonlähteenä Oulun pitäjän Niskan kylän Rusi Matinpoika Korhosella. Vuonna 1665 alempana joenvarrella asuva Klemetti Pietarinpoika valitti naapureineen, että Korhosen uittaessa kaupunkiin 14 syltä pitkää mastopuuta se oli kaatanut kahdeksan lohipatoa; varmaankin Pyhäkoskesta. Rusi kertoi Juhana Bochmöllerin tilanneen kyseisen maston, jonka hinta oli 10 kuparitalaria. Hän sai osoitetuksi, että masto oli ryöstäytynyt koskessa valloilleen vahingossa ja että padot oli saatu kuntoon päivässä sekä että vahinko ei ollut tapahtunut erityisen hyvänä lohenpyynti aikana. Korvauksen, jota ei käräjillä lähemmin arvioitu, Korhonen joutui kuitenkin maksamaan. Viisitoista vuotta myöhemmin eli v. 1680 Muhoksen kappalainen Andreas Salander valitti käräjillä, että Rusi Korhonen oli anastanut häneltä 3 mastopuuta ja lisäksi valinnut parhaat heidän yhdessä kaatamistaan 28 mastopuusta, joista kolmannes kuului papille. Asiaa ei saatu selvitetyksi, sillä kun lautamies Antti Pyykkö oli mennyt haastamaan Korhosta oikeuteen, tämä entinen soturi ja kansantarinoiden "Isona-Rusina" muistama voimamies oli uhannut Anttia kirveellä. Hän ei liioin tullut käräjille. Olipa kuinka tahansa, Korhosen osalle kuului ainakin parikymmentä mastopuuta ja jos näiden hinta oli 10 talarin vaiheilla kappaleelta, kyseessä oli melkoinen 200 talarin liiketoimi. Lähde: Pentti Virrankoski, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin läänin historia III 28 JA 262
Brusi Matinpoika, asui Niskankylän Korholassa isäntänä 1664-1696 välillä Hänen vaimona on mainittu Anna Thomas Pouctiain, ja Thomas Poutiainen oli luultavasti tuo Juorkunan Holapasta Poutiaiseen asumaan tullut Thomas Matts Holappa. Lähde: Henkikirjat ja kymmenysluettelo 1664-1696, Muhoksen rk/1692-1703.
Oulun pitäjän kesäkäräjät 19.07.1648, KA :RR.6: 354"Rusi Matinpoika Utajärveltä anoi ottaa Jutila Klemetin talon 1/4 veromanttaalia samalla kylällä, joka oli jo 4 vuotta autiona maannut, pahasti kedottunut, asuintontin rakennukset pahasti sortuneet ja niityt metsittyneet, ja oli hän saanut takuumiehikseen Antti Eskonpojan Kajaaniporista ja Heikki Halosen Muhokselta ... anomus lähetettiin jalosyntyiselle maaherralle edelleen vahvistettavaksi."
Sari Heimonen, Muhos
Terveisin Martti K
Raimo Ranta
18.10.10, 18:45
Kiitos Sari!
Vielä kysymys; onko sinulla tietoa ovatko Muhoksen rk:ssa 1699-1722 olevat Simo ja Matti Korhonen ja rk:ssa 1723-32 oleva Clemet Korhonen Rusin poikia ja siten veljeksiä?
ter. martti
Hei
Kysessä lienee Clemet Seppänen eli Korhonen s.n 1660 Muhos Ahmas k. 05.04.1730 Utajärvi
pso Brita s.n 1665 k. ennen 1720
pso 2 Margareta k. 12.8.1741
Seppänen no 1 Ahmas
(rk1699-1712) kanssa-asuja
Korhola no 7 Utajärvi
(rk1723-1730) talollinen
isä Henrik Clemetinp Seppänen s.n. 1620 k ennen 1678
pso Margareta Tuomaantr Juntunen s.n.1620 Paltamo Veneheitto
Puukkola Muhos Ahmas 3/8 mant
(hk1667-) talollinen
(hk1674) talollinen ?
Seppälä Muhos Ahmas 3/4 mant
(1649-) talollinen
(mk1675) talollinen,
veroista vastaa Henrik Clemetss 3/8, ja Thomas Juntunen nuorempi 3/8
Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä 1675 ES2473_NIDE9162
Seppälä 3/4 mant Muhos Ahmas
(hk1678) talollinen vmo Margareta, ES2474_NIDE9175
(hk1680) kanssa-asuja leski Margareta
Summa summarum.... Clemet ei ole Brusin Korhosia
Simon Korhonen s.n 1661 on Brusin poika
vmo Margeta Laurintr s,n 1670 k.n 1697 Ahmas
vaimo 2 Carin Pekantr Hiltunen s.n 1671 k. 01.10.1741
Korhola no 9 Utajärvi Niska
(rk1699) talollinen
(rk1712-) talollinen leski Carin
(rk1723-1733) talollinen leski Carin
Matti Heikinp Korhonen s.n 1651 k. ennen 1720 (isä Brusin veli)
pso Brita Matintr k.ennen 1699
pso 2 Anna Paavola
Pelkonen eli Korhonen no 7 1/4 mant. Utajärvi
(hk1678) talollinen, Pohjanmaanlääni Oulun pitäjä 1678 ES2474_NIDE9175
(hk1680) talollinen, Pohjanmaanlääni Muhos 1680 ES2474_NIDE9179 kuva 19 sivu 95
(rk1699-1712) talollinen
Jospa nämä selkiyttäisi hieman muhoslaista Korhos claania
terv
RaimoR
Hei
Kysessä lienee Clemet Seppänen eli Korhonen s.n 1660 Muhos Ahmas k. 05.04.1730 Utajärvi
pso Brita s.n 1665 k. ennen 1720
pso 2 Margareta k. 12.8.1741
Seppänen no 1 Ahmas
(rk1699-1712) kanssa-asuja
Korhola no 7 Utajärvi
(rk1723-1730) talollinen
isä Henrik Clemetinp Seppänen s.n. 1620 k ennen 1678
pso Margareta Tuomaantr Juntunen s.n.1620 Paltamo Veneheitto
Puukkola Muhos Ahmas 3/8 mant
(hk1667-) talollinen
(hk1674) talollinen ?
Seppälä Muhos Ahmas 3/4 mant
(1649-) talollinen
(mk1675) talollinen,
veroista vastaa Henrik Clemetss 3/8, ja Thomas Juntunen nuorempi 3/8
Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä 1675 ES2473_NIDE9162
Seppälä 3/4 mant Muhos Ahmas
(hk1678) talollinen vmo Margareta, ES2474_NIDE9175
(hk1680) kanssa-asuja leski Margareta
Summa summarum.... Clemet ei ole Brusin Korhosia
Simon Korhonen s.n 1661 on Brusin poika
vmo Margeta Laurintr s,n 1670 k.n 1697 Ahmas
vaimo 2 Carin Pekantr Hiltunen s.n 1671 k. 01.10.1741
Korhola no 9 Utajärvi Niska
(rk1699) talollinen
(rk1712-) talollinen leski Carin
(rk1723-1733) talollinen leski Carin
Matti Heikinp Korhonen s.n 1651 k. ennen 1720 (isä Brusin veli)
pso Brita Matintr k.ennen 1699
pso 2 Anna Paavola
Pelkonen eli Korhonen no 7 1/4 mant. Utajärvi
(hk1678) talollinen, Pohjanmaanlääni Oulun pitäjä 1678 ES2474_NIDE9175
(hk1680) talollinen, Pohjanmaanlääni Muhos 1680 ES2474_NIDE9179 kuva 19 sivu 95
(rk1699-1712) talollinen
Jospa nämä selkiyttäisi hieman muhoslaista Korhos claania
terv
RaimoR
Terve!
Uusiksi meni, mitä vähän itsellä on kerätty Muhoksen Korhosia.
Muutamia Kysymyksiä?
1. Onko Rusin isä Matti? Minulla on s. n 1600-k. 1644 Utajärven Niskankylä?
2. Mikä on Rusin veljen nimi?
Nämä pitäisi jostain löytää, jotta näille Korhosille saa jonkin järjestyksen?
Kiitos Tiedoista, terveisin Martti K
Anteeksi hätäinen vastaus. Vastaukset kysymyksiini löytyy edellä olevista vastauksista, kun vain vaivaudun lukemaan.
MK
Olisikko Korhoset tässä järjestyksessä? Taulu 1
I Matti Antinpoika Korhonen, s. n 1600, k. eli 1676 Utajärvi Niskankylä Jutila (Korhola), ikä 76 v. Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä ES2473_NIDE9162.
Puoliso: NN
Lapset:
Rusi (Ambrosius) Matinpoika s. n 1630. Tauluun 2.
Lauri Matinpoika
Paavo Matinpoika
Heikki Matinpoika. Tauluun 7.
Taulu 2 (taulusta 1)
II Rusi (Ambrosius) Matinpoika Korhonen, s. n 1630, k. 1697 Muhos Niskankylä Korhola, ikä 67 v. Jutila eli Klemetti sitemmin Korhola Utajärvi Niska 1/4 mant
(hk1664-1685) talollinen
(mk1675) talollinen yhdessä isänsä kanssa, Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä ES2473_NIDE9162
(1675) talollinen, Pohjanmaan lääni kruununvero rästilistasta poimittua ES2473-74 nide 9166
(mk1676) talollinen, Brusius Korhonen, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä 1676 OS100 nide 9167 s. 47
(hk1678) talollinen, ES2474_NIDE9175
Puoliso: Malin (Vimpartar?), s. n 1640 Pielisjärvi, k. eli 1723 Muhos Niskankylä Korhola, ikä 83 v.
Lapset:
Simo Rusinpoika s. 1660 Muhos Niskankylä Korhola. Tauluun 3.
Taulu 3 (taulusta 2)
III Simo Rusinpoika Korhonen, Talollinen, s. 1660 Muhos Niskankylä Korhola, k. ennen 1722 Muhos Niskankylä Korhola, ikä 62 v.
1. Puoliso: Marketta Laurintytär Korhonen, Talonemäntä, s. n 1670, k. n 1698 Muhos Niskankylä Korhola, ikä 28 v.
2. Puoliso: Kaija Pekantytär Hiltutar, s. n 1671, k. 1.10. 1741, ikä 70 v.
Korhola no 9 Utajärvi Niska
(rk1699) talollinen
(rk1712-) talollinen leski Carin
(rk1723-1733) talollinen leski Carin.
Lapset:
1. Lauri Simonpoika s. 1695 Muhos Niskankylä Korhola. Tauluun 4.
1. Simo Simonpoika s. 1698? Muhos Niskankylä Korhola. Tauluun 5.
1. Anna Simontytär Puoliso: Vihitty 7.1. 1729 Muhos Juho Klemetinpoika Seppänen, s. Ahmas.
2. Kaija Simontytär. Tauluun 6.
Taulu 4 (taulusta 3)
IV Lauri Simonpoika Korhonen, Talollinen, s. 1695 Muhos Niskankylä Korhola, k. 26.3. 1782 Muhos Niskankylä Korhola, ikä 87 v.
1. Puoliso: Anna Hannuntytär Puhakatar k. 1742.
2. Puoliso: Kaija Pekantytär Hiltutar (Hartikatar?), Talonemäntä, s. 1719.
Lapset:
1. Simo Laurinpoika s. 11.8. 1722 Muhos Niskankylä Korhola, k. 16.8. 1756 Muhos Niskankylä Korhola, ikä 34 v ja 0 kk.
2. Matti Laurinpoika s. 4.11. 1745 Utajärvi Niskankylä Korhola, k. 12.7. 1808 Niskankylä Kettula, ikä 62 v ja 8 kk.
Taulu 5 (taulusta 3)
IV Simo Simonpoika Korhonen, s. 1698? Muhos Niskankylä Korhola.
Puoliso: Vihitty 14.2. 1725 Muhos Riitta Simontytär Vimpari
Lapset:
Kaija Simontytär s. 1.1. 1726 Muhos Niskankylä Korhola.
Simo Simonpoika s. 18.2. 1728 Muhos Niskankylä Korhola.
Anna Simontytär s. 8.12. 1729 Muhos Niskankylä Korhola.
Pekka Simonpoika s. 8.12. 1732 Muhos Niskankylä Korhola.
Taulu 6 (taulusta 3)
IV Kaija Simontytär Korhotar. Kaija ja Juho löytyy sotkamon rippikirjasta 1728-34, sivulta 123 Urpialasta.
Puoliso: Vihitty 1.10. 1731 Muhos Juho Pekanpoika Urpiainen, s. Sotkamo.
Lapset:
Juho Juhonpoika s. 12.5. 1736 Alasotkamo Urpiala.
Taulu 7 (taulusta 1)
II Heikki Matinpoika Korhonen
Puoliso: ZZZ
Lapset:
Matti (Rusinpoika?) s. n 1651, k. ennen 1720, ikä 69 v. 1. puoliso: Riitta Matintytär k. ennen 1699. 2. puoliso: Anna Paavola
Terveisin Martti K.
Raimo Ranta
19.10.10, 17:47
Hei
Listasin Pielisestä saapuneita Korhosia syntymä –ja kuolinaikoihin on suhtauduttava varauksella, sillä ne saattavat heittää paljonkin. Henkikirjojen varaan nuo esitetyt ajat on sävelletty. Huomasin että kaipailit myös lautamies Pehr Korhosen eli Lähtevän taustatietoja. Mielestäni hän polveutuu Mats Anderss Korhosen Heikki pojasta.
Lapsia näillä nyt esitetyillä on ollut enemmänkin. Eroavaisuuksia näyttää listoissamme olevan. Brusin puoliso ei mielestäni ole Malin Vimpari ? en ole tavannut asiakirjaa jossa se näkyisi, mihin lähteeseen tuo tieto perustuu ? Sitten Simon 1. vaimo Margeta Larssdr ? missä lähteessä hänet mainitaan os. Korhoseksi ? Selvitykseni rakentuu 1600 luvun henki - ja maakirjojen sekä veroluetteloiden varaan, joten virheitä lienee, mutta porukallahan näitä on hyvä selvitellä.
Mats Anderss Korhonen s.n 1590 Pielinen k. n. 1680 Muhos Utajärvi Niska
pso N.N
lapset
1. Brusius s.n 1620 Pielinen k.n 1697 Niska
2. Henrik s.n 1622 Pielinen k.n 1678 Utajärvi
3. Lars s.n 1625 Pielinen
4. Påhl s.n 1630 Pielinen
5. Margareta s.n 1645 Pielinen
1 Brusius Matss Korhonen (Isorusi)
pso. Anna Thomassdr s.n 1620
lapset
Lisa Brusiussdr s.n 1646 Muhos Niska k.n 1690 Muhos Sanginjärvi pso Henrik Erikss Paavola s.n 1658
lapset
Catharina Paavola s.n 1677 Muhos Sanginjärvi
Margareta Paavola s.n 1679 Muhos Sanginjärvi
Erik Paavola s.n 1680 Muhos Sanginjärvi, pso Walborg
Henrik Paavolan toinen puoliso Margareta Henriksdr Tervo s.n 1660 k. 10.11.1742 Sanginjärvi
Hans Brusiuss s.n 1648 Muhos Niska pso Lisa Henriksdr
lapset
Margareta Hanssdr s.n 1665 Muhos Niska
Korhola Utajärvi Niska 1/4 mant
(hk1678) kanssa-asuja Pohjanmaanlääni Maa ja henkikirja, Oulun pitäjä 1678 ES2474_NIDE9175
(hk1680) talollinen Pohjanmaanlääni henkikirja Muhos 1680 ES2474_NIDE9179 kuva 19 sivu 95
(1681) talollinen Hans Brusiuss Korhonen vmo Lisa Henriksdr, Pohjanmaan lääni läänintili, 1681 LT1522_NIDE9182
Lucia Brusiussdr s.n 1650 Muhos Niska eli naimattomana (parantajanainen, tuomittiin noituuden harjoittamisesta
Simon Brusiuss s.n 1661 Muhos Niska. pso Margareta Larssdr s.n 1670 k.n 1697 Niska
puoliso 2 Carin Pehrsdr Hiltunen s.1671 k. 01.10.1741 Niska
lapset
Lisa Simonsdr s.1691 Muhos k. 11.04.1758
pso Mats Eskilss Pellikainen s.1699 Muhos Niska k. 06.02.1744 Niska
Pellikka eli Miettula no 4 Utajärvi Niska
(rk1725-1732) talollinen
(rk1733-1740 s.16) talollinen
Lars Simonss Korhonen eli Kokko s.1696 Muhos k. 25.03.1782 Niska. pso Anna Hanssdr Puhakka s.n 1700 Muhos k. 1742 Niska
pso 2 Carin Hartikka s.n 1719 Muhos Laitasaari
Korhola no 9 Utajärvi Niska
(rk1722) kanssa-asuja
Kokko Muhos Pyhänsivu
(rk1723-1732) talollinen
Korhola no 9 Utajärvi Niska
(rk1741-1749) talollinen
(rk1750-1756) talollinen
(rk1757-1763) talollinen
(rk1775-1780) talollinen
(rk1781-1782) talollinen
pso 2 Carin Pehrss Hiltunen s.n 1671 k. 01.10.1741 Niska
lapset
Simon Simonss s.1702 Muhos Niska k. 14.03.1736 Niska
pso Brita Simonsdr Vimpari s.n 1705 Muhos Sotkajärvi
Anna Simonsdr s.n 1703 Muhos Niska pso Johan Clemetss Seppänen
Carin Simonsdr s.n 1705 pso Johan Pehrss Urpiainen
Korhola no 9 Utajärvi Niska
(rk1699) talollinen
(rk1712-) talollinen leski Carin
(rk1723-1733 s.) talollinen leski Carin
2. Henrik Matss Korhonen s.n 1622 Pielinen pso Margareta Olofsdr s.n 1625 Pielinen k.n 1675
Klemetti sitemmin Korhola Utajärvi Niska 1/4 mant
(hk1648-) kanssa-asuja isänsä ja veljensä Brusius Korhosen kanssa.
(hk1667) kanssa-asuja, Pohjanmaan läänintilit henkikirja Oulun pitäjä 1667
Pelkonen eli Tauriainen Utajärvi 1/2 mant.
(mk1669) talollinen, Pohjanmaan läänintilit lyhennys ja maakirja Oulun pitäjä 1669
(hk1671) talollinen, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1671
(hk1674) talollinen, Länsipohjan lääni henkikirja, Oulun pitäjä 1674
(mk 1675) kanssa-asuja, Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä 1675 ES2473_NIDE9162
(1675) Pohjanmaan lääni kruununvero rästilistasta poimittua Muhos 1675 ES2473-74 nide 9166
lapset
Mats Henrikss s.n 1651 Pielinen k. ennen 1720 Utajärvi pso Brita Matssdr pso 2 Anna Paavola
Pelkonen eli Korhonen no 7 1/4 mant. Utajärvi
(hk1678) talollinen, Pohjanmaanlääni Oulun pitäjä 1678 ES2474_NIDE9175
(hk1680) talollinen, Pohjanmaanlääni Muhos 1680 ES2474_NIDE9179 kuva 19 sivu 95
(rk1699-1712) talollinen
Pehr Henrikss s.n 1663 Pielinen k. 23.11.1745 Ahmas (Korhonen eli Lähtevä)
pso N.N s. Pielinen k ennen 1720 Pielinen
pso 2 06.10.1723 Muhos Carin Jöransdr Kemiläinen s.n 1690
pso 3 Carin Henriksdr Seppänen s.1670 k. 14.08.1742
Seppänen, Korhola eli Lähtevä no 10 Utajärvi Ahmas
(rk1723-1732) talollinen, tullut Pielisestä n. 1720 tienoilla
(rk1733-1745) talollinen, lautamies
Sai useiden vuosien verovapauden Lähtevään maaherra von Esseniltä isonvihan aiheuttamien tuhojen vuoksi.
3. Lars Matss s.1625
4. Påhl Matss s.1630
5. Margareta Matsdr s.n 1645 pso Michel. pso 2 Anders Sigfridss Pyykkö s. n 1655 k. 1697
lapset
Carin Michelsdr s.n 1664 Muhos Niska
Terv
raimor
Terve.
Nämä Muhoksen Korhoset on syntynyt Kainuun Korhosten tutkimisen sivutuotteena ja ne on keräilty eri eteen tulleista lähteistä ja olen yrittänyt tarkentaa niitä Muhoksen rippikirjoista. Nimipä ne on aika hajanaisia ja epätarkkoja. En muista tarkkaan mistä lähteestä Marketta Laurintyttären ole Korhoseksi merkannut? Kävin nytkin selaamassa noita Muhoksen rippikirjoja, mutta aika epämääräisiä ne pikasilmäyksellä on ja Niskankyläkin taitaa myöhemmin siirtyä Utajärven puolelle?
Olen nyt keskittynyt Kainuun Korhosiin, joka on vielä keskeneräinen, mutta palaan myöhemmin Muhoksen ja Utajärven Korhosiin.
Kiitos tiedoista jotka lähetit. Korjailen omiin tiedostoihini lähettämäsi tiedot.
Hyvä olisi Muhoksen ja Utajärven Korhosetkin saada kartoitetuksi, samoin Nurmeksen, niissä näyttää olevan paljon liittymäkohtia myös Kainuun Korhosiin.
Terveisin martti k
Mats Anderss Korhonen s.n 1590 Pielinen k. n. 1680 Muhos Utajärvi Niska
pso N.N
lapset
1. Brusius s.n 1620 Pielinen k.n 1697 Niska
2. Henrik s.n 1622 Pielinen k.n 1678 Utajärvi
3. Lars s.n 1625 Pielinen
4. Påhl s.n 1630 Pielinen
5. Margareta s.n 1645 Pielinen
Matti muuttaa Muhoksen Utajärven Niskankylän Klemettiin 1640-luvulla?
Paltamon Vuottolahden kylässä on 1616 Matti Korhonen ja seuraavana vuonna 1617 Matti on Murtomäessä 1\4 mant. tilalla. 1629 karjaveroluettelossa Matti on vuokralaisen ja tila autioituu pian sen jälkeen Matin siirtyessä itselliseksi (Lain. Lea Korhosen kirjasta).
Voisiko kyseessä olla sama Matti Antinpoika Korhonen s.noin 1590 Pielisjärvellä (Nurmes Rautavaara?)? Matti olisi ensin pysähtynyt Oulujärven itäpäähän ja jatkanut siitä sitten paremman elannon toivossa Oulujärven yli Muhoksen Niskankylään, asettuen asumaan autiona olevaan Niskankylän Klemettiin? Ajat tällaiseen ajatteluun täsmäisivät aika hyvin?
Tällaisia asioita on "vanhus" aikansa kuluksi Jouluna aprikoinut? Löytyyköhän ajatuksilleni kannatusta?
terv Martti K
Ari Kolehmainen
02.04.14, 09:45
Hei
Kysessä lienee Clemet Seppänen eli Korhonen s.n 1660 Muhos Ahmas k. 05.04.1730 Utajärvi
pso Brita s.n 1665 k. ennen 1720
pso 2 Margareta k. 12.8.1741
Seppänen no 1 Ahmas
(rk1699-1712) kanssa-asuja
Korhola no 7 Utajärvi
(rk1723-1730) talollinen
isä Henrik Clemetinp Seppänen s.n. 1620 k ennen 1678
pso Margareta Tuomaantr Juntunen s.n.1620 Paltamo Veneheitto
Puukkola Muhos Ahmas 3/8 mant
(hk1667-) talollinen
(hk1674) talollinen ?
Seppälä Muhos Ahmas 3/4 mant
(1649-) talollinen
(mk1675) talollinen,
veroista vastaa Henrik Clemetss 3/8, ja Thomas Juntunen nuorempi 3/8
Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä 1675 ES2473_NIDE9162
Seppälä 3/4 mant Muhos Ahmas
(hk1678) talollinen vmo Margareta, ES2474_NIDE9175
(hk1680) kanssa-asuja leski Margareta
Summa summarum.... Clemet ei ole Brusin Korhosia
terv
RaimoR
Selailin vanhaa viestiketjua ja piti tarttua tähän koska Utajärven kylän Korhosen isäntä Klemetti ei ole sama mies kuin Ahmaksen Seppälän Klemetti Heikinpoika. Ahmaksen Klemetin vaimo on Riitta ja Klemetti kuolee isonvihan aikana. Riitta sen sijaan on elossa myös isonvihan jälkeen ja hänen uusi miehensä on Jaakko Tuomaanpoika. Seppälän isäntänä jatkaa isäpuolen jälkeen Juho Klemetinpoika. En ole tutkinut kuka sitten oli miehiään tuo Utajärven Korhosen Klemetti.
Matti Lund
10.10.15, 00:57
Mats Anderss Korhonen s.n 1590 Pielinen k. n. 1680 Muhos Utajärvi Niska
pso N.N
lapset
1. Brusius s.n 1620 Pielinen k.n 1697 Niska
2. Henrik s.n 1622 Pielinen k.n 1678 Utajärvi
3. Lars s.n 1625 Pielinen
4. Påhl s.n 1630 Pielinen
5. Margareta s.n 1645 Pielinen
Matti muuttaa Muhoksen Utajärven Niskankylän Klemettiin 1640-luvulla?
Paltamon Vuottolahden kylässä on 1616 Matti Korhonen ja seuraavana vuonna 1617 Matti on Murtomäessä 1\4 mant. tilalla. 1629 karjaveroluettelossa Matti on vuokralaisen ja tila autioituu pian sen jälkeen Matin siirtyessä itselliseksi (Lain. Lea Korhosen kirjasta).
Voisiko kyseessä olla sama Matti Antinpoika Korhonen s.noin 1590 Pielisjärvellä (Nurmes Rautavaara?)? Matti olisi ensin pysähtynyt Oulujärven itäpäähän ja jatkanut siitä sitten paremman elannon toivossa Oulujärven yli Muhoksen Niskankylään, asettuen asumaan autiona olevaan Niskankylän Klemettiin? Ajat tällaiseen ajatteluun täsmäisivät aika hyvin?
Tällaisia asioita on "vanhus" aikansa kuluksi Jouluna aprikoinut? Löytyyköhän ajatuksilleni kannatusta?
terv Martti K
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13137787
Tässä y-oheisessa asiakirjassa [6822:84-85] on Rusi Matinpojan anomus 19.4.1648 ylösottamansa Klemetti Jussinpoika Junttilan aution Niskankylässä vapaavuosisiksi. Siitä ilmenee se mielenkiintoinen seikka, että hän on saanut takuumiehikseen Antti Eerikinpojan Säräisniemeltä ja Heikki Halosen Muhokselta.
Tämä ei ole kovin sitovaa todistusta, mutta viittaa siihen, että kun hän on saanut Laitasaaren Heikki Halosen toiseksi takuumiehekseen, kauas ei nakkaa Vuottolahti, ja joka tapauksessa Rusi ei ole tullut asustelemaan ennestään aivan ventovieraana Niskankylään. Lienee hän oleskellut hyvän aikaa ennen tätä Muhoksella. Ja vielä lähemmäs tullaan, kun ajatellaan Antti Eerikinpoikaa. Tuskinpa hän olisi saanut toiseksi takuumieheksi Antti Eerikinpoikaa, ellei hänellä olisi vankkoja taustoja Paltamossa.
Nämä indikaatiot tekevät epäilyttäväksi sen hypoteesin, jossa Pielinen on Niskankylään asti näihin henkilöihin kiinnitetty paikkakunta.
terv Matti Lund
Myös toinen seikka tukee tätä Vuottolahden Matti Korhosta Rusin isänä. Stolbovan rauha 1617 on tullut voimaan ja ruotsalaisten käänytystyö vallatussa Käkisalmen läänissä ajaa ortodoksi väestön pakosalle Venäjän puolelle. Karjalaan vapautuu vapaata kaskimaata Suomen puolesta tuleville (paluu-)muuttajille ja muutoliike on voimakasta juuri Karjalaan päin. Miksi Matti poikineen muuttaisi "vastavirtaan" Muhoksen Niskankylään?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13137787
Tässä y-oheisessa asiakirjassa [6822:84-85] on Rusi Matinpojan anomus 19.4.1648 ylösottamansa Klemetti Jussinpoika Junttilan aution Niskankylässä vapaavuosisiksi. Siitä ilmenee se mielenkiintoinen seikka, että hän on saanut takuumiehikseen Antti Eerikinpojan Säräisniemeltä ja Heikki Halosen Muhokselta.
Tämä ei ole kovin sitovaa todistusta, mutta viittaa siihen, että kun hän on saanut Laitasaaren Heikki Halosen toiseksi takuumiehekseen, kauas ei nakkaa Vuottolahti, ja joka tapauksessa Rusi ei ole tullut asustelemaan ennestään aivan ventovieraana Niskankylään. Lienee hän oleskellut hyvän aikaa ennen tätä Muhoksella. Ja vielä lähemmäs tullaan, kun ajatellaan Antti Eerikinpoikaa. Tuskinpa hän olisi saanut toiseksi takuumieheksi Antti Eerikinpoikaa, ellei hänellä olisi vankkoja taustoja Paltamossa.
Nämä indikaatiot tekevät epäilyttäväksi sen hypoteesin, jossa Pielinen on Niskankylään asti näihin henkilöihin kiinnitetty paikkakunta.
terv Matti Lund
Tapani Kovalaine
10.10.15, 13:19
Todisteet puuttuvat Korhosten muutoista Pielis-Muhos ja Muhos-Pielis. On muistettava miten Mustosen suvussa on ollut liikehdintää Lieksa-Sotkamo-Muhos välillä ja päinvastoin. Nykyäänkin on havaittavissa, että kaikki eivät tykkää asua kauniissa Karjalassa. Sama on ollut tilanne 300 vuotta sitten. Kenties koittaa aika, että dna:n avulla muuttoasiat varmistuvat. En siis tässä vaiheessa ole puolesta enkä vastaan vaan pikemminkin päinvastoin!
Kyllähän siellä näkyy Rusinkin jälkeläisistä olevan DNA-tutkimus tehty. Kun vain joku asiantutija sen arvioisi. Ehkä näin maalikon silmin jonkiverran enemmän on poikkeuksia Korhosista? Vertailussa tunnusnumero on: N33876 Valitettavasti en saa sivun osoitetta kopioitua?
Todisteet puuttuvat Korhosten muutoista Pielis-Muhos ja Muhos-Pielis. On muistettava miten Mustosen suvussa on ollut liikehdintää Lieksa-Sotkamo-Muhos välillä ja päinvastoin. Nykyäänkin on havaittavissa, että kaikki eivät tykkää asua kauniissa Karjalassa. Sama on ollut tilanne 300 vuotta sitten. Kenties koittaa aika, että dna:n avulla muuttoasiat varmistuvat. En siis tässä vaiheessa ole puolesta enkä vastaan vaan pikemminkin päinvastoin!
Kyllähän siellä näkyy Rusinkin jälkeläisistä olevan DNA-tutkimus tehty. Kun vain joku asiantutija sen arvioisi. Ehkä näin maalikon silmin jonkiverran enemmän on poikkeuksia Korhosista? Vertailussa tunnusnumero on: N33876 Valitettavasti en saa sivun osoitetta kopioitua?
Tässä sivuille linkki:https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0CB4QFjAAahUKEwja1Lj277fIAhUFgXIKHVF1AUs&url=https%3A%2F%2Fwww.familytreedna.com%2Fpublic%2 FN1c1%2Fdefault.aspx%3Fsection%3Dyresults&usg=AFQjCNGuu-18YMk3vEU-kfXRqwfy3fckhg
Matti Lund
10.10.15, 14:31
Todisteet puuttuvat Korhosten muutoista Pielis-Muhos ja Muhos-Pielis. On muistettava miten Mustosen suvussa on ollut liikehdintää Lieksa-Sotkamo-Muhos välillä ja päinvastoin. Nykyäänkin on havaittavissa, että kaikki eivät tykkää asua kauniissa Karjalassa. Sama on ollut tilanne 300 vuotta sitten. Kenties koittaa aika, että dna:n avulla muuttoasiat varmistuvat. En siis tässä vaiheessa ole puolesta enkä vastaan vaan pikemminkin päinvastoin!
Hei, mielenkiintoisen savolainen loppukommenttisi.
Yritin löytää ketjusta sen, mitä oli aikaisemmin todistettu Pielisen mahdollisuudesta, mutta ne lienevät olleet siinä kadonneessa ajankohdassa.
Muistelen niin, että itse otin puheeksi epäilyn Pielisen mahdollisuudesta raottamalla Salonheimon Pielisen historian sivulla s. 338 olevaa liitetaulukkoa, johon oli taulukoitu Korhos -esiintymiä eri puolilla maata ja ne oli suhteutettu Pielisen Korhoseen.
Salonheimon lähtökohtana oli varhaisin haivaitsemansa Korhonen Pielisissä vuonna 1631.
Korhoset on katsottu vuosilta 1617 ja 1685.
Vuonna 1617 oli 3 Korhosta Oulussa ja yksi Kajaanissa.
Voinemme olla melko varmoja, että Kajaanin 1 Korhonen 1617 viittaa Vitsamon Olli Korhoseen ja Vuottolahden Matti Korhonen puuttuu hänen havainnoistaan. On ymmärrettävä, että hänen havaintonsa on enemmän lisänimipohjaista haarukointia kuin systemaattista läpivalaisua.
Vuonna 1685 oli 10 Korhosta Oulussa ja 3 Kajaanissa.
Oulu tarkoittanee sekä pitäjää että kaupunkia, joten vuoden 1685 otannassa on varmaankin mukana Rusi Korhosen porukka.
Kun tätä Salonheimon taulukkoa sitten "reposteltiin", joku löysi Pielisistä Korhosen kymmenkunta vuotta aikaisemmin. Se ei kuitenkaan sopinut Rusi Korhosen kuvioon. Kuitenkin Pielisistä voitiin "bongata" Korhonen vähän aikaisemmin kuin Salonheimo.
Pielinenhän oli 1600 -luvun alkuun tultaessa laajalti melko asuttamaton uudisasutusalue, ei siinä suhteessa paljoa vanhempi kuin Sotkamokaan. Lähtökohta on se, että on riskaabelia julistaa jonkun syntymäpaikaksi Pielistä 1500 -luvun puolella. Sellaiset ovat olleet "harvoja ja valittuja" ja suurin osa hyvin 1600 -luvulla asutetuista kylistä olivat vielä 1500 -luvun lopulla aivan tyhjiä. Täytyy olla tarkkana, jottei kovin usein nyhjättäisi tyhjästä. Sitäkin näytään hurtisti tehdyn.
Asutuksen lisääntyminen Pielisissä oli 1600 -luvulla huiman voimakasta, joissakin kylissä eksponentiaalista muutamien vuosien välein. Tuskin missään päin Suomea yllettiin sellaiseen vauhtiin.
Siten tilanne Pielisissä 1600 -luvun alussa ja 1600 -luvun lopussa on kaksi aivan eri maailmaa mitä tulee siihen potentiaaliin, miten se itse kykeni levittämään asutustaan muualle. Muhos toimii tässä suhteessa hyvänä "barometrina". Mustoset olivat pioneereja ja näiden "Pielispioneerien" poikiminen alkaa näkyä paremmin Muhoksella vasta 1700 -luvulla.
Mistä Rusin Kohoset alunperin tulivat on vielä paljon avoin kysymys, mutta nyt esiintulleet aihetodisteet viittaavat sen suureen todennäköisyyteen, ettei Pielinen voinut olla Rusin eikä eräiden hänen sisarustensa syntymäpaikka, vaan esimerkiksi Kajaanin pitäjä on useimmille paljon todennäköisempi vaihtoehto.
terv Matti Lund
Kävin tässä noin vuosi sitten läpi Pielisen verokijoja ja sieltä löytyi ensimmäinen Korhonen
1631 maakirja
Vasili (Wasda) Korhonen Mk 1631 Pielisjärvi Alakeyretty
1637 maakirja
Niilo Korhonen, Pielisjärvi Alakeyritty
Vaska (Väisä?) Korhonen, Pielisjärvi Nurmes
1638 jousiluettelo
Silvo Korhonen, Mk 1637 Pielisjärvi Vastimo, sivu 78
Antti Korhonen, Mk 1637 Pielisjärvi Haarasalo, sivu 79
Väisä Korhonen, Mk 1637 Pielisjärvi Haarasalo, sivu 79
Niilo Korhonen, Mk 1637 Pielisjärvi Ala Keyretti, sivu 79
Yrjö Korhonen, Mk 1637 Pielisjärvi Yliluosta, sivu 79
1638 maakirja
Silvo Korhonen, Mk 1638 Pielisjärvi Vastimo, sivu 78
Antti Korhonen, Mk 1638 Pielisjärvi Haarasalo, sivu 79
Väisä Korhonen, Mk 1638 Pielisjärvi Haarasalo, sivu 79
Niilo Korhonen, Mk 1638 Pielisjärvi Ala Keyretti, sivu 79
Yrjö Korhonen, Mk 1638 Pielisjärvi Yliluosta, sivu 79
1640 maakirja
Olli Korhonen, Mk 1640 Pielisjärvi Vastimo, sivu 75
Nicki Korhonen, Mk 1640 Pielisjärvi Vastimo, sivu 75
Silvo Korhonen, Mk 1640 Pielisjärvi Vastimo, sivu 75
Antti Korhonen, Mk 1640 Pielisjärvi Haarasalo, sivu 76
Matti Korhonen, Mk 1640 Pielisjärvi Ylikeyretty, sivu 76
Yrjö Korhonen, Mk 1640 Pielisjärvi Yliluosta, sivu 76
1641 maakirja
Esko Korhonen, Liperi Siikajärvi, sivu 74
Olli Korhonen, Mk 1641 Pielisjärvi Vastimo, sivu 68
Nicko Korhonen, Mk 1641 Pielisjärvi Vastimo, sivu 68
Silvo Korhonen, Mk 1641 Pielisjärvi Vastimo, sivu 68
Antti Korhonen, Mk 1641 Pielisjärvi Haarasalo, sivu 69
Matti Korhonen, Mk 1641 Pielisjärvi Ylikeyretty, sivu 69
Yrjö Korhonen, Mk 1641 Pielisjärvi Yliluosta, sivu 69
Tuo Matti Korhonen on sitten vielä ainakin 1655 Keyretyssä
Hei, mielenkiintoisen savolainen loppukommenttisi.
Yritin löytää ketjusta sen, mitä oli aikaisemmin todistettu Pielisen mahdollisuudesta, mutta ne lienevät olleet siinä kadonneessa ajankohdassa.
Muistelen niin, että itse otin puheeksi epäilyn Pielisen mahdollisuudesta raottamalla Salonheimon Pielisen historian sivulla s. 338 olevaa liitetaulukkoa, johon oli taulukoitu Korhos -esiintymiä eri puolilla maata ja ne oli suhteutettu Pielisen Korhoseen.
Salonheimon lähtökohtana oli varhaisin haivaitsemansa Korhonen Pielisissä vuonna 1631.
Korhoset on katsottu vuosilta 1617 ja 1685.
Vuonna 1617 oli 3 Korhosta Oulussa ja yksi Kajaanissa.
Voinemme olla melko varmoja, että Kajaanin 1 Korhonen 1617 viittaa Vitsamon Olli Korhoseen ja Vuottolahden Matti Korhonen puuttuu hänen havainnoistaan. On ymmärrettävä, että hänen havaintonsa on enemmän lisänimipohjaista haarukointia kuin systemaattista läpivalaisua.
Vuonna 1685 oli 10 Korhosta Oulussa ja 3 Kajaanissa.
Oulu tarkoittanee sekä pitäjää että kaupunkia, joten vuoden 1685 otannassa on varmaankin mukana Rusi Korhosen porukka.
Kun tätä Salonheimon taulukkoa sitten "reposteltiin", joku löysi Pielisistä Korhosen kymmenkunta vuotta aikaisemmin. Se ei kuitenkaan sopinut Rusi Korhosen kuvioon. Kuitenkin Pielisistä voitiin "bongata" Korhonen vähän aikaisemmin kuin Salonheimo.
Pielinenhän oli 1600 -luvun alkuun tultaessa laajalti melko asuttamaton uudisasutusalue, ei siinä suhteessa paljoa vanhempi kuin Sotkamokaan. Lähtökohta on se, että on riskaabelia julistaa jonkun syntymäpaikaksi Pielistä 1500 -luvun puolella. Sellaiset ovat olleet "harvoja ja valittuja" ja suurin osa hyvin 1600 -luvulla asutetuista kylistä olivat vielä 1500 -luvun lopulla aivan tyhjiä. Täytyy olla tarkkana, jottei kovin usein nyhjättäisi tyhjästä. Sitäkin näytään hurtisti tehdyn.
Asutuksen lisääntyminen Pielisissä oli 1600 -luvulla huiman voimakasta, joissakin kylissä eksponentiaalista muutamien vuosien välein. Tuskin missään päin Suomea yllettiin sellaiseen vauhtiin.
Siten tilanne Pielisissä 1600 -luvun alussa ja 1600 -luvun lopussa on kaksi aivan eri maailmaa mitä tulee siihen potentiaaliin, miten se itse kykeni levittämään asutustaan muualle. Muhos toimii tässä suhteessa hyvänä "barometrina". Mustoset olivat pioneereja ja näiden "Pielispioneerien" poikiminen alkaa näkyä paremmin Muhoksella vasta 1700 -luvulla.
Mistä Rusin Kohoset alunperin tulivat on vielä paljon avoin kysymys, mutta nyt esiintulleet aihetodisteet viittaavat sen suureen todennäköisyyteen, ettei Pielinen voinut olla Rusin eikä eräiden hänen sisarustensa syntymäpaikka, vaan esimerkiksi Kajaanin pitäjä on useimmille paljon todennäköisempi vaihtoehto.
terv Matti Lund
Voisihan tuo Matti Korhonen Vuottolahdesta/Murtomäestä toisaalta muuttaa Pielisjärven Ylikeyrittyyn? Kun hän katoaa Kainuusta, niin vähän aikaa siitä ilmaantuu Ylikeyrettyyn Matti Korhonen n.1640. Jospa poika Rusi lähti Utajärven Niskankylään, kun isä Matti suunisti vapaaseen "Karjalanmaahan"?
Heräsi tällainenkin ajatus, ehän siihen todisteita löydy? :)
Todisteet puuttuvat Korhosten muutoista Pielis-Muhos ja Muhos-Pielis. On muistettava miten Mustosen suvussa on ollut liikehdintää Lieksa-Sotkamo-Muhos välillä ja päinvastoin. Nykyäänkin on havaittavissa, että kaikki eivät tykkää asua kauniissa Karjalassa. Sama on ollut tilanne 300 vuotta sitten. Kenties koittaa aika, että dna:n avulla muuttoasiat varmistuvat. En siis tässä vaiheessa ole puolesta enkä vastaan vaan pikemminkin päinvastoin!
Kyllähän siellä näkyy Rusinkin jälkeläisistä olevan DNA-tutkimus tehty. Kun vain joku asiantutija sen arvioisi. Ehkä näin maalikon silmin jonkiverran enemmän on poikkeuksia Korhosista? Vertailussa tunnusnumero on: N33876 Valitettavasti en saa sivun osoitetta kopioitua?
Palaan vielä tuohon Rusin DNA-tutkimukseen. Jos oikein ymmärän tuon G Dunkkelin sukupuun sanoman, niin Rusi Korhonen on yhteinen esi-isä muiden Korhosten kanssa noin 2000 vuoden takana kun Rautalammen, Nilsiän ja Sotkamon Korhosten yhteinen esi-isä on korkeintaan 1050 vuoden päässä? Jos näin on niin Rusillakin taitaa juontaa nimi talon mukaan? Paavo Korhonen Kauhajoelta on suunnileen samat mutatiot määrät erona esm Rautalammen Korhosiin, kuin Rusi Korhosella ja Paavo on väistynyt Kauhajoen Korhosten esi-isänä?
https://sites.google.com/site/liukkohistoria/home/liukko--nimitutkimuksen-kirjoittajan-omat-tiedot-suomensuisten-vaeestoejen-ydna-n-l550-ryhmaeae-seppo-liukko/G.Dunkel%2019.4.2015N-groupFylogentree-image.jpg1_zpsfldvgpea.jpg?attredirects=0
Palaan vielä tuohon Rusin DNA-tutkimukseen. Jos oikein ymmärän tuon G Dunkkelin sukupuun sanoman, niin Rusi Korhonen on yhteinen esi-isä muiden Korhosten kanssa noin 2000 vuoden takana kun Rautalammen, Nilsiän ja Sotkamon Korhosten yhteinen esi-isä on korkeintaan 1050 vuoden päässä? Jos näin on niin Rusillakin taitaa juontaa nimi talon mukaan? Paavo Korhonen Kauhajoelta on suunnileen samat mutatiot määrät erona esm Rautalammen Korhosiin, kuin Rusi Korhosella ja Paavo on väistynyt Kauhajoen Korhosten esi-isänä?
https://sites.google.com/site/liukkohistoria/home/liukko--nimitutkimuksen-kirjoittajan-omat-tiedot-suomensuisten-vaeestoejen-ydna-n-l550-ryhmaeae-seppo-liukko/G.Dunkel%2019.4.2015N-groupFylogentree-image.jpg1_zpsfldvgpea.jpg?attredirects=0
Rusi Korhosen jälkipolvista on tehty DNA-tutkimus ja ja haploryhmä on N-Z1935 Tarkistettu varmaan snips testillä? Onko tuo haploryhmä syntynyt 4000 vuotta sitten? Näyttäisi kuitenkin sijoittuvan Korhosten savolaiseen haaraan. Onkohan testintekijä ajatellut testin tarkentamista BigY-testillä? Virtain Korhosille on tulossa tarkennustesti BigY, joten savolaisen haaran tilannekin varmaan alkaisi selkeytyä, jos tulisi muutama BigY-testi lisää Korhosista
Mistä Rusin Kohoset alunperin tulivat on vielä paljon avoin kysymys, mutta nyt esiintulleet aihetodisteet viittaavat sen suureen todennäköisyyteen, ettei Pielinen voinut olla Rusin eikä eräiden hänen sisarustensa syntymäpaikka, vaan esimerkiksi Kajaanin pitäjä on useimmille paljon todennäköisempi vaihtoehto.
terv Matti Lund
Nyt on kyllä niin, että alan vakuuttua siitä, että Rusi Matinpoika Korhosen isä oli Matti Antinpoika Korhonen Oulunsuun Korholan talosta.
terv Matti Lund
Puuttuukohan minulla jotakin palasia näistä vanhoista viestiketjuista, kun tuossa ensimmäisessä v. 2015 viestissä arvuutellaan Kajaanin pitäjän suuntaan ja muutama vuosi aieemmin toisessa ketjussa Oulunsuu näytti vielä todennäköiseltä vaihtoehdolta?
Kaivoin tähän muutamia veroluetteloita, jotka eivät kenties ole olleet tässä ketjussa esillä. Niissä ei mielestäni ole mitään ratkaisevaa todistetta suuntaan tai toiseen, mutta herättävät ainakin muutamia kysymyksiä.
1648 autioluettelo s. 630 https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5995248413&aineistoId=1591009870
Voiko tästä päätellä, että Matti Korhonen on lähtenyt Oulunsuun Korholasta ja tilukset ovat siirtyneet muiden viljeltäväksi?
Kuten on ollutkin esillä Niskankylän tila on 1648 siirtynyt käräjäpäätöksellä Brusius Mattssonin hallintaan. Matts Andersson Korhonen löytyykin jo 1648-1649 Niskankylän henkikirjasta, mutta henkirahaa maksetaan ainoastaan pojasta, joka linee Brusius. Tämä siirtyy henkikirjoissa isännän paikalle 1651 ja 1652-1660 henkikirjassa ovat isäntä ja vaimo. Brusius maksaa viimeisen kerran henkirahaa 1660 ja 1664-1665 verot maksetaan ainoastaan Brusiuksen vaimosta (1648 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5941931675&aineistoId=1590970835) 1649 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5995235489&aineistoId=15910416491661-1663) 1651 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5995250078&aineistoId=1591153983) 1652 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5995245904&aineistoId=1591189737) 1653 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5995244332&aineistoId=1591210011) 1654 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5970270042&aineistoId=1591226313) 1655 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001763_00079) 1657 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001765_00099) 1658 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001766_00078) 1659 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001767_00091) 1660 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001768_00098) 1664 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5946933602&aineistoId=1591393759) 1665 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001769_00098))
Tämä herättää kysymyksiä sekä Rusin että Matin iästä. Jos Matti on 1648 yli-ikäinen, hänen tulisi olla syntynyt n. 1585 ja Rusi vastaavasti v. 1664 tiedon perusteella syntynyt noin 1601. Oulunsuun Anders Eskilsson Korhonen on ruodutusluettelon mukaan syntynyt noin 1567, joten näinkään aikainen Matin syntymävuosi ei suoranaisesti sulkisi pois tätä mahdollisuutta, mutta Matti olisi huomattavasti veljiään Pekkaa (s. n. 1601) ja Heikkiä (s. n. 1613) vanhempi. Rusin syntymäajasta puolestaan seuraisi, että hän olisi mastopuuta Ouluun uittaessaan ollut 64 v ja tieasioista sakkoja saadessaan 93 vuotias. Ei tietysti ole mahdotonta tämäkään, vai liekö ollut sitä kuulua Rusin noituutta, jolla on huiputettu veroviskaaleja päästämään Rusi ja isä verovapaalle ennen aikojaan:)
Löysin Oulunsuun Korhosista seuraavat kaksi käräjäpöytäkirjaa:
Oulun talvikäräjät 1633 s. 54 oikea III: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6402241314&aineistoId=647743865
Matts Andersson ja Peer Andersson Oulunsuusta
Oulun talvikäräjät 1646 s. 82 oikea IV: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6805127548&aineistoId=647998153
Peer Korhoinen syster Lisa Andersdotter
Tässä aiemminkin esillä ollutta iltalukemista Rusista
Oulun kesäkäräjät 1648 s. 354 / vasen I: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6805128376&aineistoId=647998153
Oulun talvikäräjät 1658 s. 407 oikea IV: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6805195679&aineistoId=648364649
Oulun kesäkäräjät 1658 s. 429 vasen I: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6805195745&aineistoId=648364649
Oulun kesäkäräjät 1665 s. 702 oikea III: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6805233639&aineistoId=648460216
Oulun talvikäräjät 1680 s. 40/136 https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6400783807&aineistoId=649263863
Oulun kesäkäräjät 1694 s. 544 / oikea II: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809697563&aineistoId=650411396
Tämä Rusi Korhonen osti esi-isäni Jaakko Klemetinpojan (Klemettilä) talon.
"Ambrosius Korhonen (Iso Rusi) otti haltuunsa Clemettilän maan talon. Niityistä hän hankki luovutustodistukset kahden edellisen isännän pojilta Kemijärvelle muutaneelta Jacob Clemetinpojalta (esi-isäni), todistuksen on kirjoittanut Oulussa 7.1.1648 pitäjänkirjuri ja puumerkillään vahvistanut Jacob Clemetinpoika, Pielisjärvelle muutaneelta Eskil Staphanssonilta (Jaakon veljenpoika) saadun todistuksen kirjoittaja on Pielisen pastori". Esko muutti siis Pielisjärvelle!
Talon viimeisenä isäntä ennen Rusi Korhosta oli kai Pieliselle muuttaneen Eskon isä Tapani, joka oli ruotusotilaana vielä 1643. Tapanin veli Klemetti (Kemijärvelle muuttaneen Jaakon isä) viimeisen kerran henkiluettelossa 1643. Talo merkitty autioksi 1647.
Esko Tapaninpoika saattaa olla Pielisjärven Saarelaisten kantaisä. Saarelaisten sukutarinan mukaan Eskil Saarelainen lähti sotaväenottoa pakoon nuorena miehenä Oulujoen saaresta Pielisjärvelle Viekijärven kylään. Hän on ollut noin 25-vuotias Klemettilän talon autioiduttua Oulun pitäjän Niskankylässä 1645. Hän lienee muuttanut Pielisjärvelle 1645-47.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.