Siiro/Sijroj/Siroij | Vatiaisby| Ikaalinen | Lasse, Hendrich ja Oluff [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Siiro/Sijroj/Siroij | Vatiaisby| Ikaalinen | Lasse, Hendrich ja Oluff

Aki Pitkäkoski

21.09.07, 23:11

Onko joku tutkinut Ikaalisten 1500-luvun eränkävijöitä?

Tässä ote vuoden 1552 eräluettelosta (VA N:o 130 a)

Thenne här Boken Lijder på alle THE Eriemarcker och utmarcker som beseedde ock besatte äre här udi Cumo Lään Anoo 1552 som hwar sokn för sig I lengden widere förmeller----
Item thesse efftne 3 bönder vid nampn Lasse Sijroij Hendrich Siiroij och Oluff Siiroij aff Vatiaisby haffa ette erierwm tillhopa vid Veitzi träsk som ligger ifrån theris byy 20 miill och är intid boorwm vta fiskerij.Kylä on tässä siis Vatiaisby (lienee nykyinen Vatsiainen)

Yhteisen eräpaikan omistavat:
- Lasse Sijroij
- Hendrich Siiroij
- Oluff Siiroij

Eräpaikka oli Veitzi-järven (Veitzi träsk) rannalla

Yksi teoria sanoo, että eräpaikka on nykyisen Isojoen Vesijärven kylän kohdalla (tarkemmin ns. Tarmaankylän paikkeilla). Samalla oletetaan, että Siiroj/Sijroj -nimillä on yhteys 1500-luvun lopulla perustetun Siiron tilan syntyyn. [Haajamo, Siiron suku]

Merkitty etäisyys on 20 silloista peninkulmaa joka on n. 100 km. Tämän puolesta täsmäisi. Mutta onhan ilmansuuntia muitakin...

Koska teoriaa ei ole voitu enempää vahvistaa taikka kumota, olisin kiinnostunut mahdollisista selvityksistä ja muista tiedonjyväsistä, jotka koskevat Ikaalisten ja nimenomaan Vatsiaisten (Vatiaisby) eränkävijöitä.
----

Samassa eräluettelossa mainitaan, että myös Ikaalisten kylästä olisi kolme talonpoikaa nykyisen Isojoen suunnalle tullut, nimittäin Nils Kolkoj, Erich Rochkoij ja Michill Rochkoij, joiden eräsija oli Kodisjärven (Kodistrsk) rannalla. Tämä on merkitty 18 peninkulman etäisyydelle Ikaalisista ja pitää sen suhteen paikkansa.

--aki--

Erkki Järvinen

22.09.07, 06:02

Aki Pitkäkoski

22.09.07, 21:44

Ruoveden kuolleiden ja haudattujen luettelossa;
Catalogús Sepultorúm A: 681 (pag. 231)
20 Febrúary Gamal inhysis ( ) från Tyrni ( ): Maisa Sikroi. på kyrkgård
(sulkujen kohdat epäselvää)
-------------
v. 1697 kuollut ja haudattu 7.3.1697 Sikroi Male Ruovesi Haapala 50 v.

herätti vain Akin viestistä tuo nimien samankaltaisuus huomioni eli olisivatko nämä Maisa ja Male eränkävijöiden jälkeläisiä.

Periaatteessa mielenkiintoinen mahdollisuus. Tämä erkaneminen olisi ehkä pitänyt mielestäni tapahtua viimeistään 1600-luvun alkupuolella.

Kun Siiron tila perustettiin 1500-luvun lopulla (ja tuli verolle 1608 paikkeilla), on yhteys tähänkin vielä pelkkä olettama. Nimittäin se, että tilan perustaja olisi em. Lasse Sijroij'n jälkeläinen kolmannessa polvessa. Ensimmäinen löydetty maininta Siirosta Isojoen Vesijärvellä lienee voudintilien vanhemmassa kirjasarjassa vuonna 1624 muodossa Sijroo. Mutta myöhemmin taas löytyy mm. 1700-luvulta myös muoto Siroi(j).

Ei tämä nyt juuri paljon poikkea nimimuodosta Sikroi. Mutta muualla Ikaalinen - Vesijärvi -suunnan selvityksissä nimi ei koskaan sisällä k-kirjainta.

Ei ole tietoa, olisiko joku Vesijärven Siirosta muuttanut Ruoveden suuntaan.

Ikaalisten Vatsiaisesta taas etäisyys Ruoveden seudulle on suurin piirtein sama kuin tälle oletetulle eränkäyntipaikkalle. Nimi Sijroj eri muodoissaan on hyvinkin voinut muutoinkin säilyä myös Ikaalisissa ja siirtyä esim. Ruoveden suuntaan, vaikka tällainen nimien siirtyminen ei kovin tyypillistä olekaan.

Tämä nimi löytyy paitsi eräluettettelosta myös 1500-luvun hopeaveroluettelosta Ikaalisten kohdalta.

Selailin Seppo Suvannon julkaisua Vanhan Satakunnan henkilötiedostoa Ruoveden hallintopitäjän osalta (http://www.narc.fi/suvanto/sivut_2333-2392_RUOVESI.pdf). En mielestäni tuolta varhaisemmalta ajalta löytänyt nimeä Sikroi tai siihen viittaavaa.
Katsoin tuon Tyrnin. Haapalaa ei nimenä löytynyt (vain Haapamäki ja Haapasalmi)

Nimen Sikroi juuri on ilmeisimmin jostain muusta yhteydestä kuin Ikaalisten Vatsiaisten / Vesijärven Siirojen

--aki--

Maisa M

23.09.07, 13:21

Onko joku tutkinut Ikaalisten 1500-luvun eränkävijöitä?

Tässä ote vuoden 1552 eräluettelosta (VA N:o 130 a)

----
Kylä on tässä siis Vatiaisby (lienee nykyinen Vatsiainen)

Yhteisen eräpaikan omistavat:
- Lasse Sijroij
- Hendrich Siiroij
- Oluff Siiroij

Eräpaikka oli Veitzi-järven (Veitzi träsk) rannalla

Yksi teoria sanoo, että eräpaikka on nykyisen Isojoen Vesijärven kylän kohdalla (tarkemmin ns. Tarmaankylän paikkeilla). Samalla oletetaan, että Siiroj/Sijroj -nimillä on yhteys 1500-luvun lopulla perustetun Siiron tilan syntyyn. [Haajamo, Siiron suku]

Merkitty etäisyys on 20 silloista peninkulmaa joka on n. 100 km. Tämän puolesta täsmäisi. Mutta onhan ilmansuuntia muitakin...

Koska teoriaa ei ole voitu enempää vahvistaa taikka kumota, olisin kiinnostunut mahdollisista selvityksistä ja muista tiedonjyväsistä, jotka koskevat Ikaalisten ja nimenomaan Vatsiaisten (Vatiaisby) eränkävijöitä.
----

Samassa eräluettelossa mainitaan, että myös Ikaalisten kylästä olisi kolme talonpoikaa nykyisen Isojoen suunnalle tullut, nimittäin Nils Kolkoj, Erich Rochkoij ja Michill Rochkoij, joiden eräsija oli Kodisjärven (Kodistrsk) rannalla. Tämä on merkitty 18 peninkulman etäisyydelle Ikaalisista ja pitää sen suhteen paikkansa.

--aki--

Hei!
Ikaalisten Entisen Emäpitäjän Historia I:ssä s.173 Eräsijat 1500-luvulla, omistuksia naapuripitäjissä sanotaan mm.:

"Kauimpana lännessä, nykyisen Isojoen Vesijärvellä, oli ainakin jo 1552 Vatsiaisten Siiron eräsija ja kalavesi. Luettelo tosin käyttää nimeä Veitsijärvi, mutta paikalla säilyneet Siiro-nimet osoittavat, että kyseessä oli juuri Vatsiaisten Lasse, Heikki ja Olavi Siiroin erämaakappale. Heillä mainittiin olleen sinne kotoa matkaa 20 peninkulmaa. Nykyisin mitoin ja linnuntietä matkaa kertyisi noin 80 kilometriä. Tiettävästi Siirot asuttivat itse pysyvästi tämän eräsijansa.
Samalla suunnalla ollutta Kodesjärven eräsijaa ja kalavettä omisti 1552 niin ikään kolme Ikaalisten talollista, Erkki ja Mikko Rahkoi sekä Niilo Kolkko. Matkaa heille kertyi kotoa erämaalleen 18 silloista peninkulmaa, nykyisin mitoin linnuntietä noin 60 kilometriä. Vielä vuonna 1589 ja paljon myöhemminkin ikaalislaiset kävivät eräsijoillaan, vaikka ne oli periaatteessa jo otettukin heiltä kruunun uudisasutukseen."

Edellämainituista on Niilo Kolkko minun esi-isäni. Olen sen todennut saman historia-kirjan sivulla 387 olevasta Kolkon sukutaulusta, jossa ylimpänä on juuri Niilo Eskonpoika Kolkko eli Hiitemä, isänt. 1540-62, eränkävijä, lautamies. Tuo Rahkoi tarkoittaa tietysti Ikaalisten kylän (silloisen, nythän Ikaalinen on kaupunki) Rahkola-nimistä taloa.

terveisin, Maisa M

Aki Pitkäkoski

24.09.07, 00:26

Maisa M

24.09.07, 11:55

Kiitos, Maisa, tiedoista.

Jos sinulla on tuo Historia I käsillä, voisitko katsoa, onko kirjoittajalla muita viitteitä kuin vuoden 1552 eräluettelo tähän asiaan liittyen ?
Mihin mahdetaan vuoden 1589 tietojen osalta viitata?

yst.terv.
--aki--

Hei, Aki!

Tässä Historia I:n ko. kohdassa ei ole mitään viitettä, mutta edempänä kirjassa puhuttaessa Aurejärven eräsijoista on tuo sama vuosiluku 1589, minkä yhteydessä sanotaan, että "Tevaniemen Erkki Ruusi, Niilo ja Erkki Kianen, Pekka ja Tuomas Musta sekä Höytölän Juho Janakka omistivat siellä yhden eräsijan kukin, mutta jo 1589 maantarkastuksessa tevaniemeläiset kertoivat, että Savon talonpojat olivat ottaneet ne (Aureen erämaat) pois ja asuvat niillä." (viite 9), mikä viiteluettelossa = VA 2401b f. 589 v.

Toisessa kohdassa kirjaa eli s. 293 "Heinämaat ja laitumet kylittäin" lukee: "Vanhin yhtenäinen lähde heinäniityistä on vuodelta 1589 säilynyt maantarkastusasiakirja, joka sisältää runsaasti muitakin tietoja kylien ja yksittäisten viljelijöiden taloudesta." (viite 9 = VA 2401b f. 584-623). Molemmissa viitekohdissa on tuo b hyvin pieni ja nro 1:n yläkantissa, ikäänkuin potenssiin b.

yst. terv. Maisa M

Aki Pitkäkoski

24.09.07, 18:07

Kiitos, Maisa, tiedoista.

Jatkan selvittelyä ja etsin ehtiessäni arkistosta tuon mielenkiintoisen
maantarkastusasiakirjan, jossa on siis "runsaasti muitakin tietoja kylien ja yksittäisten viljelijöiden taloudesta."
eli VA 2401b f. 584-623

Mihin lähteisiin ne varhaisimmat sukulinjat siinä Kolkon taulussa perustuvat?

Minulla on se ongelma, että kun lähestyy 1500 luvun asioita, jotka on mainittu esim. eräluettelossa tai hopeaveroluettelossa, on sangen hankalaa vetää sukulinjoja sieltä siihen asti, kun esim. rippi- tai historiakirjat tulevat jotenkin luotettavasti vastaan toisesta suunnasta.

Yhden laaditun taulun mukaan mainitsemani Lasse Sijroij on esi-isäni 14 polven takaa. Mutta siinä varhaisimmassa päässä on kaksi sukupolvea toistaiseksi täysin mahdottomia vahvistaa mitään kautta ja vielä muutamassa polvessa myöhemminkin on suurta epävarmuutta.

--aki--

Maisa M

25.09.07, 20:38

...

Mihin lähteisiin ne varhaisimmat sukulinjat siinä Kolkon taulussa perustuvat?

Minulla on se ongelma, että kun lähestyy 1500 luvun asioita, jotka on mainittu esim. eräluettelossa tai hopeaveroluettelossa, on sangen hankalaa vetää sukulinjoja sieltä siihen asti, kun esim. rippi- tai historiakirjat tulevat jotenkin luotettavasti vastaan toisesta suunnasta.

Yhden laaditun taulun mukaan mainitsemani Lasse Sijroij on esi-isäni 14 polven takaa. Mutta siinä varhaisimmassa päässä on kaksi sukupolvea toistaiseksi täysin mahdottomia vahvistaa mitään kautta ja vielä muutamassa polvessa myöhemminkin on suurta epävarmuutta.

--aki--

Hei, Aki!
Kysyt, mihin lähteisiin nämä Kolkon suvun sukutaulun varhaisimmat tiedot perustuvat. En tiedä, sillä se sukutaulu on Ikaalisten Historia I-osan sivulla 387 ja siinä lukee "Kolkon pappissukua, alk. 1500-luvulta" Se jo varmaan selittää sen, että pappien tiedot jäivät paremmin talteen kuin talonpoikaisväestön, mitä minun esivanhempani suurimmaksi osaksi ovat. Tässä nyt sattuu yksi esi-isistäni, Abraham Eskonpoika Kolkonius, Hämeenkyrön kappalainen 1669-1706 olemaan tätä Kolkon sukua. :cool:

yst. terveisin Maisa M

Ps. Tiedät jo varmaan, että sinun Siiroi-sukuasi on Vatsiaisten Hannu ja Ollikkala- taloissa. Minulla menee yksi sukujuuri Ollikkalan taloonkin, Simo Jaakonpka Ollikkala, isänt. 1658-88. - Vatsiaisten erämiehet Lasse ja Olavi Siiro (Hannun ja Ollikkalan isännät) tai heidän esi-isänsä lienevät tulleet Kurkelasta, jossa Matti Siiro (myöhemmin Tuuri) omisti jo 1540 yhtä pitäjän suurimmista tiloista. (Ikaalisten Historia I, s. 225).

Aki Pitkäkoski

27.09.07, 17:25

Tuo kyllä selittää aika paljon. Minulla on uudisraivaajia ja tilallisia vastaavassa, tosin teoreettisessa ketjussa Ilkaalisista nykyiselle Isollejoelle.

Tiedän noita taloja Vatsiaisista hopeaveroluettelon perusteella. Kurkelan Matti Siiro on myös tuttu. Hänen nimensä löytyy yhden lähteen mukaan myös jostain messukirjan sivulta reunamerkintänä, naimakaupan takaajana.

Täytyy toki tuo Ikaalistenkin historia ottaa luettavaksi. On oletuksia, että joku tai jotkut näistä mainituista Lassesta, Heikistä (Hendrich ) ja Olavista (Oluff) olisi Matti Siiron poik(i)a.

Nyt on ollut kauankin jo pohdinnan alla, mistä nimi Siiro (Siiroij, Sijroij ym.) on saanut alkunsa. Yksi teoria (mielestäni kaukaa haettu, mutta mahdollinen) on, että eränkäyntipaikka (Veitzi träsk, joka oletetaan samaksi kuin Vesijärvi) olisi ollut taustana nimelle. Eräpaikka nimittäin sijaitsee suuremman joen (nykyinen Isojoki-Lapväärtinjoki) sivujoen varrella. Sidå => Siiro jne.. Ruotsin kieltä puhuttiin aivan lähialueella, mm. Lapväärtissä, joten joen silloinen nimi on voinutkin olla esim. Sidå.

Toinen luonnollinen oletus on, että nimi Siiro olisi siirtynyt Ikaalisista nykyiselle Vesijärvelle, jossa ensimmäisen vakituisen tilan nimi on sittemmin ollut Siiro. Eli nimen siirtyminen olisi ollut toiseen suuntaan.

Olisiko sinulla aavistusta siitä, josko nimellä olisi taustaa Ikaalisten suunnalla?

yst.terv.
--aki--

raimoensio

04.10.07, 22:17

Maisa M

06.10.07, 17:39

Hei

En lukenut koko ketjua, mutta vastaan silti:

Olen olettanut, että nämä ovat Kurkelan Siirosta ja SAY:stä katsoen nimetkin tämäisivät. Kurkelaan tuli Tiirikka Pietarinpoika.

t Raimo Harju

Mikset lukenut koko ketjua, Raimo? Aki Pitkäkosken kysymys koski hänen oletettuja esi-isiänsä Olof Siirointa tai Matts Siirointa. Tiirikka Pietarinpoika tuli sinne vasta myöhemmin, kun sai sen tilan itselleen läänityksenä. Tiedätkö mitään, mistä suku Siiro, siis nimi olisi saanut alkunsa? - Sirkka Paikkalan kirjan mukaan se on voinut alkaa nimestä Sigfrid.

Terv. Maisa M

Aki Pitkäkoski

10.08.10, 17:54

Etsiskelin vajaa kolme vuotta sitten tässä ketjussa vahvistusta yhteydelle Ikaalisten eränkävijöistä nykyisen Isojoen pitäjän Vesijärven kylän (eli Siiron kylän) Siiro-sukuun ja tilaan.

Asiaan syvemmin perehtynyt isojokelainen Veikko Peuralahti on selvityksessään päätynyt siihen, että tunnetut asiakirjat eivät tue sitä käsitystä, että Vesijärven asutus olisi peräisin Ikaalisten Vatsiaisten kylästä. Hänen pyynnöstään ja puolestaan laitan tähän muutamia selvitettyjä asioita.

Kuten aiemmin kirjasin, eräluettelo vuodelta 1552 ( VA N:o 130a) välittää seuraavan tiedon:

Item thesse efftne 3 bönder vid nampn Lasse Sijroij Hendrich Siiroij och Oluff Siiroij aff Vatiaisby haffa ette erierwm tillhopa vid Veitzi träsk som ligger ifrån theris byy 20 miill och är intid boorwm vta fiskerij.Eräalueella ei siis tällöin ollut asutusta vaan se oli vain kalastusta varten (intid boorwm vta fiskerij).

Vesijärvellä ei 1571 hopeaveroluettelon mukaan ollut yhtäkään veroa maksavaa taloutta. Sen sijaan siitä länteen oli näitä runsaastikin, yhteensä 89, joista 39 Lapväärtissä.

Paljon käytetty Eero Haajamon laatima Siiron kirja merkitsee varhaiset sukupolvet seuraavasti:
Lasse Siiro (s. n. 1512), eränkävijä
=> Matti Lassenpoika Siiro (s.n.1542), eränkävijä
=> Yrjö Matinpoika Siiro, s.n. 1572 "perheineen. Asutus alkoi, isäntänä vv. 1598-1616"

Matti Lassenpojasta ei ole löytynyt luotettavaa dokumenttia.

Voudintilien vanhemmasta kirjasarjasta löytyy Vesijärveltä 1/4 mtl talous, jonka isäntänä on Jöran (Yrjö) Matinpoika. Tämä on ensimmäinen tunnetussa asiakirjassa oleva merkintä Vesijärvestä, eli 56 vuotta em. eräluettelon jälkeen. Maantarkistusasiakirjat (Johan Ottesen) ovat vuosilta 1608, 1612, ja 1620.

Vuoden 1624 voudintilessä on ensimmäisen karran maininta Siirosta, jossa isäntänä on Reko Yrjönpoika (Grels Jöransson). Tämä siis 72 vuotta em. eräluettelon jälkeen.

Maantarkistusasiakirjassa huomoidaan, että asutus on metsässä joen rannalla ja yläpuolella on järvi, jossa on kohtalainen kalapaikka.

Karttakuvauksessa Vesijärveltä v. 1770 mainitaan, että lähijärvillä (Veittijärvi, Ruonanjärvi ja Syväjärvi) voidaan kalastaa, mutta pienet saaliit eivät riitä talouskäyttöön, vaan varsinaiset suolakalat täytyy hankkia muualta, lähinnä Kristiinankaupungista.

Lisäksi voidaan pohtia Siiro nimen alkuperää. Seuraavassa mahdollisia vaihtoehtoja
- Siida - saamenkielen Porokylä/Lapinkylä
- Siida - Savossa tervahaudan polttaja tai vahti
- Siira - äyriäinen
- Siiro - ruotsinkielen sivujokea tarkoittavasta sanasta sidå => siir-o
- Siiro - miehen nimi Sigrid.

----

Lienee pienen pieni mahdollisuus kuitenkin löytää, jotain lisätietoa Matti Lassenpojasta.

Matteja, jotka käyttivät nimeä Siiro on siis mahdollisesti ainakin kaksi, joista tunnetaan Kurkelan Matti Siiro. Se oliko myös Lasse Siirolla Matti-niminen eränkäyntiä jatkanut poika ja oliko tällä puolestaan Vesijärvelle asutuksen perustanut Yrjö-niminen poika, jää ainakin toistaiseksi kokonaan vahvistamatta.

Matti A. Nieminen

24.10.10, 11:19

Hei Aki

Paljon käytetty Eero Haajamon laatima Siiron kirja merkitsee varhaiset sukupolvet seuraavasti:
Lasse Siiro (s. n. 1512), eränkävijä
=> Matti Lassenpoika Siiro (s.n.1542), eränkävijä
=> Yrjö Matinpoika Siiro, s.n. 1572 "perheineen. Asutus alkoi, isäntänä vv. 1598-1616" Lienee pienen pieni mahdollisuus kuitenkin löytää, jotain lisätietoa Matti Lassenpojasta.
Matteja, jotka käyttivät nimeä Siiro on siis mahdollisesti ainakin kaksi, joista tunnetaan Kurkelan Matti Siiro. Se oliko myös Lasse Siirolla Matti-niminen eränkäyntiä jatkanut poika ja oliko tällä puolestaan Vesijärvelle asutuksen perustanut Yrjö-niminen poika, jää ainakin toistaiseksi kokonaan vahvistamatta. Mielestäni Matti Lassenpoika Siirolla oli Ikaalisten Kurkelassa Yrjö-niminen poika, joka oli sama mies kuin Vesijärvelle asutuksen perustanut Yrjö Matinpoika Siiro. Tässä tietoa alkuperäislähteistä:

Matti Lassenpoika Siiron isännöimä Ikaalisten Kurkelan 4 ½ äyrin talo jaettiin maakirjan mukaan viimeistään 1585 kahteen osaan. Yrjö Matinpoika sai 2 ½ äyrin osuuden ja Jaakko Matinpoika 2 äyrin osuuden talosta. Patronyymien ja vanhan perimysjärjestyksen perusteella voi olettaa kummankin olleen edellisen isännän poikia.

Yrjö Matinpoika Siiron muuton Kurkelasta Vesijärvelle todistaa kytkös ratsumies Tiirikka Pekanpoikaan (Dirich Persson). Tämä ratsumies sai vuonna 1597 läänityksenä haltuunsa kaikki Kurkelan kylän talot, jolloin myös Siiron veljeksistä tuli hänen lampuotejaan. Vuoden 1610 Lapväärtin kappeliseurakunnan huonekuntaluettelossa mainitaan Vesijärven (Wäisjerfui) ainoana asukkaana Hämeen Tiirikka Pekanpojan lampuoti Yrjö Matinpoika (Dijrch Persons i Tavastland landbo Joran Madzonn). Tämä sama mies oli Yrjö Siiro (Jören Sijroij) -nimisenä ilmestynyt kymmenysluettelon mukaan jo 1606 Närpiön pitäjän Vesijoelle (Vesijoki). Seuraavan vuoden kymmenysluettelossa Yrjö Siiro (Jörgenn Siroi) kirjattiin Isojoen (Stooråå) isäntien joukkoon. Vuoden 1608 maantarkastukessa Vesijärven (Weisierffui) ainoaksi asukkaaksi merkittiin Yrjö Matinpoika (Jörenn Madzonn), joka asui ½ manttaalin ja 3 äyrin 3 penningin taloa.

Haajamon esittämät sukupolvet pitävät näinollen edelleen paikkansa, paitsi että hänen ilmoittamansa syntymäajat ovat “hatusta vedettyjä” sikäli, että ne perustuvat 30-vuotisiin sukupolviin, joissa siis isä on aina poikaansa tasan 30 vuotta vanhempi; Lasse Siiro 1512, Matti Siiro 1542, Yrjö Siiro 1572.

Haajamon mainitsema kantaisä Lasse Siiro on varmuudella ollut olemassa (päätellen pelkästään pojan patronyymistä ja lisänimestä) vaikkei häntä missään tunnetussa lähteessä mainittaisi, mutta tarkoittaako Haajamo tällä nimenomaan Vatsiaisten Hannun talon Lasse Siiroa, jää epäselväksi. Haajamo on varmasti myös pannut merkille, että Vatsiaisten Lasse Siiro sopii isäntävuosiensa perusteella paremmin Matti ja Olavi Siiron veljeksi kuin heidän isäkseen.

Terveisin
Matti Nieminen

Aki Pitkäkoski

31.03.14, 18:19

Pekka Hiltunen

02.04.14, 14:37

Yli kolme vuotta myöhästyneet kiitokset Matti A. Niemiselle näistä hyödyllisistä tiedoista! Näitä on tarkasteltu huolella ja todettu paikkansapitäviksi. Kuulemani mukaan tiedot otetaan huomioon Siirosta/Vesijärvestä kertovassa kyläkirjassa, joka on työn alla.

terv.
--aki--
Olen joskus nuorempien lasteni äidin puolen sukua kirjatessani lainaillut jostain "nettisukupolvista" Matti Siiron henkilötekstistä:

"Siiron talo Vesijärvellä on Isojoen vanhimpia. Vain Vilppulaa, Noukkia ja Penttilää voidaan pitää vanhempina. Nimenä Siiro on paljon vanhempi ja tunnetaan jo siltä ajalta, jolloin Isojoella ei vielä ollut kiinteää asutusta. Vuoden 1552 eränkävijäluettelossa Kyrön (= Hämeenkyrön) pitäjän kohdalla kerrotaan kolmella Vatiaiskylän talollisella, Lasse, Heikki ja Olavi Siirolla olleen erämaansa "vid Veitsi Träsk" 20 silloisen peninkulman päässä (n. 100 km vesistöjä seuraavia kulkuteitä). Veitsijärvi ei voi olla mikään muu kuin myöhempi Vesijärven Veittijärvi, joka 1600-luvulla kirjoitetaan mm. muodoissa Wissijärfvij, Weisjärf ja Vettijerfvi. Vatiaiskylä on nykyinen Ikaalisten Vaittiainen. Vuoden 1553 eränkävijäluettelossa mainitaan vielä "Lasse Siiroij Vatziaisthn" ja vuonna 1554 "Lasse Vadiaisthn", mutta sen jälkeen Siiroja ei eränkävijäluetteloissa mainita.
Ikaalisten messukirjan muistiinpanoissa esiintyy Kurkelan Matti Siiro naimakaupan takaajana jo 12.2.1548."

Mattia seuraavat isännät ovat tiedostossani Yrjö; Reko, isäntä 1615 -, k. >1673; Matti Rekonpoika, s n 1620, Siiron isäntä, p:so Liisa Erkintytär; Heikki Matinpoika, p:so 1675 Sastmola Liisa Paavontytär Stubila (vht: Paavo Mikonpoika Stubila ja Maija), isännän sisaret Marketta, Liisa, Vappu ja Maija Siiro; Matti Heikinpoika Siiro, k 1752 Isokoki Siiro, Siiron isäntä v:sta 1709, p:so Vappu Martintytär, s 1681, k 1782; Anna Matintytär Siiro, p:so n 1723 Isojoella talonpoika Heikki Paavonpoika, joka tuli Siiron isännäksi 1735. Annaa ja Heikkiä seuraa tauluissani vielä Anders ja poikansa Matts, jonka tytär Kaisa lopulta päätyi Noukkiin, joten Siirojen tarina päättyy tiedostossani Kaisan avioon Heikki Juhonpoika Noukin kanssa 13.12.1795.

Antti Heikinpojan vaimoksi mainitaan Helena Matintytär, jolle on kirjattu niinkin erikoinen lisänimi kuin Dundur, Överkodes. Hän on syntynyt tiettävästi Isojoella 1730 ja hänestä voisi mm. Siiroihin peremmin perehtyneillä olla lisätietoja?

PH