Hauhon Wuolijoen rusthollaripari

[K.Salminen]

Tarvisin taustatiedot NKVD:n tiedottajan nimeltä "Runoilija" alias Ella Marie Ernstint Murrikin s 22.7.1886 majatalossa Pärnun ja Tarton välillä (cf. E. Tuomioja. Häivähdys punaista. 2006, 26-27) eli Hella Wuolijoen, appivanhemmista: Hauhon Wuolijoen rusthollarista, valtiopäivämies Juho Robert Wuolijoesta ja vaimostaan Serafiina Lagervikista (1851-1939).

Poikiaan olivat Väinö Wuolijoki (1872-1947), ministeri ja suurlähettiläs sekä myös Wuolijoen rusthollin omistaja ja Hellan aviomies vv 1908-23 Sulo Ilmiö Vuolijoki (1881-1957), joka oli Otto W Kuusisen ja Edvard Gyllingin koulutoveri. Sulo teki laudatur-työnsä yliopistossa Hannes Gebhardin johdolla Hauhon lampuotien, torpparien ja mäkitupalaisten vuokraoloista Hauholla v 1903. Sekä kirjoitti sos.dem. puolueen v 1919 puoluekokoukseen maatalousohjelmaehdotuksen, jossa suositeltiin neuvostojärjestelmään siirtymistä. Tässä kokouksessahan kommunistit yrittivät Suomessa piileskelleen O W. Kuusisen johdolla ottaa haltuunsa sos.dem.puoluetta, siinä kuitenkaan onnistumatta (cf. Hannu Soikkanen. Kohti kansanvaltaa 1. 1975, passim).

Hauhon historia 2 (2009, 210-214) teoksessa kerrotaan kyllä Wuolijoen, Paulin ratsutilasta, mutta kun teoksen aikajänne on liian lyhyt siinä puhutaan vain viittauksen omaisesti Wuolijoen pariskunnasta, joiden todetaan toimineen Hella W:n Niskavuori-sarjan esikuvina.

Joten löytyykö tietoa Hellan, joka jo nuorena, v 1906, kihlautui Tsekan tulevan johtajan Mihail Trilisserin kanssa (cf Ohto Manninen 2006, 67), appipariskunnan taustaan.

Kari Salminen

[Risto Toivonen]

Kannattaisi varmaan ottaa yhteys parhaaseen tuntijaan eli Erkki Tuomiojaan.

[marjatellervo]

Googlen ja hiskin avulla löytyy ainakin suuntaviivoja.

Juho Robert on syntynyt 25.3.1843 Vuolijoella rusthollari Juho Erkinpojan (sukunimi ei ole vielä vakiintuneessa käytössä) ja Henrika Lovisa Erkintyttären poikana.

Juho ja Henrika Lovisa vihittiin Tyrvännöllä 5.4.1831. Henrika Lovisa oli syntynyt 1.4.1814, vanhemmat Tyrvännöllä rusthollari, Suotala Loppi, Erkki Hemminginpoika ja hänen ilmeisesti toinen vaimonsa Brita Mikontytär. Erkki ja Brita vihitty Tyrvännöllä 1.4.1814.

Erkki Hemminginpoika syntyi 5.4.1773, vanhemmat Hemming Matinpoika ja Greta Erkintytär, jotka vihittiin Hattulassa 14.6.1772. Morsian oli Pelkolan Kartanosta.

Serafina Antintytär Lagervik on kotoisin Kärkölän Hähkäniemestä. Vanhemmat Lagervikin talollinen Antti Juhonpoika Lagervik, syntynyt 3.5.1808, ja Amalia Sofia Pihlflyckt, syntynyt 14.6.1812, vihitty Kärkölässä 12.10.1835.

Amalia Sofian vanhemmat ovat Hähkäniemen Kansikkalasta Antti Pihlflyckt (syntynyt rippikirjan mukaan 24.11.1770) ja Ester Tuomaantytär (syntynyt rippikirjan mukaan 24.3.1771).

[K.Salminen]

Kiitos näistä, enköhän pääse niillä eteenpäin. Lainaan tähän vielä pari fragmenttia:

Hauhon historia II (2009):

Kiskon kh Christopher Roos oli Wuolijoen isäntänä avioiduttuaan Anna Herkepaeuksen kanssa 1696. Roos myi vaimonsa veljen puolesta rappioituneen tilan 1700 Hauhon Vitsiälän Tekkarin isännelle, lautamies Mikko Matinpojalle. Näin toista sataa vuotta kestäneen säätyläisomistuksen jälkeen Wuolijoki päätyi jälleen talonpoikaisiin käsiin. Tila jaettiin 1700-luvulla perinnönjakojen seurauksena joksikin aikaa kahtia. Vanhatalo ja Eerola yhdistyivät jälleen 1800-luvulla, kun 1830 Luopioisten Kajantilan Penttilästä tilalle asettui uusi suku. Tilan vanha päärakennus, joka lienee ainakin osittain peräisin 1700-luvulta, on pihapiireineen ja osittain myös metsineen osittain edelleen tämän suvun halussa.

Suomen maatilat II v 1932:

Kunta Hauho
Kylä Vuolijoki
Tilan nimi Vuolijoki
Tilannevuosi 1932
Omistaja Väinö Vuolijoki , Sylvi o.s. Roschier
Lisätietoja Vuolijoki, 40 km Parolan asemalta. 46 km Hämeenlinnasta ja 7 km Kyllön laiturilla. Omistajat v:sta 1911 fil. maist. ministeri Väinö Vuolijoki ja puolisonsa Sylvi (o.s. Roschier). Tila mainitaan jo 1600-luvulla, jolloin Hauhon kirkkoherra Kristoffer Härkäpää (Herkepaeus) pakotti silloisen Vuolijoen kartanon omistajan vaihtamaan ratsutilansa toiseen tilaan, jonka kirkkoherra omisti Portaan kylässä. Ollut isännän suvulla 150 vuotta. V. 1870 sen peri isänsä kuoleman jälkeen Juho Robert Vuolijoki. Hänelle kuului tällöin vain toinen puoli tilasta; se kun oli halkaistu kahtia. V. 1885 osti J. R. Vuolijoki toisenkin puolen maanviljelijä Peltoselta. J. R. Vuolijoen aikana tilan viljelyspinta-ala kohosi kaksinkertaiseksi ja nykyisen omistajan aikana edelleen tästä kaksinkertaiseksi. Pinta-ala 430 ha.

T. Kari S

[marjatellervo]

Jalmari Finnen arkistossa näyttäisi olevan tällaista sukutauluaineistoa

VUOLIJOKI Luopioinen Kajantila Penttilä. 2x16 taulua (kaksoiskappaleet), 9 polvea.
Lisäksi sukuselvitys.

[K.Salminen]

Marja,

Olen nyt tutkaillut tätä Hauhon Vuolijoen tilan miehitystä v 1830 tuolta Luopioisten Kajantilan kylän Penttilästä (tai Vähä-Kaiskon rusthollista).

Vuolijoen isännän, valtiopäivämiehen Johan Robert Johaninp Vuolijoen isä oli siis Johan Eriksson Penttilä, joka siirtyy 20.3.1827 Luopioisista (RK) Hauholle siis Vuolijoen taloon. Johan Eriksson syntyi Luopioisissa 10.6.1798 Kajantilan Penttilässä. Hänen vanhempansa ovat Penttilässä Erik Johansson s 22.7.1757 Luopioinen ja Lisa Johansdr s 1757.

Tämän parin avioliittoa ei löydy Luopioisista, vaan pidän sen tapahtumista Hämeenlinnassa v 1777, jolloin kyseessä olisi tämä pari:

Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/24tccs?fi+0106+vihityt+374)2.11.1777 Hauho tp. Eric Henricsson pig. Elisab. Joh.dr Oijs ladugd


Nyt huomiota kiinnittää tuo Erikin merkintä Hauholle, vaikka asusti Luopioisissa. Samoin on auki Lisa Johansdr syntymäpaikka ja tarkka aika.
Kaikki tämä liittyy siihen dilemmaan, mikä sai Johan Erikssonin siirtymään Luopioisista Hauhon Vuolijoelle v 1827 ja millä rahalla tuo suurehko Hauhon tila ostettiin.

Penttilän/Vähä-Kaiskon isännät ovat Erik Henrikssonia ennen (Lähde: Liisa Poppius, teoksessa Y.S. Koskimies (toim.) Hauhon, Luopioisten, Tuuloksen historia. 1985)


Antti Pietarinp 1539-43
Juho Pietarinp 1544-65
Matti Antinp 1566-82
Yhteisviljelyksessä Ison-Kaiskon kanssa, joka halottu tästä talosta 1568
Pentti Heikinp 1620-31
Heikki Eerikip 1632-65
Psot 1 Kerttu Heikint,
2 Valpuri
Heikki Heikinp 1666-91
Pso Kerttu
Reko Heikinp 1692-1705
Pso Brita
Mikko Rekonp 1707
Heikki Rekonp 1708-> (1684-8.6.1755)
Heikki Heikinp (1724-19.5.1805), Erik Henrikssonin isä.


Nyt minua siis kiinnostaa millä rahalla ja millä yhteydellä Johan Eriksson Penttilä päätyi Hauhon Vuolijoen rusthollariksi, piileekö vastaus äidin eli Lisa Johansdr esipolvissa?


T. Kari

Jalmari Finnen arkistossa näyttäisi olevan tällaista sukutauluaineistoa

VUOLIJOKI Luopioinen Kajantila Penttilä. 2x16 taulua (kaksoiskappaleet), 9 polvea.
Lisäksi sukuselvitys.

[Hannu Hellsten]

Marja,

Olen nyt tutkaillut tätä Hauhon Vuolijoen tilan miehitystä v 1830 tuolta Luopioisten Kajantilan kylän Penttilästä (tai Vähä-Kaiskon rusthollista).

Vuolijoen isännän, valtiopäivämiehen Johan Robert Johaninp Vuolijoen isä oli siis Johan Eriksson Penttilä, joka siirtyy 20.3.1827 Luopioisista (RK) Hauholle siis Vuolijoen taloon. Johan Eriksson syntyi Luopioisissa 10.6.1798 Kajantilan Penttilässä. Hänen vanhempansa ovat Penttilässä Erik Johansson s 22.7.1757 Luopioinen ja Lisa Johansdr s 1757.


Onko noin?

Minä olen merkinnyt Juho Robertin isäksi 17.8.1811 syntyneen rusthollarin pojan Wuolijoelta Erik Johan* Erikinpoika ja hänen isäkseen Erik Erikinpojan, s 22.4.1773 myös Wuolijoen rusthollarin poikana

Saatan kyllä olla hakoteilläkin..

[K.Salminen]

Nuo Hannun tuossa ed. viestissä esitetyt tiedot eivät täsmää jo aikaisemmin tällä foruumilla esittämääni faktoihin, kerrataan siis vielä:

Kunta Hauho
Kylä Vuolijoki
Tilan nimi Vuolijoki
Tilannevuosi 1932
Omistaja Väinö Vuolijoki , Sylvi o.s. Roschier
Lisätietoja Vuolijoki, 40 km Parolan asemalta. 46 km Hämeenlinnasta ja 7 km Kyllön laiturilla. Omistajat v:sta 1911 fil. maist. ministeri Väinö Vuolijoki ja puolisonsa Sylvi (o.s. Roschier). Tila mainitaan jo 1600-luvulla, jolloin Hauhon kirkkoherra Kristoffer Härkäpää (Herkepaeus) pakotti silloisen Vuolijoen kartanon omistajan vaihtamaan ratsutilansa toiseen tilaan, jonka kirkkoherra omisti Portaan kylässä. Ollut isännän suvulla 150 vuotta. V. 1870 sen peri isänsä kuoleman jälkeen Juho Robert Vuolijoki. Hänelle kuului tällöin vain toinen puoli tilasta; se kun oli halkaistu kahtia. V. 1885 osti J. R. Vuolijoki toisenkin puolen maanviljelijä Peltoselta. J. R. Vuolijoen aikana tilan viljelyspinta-ala kohosi kaksinkertaiseksi ja nykyisen omistajan aikana edelleen tästä kaksinkertaiseksi. Pinta-ala 430 ha.

-> Siis ollut Vuolijoen suvulla 150 vuotta.

Hauhon historia 2 (2009):

Kiskon kh Christopher Roos oli Wuolijoen isäntänä avioiduttuaan Anna Herkepaeuksen kanssa 1696. Roos myi vaimonsa veljen puolesta rappioituneen tilan 1700 Hauhon Vitsiälän Tekkarin isännelle, lautamies Mikko Matinpojalle. Näin toista sataa vuotta kestäneen säätyläisomistuksen jälkeen Wuolijoki päätyi jälleen talonpoikaisiin käsiin. Tila jaettiin 1700-luvulla perinnönjakojen seurauksena joksikin aikaa kahtia. Vanhatalo ja Eerola yhdistyivät jälleen 1800-luvulla, kun 1830 Luopioisten Kajantilan Penttilästä tilalle asettui uusi suku. Tilan vanha päärakennus, joka lienee ainakin osittain peräisin 1700-luvulta, on pihapiireineen ja osittain myös metsineen osittain edelleen tämän suvun hallussa.


En usko tässä otteessa Hauhon historiasta Anneli Mäkelä-Alitalon ja Tiina Miettisen puuta-heinää kirjoittavan. Jos niin on joutaa koko Hauhon historia 2 makuloitavaksi.

T. KS

[Hannu Hellsten]

[FONT=Arial]Nuo Hannun tuossa ed. viestissä esitetyt tiedot eivät täsmää jo aikaisemmin tällä foruumilla esittämääni faktoihin,


Asia on varmasti noin.
Anteeksi sekoiluni.

[K.Salminen]

Eihän mistään sekoilusta ollut kysymys vaan tulkintojen eroista.

Laitan tähän vielä tuon Marjan löytämän joka verifoi Luopioisten Penttilät Sulo Juhonp Vuolijoen esipolviksi:

"Jalmari Finnen arkistossa näyttäisi olevan tällaista sukutauluaineistoa

VUOLIJOKI Luopioinen Kajantila Penttilä. 2x16 taulua (kaksoiskappaleet), 9 polvea.
Lisäksi sukuselvitys."

Sitten seuraava tieto:

"Sulo Vuolijoki oli kiinnostunut sukututkimuksesta ja tutki omat
sukujuurensa yhdessä Jalmari Finnen kanssa niin pitkälle taaksepäin kuin
tietoja oli saatavissa."


Eli tässä selitys tuolle Finnen arkiston VUOLIJOKI Luopioinen Kajantila Penttilä datalle.

T. Kari S

[Marjatta Tuomisto]

Vanhaa asiaa Hauhon rusthollariri Vuolijoesta, mutta vuosi sinne täi tänne...

Timo Verhon Hauhon Vuolijoen suvut on yksi kertomukseni tukipilari tutkiessani Vuolijoen sukua.
Aletaan vaikka tästä...

hauhon Vitsiälässä Tekkarissa vaikutti Jaakko Mikonpoika joka muutti Vitsiälästä
Vuolijoelle ja hän kuoli siellä 5.1.1739. Puolison nimeä ei tutjija Verho ole maininnut.
Pariskunnalla oli oli kolme lasta, Eero Jaakonpoika, Risto Jaakonpoika ja tytär Maria Jaakontytär.

Vuolijoen ratsutila jaettiin kahdeksi, joista toinen oli Vanhatalo olisko Ristontontalo? ja toinen Eerontalo.

Eerontalon omistajat olivat:
Erkki (Eero) Jaakonpoika 1741-43
Erkki (Eero) Erkinpoika 1744- 1758.
ed. leski Maria Kartano.1759 s. Hauho Matkantaka ja hänen toinen miehensä Juhani Matinpoika.1759-1782.
Juhani Matinpojan sisarenpoika Erkki Heikinpoika tuli isännäksi hänen jälkeensä Luopioisista .
Tämä on uutta sukua tämän jälkeen ns. Hellan ja vuolijoen sukua joka on omistanut Vuolijokea..

Risto mainitaan Vuolijoen rusthollarina v.1707 ja hän oli syntynyt 1680 Vitsiälässä ja kuollut 25.9.1746 Hauhon Vuolijoella, vaimo oli Hauhon Kaukalasta syntyisin oleva Liisa Martintytär. Lapsia heillä oli kuusi.

Yksi lapsista Heikki Ristonpoika meni naimisiin Kirsti Heikintytär Penttilän kanssa. (vanh. Heikki Rekonpoika Penttilä Vähä-Kaisko, Luopioisten Kajantilasta. Vaimo Maria Heikintytär Heikkilä Pälkäneeltä. heillä oli lapsia Verhon mukaan kuusi.

Sitten toinen pojista, josta oma sukuni versoaa oli Eero Jaakonpoika , s. 1690, Hauhon Vitsiälässä. Hän oli naimisissa Anna Martintytär Eskolan kanssa.
Eero mainitaan Eeron talon rusthollarin isännäksi Verhon tutkimuksissa.
lapsia em. pariskunnalle mainitaan 5.

Seuraan tätä Eero nimistä lasta joka syntyi 1720. Hän meni naimisiin Maria Kaarlentytär Kartanon kanssa, Maria oli kotoisin Matkantaan kartanosta ja hänen vanhempansa olivat Kaarle Kartano Matkantaan kartanosta, s. 1655.(rusthollari 1703-.) äiti Anna Maria Grunditz,rumpalin tytär.synt Matkantakana (Verho) (mahdollisesti vanhemmat kotoisin Hattulasta MT???)
Heillä oli neljä lasta Anna, Eero, Maria ja Mikko. Mikko kuoli 6 vuotiaana. Mainittakoon, että Anna meni naimisiin Luopiosten Hyökilään Juho Heikinpojan kanssa.
Hänen kuoltuaan Anna nai Heikki Jaakonpoika Mattilan joka oli syntyisin Sääksmäen Linnaisista. Molemmat jäivät käsittäääkseni Hyökilään.


Seuraan jällen Eeroa (Erkki) s. 1748 . joka oli Maria Kartanon ja Eero Vuolijoen yksi lapsista.
Hän meni naimissin Luopioisista kotoisin olevan Beata Heikintytär Hyökilän kanssa, Beata oli kotoisin Luopioisten Kajantilasta ja heillä oli seitseman lasta. Maria s. 1771,
Eero s. 1773,
Beata s. 1775,
Juho 1777,
Anna s. 1780,
Kristiina 1784.
ja kuolleena syntynyt Eeronpoika .1787. (Verho)

jos tästä tuli sekava kertomus niin anteeksi, kysykää niin koitan selvittää...:oo:
-m-

[K.Salminen]

Sorry nyt Marjatta, vähän on kryptistä.

Mutta kun tätä Hauhon Vuolijokea selvittelet, niin onko Sinulla vastaus siihen, mikä oli syy, jonka korrolaari oli se, että Luopioisten Kajantilan kylän Penttilän talon poika Johan Eriksson (10.7.1798, k 1870) siirtyi Hauholle v 1827 ja tuli Vuolijoen (osa)omistajaksi ja rusthollariksi sinne. Siis Sulo Ilmiö Vuolijoen ja Hugo Robert Väinö Vuolijoen isänisä.

T. Kari


Vanhaa asiaa Hauhon rusthollariri Vuolijoesta, mutta vuosi sinne täi tänne...

Timo Verhon Hauhon Vuolijoen suvut on yksi kertomukseni tukipilari tutkiessani Vuolijoen sukua.
Aletaan vaikka tästä...

hauhon Vitsiälässä Tekkarissa vaikutti Jaakko Mikonpoika joka muutti Vitsiälästä
Vuolijoelle ja hän kuoli siellä 5.1.1739. Puolison nimeä ei tutjija Verho ole maininnut.
Pariskunnalla oli oli kolme lasta, Eero Jaakonpoika, Risto Jaakonpoika ja tytär Maria Jaakontytär.

Vuolijoen ratsutila jaettiin kahdeksi, joista toinen oli Vanhatalo olisko Ristontontalo? ja toinen Eerontalo.

Eerontalon omistajat olivat:
Erkki (Eero) Jaakonpoika 1741-43
Erkki (Eero) Erkinpoika 1744- 1758.
ed. leski Maria Kartano.1759 s. Hauho Matkantaka ja hänen toinen miehensä Juhani Matinpoika.1759-1782.
Juhani Matinpojan sisarenpoika Erkki Heikinpoika tuli isännäksi hänen jälkeensä Luopioisista .
Tämä on uutta sukua tämän jälkeen ns. Hellan ja vuolijoen sukua joka on omistanut Vuolijokea..

Risto mainitaan Vuolijoen rusthollarina v.1707 ja hän oli syntynyt 1680 Vitsiälässä ja kuollut 25.9.1746 Hauhon Vuolijoella, vaimo oli Hauhon Kaukalasta syntyisin oleva Liisa Martintytär. Lapsia heillä oli kuusi.

Yksi lapsista Heikki Ristonpoika meni naimisiin Kirsti Heikintytär Penttilän kanssa. (vanh. Heikki Rekonpoika Penttilä Vähä-Kaisko, Luopioisten Kajantilasta. Vaimo Maria Heikintytär Heikkilä Pälkäneeltä. heillä oli lapsia Verhon mukaan kuusi.

Sitten toinen pojista, josta oma sukuni versoaa oli Eero Jaakonpoika , s. 1690, Hauhon Vitsiälässä. Hän oli naimisissa Anna Martintytär Eskolan kanssa.
Eero mainitaan Eeron talon rusthollarin isännäksi Verhon tutkimuksissa.
lapsia em. pariskunnalle mainitaan 5.

Seuraan tätä Eero nimistä lasta joka syntyi 1720. Hän meni naimisiin Maria Kaarlentytär Kartanon kanssa, Maria oli kotoisin Matkantaan kartanosta ja hänen vanhempansa olivat Kaarle Kartano Matkantaan kartanosta, s. 1655.(rusthollari 1703-.) äiti Anna Maria Grunditz,rumpalin tytär.synt Matkantakana (Verho) (mahdollisesti vanhemmat kotoisin Hattulasta MT???)
Heillä oli neljä lasta Anna, Eero, Maria ja Mikko. Mikko kuoli 6 vuotiaana. Mainittakoon, että Anna meni naimisiin Luopiosten Hyökilään Juho Heikinpojan kanssa.
Hänen kuoltuaan Anna nai Heikki Jaakonpoika Mattilan joka oli syntyisin Sääksmäen Linnaisista. Molemmat jäivät käsittäääkseni Hyökilään.


Seuraan jällen Eeroa (Erkki) s. 1748 . joka oli Maria Kartanon ja Eero Vuolijoen yksi lapsista.
Hän meni naimissin Luopioisista kotoisin olevan Beata Heikintytär Hyökilän kanssa, Beata oli kotoisin Luopioisten Kajantilasta ja heillä oli seitseman lasta. Maria s. 1771,
Eero s. 1773,
Beata s. 1775,
Juho 1777,
Anna s. 1780,
Kristiina 1784.
ja kuolleena syntynyt Eeronpoika .1787. (Verho)

jos tästä tuli sekava kertomus niin anteeksi, kysykää niin koitan selvittää...:oo:
-m-

[Marjatta Tuomisto]

En osaa vastata kysymykseesi enkä tehdä edes johtopäätöskiä. Itsekkin olisin oikein otettu jos joku tästä Wuolijoen suvusta rautalangan vääntäisi.
Uudessa Hauhon historiassa on Vuolijoesta asioita jotka kannattaa katsastaa.
Ristiriitaisia tietoja on tukuttain liikenteessä ja niistä ei minun taidoillani saa mitään tolkkua.
Laitan tämän Hämeensanomien jutun tähän, päättele ja kerro ihmeessä mihin tulokseen tulit.

Hämeensanomat kertoo pääsiäis liitteessään näin.(Eripainos 26.3.1964)
.....Vuonna 1741 ratsutila jaettiin kahdeksi joita kutsuttiin Vanhatalo ja Eerontalo......
Eerontalon omistajia olivat:
Erkki Jaakonpoika 1741-43
Erkki Erkinpoika 1744-58
ed leski Maria 1759
hänen toinen miehensä Juhani Matinpoika 1759-82
tämän sisarenpoika Erkki Heikinpoika 1783- 1818

Erkki Heikinpoika oli syntynyt Luopioisissa Kajantilan kylän Penttilässä josta hän tuli ottopojaksi enolleen ja peri hänen jälkeensä Eerontalon. Nykyiset omistjat ovat suoraan alenevassa polvessa hänen jälkeläisiään. Jalmari Finnen laatima sukuselvitys ulottuu Erkki Heikinpojasta viisi polvea ylöspäin vuoteen 1634.
Erkkki Heikinpojan omistuksessa tila oli 35 vuotta..... Eerontalon myöhemmät omistajat:
Erkki Erkinpoika 1819-29
Juho Erkinpoika 1830- 69
ed leski Henriika 1870-76
Juho Robert Wuolijoki 1877-85
Viimeiksi mainittu osti ratsutilan toisen puoliskon vanhan talon ja viljeli koko tilaa kuolemaansa saakka.

[K.Salminen]

Marjatta,

perehdyn tuohon laittamaasi lehtijutun sisältämiin tietoihin ja tsekkailen Hauhon historia II vielä uudestaan. Samoin Luopioisten Penttilän, mutta kiire on nyt muissa jutuissa. Tuo ottopoika näyttäisi olevan linkitys aikaisemmalla ajalta, pitää tarkistaa hänen ja ed. isännän taustat.

Tämä tässä vaiheessa.

Palaillaan.

Kari

[Marjatta Tuomisto]

Kiitos, jaksan kyllä odottaa.

Kysyn samalla toista asiaa joka koskee Hyökilän-Vuolijoen ja Hyömäen kartanon sukujen suhteita.

Tutkija O. Väätäinen on 4/96 tehnyt Heikki Juhonpoika Hyömäen Iso-Kourulan rusthollarin esipolvitaulun (s. 7.11.1843, Säynäjärvi Haapamäki, k 1911) hän muutti Hauhon Hyömäkeen 1875.

Hänen isänsä Juho Juhonpoika Haapamäki (s.21.9.1805.Luopioisten Kajantilan Hyökilä, k. 24.4.1867 Luopioisten Säynäjärven Haapamäen rusthollissa )
vaimo Maija -Stina Juhontytär (s. 1805 k. 1859) Sahalahti Moltsia Arra.

Edellisen isä Juho Heikinpoika HYökilä myöh. Haapamäki (s. 1775, k. 1846 )asui vaimoineen 1810-1820 Sahalahdessa josta hän muutti takaisin Luopioisiin Haapamäen rustholliin jossa hän myöskin kuoli. Naimisissa hän oli Kirsti Juhontytär Viukarin kanssa.

edellisen isä Heikki Jaakonpoika HYökilä s. 1740 Sääksmäen LInnainen, k. 1809 Luopioinen Kajantilan Hyökilä.
hän oli naimisissa Vuolijoen rusthollarin tyttären Anna Erkintytär kanssa s. 31.10.1746 Hauho Vuolijoki, k. 4.5.1817, Luopioinen Kajantila.
(suluissa maininta I puoliso Hyökilän isäntä)

Hyökilä tulee sukuuni myös siitä, kun tämä Annan veli, Erkki Erkinpoika (s. 1748) Vuolijoen rusthollari menee naimisiin Hyökilän tyttären Beatan kanssa (s. 1745 Luopioinen Kajantila ,k.1817 Hauho Vuolijoki)

Minulla on Beatan vanhemmat varmistamatta, tiedätkö, tai tietääkö joku muu miten Beata yhdistyy esim.aikaisemmin mainittuihin Haapamäkiin?
En tunne Luopiosta enkä tiedä Hyökilän talon historiasta kuin sen, mitä tämä Suomen maatilat kirja kertoo.
-m-

[karisalm]

Hei

Sukujutut ohjelmani tulosti seuraavan linkin Vuolijoen ja Kajantilan Penttilän välille

http://personal.inet.fi/koti/karisalm/LISTA.HTM

[K.Salminen]

Kiitos Esko,

hieno kuva ja linkitys, asia rupeaa selviämään.

T. Kari

[Marjatta Tuomisto]

Kiitos!
Olen seurannut paremminkin Eerontalon asukkaita, mutta katsoin Verhon tutkimusta ja siitä löytyi samat henkilöt jotka olivat linkissä, eroten vain sillä että tämä Cristinan hän on suomentanut Kirstiksi ja syntymävuosi on 1730.
Kuolinaika ja muut tiedot ovat samoja.
-m-

[Kerttu H]

Kiitos!
Olen seurannut paremminkin Eerontalon asukkaita, mutta katsoin Verhon tutkimusta ja siitä löytyi samat henkilöt jotka olivat linkissä, eroten vain sillä että tämä Cristinan hän on suomentanut Kirstiksi ja syntymävuosi on 1730.
Kuolinaika ja muut tiedot ovat samoja.
-m-
Mielenkiintoista keskustelua. Omat juureni linkittyvät Gustaava Eerontytär
Vuolijokeen s.4.2.1851. Hänen juuriaan olen nyt Verhon tutkimuksesta seurannut kaiketi tuonne Hauhon Vitsiälän Tekkariin asti.
Lumoavaa aikajanaa lukea vaikka en sukututkija olekkaan!
Gustaavan myöhemmistä vaiheista: Vanhempiensa kuoltua hänet kasvatettiin äitinsä vanhempien luona Kangasalan Vehoniemen Sipilässä. Hän avioitui Vesilahdelta kotoisin olevan Juho Eevert Peltosen kanssa, palasi v. 1878 takaisin Vuolijokeen ja muutti Sahalahdelle v.1886.
Olisi mukava kuulla mitä sukuhaaraa Marjatta sinä tutkit.
Kerttu H

[Jukka Ajo]

Googlen ja hiskin avulla löytyy ainakin suuntaviivoja.

Juho Robert on syntynyt 25.3.1843 Vuolijoella rusthollari Juho Erkinpojan (sukunimi ei ole vielä vakiintuneessa käytössä) ja Henrika Lovisa Erkintyttären poikana.

Juho ja Henrika Lovisa vihittiin Tyrvännöllä 5.4.1831. Henrika Lovisa oli syntynyt 1.4.1814, vanhemmat Tyrvännöllä rusthollari, Suotala Loppi, Erkki Hemminginpoika ja hänen ilmeisesti toinen vaimonsa Brita Mikontytär. Erkki ja Brita vihitty Tyrvännöllä 1.4.1814.

Erkki Hemminginpoika syntyi 5.4.1773, vanhemmat Hemming Matinpoika ja Greta Erkintytär, jotka vihittiin Hattulassa 14.6.1772. Morsian oli Pelkolan Kartanosta.

Serafina Antintytär Lagervik on kotoisin Kärkölän Hähkäniemestä. Vanhemmat Lagervikin talollinen Antti Juhonpoika Lagervik, syntynyt 3.5.1808, ja Amalia Sofia Pihlflyckt, syntynyt 14.6.1812, vihitty Kärkölässä 12.10.1835.

Amalia Sofian vanhemmat ovat Hähkäniemen Kansikkalasta Antti Pihlflyckt (syntynyt rippikirjan mukaan 24.11.1770) ja Ester Tuomaantytär (syntynyt rippikirjan mukaan 24.3.1771).

Hei, jatkan vähän Pihlflycktiä: Antti Pihlflyktin vanhemmat ovat Eric Anders (Juhonpoika?) Pihlflyckt 1744-1789, rakuuna Hollolan Maskivestä sekä Ester Juhontytär 1744 - 1788, vihitty 1764. T Jukka Ajo

[kati tuloisela]

WUOLIJOEN kartano, vanha ratsutila, sijaitsee Hauhon pitäjän pohjoisosassa Vuolijoen kylässä ja kartano on alunperin muodostunut ent. Paulin ratsutilasta, johon yhdistettiin 1620-luvulla yksi tila. Wuolijoen ratsutila tunnettiin jo keskiajalla, ainakin vuonna 1442. Tila mainitaan jo 1600-luvulla, jolloin Hauhon kirkkoherra Kristoffer Härkäpää (Herkepaeus) pakotti silloisen Vuolijoen kartanon omistajan vaihtamaan ratsutilansa toiseen tilaan, jonka kirkkoherra omisti Portaan kylässä. Vv. 1741-1886 Wuolijoki oli jaettuna kahtia, mutta osat palautuivat yhteen Juho R. Wuolijoen toimesta v. 1885 (oston kautta maanviljelijä Peltoselta). Silloin 1885 tilan vanhat osat taas yhdistettiin niin, että tilaan kuului, ilman vesialueita, n. 400ha maa-aluetta, joista viljelyksesssä oli 130ha. Suvulla tila on ollut vsta 1741 ja suurimmillaan se oli Juho R. Wuolijoen isännyyden loppuvuosikymmenellä. J. R. Vuolijoen aikana tilan viljelyspinta-ala kohosi kaksinkertaiseksi ja jatkajan eli Väinö-pojan aikana edelleen tästä kaksinkertaiseksi. Pinta-ala v. 1932 430 ha: siitä peltoa 125 ha ja metsää 279,75 ha.
Tilan asujaimisto on selvitetty Sulo Vuolijoen toimesta 1544 alkaen, miltei täydellisellä luettelolla. Omistajat eivät ole olleet aatelisia, eivätkä olleet saaneet korkeampaa opillista sivistystä. Merkittävä muutos tilalla on ollut 1741 tilan jakaminen kahdeksi Vanhataloksi ja Eerontaloksi. Tilojen yhteiseksi jäi kuitenkin sotilastorppa, samoin kuin ratsumiehen ylläpitovelvollisuus. Eerontalon omistajista kerrottakoon Juhani Matinpojan 1759-1782 osalta se, että tila oli jäädä perijättömäksi kun isäntäväki oli lapseton. Ottopojaksi kutsuttiin vävyisännän sisarenpoika Erkki Heikinpoika, joka pelasti tilanteen. Erkki Heikinpoika oli syntynyt 1757 Luopioisissa, Kajantilankylän Penttilän talossa. Hän omisti Eerontalon 1783-1818 ja niin Juho Robert kuin nykyisetkin omistajat ovat hänen jälkeläisiään suoraan alenevassa polvessa.
Juhon jälkeen tilanpitoa jatkoi Wäinö Vuolijoki 1911-47, jonka kuoleman jälkeen perikunta jatkoi (1947- ). Tällä hetkellä Vuolijoki on Jaakko Vuolijoen Erkki-pojan omistuksessa. Tilan menneisyydestä ja isännistä kirjailija Sulo Vuolijoki ja professori Jaakko Vuolijoki ovat laatineet useampiakin selvityksiä.
Vuolijoen kartano on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Vuolijoen kulttuurimaisemaa kuvataan näin [Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo]:
-Vanhatalon pitkä puinen päärakennus on rungoltaan vuodelta 1834. Nykyisen, klassistisen asunsa se 1921 (suunnittelija prof. Carolus Lindberg).
-Eerontalon (nyk. Alitalon) pitkä päärakennus on 1800-luvun keskivaiheilta. Lindberg laati myös Eerontaloon korjaussuunnitelman 1920-luvulla. Luhtiaitta on vuodelta 1793 ja kivinavetta vuodelta 1899.

Johan (Juho) Robert Juhonpka Wuolijoen vht olivat Wuolijoen ratsutilallinen Johan Eriksson Vuolijoki alk. Penttilä (s.10.6.1798 Luopoinen Kajantila k.15.12.1869 Hauho VuolijokiI ja Henrika Lovisa Eriksdr Loppi (s.1.4.1814 Tyrväntö Suotaala k.2.6.1882 Hauho Vuolijoki. Näillä oli 14 lasta, joista rusthollari ja valtiopäivämies oli 6. vanhin (yhteensä 10 näistä eli aikuisiksi).

Perheen sukunimi ja tilan nimi on rinnan kirjoitettu muodoissa Vuolijoki ja Wuolijoki, Wuolijoki lienee kuitenkin yleisimmin käytetyin muoto ainakin sukunimenä, myös tänä päivänä.
Juho Robert Wuolijoki oli äitinsä, joka leskenä oli hoitanut isännyyttä Wuolijoella, jälkeen isäntä em. tilalla vsta 1877 kuolemaansa 1911 saakka. Juho Robert oli kunnan ja lääninsä innokas luottamusmies sekä maanviljelyksen edistäjä omalla tilallaan, varsinkin tunnettu hevoskasvattajana.
Juhon ansioksi on mainittava Wuolijoen jakautuneen tilanosien yhdistäminen (1885) ja ahkeruus tilan rakennusten kunnostajana. Hän rakensi mm. vesivoimalla käyvän puimakoneen ja ryhtyi samanaikaisesti mv Antti Mattilan kanssa (v.1870-75) ensimmäisenä Hauholla kylvöheinän viljelyyn. Suullisen perimätiedon mukaan Juho tunnettiin paikkakunnalla myös taitavana seppänä, kirvesmiehenä, hampaiden poisottajana, viulunsoittajana ja tarkkuusampujana.
Juho R. toimi Hauhon kunnallislautakunnan esimiehenä parikymmentä vuotta. Valtiopäivämieheksi Juho valittiin ensi kerran v.1885 Hollolan ja myöhemmin Hauhon tuomiokunnan edustajana. Kaikkiaan Juho R. oli sen jälkeen kaikilla muilla (1885-1905) paitsi v. 1891 ja viimeisillä säätyvaltiopäivillä. Hän toimi useita kertoja talonpoikaissäädyn varapuhemiehenä ja häntä luonnehdittiin lujaksi vakaumuksen mieheksi ja vaikutusvaltaiseksi säädyssään. Edusti valtiopäivillä talonpoikaissäätyä ja kannatti vanhoillista Suomalaista puoluetta eli suomettarelaisia. Hänen tekemänsä aloitteet koskivat pääasiassa maataloudellisia sekä väkijuoma- ja sivistyskysymyksiä -ajan mittaan hän kuitenkin muuttui mielipiteiltään varsin vanhoilliseksi. Oli perustamassa Suomalaista Nuijaa Hauholle v.1906.

[Leena Mikkola]

Hei

Sukujutut ohjelmani tulosti seuraavan linkin Vuolijoen ja Kajantilan Penttilän välille

http://personal.inet.fi/koti/karisalm/LISTA.HTM


Saisiko näin lähes parin vuoden päästä vielä nähdä tuota yhteyttä?

Minun äitini sukuihin näyttäisi liittyvän Wuolijoen molemmat haarat ja lisäksi Penttiläkin. Jossain määrin olen vielä sotkussa näiden sukujen kanssa.