Salon emäseurakunta

[Jyry]

Olen tuskastuneena yrittänyt selvittää, mitkä seurakunnat kuuluvat Salon emäseurakuntaan mutta en ole löytänyt. Tiedän, että sinne ovat kuuluneet mm. Raahe, Saloinen ja Vihanti. Henkilöä, jota etsin, ei kuitenkaan löydy näiden digiarkistosta. Myöskään Hiski ei tunne Salon emäseurakuntaa. Onko jollakin tarkempaa tietoa?

[Juha]

Wikipediasta löytyy vähän kaikkea;
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saloisten_historia#Pit.C3.A4j.C3.A4n_synty



Juha

[Matti Lund]

Olen tuskastuneena yrittänyt selvittää, mitkä seurakunnat kuuluvat Salon emäseurakuntaan mutta en ole löytänyt. Tiedän, että sinne ovat kuuluneet mm. Raahe, Saloinen ja Vihanti. Henkilöä, jota etsin, ei kuitenkaan löydy näiden digiarkistosta. Myöskään Hiski ei tunne Salon emäseurakuntaa. Onko jollakin tarkempaa tietoa?


Minua on alkanut vaivata viime aikoina "Salo" -nimi tässä yhteydessä. En ole löytänyt sitä yhdestäkään vanhasta tekstistä yhteydessä, jossa sitä voisi pitää suomenkielisenä sanana, vaan kaikissa tuhansissa teskteissä se on kirjattu tulkintani mukaan ruotsinkieliseksi paikkakunnan nimeksi, jolla on suomenkielinen vastine "Saloinen".

Siten minulla ei ole tullut vielä vastaan Pohjois-Pohjanmaalta yhtään havaintoa "Salon seurakunnasta", vaan ainoastaan "Salo församling" eli Saloisen seurakunnasta, sama koskee pitäjännimeä "Salo socken" ja kylännimeä "Salobyn".

Kun kuitenkin Saloinen on kielilain laatimisen jälkeen käännetty ruotsiksi "Salo", niin mielestäni pitäjännimi ja seurakunnan nimi "Salo" vanhoissa ruotsinkielisissä teksteissä, kun niistä esitetään käännös suomeksi pitäisi kääntää leipätekstin kielelle muotoon "Saloinen", kun tämä muoto nyt on käytettävissä.

Itsellänikin menee vähäisesti juuria pitäjän alueelle.

Vähän repaleinenhan sen seurakunnallinen rakenne sattuu olemaan.

terv Matti Lund

[Anitta I-E]

Oiskohan näistä mitään vihjettä

http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/kirkko350.html
"Tästä valtavasta Salon emäseurakunnasta jo 1500-luvulla erosivat Kalajoki ja Pyhäjoki omiksi seurakunnikseen, Siikajoki seuraavan vuosisadan lopulla. Tällaisen lohkeilemisen seurauksena jäljelle jäi vain suurseurakunnan keskeinen osa. Sille annettiin 1690 kaksoisseurakunnan asema ja nimi Raahen-Salon kirkkoherrakunta. Sen pääkirkoksi määrättiin Raahen jo 1650-luvulla rakennettu kaupungin kirkko. Tätä merkittävää Herran huoneena palvelemista se suoritti sitten 250 vuoden ajan."

http://www.olkijoki.fi/koulun_perustaminen.shtml
"Vuoden 1865 jälkeen laaja Salon pitäjä jaettiin kolmeksi itsenäiseksi kunnaksi, joista laajin oli Salon emäseurakunta. Sen kyliä olivat Pattijoen, Olkijoen, Kopsan, Palon ja Savolahden kylät. Pattijoen kylä niistä oli laajin ja sen sivukylinä mainittiin Ylipää, Jokelanperä, Myllylänperä, Saarelanperä ja Alapää, jota myähemmin, kun kylään rakennettiin 1912 kirkko, ryhdyttiin nimittämään kirkonkyläksi. Tästä huomaamme, että Olkijokea ei silloin mainittu sivukylänä. "

[Matti Lund]

De va on nyt vaan niin kiva, että Salo on näissä teksteissä mielestäni ruotsia ja on tietääkseni suomeksi Saloinen.

Saloinen on mielestäni vanha suomalainen nimi eikä 145 vuotta sitten keksitty uudisnimi, vai olenko väärässä? - Kuinkahan vanha se mahtaakaan olla?

Salo on ja pysyy minulla edelleenkin Saloisen ruotsinkielisenä nimenä, ennen kuin minulle annetaan vakuuttavaa havaintomateriaalia siitä, ettei nimi ollut ennen lainkaan Saloinen.

Mitään näyttöä sellaisesta en ole löytänyt lukemistani teksteistä, mutta onko sellaista ikivanhaa suomenkielistä asiakirjaa olemassakaan, josta pitäjän suomenkielinen nimi yksiselitteisesti ilmenisi?

"Hösteting i Salo Anno 1543" tarkoittaa minusta syyskäräjiä, jotka on pidetty pitäjässä, jonka suomenkielinen nimi on ollut Saloinen, samoin kuin "winterting i Ilmåila Anno 1742" tarkoittaa talvikäräjiä Ilmajoella vuonna 1742. Siis eikö vanhat paikannimet näin pitäisi suomentaa?

Saloisen pitäjä vaihteli muinoin mm. Hailuodon osalta, siis ruotsiksi Karlö niissä vanhoissa teksteissä, suomenkielinen muoto on saattanut lyhentyä muinoin Haililuodosta Hailuodoksi. Nimillä on ollut taipumus lyhentyä vanhoista nimistä uudempiin. Mutta onko itse Saloinen poikkeus tästä säännöstä, jota monet sen sisällä olevat kylännimet ovat kehityksessään noudattaneet?

Siis jotkut väittävät, että pitäjän suomenkielinen nimi olisi ollut muinoin Salo, mutta en ole nähnyt sellaista vanhaa asiakirjaa, jossa niin olisi suomeksi lukenut, vaan ne, missä niin lukee, ovat olleet kaikki ruotsia! Ne ovat ruotsalaisen hallinnon asiakirjoja, joihin ei sallita suomenkielisiä paikannimiä, jos ruotsinkielinen nimi paikalle on ollut olemassa. Saloiselle sellainen on ollut selvästikin Salo, joten yhdessäkään niistä vanhoista asiakirjoista sille ei esiinny suomenkielistä nimeä.

Eli mistä asiakirjasta on voitu todentaa, ettei pitäjällä ollutkaan muinoin suomenkielistä nimeä Saloinen? - Tämä on minulle mysteeri. Siis nämä uskovat, että ennen kuin ruotsalainen hallinto tuli, paikan suomalaiset asujat olisivat nimittäneet kotipaikkaansa Saloksi eikä Saloiseksi. Joskus ruotsalaisten tultua, he olisivatkin ryhtyneet nimittämään kotipaikkaansa uudemmalla nimellä Saloinen, milloin?

terv Matti

Ps. Noissa ei ole mitään vihjettä tämän vaivan helpottamiseksi.

Oiskohan näistä mitään vihjettä

http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/kirkko350.html
"Tästä valtavasta Salon emäseurakunnasta jo 1500-luvulla erosivat Kalajoki ja Pyhäjoki omiksi seurakunnikseen, Siikajoki seuraavan vuosisadan lopulla. Tällaisen lohkeilemisen seurauksena jäljelle jäi vain suurseurakunnan keskeinen osa. Sille annettiin 1690 kaksoisseurakunnan asema ja nimi Raahen-Salon kirkkoherrakunta. Sen pääkirkoksi määrättiin Raahen jo 1650-luvulla rakennettu kaupungin kirkko. Tätä merkittävää Herran huoneena palvelemista se suoritti sitten 250 vuoden ajan."

http://www.olkijoki.fi/koulun_perustaminen.shtml
"Vuoden 1865 jälkeen laaja Salon pitäjä jaettiin kolmeksi itsenäiseksi kunnaksi, joista laajin oli Salon emäseurakunta. Sen kyliä olivat Pattijoen, Olkijoen, Kopsan, Palon ja Savolahden kylät. Pattijoen kylä niistä oli laajin ja sen sivukylinä mainittiin Ylipää, Jokelanperä, Myllylänperä, Saarelanperä ja Alapää, jota myähemmin, kun kylään rakennettiin 1912 kirkko, ryhdyttiin nimittämään kirkonkyläksi. Tästä huomaamme, että Olkijokea ei silloin mainittu sivukylänä. "

[Jyry]

Kiitos tähän saakka tulleista vastauksista aloittamaani viestiketjuun.
Olen kyllä lukenut nuo historiat mutta ei vaan auennut. Täsmennänpä sitten kysymystäni, kun ei ole olemassa mitään Kalajoen, Pattijoen, Olkijoen, Kopsan jne. edelleen seurakuntaa.
Minulla on Raahen seurakunnan virkatodistus, jossa lukee seuraavaa:
Merimies Petter Johansson Matela, vuodesta 1890 sukunimi kirjoissamme muodossa Matila, syntynyt 25.8.1851, tuli Salon emäseurakunnasta 9.8.1876 Raahen seurakuntaan, kuoli 3.2.1929.
Kyseinen henkilö ei ainakaan löydy Raahen, Saloisen eikä Vihannin digiarkistosta. Mistä seurakunnasta siis etsin? Mistä hän tuli?

[Jyry]

Lisäys vielä edelliseen kysymykseen: Mitkä seurakunnat, jotka esiintyvät Hiskissä ja digiarkistossa kuuluivat Salon emäseurakuntaan?

[Marjapuu]

Tässä HISKIn 'lisätietoja seurakunnasta':

http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=473&TYPE=HTML&LANG=FI

Jos etsimääsi henkilöä ei löydy SSHY:n kirjoista, se voi johtua siitä, että kyseistä seurakuntaa ei ole vielä digitoitu ja viety SSHY:iin.

[vikmapi]

Hei Jyry!
Koska kyseessä on merimies, niin hän voi olla kotoisin ihan mistä tahansa. Rannikkoalueet tietysti ovat todennäköisempiä, mutta oman kokemuksen mukaan esim. Kainuun suunnaltakin on tullut merimiehiksi ryhtyneitä kavereita. Kokeile hiskin kautta kaikki 1851 syntyneet Petter Johanssonit - sieltä saattaa hyvinkin löytyä!

[Matti Lund]

Hei Jyry!
Koska kyseessä on merimies, niin hän voi olla kotoisin ihan mistä tahansa. Rannikkoalueet tietysti ovat todennäköisempiä, mutta oman kokemuksen mukaan esim. Kainuun suunnaltakin on tullut merimiehiksi ryhtyneitä kavereita. Kokeile hiskin kautta kaikki 1851 syntyneet Petter Johanssonit - sieltä saattaa hyvinkin löytyä!


Sen perusteella mitä Matela -nimeä on tullut 1700 -luvulla vastaani, aloittaisin selailun jostain Tyrnävältä ja Ängeslevältä. Jos ei sielä löytyisi johtolankoja, siirtyisin selaamaan Temmestä ja Lumijokea. Toisaalta jos oletetaan, ettei merimieheksi ryhtyminen olisi tapahtunut pystymetsästä, voisi vilkaista myös Ouluun, josko mies olisi ollut jonkun laivurin renkinä siellä.

Jotta jäljitys ei olisi aivan umpimähkäistä ja työläintä mahdollista, kannattaa myös järjestellä alkuun ne tarkastettavat seurakunnat, joista ovat parhaiten järjestetyt lisänimelliset itsellisväen luettelot, jolloin etsintä on aika nopeaa, kun aina ensin selaa M -kirjaimen kohdalta.

Tietysti myös Saloisen emäseurakunnan rippikirjat ja muut luettelot kannattaa käydä muita huolellisemmin läpi lisäjohtolankojen löytämiseksi.


terv Matti Lund

[Leena Heikelä]

Tämä menee varsinaisen sukututkimuksen ulkopuolelle...

Minun pitäisi tutkia opinnäytettä varten Ljungo Tuomaanpojan maanlainsuomennosta. Lainsuomentaja Ljungo on alkanut kiinnostaa minua myös henkilönä - ei siis pelkästään suomen kielen osalta. Olen tottunut pitämään häntä SALOISTEN pappina. Ehkäpä häneen liittyen löytyisi VANHAA suomen kieltä, esimerkiksi hänen oman seurakuntansa nimi.

http://sokl.joensuu.fi/aineistot/Aidinkieli/kirjasuomi/kehittaj.html

[Jouni Kaleva]

Löysin vanhan tekstinä, jonka lämmitän tässä, kun tässä tulee esiin Salo-nimen esiintymiä originaali ruotsalaisissa lähteissä sekä Ljungo Tuomaanpojan isä.

Kolme Henrik-pappia

Kolmessa naapuriseurakunnassa Liminka, Salo, Pyhäjoki on ollut samaan aikaan kolme eri Henrik-kirkkoherraa 1570-luvulla. Nämä Henrikit ovat eri viittauksissa tuntuneet olleen sekaisin, eikä ihme. Tämä ehdotukseni perustuu kirjan Leinberg: Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet I, Jyvässkylä 1892 tietoihin.

a) Pyhäjoki: kirkkoherra Henrik Erici. Mainittu Juhana III:n kirjeessä 24.2.1573, koskien kirkkoherran kymmenyksiä. Juhana III joutui antamaan vielä uuden kirjeen 5.3.1575, jossa hän vahvistaa, että tämä Hendrich Erici "på Pyheioki Cappelegäldh" on todellakin oikeutettu till "Ehn pundeläst spannemååll" ja SAMASSA KIRJEESSÄ todetaan tämän johdosta, että "thenne h. Hendrich som är Kyrckioherde i Salo" joutuu tinkimään omasta osuudestaan kun seurakunta on pienentynyt ja hänkin saa jatkossa vain "een pundelest"". Siis kaksi eri Henrikiä.

b) Salo(inen): Henrik Laurentii. Mainittu Erik XIV:n kirjeessä1.8.1564 koskien kymmenyksiä, "her hennrich Laurentij Kyrkieprest J Salå Sochn" Hän on mahdollisesti sittemmin Limingan khra Henricus Laurentii Lithovius(?). Saloon tulee uusi Henrik jo 1566. Nimittäin Erik XIV:n kirjeessä 3.7.1566 vahvistetaan kymmenyksien nauttijaksi "her henrich Olai Kyrckie prest J Salo Sockn vdhi Östrebothnen".

c) Liminka: Thomas Ingonis, nimetty 1564, mutta milloin kuoli? Seuraaja Henrik Laurentii (Lithovius), joka mainitaan ensi kerran 10.4.1575 Juhana III:n kirjeessä, jossa vahvistetaan samat etuudet kuin edeltäjällä. Huom, tämä kirje vain 1 kk kohdassa a) mainitun kirjeen jälkeen. Jos ajateltaisiin, että Henricus Laurentii Lithovius olisi kuitenkin ollut Saloisten khra tähän saakka ja (kymmenysten pienentyessä) äkkiä hankkiutui tuottoisampaan naapuripitäjään Liminkaan, niin ei kait yksi kuukausi olisi millään riittänyt byrokratiaan. Siis yhden kuukauden sisään kaksi kuninkaan kirjettä, joissa mainittuina yhteensä kolme Henrik-kirkkoherraa, eikö niin! Entä kuka sitten oli Henricus Laurentii Svart, Salon khra? Oliko hän tuo vuoden 1564 khra ja siis aivan eri mies kuin Limingan Henrik Laurentii Lithovius vuodelta 1575? Tuota Swartia on eräässä lähteessä arveltu Fordell-sukuiseksi. Fordellithan hallitsivat Saloisten pitäjää melkoisesti.

[Matti Lund]

Löysin vanhan tekstinä, jonka lämmitän tässä, kun tässä tulee esiin Salo-nimen esiintymiä originaali ruotsalaisissa lähteissä sekä Ljungo Tuomaanpojan isä.

Kolme Henrik-pappia

Kolmessa naapuriseurakunnassa Liminka, Salo, Pyhäjoki on ollut samaan aikaan kolme eri Henrik-kirkkoherraa 1570-luvulla. Nämä Henrikit ovat eri viittauksissa tuntuneet olleen sekaisin, eikä ihme. Tämä ehdotukseni perustuu kirjan Leinberg: Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet I, Jyvässkylä 1892 tietoihin.

a) Pyhäjoki: kirkkoherra Henrik Erici. Mainittu Juhana III:n kirjeessä 24.2.1573, koskien kirkkoherran kymmenyksiä. Juhana III joutui antamaan vielä uuden kirjeen 5.3.1575, jossa hän vahvistaa, että tämä Hendrich Erici "på Pyheioki Cappelegäldh" on todellakin oikeutettu till "Ehn pundeläst spannemååll" ja SAMASSA KIRJEESSÄ todetaan tämän johdosta, että "thenne h. Hendrich som är Kyrckioherde i Salo" joutuu tinkimään omasta osuudestaan kun seurakunta on pienentynyt ja hänkin saa jatkossa vain "een pundelest"". Siis kaksi eri Henrikiä.

b) Salo(inen): Henrik Laurentii. Mainittu Erik XIV:n kirjeessä1.8.1564 koskien kymmenyksiä, "her hennrich Laurentij Kyrkieprest J Salå Sochn" Hän on mahdollisesti sittemmin Limingan khra Henricus Laurentii Lithovius(?). Saloon tulee uusi Henrik jo 1566. Nimittäin Erik XIV:n kirjeessä 3.7.1566 vahvistetaan kymmenyksien nauttijaksi "her henrich Olai Kyrckie prest J Salo Sockn vdhi Östrebothnen".

c) Liminka: Thomas Ingonis, nimetty 1564, mutta milloin kuoli? Seuraaja Henrik Laurentii (Lithovius), joka mainitaan ensi kerran 10.4.1575 Juhana III:n kirjeessä, jossa vahvistetaan samat etuudet kuin edeltäjällä. Huom, tämä kirje vain 1 kk kohdassa a) mainitun kirjeen jälkeen. Jos ajateltaisiin, että Henricus Laurentii Lithovius olisi kuitenkin ollut Saloisten khra tähän saakka ja (kymmenysten pienentyessä) äkkiä hankkiutui tuottoisampaan naapuripitäjään Liminkaan, niin ei kait yksi kuukausi olisi millään riittänyt byrokratiaan. Siis yhden kuukauden sisään kaksi kuninkaan kirjettä, joissa mainittuina yhteensä kolme Henrik-kirkkoherraa, eikö niin! Entä kuka sitten oli Henricus Laurentii Svart, Salon khra? Oliko hän tuo vuoden 1564 khra ja siis aivan eri mies kuin Limingan Henrik Laurentii Lithovius vuodelta 1575? Tuota Swartia on eräässä lähteessä arveltu Fordell-sukuiseksi. Fordellithan hallitsivat Saloisten pitäjää melkoisesti.


Nämä tuttuja ja niitä tulee luettua silloin tällöin.

Mutta mihin perustat oman kielenkäyttösi suomenkieliseen ilmaisuun Salo, kun näissä esiintyy vain Saloisen nimen ruotsinkielinen muoto.

Jos olet varma, että seurakunnan/pitäjän nimi on vaihtunut joko Saloisesta Saloon tai Salosta Saloiseen, niin mihin tietoon tämä perustat, ja mikä on nimen vaihtopäivä?

Tämän dilemman ratkaisuun en siis ole toistaiseksi löytänyt mitään eväitä, siis ei ole tullut eteen sellaista (iki)vanhaa lähdettä, josta eri kieliset nimet kävisivät yksikäsitteisesti ilmi, eli ei ole sellaista vanhaa lähdettä, josta nimen "Salo" voisi tulkita suomenkieliseksi, vaan aina ruotsinkieliseksi, koska kaikki käytettävät lähteet ovat hallinnollisia ja noudattavat ruotsalaista kielikuria.

Tämä dilemma ei ole yhtä ilmeinen Lounais-Suomen Salon kohdalla, koska päinvaistoin kuin Pohjois-Pohjanmaan Saloisen tapauksessa, paikkakunnan ruotsinkielinen ja suomenkielinen nimi ovat homografisia. Tällöin ei synny kiusallista tunnetta tai mielikuvaa eri kielten hullunkurisesta toisiinsa sekoittamisesta. Eri kielten toisiinsa sekoittaminen on puhekielen tasolla aina hullunkurista, ja sekailmaisu menettää hullunkurisuutensa vain eräissä ammattijarkongeissa, kuten lääkärien käyttämässä, koska puite on niin seriöösi tai jopa juhlallinen tai kun teksti ei avaudu maallikolle.

Taas jos tehdään käännös ja jotkin sanat jätetään kääntämättä, käännös on vaillinainen, huolimaton työtulos.

terv Matti

[Jouni Kaleva]

Mutta mihin perustat oman kielenkäyttösi suomenkieliseen ilmaisuun Salo, kun näissä esiintyy vain Saloisen nimen ruotsinkielinen muoto.

Jos olet varma, että seurakunnan/pitäjän nimi on vaihtunut joko Saloisesta Saloon tai Salosta Saloiseen, niin mihin tietoon tämä perustat, ja mikä on nimen vaihtopäivä?


terv Matti
Melkeinpä arvasin, että tartut tähän :)

Tuota vuosia vanhaa tekstiä tehdessäni ei pointtini ollut tämän pitäjän kieliasussa, siksi siinä on horjuvuutta. Nyt tarttisi olla käsillä Pettersonin erinomainen teos Templum Saloensis, joka käsittelee paikkakunnan kirkkoa ja sen ohella paljon asiaa liittyvää historiaa.

Muistaakseni oli niin, että tämän uuden 1300-luvulla perustetun seurakunnan kirkkorakennus perustettiin saareen, jota nimettiin ruotsiksi, uskokaa tai älkää, nimellä Salo. Jos oikein ymmärrän, ruotsin kielen sana salo on tasan sama kuin suomen kielen sana salo merkityksessä (puinen) saari. Luulen, että laina on kulkenut ruotsista suomeen. Oli siis syntynyt "Salo försambling" - kuinkas tuon suomentaisi...

Mistä sitten kehittyi Salois församling, jolla tämä tunnetaan nyky-ruotsissa? Eikös sen voi käsittää o-päätteisen erisnimen ruotsinkieliseksi genetiiviksi? Oliko ihan vanhastaan "Salois försambling" joka on sitten suomalaisessa suussa automaattisesti saanut muodon "Saloisten seurakunta"?

Kuinka muulla tavoin olisi käsitettävä tuo -inen-pääte suomenkielisessä nimessä? Ei se oikein diminutiiviksikaan minusta sopisi. On tainneet eri muodot hyppiä kielestä toiseen ja saaneet matkalla uusia variaatioita?

Sivumennen: mistähän tulee Joroinen; ollaanko Joron jäljillä? :)

[Leena Heikelä]

Kiitos Jouni Kalevalle mielenkiintoisesta teoriasta nimien Salo ja Saloinen mahdollisesta muotoutumisesta!

Minua on jonkin verran häirinnyt myös ruotsinkielinen nimi Loimijoki (suomenkielinen nimi Loimaa).

[Matti Lund]

Kiitos Jouni Kalevalle mielenkiintoisesta teoriasta nimien Salo ja Saloinen mahdollisesta muotoutumisesta!

Minua on jonkin verran häirinnyt myös ruotsinkielinen nimi Loimijoki (suomenkielinen nimi Loimaa).


Hei, pyydän anteeksi ketjun aloittajalta, että vatvotaan tätä nimiasiaa hieman sivupolulla, mutta lupaan häntä jotenkin jossain vaiheessa hyvittää, eli napata jonkun hänen esivanhempansa kiinni ja antaa jotain hänen kaipaamaansa vastausta. Lisäksi on suotavaa, että perusasiat ovat kunnossa ja tiedämme, minkä oikeannimisissä pitäjissä esivanhempamme asuivat.

Lähden siitä, että Ruotsin vallan ajan suurpitäjien suomenkieliset nimet ovat suurimmaksi osaksi ikivanhoja suomalaisväen, enimmäkseen paikallisväen, "alkuasukkaitten", antamia nimiä, jotka on yritetty sovittaa uuteen hallintorakenteeseen ja uudet ruotsalaiset valtaherrat ovat antaneet kaikille muodostamilleen hallintopitäjille ruotsinkieliset hallintonimet yrittäen keksiä ei-homografisia nimiä, mutta ovat tyytyneet homografisiin nimiin joissakin harvoissa tapauksissa kuten Lounais-Suomen Salon tapauksessa, kun kerta kaikkiaan eivät ole muuta keksineet.

Sen sijaan ei ole lähdetty säveltämään kaikkien Sisä-Suomen pitäjien kylien nimille erillsiä ruotsinkielisiä nimimuotoja, koska virkamiehistöllä eivät ole kerta kaikkiaan riittäneet rahkeet tuhansien uusien pienhallintöyksiköiden nimien keksimiseen. Hallintonimistö on ollut kielellinen kompromissi, jonka Kustaa Vaasa on joutunut vastentahtoisesti nielemään.

Mielestäni Saloisen pitäjä on tässä suhteessa normaali pitäjä.

Vaikka kylännimien kirjoitusasut vähän kummallisilta vaikuttavatkin, niiden pohjana on suomenkielinen äänneasu.

Laitan oheiseen liitteeseen osoituksen Saloisen ruotsinkielisestä nimestä "Salo" vuoden 1548 nokkaveroluettelon otsikkoriviltä. En nyt laita sen enempää, mutta ensimmäiselle sivulle mahtuu siinä neljä kylännimeä:

"Yppe by" = Yppäri (11 taloa)
"Mereierffui" = Merijärvi (8 taloa)
"Matkaniffua" = Matkaniva (5 taloa)
"Hapaierffue" = Haapajärvi (tarkoittaa Haapavettä)
... seuraavalla sivulla jo mm. "Salo by" (13 taloa)

Kuten tästä huomataan, Saloisen luettelo alkaa sittemmin Pyhäjokeen kuuluneista kylistä, joista muut ovat jakautuneet myöhemmin omiksi pitäjikseen paitsi Matkaniva, joka tuli osaksi Oulaisten pitäjää. Kylännimissä oli nähtävästikin surkea yritys homofoniaan.

Itselläni menee tällä alueella yksi juuri Merijärven ja toinen Haapaveden kylään, menee myös Alpualle, joka ei vielä tässä vuoden 1548 listassa erotu omana kylänään, mutta on omannut vanhastaan myös oman ruotsinkielisen nimiasun "Albåa/Alboa".

terv Matti Lund

[Jyry]

Ei ole mitään anteeksi pyydettävää. Kiva kun sain aloitettua mielenkiintoa herättävän keskustelun. Olen saanut matkalla paljon hyviä vinkkejä. Lisäkään ei pahaa tee joten odotan mielenkiinnolla.

[Alpo Rantala]

Jyryn kysymykseen Saloisten pitäjän vaiheista saa joitakin selvityksiä Martti LevÓnin kirjasta ’Saloinen ennen ja nyt’. Tästä kirjasta olen poiminut seuraavat tiedot: Kirjasta löytyy myös tieto, Kyösti Julkun tutkimusten mukaan, vanhimmasta aidosta asiakirjasta, jossa Saloinen mainitaan (s. 8). Se on vuodelta 1432. Tällä asiakirjalla Saloisten kirkkoherra Pietari Jaakonpoika teki ”kaksi aitansijaa käsittävän lahjoituksen Turun tuomiokirkolle”. Levón muuten käyttää johdonmukaisesti ’Saloinen’ nimeä, lukuun ottamatta mainintaa mainiosta satamasta, jonka nimenä on Salon satama. Kirjan mukaan Saloisista on erotettu Ii ja Kemi 1300-luvulla. V. 1477 erotettiin Liminka itsenäiseksi pitäjäksi. Tähän pitäjään liitettiin kaikki Oulun jokivarren alueet sekä Oulunjärven ympäristön erämaat. Seuraavina erottuivat itsenäisiksi pitäjiksi Kalajoki v. 1540 ja Pyhäjoki v. 1573. Seuraavaksi Saloisista erotettiin v. 1689 Siikajoki omaksi seurakunnaksi ja loppuosa Saloisista liitettiin v. 1690 perustettuun Raahe-Saloisten emäseurakuntaan, jonka pääkirkoksi määrättiin Raahen kirkko. Saloinen sai pitää kappelikirkkonaan vanhan puukirkkonsa. Kappeliseurakuntana Saloinen toimi vuoteen 1901, jolloin siitä muodostettiin kirkkoherrakunta.
Alpo Rantala

[Eppu K]

De va on nyt vaan niin kiva, että Salo on näissä teksteissä mielestäni ruotsia ja on tietääkseni suomeksi Saloinen.

Saloinen on mielestäni vanha suomalainen nimi eikä 145 vuotta sitten keksitty uudisnimi, ...

Vanhassa suomen kielessä salo on tarkoittanut mm. metsäistä saarta. Tämä ei näyttäisi olevan mitenkään ristiriidassa näiden tietojen kanssa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Saloisten_historia#Ensimm.C3.A4iset_kyl.C3.A4t

1600- ja 1700-luvun henkikirjoissa ja muissa asiakirjoissa, joita itsekin olen jonkin verran tutkinut, Salo esiintyy esiintyy ehkä yleisimmin muodossa Sahlo (Sahlo härad, yms), mutta tuohon aikaan alkujaan suomenkielisten paikannimien kirjoitusasu vaihteli paljonkin. Nuo asiakirjat ovat luonnollisesti ruotsinkielisiä, joten niissä ei ole ollut tarvetta kääntää tuota nimeä muuhun muotoon. Alkujaan Salon pitäjä käsitti koko nykyisen Oulun läänin eteläosan, ollen idässä rajoiltaan epämääräinen. Muoto "Saloinen" löytynee asiapapereista vasta 1800-luvun loppupuolella, joten se tosiaan näyttää olevan uudissana. Lisää tietoa löytyy tämän viestiketjun muiden linkkien kautta.

[Jouni Kaleva]

Voisiko tässä samalla verrata sitä toista Saloa?

Wikipedian mukaan Salon nimi esiintyy ensimmäisen kerran Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa vuonna 1325. Salo oli tällöin Uskelan pitäjän kappelina.

Oliko tuokin paikka silloin enemmän tai vähemmän saari? Oliko Suomessa 1300-luvulla 2 eri seurakuntaa nimeltään Salo (på svenska?) toinen etelässä ja toinen pohjoisempana?

[Eppu K]

Voisiko tässä samalla verrata sitä toista Saloa? ... Oliko tuokin paikka silloin enemmän tai vähemmän saari?
Se eteläisempi Salo, jossa itse asun, on saanut alkunsa Salon kylästä, joka kuului Uskelan pitäjään ja seurakuntaan. Siitä muodostui myöhemmin Salon kappeliseurakunta, jonka vanhin kirkko on sijainnut Salon kylässä, nykyisen Salon seurakunnan pääkirkon vieressä. Kirkko on korkealla mäellä, Halikonlahden rannalla. Mäki on paljon korkeampi kuin ympäröivät pellot, ja se on voinut historiallisella ajalla voinut hyvinkin olla saari.

Salon historian tutkijat vastatkoon tarkemmin.

Muuten, tämän eteläisemmän Salon keskustan paikka on merkitty muutamiin ruotsinkielisiin 1800-luvun karttoihin nimellä "Salo bro". Turun-Viipurin maantie ylitti siinä Uskelan eli Salonjoen. Mutta nykyisin Salo on ruotsiksikin Salo, esiintyy mm. kihlakunnan ruotsinkielisessä nimessä "Salo härad".

[E Juhani Tenhunen]

Kylä, jonka pohjalta seurakunta on saanut nimensä, on ollut Salo, nykyisin Salonkylä. Selvyyden vuoksi minusta tulisi ennen Saloinen -nimen "keksimistä" käyttää esim. nimeä Salo Ol., ettei tulisi sekaannusta Salon Tl. eli oikeastaan Uskelasta erotetun Salon kanssa.

[E Juhani Tenhunen]

Salo oli Uskelanjoen sillan juuressa ollut kauppapaikka. Uskelan vanha, jokeen sortunut Isonkylän kirkko oli ylempänä jokivarressa. Kyllä paikka varmasti on ollut saarenakin siinä kuin Helsingin Siltasaaren Iso ja Pieni Hiirisaarikin.

[Matti Lund]

Salo oli Uskelanjoen sillan juuressa ollut kauppapaikka. Uskelan vanha, jokeen sortunut Isonkylän kirkko oli ylempänä jokivarressa. Kyllä paikka varmasti on ollut saarenakin siinä kuin Helsingin Siltasaaren Iso ja Pieni Hiirisaarikin.


Itse olen päätynyt siihen, että Pohjanmaan Saloisen nimi on Ruotsin hallinnossa saanut lyhyemmän ruotsinkielisen Salo -nimen ja se on siis ollut ainoastaan Saloisen pitäjän ruotsinkielinen nimi.


Siis ensin on ollut suomalaisten antama Saloinen nimi ja ruotsalaiset ovat lyhentäneet siitä myöhemmän omankielisensä Salo -nimen.



Näin sanoo kielikorvani: Saloinen on vanhempi nimi. Ei suomalainen ja varsinkaan pohjalainen käyttäytynyt mielestäni niin, että olisi pidentänyt nimen jostain lyhyemmästä muodosta.

Saloinen on hallintonimi. Nähtävästikään se ei ollut vielä kovinkaan vanha suomalaisten hallintonimi (eli suomalaisten hallinto siinä puitteessa ei ollut kovin vanha), ennen kuin ruotsalaiset tulivat ja muokkasivat sitä itselleen sopivammaksi.

Nykyään on paljon lyhyitä paikannimiä, jotka on lyhennetty muinoisista pitkistä nimistä.

Mitään todistetta, asiakirjaa, joka todistaisi, että muinoin olisi ollut suomalaisilla käytössä jokin muu lyhyempi nimimuoto, ei ole itselläni tullut vastaan, vaan on oletettava, että vanhin nimi on ollut aivan nähtävästikin Saloinen.

Itse varaan Salo -nimen käytön ainoastaan ruotsinkieliseen tekstiin niin kauan kuin ei pystytä todistamaan päinvastaista.

Ei sitä muuta se, että keskellä Saloista on Salonkylä. Se on nähdäkseni eri asia.


Tämä on paljon uskon asia, kun mitään vanhaa selkeää latinankielistä tai suomenkielistä asiakirjatodistetta ei ole, vaan vanhimmat asiakirjat ovat ruotsinkielisiä ja niissä on tämä Salo -nimi selkeästi ruotsia eikä mitään osoitusta, että se olisi suora laina suomenkielestä.

terv Matti Lund

[E Juhani Tenhunen]

Salo tarkoittaa suomessa metsäistä saarta, joka on ruotsissa yleensä ö. Jos alkuperäinen nimi olisi ollut Saloinen, se olisi luonnollisesti kääntynyt Salois. Vertaa vaikka Koski - Koskis, Lahti - Lahtis.

[E Juhani Tenhunen]

"Yppe by" = Yppäri (11 taloa)
"Mereierffui" = Merijärvi (8 taloa)
"Matkaniffua" = Matkaniva (5 taloa)
"Hapaierffue" = Haapajärvi (tarkoittaa Haapavettä)
... seuraavalla sivulla jo mm. "Salo by" (13 taloa)

Kuten tästä huomataan, Saloisen luettelo alkaa sittemmin Pyhäjokeen kuuluneista kylistä, joista muut ovat jakautuneet myöhemmin omiksi pitäjikseen paitsi Matkaniva, joka tuli osaksi Oulaisten pitäjää. Kylännimissä oli nähtävästikin surkea yritys homofoniaan.[/quote]

Tuo järjestys voi johtua siitä, että Pähkinäsaaren rauhan raja kulki Yppärin Rajaniemen Hanhikiven kohdalta, eli pohjoisempana oltiin alkuaan Ruotsin valtakunnan ulkopuolella.

[TapioV]

"Yppe by" = Yppäri (11 taloa)
"Mereierffui" = Merijärvi (8 taloa)
"Matkaniffua" = Matkaniva (5 taloa)
"Hapaierffue" = Haapajärvi (tarkoittaa Haapavettä)
... seuraavalla sivulla jo mm. "Salo by" (13 taloa)

Kuten tästä huomataan, Saloisen luettelo alkaa sittemmin Pyhäjokeen kuuluneista kylistä, joista muut ovat jakautuneet myöhemmin omiksi pitäjikseen paitsi Matkaniva, joka tuli osaksi Oulaisten pitäjää. Kylännimissä oli nähtävästikin surkea yritys homofoniaan.

Tuo järjestys voi johtua siitä, että Pähkinäsaaren rauhan raja kulki Yppärin Rajaniemen Hanhikiven kohdalta, eli pohjoisempana oltiin alkuaan Ruotsin valtakunnan ulkopuolella.[/quote]

[TapioV]

Tuo järjestys voi johtua siitä, että Pähkinäsaaren rauhan raja kulki Yppärin Rajaniemen Hanhikiven kohdalta, eli pohjoisempana oltiin alkuaan Ruotsin valtakunnan ulkopuolella.[/quote]

Kyläjärjestyksellä ei tällaista voi päätellä. Kirkonkirjoissa ja veroluetteloissa pitäjä usein alkoi rajakylästä. Näin esim. Lohtajalla, jonka veroluettelot ja kirkonkirjat alkoivat pohjoisimmasta Himankakylästä ja siitä edelleen Kannuskylään. Tosin poikkeusvuosiakin on.
T.V.

[TapioV]

"Yppe by" = Yppäri (11 taloa)
"Mereierffui" = Merijärvi (8 taloa)
"Matkaniffua" = Matkaniva (5 taloa)
"Hapaierffue" = Haapajärvi (tarkoittaa Haapavettä)
... seuraavalla sivulla jo mm. "Salo by" (13 taloa)

Kuten tästä huomataan, Saloisen luettelo alkaa sittemmin Pyhäjokeen kuuluneista kylistä, joista muut ovat jakautuneet myöhemmin omiksi pitäjikseen paitsi Matkaniva, joka tuli osaksi Oulaisten pitäjää. Kylännimissä oli nähtävästikin surkea yritys homofoniaan.

Tuo järjestys voi johtua siitä, että Pähkinäsaaren rauhan raja kulki Yppärin Rajaniemen Hanhikiven kohdalta, eli pohjoisempana oltiin alkuaan Ruotsin valtakunnan ulkopuolella.[/quote]

Tällaista ei voi päätellä kylien järjestyksestä. Pitäjä alkoi usein rajakylästä veroluetteloissa ja kirkonkirjoissa. Näin esim. Lohtajalla. Kylät luetellaan pojoisimmasta kylästä Himankakylästä ja edetään sitten Kannuskylään.

[Matti Lund]

"Yppe by" = Yppäri (11 taloa)
"Mereierffui" = Merijärvi (8 taloa)
"Matkaniffua" = Matkaniva (5 taloa)
"Hapaierffue" = Haapajärvi (tarkoittaa Haapavettä)
... seuraavalla sivulla jo mm. "Salo by" (13 taloa)

Kuten tästä huomataan, Saloisen luettelo alkaa sittemmin Pyhäjokeen kuuluneista kylistä, joista muut ovat jakautuneet myöhemmin omiksi pitäjikseen paitsi Matkaniva, joka tuli osaksi Oulaisten pitäjää. Kylännimissä oli nähtävästikin surkea yritys homofoniaan.


Tuo järjestys voi johtua siitä, että Pähkinäsaaren rauhan raja kulki Yppärin Rajaniemen Hanhikiven kohdalta, eli pohjoisempana oltiin alkuaan Ruotsin valtakunnan ulkopuolella.


Tapio antoikin vastauksen siihen, mikä tässä järjestyksessä on olennaista ja todennäköisintä.

Pähkinäsaaren rauhan rajasta sanoisin, että se oli aika epämääräinen asia 1500 -luvulla Saloisen pitäjän niidenkin kylien asukkaille, joiden asutuksen kautta sen oletetaan menneen. Sen käytännön merkitys lienee ollut lähes olematon. Rajakatselmoijat olivat tietenkin käyneet joskus paktin jälkeen asettamassa sinne jonnekin muutaman rajapyykin, joista Hanhikiveä pidetään yhtenä. Nämä tietysti piti noteerata erotuksena paikalliselle väestölle paljon tärkeämmistä rajamerkeistä, eli kylien ja pitäjien välisistä rajakivistä ja -paaluista.

Jos joku vieras nämä tärkeämmät rajalinjat luvattomasti ylitti, kokonaiset kylät ja koko pitäjä tuli riitelemään niistä käräjille. Ja tämä tapahtui hyvin herkästi 1500 -luvullakin. Sen sijaan käräjiltä ei ole ilmennyt ainakaan minulle yhtään kannetta, jossa olisi otettu kantaa Pähkinäsaaren rauhan rajaan. Se vaikuttaa olleen kuin tyhjää vaan.


terv Matti Lund

Ps. Edelleenkään en ole löytänyt 1500 - enkä 1600 -luvunkaan vero- tai tuomiokirjoista Saloisen pitäjän nimeä suomenkielisessä muodossa, vaan ainoastaan ruotsinkielisessä muodossa "Salo". Kun nimi myöhemmin esitetään suomenkielisessä muodossa, se on Saloinen.

[Heikki Särkkä]

Saloinen (sv. Salo), f.d. kommun i n. Österbotten, inkorporerades med Brahestad 1973). Lähde: Uppslagsverket Finland, S-Ö. 1985.

[Heikki Särkkä]

Kevennyksenä sitaatti Hiskistä:
Saloisten vihityt 1767 Sellkammaren ... Lång
lue: ullkammaren

[Matti Lund]

Jyryn kysymykseen Saloisten pitäjän vaiheista saa joitakin selvityksiä Martti LevÓnin kirjasta ’Saloinen ennen ja nyt’. Tästä kirjasta olen poiminut seuraavat tiedot: Kirjasta löytyy myös tieto, Kyösti Julkun tutkimusten mukaan, vanhimmasta aidosta asiakirjasta, jossa Saloinen mainitaan (s. 8). Se on vuodelta 1432. Tällä asiakirjalla Saloisten kirkkoherra Pietari Jaakonpoika teki ”kaksi aitansijaa käsittävän lahjoituksen Turun tuomiokirkolle”. Levón muuten käyttää johdonmukaisesti ’Saloinen’ nimeä, lukuun ottamatta mainintaa mainiosta satamasta, jonka nimenä on Salon satama. Kirjan mukaan Saloisista on erotettu Ii ja Kemi 1300-luvulla. V. 1477 erotettiin Liminka itsenäiseksi pitäjäksi. Tähän pitäjään liitettiin kaikki Oulun jokivarren alueet sekä Oulunjärven ympäristön erämaat. Seuraavina erottuivat itsenäisiksi pitäjiksi Kalajoki v. 1540 ja Pyhäjoki v. 1573. Seuraavaksi Saloisista erotettiin v. 1689 Siikajoki omaksi seurakunnaksi ja loppuosa Saloisista liitettiin v. 1690 perustettuun Raahe-Saloisten emäseurakuntaan, jonka pääkirkoksi määrättiin Raahen kirkko. Saloinen sai pitää kappelikirkkonaan vanhan puukirkkonsa. Kappeliseurakuntana Saloinen toimi vuoteen 1901, jolloin siitä muodostettiin kirkkoherrakunta.
Alpo Rantala


Mitä tulee Saloisen pitäjässä sijainneeseen vanhaan satamaan, se lienee sijainnut Salonkylän rannassa, myöhemmässä Raahessa? - Ainakin Levon näyttää niin uskoneen.


Hallinnollisessa yhteydessä se on kuitenkin asiakirjoissa liitetty pitäjännimeen ja jälleen kerran, kun ei ole säilynyt suomenkielisiä asiakirjoja 1500 -luvulta pitäjän ja sataman nimenä esiintyy niissä pelkkä "Salå".

Pohjanmaan ja Norbottenin purjehtijoiden pitäjäkohtaiset oikeudet laillisiin satamiin, joista oli lupa purjehtia Tukholmaan, on vahvistettu kuninkaan määräämässä 12 miehen lautakunnassa Uppsalassa, josta on annettu asiakirja "Förslag till ordnandet af seglationen i Norrbotten" 3.6.1546.


Pohjanmaan osalta on vahvistettu kuusi laillista satamaa:

Entiset viisi:

Kemi "Kijm", 2 aluksen kiintiö
Ii "Ija", 2 aluksen kiintiö
Oulu "Ula", 2 aluksen kiintiö
Saloinen "Sala", 2 aluksen kiintiö
Mustasaari "Mustesår", 3 aluksen kiintiö

Saloisen kohta kuuluu:

"Jtem Sala är recknedt för en hampn; tiith behöffues 2 skep;
aff Stockholm ...2 skep."

Vastaavasti oli ollut siis muitten paitsi Mustaaren osalta, jolla oli 3 aluksen kiintiö.

Ja uutena tuli satama Pietarsaaren-Kaarlelan osalle kolmen aluksen kiintiöllä.

Perustelu laillistetulle lisäsatamalle on:

"Jtem om Persöö ock Karleby är ingen laga hampn, wtan är satt på Botuedz behag.
Meen emillan Sala och Mestesår äre 80 miler; skole the 2 soknar well behöffua 3 skep."

"Item på Östersiiden äre 6 hampnar; skepen, som tiith segla, äre 14;
aff Stockholm ... 14 skep."

Siis oli kova tarve tihentää satamaverkostoa 1500 -luvulla, kun Mustasaaren ja Saloisen välillä oli 80 peninkulmaa, muttei ollut yhtään laillistettua satamaa. Kun ottaa huomioon kuinka tärkeä meriliikenne on kautta aikain ollut Pietarsaarelle ja Kaarlelalle, niin korostuu se, kuinka tärkeä paikka Saloinen oli ollut vanhastaan meriliikenteen kannalta ja kuinka keskeinen paikka sen satama.

Tietysti tuo satamapaikka ja sen oikeudet ovat hyvin pohjustaneet sitä, että sen lähipaikalle on myöhemmin perustettu Raahen kaupunki, jota muuten asiakirjoissa ehdittiin ennen Brahestad -nimeä nimittää jonkin aikaa myös "Salå stadiksi".

L: Bidrag till Finlands historia del 3(genom Reinh Hausen), s. 196-197.

terv Matti Lund

[Heikki Särkkä]

Saloisten nimi esiintyy suomenkielisessä tekstissä ainakin jo 1880 saman vuoden Saloisten kappelin (tekstissä: Salosten) kastettujen luettelossa.
Nimi on varmasti ollut puhutussa käytössä kauemmminkin.

Kunnan arkistosta löytynee 10-20 vuota vanhempikin esiintymä.

[Juha]

Saloisten kihlakunta esiintyy sanomalehtiartikkelissa vuodelta 1847. Onkohan kyse samasta paikasta?



Juha

[Julle]

< Pohjanmaan osalta on vahvistettu kuusi laillista satamaa:

Entiset viisi:

Kemi "Kijm", 2 aluksen kiintiö
Ii "Ija", 2 aluksen kiintiö
Oulu "Ula", 2 aluksen kiintiö
Saloinen "Sala", 2 aluksen kiintiö
Mustasaari "Mustesår", 3 aluksen kiintiö >

Nyt minäkin alan ymmärtää, miksi ne aina tekevät isompia ja isompia laivoja, jos kiintiöitä ei saa lisätä ja satamia rakentaa, vaikka matkustajien tekemät matkat lisääntyy! ;-)

[Matti Lund]

Saloisten kihlakunta esiintyy sanomalehtiartikkelissa vuodelta 1847. Onkohan kyse samasta paikasta?



Juha


Kyllä varmaankin. Kihlakuntahan on aika vanha (aluerajat toki vaihdelleet aikojen kuluessa, kun uusia pitäjiä on useampiakin alueelle muodostettu), tuskin kovin kauas ajassa heittää Halikosta, jossa taas toisaalta Varsinais-Suomen Uskelan Salonkylänkin käräjäasiat on lähinnä riidelty ja selvitetty.

Pitääkin seuraavaksi selvittää itselle, missä kohtaa muinainen Saloisen pitäjän vanhin satamapaikka on sijainnut.

Nykyinen satama-alue Lapaluotohan on ollut joskus 1300 -luvulla vielä erillinen pieni luoto useamman muskotinkantaman päässä silloisesta rantaviivasta, jossa sataman on täytynyt sijaita. Taitaa olla yli 30 vuotta, kun on tullut Raahessa ihan varta vasten käytyä. Joka kesä siitä ohi olen mennyt ja muistelisin jossain nähneeni vanhan sataman tienviitan, mutta sekin paikka saattaa olla paljon nuorempi kuin muinainen satamapaikka. Aivan umpimähkäinen arvaus olisi, että vanhin satama olisi ollut jossain nykyisen Rautaruukin kieppeillä, ja siis melkeinpä nykyisen rantatien varrella, ja tuskin kovinkaan kaukana pitäjän vanhalta kirkolta.

Nykyiset paikannimet sekoittuvat ikivanhoihin, kun peräkkäin tien varressa siitä ohi mentäessä ovat : Rautaruukki, Mestauskallio ja Arkkukari.


terv Matti Lund

terv Matti Lund

[InkeriS]

Jyrylle!
1800-luvun lopussa Salon emäseurakunta -nimitystä käytettiin vain Pattijoesta. Katsopa täältä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pattijoki/muuttaneet_1855-1881_ik59/31.htm
InkeriS

[Juha]

Matti Lundille;

Kommenttini koski nimenomaan Oulun läänin Saloista, ei nykyistä Salon kaupungin tienoota.

Muistaakseni ao. lehtiartikkelissa oli kyse mm. Haapajärvestä


Juha

[Matti Lund]

Matti Lundille;

Kommenttini koski nimenomaan Oulun läänin Saloista, ei nykyistä Salon kaupungin tienoota.

Muistaakseni ao. lehtiartikkelissa oli kyse mm. Haapajärvestä


Juha


Niin sen ymmärsinkin ja siksi vastasin siten kuin vastasin. Se Haapajärvi, joka oli osa Saloisen suurpitäjää Pohjanmaalla, on nykyiseltä nimeltään Haapavesi. Kun Pyhäjoki erotettiin omaksi pitäjäkseen, Haapajärvi (siis -vesi) kuului sitten siihen.


Haapajärvi -niminen veroluettelokylä oli Pohjanmaalla ainakin Saloisen, Kalajoen, Lohtajan ja Pedersören pitäjissä. Myös Kalajoen Haapajärvestä tuli sittemmin oma pitäjänsä Haapajärvi.

Nämä Haapajärvet olivat savolaisekspansion aluetta ja aivan vanhimmissa veroluetteloissa ne eivät aina erotu omina myöhäisempinä kylänniminään, vaan kokoomaaniminä mallia "Savonkylä" tai pitäjän veroluettelon lopulla otsikolla "Saffwoboor" savolaiset asuttajat.

Saloisen kohdalla nimistöä sotkee vielä sekin, että siellä oli myös "Savikylä", joka kirjattiin Savonkyläksi, mutta nimi ei suinkaan alunperin viittaa Savonmaahan.

terv Matti Lund

[E Juhani Tenhunen]

Saloisen kohdalla nimistöä sotkee vielä sekin, että siellä oli myös "Savikylä", joka kirjattiin Savonkyläksi, mutta nimi ei suinkaan alunperin viittaa Savonmaahan.

terv Matti Lund

Kyllä, tässä kylässä (Savonlahti = Savolax) sijaitsi Similän talo, joka tiedetään (näin voitaneen jo sanoa) Simi - Simelius -suvun kantataloksi. Itse kuulun tähän sukuun kuuromykän Tobias Simeliuksen kautta, jonka lapsia Simeliana -teos ei ole noteerannut.

[Heikki Särkkä]

Voisimmeko kunnioittaa paikallista käytäntöä ja käyttää monikkoa Saloisten, Saloisissa? Näinhän esim. Joroisten, Joroisissa.

[Heikki Koskela]

Voisimmeko kunnioittaa paikallista käytäntöä ja käyttää monikkoa Saloisten, Saloisissa? Näinhän esim. Joroisten, Joroisissa.

Kiinnostava huomautus kirjoitusasusta. Ongelma on vain se, että kyseessä on "paikallinen käytäntö". Kaikki eivät asiaa voi tuntea.

[Matti Lund]

Voisimmeko kunnioittaa paikallista käytäntöä ja käyttää monikkoa Saloisten, Saloisissa? Näinhän esim. Joroisten, Joroisissa.

Mikäpä siinä. Toki se käy.

terv Matti Lund

[jukkaukkola]

Wikipedia linkki :Saloisten historia – Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Saloisten_historia)

[Heikki Särkkä]

Monet paikannimet ovat vieraspaikkakuntalaiselle ongelmallisia, etenkin jo käytöstä poistuneet, kuten Saloinen. Taivutuksen näkee helpoimmin kunnan nettisivuilta (jos nyt kunta on vielä olemassa).

[maurimy]

Matti Lund, kyllä Salo, ynnä myöhemmin osa siitä kasvaneena ja enemmän ruotsalaistuneena Brahestadiksi nemettynä, oli pääosin suomenkielinen jo noiden ruotsinkielisten tekstien aikaan. Nimi oli jo silloin Salo supmenkielisyydestä riippumatta, ei Saloinen. Yksi varhaisimmista kirjoitusasuista oli Sahlo. Kielitieteilijät voivat ynnätä h:n merkityksen sopivaan "murteeseen", jos sellaista löytyy. Olen lukenut jostakin historiaopuksesta, että nimi Saloinen otettiin myöhemmin käyttöön, koska sekaannus Suomen kuntakartalla oli ilmeinen.

[Matti Lund]

Matti Lund, kyllä Salo, ynnä myöhemmin osa siitä kasvaneena ja enemmän ruotsalaistuneena Brahestadiksi nemettynä, oli pääosin suomenkielinen jo noiden ruotsinkielisten tekstien aikaan. Nimi oli jo silloin Salo supmenkielisyydestä riippumatta, ei Saloinen. Yksi varhaisimmista kirjoitusasuista oli Sahlo. Kielitieteilijät voivat ynnätä h:n merkityksen sopivaan "murteeseen", jos sellaista löytyy. Olen lukenut jostakin historiaopuksesta, että nimi Saloinen otettiin myöhemmin käyttöön, koska sekaannus Suomen kuntakartalla oli ilmeinen.


Saloisten vuoden 1600 käräjillä kirjuri viittaa pitäjännimeen "Salois", joka viittaa vanhoissa teksteissä yleensä -nen -päätteiseen nimeen. Eli se on kirjattu dokumenttiin siten kuin oli 1400 -luvulla kirjattu Hämeen Saloisten kylänkin nimi.

Totea tästä dokumenttilinkistä "I Salois" -kohtia:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665538

Nämäkin "Salois" -viennit olen taipuvainen kokemaan niin, että ne viestivät takana olevasta suomenkielisestä paikannimestä.

Edelleenkin olen etsinyt Saloisten pitäjän suomenkielistä nimen kirjausta vanhoista asiakirjoista, mutta en ole löytänyt.


On muitakin pitäjän- tai seurakuntien nimiä, joiden suomenkielistä versiota on vaikea löytää vanhoista asiakirjoista, vaan mennään aika uusiin aikoihin, kun vasta löytyy.

Aivan vanhimmista asiakirjoista löytyy Hailuodon suomenkielinen nimi (Haijlot), ennen vuotta noin 1560, ennen kuin ruotsinkielinen nimi Karlö aivan vain vallitsee.

Katson vanhat -nen -päätteiset paikannimet arkaaisiksi nimiksi ja lähtökohtaisesti vanhemmiksi kuin samat nimet ilman -nen -päätettä.

Nimet pyrkivät modernisoituessa lyhenemään eikä päinvastoin. Siksi edelleenkin repostelen Saloisten muinaisen pitäjän nimellä. Olkoon se sitten pelkkää yksinkertaisuutta, mutta eroon en siitä pääse.

Kukaan muu ei ole sitä analyyttisesti pohtinut. Olisikin suotavaa, että joku henkisesti minua huomattavasti etevämpi kielimies ja nimistötutkija analysoisi sen ja tuomitsisi tämän minun repostelun Saloisten nimestä.

Siis alkaa olla ilman muuta selvää, ettei FMU:ssa ilmenevistä dokumenteista eikä voudintileistä eikä edes läänintileistäkään ilmene Saloisten suomenkielistä nimeä, vaan ruotsinkielinen ja aivan hallinnollinen pitäjännimi "Salo".


Historiankirjoittajien suomennuskäytänne "Salo" perustuu jonkun mutu -tuntumaan tai vaistoon, ei nimianalyysiin, ainakin niiden, joilta olen tämän tarkastanut: ei ole esitetty mitään argumenttia nimivalinnalle.

Luotan vielä toistaiseksi kielikorvaani ja uskon, että kun pitäjäläiset puhuivat muinoin omasta pitäjästään, he käyttivät Saloinen -nimitystä.

Itse pitäjä on toki luotu Ruotsin vallan aikana.

H:t sellaisissa kuin Sahlo, Pahlo jne. katson svetisismeiksi, en suomalaismurteisiin viittaaviksi.

terv Matti Lund

[maurimy]

Matti, mielestäni lähdet siitä virheellisestä lähtökohdasta, että muoto "salo" ei olisi muinaista suomea, mahdollisesti kantahämettä. Kielitiede kuitenkin näkee sen olevan sitä ja käsittääkseni nen-pääte määrittelee alkuaan elävää olentoa tai sukua. Vrt. savolaiset sukunimet, hevonen, muurahainen. Toki nen-pääte esiintyy myös erittäin vanhoissa paikannimissä, kuten Kiukainen, mutta silloin saattaa olla kyseessä talon ympärille muodostunut kylä. Siis kuitenkin alkuaan asukasnimi. Salo oli kuitenkin alkuaan satakuntalais-hämäläistä muuttoaluetta, jolla ei ollut muinaista asutusta. Alueen muonaisasutuksen toteaminen olisi uutinen. Salo-sana sensijaan esiintyy vanhoissa ruotsalaistneissa paikannimissä, jotka kielitiede laskee mm. muinaishämeeksi. Esimerkiksi Sarvisalo, jossa sarvi merkitsee rantaniittyä ja salo metsäistä saareketta. Ruotsiksi nimi on Sarvsalö. Tästä aiheesta on kiistelty suomenkielisten ja ruotsinkielisten oppineiden kesken pitkään. Tämä sama historia, alkuaan suomenkielisen asutuksen muuttuessa 1500-1600 -luvuilla ruotsinkieliseksi, on mielestäni havaittavissa monella alueella Suomessa. Kielenvaihdos johti nimihistorian hämärtymiseen. Tunnetaan kuitekin ilmiö, jossa vahasta kielestä otettu lainasana uuteen paikalliskieleen säilyttää lainan alkuperäisen asun alkuperäiskieltä paremmin, näin esimerkiksi suomi on tallentanut monia germaanisia lainoja.


Raahen tienoon muinaisnimeksi salo, metsäinen saareke, sopii erityisen hyvin, koska sisämaasta Raaheen johtaa muita alueita korkeammalla oleva harju, joka on oletettavasti ollut ikäänkuin saareke alavan ranta-alueen ja soiden keskellä. Tämä maastomuoto siihen liittyvine suojasaarineen lienee ollut syy muinaise Salon perstamiseen pois jokisuulta. Yleensä asutus muodostui jokisuille, Salo oli poikkeus, saareke.

[maurimy]

Lisäys liittyen Saloisten seudun muinaisasutukseen. Alueelta on löydetty rautakautisia muinaislöytöjä, mutta ei asutuksellista jatkuvuutta 1300-luvulle. Karjalaiskysymykseen totean, että laajemmin alueella oli ilmeisesti karjalaisasutusta ennen 1300-lukua. Sellaisen olemassaolosta Saloisten alueella ei kuitenkaan ole näyttöä, myöhemmin asutusta toki tuli idästäkin. Oma käsitykseni Saloinen-Raahe alueen asutukse synnystä on se, että ns. kolmannen ristiretken aikaan Ruotsi toteutti suunnitelmaansa Perämeren alueen haltuunotosta. Siinä vaiheessa Raahen suojaisa ranta valittiin tukikohdaksi ja satamaksi laajemmille pyrkimyksille pohjoiseen. Kysymys ei ollut keskeisestä asutuskeskuksesta tai kauppapaikasta, vaan yksinomaan siinä vaiheessa väliaikaisesta kirkollisesta ja hallinnollisesta tukikohdasta valtakunnan rajalla.

[Matti Lund]

Matti, mielestäni lähdet siitä virheellisestä lähtökohdasta, että muoto "salo" ei olisi muinaista suomea, mahdollisesti kantahämettä. Kielitiede kuitenkin näkee sen olevan sitä ja käsittääkseni nen-pääte määrittelee alkuaan elävää olentoa tai sukua. Vrt. savolaiset sukunimet, hevonen, muurahainen. Toki nen-pääte esiintyy myös erittäin vanhoissa paikannimissä, kuten Kiukainen, mutta silloin saattaa olla kyseessä talon ympärille muodostunut kylä. Siis kuitenkin alkuaan asukasnimi. Salo oli kuitenkin alkuaan satakuntalais-hämäläistä muuttoaluetta, jolla ei ollut muinaista asutusta. Alueen muonaisasutuksen toteaminen olisi uutinen. Salo-sana sensijaan esiintyy vanhoissa ruotsalaistneissa paikannimissä, jotka kielitiede laskee mm. muinaishämeeksi. Esimerkiksi Sarvisalo, jossa sarvi merkitsee rantaniittyä ja salo metsäistä saareketta. Ruotsiksi nimi on Sarvsalö. Tästä aiheesta on kiistelty suomenkielisten ja ruotsinkielisten oppineiden kesken pitkään. Tämä sama historia, alkuaan suomenkielisen asutuksen muuttuessa 1500-1600 -luvuilla ruotsinkieliseksi, on mielestäni havaittavissa monella alueella Suomessa. Kielenvaihdos johti nimihistorian hämärtymiseen. Tunnetaan kuitekin ilmiö, jossa vahasta kielestä otettu lainasana uuteen paikalliskieleen säilyttää lainan alkuperäisen asun alkuperäiskieltä paremmin, näin esimerkiksi suomi on tallentanut monia germaanisia lainoja.


Raahen tienoon muinaisnimeksi salo, metsäinen saareke, sopii erityisen hyvin, koska sisämaasta Raaheen johtaa muita alueita korkeammalla oleva harju, joka on oletettavasti ollut ikäänkuin saareke alavan ranta-alueen ja soiden keskellä. Tämä maastomuoto siihen liittyvine suojasaarineen lienee ollut syy muinaise Salon perstamiseen pois jokisuulta. Yleensä asutus muodostui jokisuille, Salo oli poikkeus, saareke.


Hei, tämähän on hauskaa debattia mielenkiintoisesta nimikysymyksestä.

Ei minun lähtökohtani ole olettamasi.

Et Sinäkään pystynyt noteeraamaan argumenttejani, koska et kohdistanut niitä vastaan mitään vasta-argumenttia vaan ilmaisit erilaisen täysin mutu -tuntumaisen pitäymykseni nimiasiassa.

Saloisten nimen kantasana "salo" on mielestäni yhtä muinaista muinaissuomea kuin on vaikkapa Hiittisten "hiitti", Koroisten "koro", Littoisten "litto" tai Nousiaisten "nousi", ottaakseni esimerkeiksi kaikkein vanhimpien yhdessä tuntemiemme asutuspaikkojen vanhoja nimiä, jotka katson jotenkin arkaaisiksi.

Katson siis, että suomenkieliset tavoittelevat -nen päätteellä kaikkein ikivanhimmissa nimissä jotain, jota voitaisiin nykynäkökulmasta pitää arkaaisena, eräänlaisena arkaaisuuden tunnistimena, he vakuuttavat sillä, että sellainen on heidän vanhinta paikallista nimiainestaan.

Näkökantaani vaikuttaa nimenomaan se, että katson Saloisten nimen kanssa paralleeleiksi tapauksiksi nämä ikivanhat -nen -loppuiset asutusnimet, jotka kuuluvat Lounais-Suomen vanhimpiin asutuspaikkoihin.

Jos sitten katsomme nimiä hallinnollisesta puitteestaan käsin, niin voimme havaita, että kun ruotsin kuningaskunta ja katolinen kirkko ovat keskiajalla organisoineet hallintojaan tänne Suomeen, niiden hallintomiehet ovat ottaneet lähtökohdikseen vanhat heimolliset paikannimet: enimmäkseen vanhat pitäjännimet ja seurakuntien nimet on kehitetty alueen jostakin keskeisestä kylännimestä. Kirkollinen puoli lienee kulkenut usein edellä: eli kappeli ja pitäjä on saant sen nimen, minne ensimmäinen saarnahuone tai kirkko on pystytetty.

Siis pitäjännimet, jotka ovat olleet aivan uusia nimiä esimerkiksi 1400 -luvulla tai 1500 -luvulla, on periytetty vanhemmista asutusnimistä, pääsääntöisesti keskeisten kylien kansankielisistä nimistä.

Et ilmeisesti osannut lukea antamastani linkistä kirjurin yli 410 vuotta sitten kirjaamia "I Salois" näytteitä. Tai lakaisit ne maton alle, koska et pysty argumentoimaan niitä vastaan.

Toimit tässä asiassa enemmän puolihuolimattomasti omaksutun uskon kautta ja siten et halua kohdata tällaisia konfrontaatioita sen kanssa kuten tätä antamaani esimerkkiäkään, vaan ignoroit sen, koska se häiritsee tätä uskoasi.

On aihetta epäillä, että Saloisten nimen muuntaminen ruotsiksi Saloksi, on poikkeus pääsäännöstä, kuten pitäjännimistä Huittinen, Ikaalinen ja Kiikainen, joista hallintomiehet käyttivät kirjausmuotoja tyyliin Ikalis ja Kikais.

Samahan on lähes kaikissa -nen -loppuisissa nimissä.

Siis minulla on hyviä perusteita näille epäilyille, ja sitä, olenko väärässä, ei ole vielä kukaan pystynyt lähellekään kyseenalaistamaan. En ole suinkaan aivan varma, että olen oikeassa, mutta nyt näyttää huolestuttavasti siltä, ettei kukaan kykene asettamaan näkemystäni argumentoidusti kyseenalaiseksi, vaan ilmaisemaan aivan uskonvaraisesti, että on eri näkökannalla.

Toistaiseksi käytän kakissa vanhoihin aikoihin viittaavissa teksteissäni Saloinen -nimeä, niin kauan, kunnes joku pystyy osoittamaan sen vääräksi. Näköpiirini on tässä asiassa vielä erittäin positiivinen sen suhteen, etten joudu muuttamaan nimeä sen taka, että joku onnistuisi osoittamaan oman valintani anakronistiseksi.

terv Matti Lund

[maurimy]

Onhan minulla oman näkemyksen lisäksi sinulle vasta-argumentteja, jos viitsit lukea. Saloisten seudun asutus ei ole ikivanhaa, vaan syntynyt 1300-luvulla, kuten mainitsin. Nimi Salo ei voi perustua samaan ikivanhaan asutukseen kuin esimerkiksi Ikaalinen. Mainitsin myös näiden vanhojen nimien asutunsellisen alkuperän palautuvan henkilönimiin, ehkä jopa alueen uudisraivaajiin. Toiseksi toin esille tämän puhtaaksikalutun yhteyden muinaishämäläisen maastonimen ja ruotsalaisen - salå merkityksen välillä. Lisäksi osoitin tämän muinaishämäläisen sanan sopivuuden kuvaamaan Raahen seudun maastoa. Eivät nä ole mielikuvia, vaan tieteen sisältöä. Ongelma on siinä, että vain harva historioitsija on ollut kiinnostunut Saloisten ja Raahen seudun synnystä. Ne, jotka ovat olleet kiinnostuneita vahvistavat arvioni seudun asutuksen alkuperästä ja iästä. Kirjoitumuoto Salois tukee kyllä teoriaasi, mutta on yksittäinen havainto.

[maurimy]

Lisäys. Saloisten/Raahen ympäristössä ei ollut vanhaa asutusta, joten vanhemman asutuksen nimeä ei voitu alueelta ottaa. Alkuaan paikkaa kutsuttiin yksinkertaisesti Rannaksi, vielä 1400-luvulla kirjoitettiin Rannan hallintoalueesta. Tämä Ranta nimitys on johdettu ruotsista (Strand), eikä sitä voi helpolla johtaa vanhempaan asutukseen. Tästä spekulaationa esitän Salo nimen syntyneen vasta 1400-luvulla, jolloin asutus alueella oli jo vakiintunut kyläksi.

[Matti Lund]

Onhan minulla oman näkemyksen lisäksi sinulle vasta-argumentteja, jos viitsit lukea. Saloisten seudun asutus ei ole ikivanhaa, vaan syntynyt 1300-luvulla, kuten mainitsin. Nimi Salo ei voi perustua samaan ikivanhaan asutukseen kuin esimerkiksi Ikaalinen. Mainitsin myös näiden vanhojen nimien asutunsellisen alkuperän palautuvan henkilönimiin, ehkä jopa alueen uudisraivaajiin. Toiseksi toin esille tämän puhtaaksikalutun yhteyden muinaishämäläisen maastonimen ja ruotsalaisen - salå merkityksen välillä. Lisäksi osoitin tämän muinaishämäläisen sanan sopivuuden kuvaamaan Raahen seudun maastoa. Eivät nä ole mielikuvia, vaan tieteen sisältöä. Ongelma on siinä, että vain harva historioitsija on ollut kiinnostunut Saloisten ja Raahen seudun synnystä. Ne, jotka ovat olleet kiinnostuneita vahvistavat arvioni seudun asutuksen alkuperästä ja iästä. Kirjoitumuoto Salois tukee kyllä teoriaasi, mutta on yksittäinen havainto.


Minä olen nimenomaan asutushistoriallisesta käsityksestäsi, joka ei ole kylläkään aivan sama kuin omani, sangen taipuvainen vetämään juuri päinvastaisia kielellisiä johtopäätöksiä kuin Sinä, eli tunnustan kyllä, että vanhalla paikallisväestöllä on ollut lounaissuomalaista kielellistä vaikutusta ja siis taipumusta nimittää joitain vanhoja asutuspaikkojaan -nen -loppuisilla "arkaaisilla" nimillä.

Näen, että on erotettava kaksi -nen -loppuisten paikannimien kerrostumaa.

Ensikskin ovat vanhimpaan nimikerrostumaan (arkaaiseen) katsottavat -nen -loppuiset nimet, jotka paikalliset asuttajat ovat antaneet paikannimilleen.

On tietysti toinen uusnimien kerrostuma, jollaisten synnyttämiseen liittyviä motiiveja olemme olleet todistamassa viime aikaisissakin aluehallinnollisissa ratkaisuissa: jotkut haluavat nimityksiin perinnetietoisuutta ja paluuta vanhahtaviin nimityksiin. Tästä asennoitumisestahan on esimerkkinä tämän Lounais-Suomen Uskelan nimen palauttamishalu. Nykyinen laaja Salon kaupunkihan on lähtöisin eräästä pienestä Suur-Uskelan kylästä nimeltään Salo.

Saloisten nimi on tässä suhteessa toki ambivalentimpi. On nähtävissä samansuuntainen motivaatio kuin Uskelan palauttamisessa,eli synnyttää ikään kuin uudestaan Saloinen nimi.

Toisaalta luotan siihen, että nuo vuoden 1600 "Salois" kirjauksetkin kielivät paikallisen väestön vanhasta kielellisestä taipumuksesta nimittää paikkaa -nen -loppuisella nimellä ja tämä kielellinen taipumus on todennäköisesti tarttunut heihin Lounais-Suomesta. Mielestäni vanha käräjäpöytäkirja kuvastaa tässä tahattomasti sitä tapahtumaa, kun kanteen esittäjät ovat astuneet oikeuden eteen ja ovat esittäneet oikeuden puheenjohtajalle suullisesti, että ovat Saloisista, joka voi tarkoittaa sekä kylää että kappelia, koskapa jotkut toiset esittävät olevansa Pyhäjoelta, joka oli kyläkunta ja kappeli Salon kihlakunnassa.

Luulen, että keskushallinnon antama oma nimi kihlakunnasta "Salo härad" oli sellainen, jota paikallisväestö ei kokenut niin omakseen, mutta he kyllä käyttivät puhekielessään "Saloinen" -nimeä, kun puhuivat asutuspaikastaan, myös pitäjän laajuisena.

terv Matti Lund

[maurimy]

Minä olen nimenomaan asutushistoriallisesta käsityksestäsi, joka ei ole kylläkään aivan sama kuin omani, sangen taipuvainen vetämään juuri päinvastaisia kielellisiä johtopäätöksiä kuin Sinä, eli tunnustan kyllä, että vanhalla paikallisväestöllä on ollut lounaissuomalaista kielellistä vaikutusta ja siis taipumusta nimittää joitain vanhoja asutuspaikkojaan -nen -loppuisilla "arkaaisilla" nimillä.

Näen, että on erotettava kaksi -nen -loppuisten paikannimien kerrostumaa.

Ensikskin ovat vanhimpaan nimikerrostumaan (arkaaiseen) katsottavat -nen -loppuiset nimet, jotka paikalliset asuttajat ovat antaneet paikannimilleen.

On tietysti toinen uusnimien kerrostuma, jollaisten synnyttämiseen liittyviä motiiveja olemme olleet todistamassa viime aikaisissakin aluehallinnollisissa ratkaisuissa: jotkut haluavat nimityksiin perinnetietoisuutta ja paluuta vanhahtaviin nimityksiin. Tästä asennoitumisestahan on esimerkkinä tämän Lounais-Suomen Uskelan nimen palauttamishalu. Nykyinen laaja Salon kaupunkihan on lähtöisin eräästä pienestä Suur-Uskelan kylästä nimeltään Salo.

Saloisten nimi on tässä suhteessa toki ambivalentimpi. On nähtävissä samansuuntainen motivaatio kuin Uskelan palauttamisessa,eli synnyttää ikään kuin uudestaan Saloinen nimi.

Toisaalta luotan siihen, että nuo vuoden 1600 "Salois" kirjauksetkin kielivät paikallisen väestön vanhasta kielellisestä taipumuksesta nimittää paikkaa -nen -loppuisella nimellä ja tämä kielellinen taipumus on todennäköisesti tarttunut heihin Lounais-Suomesta. Mielestäni vanha käräjäpöytäkirja kuvastaa tässä tahattomasti sitä tapahtumaa, kun kanteen esittäjät ovat astuneet oikeuden eteen ja ovat esittäneet oikeuden puheenjohtajalle suullisesti, että ovat Saloisista, joka voi tarkoittaa sekä kylää että kappelia, koskapa jotkut toiset esittävät olevansa Pyhäjoelta, joka oli kyläkunta ja kappeli Salon kihlakunnassa.

Luulen, että keskushallinnon antama oma nimi kihlakunnasta "Salo härad" oli sellainen, jota paikallisväestö ei kokenut niin omakseen, mutta he kyllä käyttivät puhekielessään "Saloinen" -nimeä, kun puhuivat asutuspaikastaan, myös pitäjän laajuisena.

terv Matti Lund

Epäilemättä nimi on VOINUT olla alkuaan myös Saloinen, mutta nimenomaan ruotsinkieliset varhemmat kirjausmuodot (Salo etc) luovat samankaltaisuutta muiden Suomen Salo/myöhempien salå nimistojen kanssa. Tähän nimistöön on tutustuttava kielihistorian kautta. Itse pitäydyn alkuperäisissä 1400- ja 1500-lukujen kirjoitustavoissa ja tulkitsen historiaa siltä pohjalta.