Wedman-Wedeman, Henrik Johan, k. 1750 [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Wedman-Wedeman, Henrik Johan, k. 1750

Tapani Kovalaine

19.01.10, 18:10

Kenen tytär oli Arvid Fredrikin pso Anna Elisabet Wedeman, s. maaliskuu 1750 (rpk tietojen mukaan), k. 22.10.1821 Asikkalassa? Näin kysyttiin eräässä viestiketjussa taannoittain.

Keitä lapsia oli pariskunnalla Wedeman ja Fritz? Hiskin kautta löytyy kapteeni, entinen viskaali, Henrik Johan Wedeman, s. ehkä 23.2.1701 Vehmaalla (Hiskin mukaan), kuoli n. 51-vuotiaana Antreassa ja haudattiin siellä 6.5.1750. Ehti olla kuukauden ajan leskenä, sillä 2.4.1750 Antreassa haudattiin hänen puolisonsa Brigitta Fritz 50 vuoden ja 3 kuukauden ikäisenä.

Pariskunnalle syntyi Hiskin mukaan ainakin kolme lasta:
Anna Maria Wedeman s. Oulussa 18.2.1723
Hedvig Wedeman s. Kirkkonummen Killinmäessä 12.1.1731
Christina Wedeman s. Helsingissä 28.11.1733.

Onko kenelläkään tietoja perheen muista lapsista? Nousiaisissa vihittiin 19.4.1750 Maria Margareta Wedeman ja häntä ole osannut yhdistää kapteenin perheen lapseksi.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/24h4vc?fi+0013+haudatut+2284)1750 2.4.1750 Fru Brigitta Fritze 50 3 kk omainen: Wälb:cap: Henr: Johan Wedeman
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/24h4vc?fi+0013+haudatut+2295)1750 6.5.1750 Cap: Henr: Johan Wedeman 51

Bodniemi37

19.01.10, 19:22

Onko kenelläkään tietoja perheen muista lapsista? Nousiaisissa vihittiin 19.4.1750 Maria Margareta Wedeman ja häntä ole osannut yhdistää kapteenin perheen lapseksi.

Maria Margareta Wedemanin vanhemmat olivat erinäisten nettisivujen mukaan Carl Gustaf Wedeman ja Maria Anckarskiöld. Arvi Ilmoniemi sivuaa myös Wedeman-suvun Suomen varhaispolvia tässä Hwenman-Weman-sukua käsittelevässä artikkelissaan (http://www.genealogia.fi/genos/2/2_1.htm), missä hän korjaa aikaisempia käsityksiä Weman-suvun alkuperästä.

Omassa tietokannassamme vanhempia vailla on Ulrika Lovisa Wedeman, joka menehtyi Hirvensalmella 22.5.1823. Sikäläinen rippikirja tietää hänen syntyneen 1755. Hän oli naimisissa kahdesti: pso 1:o oli maanmittari Henrik Gelin, pso 2:o kersantiksi päätynyt Karl Johan Molander (Hirvensalmen-suku), joka asui Eeva-Liisa Oksasen Anjalan historian mukaan Ummeljoen Tuupparin furiirin virkatalossa 1803-1804.

Olen näemmä aikoinaan arvellut, että Vpl Pyhäjärven varanimismiehen Arvid Carls(s)onin puoliso Johanna Molander saattoi olla Ulrika Lovisa Wedemanin ja Karl Johan Molanderin tytär. Arvid ja Johanna vihittiin 1815 Viipurissa ja morsiamen tittelinä oli "Dem.".

Löysin eilen HisKistä myös maanmittari Jakob Stråhlmanin kanssa aviossa olleen, noin 1750 syntyneen Katarina Helena von Nothaftin vanhemmat. Hän näyttää olleen everstiksi ja ritariksi ylenneen Carl Gustaf von Nothaftin ja Katarina Wedemanin tytär. Perhe asui Käkisalmessa, missä Katarina Wedeman kuoli 1765.

Jakob Stråhlman oli Rantasalmen Kyandereittenkin jälkeläinen. Katarina Helena von Nothaft oli hänen kolmas puolisonsa, pso 1:o oli maanmittarin tytär Katarina Elisabet Finngren, pso 2:o Pieksämäellä 1742 syntynyt Eva Elisabet Frondell.

Terveisin,

Bodniemi37

19.01.10, 19:58

Anckarsköldeistä (ilman ii:tä) ja Wedeman-kytköksestä löytyi vähäsen lisätietoa sivustolta http://runeberg.org/pht/1899/0128.html, (tekstin vahvennukset minun):

"[Arvid Göransson, adlad Anckarsköld.] Bevistade slagen vid Nördlingen och Wittstock, der han blef illa sårad. Bekom med sin hustru några frälsehemman m. m. i Åbo län, hvilka hon ärft af sin moder, fru Margareta Hansdotter till Långholmen, såsom frälse. För sina omyndiga barn anhöll han om konfirmation på egendomarna under adliga privilegier. Drottning Christina beneficerade 1647 honom med några hemman i Pikis härad i Åbo län. [Gift med Maria Stjerna] hvilkens syster, Iliana Stjerna, sedan hon ingått ofrälse gifte, af generalguvernören Per Brahe 1649 3/10 ålades att sälja sina gods undan svågern Anckarsköld. Han hade en yngre bror, Claës Göransson Anckarsköld, hvilken hos Drottning Christina anhöll att liksom brodern blifva intagen på Riddarhuset, emedan brodern Arvid sökte undantränga honom från hans arfsrätt.

Barn (bl. a.):
Arvid. Tjenade sig upp från gemen till ryttmästare. Stupade vid fiendens infall i Åbo län under andra decenniet af 1700-talet, hvarvid ock all hans egendom gick förlorad. Gift före 1685 med Hedvig Maria von Falkenberg, som ännu 1714 bodde i Stockholm. Han hade flere afkomlingar, af hvilka några voro minderåriga 1685, och bland hvilka var en dotter, d. före 1714.– Gift med löjtnanten vid dragonerna Joachim Vaget, som var död 1714 i januari.

Bland de öfriga barnen voro måhända nedanstående med namnet Anckarsköld:
Catharina. Öfverlefde sin man med fyra små barn. All hennes egendom blef vid Riga 1710 borttagen af ryssarne. Gift med barberaren vid Åbo läns regemente Petter Wass.
Maria. Kallade sig 1715 fattig flykting från Vemo socken i Åbo län. Gift med qvartermästaren vid Adelsfanan i Sverige, Carl Gustaf Wedeman, som hade afsked, men lefde 1715.
Christian. Volontär vid Amiralitetet. Blef 1693 ombud å skeppet »Jagaren» under kryssning utanför kurländska kusten sårad i högra handen af ett styckeskott och fick derför underhåll af krigsmanshus kassan 1694 8/2."

Terveisin,

Helena V.

19.01.10, 20:05

Hei Tapani ja Ritva,

Kovin tosiaan sopisi tuon Henrik Johan Wedemanin syntymäksi Vehmaalla:
23.2.1701 Karintaka Wedman Henrik Johan

Samat lapset ja vaimon olen noukkinut. Epäilisin, että Brita Fritz voisi olla sen ehkä Pohjanmaalta kotoisin olevan tullinhoitaja Johan Fritzin veli, jonka toinen pso oli Helsingin mahtikauppiaan tytär Catharina Maria Pettersdr Sund.

Tuon Anna Elisabet Wedemanin sisareksi olen kaavaillut ainakin Lovisa Ulrika Wedemania, pso Henrik Henriksson Gelin, Inkoon kappalaisen Henrik Gustafsson Gergelin-Gelinin ja Christina Andersdr Silvánin poika.

Iitin pappilassa kuolee myös samaa ikäluokkaa oleva:
6.5.1764 13.5.1764 Prästegård Prästegds ju: Beata Wedeman underlig siuka 16
alkup - PIK: i k:an

Sitten ovat nämä "Rauman Wedemanit", jotka tulevat Turun seutuvilta. Ensimmäinen tulija lienee kpt. Carl Gustaf Wedeman (s. 1694 Turku, k. 11.12.1760 Rauma), 1. pso 1718 Tukholmassa Anna Catharina Zeifert (Lewenhaupt) ja ilmeisesti toinen Catarina N.N., joka kuolee Raumalla 17.7.1777. Carl Gustafin lapsi lienee ainakin Maria Margareta Wedeman (s. n. 1729, k. 6.12.1806 Rauma), jonka pso on lääninrovasti Adam Gerhard Larsson Sacklin(ius).

Mahtaisiko kpt. Carl Gustaf W:n isä olla HYO:n matrikkelissa Carl Johannis Gyllenbergin kohdalla v. 1687 viitattu varusmestari Carl Gustaf Wademan, jolla taisi olla avioton lapsi ltn. Carl Johannis Gyllenflögin 3. vaimon sisaren Catharina Sölfveramin kanssa:

"KA mf. ES 1927 (mm 15) Taivassalon käräjät 21.-23.2.1687 s. 114-123 (att icke ächta fålk kunnat kärligare wara mer som orden lydde /: eij enämbät Rackaut Parisskunnan wälil taitanut olla :/ än emel:n Catharina [Sölfwerarm] och Erland ... hon Catharina med des Syster Gyllenflögz Fruu ... och sagdt på finska /: Woi minua köyhä waimo :/ och att hennes Syster Catharina skulle föda barn ... d: 26 Februarij sedan Rätten bleef kunnigt att Catharina Sölfwerarm kommit om förra barnet som Studenten skall giort, till een annan bekennelsse, bleef hon inkallad, och tillfrågad om hon påstodt att hon i Åbo efter sin för Rätten giorde bekännelsse af een okänd Student är belägrad, der till hon neekade och bekände att Qwarter Mestaren Carll Gustaf Wedeman på Korsnääs skulle wara barnfadren)"
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=327

Ritva jö löysikin tälle puolison...

t. Helena V.

Bodniemi37

19.01.10, 20:37

Maria. Kallade sig 1715 fattig flykting från Vemo socken i Åbo län. Gift med qvartermästaren vid Adelsfanan i Sverige, Carl Gustaf Wedeman, som hade afsked, men lefde 1715.

Mahtaisiko kpt. Carl Gustaf W:n isä olla HYO:n matrikkelissa Carl Johannis Gyllenbergin kohdalla v. 1687 viitattu varusmestari Carl Gustaf Wademan,

Hei, Helena!

Jospa Carl Gustaf Wedemanin vanhemmat sittenkin olivatkin Personhistorisk tidskriftissä, http://runeberg.org/pht/1899/0128.html, mainitut Vehmaan pitäjästä (siellähän Henrik Johan Wedmankin syntyi?) isoavihaa paossa ollut Maria Anckarsköld ja aatelislippueen majoitusmestari Carl Gustaf Wedeman?

Terveisin,

Ritva

Helena V.

19.01.10, 22:39

Hei Ritva,

Menee hektiseksi, kun samaan aikaan koittaa vastata foorumille, laittaa ruokaa ja tehdä paria asiakasanalyysiä.

Juuri sitä tarkoitin, josko Raumalla 1760 kuolleen kpt. Carl Gustafin isä olisi ollut - yllättäen saman niminen - varusmestari Karl Gustaf Wedeman? Tuossa HYO:sta siteeramassani Kotivuoren pätkässä (ehkä 1660-luvulla syntynyt) silloinen "Qwarter Mestaren Carll Gustaf Wedeman på Korsnääs skulle wara barnfadren" - siis Catharina Eriksdr? Sölfveramin aiemman lapsen isänä mainittuna oikeusjutussa 1687.

Eiköhän tuo ollut pelkkä hairahdus ja aviovaimo hyvinkin olisi ollut Maria Arvidsdr Anckarsköld.

Aina vaan enemmän arveluksi menee, mutta kutkuttaa mahdollisuus, että kun sekä Silfverameja että Borgenströmejä esiintyy mm. Hauholla ja Anna Lisa Wedeman (Arvid Fredrik Baumanin pso.1769) ensimmäistä kertaa näyttäytyy Asikkalassa puoliksi Hauholaisen ltn. Gustaf Lorentz Borgenströmin (1722-1781, pso Anna Maria Tillman) husjungfruna Asikkalan Iso-Äiniön Rauvalassa 1768, ja Borgenströmejä vilisee Asikkalan Rauvalassa että Sysmässä, josta Lovisa Ulrika Wedeman löytyy. Lisäksi samaan sukupiiriin Baumanien, Bröijereiden ja Colliandereiden kanssa kuuluvat myös mm. Borgenströmien kanssa avioituneet Sassit.

Niin ja Vehmaalla 1701 syntynyt Henrik Johan Wedemankin sopisi mainiosti varusmestari Carl Gustafin pojaksi - miksei vaikka "ei mistään" Hämeeseen 1760-luvulla ilmestyvien teini-ikäisten neitokaisten isäksi?

t. Helena V.

Bodniemi37

20.01.10, 01:15

Eiköhän tuo ollut pelkkä hairahdus ja aviovaimo hyvinkin olisi ollut Maria Arvidsdr Anckarsköld.

Hei, Helena!

Wedemanit löysin alun perin tuossa alempana mainitsemastani Ilmoniemen artikkelista Weman-suvun kanta-isä, http://www.genealogia.fi/genos/2/2_1.htm.

Ilmoniemen mukaan: "Jully Ramsay, mainitun julkaisun (Gösta G:son Wemanin sukumonografia;rj) ankara arvostelija, esittää puolestaan asiakirjaotteita [2] (http://www.genealogia.fi/genos/2/2_1.htm#2). Mecklenburgilaisen aatelismiehen Ludvig Joakim Wedeman'in leski Margareta von Lathausen oli »jonkun laupiaan tuulen tuomana» saapunut Suomeen, Vehmaan pitäjään mukanaan poikansa Karl Gustaf Wedeman (alaik. vielä 1670). Tällä oli sittemmin puolisona Storbyn Jägerhornien sukulainen Maria Anckarsköld. Wemanien »vaakunan» sotatorvi (»stridslur»), jota puhalsi suvun kanta-isä (»der wehende Mann») on muka saatu juuri Jägerhornien vaakunasta. Wedemanit ja Wemanit ovat samaa sukua."

Lainaamastani kohdasta selviää Karl Gustaf Wedemanin äidin nimen lisäksi myös jotenkuten hänen ikänsä: hän oli vuonna 1670 alaikäinen eli alle 15-vuotias.

Terveisin,

Ritva

Bodniemi37

20.01.10, 12:35

Vilho Selinheimo sivuaa artikkelissaan Turun porvariston sukunimiä 1700-luvulla, http://www.genealogia.fi/vsk/9/9_87.htm, myös Wedman-Wedeman-suvun varhaispolvia:

"KO 10/4 ja RO 4/9 1725. Luutnantti Carl Gustaf Wedmanin vaimo oli Anna Catharina Seifert ja hänen veljensä Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kersantti Henrik Johan Wedman. - KO 15/11 1722 mainitaan luutnantti Carl Gustaf Wedmanin anoppipuoleksi »rouva Falckenberg». - KO 24/3 1736 puhutaan Turun tykkiväen konstaapelista Joakim Wedmanista. - Turun RO 13/3 1686 mainitaan kornetin, jalosukuisen Carl Gustaf Wedemanin äitinä Margareta Patientia sekä hänen setinään Hans Henrik ja Wallroth Wedeman, jotka 24/1 1682 olivat Turun kaupp. Baltzar Schultille luovuttaneet siinä luetellut Mecklenburgissa olevat tilansa. - Olisiko yhteyttä Wehmann-suvun kanssa, jossa suht . kts. Gösta G:son Wemanin monografiaa: »Om släkten Weman och dem, som härstamma från denna 1590 - 1912»."

Terveisin,

Ritva

Tapani Kovalaine

22.01.10, 09:34

WEDEMAN-SUVUN TYTTÄRET

Kiitokset Helena ja kiitokset Ritva runsaista tiedoistanne!
Kyllä nyt riittää vähäksi aikaa palapeliä, kun on pyrittävä sijoittelemaan oikeisiin perheisiin 1765 Käkisalmessa kuollut Katariina Wedeman (von Nothaft), Maria Margareta (Carlintytär?) Wedeman Raumalta (Sacklin) (1729-1806) , Beata Wedeman Iitin pappilasta 1748-1764, Anna Elisabet Wedeman (Bauman) Sysmä-Asikkala-linjalta 1750-1821 ja hirvensalmelainen ja Eräjärvelläkin asunut Ulrika Lovisa Wedeman (Gellin-Molander) 1755-1823.

Miespuolisten Wedeman'ien esiintymisniukkuus 1700-luvun lopulla oudoksuttaa: where are the boys? Joakim Wedeman, Carl Gustaf Wedeman (k.1760) ja Henrik Johan Wedeman (k. 1750) olivat ehkä veljeksiä ja heistä on jollakulla ollut jokunen poikakin?

Bodniemi37

22.01.10, 11:56

Maria Margareta (Carlintytär?) Wedeman Raumalta (Sacklin) (1729-1806) , Beata Wedeman Iitin pappilasta 1748-1764, Anna Elisabet Wedeman (Bauman) Sysmä-Asikkala-linjalta 1750-1821 ja hirvensalmelainen ja Eräjärvelläkin asunut Ulrika Lovisa Wedeman (Gellin-Molander) 1755-1823.

Hei Tapani!

Yksi ongelma vähemmänkö? Rauman rippikirja, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rauma/rippikirja_1772-1777_jk284/186.htm näet paljastaa, että Maria Margareta Wedemanin ja pastori Sackliniuksen luona asui myös 1696 syntynyt Svär. M. Marg. Wedeman, jolla rippikirjassa sama kuolinaika kuin HisKistä löytyvällä edesmenneen kapteenin ja ritarin puolisolla Enka Fru Margareta Wedemanilla:

17.7.1777 1777 Enka Fru Margareta Wedeman 82 11
omainen: Framl: Capiten och Riddaren Carl Gustaf Wedemans

Miespuolisten Wedeman'ien esiintymisniukkuus 1700-luvun lopulla oudoksuttaa: where are the boys? Joakim Wedeman, Carl Gustaf Wedeman (k.1760) ja Henrik Johan Wedeman (k. 1750) olivat ehkä veljeksiä ja heistä on jollakulla ollut jokunen poikakin?

Selinheimon muutenkin mielenkiintoisesta artikkelista, http://www.genealogia.fi/vsk/9/9_87.htm, puolestaan käy ilmi, että veljeksiähän Carl Gustaf ja Henrik Johan Wedeman olivat (sukunimen kirjoitusasu nyt Wedman):

"KO 10/4 ja RO 4/9 1725. Luutnantti Carl Gustaf Wedmanin vaimo oli Anna Catharina Seifert ja hänen veljensä Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kersantti Henrik Johan Wedman."

Palapelistämme puuttuu edelleen yksi herrahenkilö (ilmeisesti sotilas eli olisiko voinut olla Joakim Wedeman?), joka kuollessaan jätti perheensä suureen köyhyyteen? Hän saattoi olla sekä Beatan (kuoli nuorena tyttönä Iitin pappilassa, jota en löytänyt rippikirjasta), Anna Elisabetin että Ulrika Lovisan isä. Eversti Nothaftin pso Katarina Wedeman kuului mielestäni edelliseen sukupolveen.

Terveisin,

Ritva

Helena V.

22.01.10, 19:00

Hei,

Koostin alle toistaiseksi yhdistettavissä olevat n. 1700-luvun puoliväliin mennessä syntyneet Wedemanit. Korjaukset ja täydennykset ovat tervetulleita. (Lähes kaikki Wehmanit/Wemanit tuosta puuttuvat...)

Kuten todettu, miespuolisia Wedemaneja (Wedman, Wehman..) kaivattaisiin lisää, sillä yhä vanhemmittomiksi jää liian moni.

t. Helena V.

I. Ludvig Joakim Wedeman (s. n...1630; k.<1670-luku, Meklenburg)
pso: Margareta Patientia? von Lathausen (s. n. 1640; k. >1686, Suomi?)

II. varusmestari Carl Gustaf Ludvig Joakimsson Wedeman (s. n. 1660, Meklenburg; k. >1715, Tukholma?)

(pso) Catarina Mikaelsdr Sölfverarm (s. n. 1660; a. -, k. <1692)
Lapsi:
III. N.N. Catarinas.. Solfverarm/Wedeman? (s. 1686, Sunila, Mynämäki)

pso: Maria Arvidsdr Anckarsköld (s. n. 1675, Sjussholm, Taivassalo?; k. >1715, Tukholma?)
Lapset:
III. kpt. Carl Gustaf Carl Gustafsson Wedeman (s. 1694,Turku; k. 11.12.1760, Rauma)
pso 1: Anna Catharina Seifert/Zeifert (s. n. 1700; a.16.03.1718 Tukholma; k. >1725)
pso 2: leskirouva Margareta N.N. (s. n. 1694; k.17.07.1777, Rauma)
Lapsi:
IV. Maria Margareta Carl Gustafdr Wedeman (s. n. 26.02.1729, Rauma?; k. 06.12.1806, Rauma)
pso: lääninrovasti Adam Gerhard Larsson Sacklinius (s.18.11.1723, Mynämäki; a.19.04.1750; k. 02.02.1805, Rauma)
Lapset:
- Carl Gerhard Adam Gerhardsson Sacklén (s.07.02.1751, Mietoinen; k. 17.11.1758, Mietoinen)
- Margareta Ulrica Adam Gerhardsdr Sacklén (s.11.05.1752-Mietoinen)
- kauppias, laivanvarustaja Henrik Johan Adam Gerhardsson Sacklén (s. 22.12.1753, Mietoinen; k. 25.01.1817)
pso 1: Catharina Lundberg (s. n. 1760; a. <1781)
pso 2: Brita Johanna Pasanen (a. 1789; k. 1822, Kokkola)
- Maria Christina Adam Gerhardsdr Sacklén (s. 24.04.1755, Mietoinen; k. 11.07.1755, Mietoinen)
- kh Fredrik Adam Gerhardsson Sacklén (s. 18.07.1756, Mietoinen; k. 15.03.1830, Hämeenkyrö)
pso: Susanna Gabrielsdr Melander (s. n. 1765, Pyhämaa?; a. 1784; k. 1836)
- Maria Gustava Adam Gerhardsdr Sacklén (s. 07.12.1757, Mietoinen; k. 31.12.1760, Rauma)
- Charlotta Christina Adam Gerhardsdr Sacklén (s.19.03.1759, Mietoinen)
- Johanna Elisabet Adam Gerhardsdr Sacklén (s. 02.05.1760, Rauma; k. 1828)
pso: rykm. majoitusmestari Michael Johan Wilhelmsson Hising (s. 09.08.1741, Fagervik; a. 1781; k. 15.05.1808)
- Eva Maria Adam Gerhardsdr Sacklén (s. 19.10.1761, Rauma; k. 08.12.1804, Rauma)
- Adam Gerhard Adam Gerhardsson Sacklén (s. 02.01.1763, Rauma)

III. kpt., viskaali Henrik Johan Carl Gustafsson Wedeman (r. 23.02.1701, Karintaka, Vehmaa; k. 06.05.1750, Antrea)
pso: Brita Fritz (s. n. 1700; k. 02.04.1750, Antrea)
Lapset:
IV. Anna Maria Johan Henriksdr Wedeman (s. 18.02.1723, Oulu)
IV. Hedvig Johan Henriksdr Wedeman (s. 12.01.1731, Gillobacka, Kirkkonummi)
IV. Christina Johan Henriksdr Wedeman (s. 28.11.1733, Helsinki)

III. tykkiväen konstaapeli Joakim Carl Gustafsson? Wedeman (s. n. 1705; k. >1736)

III. Hedvig Sofia Carl Gustafsdr Wedeman (s. 1709; k. 1748)
pso 1: kpt. Lars Claesson Jägerhorn (r. 15.09.1684, Storgård, Luonnonmaa, Naantali; a. 1729; k. 15.01.1739, Turku)
pso 2: kpt. Wilhelm Ehrenstolpe (s. n. 1690; a. >1739)

Lähteet:
Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden I-IV, s. 9, 223, 465
Selinheimo: SSV IX (1925), s. 87-145
Ilmoniemi: Genos 2(1931), s. 1-5
Lewenhaupt: Karl XII:s officerare : biografiska anteckningar. 2.
Personhistorisk tidskrift 1898-1899, s. 114
Kotivuori: H:gin ylipoppilasmatrikkelin verkkoversio
Hiski
SSHY:n digitoidut kirkonkirjat

- - -

Bodniemi37

22.01.10, 19:51

Helena V.

23.01.10, 01:01

Hei,

Kiitos kontribuutiostasi jälleen kerran Ritva!

Olen kyllä tutustunut (melestäni perinpohjin) Ilmoniemen artikkeliin ja Släktbok. Ny följdiin (s. 53, jossa vain maininta Rötker Boismanin tyttärestä naimisissa mikkeliläisen katselmuskirjuri Michel Magnus Wehmanin kanssa perustuen Iimoniemen artikkeliin), mutta artikkeleita:
- Luther, Georg: Borgmästaren Reinhold Boisman och hans söner. 38:221-236 ja
- Ramsay: Personhistorisk Tidskrift 1913, ss. 126-129 ja Finsk Tidskrift 1914 II, ss. 362-367 (jossa ilmeisesti esittää nimen kehityksen kulkeneen Wedeman > Wedman > Weman, miltä se esim. Rauman osalta näyttääkin ja maininnat Ludvig Joakim Wedemanin leskestä poikansa kanssa)
en ole saanut vielä käsiini.

Näiden tässä ketjussa käsiteltyjen varhaisempien nimenomaan Wedemanien tai Wedmanien (kenenkään kohdalla en ole nähnyt yhtään Wehman/Weman merkintää) osalta täytyy kyllä sanoa, että kontaktipiirit näyttäisivät liikkuvan melko puhtaasti aatelispiireissä ja Varsinais-Suomessa. Kunnes sitten nk. vajoavat 1700-luvun puolivälin paikkeilla upseeris- ja pappissäätyihin sekä kauppias-piireihin, kuten niin monen muunkin ulkomailta tulleen aatelissuvun vesat.

Minun on vaikea kuvitella Juvan Vehmaisista mahd. lähtöisin olevia Wemaneja ja Wedemaneja sukuperältään mitenkään toisiinsa liittyviksi, ainakaan toistaiseksi näkemieni viittausten ja lähteiden perusteella. Ehkä en oikein ymmärrä lukemaani, mutta en mistään esim. Ilmoniemen artikkelissa löydä mitään todisteita hänen väitteelleen, että Wedeman ja Weman ovat sama suku. Ensin hän lyttää Gösta G:son Wemanin kirjoituksen v. 1912 (en ole nähnyt, mutta Ilmoniemen kuvaus vaikuttaa uskottavalta - ehkä on aivan potaskaa tältä osin?) ja sitten Ramsayn y.m. artikkelin(, joka on ilmestynyt Frälsesläkter... jälkeen ja joka pitää nähdä) ja vaan töräyttää, että sama suku ovat. Loppuartikkeli kertoo Juvasta, Mikkelistä ym. Itä-Suomesta ja mainitsee pelkkiä Wehman/Wemaneita (onko kenenkään varhaisen Itä-Suomen Wemanin merkinnöissä koskaan erehdyksessä Wedeman?) - ei ketään tässä ketjussa kyseenä olleista Wedemaneista eikä mitään heidän vaiheistaan.

Seuraavassa Ramsayn Frälsesläkterin maininnat Wedemaneista, joita ei tässä ketjussa vielä ole käsitelty:

Ramsay kertoo Frälsesälkter..., s. 9, varusmestari Carl Gustaf Wedemanista näin:
(Anckarsköld, tab V, Arvid Arvidsson A., 1. pso Hebla Larsdr Jägerhorn, h. 24.10.1697 Töfsala kyrka; pso 2. Hedvig Maria Johan Gabrielsdr v. Falkenberg, eli 1715 Sjussholm)
"1. Maria, gift med kvartermästaren Karl Gustaf Wedeman, och med honom 1715 bosatt i Stockholm, dit de flyktad för fienden. Kvartermästaren Wedeman, slagrörd, hade ett helt år varit under "ryssens okristliga slafveri och oktvingande" med hustru och barn, tills de omsider blefvo frälsta genom äldste sonen Karl Gustaf, som var partigängare (11: Sv R Biogr. Wedeman)."

Carl Gustaf Wedeman vanhemmasta Ramsay kertoo samasta oikeusjutusta, jonka Y. Kotivuori on liittänyt HYO:n viittauksiin, s. 465 (Sölfverarm, tab. 2) näin:
"Katarina, fick 1686 på Sunila sitt andra oäkta barn, till hvilket kvartermästaren Karl Gustaf Wedeman var fader (6: Vemo D.). Hon nämnes icke i arfskifftet 1692, och var således då redan afliden."
Tässä siis toinenkin tuomiokirjaviittaus samaan tapahtumaan - Kotivuoren viittaus on Taivassalon käräjiltä 1687.

Ramsay, s. 223
(Jägerhorn af Storby tab 9, Maj. Klas Jägerhorn,1. pso Märta Ernstsdr Lindelöf, 2 pso n. 1675 Beata Larsdr Lindelöf), lapsista:
2. kpt. Lars, kast. 15.9.1684 Storgården, k. 15.1.1739 Turku, pso 1729 "Hedvig Sofia Wedeman, i hennes 1:a gifte, f. 1709, d. 1748, dotter af kvartermästaren Karl Gustaf Wedeman och Maria Anckarsköld, n:r 274, samt gift 2:o med kaptenen Wilhelm Ehrenstolpe, n:r 91. - Barn: se Anrep, tab. 16; Wasastjerna, tab 17."

Edellä listaamani teoreettinen sukukaavio perustuu kaikkiin aiemmin ketjussa mainittuihin ja aiemmin tiedossani olleisiin tiedon hippusiin varhaisista Suomen Wedemaneista, kaikki aivan ristiriidatta toisiinsa kytkettävissä olevina (vain Joakim W. on pelkkä kysymysmerkki). Esimerkiksi Selinheimon Wedemanit:
- Seifertin mainitsee myös Lewenhaupt - tosin Zeifertinä
- anoppipuoli "rouva Falkenberg" - ratsumestari Arvid Arvidsson F:n 2. pso oli Hedvig Sofia von Falckenberg/ Ramsay, http://runeberg.org/pht/1899/0127.html
- 1696 (silloisen kornetin) Carl Gustaf W. äiti Margareta Patientia - molemmat etunimet leskirouva von Lathausenille?! (sedät ovat voineet asua koko ajan Saksan maalla, vaikka kauppakirja 1682 Meklenburgin tiloista vahvistettiin Turussa).

Men, men, tutkimattomia lähteitähän piisaa...:oo:

t. Helena V.

PS. Anneli Kotisaaren netissä näkyvässä tutkimuksessa http://www.annelikotisaari.net/Christina.O.Sursill.htm
Sackliniuksen pso Maria Margareta Wedemanin vanhemmiksi on merkitty Carl Gustaf W. ja Maria Anckarsköld, mutta epäilen suuresti, että tässä on yksi sukupolvi Wedemaneja jäänyt välistä pois.

Helena V.

23.01.10, 02:05

Hei,
Tarkistin vielä Aminoff-Winbergin pakolaislistat, joista ilmeni:

- varusmestari Carl Gustaf Wedeman kuoli Tukholmassa marraskuussa 1715 (nro. 2818), vaimo Maria von Anckarsköld kolmen lapsen kanssa sai tukea vielä 1719.
- löytyi uusi miespuolinen Wedeman v. 1716: nr 4883 "Mathias Wedeman, Stads Fiscal och ArchlieMästare _gl. och siuklig."

t. Helena V.

Bodniemi37

23.01.10, 08:56

Kiitokset lisätiedoista, Helena!

Ramsayn kirja-arvion Personhistorisk Tidskriftissä voit lukea täältä (http://www.archive.org/details/personhistoriskt191314pers).

Terveisin,

Ritva

Tapani Kovalaine

23.01.10, 18:18

Bodniemi37

23.01.10, 22:30

Arvid Baumanin lapsuuskodin perheessä oli 13 sisarusta, jotka syntyivät vuosina 1727-1756. Yksikään sisaruksista ei ollut Joakim, joten Arvid Bauman päätti v. 1787 pojalleen antaa etunimen Joakim. Ja minkähän takia?

Voi olla niinkin, että Arvidin vaimo Anna Elisabet sattui olemaan turkulaisen tykkikonstaapeli Joakimin tytär. Anna Elisabet Wedemanilla oli ehkä Raumalla mummo, jota hän ei joutanut hoitamaan. Hänen siskonsa Ulrika Lovisa Joakimintytär Wedeman muutti Eräjärven Vetterkullan kartanosta Raumalle 15.3.1774 ja kun mummo Margareta kuoli Rauman pappilassa 17.7.1777, niin jo elokuussa 1777 Ulrika Lovisa palasi takaisin Eräjärvelle asumaan ja ripillä käymään.

Oli myös sisko Beata Joakimintytär Wedeman s. 1748. Hän kuoli Iitin pappilassa 16 vuoden ikäisenä.

Joachim Wedemanin olemassa olosta on ainut vihje, että hän on vuonna 1736 päässyt oikeuden pöytäkirjaan maininnaksi.

Joten valitettavasti ainoat todisteet edellä kerrotulle tulevat kaikessa lyhykäisyydessään tässä Hiskin ja digin muodossa:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/24s194?fi+0016+kastetut+9013)27.3.1787 29.3.1787 Asickala Rippola fourier Arvid Fried. Bauman Anna Elisabet Wedeman Joachim
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/erajarvi/rippikirja_1752-1779_tk110-111/183.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rauma/rippikirja_1772-1777_jk284/186.htm

Huomaan, että tavanomaiseen tapaansa Tapani on jo melkein löytänyt sukupalapelimme puuttuvan osasen. Itse päätin katsastaa vielä Sysmänkin rippikirjan, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sysma/rippikirja_1787-1790_tk842/275.htm. Sieltä löytyi Ulrika Lovisa Wedemanin tarkka syntymäaika. HisKi- ja IGI-tietokantoihin ei kuitenkaan ole päätynyt yhtään 26.6.1755 syntynyttä Wedmania tai Wedemania eikä edes yhtään Ulrica Lovisaa.

Pääkatselmusrullista voisi kenties löytyä tietoa tuomiopöytäkirjassa (KO 24/3 1736) mainitun Turun tykkiväen konstaapelin Joakim Wedmanin palvelupaikasta Beata, Anna Elisabet ja Ukrika Lovisa Wedemanin syntymien aikoihin.

Terveisin,

Ritva

Tapani Kovalaine

24.01.10, 13:41

HORDELIUS - FORSELIUS - STIERNCRANTZ - BOISMAN - WEDEMAN

Nettitietojen ja Hiskin sekä SSHY:n digiarkiston tietojen mukaan:
Kuortaneen kappalainen Karl Hordelius (k. 1703) oli aviossa Agneta Forteliuksen kanssa. Heillä oli poika, rykmentinsaarnaaja Erik Hordelius (k. 1709 Viipurissa), jolla oli puolisona Sara Juliana Stierncrantz (1680 - 1757 Viitasaarella). Sara avioitui leskeksi jäätyään noin vuonna 1710 kapteeni Henrik Boisman'in (1783-1747) kanssa ja heidän perheensä asui Viitasaaren Hilmon tilalla 1727 alkaen.

Henrik ja Sara saivat 18.9.1712 pojan, joka sai isänisän perua etunimen Jacob Boisman. Pojasta tuli kapteeni ja hänen puolisonsa oli Greta Elisabet Wetterberg, jonka sukunimen perusteella oli helppo nimetä 1750-luvulla Eräjärven Koppalan kartano Wetterkullan kartanoksi.

Eräjärven Wetterkullan kartanoon saapui hevospeleillä kiesivaunuissa Agathe Christie'n kirjoista tutun kuvion mukainen henkilögalleria. Perheen lapsille tarvittiin kotiopettajia. Tuli jungfru Brita Elisabet Aspholm s. 1738 ja kun hän muutti Kuhmoisiin 1760, hänen tilalleen tuli Iitistä jungfru Anna Elisabet Sindt s. 1732. Hän ehkä toi mukanaan 1760 tai ehkä vasta 1763 saapui jungfru Ulrika Lovisa Wedeman (1755-1823). Vuonna 1763 tai 1764 (Iitistäkö, ja Beatan kesäkuussa 1764 kuoltuako?) saapui talon isännän sisarpuoli, isosisko, leskeksi jäänyt Eva Juliana Hordelia (1703-1785) ja sai nimensä rippikirjaan heti Ulrikan jälkeen. Kartanoon tulivat myös opiskelijapojat (stud.) Johan Hydenius, Johan Mennander ja Sven Fogelin.

Tuommoisella henkilöjoukolla voisi syntyä mitä vaan. Luultavasti heistä kukaan ei ollut murhaaja. Mutta silti kiperä kysymys kuuluu:

Oliko Ulrika Lovisa Wedemanin äiti Wetterkullasta Sysmään muuttanut ja siellä 1785 kuollut Eva Juliana Hordelia ja oliko tämä luutnantin leski ollut avioliitossa Joakin Wedemanin kanssa?

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/erajarvi/rippikirja_1752-1779_tk110-111/96.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/erajarvi/rippikirja_1752-1779_tk110-111/96.htm)

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/24ouia?fi+0526+haudatut+2376)7.11.1785 18.11.1785 Nuoram. Olckola Lieut. Ä:a Fru Eva Hordelin Ålder.

Helena V.

24.01.10, 16:52

Juu...

Jos Joakim-nimestä lähdetään liikkeelle, niin ihan yksinkertaisesti Anna Elisabet Wedemanin miehen Arvid Fredrik Baumanin kauttakin Joakim-nimi on tuttu - tädin mies oli Joakim Korpenfelt, kuten serkkukin - Asikkalassa, jossa asuivat ja tädin mies sattumoisin takuulla tunnettu henkilö (mestattiin 1765).

t. Helena V.

Tapani Kovalaine

24.01.10, 17:50

1765 21.1.1765 Lill Einäs Gård cornet Sigfrid Joachim Korpenfeldt ... (Afrättad För Begänget Försåteligt Mord. Miste Högra Handen o. Halshöggs)
Oikeudenkäyntiä on yritetty metsästää, mutta toistaiseksi tuloksetta. Ihan kuin olisi haihtunut kuin... Blomstedtkin kyllä asiasta kirjoittaa, että "tarinan mukaan".

Tosiaankin, tuollaista tietoa löytyi googlaamalla Joachim-etunimestä vuoen 2007 viestiketjusta Helenan kertomana. Mutta olisiko Arvid F. Bauman halunnut vuonna 1787 elvyttää pojalleen mestatun etunimen? Muitakin syitä on asiaan saattanut olla. En vielä hylkää teoriaa Wedemanin tyttärien liittymisestä johonkuhun Joakimiin.

Bodniemi37

24.01.10, 18:38

Eräjärven Wetterkullan kartanoon saapui hevospeleillä kiesivaunuissa Agathe Christie'n kirjoista tutun kuvion mukainen henkilögalleria. Perheen lapsille tarvittiin kotiopettajia. Tuli jungfru Brita Elisabet Aspholm s. 1738 ja kun hän muutti Kuhmoisiin 1760, hänen tilalleen tuli Iitistä jungfru Anna Elisabet Sindt s. 1732. Hän ehkä toi mukanaan 1760 tai ehkä vasta 1763 saapui jungfru Ulrika Lovisa Wedeman (1755-1823). Vuonna 1763 tai 1764 (Iitistäkö, ja Beatan kesäkuussa 1764 kuoltuako?) saapui talon isännän sisarpuoli, isosisko, leskeksi jäänyt Eva Juliana Hordelia (1703-1785) ja sai nimensä rippikirjaan heti Ulrikan jälkeen. Kartanoon tulivat myös opiskelijapojat (stud.) Johan Hydenius, Johan Mennander ja Sven Fogelin.

Tapanihan on näemmä lähestulkoon ratkaissut 1755 syntyneen Ulrika Lovisa Wedemanin polveutumisen mysteerin, joten minun tehtäväkseni jää vain todeta, että Anna Elisabet Sindt, oikeammin Zindt, saattoi polveutua nevanlinnalaisesta musikantista Hans Henrik Zindtistä ja Magdalena Elisabet Dobbinista tähän tapaan:

1. Magdalena Elisabet Berendtintytär Dobbin, s. noin 1674, k. 9.4.1744 Turku (ruots. srk.)
(pso Hans Henrik Zindt, nevanlinnalainen musikantti)
| 2. Henrik Kristoffer ?Hans Henrikinpoika Zindt, k. 7.12.1743, Hämeen läänin jalkaväkipataljoonan johdattaja
| (pso Maria ?Paulintytär Paulin, s. 1706, k. 3.9.1772 Kärkölä, Hevonoja)
| | 3. Pehr Henrik Henrik Kristofferinpoika Zindt, s. 4.5.1726 Iitti
| | 3. Anna Elisabet Henrik Kristofferintytär Zindt, s. 29.7.1727 Iitti, Maunuksela, k. 10.1.1776 Kärkölä, Huovila
| | 3. Fredrik Johan Henrik Kristofferinpoika Zindt, s. 12.7.1729 Iitti, Maunuksela
| | 3. Maria Charlotta Henrik Kristofferintytär Zindt, s. 1731, k. 22.11.1792 Hausjärvi
| | (pso Jakob Danielinpoika Steven, s. noin 1704, k. 1.1.1772)
| | 3. Eva Sofia Henrik Kristofferintytär Zindt, s. 1741
| | (pso Henrik Nohrman)
| 2. Hans ?Hans Henrikinpoika Zindt
(Samuel Friedrich)

Oliko Ulrika Lovisa Wedemanin äiti Wetterkullasta Sysmään muuttanut ja siellä 1785 kuollut Eva Juliana Hordelia ja oliko tämä luutnantin leski ollut avioliitossa Joakin Wedemanin kanssa?

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/erajarvi/rippikirja_1752-1779_tk110-111/96.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/erajarvi/rippikirja_1752-1779_tk110-111/96.htm)

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/24ouia?fi+0526+haudatut+2376)7.11.1785 18.11.1785 Nuoram. Olckola Lieut. Ä:a Fru Eva Hordelin Ålder.

Eva Juliana Hordelian syntymävuodeksi ilmoitetaan rippikirjassa 1703, joten - mikäli tuo hänen syntymävuotensa on merkitty oikein - hän olisi voinut niukin naukin olla 1748 syntyneen Beatan, muttei 1755 syntyneen Ulrika Lovisan äiti.

Mahtaakohan muuten Iitin pappila puuttua kokonaan vuosien 1748-1778 rippikirjoista?

Terveisin,

Ritva

Helena V.

24.01.10, 18:52

Hei Tapani,

Ei toki pidäkään! Kunhan huomautin, että tuommoinenkin Joakim-nimi lähisuvusta löytyy... Ja ei kai tosiaan murhasta mestatun nimeä moni lapselleen tuosta vaan pokkana anna. Vaikka, ei se murhakaan ihan selvä homma vielä(kään) tunnu olevan.

Kummasti siitä ei tunnu löytyvän dokumentaatiota (HMA on kaiveltu)!? Ramsay kertoo (s. 240), että "afrättad för försåtligt dråp" ja viittaa "Lagus saml.". Laguksen kokoelmaa ei vieläkään ole tullut tässä mielessä läpikäydyn.

t. Helena V.

Tapani Kovalaine

24.01.10, 19:13

Eva Juliana Hordelian syntymäaika on rippikirjaan oikein selvästi merkitty ja vuosiluku on 1703. Siihen nähden, että täysin teoreettisella tavalla keksitty isäehdokas Evalle on kuollut 1709, jää laippia syntymäajan virhettä ajatellen tuollaiset seitsemän vuotta.

Kun sukututkimuksessa usein yritetään lyödä päätä seinään (kuten nyt) ja keksiä ihan mahdottomia, niin nyt on Eva Julianan syntymäajaksi laitettava 1703-1709 ja koetettava tuon tiedon valossa päästä pääkatselmusrullista etsimään sopivan tuntuista ja kokoista luutnanttia Evalle. Jos joku on kuollessaan luutnantin leski, niin jostakin se on kaivettava esille perukirja tai edes kyseisen luutnantin nimi.

Jotensakin tuntuu, että Viipuri, Viitasaari, Iitti ja Turku ovat niitä paikkakuntia, joista tämä arvoitus lähtee purkautumaan. Kuka se mahtoi Eva Julianaa hoitaa, jos hänen oletettu äitinsä päätyi uudessa aviossaan mutkien kautta Viitasaarelle?

Bodniemi37

24.01.10, 20:20

Jotensakin tuntuu, että Viipuri, Viitasaari, Iitti ja Turku ovat niitä paikkakuntia, joista tämä arvoitus lähtee purkautumaan. Kuka se mahtoi Eva Julianaa hoitaa, jos hänen oletettu äitinsä päätyi uudessa aviossaan mutkien kautta Viitasaarelle?

Iitin varhaisimmista rippikirjoista ei ainakaan taida apua herua, niihinhän sekä Paulinit että seuraajansa - ainakin minun mielestäni - ovat tehneet merkintöjäään luvattoman slarvisti. Hallintopitäjänä Iitti kuului kaiketi joko Hollolan yliseen tai aliseen kihlakuntaan. Löytyisiköhän digiarkistosta 1700-luvun alkupuoliskon henkikirjoja?

Terveisin,

Ritva

Helena V.

26.01.10, 17:36

Heippa,

Sorry, kun aina väliin vähän kestää...

Eva Juliana Hordelian syntymäaika on rippikirjaan oikein selvästi merkitty ja vuosiluku on 1703. Siihen nähden, että täysin teoreettisella tavalla keksitty isäehdokas Evalle on kuollut 1709, jää laippia syntymäajan virhettä ajatellen tuollaiset seitsemän vuotta.

Kun sukututkimuksessa usein yritetään lyödä päätä seinään (kuten nyt) ja keksiä ihan mahdottomia, niin nyt on Eva Julianan syntymäajaksi laitettava 1703-1709 ja koetettava tuon tiedon valossa päästä pääkatselmusrullista etsimään sopivan tuntuista ja kokoista luutnanttia Evalle. Jos joku on kuollessaan luutnantin leski, niin jostakin se on kaivettava esille perukirja tai edes kyseisen luutnantin nimi.

Jotensakin tuntuu, että Viipuri, Viitasaari, Iitti ja Turku ovat niitä paikkakuntia, joista tämä arvoitus lähtee purkautumaan. Kuka se mahtoi Eva Julianaa hoitaa, jos hänen oletettu äitinsä päätyi uudessa aviossaan mutkien kautta Viitasaarelle?

Släktbok. Ny följd., 2009, s. 18 mukaan Eva Juliana Hordelia on kylläkin 1709 kuolleen rykmentinsaarnaajan Erik Hordeliuksen ja Sara Juliana Stierncrantzin tytär tämän 1. aviosta, mutta hänen puolisonsa oli ltn. Reinhold Jacobsson? Boisman, s. 1697 Karjalassa, k. 25.5.1752 Viitasaaren Jurvansalossa. Lähdeviitteen mukaan (RA Sääksmäki domsaga boupteckning 12.1.1753 fol. 140, s. 26) Eva Juliana H. eli Jurvansalossa 1755.

t. Helena V.

Tapani Kovalaine

26.01.10, 18:03

Helena V.

26.01.10, 18:07

Hei,

Reinhold Boisman kuolee Viitasarella:
25.5.1752 31.5.1752 Jurvansalo En lieutn. Reinhold Böisman 56
alkup - PIK: ik.
alkup - ALKUPKOMM:

Näkyy Eva Juliana muuttaneen Viitasaarelta:
1.4.1763 Jurvansalo Lientn.fru Eva Juljana Hardelin Orivesi

alkup - MUUTTONRO: 79
Sitten on Eräjärvellä ripillä 11.6.1764 ja 14.7.1765, kunnes muuttaa Laukaaseen 1766 (sisarpuolen Anna Sofia Henriksdr Boisman-Tuderuksen luo).

Kovin vaikuttaisi lapsettomalta pariskunnalta Reinhold Boisman ja Eva Juliana Hordelin, kun lesken pitää juosta miehen ja omissa sukulaisissa?

t. Helena V.

Helena V.

26.01.10, 18:23

Hei,

Tapani ehtikin jo...:)

Ehkä Eräjärvellä oli vaan Boismanien pojille kotiopettajia ja tytöille "seuraneitejä", kun näitä neitokaisiakin siellä ramppasi? Lovisa Ulrikakaan ei ehtinyt käydä Eräjärvellä edes ripillä. Samaahan on voinut olla tekemässä Beata Wedeman Iitissä.

Isättömiä ja äidittömiä ovat "sisarukset" edelleen. "Orpotyttärien" isäksi Henrik Johan Wedeman olisi edelleen ihan hyvä arvaus.

t. Helena V.

PS. Personhistorisk Tidskriftin 1913/ Ramsay mukaan kpt. Carl Gustaf Wedeman nuoremman pso (siis 2. pso) oli muuten Margareta Norberg. - Ettei vaan saattaisi olla ollut Nordbergin?...

TerhiA

26.01.10, 18:25

Eva Hordelia näkyi Viitasaarella usein kastetodistajana, ensimmäisen kerran 14.6.1723 ja viimeisen kerran 18.10.1761.

Helena V.

26.01.10, 18:37

Isättömiä ja äidittömiä ovat "sisarukset" edelleen. "Orpotyttärien" isäksi Henrik Johan Wedeman olisi edelleen ihan hyvä arvaus.No ei tosiaan... unohtakaa! Korkeintaan Henrik Johan W:n mahdollisen pojan tyttäriä.

t. Helena V.

Tapani Kovalaine

26.01.10, 18:41

Isättömiä ja äidittömiä ovat "sisarukset" edelleen. "Orpotyttärien" isäksi Henrik Johan Wedeman olisi edelleen ihan hyvä arvaus. t. Helena V.

Henrik Johan Wedeman näyttää nettitietojen mukaan olleen yksiavioinen ja esikoinen syntyi Brita Fritz'in kanssa 1723 ja kun pariskunta Antreassa kuoli vuosina 1750 ja 1751, niin orpotyttöjen tähän mennessä keksityt syntymävuodet 1748, 1750 ja 1755 eivät trimmaa tuon pariskunnan elinkaaritietojen kanssa.

Lisää miehiä Wedemanin sukuun - sellainen on toive!

PS. Helena ehti jo perua arvauksensa, joten tämän viestini voi unohtaa.

Bodniemi37

26.01.10, 18:43

Hyvä Helena! Siinäpä tuli suru-uutinen. Reinholdin poismeno on sittemmin laajasti huomioitu, mm. Hiskissä seuraavasti:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/24sr8a?fi+0628+haudatut+1148)25.5.1752 31.5.1752 Jurvansalo En lieutn. Reinhold Böisman 56
Eva Julianalla on ollut perusteltu syy Wetterkullassa asumiseen.

Iitin vanhat 1700-luvun alkupuolen henkikirjat ovat nätisti netissä ja on siellä myös säätyläisten ja tykistön upseerien verojen ja palkanmaksua koskevat tiedot. Mitään Wedemania ei sieltä pomppaa esille, joten voihan Joakim!!

Joudunpa taas kerran toteamaan: vanhuus ei tule yksin...:(. Kaikkien muiden Jakob Boismanin ja Katarina Gabrielintytär Hermigierin lasten tiedot olen nätisti päivittänyt menneenä suvena, vaan Reinholdin (Jakobinpoika kysymysmerkillä) olen unohtanut. Senpä tähden en tunnistanut Eva Juliana Hordeliaakaan. Löysin myös Iitin henkikirjat, mutten yhtään Wedemania.

Terveisin,

Ritva

Helena V.

26.01.10, 18:56

Eva Hordelia näkyi Viitasaarella usein kastetodistajana, ensimmäisen kerran 14.6.1723 ja viimeisen kerran 18.10.1761.

Kiitos Terhi!

Tuolla näkyvät olevan kummeina 14.6.1723 ja jo naimisissakin kenttävääp. Reinhold Boisman ja kenttävääpelin vaimo Eva Juliana Hordelia
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/viitasaari/syntyneet_1711-1730_uk594/44.htm

t. Helena V.

Minna K.

26.01.10, 22:42

Palapelistämme puuttuu edelleen yksi herrahenkilö (ilmeisesti sotilas eli olisiko voinut olla Joakim Wedeman?), joka kuollessaan jätti perheensä suureen köyhyyteen? Hän saattoi olla sekä Beatan (kuoli nuorena tyttönä Iitin pappilassa, jota en löytänyt rippikirjasta), Anna Elisabetin että Ulrika Lovisan isä.

Terveisin,

Ritva

Löytämäni perukirja tukee oletusta sisaruksista.

Helsingin raastuvanoikeuden perukirjoista löytyy 12.2.1761 laadittu perukirja tykistön luutnantti Joachim Wedemanin jälkeen. Wedeman on kuollut joulukuun alussa ja hänen vaimonsa Anna Christina Lang pian hänen jälkeensä. Lapsia ovat perukirjan mukaan tyttäret Maria Sophia 19 v., Beatha Sophia 14 v., Anna Elisabet 12 v. ja Lovisa Ullrica 7 v. sekä pojat Gustaw Reinholt 22 v. ja Carl Gustaw 5 v.

Nya Älvsborgissa on syntynyt 7.4.1750 Anna Lisa Wedeman, vanhemmat tykistön luutnantti Joachim Wedeman ja Anna Catharina Lang. Näille vanhemmille ko. seurakunnan syntyneistä löytyy myös poika Carl Adolf, s. 1756.

Nimissä on siis hieman heittoa, mutta sopisi kyllä, että tykistön luutnantti olisi n. 1760 saanut komennuksen Nya Älvsborgista Helsinkiin. Onko tämä luutnantti sitten peräti sama henkilö kuin Turussa mainittu konstaapeli? En ole löytänyt mitään varmistusta sotilasasiakirjoista, jotka tykistön osalta ovat niukanlaiset. Nya Älvsborgin rippikirjatkaan eivät auta, sillä ne ovat vain luetteloita kirkossa käyneistä, tyyliin "luutnantti Wedeman vaimoineen".

Poikien vaiheista en ole löytänyt mitään vinkkiä. Vanhempi pojista on tuskin tullut edes Helsinkiin, sillä perunkirjoituksessa omaisuuden ilmoittaa vanhin tytär. Maria Sophia todennäköisesti vilahtaa Rauman pappilassa 1764 ja lähtee Tukholmaan. Beatha Sophian, Anna Elisabetin ja Lovisa Ullrican vaiheet onkin täällä jo kerrottu. Perukirjassa mainitut iät täsmäävät varsin hyvin Suomeen jääneisiin sisaruksiin.

Terveisin
Minna Koukkari

TerhiA

26.01.10, 22:59

Tuolla näkyvät olevan kummeina 14.6.1723 ja jo naimisissakin kenttävääp. Reinhold Boisman ja kenttävääpelin vaimo Eva Juliana Hordelia
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/viitasaari/syntyneet_1711-1730_uk594/44.htm

Juuri tuosta päivämäärästähän mainitsin, että se oli ensimmäinen kerta, jolloin Eva Hordelia näkyi Viitasaarella k.todistajana. RB:n titteli oli Fändrich ja Evan Fändrikskan (vähän jäävät viimeiset kirjaimet tummiksi). Fältwäbel oli tuo Erich Steenrooth.

Bodniemi37

27.01.10, 08:52

Löytämäni perukirja tukee oletusta sisaruksista.

Helsingin raastuvanoikeuden perukirjoista löytyy 12.2.1761 laadittu perukirja tykistön luutnantti Joachim Wedemanin jälkeen. Wedeman on kuollut joulukuun alussa ja hänen vaimonsa Anna Christina Lang pian hänen jälkeensä. Lapsia ovat perukirjan mukaan tyttäret Maria Sophia 19 v., Beatha Sophia 14 v., Anna Elisabet 12 v. ja Lovisa Ullrica 7 v. sekä pojat Gustaw Reinholt 22 v. ja Carl Gustaw 5 v.

Nya Älvsborgissa on syntynyt 7.4.1750 Anna Lisa Wedeman, vanhemmat tykistön luutnantti Joachim Wedeman ja Anna Catharina Lang. Näille vanhemmille ko. seurakunnan syntyneistä löytyy myös poika Carl Adolf, s. 1756.

Nimissä on siis hieman heittoa, mutta sopisi kyllä, että tykistön luutnantti olisi n. 1760 saanut komennuksen Nya Älvsborgista Helsinkiin. Onko tämä luutnantti sitten peräti sama henkilö kuin Turussa mainittu konstaapeli? En ole löytänyt mitään varmistusta sotilasasiakirjoista, jotka tykistön osalta ovat niukanlaiset. Nya Älvsborgin rippikirjatkaan eivät auta, sillä ne ovat vain luetteloita kirkossa käyneistä, tyyliin "luutnantti Wedeman vaimoineen".

Poikien vaiheista en ole löytänyt mitään vinkkiä. Vanhempi pojista on tuskin tullut edes Helsinkiin, sillä perunkirjoituksessa omaisuuden ilmoittaa vanhin tytär. Maria Sophia todennäköisesti vilahtaa Rauman pappilassa 1764 ja lähtee Tukholmaan. Beatha Sophian, Anna Elisabetin ja Lovisa Ullrican vaiheet onkin täällä jo kerrottu. Perukirjassa mainitut iät täsmäävät varsin hyvin Suomeen jääneisiin sisaruksiin.

Huomenta, Minna, ja kiitokset, olet tehnyt hienon löydön! Jonas Hedbergin kirjassa Kungliga Finska artilleriregementet. Skrifter utgivna av Svensk Litteratursällskapet i Finland 404(1964) saattaa olla lisätietoja tykistönluutnantti Joachim Wedemanista.

Terveisin,

Ritva

Tapani Kovalaine

27.01.10, 09:13

Googlaten kiitokset Minnalle mainiosta löydöstä!

Det finns 8 som heter Wedeman i Sverige, vilket gör det till efternamn nr 1622 i popularitet.

Tapani
Eeva Koukkarin (k. 1899) pojan pojanpoika

Minna K.

27.01.10, 09:27

Jonas Hedbergin kirjassa Kungliga Finska artilleriregementet. Skrifter utgivna av Svensk Litteratursällskapet i Finland 404(1964) saattaa olla lisätietoja tykistönluutnantti Joachim Wedemanista.

Terveisin,

Ritva

Muistaakseni ei löydy sieltäkään Wedeman-nimeä. Olen senkin opuksen joskus toiveikkaasti selannut.

T. Minna

Bodniemi37

27.01.10, 13:03

Muistaakseni ei löydy sieltäkään Wedeman-nimeä. Olen senkin opuksen joskus toiveikkaasti selannut.

Kiitos tiedosta, Minna! Huomasin äsken Vpl Pyhäjärven ripppikirjoja selatessani, että varanimismies Arvid Carlsonin puolison Johanna Molanderin syntymävuodeksi on merkitty 1790, joten tuolloin vielä maanmittari Gelinin kanssa aviossa ollut Lovisa Ulrika Wedeman ei voinut olla hänen äitinsä.

Näyttää kuitenkin erittäin todennäköiseltä, että Johanna Molander kuului Hirvensalmen Molander-sukuun, sillä hänen Pyhäjärvellä kastetun esikoislapsensa kummina mainitaan myös rva Savén, valitettavasti ilman etunimeä. Arvelen, että ko. kastetodistaja oli joko Lovisa Ulrika Wedemanin puolison Karl Johan Molanderin Viipurissa asunut veljentytär Maria Sofia Molander (pso vääpeli Gustaf Fredrik Savén) tai toisen veljen Erik Adam Molanderin Luopioisissa vihitty puoliso Anna Albertina Savenius.

Terveisin,

Ritva

Tapani Kovalaine

27.01.10, 14:27

Viikon mittaan on ollut monenlaista hordoilua näiden orpotyttöjen alkuperää ja esipolvea etsittäessä ja tuli käytyä kyllä Göteborgissakin noin niinkuin nettimielessä. Sikäläinen Joachim Wedeman vaikutti pikkuserkulta, sillä kantaisäksi veikattu Joachim on saanut nimikaimoja jälkeläisiä arvatenkin.

Nyt sitten on mietinnässä, kuka on tämä Dorothea Wedeman, joka vihittiin avioon Ruotsin Gotlannin Atlingsbo'ssa 8.2.1722 ja puolison nimi on Olai Helsing. Tämän verran kertoo Family Search vaan ei enempää. Ei ole tietoa kummankaan patronyymeistä.

Helena V.

27.01.10, 17:23

Hei,

Suurkiitokset Minna minunkin puolestani! Ohessa hieman pohdintaa Joakim Wedemanin puolisosta (josta Minnalla epäilemättä on jo enemmänkin tietoja;)):

Nyt kun Joakimin puolison nimi Anna Christina Lang on selvillä, niin väistämättä tulee mieleen, josko oli Petterintytär? Asikkalan Viitailan kartano “siirtyi” 1733 vänrikki Petter Langille (Blomstedtin Asikkalan historian mukaan, s. 465) Hollolan rovasti Benedict Krookilta. Se oli käytännössä lähinnä kruunun sotilastalona, vaikkakin toisaalta sen kerrotaan olleen 1751 asti säätyläisomistuksessa, joskin 1728 lähtien “kruununtilaluontoisena”.

SAY:ssa 1729 alkaen toistetaan eri muodoissa “Jungfru Cath. Galle till lijfztiden förländt efter anniks af den 7 November 1729" tai "Jungfru Cath. Galle till underhåld anslagit"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=211459
Ilmeisesti tällöin oli määritelty jotain erikoisehtoja Margareta Munckin ja Johan Gallen tyttären rälssioikeuksiin.

Petter Lang osti Viitailan perinnöksi 19.6.1762, mutta luovutti jo 1763 puolet pojalleen Berndt Johan Langille ja vielä samana vuonna he myivät tilan kr-vouti Frans Rydmanille. Ilmeisesti Petter Lang ei koskaan asunut Viitailassa - ainakaan en ole häntä siihen liittyen löytänyt.

Tämä kartanon toinen puolisko oli Rauvala, jossa Anna Elisabet Wedeman on 1768 merkittynä “husjungfruksi” ltn. Borgenströmin perheineen pitäessä sitä luutnantinpuustellinaan (edelleen “kr-tilaluonteinen“! - Rouvalaa ei löydy Asikkalan “normaali-SAY:sta” vaan Asikkalan neljänneskunnasta, johon on merkittyinä vain sotilasvirkatalot.)
- - -

Lisäksi olen pohtinut sitäkin, josko Petter Langin puoliso on saattanut olla Krookeja. Vaikkapa vuokraaja, nimismies Johan Bengtsson Krookin ja Maria Lucasdr Sprintin tytär?

t. Helena V.

Helena V.

27.01.10, 19:03

Hei vielä,

Vanhempiinsa linkittämättömiä Wedemaneja (ainakin):

-Ludvig Joakim Wedeman, k. ennen tai noin 1670-luvulla, s. Meklenburg, “aatelinen”; oli kpt. ranskalaisessa palveluksessa, josta erosi 1643; ruotsalaisessa palveluksessa ratsumestarina kenraalimajuri Hans Wachtmeisterin alaisuudessa. Pso Margareta (Patientia) von Lathausen, joka ilmestyi 1670-luvulla Vehmaalle Hans Wachtmeisterin sisaren perheen (pso von Gertten) luokse alaikäisen poikansa Carl Gustafin kanssa.

- Catarina Wedeman, haud. 11.2.1765 Käkisalmi. Pso ev., ritari Carl Gustaf von Nothaft. Lapset Catarina Helena, Carl Gustaf, Fredrik Wilhelm ja Sophia.

- Joakim Carl Gustafsson? Wedeman, k. joulukuussa 1760 (Viapori?). Pso Anna Christina Lang.

- Dorothea Wedeman, pso 8.2.1722 Atlingsbo, Gotlanti N.N. (?) Olai Helsing.
(muuan kornetti Conrad Berndt Wilhelmsson von Gertten - Agneta Rosenbröijerin pojan poika - nai 1729 Sääksmäellä Juliana Gabrielsdr Helsingin)

- Mathias Wedeman, stadsfiskal, arklimästare, v. 1716 “sjuklig och gl.” pakolaisluettelossa Ruotsissa.

- ?Hans Wedmann, kirjanpitäjä v. 1711 Eurajoella.

- ?Bertil Wedman. Pso Carin Biörkram 1723 Puumalassa, jolloin tytär Maria.

t. Helena V.

Bodniemi37

27.01.10, 22:12

Hei,
Lisäksi olen pohtinut sitäkin, josko Petter Langin puoliso on saattanut olla Krookeja. Vaikkapa vuokraaja, nimismies Johan Bengtsson Krookin ja Maria Lucasdr Sprintin tytär?

Olen merkinnyt Petter Langin pojaksi (olenkohan väärässä?) lopulta kapteeniksi ylenneen Carl Gustaf Langin, jonka tarkka syntymäaika on merkitty Leppävirran rippikirjaan, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1753-1760_tk2072/63.htm. Hän oli ylioppilas, vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7099. Hänen puolisonsa oli Artjärven Kinttulan kartanossa 30.1.1752 vihitty Maria Krook, vht Hollolan kirkkoherra Bengt Krook (jonka äiti oli Maria Lukaksentytär Sprint) ja Katarina Printz.

Avioparin Lang & Krook Leppävirran taloudessa asuneen Maria Orraean äiti oli Maria Lukaksentytär Sprintin veljentytär Lucia Petterintytär Sprint, jonka puoliso oli eläkepäiviään Kinttulan kartanossa viettänyt aliupseeri Gabriel Orraeus (jota ei mainita Henrik Falckin sukuselvityksessä).

Maria Orraea avioitui 16.1.1757 Artjärvellä Fabian Henrik Hoffrénin kanssa. Nuoripari ja leskeksi 12.4.1745 jäänyt anoppi Lucia Sprint asuivat yhdessä Leppävirralla, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1753-1760_tk2072/213.htm.

Fabian Henrik Hoffrénin vanhemmat olivat Kuopion pitäjän Haminanlahden kylässä asunut luutnantti Johan Henrikinpoika Hoffrén ja esi-isäni veljentytär, Uukuniemellä 12.1.1695 syntynyt Margareta Fabianintytär Nirkko. (Haminanlahden Hoffrénien sukuhaaraa tullaan selvittelemään Antti Soinin sukukirjasarjan osassa 5.)

Terveisin,

Ritva

Helena V.

28.01.10, 10:54

Hei Ritva!

Samoin kuvioin olen itselleni merkinnyt.:) Niin "oikeaoppisesti" ovat pariskunnan Lang-Krook ensimmäiset lapsetkin 1. Petter 2. Benedict.

Petter Langin, k. 12.4.1771 Asikkalan Hillilän Tommolassa lapsiksi olen kaavaillut:
- ?kpt. Carl Gustaf, pso Maria Bengtsdr Krook
- ?Charlotta, pso kers. Anders Berg
- kenttävääp. Bernhard Johan, pso Hedvig Eleonora Mentscher
- Hedvig Maria, pso vänr. Christian Johan Carl Antonsson Bröijer
- ??Maria Charlotta, pso yo Johan (Gabriel) Colliander
- ?Anna Christina, pso ltn. Joakim Carl Gustafsson Wedeman.

- - -
PS. Aiemmassa viestissäni oli epäselvien Wedemanien joukossa mm.
- Bertil Wedman, pso Carin BiörKram, tytär Maria Puumalassa 1723 (Hiski)
ja Tapanin Gotlannista löytämä
- Dorothea Wedman, pso 8.2.1722 Atlingsbo ... Olai Helsing (IGI)

Nimien samankaltaisuudesta tuli vain mieleeni Aminoff-Winbergin pakolaislistalla 1715 ja 1716 esiintyvä Viipurin pakolainen Dorothea Sprint, pso BjörNram...

t. Helena V.

Bodniemi37

28.01.10, 15:10

Nimien samankaltaisuudesta tuli vain mieleeni Aminoff-Winbergin pakolaislistalla 1715 ja 1716 esiintyvä Viipurin pakolainen Dorothea Sprint, pso BjörNram...

Itse aiheen vierestä:

Ratsumestarin tytär Lucia Sprintkin mainitaan sukulaisineen (sisaruksineen?) pakolaisluettelossa. Eräs Petter Sprint omisti maata (tai oli aiemmin omistanut) Taipalsaaressa vielä 1712 [Viipurin ja Savonlinnan läänin läänintilit 1712 (mf ES2639-2640) KA N8765, s. 1035]. Eversti Tiesenhausenin rykmentin korpraali Ernst Sprint puolestaan avioitui Uukuniemellä 25.7.1709 (HisKi) Katarina Avenarian kanssa. Tämä oli silloisen Lempaalan kappalaisen, myöhemmän Savitaipaleen kirkkoherran Matthias Bromeruksen, myöhemmin Avenariuksen tytär.

Anbytarforumilla keskusteltiin takavuosina Itä-Preussin Sprindteistä. Roland Ek -niminen sukututkija kertoi siinä yhteydessä esiäidistään, Karjalan ratsurykmentin ratsumestarin tyttärestä Lucia Petterintytär Sprintistä, joka kuoli Lappeenrannassa 19.10.1763, vrt. http://aforum.genealogi.se/discus/messages/241/7135.html.

Puolison nimestä (Gabriel Orraeus) päätellen Fabian Henrik Hoffrénin anoppi ja Roland Ekin Lappeenrannassa menehtynyt esiäiti Lucia Petterintytär Sprint olivat yksi ja sama persoona. Kaiken lisäksi rohkenen arvella, että etäserkkuni (asuu kirjaimellisesti kaukomailla) ja tutkijakumppanini Lappeenrannassa elänyt esiäiti Elisabet Orraea oli Lucia Sprintin ja Gabriel Orraeuksen tytär varsinkin, kun yksi hänen ja Karl Gröönin tyttäristä sai kasteessa nimen Lucia Maria (sukulaiseni esiäiti, pso kirjuri ja raatimies Jakob Nybeck). - Lucia Sprintiä ei mainita Lappeenrannan rippikirjassa.

Kaikki lisätiedot Sprint-suvun tiimoilta ovat erinomaisen tervetulleita (Leif Metherkin kirjoitti suvusta vuoden 1999 Suku-postituslistalla, http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Suku_1999_05_msg00462.html).

Terveisin,

Ritva

Helena V.

28.01.10, 15:32

Hei Ritva,

Samat on jälleen tiedot Sprinteistä..;)

Tämänkin olet varmaan Dorothea Sprintistä ja puolisostaan huomioinut:
"[3] Vapaaherra T. CARPELANin tiedonannon mukaan oli Mikael Björnram ollut korpraalina eversti Pahlenin ratsuväessä. Vuonna 1687 hän on ratsumestari ja on hänellä vuodesta 1684 puolisona Dorothea Sprint. Aviopuolisoilla mainitaan kolme lasta."

http://www.genealogia.fi/genos/18/18_1.htm

t. Helena V.

Bodniemi37

28.01.10, 16:55

Tämänkin olet varmaan Dorothea Sprintistä ja puolisostaan huomioinut:
"[3] Vapaaherra T. CARPELANin tiedonannon mukaan oli Mikael Björnram ollut korpraalina eversti Pahlenin ratsuväessä. Vuonna 1687 hän on ratsumestari ja on hänellä vuodesta 1684 puolisona Dorothea Sprint. Aviopuolisoilla mainitaan kolme lasta."

http://www.genealogia.fi/genos/18/18_1.htm

Olikohan Eosandereista kirjoittanut [SSV 17(1933), s. 185-202] Solfrid Cederberg suuresti arvostamani A. R. Cederbergin (alias Saarensepän) puoliso? Viimeksi mainitun mukaan 26.5.1653 Tartossa kuollut opiskelija Johan Bartholdi "On mahdollisesti sama Johannes Bartholdi, joka v. 1651 mainitaan Viipurissa teininä ja syytetään tappelemisesta. Samassa yhteydessä mainitaan myös Axelius ja Carolus Bartholdi." Viipurin R.O.P. I2/11 1651. S.V.A. (Rouva Solfrid Cederbergin tiedonanto.) [Suomalaiset, inkeriläiset ylioppilaat Tarton, Tarton-Pärnun yliopistossa vv. 1632-1710. SSV XXIII(1939), s. 53]

Pojat ovat poikia :). Ylioppilasmatrikkelin verkkoversion toimittamisesta vastaava Y. Kotivuori on päivittänyt matrikkelitietoja myös Iitin Ithimaeus-pappien osalta (em. Axelius Bartholdi ja poikansa). - Johan Bartholdin muistotilaisuuteen painettiin Tartossa julkaisu, johon muistosanojaan kirjoittivat latinaksi Andreas G. Kyander, B. Linna Savonius, Benjamin Krook, Nötheborgensis, Erlandus Hiärne, Ingriae Svecus, Henricus Cl. Platzman, Narvae Svecus, Christiernus Kuuht.

Terveisin,

Ritva