Ancherus; Iitti, Orimattila

[Giösling]

Kuten monet varmaankin ovat huomanneet; SSHY:n digitoituihin rippikirjoihin on ilmestynyt eilen
viimeisimmät tiedot Iitistä. Suurkiitos skannaajalle!

Ilokseni nämä rippikirjat nyt myös vahvistavat erään esipolvilinjani johtavan Iitin Kuukson Tuomalan taloon,
jossa varhaisimmaksi esi-isäkseni voidaan todeta Thomas Axelsson (1685-1766), joka oli aviossa Walborg Simonin
(1692-1766) kanssa. Aivan kylmiltään en malta olla spekuloimatta ajatuksella, että Tuomalan-suvulla olisi jotain tekemistä
Iitissä vaikuttaneen Ancherus pappis-ja lukkarisuvun kanssa.

Iitissa toimi pappina jo vv. 1554-1571 Aeschillus-niminen kirkonmies, jonka jälkeläisiä on varmaankin se Katarina
Petrusdr Asikanus (Aeschilli), joka nai Iiitin pastorin Ericus Arvidi Ancheruksen v. 1663.

Heillä oli ainakin seuraavat lapset:

-Arvid Eriksson Ancherus, Iitin lukkari, puoliso Maria Axelsdr Priha
-Erik Eriksson Ancherus, Iitin lukkari, puoliso Hedvig Skog
-Johanna Ericsdr Ancherus, joka nai Ruotsista kotoisin olevan Samuel Eriksson Barckin.

Akiander tuntee näistä vain Johanna-tyttären.

Lisäksi, mielenkiintoisesti hän (Akiander) mainitsee Orimattilan yhteydessä sen kappalaisena Thomas Ancheruksen, josta
hän sanoo:

Thomas Ancherus. Om honom förmäler generalguvernören Herman Felmings skrifvelse af 8 mars 1667, at than blifvit prestvigd
i Abo och insatt till en lägenhet i Orimattila församling, men sedan berörde församling tillika med flere andra genom kong.maj:ts
förordning är lagd under Wiborgs stift, har Ancherus, som sin svaghet skull icke kunnat samma lägenhet förestå, blifvit från
embetet afsatt., och skulle fördenskull intagas i Nyslotts hospital och der åtnjyta dubbelt bättre förplägning och underhåll än andra
fattiga.”

Koska Ancherusten varhaispolvet ovat näinkin hämärät, esittäisin, kuten yllä jo mainitsin, aivan hypoteettisesti, että Tuomalan väellä voisi olla linkki jompaankumpaan mainituista Ancherus-nimisistä. Etunimet Axel, Arvid , Thomas ja Erik ovat näkyvästi esillä Tuomalan lapsilistoissa, kuin myös Peter ja David. Lisäksi tämän samaisen esipolvilinjan juurissa ovat jo Lyra-, Gottlund- ja Solitander-linkit, kaikki pappissukuja. Ancherus sopisi siten mainiosti listan jatkoksi.

Toivoisin Iitin tuntijoilta lisätietoja Kuukson Tuomalasta hypoteesin pönkitykseksi, tai sen kumoamiseksi.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

[Antti Järvenpää]

..... Iitissa toimi pappina jo vv. 1554-1571 Aeschillus-niminen kirkonmies, jonka jälkeläisiä on varmaankin se Katarina
Petrusdr Asikanus (Aeschilli), joka nai Iiitin pastorin Ericus Arvidi Ancheruksen v. 1663.

Halila mainitsee Iitin historiassa, että puoliso oli Siikaniemen papin tytär Reuter Kaarina Viipurin tuomiokirkossa 29.1.1663. Tietoon on kuitenkin korjaus Anita Tuuralan artikkelissa Genos 39(1968), s. 100-101

Koska vaimo ei ole tuo Reuterin tytär, olen kirjannut itselleni tuon Genoksen mukaan, että:
- isä oli ilmeisesti Siikaniemen kirkkoherra Petrus Aeschilli Asikanus, joka oli kirkkoherrana 1641-50 Akianderin mukaan. Täten selittyy nimitys »gamble pastor», jota tuskin olisi käytetty Samuel Reuterista, joka vielä tämän jälkeen kauan oli virassa ja kuoli vasta v. 1679.

[Bodniemi37]

Iitissa toimi pappina jo vv. 1554-1571 Aeschillus-niminen kirkonmies, jonka jälkeläisiä on varmaankin se Katarina Petrusdr Asikanus (Aeschilli), joka nai Iiitin pastorin Ericus Arvidi Ancheruksen v. 1663.

Heillä oli ainakin seuraavat lapset:

-Arvid Eriksson Ancherus, Iitin lukkari, puoliso Maria Axelsdr Priha
-Erik Eriksson Ancherus, Iitin lukkari, puoliso Hedvig Skog
-Johanna Ericsdr Ancherus, joka nai Ruotsista kotoisin olevan Samuel Eriksson Barckin.

Akiander tuntee näistä vain Johanna-tyttären.

Juhani Pesu

Hei!

Noin 1700 syntynyt Arvid Eriksson Ancherus oli mielestäni lukkari Erik Eriksson Ancheruksen ja Hedvig Skoogin poika.

Arvid Ancheruksella oli käsittääkseni kolme puolisoa:

1. Kirstin Erikintytär
2. Susanna Bertilintytär, vihitty noin 1732, kuoli elokuussa 1737
3. Maria Axelintytär Priha, vihitty noin 1739

Iitin ensimmäisessä rippikirjassa mainitaan lukkari Arvidin äiti Hedvich, joka kuoli huhtikuussa 1737, puoliso Susanna sekä 3. puoliso Maria Priha [Seppo Antero Prihan mukaan Maria Prihalla oli oman tutkimuksemme kannalta kiinnostavia kummeja: "25.7.1707 kastettiin (Valkealassa; rj) Akseli Prihan tytär Maria. Todistajina olivat Kaprion pastori Gabriel Cattelius, lyseolainen Carl Nircko, Margareta Ithimaeus autuaan herra Pehr Nikanderin leski, Eva Pajulin ja neiti Anna Nircko." ].

Maria Priha oli Seppo Anteron Prihan mukaan rummunlyöjä Johan Grönbladin leski, kun hänet vihittiin lukkari Arvid Ancheruksen kanssa.

Kts.

Iitin rippikirja, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/iitti/rippikirja_1736-1742_tk965/235.htm

Tuurala, Anita. Tiedonantoja - Meddelanden. Ancherus - Paulinus. Genos 39(1968), s. 100-101, http://194.100.116.226/genos/39/39_100.htm

Priha, Seppo Antero. Hakkapeliittojen, Karoliinien jäljillä. Kymijoen Kouvolan Priha-suvunvaiheet 1500-1700 luvulla. Vammala 1985.

[Giösling]

Ritva & Antti

Kiitos huomioista. Minusta tuo Catharina Petrusdr Asikanuksen tausta on mitä mielenkiintoisin. Hänen isänsä oli siis Siikaniemen pastori Petrus Aeschilli "Asikanus". Patronyymi viittaa Aeschillus-nimiseen isään. Iitin papeissa tämä suhteellisen harvinainen nimi esiintyy useamman kerran. Aivan ensimmäisten kirkkoherrojen joukossa on Aeschillus Nicolaus, konstituerad anno 1536, dog 1541 ja sitten jälleen "Aeschillus" vv. 1554-1571.

Mistä Siikaniemen pastori Petrus Aeschilli Asikanus oli kotoisin, mihin viittaa
tuo "Asikanus"?

Samoin erittäin jännittävä on tuo Akianderin kuvaus Orimattilan kappalaisesta Thomas Ancheruksesta.
Hän oli aviossa Margareta Jacobsdotterin kanssa. Muuta ei tiedetä.

Helena Ancheran (puoliso Nils Högen) jälkeläisiin kuuluu mm. akateemikko,
valtioneuvos Anders Johan Sjögrén (puoliso Gustava Sophia Laurell), Axel Johan Ancherus puolestaan nai Maria Elisabet Norringin.

Arvid Ancherus nai 3.4.1783 Porvoossa leski Helena åbergin, joka voisi olla yhdenmukainen Gustaf Anders Jencken samannimisen
puolison kanssa. Lasimestari Jencke oli ollut aviossa aiemminkin Maria Elisabet Biurin (Biurstedt) kanssa, jonka vanhemmat olivat Samuel Biur ja Vendela Christina Palilius. Nimismies Gabriel Gottlieb Jencke nai Porvoossa 29.10.1778 Anna Christina Solitanderin. Meniköhän nyt kaikki oikein?

Parhain terveisin

Juhani Pesu

[Antti Järvenpää]

....Mistä Siikaniemen pastori Petrus Aeschilli Asikanus oli kotoisin, mihin viittaa
tuo "Asikanus"?....

Parhain terveisin

Juhani Pesu

Kun näin johdattelet Juhani pohtimaan tätä kysymystä, voisi puhtaana arvauksena heittää ilmaan vaikkapa Asikkalan srk:n tai Asikkalan kylän.

[Bodniemi37]

Axel Johan Ancherus puolestaan nai Maria Elisabet Norringin.

Juhani Pesu

Hei Juhani!

Maria Elisabet Norringin isänäiti oli Anna Sofia Barckhusen, jonka arvelen olleen vänrikki Erik Wilhelm Barckhusenin sisar.

Siirtäisin tämän keskustelun nyt Kymenlaakson alueelle, jos sellainen olisi olemassa...Etelä-Karjalankin alue olisi sopiva foorumi.
------------------------------------------
Erik Wilhem Barckhusen tuli Wilanderin mukaan Suomen maarakuunarykmentistä Kymenkartanon läänin jalkaväkipataljoonan palvelukseen virkatalonaan Savitaipaleen vääpelinpuustelli Koski n:o 2 14.10.1721-28.12.1722, minkä jälkeen hän erosi armeijasta.

Armeijasta eroamisensa jälkeen Erik Wilhelm Barchusen näyttää asuneen Valkealassa puolisonsa Anna Kristina Schalinin kanssa. Anna Kristina S:ia pidän aihetodisteiden perusteella (Pyhtään kastettujen luettelot) Pyhtäällä 1708 menehtyneen Inkerinmaan rakuunarykmentin kapteenin Sven Schalinin tyttärenä.
------------------
Barckhusenin sisarusten isä oli Inkerinmaan rakuunarykmentin luutnantiksi (ja ilmeisesti siis Sven Schalinin alaiseksi) päätynyt ja 3.1710 kuollut Gustaf Barckhusen, joka saattoi olla nevanlinnalaisen rahastonhoitajan Erik Barckhusenin ja Beata Tvillingin poika, jolloin Viipurin läänin jalkaväkirykmentin (sittemmin Kyminkartanon läänin jalkaväkipataljoonan) pataljoonansaarnaajana (1711), ja sittemmin rykmentinpastorina (1722, palveluksessa vielä 1731) toiminut Erik Barckhusen olisi ollut hänen veljensä.
------------------------
Arvelen, että luutnantti Gustaf Barckhusenilla ja hänen nimeltä tuntemattomalla puolisollaan oli ainakin seuraavat lapset:

Erik Wilhelm , k. jälkeen 12.3.1741, (toimi Kuopion maaseurakunnassa 12.3.1741 kastetun Zacharias Zachariaksenpoika Argillanderin kummina).

Anna Sofia s. 1696, k. 13.4.1738 Joutseno, Hämäläinen, Turkia, pso Kymenkartanon läänin kapteeni Ernst Johan Norring.

Maria Elisabet s. 1711, haudattu 18.5.1766 Sulkavalle (HisKi), kuolinsyy korkea kuume (naiimaton).

Beata (naimaton?), toimi kummina Valkealassa 17.3.1729, jolloin kastettiin Arvid Arvidinpojan ja Susanna Nilsintyttären Susanna-tytär, kastetodistajat: Ryttmäst. Erich Tujulin, Fouriern Erich Tujulin, Zachris Tammelin, Fru Maria Hirn, Caisa Barck, Jung. Beata Barckhusen.

[Giösling]

Minulla on tiedotollani mainittujen lisäksi N/N Didriksdr Barckhusen, joka oli aviossa Pyhäjärven ja Käkisalmen pastorin Henrik Boismanin kanssa ja sitten vielä Otto Balthazar Soldanin vaimo N/N Barckhusen.

Terrveisin

Juhani Pesu

[Bodniemi37]

Mistä Siikaniemen pastori Petrus Aeschilli Asikanus oli kotoisin, mihin viittaa
tuo "Asikanus"?

Juhani Pesu

Hei!

Petruksen isä Esko on voinut olla myös Karjalan tai Savon Asikaisia, kts. esim. Luther, Georg & Asikainen, Uolevi, Asikainen - Aschan. [1]. De "karelska" Aschanernas ursprung. 2. Savon Aschan-suvun alkujuurien etsintää. 1970:36-45; 1972:89-101, 111, http://194.100.116.226/genos/41/41_36.htm, http://194.100.116.226/genos/43/43_89.htm

Oman tutkimuksemme piiriin kuuluvia Asikaisia: Noin 1774 syntynyt Kaukolan lukkari Aron Asikanus, joka oli ilmeisesti syntyperältään savolainen, ja hänen poikansa, Valkjärven lukkari Fredrik Aron Asikanus, jonka jälkimmäinen puoliso oli "esisetäni" tytär Alexandra Amalia Strandman.

[Bodniemi37]

Minulla on tiedotollani mainittujen lisäksi N/N Didriksdr Barckhusen, joka oli aviossa Pyhäjärven ja Käkisalmen pastorin Henrik Boismanin kanssa ja sitten vielä Otto Balthazar Soldanin vaimo N/N Barckhusen.

Juhani Pesu

Hei!

Molemmat ovat tiedostossamme. Myös sotatuomari Didrik Brinck kuului tähän sukuryppääseen:

1. Didrik Barckhusen, vanh., k. 1642
(Beata Olofintytär)
| 2. Katarina Didrikintytär Barckhusen, k. 1690/1695
| (Henrik Reinholdinpoika Boisman, k. 1688)
----------------------------------------------------------------------------------
| 2. Didrik Didrikinpoika Barckhusen, nuor., k. ennen 1674
| (Margareta Mårtenintytär Lehusen)
| | 3. Katarina Didrikintytär Barckhusen
| | (Claudius (Clas) Claudiuksenpoika Thesleff, k. ennen 1686)
| | (Thomas Rudolf, k. 1690)
| | | 4. ???Karl Johan Thomaksenpoikapoika Rudolph (1717, "Carl von Rudolph''), s. noin 1685, k. 4.4.1745 Mikkeli Rahula, Pietilänlahti
| | | (Brita Otto Reinholdintytär Brusin, s. noin 1687, k. 17.12.1757 Mikkeli, Pietilänlahti)
| | | | 5. Margareta Eleonora Karl Johanintytär Rudolph
| | | | 5. Katarina Karl Johaninytär Rudolph
| | | | 5. Elisabet Karl Johaninytär Rudolph
| | 3. N. N. Didrikintytär Barckhusen
| | (Elias Månsinpoika Brinck)
| | | 4. Didrik Eliaanpoika Brinck
| | | (Susanna Carlintytär Frese)
| | | | 5. Beata Didrikintytär Brinck, s. noin 1710, k. 1751 Pyhtää, Heinlahti
| | | | 5. ?Johanna Katarina Didrikintytär Brinck, s. noin 1720, k. 9.4.1783 Kymi, Kyminkartano
| | 3. Margareta Didrikintytär Barckhusen, k. 1690
| | (Jakob Andersinpoika, k. jo 1700)
| | | 4. ????Anders Jakobinpoika Montan, k. noin 1759
| | | (?Margareta Erikintytär Indrenia (tai Ingrenia), s. noin 1701, k. 17.2.1772)
| | 3. ?Erik Didrikinpoika Barckhusen
| | (Beata ?Johanintytär Tvilling)
| | | 4. N. N. Erikintytär Barckhusen
| | | (Otto Baltzar Hansinpoika Soldan, k. 8.3.1703)
| | | | 5. Hans Erik Otto Baltzarinpoika Soldan, k. noin 1732 Liivinmaa
| | | | 5. Dorotea Otto Baltzarinpoika Soldan
| | | | 5. Maria Otto Baltzarintytär Soldan
| | | | 5. N. N. Otto Baltzarintytär Soldan
| | | 4. Ericus Erici Barckhusen (Backhüüs)
| | | (N. N.)
| | | 4. ?N. N. Barckhusen, luutnantti, haudattiin 27.1.1707 Hiitolaan
| | | | 5. ?Erik Erikinpoika Barckhusen, Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin Juvan komppanian lippumies, kaatui L:rannan taistelussa 1741
| | | 4. ?Gustaf Erikinpoika Barckhusen, k. 3.1710
| | | (N. N.)
| | | | 5. Erik Wilhelm Gustavinpoika Barckhusen, k. jälkeen 12.3.1741
| | | | 5. ?Anna Sofia Gustavintytär Barckhusen, s. 1696, k. 13.4.1738 Joutseno, Hämäläinen, Turkia
| | | | 5. ?Maria Elisabet Gustavintytär Barckhusen, s. 1711
| | | | 5. ?Beata Kristina Gustavintytär Barckhusen

[Susu]

Voisiko joku teistä hieman jeesiä aloittelijaa? Rakentelen sukupuutani tuonne myheritageen. Ja haluaisin tietää, että oliko Helena (lena) Hogen os. Ancheralla (s. Noin 1701 K. 24. Joulu 1738) veli? Ja oliko veljen nimi Arvi Eriksson Ancherus? Miksiköhän tämän Helenan tyttönimi on ollut Anchera eikä Ancherus kuten muilla hänen sukulaisilla. Helenan (lena) Isä: Erik Eriksson Ancherus ja Äiti: Hedvig Skoog

Huomaan, että moni on maininnut myheritagessa tämän Arvin ainoana lapsena Erik Erisson Ancherukselle ja Hedvig Skoogille. Helena (lena) Ancheraa ei juuri missään mainita paitsi täällä: http://www.genealogia.fi/genos-old/65/65_148.htm Mietityttää myös että Hedvig Skoog olisi saanut Helenan about 40-vuotiaana? Mikä tuohon aikaan on varmaan ollut aika harvinaista. Mättääkö nyt tässä joku?

[Antti Järvenpää]

Piilahti ilmoittaa tuossa genoksen artikkelissa, että 1722 henkikirjassa ko. Helena mainitaan lukkarin tyttäreksi. Asian kannattaisi tarkastaa itse. Kun artikkeli on julkaistu Genoksessa, voi myös viitata siihen. Itse kuitenkin tarkastaisin asian vielä itse varmemmaksi vakuudeksi ko. henkikirjasta. Näkyy ehkä myös asutusluetteloissa, mutta Iitti on tuolla ajalla ripoteltu läntisiin lähipitäjiin, joten voi olla vaikea löytää. Syytä olisi lisäksi mainita, millä tiedolla (viitteellä) Helena sidotaan lukkarin tyttäreksi.

Piilahti ilmoittaa lähteenä: Läänintilit: Hollolan ylisen ja alisen kihlakunnan henkikirjat 1668, 1670-1694, 1706, 1710, 1712, 1722 ja kymmenysluettelo 1707, jotka käsittääkseni ovat digiarkistoissa.

Ancherus - Anchera tulee siitä, että Anchera latinalaistetuissa nimissä tarkoittaa naispuolista jälkeläistä Ancherukselle. Hiukan sama asia kuin Itä-Suomessa on vaikkapa Nokkonen - Nokotar.

[Antti Järvenpää]

Jatkan nyt sen verran, että 40-vuotias synnyttäjä ei ollut silloin eikä nykyäänkään este lapsen syntymiselle. Silloin kun oletettavasti ei käytetty ehkäisyä, lapsia tuli niin kauan kuin hedelmällsyyttä riitti. Esim. Jämsässä 1850-1890 välillä synnyttäneistä äideistä oli hiukan yli 10 % 40 tai sen yli. hedelmällisyys kyllä laski voimakkaasti 40 vuoden jälkeen ja Jämsässä vaikkapa yli 45 vuotiaita synnyttäjiä oli sitten enää 1,5 % ja yli 50 vuotiaita enään promillen verran. Vanhimpien kahden synnytäjän iäksi on mainittu 59 vuotta.