Furiiri Gustav Johan Brummer

[K.Salminen]

Olemme arvoisan, kaukomailla putken päässä olevan, kollegan JP:n kanssa ihmetelleet tätä Padasjoella tapahtunutta avioliittoa:

Padasjoki-vlhityt:

Vihitty
Kylä
Talo
Mies
Vaimo
Kylä
Talo

12.4.1773

Nyställe gård
Afsk. föraren änkl. Gustav Johan Brummer
Ä. Brita Abrahami



Kuka oli tämä furiiri, leski Gustav Johan Brummer?

Nyystölän rippikirjoista ilmenee, että 1767-1772 leskifuriiri asusti Nyystölä gårdissa, missä olivat kirjoilla myös Ebba Elisabeth Brummer s 1724 sekä lapsensa Gustav Forsell, Ebba Maria Forsell ja Carl Forsell. Ebba Brummer oli naimisissa tykkijunkkari (Liivinmaalta?) Lars Forsellin (1719-1756), joka v 1751 sai Nyystölän Verhon kartanon haltuunsa siirtokirjalla. Ebba Elisabeth oli tallimestari Georg Jean Brummerin (1685-k. 1754 Vesijako-Mörä), ja ev. Gustav Hornin tyttären Ebba Catarina Hornin (s 1695) vih. n 1717 kanssa, tytär. Georg Jean Brummer sai isänsä vänrikki Hans Mathias Brummerin kaatumisen Viipurin puolustuksessa v 1710 ja avioliitonsa jälkeen v. 1718 Gustav Hornilta asuttavakseen Vesijaon säterin. Vaimonsa Ebba Carharina Horn kuoli Vesijaon säterissä välillä 12/1730-4.1731. Leski,tallimestari Georg Jean Brummer meni vielä kolme vuotta ennen kuolemaansa v.1754, 20.10.1751 Vesijaon Mörällä eli Mustapäässä naimisiin mustalaisnaisen Sophia Andersdr kanssa. Seikka jota ei useinkaan Brummereita esittävissä sukutauluissa mainita.

Palaan tuohon furiiri Gustav Johan Brummeriin, hänelle on merkitty Nyystölä gårdin rippikirjoissa lapsia Carl, Johan ja Hebla. Nämä ovat lapsia edellisestä avioliitosta. Furiiri Gustav Johan Brummer on rippikirjojen mukaan syntynyt 1728, ja poikansa myös furiiri Carl Brummer v. 1755. Tässä ei ole kysymys siitä Carl Henrik Brummerista, joka syntyi Vesijaolla 4.5.1761 vänrikki Mauritz Magnus Brummerille (tallimestari Georg Jean Brummerin v 1721 syntynyt poika) ja ev.lut. Alexander Modelinin tytärpuolelle Sophia Möllerheimille (joka miehensä kuoleman jälkeen häviää Padasjoelta v 1785 kuin pieru Saharaan).

Kaiken ylläolevan jälkeen näyttää hyvintodennäköiseltä että furiiri Gustav Johan Brummer oli Ebba Esliabeth Brummerin ja Mauritz Brummerin veli, eli tallimestari Georg Jean Brummerin ja Ebba Catarina Hornin v 1728 Vesijaon säterissä v 1728 syntynyt poika.
Tätä havaintoa en ole löytänyt mistään Brummereita koskevista esityksistä.

Entä kuka oli furiirin toinen vaimo Brita Abrahamsdotter, joka kuoli 10.8.1777 Nyystölässä Liimattulassa 43-vuotiaana, omaisena mainittu furiiri Brummer.Brita oli syntynyt kuolinajasta laskettuna 1734. Valistunut arvaus on se, että hän oli esi-isäni Padasjoen Inkilän isännän ja valtiopäivämiehen Johan Johansson Barckin nuoremman veljen Abraham Johansson Barckin tytär, jonka Abraham on jättänyt äitinsä suojiin siirtyessään Inkilästä elokuussa 1733 Alexander Modelinin Pappilan rustholliin Pyhtäälle, minne siirtyi hiukan myöhemmin myös v. 1745 syntyneen esi-äitini, Verhon kartanon eversti Gustav Hornin kummilapsen Anna Johansdr Barckin kaksoissisar Helena Johansdr Barck.

Tuumaillen

Kari

[Sariainen]

Minä olen antanut itseni ymmärtää tutkimusteni vaiheiden kautta, että Rouva Sophia Möllerheim olisi muuttanut 1785 tyttärensä perheen perässä Turkuun.
Tytär Ebba Catarina Brummer avioitui Johan Kellmanin kanssa ja perhe muutti n. 1783 tai heti sen jälkeen Turkuun. Turun ruots. srk. jäseniksi.
Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[K.Salminen]

Minä olen antanut itseni ymmärtää tutkimusteni vaiheiden kautta, että Rouva Sophia Möllerheim olisi muuttanut 1785 tyttärensä perheen perässä Turkuun.
Tytär Ebba Catarina Brummer avioitui Johan Kellmanin kanssa ja perhe muutti n. 1783 tai heti sen jälkeen Turkuun. Turun ruots. srk. jäseniksi.
Terv. SARIAINEN :rolleyes:


Niin, ensinnäkin olen nyt saanut varmistuksen sille, että furiiri Gustav Johan Brummer oli tallimestari Georg Jean Brummerin ja Ebba Hornin 2 .vanhin poika, heti v. 1718 syntyneen Anders Brummerin jälkeen. Molemmat syntyneet Vesijaon säterissä Padasjoella.
Majuri Johan Möllerheimin ja Anna Helena Pfeiffin tytär Sophia Möllerheim todella muutti Turkuun 1784/1785, mutta hänen kuolinaikaansa en ole löytänyt. Olisiko siirtynyt Turusta Ruotsiin. Sophian
sisar Gertrud Maria Möllerheim kuoli Uppsalassa 23.10.1780.Serkku vapaaherratar Fredrika Ulrika Margareta Pfeiff Pälkaneen Ruotsilassa 9.2.1815. Lovisa Pfeiff, kamariherra Bergestråhlen puoliso, Tukholmassa 1793.

Tuo mainittu satulasepän poika kersantti Henrik Kellman kuoli Liedossa 33-vuotiaana 9.8.1787 ja vaimonsa Ebba Catarina Brummer kirkonköyhänä 19.12.1833.

Terv. Kari S

[Juha]

Lainaus;
"
Vaimonsa Ebba Carharina Horn kuoli Vesijaon säterissä välillä 12/1730-4.1731. Leski,tallimestari Georg Jean Brummer meni vielä kolme vuotta ennen kuolemaansa v.1754, 20.10.1751 Vesijaon Mörällä eli Mustapäässä naimisiin mustalaisnaisen Sophia Andersdr kanssa."

Sain tiedoa kokeneelta tutkijalta, joka oli katsonut tätä asiaa alkuperäisestä asiakirjasta (tai siis tietysti filmiltä).

Tuossa kohdassa lukee qp.

Mitään mainintaa mustalaisnaisesta ei siis vihittyjen luettelossa ole.

tiedoksi antoi

[Sariainen]

qp= voisi paremminkin olla "naisihmii", jolla oli mahdollisesti jo lapsia tai ainakin oli ollut.... mutta "naisihmii" kuitenkii. Ei siis ihan nuori tyttö?!?!?!
Mustalaista tarkoittaisi z ...
Terv. SARIAINEN :)

[K.Salminen]

Lainaus;
"
Vaimonsa Ebba Carharina Horn kuoli Vesijaon säterissä välillä 12/1730-4.1731. Leski,tallimestari Georg Jean Brummer meni vielä kolme vuotta ennen kuolemaansa v.1754, 20.10.1751 Vesijaon Mörällä eli Mustapäässä naimisiin mustalaisnaisen Sophia Andersdr kanssa."

Sain tiedoa kokeneelta tutkijalta, joka oli katsonut tätä asiaa alkuperäisestä asiakirjasta (tai siis tietysti filmiltä).

Tuossa kohdassa lukee qp.

Mitään mainintaa mustalaisnaisesta ei siis vihittyjen luettelossa ole.

tiedoksi antoi


Aikanani ottaessani tämän sosiaalisesti ja taloudellisesti vajonneen Brummer suvun jäsenen Georg Jean Brummerin 2. avioliiton tiedot Hiskista-Padasjoelta avio oli merkitty näin:

Padasjoki - vihityt
Kuul.
Vihitty
Kylä
Talo
Mies
Vaimo
Kylä
Talo

20.10.1751
Wesijako

Äa Georg Brömmert
Zp. Sophia Andersdr




Nyt se näyttää olevan merkitty tällä tavalla muutettuna:

20.10.1751 Wesijako Äa Georg Brömmert Qp. Sophia Andersdr

Oli miten oli, pariskunta on merkitty Vesijaon Mörälle eli Mustapään taloon rippikirjan alalaitaan, isäntäväen ollessa Gustav Jakobsson ja vaimonsa Carin Jöransdr. Georg Jeanin siirtymä v. 1753 Vesijako-gårdista Mustapään taloon ei osoita kovin suurta sosiaalista kohoamista. Saatikka naimisiin meno naisen kanssa joka kantoi qp leimaa, joka tuohon aikaan rankkeerasi naisen kuin kastijärjestelmä Intiassa.

Brummer suvun 1700-luvun vaikeuksia kuvaa se, että eräs kantaisäni Padasjoen Rasvalan (maakirjan alussa Padasjoen vaurain talo, jota isännöi esi-isäni Jaakko Heikinpoika, Padasjoen 1. nimismies 1566-70) rusthollari Mikko Sipinpoika osti köyhtyneiltä Brummereilta Vesijaon Jussilan v 1774, sekä otti Vesijaon Longan (josta Sophia Möllerheim muutti pois 1785) ensin arrennille ja sitten osti koko Longan 1790. Näistä, Vesijaon Jussilasta ja Longasta, Mikko muodosti kaksoisrushollin, jota täydenttiin Lamperilla ja Kuhmoisten Äkämäellä augmentteina. Mikon pojat Gustav Michelsson Jussila ja Henrik Michelsson Lonka siirtyivät isännöimään näitä rustholleja.

T. Kari S

[K.Salminen]

Lainaus;
"
Vaimonsa Ebba Carharina Horn kuoli Vesijaon säterissä välillä 12/1730-4.1731. Leski,tallimestari Georg Jean Brummer meni vielä kolme vuotta ennen kuolemaansa v.1754, 20.10.1751 Vesijaon Mörällä eli Mustapäässä naimisiin mustalaisnaisen Sophia Andersdr kanssa."

Sain tiedoa kokeneelta tutkijalta, joka oli katsonut tätä asiaa alkuperäisestä asiakirjasta (tai siis tietysti filmiltä).

Tuossa kohdassa lukee qp.

Mitään mainintaa mustalaisnaisesta ei siis vihittyjen luettelossa ole.

tiedoksi antoi


Aikanani ottaessani tämän sosiaalisesti ja taloudellisesti vajonneen Brummer suvun jäsenen Georg Jean Brummerin 2. avioliiton tiedot Hiskista-Padasjoelta avio oli merkitty näin:

Padasjoki - vihityt
Kuul.
Vihitty
Kylä
Talo
Mies
Vaimo
Kylä
Talo

20.10.1751
Wesijako

Äa Georg Brömmert
Zp. Sophia Andersdr




Nyt se näyttää olevan merkitty tällä tavalla muutettuna:

20.10.1751 Wesijako Äa Georg Brömmert Qp. Sophia Andersdr

Oli miten oli, pariskunta on merkitty Vesijaon Mörälle eli Mustapään taloon rippikirjan alalaitaan, isäntäväen ollessa Gustav Jakobsson ja vaimonsa Carin Jöransdr. Georg Jeanin siirtymä v. 1753 Vesijako-gårdista Mustapään taloon ei osoita kovin suurta sosiaalista kohoamista. Saatikka naimisiin meno naisen kanssa joka kantoi qp leimaa, joka tuohon aikaan rankkeerasi naisen kuin kastijärjestelmä Intiassa.

Brummer suvun 1700-luvun vaikeuksia kuvaa se, että eräs kantaisäni Padasjoen Rasvalan (maakirjan alussa Padasjoen vaurain talo, jota isännöi esi-isäni Jaakko Heikinpoika, Padasjoen 1. nimismies 1566-70) rusthollari Mikko Sipinpoika osti köyhtyneiltä Brummereilta Vesijaon Jussilan v 1774, sekä otti Vesijaon Longan (josta Sophia Möllerheim muutti pois 1785) ensin arrennille ja sitten osti koko Longan 1790. Näistä, Vesijaon Jussilasta ja Longasta, Mikko muodosti kaksoisrushollin, jota täydenttiin Lamperilla ja Kuhmoisten Äkämäellä augmentteina. Mikon pojat Gustav Michelsson Jussila ja Henrik Michelsson Lonka siirtyivät isännöimään näitä rustholleja.

T. Kari S

[K.Salminen]

Lisäyksenä edelliseen viestiin. Sophia Andersdrs. 1697 oli Wesijako-gårdissa 1731-38 piikana silloin kun siellä oli myös Georg Jean Brummer. Georg Jean Brummerilla oli 8 lasta, ja vielä yksi 9. NN merkinnällä v 1731 "moderlös barn".
Ehkä Sophian merkintä qp on syntynyt tuolloin, myöhemmin Sophia tavataan Wesijaon itsellisissä ja kirkonköyhissä 1739-46, Wesijaon Mörässä 1747-> itsellisenä ja sitten 1751 Georg Jean Brummerin vaimona samassa paikassa.

Tämä vain vahvistaa Virmailan suvun (johon itsekin kuulun) maakeskiläisen tutkijan Topi Jallin (joka tuntee Padasjoen läpikotaisin) minulle esittämän näkemyksen, että "Padasjoen aateliset naivat kaikkea kanasta kolmijalkaiseen lypsytuoliin saakka".

T. Kari

[Sami Lehtonen]

Terve!

Brummerista minulla ei ole lisätietoja, mutta eikö furiiri ja lippumies/johdattaja (förare) ole kaksi eri aliupseerinarvoa?

[K.Salminen]

Terve!

Brummerista minulla ei ole lisätietoja, mutta eikö furiiri ja lippumies/johdattaja (förare) ole kaksi eri aliupseerinarvoa?

Ehkä tästä Svenska Akademis Ordbokista on Sinulle apua kysymykseesi:
KS
FURIR

© Svenska Akademien, uppdaterad:2007-05-31
[Webbversionen är inte slutkorrigerad.]SPALT: [F1842][tryckt år 1926]
furi⁴r, äv. fɯ-, m.; best. -en, äv. -n; pl. -er; förr äv.
FURERARE
, m., l.
FÖRRIDARE
, sbst.²
, m. best. -en; pl. ==.
( for- 1712 (: foreren, sg. best.); jfr HALLENBERG (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/forfattare.cgi?forfnamn=HALLENBERG) Hist. 4.735 (1794: Foreraren; efter ä. källa). four(r)- 1641 (: Fourrier)–1874 (: fourir). fur(r-hr-) 1557 (: furirere, pl.) osv. fyr- 1707 (: fyri­derskiötten). fårr- 1624 (: fårrere). för(r)- 1569 (: För­reraren)-1740 (: förrijder); jfr </B></I>HALLENBERG Hist. (javascript:parent.popup('3314')) 2.747 (1790: Förerare; efter ä. källa). -er 1565– 1712 (: foreren, sg. best.); jfr VittAH 3.365 )1793: Furerer, pl.; efter ä. källa). -erare 1569 (: Förreraren)-1691 (: Förerarens); jfr </B></I>HALLENBERG Hist. (javascript:parent.popup('3314'))4:913 (1794: Fu­rerare; efter ä. källa). -ere 1624 (: fårrere). -erer, sg. 1671. -iare 1590 (: Förriaren)-1722 (: förriaren). -ijdare (-ider, -ieder, -ijder) 1600 (: förrijdare)-1740 (: förrijder). -ier 1641 (: Fourrier)-1868 (: Fourrier). -ir 1708 osv. -irere, pl. 1557) </I>

[Helena V.]

Hei,

Olen minäkin ollut käsityksessä, että herrojen aliupseerien "furir" ja "förare" toimenkuvat ovat vähän erilaiset.


Sitä hiustenhalkomista... mutta SAOB/ "Förare":

f)
[jfr motsv. anv. i ä. t.]

(förr) mil. titel för underofficer av viss grad (biträde åt fänriken).
L. PAULINUS (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=PAULINUS&sida=&svarsantal=15&normaliserat=0&ordtyp=.*&begransning=av&mode=0) GOTHUS MonTurb. (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/forfattare.cgi?forkortning=MonTurb.) 251 (1629).
Föraren .. böhr ock hafwa noga inseende om alle Siuke wid Compagniet. DELACHAPELLE ExBook (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%271628%27%29) 13 (1669).
Förarens ämbete är at soulagera och hielpa sin Fändrich, uthi march bär han Fahnan, men uthi Occasioner, föllier han Fändricken och Fahnan medh sitt Kurtzgewähr. SÖDERMAN ExBook (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%271704%27%29) 184 (1679).
KrigsVAT (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/forfattare.cgi?forkortning=KrigsVAT) 1835, s. 199.
Roth .. var vid utbrottet af 1808 års finska krig förare (underofficer) vid Björneborgs regemente. NF (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%277345%27%29) 13: 1504 (1889).
WILSKMAN Släktb. (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%2712308%27%29) 1: 14 (1912).

----

ja Karin edellä mainitsemasta ja siteeraamasta SAOB /furir" vähän alempaa:

2) (förr) urspr.: underofficer som hade att förbereda o. ombesörja ett kompanis (l. motsv. truppförbands) inkvartering, förplägnad o.d.; sedermera o. intill 1875 benämning på under*officer av lägsta granden vid infanteriet (en tid äv. vid artilleriet). GR (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%276380%27%29) 27.284 (1557).
Een Furier skal.. draga försorg för sitt Compqgnietz in- och om-Quartteringar. DELACHAPELLE Ex Book (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%271628%27%29) 11 (1669). År 1804 .. intogs han .. somfurir vi Göta ar*tilleriregemente. IllMilRevy (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%2710035%27%29) 1905, s. 340.

3) med 1914 års härordning införd benäm*ning på innehavare av högsta underbefälsgra*den vid härens samtliga truppslag, förut kallad "distinktionskorpral" (vid artilleriet" (vid artilleriet "förste kon*stapel"). NDA (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/forfattare.cgi?forkortning=NDA) 1915, nr 123 A, s. 7.

---

t. Helena V.

[Sami Lehtonen]

Nordisk Familjebok Uggleupplagan 30. osa artikkelissa 'Underbefäl' tietää kertoa, että "Af underofficerare hade i äldre tider (1600-, 1700-, och en del af 1800-talet) hvarje kompani en fältväbel, en sergeant, en förare, en furir, en rustmästare och en mönsterskrifvare, vid kavalleriet en kvartermästare och en mönsterskrifvare, hvarjämte de tre korpralerna hade ställning som underofficerare." Sitaatti on alunperin sotakirjailija ja kenraalimajuri Carl Otto Nordensvanin (1851-1924) tekstiä.

Jalkaväessä oli siis erikseen lippumies/johdattaja ja furiiri, kun taas ratsuväessä ei ollut kumpaakaan (vastaavat aliupseerit olivat korpraaleja). 1830-luvulla järjestelmää uudistettiin ja lippumies (förare) jäi pois; furiirit jäivät, mutta vain jalkaväkeen. Edelleen 1875 furiirit yhdistettiin kersantteihin.

[JouniK]

Lisäyksenä edelliseen viestiin. Sophia Andersdrs. 1697 oli Wesijako-gårdissa 1731-38 piikana silloin kun siellä oli myös Georg Jean Brummer. Georg Jean Brummerilla oli 8 lasta, ja vielä yksi 9. NN merkinnällä v 1731 "moderlös barn".
Ehkä Sophian merkintä qp on syntynyt tuolloin, myöhemmin Sophia tavataan Wesijaon itsellisissä ja kirkonköyhissä 1739-46, Wesijaon Mörässä 1747-> itsellisenä ja sitten 1751 Georg Jean Brummerin vaimona samassa paikassa.

Tämä vain vahvistaa Virmailan suvun (johon itsekin kuulun) maakeskiläisen tutkijan Topi Jallin (joka tuntee Padasjoen läpikotaisin) minulle esittämän näkemyksen, että "Padasjoen aateliset naivat kaikkea kanasta kolmijalkaiseen lypsytuoliin saakka".

T. Kari
Qp Sohvi Antintytär synnytti JJ Brummerille pojan 1734. Syyskäräjien pöytäkirjassa Brummerilla mainitaan olevan 8 alaikäistä, äiditöntä lasta ja hänen sanotaan olevan ”erittäin köyhä” ja vielä varmemmaksi vakuudeksi täsmennetään, että hänellä ei ole sen paremmin kiinteää kuin irtaintakaan omaisuutta.

[Pekka Hiltunen]

Näitten P:n B:itten yhteydessä on lypsyjakkarakin ollut esillä: siinäkin kun oli reikä keskellä.
PH