Etunimi

[Juha]

Suomusjärven kappeliseurakunnassa annettiin etunimi Regina vuosien 1729-1809 välillä 36 tytölle. Emäseurakunnan puolella Kiskossa samoina vuosina kastettiin 29 Reginaa.

Naapuripitäjissä Sammatti, Nummi ja Karjalohja nimen sai samaan aikaan vain kuusi tyttöä.

Vuosien 1810-1903 välillä nimen sai Suomusjärvellä kaksi tyttöä ja Sammatissa yksi. Kiskossa 1810-1852 kuusi lasta. Karjalohjalta tai Nummelta Reginoita ei löydy


Regina on latinaa ja tarkoittaa kuningatarta. Osaisiko joku kertoa, minkä takia kiskolaiset ja suomusjärveläiset olivat niin ihmeen mieltyneitä nimeen?





Juha

[JaskaS]

Voit lisätä "kuningatarmieliseen" alueeseen vielä Kiikalan, jossa syntyi 20 Reginaa vuosina 1725-1798.

:) Jaska

[Matti Lund]

Voit lisätä "kuningatarmieliseen" alueeseen vielä Kiikalan, jossa syntyi 20 Reginaa vuosina 1725-1798.

:) Jaska



Lounais-Suomessa nimeä havaitsee siellä täällä varhaisemminkin.

Lounaismurteistahan puuttuu g:n ääntäminen, jonka korvaa k.

Nyt pitäisi olla paikallinen "vanhankansantietäjä", joka vetää esiin nimen vakiintuneen käyttömuodon ja kun se on selvillä, pitää yrittää johtaa suosion salat siitä.

On mm. muotoja Rikiina, Rikinä ja Riki. Onko jokin näistä se suomusjärveläisten "diggaama" etunimi?

Etelä-Pohjanmaalta minulla on havaintoja, että tietyssä vaiheessa nimeä ei esiintynyt lainkaan useimmissa pitäjissä (ei varsinkaan suomenkielisissä, muttei ruotsinkielisissäkään pitäjissä, tapulikaupungeissa aivan vähäsen).

Kun muuttoliike sisä-Hämeestä ja Ylä-Satakunnasta pohjoiseenpäin voimistui, ensin tuli perheitä Kauhajoelle ja Teuvalle, jotka kastattivat tyttäriään "Reginoiksi" jo 1700 -luvulla, ja jotkut paikallisetkin ottivat siitä mallia, kuten esim. kastatti eräskin esi-isäni veljentytär tyttärensä Teuvalla jo 1760 -luvulla. Myöhemmin 1800 -luvun alussa nimi alkoi hämäläisperheitten alkuunsaattamana levitä paremmin eteläiselle Pohjanmaallekin rajoittumatta enää Kauhajoelle tai Teuvalle. Pohjalaisilla on tapana suosia pyhimys- tai kalenterinimien lyhentämistä jälkiosaan tukeutuen, joten veikkaisin, että pohjoiseen päin levitessään on Rikiinasta tullut Kiina.

Tuo Suomusjärvi on mielenkiintoinen havainto, jos sillä on vanhempikin pohja. Pitää pohtia, joutuuko tässä reivaamaan "Regina" etunimen perinteistä ydinaluetta etelämmäs ja lännemmäs, mihin sen tähän asti olen mieltänyt.

terv Matti Lund

[H.Arjava]

Kangasniemen kastetuista löytyy ennen vuotta 1809 69 Reginaa, joista 5 1600-luvun puolelta ja 5 1800-09. Kirjoissa on välillä aukkoja, joten enemmänkin saattaa olla. Määrä on tietenkin suhteutettava asukasmäärään vertailukelpoisuuden saamiseksi.

HisKin avulla voinee saada ylimalkaisen käsityksen nimen yleisyydestä eri aikoina ja eri alueilla.

Nimen käytön taustaksi kannattaa miettiä paitsi kuningasmielisyyttä myös katolisen ajan perintöä: Regina coeli -Taivaan kuningatar - alkaa vanhan messun sanat.

H.Arjava

[Juha]

Matti Lundille;

Ensimmäinen kastettujen luettelosta löytyvä Regina on vuodelta 1729 Suomusjärvellä ja Kiskon puolella 1706, sitä seuraava 1721.

Tuo vuoden 1706 Regina oli kartanonvouti Blomsterin tytär ja perhe ei ollut alunperin kotoisin pitäjästä

Tuo H. Arjavan kommentti oli oivaltava, mutta miksihän nimen antaminen tavallaan loppui kuin seinään. Sattumaa vai onko tässä takana joku juttu, mitä ei itse ihan heti tajua



Juha

[H.Arjava]

Jatkan vielä sen verran tilastollisia vertailuja, että vertailukelpoisuuden vuoksi panin 1809 takarajaksi. Kyllä niitä sen jälkeenkin ainakin Kangasniemen kastetuissa oli runsaasti.

Kokeilun vuoksi katsoin nyt kaikista Suomen kastetuista erikseen Ruotsin ajan ja autonomian ajan Reginat. Havainnot olivat kiinnostavia. Oli pitäjiä, joissa oli jopa nelisensataa Reginaa. Erityisen suosittu se näyttää olleen Karjalan perukoilla vielä autonomian kauden loppuun asti.
Joka tapauksessa hakutoiminto ei riittänyt kaikkien saamiseksi esiin yhdellä kerralla.

Vakavasti otettava ajatus on yhden pitäjään muuttaneen mallin vaikutus lähiseudun nimistöön. Ruustinnojen kautta monet "hienot" naisten nimet lovat levinneet. Muuttovirrat on tietysti toinen hyvä selitys.

Nimistöntutkimus on kyllä erinomainen sukututkijan apuväline.

H.Arjava

[Matti Lund]

Matti Lundille;

Ensimmäinen kastettujen luettelosta löytyvä Regina on vuodelta 1729 Suomusjärvellä ja Kiskon puolella 1706, sitä seuraava 1721.

Tuo vuoden 1706 Regina oli kartanonvouti Blomsterin tytär ja perhe ei ollut alunperin kotoisin pitäjästä

Tuo H. Arjavan kommentti oli oivaltava, mutta miksihän nimen antaminen tavallaan loppui kuin seinään. Sattumaa vai onko tässä takana joku juttu, mitä ei itse ihan heti tajua



Juha


Suomusjärven suosioaalto voi olla "oma keisinsä".

Mutta {Rekiina, Rikinä, Kiina} -nimen leviämisen hämäläisen maalaisrahvaan parissa ja sieltä myöhemmin tarttuneena Pohjanmaallekin näen "kansan syvistä riveistä" omaehtoisesti pursuavana tapahtumana, jolla ei ole haettu säätyläiseliitin salongista lähtenyttä ideaa tai rojalistista alamaisuudenosoitusta.

Lisäksi tuli esiin, että Rekkiina/Rikkiinä -nimeä annettiin samalla mitalla Sisä-Savossakin, mikä myös tukee osaltaan esittämääni käsitystä.

Olennaista on tavoittaa kansan suosima nimimuoto murteen puheenparresta ja yrittää sitten tarkasti kuulostella sitä. Selitys löytyy siitä.

Ei pidä unohtaa, että meillä on ollut vahva kansankulttuuri, vaikkei enää niin vahva olekaan.

Nimet menevät sen mukaan.


terv Matti Lund

[TerhiA]

Ensimmäinen kastettujen luettelosta löytyvä Regina on vuodelta 1729 Suomusjärvellä ja Kiskon puolella 1706, sitä seuraava 1721.
Tuo vuoden 1706 Regina oli kartanonvouti Blomsterin tytär ja perhe ei ollut alunperin kotoisin pitäjästä


Kyseessäolevaan alueeseen liittyen osui silmiini vielä varhaisempi Regina eli Karjalohjalla 1.10.1690 vihitty Regina Thauvonia.
Nämä eri alueiden erilaiset nimistöt ovat aina kiinnostaneet kovasti. Jollakin alueella saattaa olla ihan yleisenä nimenä sellainen, jota toisella alueella ei tapaa ollenkaan. Jokin nimi taas näkyy lähes pelkästään tietyssä talossa, kuten esim. Arpalahdessa Gudmund monessa sukupolvessa, kunnes yht'äkkiä jäi pois käytöstä kokonaan.

[artturi]

Tämä onkin jännä nimi, Ikaalisten emäseurakunnassa nimeä löytyy vuosilta 1735-1800 yli 190 nimeä. Omassa suvussani on myös Reginoita monta, eikä nimeä ole mielestäni katsottu vaurauden perusteella, köyhillä torpan tytöillä ja isojen talojen tyttärillä tuntuu olevan nimeä.

arttu

[Matti Lund]

Tämä onkin jännä nimi, Ikaalisten emäseurakunnassa nimeä löytyy vuosilta 1735-1800 yli 190 nimeä. Omassa suvussani on myös Reginoita monta, eikä nimeä ole mielestäni katsottu vaurauden perusteella, köyhillä torpan tytöillä ja isojen talojen tyttärillä tuntuu olevan nimeä.

arttu


Nimenomaan noin se on mennyt, kun huomioidaan yhteiskunnan kerrostumat. Pohjois-Hämeen suunnasta liikkuvan itsellisväestön parista se on levinnyt Pohjanmaallekin ja vähitellen sitä ovat alkaneet talollisetkin siellä omaksua.

Se on ikään kuin eri nimi säätyläisväestön parissa ja siellä levinnyt aivan eri pohjalta. Tällä en tarkoita sitä, etteikö joissain yksittäisissä tapauksissa palvelusväki ole saanut kimmoketta kastattaa lapsensa vastaavalla etunimellä, joka on jollakin herrasväen ryökynällä.

Pitää kuitenkin muistaa se vissi ero säätyläisten ja rahvaan välillä, ja myös mahdollinen kieliero, ikään kuin kaksi eri maailmaa.

Toinen nimi, joka on vastaavasti levinnyt 1800 -luvun alussa liikkuvan maalaispauperian vaelluksessa Hämeen suunnasta Pohjanmaalle on kastelistanimi "Albertiina". Pienen viiveen jälkeen se levisi itsellisväen parista talollisväen pariin. Hämeessä siitä lienee vallitsevana ollut muoto Alppe, kun taas Pohjanmaalla Pertta tai Tiina. Ikaalisen linjan pohjoispuolella ei tätä nimeä lainkaan tavata rahvaan parissa ennen noin vuotta 1750, vaan muutamia "Albertina" -tapauksia säätyläisväestössä. Tämänkin nimen kohdalla on se sama vissi ero säätyläisten ja rahvaan välillä.

terv Matti Lund