ratsutilojen ratsastajat

[risto]

onkohan jossain luettavissa ruotsin armeijassa ratsastaneet? eniten kiinnostaa aika 15oo-loppu ja 1600 ja 1700 luvut.
mun isän puoleisessa suvussa on ko rasitusta hollolan puolakan ja georgiusII taloista.
jos tuollaista tietoa olisi, olisi ehkä selveämpää lukea samalla maakirjoja.
risto

[Seppo Niinioja]

onkohan jossain luettavissa ruotsin armeijassa ratsastaneet? eniten kiinnostaa aika 15oo-loppu ja 1600 ja 1700 luvut.
mun isän puoleisessa suvussa on ko rasitusta hollolan puolakan ja georgiusII taloista.
jos tuollaista tietoa olisi, olisi ehkä selveämpää lukea samalla maakirjoja.
risto

Kannatta lukea pohjatietona esim. artikkeli Suomen ratsastalo- ja rusthollilaitoksen kehityspiirteitä. Dosentti AARRE LÄNTINEN, Kajaani, Genos 62(1991), s. 123-134, 169, http://www.genealogia.fi/genos/62/62_123.htm#Alku ja tutustua Hans Högmanin erinomaiseen sivustoon, ks. vaikka tästä: http://www.algonet.se/~hogman/slsoldat.htm (http://www.algonet.se/%7Ehogman/slsoldat.htm) tai Militaria-osion alusta. Sivustosta on myös englanninkielinen versio, jos se on helpompi.

Sikäli kuin olen historiani sekä Läntisen ja Högmanin ymmärtänyt oikein, ennen noin vuotta 1680 oli voimassa ns. äldre indelninsverket. Siihen liittyi Läntisen mukaan käsite ratsastalo (ryttarehemman). Ratsastalolla tarkoitetaan sellaista jonka isäntä sitoutui varustamaan ratsuväkeen ratsaan (= ratsun, ratsumiehen ja varusteet). Sopimuksen teko oli vapaata, mutta vain pääasiassa vauraimmilla taloilla oli siihen varaa. Yleensä ratsastalot olivat 1600-luvulla 1 manttaalin kokoisia.

Luetteloita ratsumiehistä on katselmusluetteloissa ynnä muissa. Kansalliarkiston mikrofilmisalissa on musta mappi, jossa on KA:han hankitut kopiot Ruotsin Krigsarkivetin sotilasrullista Suomea koskevilta osin ja luettelohuoneen Militaria I -luettelossa on myös tietoja. Parasta kysyä päivystäjältä. Suomalaiset ratsumiehethän tulivat kuuluisiksi kolmikymmenvuotisen (1618-1648) sodan hakkapeliittoina.

Rusthollit, joita usein nimitetään ratsutiloiksi syntyivät Suomessa isonvihan jälkeen, kun Suomeen muodostettiin kolme rakuunarykmenttiä. Högman käyttää nimitystä yngre indelningsverket. Rakuunat olivat eräänlaista kevyttä ratsuväkeä, jotka ratsastivat taistelupaikalle, mutta taistelivat jalan, toisin kuin 1600-luvun ratsumiehet. Näissä palvelleista tietoja löytyy. tosin aika puutteellisesti KA:n Militaria II -kokoelmasta.

Oikeastaan ratsumiehen tai rakuunan varustaminen ei kai ollut niinkään rasite, vaan etu. Talot, jotka pystyivät siihen olivat joka tapauksessa varakkaita ja saivat verohelpotuksia.

Ettei tulisi puhutuksi ehkä enempää muunnettua totuutta, jään odottamaan muiden kommentteja. Tästäkin olen jättänyt pari erikoispiirrettä pois.

Seppo Niinioja

[Heikki Särkkä]

Ratsumiehen varustaminen oli aikansa riskisijoittamista. Jos ratsumies palasi kentältä hengissä, asiat olivat hyvin, mutta parikin perättäistä ratsumiehen kuolemaa saattoi suistaa suurenkin talon kruunulle.

[risto]

kiitos paljon
1630-1650 hollolan kutajoen georgiusII taloa alkaa omistaa joku, jolle sitten ilmestyy (papin toimesta?) sukunimeksi bergflykt/bergflycht.
ja siitä iiiiiiiii...risto

[skoykka]

... Ettei tulisi puhutuksi ehkä enempää muunnettua totuutta, jään odottamaan muiden kommentteja. Tästäkin olen jättänyt pari erikoispiirrettä pois. Seppo Niinioja

Laita vain niitä erikoispiirteitä. Meitä on muitakin, jotka olemme vasta lähiaikoina törmänneet ratsastaviin esi-isiimme. Kaikki informatio kelpaa vaikka vähän asian vierestäkin. :rolleyes::D:

[Helena V.]

kiitos paljon
1630-1650 hollolan kutajoen georgiusII taloa alkaa omistaa joku, jolle sitten ilmestyy (papin toimesta?) sukunimeksi bergflykt/bergflycht.
ja siitä iiiiiiiii...risto

Hei Risto,

Bergflykteistä taitaa olla ollut puhetta ennenkin, mutta minulta on mennyt ohi silmien, mistä ilmenee siltavouti Johan Johansson Bergflyktin (1726-1789, pso 17.12.1768 Hollolan Kukkilan Puolakan rusthollin tytär Sofia Adamsdr) esi-isän omistaneen Georgiusta?

Ainoa Johan Johansson, jonka Georgiuksesta 1600-luvun alusta alkaen löydän ilmestyy v. 1755 lähtien henkikirjaan aivan itsekseen jahtivoutina:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=214802&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400

Minkäänlaista sukuyhteyttä en löydä Georgiuksen väkeen SAY:ssa enkä muissakaan tutkimissani lähteissä (kirkonkirjat, lähipitäjien historiat, Harry Wallin Genos 36 (1965), s. 16-34, Polon).

t. Helena V.

[risto]

isoisäni kirjoitti joskus 60-luvulla talteen minkä oli suvustaan kuullut.
"hollannista on tullut bergflykt niminen tukholman ja vaasan kautta hollolaan ja nimenomaan kutajoelle ja mainitaan georgius".
setäni tutkitutti sukua, mutta kuoli kesken.
puolakkalan haara oli isoisälleni kai tuntematon.
isoisän isoisä oli henrik gustav samuelinpoika bergflykt, puolakkalassa syntyny, kai siltavoudin pojanpoika.
olen tän asian kanssa ihan alussa, siltavoutiin saakka on selvää.
eniten kiinnostaa se kuinka paljon "suku-tarinassa" on totta.
laitan sulle kopiot setäni tutkimuksista( 3 sivua) jos kiinnostaa
risto

[Sami Lehtonen]

Ratsumiehen varustaminen oli aikansa riskisijoittamista. Jos ratsumies palasi kentältä hengissä, asiat olivat hyvin, mutta parikin perättäistä ratsumiehen kuolemaa saattoi suistaa suurenkin talon kruunulle.

Ei sillä ratsumiehellä niinkään virkaa ollut, mutta hevonen ja varusteet tulivat kalliiksi.

[Rotta]

Y

Rusthollit, joita usein nimitetään ratsutiloiksi syntyivät Suomessa isonvihan jälkeen, kun Suomeen muodostettiin kolme rakuunarykmenttiä. Högman käyttää nimitystä yngre indelningsverket. Rakuunat olivat eräänlaista kevyttä ratsuväkeä, jotka ratsastivat taistelupaikalle, mutta taistelivat jalan, toisin kuin 1600-luvun ratsumiehet. Näissä palvelleista tietoja löytyy. tosin aika puutteellisesti KA:n Militaria II -kokoelmasta.

Oikeastaan ratsumiehen tai rakuunan varustaminen ei kai ollut niinkään rasite, vaan etu. Talot, jotka pystyivät siihen olivat joka tapauksessa varakkaita ja saivat verohelpotuksia.

Ettei tulisi puhutuksi ehkä enempää muunnettua totuutta, jään odottamaan muiden kommentteja. Tästäkin olen jättänyt pari erikoispiirrettä pois.

Seppo Niinioja

Rusthollilaitos syntyi kylläkin jo 1680-luvulla (yhdesä ruotujakolaitoksen kanssa) ja Suomessa sopimukset kirjoitettiin 1690-luvulla. Ratsuväkirykmentit muutettiin isonvihan jälkeen rakuunarykmenteiksi esim. turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentistä tuli henkirakuunarykmentti (HRR) ja Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentistä tuli Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentti (UHRR).

Ratsumiehen ja rakuunan varustaminen oli aina josakin määrin riskipitoista toimintaa, sillä sodat kaatoivat miehiä ja hevosia, varusteita katosi ja niitä piti uusia. Keskimääärin, kuten näin jälkeenpäin voi todeta, että topiminta kuitenkin kannatti. Erityisen kannattavaa se oli ajanjaksolla 1790-1809, jolloin rakuunat jalkautettiin kokonaan (jääkäreiksi) ja näistä osastoista muodostettiin jääkäripataljoonia, jotka liitettiin nk. ratsutilapataljoonina oman lääninsä jalkaväkirykmentin yhteyteen. Verohelpotukset olivat kuitenkin normaalin varutamisvelvollisuuden (eli ratsaan) mukaisia. Lisäksi rsutholleilla oli muitakin etuja...

Suomen sodan jälkeen rusthollit maksoivat nk. passevolanssimaksua, jonka taroitus oli korvata Venäjälle vastaavan varusväen pidosta aiheutuneet kustannukset, mutta joka kuitenkin oli suuruudeltaan huomattavasti pienempi kuin verohelpotus eli rusthollit saivat erityistä tukea tässä yhteydessä...

Make