PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Lifland ?


Pertti Hirvonen
28.01.10, 16:36
Inkoon rippikirjassa 1830-37 sivulla 66 on Daniel Sjöblomin syntymäpaikaksi merkitty tulkintani mukaan Lifland. Missä on tällainen paikka ?

eeva häkkinen
28.01.10, 16:39
Tarkoittanee Liivinmaata

Risto Toivonen
28.01.10, 22:02
Ja Liivinmaan koko vaihtelee eri vuosisatoina, mutta suurin piirtein se käsittää Viron ja pohjoisosan Latviaa

KimmoV
28.01.10, 22:39
moi !
oikestaan etelä-viro ja pohjois-latvia (nykyisesti). viro on oikeasti eestin pohjois-osa (maakunta).

eesti, eesti kaipaan sinne ....

http://fi.wikipedia.org/wiki/Liivinmaa

t. KimmoV

Pertti Hirvonen
29.01.10, 11:53
Kiitos vastanneille. Vanhat huhupuheet varmistuivat.
Pertti

Anne C.
09.03.12, 12:20
Hei,

Törmäsin myös Inkoossa Liivinmaalta kotoisin olevaan Mickel Mattssoniin (s. 1776, renki).

Tietäisikö kukaan, oliko näitä liivinmaalaisia enemmänkin ja miten tai miksi he tulivat Inkooseen?

Anne

Juha
09.03.12, 12:45
Eiköhän kyseessä ollut elannon etsiminen? Aivan kuin nykyään joku lähtee toiseen maahan paremman elämän toivossa.

tai voimmehan olla romanttisia ja ajatella Inkoon pariskunnan tutustuneen esimerkiksi Tallinan markkinoilla :)

Juha

Anne C.
09.03.12, 15:37
Eiköhän kyseessä ollut elannon etsiminen?
Kyllä varmaan. Meinasin vain, että olisiko Inkoon ja Viron välillä ollut mitään erityisiä suhteita, tai Inkoossa jotain erikoista joka veti sinne ulkomaalaista väkeä?

Siellä on toki ollut rautaruukki, mutta Mickel Mattson oli renki, sittemmin torppari, joten se ei kai häntä kiinnostanut.

Anne

rostebe
09.03.12, 22:11
Näitä liivinmaalaisia on tullut eteläsuomen muihinkin rannikkopitäjiin varsin paljon noihin aikoihin. Vaikutteina ovat olleet mm. pelko venäjän armeijaan kirjoittautuminen jopa 25:n vuoden palvelukseen sekä maaorjuuden kurimuksista pakeneminen toivottavasti parempiin oloihin. Kirkonkirjoihin merkittiin kyllä eestiläiset myös liivinmaalaisiksi. Håkan Stjernvall mainitsee kirjassaan " Livländsk rymling - östnyländsk torpare" että esimerkiksi vuonna 1815 jopa 3,5 prosenttia Harjumaan maakunnan väestöstä pakeni.
Ehkä syy tulla nimenomaan Inkooseen tässä tapauksessa on ollut lähtöpisteestä lyhyt merimatka suomenlahden yli. Toki suku- tai tuttavuussuhteillakin voi olla merkittävä vaikutus.
Terveisin,
rostebe

Anne C.
09.03.12, 23:57
Kiitos. Tämä on juuri sellaista tietoa mitä kaipailin.

Anne