Soinin Kuninkaanjoki ?

[Heikki Koskela]

Soini sijaitsee vedenjakaja-alueella ja on siis melko korkeaa aluetta laskien merenpinnasta. Maanpinnan muodostus on mäkistä ja soista. Laajat metsä alueet ovat valltsevia.

Mielestäni kummallsuuksiin Soinin osalta törmätään sen muutamien paikanniminen osalta. Erikoisin nimistä on Kuninkaanjoki, joka laskee lähes 50 metriä alempana olevaan Alajärveen. Sitten vielä löytyy muutamia paikannimiä, jotka ovat saaneet kunikaallista hohtoa nimensä vuoksi, esim Kuninkaankivi.

Tarinat kertovat nimien muodostumisesta vaikka mitä. Kerrotaan Kustaa Vaasan matkoillaan käyneen siellä. Mitä kummaa Kustaa Vaasa olisi Soinista hakenut, paikasta, joka sijaitsee "ei missään"?

Jokin selitys näille nimille on mutta mikä, sitä kysyn. Mitä perusteita nimien snytymiselle voisi olla? Joka tapauksessa nimet ovat olleet käytössä useita satoja vuosia, joten tuoreita ne eivät ole.

[Matti Lund]

Soini sijaitsee vedenjakaja-alueella ja on siis melko korkeaa aluetta laskien merenpinnasta. Maanpinnan muodostus on mäkistä ja soista. Laajat metsä alueet ovat valltsevia.

Mielestäni kummallsuuksiin Soinin osalta törmätään sen muutamien paikanniminen osalta. Erikoisin nimistä on Kuninkaanjoki, joka laskee lähes 50 metriä alempana olevaan Alajärveen. Sitten vielä löytyy muutamia paikannimiä, jotka ovat saaneet kunikaallista hohtoa nimensä vuoksi, esim Kuninkaankivi.

Tarinat kertovat nimien muodostumisesta vaikka mitä. Kerrotaan Kustaa Vaasan matkoillaan käyneen siellä. Mitä kummaa Kustaa Vaasa olisi Soinista hakenut, paikasta, joka sijaitsee "ei missään"?

Jokin selitys näille nimille on mutta mikä, sitä kysyn. Mitä perusteita nimien snytymiselle voisi olla? Joka tapauksessa nimet ovat olleet käytössä useita satoja vuosia, joten tuoreita ne eivät ole.


Ensimmäinen umpimähkäinen arvaus maisemakuvauksen ja oletetun nimistön vanhuuden perusteella olisi, että siellä on liikkunut "kuningasriistaa" ja riistamiehet olisivat antaneet joillekin nautinnoilleen senmukaisia nimiä.

Missä siellä sitten tarkemmin ottaen olisi ollut liikkeellä kuningasriistaa? - Aivan hyvin paitsi metsässä, myös joessa tai ilmojen teillä.

terv Matti Lund

[Pauli]

Olen törmännyt kahteen erilaiseen selitykseen Kuninkaanjoki-nimen taustasta.

Ensimmäisen esittää Seppo Suvanto Satakunnan historia III:ssa. Tämän käsityksen mukaan nimitys Kuninkaanjoki tulee siitä, että se on vahvistettu Satakunnan ja Pohjanmaan (vai olikohan se Hämeen, minulla ei ole tuota Suvannon kirjaa juuri nyt käsillä) rajaksi kuninkaantuomiolla. Kuninkaankivikin on siis ollut rajakivi. Toisen, Järviseudun historiassa esille tulevan selityksen mukaan nimen taustalla on Karkun Kuningas-niminen talo, jolla olisi ollut Kuninkaanjoella eräomistus.

Joskus 1500-luvun puolivälissä Soinissa asui Peder Konung, jonka olen ajatellut joskus olevan sama henkilö kuin Vilppu Keisarin appi Pietari Hämäläinen.

[Jouni Kaleva]

Kyösti Julku kirjassaan Suomen itärajan synty yhdistää tämän ensimmäiseen Suomen itärajaan (= Ruotsin ja Novgorodin rajaan), joka kulki Kymijoesta Jämsän ja tämän Soinin kautta ja päätyi Vetelinjokea Pohjanlahteen, siis suolamerestä suolamereen. Varsinkin pohjoisemmasta osastaan tämä pitäisi käsittää lähinnä intressirajaksi (hämäläisten ja karjalaisten välillä).

Soinissa on tunnettu Iiroonkivi ja tämän lähellä oleva Kuninkaansuolla oleva ns. Kuninkaankivi....Kuningas-nimiä on Soinin seudulla koko joukko, mainittakoon vain Kuninkaankivi, Kuninkaansuo, kaksi Kuninkaanlampea, Kuninkaanlähde, Kuninkaankuoppa, Kuninkaanjoki. Näin suuri Kuningas-nimien sikermä edellyttää pitkää ajanjaksoa, jonka kuluessa nimet ovat syntyneet. ...Ensimmäisen kerran Kuninkaanjoki mainitaan verokirjassa 1568. Silloin nimeä käytetään selvästi laajan alueen nimenä. Myöhemmin nimi Soini tuli sen tilalle.

[Matti Lund]

Kyösti Julku kirjassaan Suomen itärajan synty yhdistää tämän ensimmäiseen Suomen itärajaan (= Ruotsin ja Novgorodin rajaan), joka kulki Kymijoesta Jämsän ja tämän Soinin kautta ja päätyi Vetelinjokea Pohjanlahteen, siis suolamerestä suolamereen. Varsinkin pohjoisemmasta osastaan tämä pitäisi käsittää lähinnä intressirajaksi (hämäläisten ja karjalaisten välillä).


Olen tainnut tuon selityksen lukeakin, mutta ympäristöön sirottunutta kuningas -nimistöä tuskin voidaan johtaa hallinnollisesta lähtökohdasta ja kaikki se pientason kuningas -nimistö tuskin voinee olla mahdollista hallintolähtöistä nimeä myöhäisempää syntyä, vaan aikaisempaa?

Ja kuka olisi ollut se kuningas?

Lisäksi ennen Kustaa Vaasaa ei maisemissa, ei varsinkaan 1200 -luvulla, kaiketi ollut sellaista vahvaa kuninkuutta ja keskusvallan yritystä, joka julistaisi yksipuolisella diktaatilla sellaisen rajan, ja jonka nimiin hänen aikalaisensa sen liittäisivät, olivat he hänen alaisiaan tai eivät? - Nythän on kysymys hyvin vanhasta oletetusta rajalinjasta, jonka kulusta tuon alueen läpi lienee historioitsijoilla myös erimielisyyttä, eli että se olisi mennyt hieman idempää ja ollut näiltä main aina Kalajoelle saakka kaikkein epämääräisimmillään. Tietysti on yksi tapa yrittää tällaisella nimistön tulkinnalla reivata rajaa lännemmäs.

Jos nimelle yrittäisin etsiä henkilölähtöistä selitystä, yrittäisin maanläheisempää mallia, ja olisin taipuvaisempi kääntymään jonkun hämäläisen Kuningas -nimisen eränauttijan kuin skoonelaisen vallasherran kannalle, joka yritti ottaa niihin aikoihin johtavan aseman Ruotsissa.

Mielenkiintoinen keskustelunaihe joka tapauksessa ja tuo huomiosi myös.

terv Matti Lund

[Jouni Kaleva]

Ja kuka olisi ollut se kuningas?

---
Jos nimelle yrittäisin etsiä henkilölähtöistä selitystä, yrittäisin maanläheisempää mallia, ja olisin taipuvaisempi kääntymään jonkun hämäläisen Kuningas -nimisen eränauttijan kuin skoonelaisen vallasherran kannalle, joka yritti ottaa niihin aikoihin johtavan aseman Ruotsissa.

Mielenkiintoinen keskustelunaihe joka tapauksessa ja tuo huomiosi myös.

terv Matti Lund

Matti

Vaikka siteerasin Julkua, en suinkaan varauksetta hyväksy hänen näkemystään. Täällä tuli jo esiin tuo erittäin mielenkiintoinen Peder Konung.

Yksi vanhempi Kuningas-nimijuttu löytyy Iistä vuodelta 1445 (FMU 2627), jossa mainitaan ruotsinkielisessä tekstissä eräs Magnus Konungahanpoyan ja vieläpä tämän poikaMagnus Konunganpoyanson. Näillä oli ollut tekemistä Iin Leistilän viidenneksen kanssa. Mielenkiintoista on, että näillä nurkilla on tänä päivänäkin vanha nimi Kuninkaanniemi. (ei niin, etteikö täällä olisi Ruotsin kuninkaita ihan oikeesti liikkunut).

[Matti Lund]

Matti

Vaikka siteerasin Julkua, en suinkaan varauksetta hyväksy hänen näkemystään. Täällä tuli jo esiin tuo erittäin mielenkiintoinen Peder Konung.

Yksi vanhempi Kuningas-nimijuttu löytyy Iistä vuodelta 1445 (FMU 2627), jossa mainitaan ruotsinkielisessä tekstissä eräs Magnus Konungahanpoyan ja vieläpä tämän poikaMagnus Konunganpoyanson. Näillä oli ollut tekemistä Iin Leistilän viidenneksen kanssa. Mielenkiintoista on, että näillä nurkilla on tänä päivänäkin vanha nimi Kuninkaanniemi. (ei niin, etteikö täällä olisi Ruotsin kuninkaita ihan oikeesti liikkunut).


Kyösti Julkusta muistikuva nuoruudestani, kun opiskelin Oulun yliopistossa, ja historian laitos oli siinä naapurissa. En siis opiskellut Kyöstin alaisuudessa, mutta kävin väittelemässä debateissa, joissa Kyöstikin oli paikalla. Hän oli muistaakseni dekaanikin, mutta Kyöstin terveys reistaili silloin pahasti, pumppu temppuili ja mahahaavakin taisi vaivata, mutta hampaat irvessä hän siellä hallinnoi, vaikka väliin taisi jonkin infarktin takia olla tovin sairaslomillakin. Eli sitkeä sissi hän niin sanotusti oli.

Säälitti väitellä tuskissaan painiskelevan Julkun kanssa, vaikka ennemminkin omat tiedot olivat vielä niihin aikoihin säälittävät.

Kyösti tilasi apeltani Haukiputaan kirkon maalauksista napattuun historialliseen aiheeseen perustuvan veistoksen (Toppeliuksen freskoihin ihastuneena, joita appeni oli niihin aikaan entisöimässä museoviraston J Pietarisen kanssa). Muistan kun Kyösti Julku haki veistoksen vaikuttaen sangen tyytyväiseltä, ja niin halukkaasti sitä lienen katsonut, että appeni veisteli minullekin samanlaisen. Tuolla se on hyllylläni. Sama teos Julkulla ja mulla.

Vilaisin tienoota maastokartoista, ja Soinin pikku pitäjän itärajan tuntumassa on nykyisin turvetuotantoalueena oleva Kuninkaansuo, joka "puristaa mehunsa" pieneen Kuninkaanlampeen, josta aika kiharainen Kuninkaanjoki näyttäisi saavan vähäisen alkunsa, mutta johon pitkin mutkikasta matkaa kohden Alajärveä yhtyy moniaita ojia ja puroja korkeilta kummuilta.

Mutta tuo paikka vaikuttaa olleen kauan ei missään ja lienee säilynyt lähes neitseellisenä välimaastona melkein nykypäiviin saakka, kuten turvetuotantoalueen kuuluukin.

Oletettu muinainen rajalinja ei liene ollut kovin kaukana, mutta selkeästi idempänä Soinia, ellei tehnyt siinä kohtaa kummaa kuprua kohden Alajärveä, tai sitten katson pahasti kieroon kohden Pyhäjoen suuta.

terv Matti

[Heikki Koskela]

Kuninkaanjoki Soinissa ei ole kuitenkaan milloinkaan ollut ainakaan Ruotsin ja Venäjän välinen rajalinja tai sen osa. Se ei mitenkään sovi historian tuntemiin rajankäynteihin maiden välillä. Pelkkä Kuninkaanjoen maastollinen muoto kaikkinen kiemuroineen ei voi olla kovin hyvä rajalinja mihinkään rajanvetoon. Tosin sen luonne on voinut muuttua 1500-luvun lopulta jonkin verran alueella tapahtuneen maannousun takia. Löytyyhän tuolta alueelta Lehtimäen puolelta bifrukaatio, jossa vesi jakautuu laskeutumaan kahteen suuntaan.

Kuninkaajoenkylä (Konungsåby) on tunnettu jo 1500-luvulta alkaen, joka kylä nyttemmin on Keisalan kylä. Se puolestaan viittaa vanhaan Keisari-nimiseen taloon, jonka vävyksi Vilppu Keisari tuli. Talon tyttärenä oli Marketta Pietarintytär Hämäläinen. On suuri houkutus antaa itseni ymmärtää, että Marketan isä olisi ollut Peder Konung kuten aiemmin on esitetty. Toisaalta Seppo Suvannon manintsema raja Pohjanmaan ja Satakunna/Hämeen välisen rajana on mahdollinen selitys.

Sen sijaan muut kuningas-alkuiset paikannimet (poisluettuna ehkä Kuninkaankivi) ovat mielestäni paljon myöhemmin käyttöönotettuja paikannimiä.

Kuningas-nimen käyttöä Soinin erämaassa voidaan kyllä hakea muilla perusteilla kuin kuninkaan käynnillä Soinissa. Itse Kuninkaanjoki vesiväylänä alkaa kuulua muistojen joukkoon sen heikon tilan vuoksi.

[Jouni Kaleva]

Toisaalta Seppo Suvannon manintsema raja Pohjanmaan ja Satakunna/Hämeen välisen rajana on mahdollinen selitys.


Julku toistaa saman asian: Iiroonkivestä on merkitty muistiin perimätieto, että se olisi muinoin ollut Pirkkalan, Kyrön ja Pietarsaaren rajana. ... Tieto on myöskin täysin oikea...

[Jouni Kaleva]

Lähdetäänpä liikkeelle nimestä Kuningas.

Siteeraan tuolta:
http://www.elisanet.fi/harri.frestadius/muisaaksmaki.htm

Sääksmäen pitäjä oli keskiajalla suuri ulottuen Päijänteeseen asti. Ajan kuluessa siitä erotettiin uudempia pitäjiä. Tämä
suurpitäjä sekä mm. Rapolan ja Voipaalan kylien nimet tunnettiin jopa Vatikaanissa sillä v. 1340 paavi Benedictus XII
antoi pannabullan, jolla määrättiin kirkonkiroukseen 25 Suur-Sääksmäen isäntää laiminlyötyjen kirkonverojen takia.
Pannakirjeessä nimetään seuraavat hämäläisisännät joista kolme oli Rapolan ja kuusi Voipaalan kylästä:

Mathias de Rapalum, Cuningas de Rapalum, Ollj Neuari de Rapalum, Lazo de Vendentaka, Menracas de Vendentaka,
Pauo de Vendentaka, Olli de Salu, Olla Dysa de Voypala, Nykki Vargh de Voypala, Callas de Voypala,
Meilanpeti de Voypala, Anundi de Voypala, Marci de Voypala, Handupoter de Hiccala, Memo de Ryduala,
Somalayni de Riduala, Henric de Hactissanpoyca, Azico de Hactissaenpoyca, Juddi de Hactissaenpoyca,
Melico de Iudicala, Meluncta de Cartala, Melita de Hyrfala, Ye de Oncala, Satato de Laynamaesse,
Somalayna de Harala

Joukosta löytyvät mm. Rapolan Kuningas, Onkkaalan Yö, Lainametsän Satatieto ja Ritvalan Memmoi.
Ensinmainittu lienee ollut paikallista mahtisukua; mutta ovatko kolme viimeistä olleet tietäjiä?

Mielestäni tuosta käy ilmi, että nimi Cuningas on käsitettävä ihan tavalliseksi etunimeksi. Teksti itse asiallisesti toteaa, että kyseessä oli hämäläisiä isäntiä. Mutta sitten tässäkin viimeisessä lauseessa mennään jo mystifioinnin puolelle; mahtisukua, tietäjiä. Samaa asiaa on paisuteltu muinaiseen Hämeen mahtilinnaan ja sen kuningas-hallitsijaan, googlettakaapa pikkuisen.

Siis: lienee mahdollista ajatella, että "Soinin Kuningas" oli Hämeen pitäjistä erämaihinsa asettunut uudisasukas.

[Jari Nykänen]

Lähdetäänpä liikkeelle nimestä Kuningas.

Siis: lienee mahdollista ajatella, että "Soinin Kuningas" oli Hämeen pitäjistä erämaihinsa asettunut uudisasukas.

Siis vaikka Peder Konungin hämäläinen esi-isä ja joita myös Hämäläisiksi kutsuttiin?

Mutta jos Petterin esi-isä on lähtenyt Rapolasta (eikö siellä juuri ollut vanha muinaislinna, jos muistan oikein) Soinin erämaihin ja esim nimellä Petteri Kuninkaanpoika hämeestä ... niin hyvinkin tuo Konung voinut jäädä käyttöön erämaassa tai sukunimenä käytetty sekä Konung että Hämäläinen ...

Ja voihan tuo etunimi Kuningas olla vaikka johdannainen Knuuttista tai vaikka nimi olla Konung, Konu, Kunik tms ... eikö tuo as-pääte yleensä lisätty latinankielessä, ettei välttämättä ollut puhekielessä.

[Jouni Kaleva]

Ja voihan tuo etunimi Kuningas olla vaikka johdannainen Knuuttista tai vaikka nimi olla Konung, Konu, Kunik tms ... eikö tuo as-pääte yleensä lisätty latinankielessä, ettei välttämättä ollut puhekielessä.
Sanan kuningas juuret ovat syvällä. Se on vanhassa norjassa konungr ja vanhassa yläsaksassa kuning. Germaanisen sanan kuningaz kanta on kunja- tarkoittaen sukulaista. Näin sanan alkumerkitys olisi "suvun pää"

Näin voimme nähdä, että alkuaan germaaninen sana on puhtaimpana säilynyt suomenkielessä. Muualle siirtyneenä se on korruptoitunut, kuten kung ja king.
Tämä säilyminen sinänsä kertoo, että mainittu Rapolan Kuningas-nimi 1300-luvulla on vanhaa perua, eikä osoita esim. viikinkivaikutusta.

[Matti Lund]

Lähdetäänpä liikkeelle nimestä Kuningas.

Siteeraan tuolta:
http://www.elisanet.fi/harri.frestadius/muisaaksmaki.htm


Mielestäni tuosta käy ilmi, että nimi Cuningas on käsitettävä ihan tavalliseksi etunimeksi. Teksti itse asiallisesti toteaa, että kyseessä oli hämäläisiä isäntiä. Mutta sitten tässäkin viimeisessä lauseessa mennään jo mystifioinnin puolelle; mahtisukua, tietäjiä. Samaa asiaa on paisuteltu muinaiseen Hämeen mahtilinnaan ja sen kuningas-hallitsijaan, googlettakaapa pikkuisen.

Siis: lienee mahdollista ajatella, että "Soinin Kuningas" oli Hämeen pitäjistä erämaihinsa asettunut uudisasukas.


Vähän samansuuntaistahan minäkin ajoin takaa.

Tämä alue oli kuitenkin Savoa ilmajokisten, lapualaisten ja isokyröläisten mielestä. Meidän mielestämmehän se ei sitä ole. Mielipide johtui lähinnä siitä, että alue oli vuoden 1500 tietämillä asuttamaton, mutta sitä ryhtyivät sitten savolaiset uudisasuttajat asuttamaan ja sillä tavalla leimasivat sen.

Nähtävästi alueelle ulottui kuitenkin muinaisia hämäläisten nautintoja. Kuningas -niminen mies ei ehkä ollut sinne asettunut uudisasuttaja, sillä sen nimen pitäisi siinä tapauksessa ilmetä veroluetteloista, vaan olen kallistunut sille kannalle, että mahdollisesti Iironjärvi Kuninkaannevan itäpuolella olisi ollut hämäläisen Iiron nauttimaa aluetta ja nämä Iironjärven länsipuolella olevat suot Kuningas -nimisen isännän muinaisia eränautintoja, riistamaita, joita savolaiset eivät ole lähteneet raivaamaan, vaan savolaisraiviot ovat alkaneet toisaalta Iironjärven itäpuolella ja toisaalta Soinissa Alajärven itäpuolella ja Kuninkaan suot ovat jääneet välimaastoksi ehkä sen takia, että Kuninkaan perilliset eivät olisi sallineet 1500 -luvulla savolaisia uudisasuttajia suolleen.

Olisiko sitten mahdollista, että Soinin Pietari oli ollut Kuninkaan perillisiä ja ollut lähistöllä valvomassa, etteivät savolaiset valloita soita? - Pitäisi olla enemmän tietoa, että siihen voisi ottaa kantaa. Kun ei ole ollut tarkempia tietoja asutuksen alkuvaiheista, on luullut aivan päinvastaista, eli että Soinia eivät olisi asuttaneet hämäläisen isännän perilliset.

terv M Lund

[Heikki Koskela]

Minä palaan vielä toviksi otsikon aiheeseen sen vuoksi, että sain varmistuksen niille esitetyille tiedoille, joita on kirjoitettu otsikon alla.

Kirjoitin tuttavalleni dosentti Heikki Rantauvalle päivällä postia ja sain nopean vastauksen, jossa hän kertoi samansuunatisen tiedon. Rohkenen lainata tähän aivan lyhyen pätkän hänen vastauksestaan vaikka se onkin yksityinen:

"Mielestäni riittää nimien pohjaksi sekin, että alue on vanhaa maakuntien välistä raja-aluetta, eli siis Pohjanmaan ja Hämeen/Satakunnan välistä aluetta. Vielä myöhemmissäkin rajankäynneissä nämä vedenjakaja-alueet ovat rajojen määrittelyssä nähtävissä, esim. 1600-luvun puolenvälin kartoissa ja sitten vielä
edelleen ja uudelleen 1700-luvulla aina isoonjakoon saakka".

Rantatupahan on vanhojen karttojen erikoistuntija Suomessa ja tuntee karttojen viestit hyvin. Jää muuten huomenna eläkkeelle "virallisesti".

[Matti Lund]

Minä palaan vielä toviksi otsikon aiheeseen sen vuoksi, että sain varmistuksen niille esitetyille tiedoille, joita on kirjoitettu otsikon alla.

Kirjoitin tuttavalleni dosentti Heikki Rantauvalle päivällä postia ja sain nopean vastauksen, jossa hän kertoi samansuunatisen tiedon. Rohkenen lainata tähän aivan lyhyen pätkän hänen vastauksestaan vaikka se onkin yksityinen:

"Mielestäni riittää nimien pohjaksi sekin, että alue on vanhaa maakuntien välistä raja-aluetta, eli siis Pohjanmaan ja Hämeen/Satakunnan välistä aluetta. Vielä myöhemmissäkin rajankäynneissä nämä vedenjakaja-alueet ovat rajojen määrittelyssä nähtävissä, esim. 1600-luvun puolenvälin kartoissa ja sitten vielä
edelleen ja uudelleen 1700-luvulla aina isoonjakoon saakka".

Rantatupahan on vanhojen karttojen erikoistuntija Suomessa ja tuntee karttojen viestit hyvin. Jää muuten huomenna eläkkeelle "virallisesti".

Pysähdytäänpä tähän vielä hetkoseksi!

Voi olla, että alueelta löytyy senkinkaltaisia nimiä (vaikkei osunut katselussa minun silmiini), että jonkin rajalinjan voi johonkin siellä päin päätellä, mutta kun asiaa paremmin miettii, niin edelleenkin vahvistuu se käsitys, että paikannimi yhdistelmä Kuninkaansuo, Kuninkaanlampi, Kuninkaanjoki on saanut nimensä aluetta joskus muinoin riistamainaan nauttineen Kuningas -nimisen henkilön mukaan, joka on todennäköisimmin ollut pohjoishämäläinen talollinen.

Kun katsotaan nimiä Kuninkaansuon lähiympäristössä, ne jakautuvat kuvaileviin maastonimiin (joita on selvästi eniten) ja asuttajanimiin, joita on myös huomattava määrä: jo kolmisen kilometrin päässä Kuninkaansuolta on Iiroonjärvi, joka vaikuttaa rämeenpalasta arvokkaammalta nautinnalta ja viestii, että heti Kuninkaan naapurissa on ollut muinoin paljon mahtavamman isännän järvinautinta. Tuskin kahden kilometrin päässä Kuninkaansuon eteläpuolella on Porrasuo ja sen ja Iiroonjärven rannan välillä Parviaisenkylä, joka viestii, että savolainen uudisasuttaja Parviainen on joskus myöhemmin tunkeutunut näiden kahden hämäläisen entisten nautintojen väliin. Kuninkaansuon yläpuolella pohjoiseen rämeitten välissä on Elias -niminen maastoalue ja taas vähän kauempana lounaaseen Jaakonkallio, Nuutinmäki ja Yrjönnevanmäki.

Mielestäni nämä nimet osoittavat selvästi herkkyyttä nimenantoon asuttaja- ja nauttijalähtöisesti. Muut tavat yrittää selittää nimiä vaikuttavat vähemmän luontevammilta ellei keinotekoisilta. Verrattuna Kuninkaaseen, erona on vain, että Kuningas on vanhempaa hämäläistä nimikerrostumaa ja useimmat muut etu- ja lisänimipohjaiset nimet savolaisten, uudempien hämäläisten ja pohjalaisten mukaanaan sinne tuomia nimiä.

terv Matti Lund

[Jouni Kaleva]

Voi olla, että alueelta löytyy senkinkaltaisia nimiä (vaikkei osunut katselussa minun silmiini), että jonkin rajalinjan voi johonkin siellä päin päätellä, mutta kun asiaa paremmin miettii, niin edelleenkin vahvistuu se käsitys, että paikannimi yhdistelmä Kuninkaansuo, Kuninkaanlampi, Kuninkaanjoki on saanut nimensä aluetta joskus muinoin riistamainaan nauttineen Kuningas -nimisen henkilön mukaan, joka on todennäköisimmin ollut pohjoishämäläinen talollinen.

terv Matti Lund
Onko meillä tietoa, mille Hämeen pitäjille nämä erämaat kuuluivat?

[Matti Lund]

Onko meillä tietoa, mille Hämeen pitäjille nämä erämaat kuuluivat?


Nyt puuttuu hyllystä juuri ne pitäjänhistoriat, joista saattaisi löytyä reviirikartta näille alueille, mutta kun on näin kiihottava kysymys, tekee mieli aivan umpimähkäisesti arvuutella.

Kymmeniä kilometrejä Soinin koillispuolellahan ovat Kala- ja Lestijoen latvat, joille tapahtui savolasisasutuksen ryntäys pian Kustaa Vaasan "erämaitten asuttamiskehoituksen" jälkeen, jolloin sinne syntyi mm. Haapajärven ja Reisjärven asutus. Kävi kuitenkin niin, että kun uudistalot oli juuri ehditty sinne pystyttää, hämäläiset järjestivät hävitysretken ja tuhosivat uudistorpat. Nähtävästi myös joitakin uudisasuttajia tapettiin. Nimittäin Pekka Rautia Haapajärveltä ja eräs toinen uudisasuttaja tähtivät itse Kustaa Vaasan puheille, vaatimaan oikeutta itselleen ja hämäläisiä kuriin ja heidän valituksestaan ilmevät nämä hämäläisten kovat otteet. Ja nämä hämäläiset olivat tarkemmin sanoen jämsäläiläisiä (mm. Haapajärven kirja, Suur-Kalajoen historia).

Jämsäläisillä oli siis vanhoja laajoja nautintoja Kala- ja Lestijoen latva-alueilla, jotka päättyivät Kustaa Vaasan asuttamispolitiikkaan.

Kun katsoo karttaa, niin näyttäisi siltä, että Soinin kohdalla olevia nautintoja olisi vaikea puolustaa, jos käyttäisi kulkemiseen Päijänteen puoleisia vesireittejä. Siksi näyttäisi luontevammalta, että Soinin nauttijat olisivat olleet Näsijärven puoleisia vesireittejä käyttäviä nauttijoita. Ylimpänä siellä on Ruovesi, sen alla Orivesi jne ... eiköhän se siltä suunnalta löytyne?, mutta varmaan joku aiheesta kirjallisuutta omaava kertoo asiasta tarkemmin.

Muistaakseni jo mainittu Rantatupa on tutkinut tarkemmin asutuksen muodostumista Pietarsaaren maalaiskunnan pohjoispuolisiin kyliin, eli esimerkiksi Perhojoen latvoille, mutta vaikka olen niitä lukenut, en niin hyvin muista kuin Haapajärven tapausta, kun tuo jämsäläisten kurittama Pekka Rautia sattuu kuulumaan esivanhempiini.

Näyttäisi myös siltä, että savolaisia uudisasuttajia päästettiin samoihin aikoihin kuin heitä päästettiin jämsäläisten nautinnoille, myös tämän välimaan läpi asuttamaan Lappajärvelle asti ulottuvia Savonkyliä, mutta tämä Iiroonjärven ja Alajärven välihän näyttäisi olleen vielä siinä vaiheessa asuttamaton ja sitä vaihetta näyttäisi kestäneen vielä useita vuosikymmeniä.

Joka tapauksessa oli vain ajan kysymys, milloin hämäläiset joutuisivat luovuttamaan täälläkin.

terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Mielenkiintoinen keskustelunaihe, johon heittäisin hieman omaa ideaakin joukkoon.

Ohessa olisi joitakin vuosia sitten kirjoittamani kirjoitelma muinaisesta Ähtärinjärven reitistä http://www.kolumbus.fi/antti.jarvenpaa/sukuhistoria/suku/historia/edsari/edzari.html (valitettavasti kaikki tekstissä olevat linkit eivät taida enää toimia).

Joka tapauksessa kannattaa huomioida, että alajuoksulla Ähtävässä on -folk nimisiä taloja joille voi olla monenlaisia selityksiä. Eräs näistä taloista on Konungsfolk joka antaa viitteitä siitä, että joskus Birjer Jaarlin ristiretkien jälkeen alueella oli kuninkaan väkeä, joiden nautintana olisi hyvinkin voinut olla Kuninkaanjoki hiukan samantavoin kuin myöhemmin oli piispojen nautintana erilaisia erämaakappaleita.

[Matti Lund]

Mielenkiintoinen keskustelunaihe, johon heittäisin hieman omaa ideaakin joukkoon.

Ohessa olisi joitakin vuosia sitten kirjoittamani kirjoitelma muinaisesta Ähtärinjärven reitistä http://www.kolumbus.fi/antti.jarvenpaa/sukuhistoria/suku/historia/edsari/edzari.html (valitettavasti kaikki tekstissä olevat linkit eivät taida enää toimia).

Joka tapauksessa kannattaa huomioida, että alajuoksulla Ähtävässä on -folk nimisiä taloja joille voi olla monenlaisia selityksiä. Eräs näistä taloista on Konungsfolk joka antaa viitteitä siitä, että joskus Birjer Jaarlin ristiretkien jälkeen alueella oli kuninkaan väkeä, joiden nautintana olisi hyvinkin voinut olla Kuninkaanjoki hiukan samantavoin kuin myöhemmin oli piispojen nautintana erilaisia erämaakappaleita.


Hei Lappväärtin ja Närpiön, ja pohjoisempanakin ruotsinkielisellä rannikolla olevat -folk -loppuiset talonnimet ovat asuttajan etunimestä tulleita.

Kun Thomasfolkin taloa jaetaan veljeksille, ja toinen poika on Jussi, niin tulee hänen jako-osansa nimeksi Jåssfolk jne... kun sitten Jåssfolk jaetaan veljesten kesken ja toinen veljeksistä on Joosef, tulee hänen osansa nimeksi Sebbfolk ... tätä rataa se menee. Näiden talojen historiaa on näppärää seurailla, kun näin annetaan nimiä.

Nyt väitän, että sama pätee Kuningas -etunimisen poikienkin kohdalla: he voivat olla hyvin myös Konungsfolkia, eli "ugrilainen" Kuningas -etunimi olisi vääntynyt svealaiseksi? Sellaisia väännöksiä on joka tapauksessa koko tukku tapahtunut, miksei tässäkin?

On myös tosiaan yksi teoria, että jotkin kummat ikivanhat talonnimet johtuisivat siitä, että Birger -jaarli olisi hävitysretkensä jälkeen määrännyt jotkin joukostaan jäämään Hämeenmaan asuttajiksi ja valvomaan kanta-asujien pysymistä "Ruotsille" uskollisina. Näinhän on ehkä käynyt. Mutta mene tiedä, mitä tulee nimiin?

terv Matti Lund

[Jouni Kaleva]

Joka tapauksessa kannattaa huomioida, että alajuoksulla Ähtävässä on -folk nimisiä taloja joille voi olla monenlaisia selityksiä. Eräs näistä taloista on Konungsfolk joka antaa viitteitä siitä, että joskus Birjer Jaarlin ristiretkien jälkeen alueella oli kuninkaan väkeä, joiden nautintana olisi hyvinkin voinut olla Kuninkaanjoki hiukan samantavoin kuin myöhemmin oli piispojen nautintana erilaisia erämaakappaleita.
Olipahan mielenkiintoinen artikkeli!

Varsinkin, kun Konungsfolk-nimi esiintyy useiden muiden etunimestä vastaavasti johdettujen nimien kanssa, tämä vain vahvistaisi teoriaa, että Kuningas/Konung on ollut yksi etunimi muiden joukossa.

[Matti Lund]

Olipahan mielenkiintoinen artikkeli!

Varsinkin, kun Konungsfolk-nimi esiintyy useiden muiden etunimestä vastaavasti johdettujen nimien kanssa, tämä vain vahvistaisi teoriaa, että Kuningas/Konung on ollut yksi etunimi muiden joukossa.


Yhdyn täysin rinnoin tähän.

Reitin tarkempi havainnollinen kuvaus saa ajattelemaan, että reitti loi hämäläisille paremman edellytyksen reviiriensä valvomiseen, eli he olivat muinoin kyenneet valloittamaan erämaita syvemmältä pohjoisesta, kykenivät suhteellisen nopean reitin johdosta pitämään miehiä pitemmän aikaa erämaissaan ja käymään siellä useammin kuin jos ei olisi ollut tällaisia vapaita pitkulaisia vesiä siinä määrin käytettävissä ja nopeuttamassa matkaamista. Reitti oli myös osin omiaan synnyttämään nautintakohteita varrellensa. Ja siksi nautinnat säilyivät pidempään kuin pohjoisemmassa.

Ja vielä lisäyksenä -folk -loppuisiin talonnimiin Ähtävänjoen varrella sanoisin, että ne osoittavat pääosin ruotsinkielisen asutuksen leviämistä rannikolta käsin ja loppuvat niillä main, johon asti pohjalaiset olivat sallineet savolaisekspansion ulottua.

Pitää muistaa radikaalit kulttuurierot, jotka olivat ruotsinkielisten ja savolaisten välillä (kieliero oli vähäisempi tekijä kuin huimat erot elintavoissa) ja tekivät rinnakkainelon useimmiten mahdottomaksi, eli vissi välimatka jäi näiden kahden erilaisen asuttajaryhmän kylien väliin.

Selasin 1540 -luvun veroluettelot läpi näiden kylien kohdalta, jolloin joitakin nimivastaavuuksia ilmeni, mutta ketään Kuninkaanpoikaa siellä ei siinä vaiheessa enää ilmennyt, mutta sellaisen siellä on täytynyt tämän osoituksen mukaan joskus vaikuttaa.

terv Matti Lund