Anna Mårtenintytär Gråån äiti

[kaija-maria]

Turun linnankirjuri Påvel Simoninpoika Callia s. noin 1580. Oli naimisissa Margareta Sipintytär Tackun kanssa. 11.2.1623 Påvel kuoli, Margareta avioutui uudestaan vuonna 1630 läänitysvouti Mårten Olavinpojan kanssa, joka on Gråå- suvun kantaisä. Avioliitto Margaretan kanssa oli Mårtenille II:nen, Mårten Gräällä oli tytär Anna. Onko kenelläkään tiedossa Annan syntymävuosi ja oliko Annan äiti Margareta Tacku, vai Mårtenin ensimmäinen puoliso Elisabet Andersdotter Orraeus?
kaija-maria

[Helena V.]

Hei,

Saattaisi olettaa, että Anna on ollut Mårten Olofssonin ensimmäisestä aviosta N.N. kanssa, sillä Annan tytär Maria Nilsdr Barck avioituu jo v. 1656 (pso nimismies Thomas Matthiae Tacku).

Elisabet Andersdr Orraeus oli Annan veljen Pyhtään rovasti Johannes Martini Gråån 2. pso.
t. Helena V.

[kaija-maria]

Kiitos, Helena!
Onko sinulla mahdollisesti enemmänkin tietoja Callian suvusta ja koskien lähinnä Påvel Callian jälkeläisiä. Entä Mårtenin ensimmäinen vaimo. N. N. Koska syntynyt ja koska kuollut ja mistä kotoisin. Olen itse 13 polvea Påvel Simonpoika Calliasta ja tiedot kiinnostaisivat kovasti.
Tiedoista kiittäen
kaija-maria

[Helena V.]

Hei Kaija-Maria,

Valitettavasti en tiedä paljoakaan Callioista. Foorumilta löytynee tuntijoitakin.:oo:
Varmaan sinulle ovat tuttuja H:gin YO:n matrikkelista löytyvät tiedot ja mm. Hugo Lagströmin Genos:
http://www.genealogia.fi/genos/28/28_7.htm

Näistä löytyvät Paavali Simonpojalle ainakin vouti-pojat Paavali ja Henrik sekä tytär Brita.

Niin ja G. Enckell, Fogdesläkten Callia från Vittis. Genos 72 (2001).

t. Helena V.

[haapiot]

Paul Simonssonilla oli ilmeisesti paljonkin lapsia. Tytär Walborg oli Huittisten Sammun Laurilan emäntä. Ja Margareta esiintyy Callian perintöjutussa käräjillä.
timo haapio

[kaija-maria]

Hei!
Onko sinulla tarkempaa tietoa Påvel Callian lapsista, entä perintöjuttu jossa Margareta on käräjillä, kiinnostaisi tietää tarkemmin.

kaija-maria

[haapiot]

HEI En tiedä muita kuin nuo 5 mainittua lasta. Sorry,en pannut tuota käräjää muistiin, mutta se oli luultavasti joku Huittisten käräjä vuodelta 1652. Margaretan pson nimeksi oli mainittu Anders Bertilsson ja myös sukunimikin, josta en saanut selvää.
timo haapio

[haapiot]

HEI Löysinkin sen käräjäjutun. Kyseessä on Huittisten käräjät 5-7.7.1652, sivu 436. Siinä on mainittu nuo 5 sisarusta ja kun on kyse perinnöstä, niin tuskin Paulilla oli muita täysi-ikäiseksi varttuneita lapsia. Tarkemmin katsoen Anders Bertilssonin sukunimestä ei olekaan mainintaa.
Callian suvusta on juttua myös vuoden 2001 GENOKSEN 1. nrossa.
timo haapio

[Jouni K]

HEI Löysinkin sen käräjäjutun. Kyseessä on Huittisten käräjät 5-7.7.1652, sivu 436. Siinä on mainittu nuo 5 sisarusta ja kun on kyse perinnöstä, niin tuskin Paulilla oli muita täysi-ikäiseksi varttuneita lapsia. Tarkemmin katsoen Anders Bertilssonin sukunimestä ei olekaan mainintaa.
Callian suvusta on juttua myös vuoden 2001 GENOKSEN 1. nrossa.
timo haapio

Mainittu tuomiokirjajuttu löytyy RAHADin skannaamana täältä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1650-1652_es1922_nidemm7/438.htm

[kaija-maria]

Hei!
Kiitos Jouni, sain pöytäkirjan tulostettua. Täytyy vain lähettää suomentajalle. Kiinnostaa kovasti.
Terveisin
kaija-maria

[Benedictus]

Pieni pyyntö.Jos saat pöytäkirjan suomeksi, olisi hienoa nähdä se täällä sivuilla, koska vaikka sitä yrittää tulkata asiakirjaa huonolla ruotsilla, jotain jää usein uupumaan. Ammattilaisen kääntämä olisi hienoa meille puolikielisille.

Tämä vinkiksi muillekin tutkijoille. Annamme tietenkin suuret kiitokset teille palkaksi.

Tuosta Paul Simonson Calliasta olen pohtinut, että onko todella niin ettei hänestä löydy merkintää, joka valaisisi alkuperää.

Hän omisti Huittisten Mommilan färkkilän ratsutilan. Sen hän hankki varmaankin vaimonsa sukusuhteilla. Margaretahan oli Tacku Tackulasta ja sukua, josta jo 1700-luvulla sanottiin olevan 400 vuotta vanhan.
Seppo Suvannon loistavassa kirjassa Kaapista populiin on mielenkiintoisia tietoja alku Tackuista.

On kiinnostavaa, että Margaretan 2. puolison Mårten Gråån 1. vaimo oli Orraeus, koska Orre suku on Uusikaupunki Laitilan suunnalta. Joen Eriksson Orre vouti ym. omisti Laitilan Kaukalan tilan.
Tiettävästi veljensä Uudenkirkon kha Nicolaus Erici oli taas Neocleander suvun isä.
>Pohdinkin voisiko Paul Simonssonin juuret myös mennä jonnekin Vakka-Suomen suuntaa. Missä olis sopiva Simo 1550-luvun jälkeen tarjolla?

[haapiot]

Paul Simonssonin suku leviää hyvin laajalle Satakuntaan ja hän on minunkin esi-isäni ja kiinnostaa tietysti suuresti. Färkkilän lisäksi hän omisti ainakin Parrilan Iso-Parrin talon. Kun hän tiettävästi toimi Turun linnan kirjurina, olisin taipuvainen suuntaamaan hänen alkuperänsä etsinnän myös Varsinais-Suomeen. Jotkut ovat Callian nimen mukaisesti arvelleet, että hän voisi olla Tyrvään Kallialasta, johon en kyllä tässä vaiheessa usko.
Timo Haapio

[Benedictus]

Linnankirjuri Paul Simonsson Callian alkuperä on ollut hakusessa monista tutkimuksista huolimatta.
sSitä on etsitty Tyrvään seudulta, jota aluetta on kutsuttu Kalliaksi ja pähkäilty monia muitakin vaihtoehtoja.

Eräs alue tai paikka on tähän asti jäänyt täysin huomaamatta, vaikka nimi sopii täysin Callioiden käyttämään sukunimeen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142783

Yllä on Paimion Kalliala, myös Kaljala, Caljia, Calia ym.

Siinä näkyy 1580-99 Simon Thomason, Simon Eskilsson, Simon Korp, joka liene tuo Eskilsson.
Huomioiden, että Paul Simonsson Callia isänimen niin tuossa olisi jo kaksikin vaihtoehtoa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138612
156-79 löytyy vielä Simon Michelsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145409
Vasta 1631 Kaljalassa näkyy kiinnostava henkilö, tämä on munsterskrivare Henrik Silcken joka lienee naapurin Silkin tilan isännän Henrikin poika Henrik.

Kiinnostavaa on, että tämä samainen Henrik Silcken mainitaan Marttilan Yrjäntilän isännän kapteeni Sigfrid Bengtssonin asioiden hoitelijana eräillä käräjillä.

Marttilan käräjät 23.6.1634
Predikant under öfwerst leutnant Röding Her Claas Marthini esittää oikeudelle edesmenneen luutnantti Sigfrid Bengtssonin kaksi kirjettä, jotka on osoitettu tämän anopille Britalle Yriendelään. Ensimmäinen kirje on päivätty Brandenburgissa 11.5.1632 ja toinen Sirhausenissa (?) 15.7 (viime vuonna?). Ekassa hän valtuuttaa Hinrich Silckin hoitamaan joitakin asioitaan (esim perimään Henrich Finckeltä 40 taaleria). Jotain sekoilua sitten Hinrich Silckin viemistä tavaroista (pistooleita ym) Saais (?) sochn och Laukela byhyn.


Kaljalan talosta ei erityisesti näytä löytyvän tietoa. Sijainniltaan se on aika erikoinen, sillä sijaitsee tänäänkin yksinään kumpareella Paimiojoen ja Paimion kirkon välisellä pellolla, lähellä jokirantaa.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=262547&n=6709656&scale=16000&tool=siirra&width=600&height=600&query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=paimio&osoite=&kunta=paimio&isShown=true&lang=fi

Koska tuossa tuli vastaan myös kaljalan naapuri Sikki niin laitan tähän oheisen tiedoston, josta löytyy Silkkejä.
Ainakin osin ovat voineet naida toisiaan.

mikä ja minkälainen Kaljalalaisten suku olisi alkujaan ei näin akkiä selviä, mutta sopisi ihan hyvin linnankirjurin kodiksi, jos äiti olisi jokin papin tytär tai jotain, kuten naapurissa Silkillä näyttäisi olevan.

Se, mikä on huomion arvoista on tuo Simon Korp!

[Benedictus]

Tässä tarinaa Silkkilästä
http://linturi.vuodatus.net/blog/2042450/b-silkkilan-kerkolan-jaakkolan-haara/