Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : DNA-tutkimukset
mirjamarja
19.01.10, 00:15
Eräs suvun tutkija selitti, että voidaan tutkia samaan sukuun kuuluvat isä-linjalla ja äiti-linjalla.
Jäin pohtimaan, putoaako mies pois ketjusta, jos hän kuuluu sukuun äitinsä kautta.Osasinko siis kysyä järjellisesti? Eli Pitkä riviä isiä, kaikki samaa A:n sukua, mutta sitten vain tyttäriä jossakin polvessa. Katkeaako heidän poikiensa linja siihen? Entä tyttäret? Kuuluvatko he sukuun ollenkaan! :)
Tutkin sukua, joka on levinnyt ympäri Suomen. Dna:n avulla on kuulemma nyt todettu, että samaa sukua sen nimiset ovat, jostakin historian hämäristä asti. Oudoksun vain sitä, että eihän missään suvussa varmaankaan aina ole miespuolista suvun jatkajaa, vaan tyttäret siirtyvät muihin sukuihin ja vievät dna:nsa mennessään.
;)
Miehet voivat tutkia molemmat linjat, mutta me naiset vain äitilinjaa. Pitää pyytää veljeä tai serkkua tutkimaan, jollei enää ole isää elossa. Mitä useampi linja suvussa tutkitaan, sitä laajempi kirjo voi tulla erilaisia haploryhmiä. Pikkuserkkuni tutki meidän äitilinjan U5b1, serkkuni äidin isälinjan N ja oma isälinjani I1 löytyi netistä. Olen yrittänyt keksiä, kuka voisi tutkia isän äitilinjan, joka menee Närpiöön, mutta lähisuvussa ei ole sellaista henkilöä, koska isälläni oli vain sisarpuolia. En tiedä selvittikö tämä sinulle ollenkaan tätä systeemiä, kun en ole asiantuntija, vain tavallinen utelias ihminen. :rolleyes:
mirjamarja
19.01.10, 10:47
Esimerkkinä erän isovanhemman ketju. 1890-luvulla perheessä oli liuta tyttäriä ja vain yksi poika,isoisoisä. Hänellä vain kaksi tytärtä, joista toisella ei lapsia, toisella tyttäriä.
Se isälinja taitaa katketa, vaikka suvussa tällä hetkellä taas on poikiakin?
Minulle ei dna-tutkimus ole ainakaan toistaiseksi tärkeä, mutta varmaankin vastaisuudessa ihmiset alkavat etsiä juuriaan tälläkin tavalla. Olen tutkinut lähiomaisteni sukuja ja huomannut, että vuosisatojenkaan kuluessa eivät suvut ole laajentuneet, vaan seuraavaa sukupolvea vie eteenpäin vain muutama jälkeläinen. Oman isäni linja päättyy kokonaan ainakin nimen kohdalla, koska nimeä käyttää enää 4 eläkeiässä olevaa ihmistä, eikä kenelläkään heistä ole lapsia.
:p:
Minullakin on se käsitys, että nykyisin DNA:n avulla voidaan tutkia pelkästään isä-ketjuja tai äiti-ketjuja. Tuo ketju katkeaa aina, jos suku jatkuukin toisen sukupuolen kautta. Itä-suomalaisissa suvuissahan sukunimi on periytynyt yleensä aina isältä lapsille, joten niissä pitäisi olla aina tuo isäketju samaa nimeä.
Ehkä tekniikka joskus kehittyy niinkin, että kaikki verisukulaisuussuhteet paljastuisivat myös DNA-testissä.
Minullakin on se käsitys, että nykyisin DNA:n avulla voidaan tutkia pelkästään isä-ketjuja tai äiti-ketjuja.
Tässä tarkoitetaan DNA-tutkimuksella ensiksikin miehen Y-kromosomin DNA:n tutkimista. Tämä Y-kromosomi määrittää miehen sukupuolen ja se periytyy isältä pojalle. Naisella ei ole tätä kromosomia. Tässä Y-DNA:ssa tapahtuu mutaatioita joista voidaan päätellä onko geneettinen sukulaisuus mahdollinen ja kuinka kaukana mahdollisesti.
Toiseksi jokainen meistä saa äitinsä munasolusta kotoisin olevan mitokondrion, jonka DNA:sta saadaan vastaava selvitys viivasuorasta äitilinjasta. Siis mitokondrio periytyy äidiltä lapselle, mutta mies ei siirrä sitä eteenpäin, vain nainen. Myös mtDNA:ssa tapahtuu mutaatioita, joista voidaan päätellä mahdollista sukulaisuutta.
Jos nainen haluaa saada DNA-tietoa isästään, niin sen näytteen antajaksi olisi löydettävä joko veli tai sellainen sukulainen, jonka isälinja yhtyy tietoa haluavan isän isälinjaan.
Matti Lund
19.01.10, 12:06
Olen yrittänyt keksiä, kuka voisi tutkia isän äitilinjan, joka menee Närpiöön, mutta lähisuvussa ei ole sellaista henkilöä, koska isälläni oli vain sisarpuolia. :rolleyes:
Kiinnostaa tietää, minkätyyppinen tiedollinen ongelma Sinulla tässä on, joka pakottaa yrittämään vihjeen löytämistä DNA -testin avulla? - Närpiön kohdallahan pienet aukot lähteissä eivät ole niin fataaleja, etteikö sitä kautta yleensä ottaen pääsisi eteenpäin. Aika vaativaahan se selvitys toki joissakin tapauksissa on.
Onko tämä mahdollisesti tyssännyt Sinulla alkuunsa, eli esimerkiksi isäsi äidin isän tiedetään tulleen sukuun Närpiöstä, mutta se kuka edeltää häntä Närpiössä on täysin hämärän peitossa?
Vai kaihertaako vain epävarmuus jonkin löydetyn tiedon osalta?
Siis lähinnä kiinnostaa se asetelma, mikä motivoi Sinut Närpiön juuresi osalta DNA -tutkimukseen. - Oletko heittänyt toivon sen suhteen, että asia voitaisiin saada selville lähteitä tutkimalla?
terv Matti Lund
Kiinnostaa tietää, minkätyyppinen tiedollinen ongelma Sinulla tässä on, joka pakottaa yrittämään vihjeen löytämistä DNA -testin avulla? - Närpiön kohdallahan pienet aukot lähteissä eivät ole niin fataaleja, etteikö sitä kautta yleensä ottaen pääsisi eteenpäin. Aika vaativaahan se selvitys toki joissakin tapauksissa on.
Onko tämä mahdollisesti tyssännyt Sinulla alkuunsa, eli esimerkiksi isäsi äidin isän tiedetään tulleen sukuun Närpiöstä, mutta se kuka edeltää häntä Närpiössä on täysin hämärän peitossa?
Vai kaihertaako vain epävarmuus jonkin löydetyn tiedon osalta?
Siis lähinnä kiinnostaa se asetelma, mikä motivoi Sinut Närpiön juuresi osalta DNA -tutkimukseen. - Oletko heittänyt toivon sen suhteen, että asia voitaisiin saada selville lähteitä tutkimalla?
terv Matti Lund
Olen kyllä saanut paljon tietoa Beata Matintytär Langelsin isän suvusta nimenomaan Matti Lundilta, kiitos siitä, mutta Beatan äidin suku on jäänyt tuntemattomaksi. Joku vihjasi, ettei Margeta Månsdotter olisi Beatan äiti. Yleensäkin kiinnostaa DNA-tutkimus, ei kai siihen mitään muuta syytä tarvitse ollakaan kuin uteliaisuus. :rolleyes:
mirjamarja
19.01.10, 12:27
Jos nainen haluaa saada DNA-tietoa isästään, niin sen näytteen antajaksi olisi löydettävä joko veli tai sellainen sukulainen, jonka isälinja yhtyy tietoa haluavan isän isälinjaan.
Minulla lienee sitten kiire, koska isäni puolelta kuulun siis sukuun, jossa miespuolisia suvun nimen kantavia jälkeläisiä ei ole muita kuin veljeni, jotka ovat siis jo eläkeiässä!
Tulee vain mieleeni, että jos suku sammuu tähän, niin mitä hyötyä tuleville polville olisi dna:n tiedoista? Vai voisiko toivoa (?) että dna:n perusteella joskus ilmaantuu kauan kadoksissa ollut sukuhaara?
:rolleyes:
... niin mitä hyötyä tuleville polville olisi dna:n tiedoista?
Harvoin on DNA-tutkimuksesta mitään hyötyä, paitsi sellaisissa tapauksissa, joissa isyystutkimuksia jo käytetään.
Minun tutkimusalueellani Lappeen itälaidalla sukujen juuret katkeavat v 1700 aikoihin tai jo aiemmin. Ison vihan ja pikkuvihan vuoksi arkistoissa on puutteita. Tilat tyhjenivät 1600-luvulla, osa vielä 1700 luvullakin. Mistä uudet isännät tulivat, ratkeaa ehkä DNA:n avulla, jos silläkään.
Esimerkki. Tilalla on perimätieto, että sille muutti ruotsalainen rakuuna Salakan tilalta. DNA voi ehkä kertoa (jos on läheisiä osumia vain Suomen ulkopuolella), että ehkä oli kyseessä ruotsinmaalainen rakuuna, joka oli sotinut aikansa Suomessa ja oli vain majoitettuna Lappeelle Salakan tilalle. Tai: hän oli luultavasti lappeelainen, joka oli saanut Ruotsin armeijassa ruotsalaisen lisänimen (näin siis, jos DNA täsmää jonkin toisen lappeelaisen suvun - esim Salakan - kanssa).
Entä jos jompikumpi testi tuo hyvän tuloksen, onko se hyötyä vaiko vain "kiva tietää". Eikö koko sukututkimus ole enimmäkseen ainakin "kivaa tietää"?
Matti Lund
19.01.10, 13:55
Olen kyllä saanut paljon tietoa Beata Matintytär Langelsin isän suvusta nimenomaan Matti Lundilta, kiitos siitä, mutta Beatan äidin suku on jäänyt tuntemattomaksi. Joku vihjasi, ettei Margeta Månsdotter olisi Beatan äiti. Yleensäkin kiinnostaa DNA-tutkimus, ei kai siihen mitään muuta syytä tarvitse ollakaan kuin uteliaisuus. :rolleyes:
Joo, ei Margeta "Månsintytärtä" ole tutkimuksissani tullut vastaan enkä ole sellaista henkilöä missään Närpiöön liittyvässä tutkimuksessani esittänytkään, vaan ilmeisesti joku aivan toinen.
Sen sijaan olen esittänyt Margeta Mårtenintyttären, joka oli hyvin todistettavasti sen Beatan äiti, joka oli naimisissa Efraim Lauroselan kanssa.
Nimittäin, minähän esitin selvityksessäni useamman käräjäpöytäkirjaotteen, joissa tämä Beata siskonsa Annan kanssa olivat äidinperinnön saajina tämän Margeta Mårtenintyttären jälkeen. (Kun nyt puhutaan DNA:lla jäljittämisestä, niin kiinnostaa aikajänne, eli että kuinka pitkän matkan takaa tässä tapauksessa, niin totean vielä, että tämä Margeta Mårtenintytär oli syntynyt lähellä vuotta 1670 ja kuollut joskus isonvihan aikana ja hänen tyttärensä Beata Matsintytär 25.01.1707.)
Närpiöhän on monista vaikeuksistaan huolimatta sellainen paikka, joissa eräitten keskeisten rahvaan sukujen juuria voidaan seurata luotettavasti 1400 -luvun puolelle asti ja tiedossani on parisenkymmentä 1300 -luvulla eläneen isännän nimeä ja asuinpaikkaa, joista selvityksessäni Nämpnäsin osalta esitin Jop Gudzen, joka oli kylän vanhin vuonna 1442 ja saattaa olla meidän molempien esi-isä, mutta välistä puuttuu yksi linkki, eli Jopin lapsen nimi 1400 -luvulta, jotta pätevä sukujohto häneen onnistuisi yhtenäisenä ketjuna.
terv Matti Lund
Ps. Rohkenen luonnehtia, että tuskin meidän elinaikanamme ja ehkei vielä lapsiemmekaan, DNA - tietokantoihin saada niin kattavaa ja tarkkaa testimateriaalia, että niistä saataisiin mitään sellaista informaatioarvoa, joka antaisi suuremman varmuuden polveutumisesta jostakin 1600 -luvulla eläneestä esivanhemmasta kuin yksiselitteinen perinnönjakoasiakirja kuten tässä tapauksessa on kysymyksessä.
terv Matti Lund
Ps. Rohkenen luonnehtia, että tuskin meidän elinaikanamme ja ehkei vielä lapsiemmekaan, DNA - tietokantoihin saada niin kattavaa ja tarkkaa testimateriaalia, että niistä saataisiin mitään sellaista informaatioarvoa, joka antaisi suuremman varmuuden polveutumisesta jostakin 1600 -luvulla eläneestä esivanhemmasta kuin yksiselitteinen perinnönjakoasiakirja kuten tässä tapauksessa on kysymyksessä.
Asiakirjoista selvitetty sukulaisuus todistaa sukulaisuuden perintöoikeudellisessa mielessä. Tällä metodilla voidaan vahvistaa sukulaisuus sekä mieslinjaa, että naislinjaa ja näiden kaikkia yhdistelmiä pitkin.
DNA-tutkimuksella voidaan selvittää erikseen mies- ja naislinjoja pitkin geneettisen sukulaisuuden todennäköisyyksiä, mutta aikajänne ei välttämättä selviä.
Dokumentteihin perustuva sukututkimus ei vahvista geneettistä sukulaisuutta.
Tällä hetkellä SuomiDNA-projektissa on n. 900 mtDNA-testitulosta (äitilinja). En tiedä varmuudella paljonko on tehty ns. täystutkimuksia (full genom), mutta projektin admininstraattorin mukaan 40 % täystutkimuksen tehneistä löytää täysosuman. (minä löydän kaksi täysosumaa.) Yhteisen esiäidin nimi selviää vain harvoin tai testin teettäneet ovat tienneet olevansa sukulaisia. Testien lisääntyessä täysosumien määrä todennäköisemmin kasvaa.
Joo, ei Margeta "Månsintytärtä" ole tutkimuksissani tullut vastaan enkä ole sellaista henkilöä missään Närpiöön liittyvässä tutkimuksessani esittänytkään, vaan ilmeisesti joku aivan toinen.
Sen sijaan olen esittänyt Margeta Mårtenintyttären, joka oli hyvin todistettavasti sen Beatan äiti, joka oli naimisissa Efraim Lauroselan kanssa.
Nimittäin, minähän esitin selvityksessäni useamman käräjäpöytäkirjaotteen, joissa tämä Beata siskonsa Annan kanssa olivat äidinperinnön saajina tämän Margeta Mårtenintyttären jälkeen. (Kun nyt puhutaan DNA:lla jäljittämisestä, niin kiinnostaa aikajänne, eli että kuinka pitkän matkan takaa tässä tapauksessa, niin totean vielä, että tämä Margeta Mårtenintytär oli syntynyt lähellä vuotta 1670 ja kuollut joskus isonvihan aikana ja hänen tyttärensä Beata Matsintytär 25.01.1707.)
Närpiöhän on monista vaikeuksistaan huolimatta sellainen paikka, joissa eräitten keskeisten rahvaan sukujen juuria voidaan seurata luotettavasti 1400 -luvun puolelle asti ja tiedossani on parisenkymmentä 1300 -luvulla eläneen isännän nimeä ja asuinpaikkaa, joista selvityksessäni Nämpnäsin osalta esitin Jop Gudzen, joka oli kylän vanhin vuonna 1442 ja saattaa olla meidän molempien esi-isä, mutta välistä puuttuu yksi linkki, eli Jopin lapsen nimi 1400 -luvulta, jotta pätevä sukujohto häneen onnistuisi yhtenäisenä ketjuna.
terv Matti Lund
Ps. Rohkenen luonnehtia, että tuskin meidän elinaikanamme ja ehkei vielä lapsiemmekaan, DNA - tietokantoihin saada niin kattavaa ja tarkkaa testimateriaalia, että niistä saataisiin mitään sellaista informaatioarvoa, joka antaisi suuremman varmuuden polveutumisesta jostakin 1600 -luvulla eläneestä esivanhemmasta kuin yksiselitteinen perinnönjakoasiakirja kuten tässä tapauksessa on kysymyksessä.
Kiitos korjauksesta! Tarkoitin tietenkin Margeta Mårtenintytärtä, vaikka kirjoitin väärin. Varmaan ajattelet, että DNA-tutkimus on tapa päästä oikaisemalla maaliin, mutta voihan se olla myös yritys kurkistaa laajempiin näkymiin. Ei kai siitä haittaakaan ole?
Kiva kuulla, että meillä voi olla yhteisiä esi-isiä. ;):)
Matti Lund
19.01.10, 15:51
Kiitos korjauksesta! Tarkoitin tietenkin Margeta Mårtenintytärtä, vaikka kirjoitin väärin. Varmaan ajattelet, että DNA-tutkimus on tapa päästä oikaisemalla maaliin, mutta voihan se olla myös yritys kurkistaa laajempiin näkymiin. Ei kai siitä haittaakaan ole?
Kiva kuulla, että meillä voi olla yhteisiä esi-isiä. ;):)
Herää epäilys, että Sinulle epäilijä on ollut aivan kuutamolla eikä lainkaan perehtynyt itse tutkimuskohteeseen.
Nimittäin:
Margeta Mårtenintytärhän esiintyy puolessakymmenessä eri käräjäasiakirjassa eri aikaan. Lisäksihän hänen nimensä on kirjattu noin 15:een henkikirjaan, tosin ilman patronyymiä, mutta etunimi ei siitä muutu.
Jos joku rohkenee epäillä näitä eli itse asiassa siis väittää kaikkia näitä asiakirjaotteita virhekirjauksiksi, se vaikuttaa täysin hatusta vedetyltä.
Ettei vain joku olisi kiusallaan syöttänyt pajunköyttä???
Suosittelisin suureen varovaisuuteen vihjeiden kuuntelemisessa. Vaadi vastakkaisia asiakirjoja pöydälle, ja vaikenemaan asiassa, ellei niitä ilmaannu.
terv Matti Lund
Ps. minulle riittää hyvin selitykseksi, kun sanot syyksi uteliaisuuden yleensä ottaen, uteliaisuudestahan minäkin tätä kysyin.
Tosin tällä hetkellä itselläni ei ole yhtään sellaista sukututkimusasetelmaa, että tulisi mieleen hakea orientoitumisapua DNA -testaamisella.
Sen sijaan DNA -testit ovat aivan muusta syystä alkaneet kiinnostaa.
Tiedelehdessä oli kesällä mielenkiintoinen artikkeli, jossa toimittaja oli tilannut Kaliforniasta 300 taalan melko kattavan DNA -testin viime kevättalvena ja antoi raportin omasta tapauksestansa.
Lähinnä siitä tuli mieleen, että niin voi testata itsetuntemuksensa, eli yllätykset tuloksissa viestivät itsetuntemuksen, omien taipumusten tietämisen puutteesta.
Esimerkiksi toimittaja harrastaa hölkkää, pystyy juoksemaan pitkään ja hitaasti ja siinä kohtalaisesti menestymään, joten hänelle oli odotettua, että häneltä ei hääppöisesti löytynyt nopeita soluja (television tiededokumentissa Colin Jacksonista niitä taas löytyi hirmuinen määrä).
Testiä myös seurasi hyödyllisiä neuvoja kuten varoitus välttää alkoholin käyttöä, sillä toimittajalta löytyi "juopon geeni", herkkä taipumus joutua alkoholiriippuvaiseksi.
Tuloksia oli noin 20 ominaisuudesta ja "juopon geeni" vaikutti olevan toimittajalle niistä ainoa yllätys. Hänen siis kannattaa jatkaa ylipitkiä juoksumatkoja ja nauttia runsaasti urheilujuomia väkijuomien sijaan.
terv Matti Lund
Matti Lund
19.01.10, 19:59
Asiakirjoista selvitetty sukulaisuus todistaa sukulaisuuden perintöoikeudellisessa mielessä. Tällä metodilla voidaan vahvistaa sukulaisuus sekä mieslinjaa, että naislinjaa ja näiden kaikkia yhdistelmiä pitkin.
DNA-tutkimuksella voidaan selvittää erikseen mies- ja naislinjoja pitkin geneettisen sukulaisuuden todennäköisyyksiä, mutta aikajänne ei välttämättä selviä.
Dokumentteihin perustuva sukututkimus ei vahvista geneettistä sukulaisuutta.
Tällä hetkellä SuomiDNA-projektissa on n. 900 mtDNA-testitulosta (äitilinja). En tiedä varmuudella paljonko on tehty ns. täystutkimuksia (full genom), mutta projektin admininstraattorin mukaan 40 % täystutkimuksen tehneistä löytää täysosuman. (minä löydän kaksi täysosumaa.) Yhteisen esiäidin nimi selviää vain harvoin tai testin teettäneet ovat tienneet olevansa sukulaisia. Testien lisääntyessä täysosumien määrä todennäköisemmin kasvaa.
Just noin jämptistihän se on.
Todistuskategoriat ovat tässä aivan erillään.
Viime kädessä ainoastaan DNA:sta voi todistaa geneettisen sukulaisuuden, sillä silminnäkijätodistus ennen napanuoran katkaisua synnytyshuoneessakin muuttuu nopeasti vain aihetodisteeksi, synnytysdokumenteiksi, joilla ei voi ehdottomasti varmistaa, etteikö äiti olisi marssinut synnytyslaitokselta ulos vaihdokkaan kanssa, vaikkakin moninverroin todennäköisemmin onnistuu lentojätkälle varastaa apteekkarilta valkoinen takki ja ryhtyä yleislääkäriksi Karkkilan terveyskeskuksessa (Tällä sarkastisella vertauksella haluan ainoastaan karkeistaa sitä, että aina missä tahansa tapahtuu sellaista, mitä ei saisi tapahtua ja minkä ei pitänyt olla mahdollista, ja se on aina otettava huomioon millä tutkimusalalla tahansa!).
Aina silloin tällöin täällä on noussut arvailtavaksi se, kuinka hyvin genealoginen sukupuu "mätsää" geneettiseen sukupuuhun. Nämähän eivät tule koskaan täysin kohtaamaan, mutta kunhan näytteitä kertyy myriaadeittain ja laskentatehoa saadaan nykyisestä monenmonta kertaluokkaa kohotettua siten, että suunnaton testitulosten määrä voidaan riittävällä tarkkuudella ajaa läpi, niin saadaan geneettisen sukupuun tiheyttä (siis yhä vain useampia identifikaattoreitten uniikkeja kombinaatioita) seulottua solmukkeiksi geneettiseen sukupuuhun ja sitä kautta yhä vain lähemmäs genealogisen taksonomian sukupuutiheyttä.
Riittävään testitulosten määrään mennee erittäin pitkä aika. Genetiikan edistysaskeleethan ovat johtuneet viime aikoina pitkälti laskentatehon lisäyksestä, kun väliin Mooren laki on käytännössä enemmänkin kuin toteutunut. Mahtavat ajot odottavat, että keruumateriaalia olisi riittävästi kunnon ajoja varten.
M Lund
Sen sijaan DNA -testit ovat aivan muusta syystä alkaneet kiinnostaa.
Tiedelehdessä oli kesällä mielenkiintoinen artikkeli, jossa toimittaja oli tilannut Kaliforniasta 300 taalan melko kattavan DNA -testin viime kevättalvena ja antoi raportin omasta tapauksestansa.
Lähinnä siitä tuli mieleen, että niin voi testata itsetuntemuksensa, eli yllätykset tuloksissa viestivät itsetuntemuksen, omien taipumusten tietämisen puutteesta.
Esimerkiksi toimittaja harrastaa hölkkää, pystyy juoksemaan pitkään ja hitaasti ja siinä kohtalaisesti menestymään, joten hänelle oli odotettua, että häneltä ei hääppöisesti löytynyt nopeita soluja (television tiededokumentissa Colin Jacksonista niitä taas löytyi hirmuinen määrä).
Testiä myös seurasi hyödyllisiä neuvoja kuten varoitus välttää alkoholin käyttöä, sillä toimittajalta löytyi "juopon geeni", herkkä taipumus joutua alkoholiriippuvaiseksi.
Tuloksia oli noin 20 ominaisuudesta ja "juopon geeni" vaikutti olevan toimittajalle niistä ainoa yllätys. Hänen siis kannattaa jatkaa ylipitkiä juoksumatkoja ja nauttia runsaasti urheilujuomia väkijuomien sijaan.
terv Matti Lund
Kun sukututkimuksen yhteydessä puhutaan DNA-testistä, niin on syytä tiedostaa, että silloin on kyse Y-kromosomin DNA-testistä tai (mitokondrion) mtDNA-testistä.
Todennäköisesti ehdin eläissäni saada omaan esipolvikaaviooni DNA-tuloksen useammasta esipolvestani. Tietokanta kasvaa siksi kovaa vauhtia. Toistaiseksi tiedän oman isälinjani, äitilinjani ja äitini isälinjan.
Tuossa yllä Matti Lundin esimerkissä on tutkittu muista kromosomeista löytyvää tietoa joka saadaan tutkituksi samasta näytteestä kuin nuo sukututkimusta palvelevat tulokset.
En tosin näe mitään syytä selvittää DNA:stani alkoholisoitumisen astetta eikä taipumuksiani muihinkaan paheisiin. Lähiympäristö informoi tästä halvemmalla.
Kun sukututkimuksen yhteydessä puhutaan DNA-testistä, niin on syytä tiedostaa, että silloin on kyse Y-kromosomin DNA-testistä tai (mitokondrion) mtDNA-testistä.
Todennäköisesti ehdin eläissäni saada omaan esipolvikaaviooni DNA-tuloksen useammasta esipolvestani. Tietokanta kasvaa siksi kovaa vauhtia. Toistaiseksi tiedän oman isälinjani, äitilinjani ja äitini isälinjan.
Tuossa yllä Matti Lundin esimerkissä on tutkittu muista kromosomeista löytyvää tietoa joka saadaan tutkituksi samasta näytteestä kuin nuo sukututkimusta palvelevat tulokset.
En tosin näe mitään syytä selvittää DNA:stani alkoholisoitumisen astetta eikä taipumuksiani muihinkaan paheisiin. Lähiympäristö informoi tästä halvemmalla.
Minulla on sama tilanne, tiedän oman isä-, äiti- ja äitini isälinjan, mutta on vielä muutamia linjoja, jotka kiinnostavat. Isälinjakin löytyi netistä. Joku on tehnyt vain pienen tutkimuksen ja nyt haluaisin, että veli tai veljenpoika tekisi isomman, koska itse en voi sitä tutkia.
Perinnöllisiä sairauksia ei tarvitse kaukaa etsiä, kun tietää mihin kolme edellistä sukupolvea on sortunut. Juopongeenikin piileksii melkein kaikissa suomalaisissa suvuissa, mutta tiedosta tuskin on paljon apua ennenkuin pystytään itse valitsemaan toivotut geenit omille lapsille. :rolleyes:
... Närpiöhän on monista vaikeuksistaan huolimatta sellainen paikka, joissa eräitten keskeisten rahvaan sukujen juuria voidaan seurata luotettavasti 1400 -luvun puolelle asti ja tiedossani on parisenkymmentä 1300 -luvulla eläneen isännän nimeä ja asuinpaikkaa, joista selvityksessäni Nämpnäsin osalta esitin Jop Gudzen, joka oli kylän vanhin vuonna 1442 ja saattaa olla meidän molempien esi-isä, mutta välistä puuttuu yksi linkki, eli Jopin lapsen nimi 1400 -luvulta, jotta pätevä sukujohto häneen onnistuisi yhtenäisenä ketjuna. terv Matti Lund ...
Mielenkiintoinen nimi tuo Gudzen, mitä kieltä mahtaa olla? Face Bookista löysin yhden Gudzenin ja Amerikasta jopa Heimo Gudzen-nimisen. Näyttäis tulevan jostain Venäjän suunnalta, mutta kirjoitusasun vaihtelu voi johtaa helposti väärille jäljille. Ehkä DNA-tutkimuksesta olis nyt apua. :D: :rolleyes:
Matti Lund
20.01.10, 11:13
Mielenkiintoinen nimi tuo Gudzen, mitä kieltä mahtaa olla? Face Bookista löysin yhden Gudzenin ja Amerikasta jopa Heimo Gudzen-nimisen. Näyttäis tulevan jostain Venäjän suunnalta, mutta kirjoitusasun vaihtelu voi johtaa helposti väärille jäljille. Ehkä DNA-tutkimuksesta olis nyt apua. :D: :rolleyes:
Hei,
Tutkimuksessanikin taisin ohimennen viitata "alakuperäästen närppööläästen" mahdollisiin tulosuuntiin, eli mistä päin Skandinaviaa olisivat voineet pääasiassa tulla.
Näyttäisi olevan tutkimusteni perusteella toisaalta niin, että Närpiö on asutettu aikaisemmin kuin mitkään yleishistoriat antavat olettaa, mutta poiketen muusta sitä ympäröivästä Etelä-Pohjanmaasta, siellä ei ollut pohjalla juurikaan suomenkielistä asutusta, vaan ruotsalaiset ryhtyivät sitä asuttamaan (saaristolaisina ja vesijättömaitteen raivaajina) ja asutus vakiintui niin, että 1300 -luvun lopulla käytiin pitäjien ja kylien väliset rajankäynnit, ja näin muodostuneet rajat ovat voimassa monin paikoin edelleenkin, siis noin 650...600 vuoden takaa.
Perinteisesti närpiöläisten tulosuuntaa on yritetty arvioida sen erikoisen murteen avulla. Etelä-Pohjanmaahan jakautui kahteen suureen ja selkeästi toisistaan erottuvaan murrealueeseen närpiön- ja vöyrinmurteen. Muu ruotsinkielinen väestö näyttää pitävän närpiönmurretta omituisena, lähes omana kielenään ja olen pannut merkille, että kun porvoolainen ja närpiöläinen keskustelevat, niin porvoolaista tahtoo koko ajan naurattaa, vaikka närpiöläinen ei vitsailisikaan.
Kun Närpiö kuului vielä hallinnollisesti Ala-Satakuntaan muusta Etelä-Pohjanmaasta erotettuna nuijasotaan asti, uskon tällä seikalla olleen vanhat juurensa, jotka liittyvät Närpiön asuttamisen alkuvaiheisiin. Kun Kalannin luodoille oli muodostunut ruotsalaisperäinen asutus jo vuoden 1000 paikkeille, niin luulen, että näitä Kalannin ruotsalaisia on jonkin verran tunkeutunut asuttamaan Närpiötä. Myös Ahvenanmaan kautta uskon tulleen asuttajia Närpiöön ja tietysti myös suoraan Pohjanlahden takaa (murteen norjalaisainekset). Uskon, että vanhojen närpiöläisten DNA:n tutkimus vahvistaisi lähinnä tämänsuuntaiset tulosuunnat.
Mitä sitten tulee Gudzen -nimeen, niin uskon sen syntyneen ihan paikallisesti vanhan skandinaavisen etunimen pohjalta, eli joskus ennen Jopia on ollut Gudze, ehkä yksi meidän mystisistä muinaisista esi-isistämme siellä.
Mitä taas tulee Gudze -nimen etymologiaan yleensä ottaen, sille on nähtävästi annettavissa vaihtoehtoisia selityksiä, joista helpoin olisi, että se olisi tullut Skandinaviaan saksalaisesta nimistöstä, olisi siis germaanista perua, lähinnä Götz -nimeä vastaava.
Vanhoissa Närpiön rajankäyntiasiakirjoissa 1300 -luvun lopulta ja 1400 -luvun alusta esiintulevien kylänmiesten ja lautamiesten nimissä esiintyy puolella joukosta jokin "jännä" lisänimi, joillakin vain etunimi ja kylännimi ja muutamilla patronyymi. Ja mielestäni etunimissä heijastuu tanskalaisten hallitsijoitten leima.
terv Matti Lund
Seija Randell
20.01.10, 20:30
Olisipa vertailun vuoksi mielenkiintoista tietää, miten tehdään oikeusgeneettiset isyystutkimukset. Niissä tosin on rajattu määrä isäehdokkaita.
Tai toisaalta tiettyjen sairauksien periytymistä selvittävät tutkimukset.
-Jos tämmöinen tautiperimän selvittäminen maksaa jotakin 500 euroa, ja mitokondrioDNA:n muistaakseni mainoksen mukaan 250 euroa, onpa eroa hinnalla ja laadulla. Eli luulen kyllä aika hyvä bisnes jälkimmäisen olevan. No, sallittuahan se on.
Jos lähdetään siitä, että nämä geenit siirtyvät muuttumattomina sukupolvesta toiseen, ollaan kaikki alkuäidissä tai - isässä. Homma siis perustuu mutaatiohin, joita voi luullakseni tapahtua eri puolilla maailmaa samanlaisiakin. Eli positiivinen "todistus" kaatuu siihen.
... mutta poiketen muusta sitä ympäröivästä Etelä-Pohjanmaasta, siellä ei ollut pohjalla juurikaan suomenkielistä asutusta, vaan ruotsalaiset ryhtyivät sitä asuttamaan (saaristolaisina ja vesijättömaitteen raivaajina) ja asutus vakiintui niin, että 1300 -luvun lopulla käytiin pitäjien ja kylien väliset rajankäynnit, ja näin muodostuneet rajat ovat voimassa monin paikoin edelleenkin, siis noin 650...600 vuoden takaa.
Perinteisesti närpiöläisten tulosuuntaa on yritetty arvioida sen erikoisen murteen avulla. Etelä-Pohjanmaahan jakautui kahteen suureen ja selkeästi toisistaan erottuvaan murrealueeseen närpiön- ja vöyrinmurteen. Muu ruotsinkielinen väestö näyttää pitävän närpiönmurretta omituisena, lähes omana kielenään ja olen pannut merkille, että kun porvoolainen ja närpiöläinen keskustelevat, niin porvoolaista tahtoo koko ajan naurattaa, vaikka närpiöläinen ei vitsailisikaan.
Kun Närpiö kuului vielä hallinnollisesti Ala-Satakuntaan muusta Etelä-Pohjanmaasta erotettuna nuijasotaan asti, uskon tällä seikalla olleen vanhat juurensa, jotka liittyvät Närpiön asuttamisen alkuvaiheisiin. Kun Kalannin luodoille oli muodostunut ruotsalaisperäinen asutus jo vuoden 1000 paikkeille, niin luulen, että näitä Kalannin ruotsalaisia on jonkin verran tunkeutunut asuttamaan Närpiötä. Myös Ahvenanmaan kautta uskon tulleen asuttajia Närpiöön ja tietysti myös suoraan Pohjanlahden takaa (murteen norjalaisainekset). Uskon, että vanhojen närpiöläisten DNA:n tutkimus vahvistaisi lähinnä tämänsuuntaiset tulosuunnat...
terv Matti Lund
Närpiössä on Finnby-niminen kylä, jonka voisi olettaa johtuvan suomalaisasutuksesta. Paikallista murretta en tunne, mutta tuskin se voi olla vaikeampaa kuin Vaasan Sundomin murre, jota olen jonkun verran kuullut, mutten paljonkaan ymmärtänyt.
Isälinjani haploryhmä on I1, jonka asiantuntijat sanovat tulleen Ruotsin kautta Etelä-Pohojammaalle ja olisi melko loogista, että myös isäni närpiöläinen äitilinja olisi siltä suunnalta. Sen takia olisikin mielenkiintoista saada selville tuo haploryhmä, jota itse en voi sitä tutkia, vaan olisi löydettävä joku pikkuserkku, jolla on tämä äitilinja.
Hei !
1870-luvulla syntynyt isoisäni oli avioton lapsi, jonka isästä ei ole mitään tietoa. Millä todennäköisyydellä jotain selviää, jos hänen miespuolinen jälkeläisensä antaa dna-näytteen ? Eli onko suomalaisia näytteitä annettu jo niin paljon, että joku tärppi voitaisiin saada ?
Hei !
1870-luvulla syntynyt isoisäni oli avioton lapsi, jonka isästä ei ole mitään tietoa. Millä todennäköisyydellä jotain selviää, jos hänen miespuolinen jälkeläisensä antaa dna-näytteen ? Eli onko suomalaisia näytteitä annettu jo niin paljon, että joku tärppi voitaisiin saada ?
SuomiDNA-projektissa on yli 1000:n miehen antama testitulos. Mahdotonta arvata kuinka monen sukupolven läheisyyttä aikomasi testitulos osoittaisi. Kaukaisia osumia tulee takuulla ja saattaa muutama "epäily" tulla poissuljetuksi. Annettu näyte on pysyvä ja vastaus voi tarkentua ajan perästä.
Tässä kohtaa on syytä varautua toimimaan hienotunteisesti, kun kyseessä on verraten tuore tapaus.
Ainakin pienemmällä markkerimäärällä satunnaishajonta vaikeuttaa johtopäätöksiä. Minä sain 25 markkerilla kaksi täysiosumaa, jonka ymmärtääkseni pitäisi merkitä 50 % todenäköisyydellä pikkuserkkuja. Molemmat ovat saksalaisia ja on vaikea kuvitella, miten yhteys olisi paljoa alle 1000 vuoden takainen. Suomessa pienin poikkeama oli 4 markkeria, joka viittaa n 1000 vuoden takaiseen yhteiseen esi-isään. Kenties, jos molemmilla on tutkittuna 67 markkeria ja poikkeama on pieni, sukulaisuus saattaa olla uskottava. Sitten varmaan pitäisi tehdä sukututkimusta ja katsoa löytyykö yhteinen esi-isä "virallisista" vanhemmista.
Ainakin pienemmällä markkerimäärällä satunnaishajonta vaikeuttaa johtopäätöksiä. Minä sain 25 markkerilla kaksi täysiosumaa, jonka ymmärtääkseni pitäisi merkitä 50 % todenäköisyydellä pikkuserkkuja. Molemmat ovat saksalaisia ja on vaikea kuvitella, miten yhteys olisi paljoa alle 1000 vuoden takainen. Suomessa pienin poikkeama oli 4 markkeria, joka viittaa n 1000 vuoden takaiseen yhteiseen esi-isään. Kenties, jos molemmilla on tutkittuna 67 markkeria ja poikkeama on pieni, sukulaisuus saattaa olla uskottava. Sitten varmaan pitäisi tehdä sukututkimusta ja katsoa löytyykö yhteinen esi-isä "virallisista" vanhemmista.
25 markkerin täysosuma viittaisi 90 %:n todennäköisyydellä 10 sukupolven takaiseen yhteiseen esi-isään. (Tämä Familytreedna:n laskurista.)
Nyt kannatta harkita 67 markkerin teettämistä ja perinteisen sukututkimuksen käyttöä. DNA-testillä sitä ei oikein voi korvata.
Niinpä. Ja 99 % todennäköisyydellä alle 20 sukupolven taakse.
Mutta mitä kaukaisempi esi-isä on sitä enemmän hänellä on jälkeläisiä. Näiden joukosta löytyy ehkä täysosumakin, mutta myös esimerkisi 15/25 osumia. Oletan, ettei täysosuman tarvitse olla muuttumaton markkerisarja, vaan se voi olla myös sattumalta eri teitä samaan lopputulokseen päätynyt pari. Voiko ?
Varmaankin mitä laajempi (ja kalliimpi) tutkimus, sitä luotettavampi lopputulos.
Niinpä. Ja 99 % todennäköisyydellä alle 20 sukupolven taakse.
Mutta mitä kaukaisempi esi-isä on sitä enemmän hänellä on jälkeläisiä. Näiden joukosta löytyy ehkä täysosumakin, mutta myös esimerkisi 15/25 osumia. Oletan, ettei täysosuman tarvitse olla muuttumaton markkerisarja, vaan se voi olla myös sattumalta eri teitä samaan lopputulokseen päätynyt pari. Voiko ?
Varmaankin mitä laajempi (ja kalliimpi) tutkimus, sitä luotettavampi lopputulos.
Tutkimattakin on totta, että sinulla ja minulla on yhteinen esi-isä. Mutta kuinka kaukana? Nykyisen käsityksen mukaan ihminen siirtyi Afrikan ulkopuolelle n. 45 000 vuotta sitten ja että me kaikki (Afrikan ulkopuolella) olemme hänen poikiaan. Missä kohtaa lajitoveruus muuttuu sukulaisuudeksi?
25 markkerin täysosuma viittaisi 90 %:n todennäköisyydellä 10 sukupolven takaiseen yhteiseen esi-isään. (Tämä Familytreedna:n laskurista.)
Nyt kannatta harkita 67 markkerin teettämistä ja perinteisen sukututkimuksen käyttöä. DNA-testillä sitä ei oikein voi korvata.
Tuo 10 sukupolvea taitaa viedä 30-vuotisen sodan aikaan. Ehkäpä veteraanilta on jäänyt Saksanmaalle muutakin kuin ruumiita? Kannattanee selvittää tuo mahdollinen esi-isän sotilastausta, jos sinne asti pääsee aukottomasti perinteisellä menetelmällä.
Isoisäni isä oli 1840-luvulla syntynyt au-lapsi. Geenitutkimuksessamme tuli onnekas 65/67 osuma. Kun suvut ovat 1800-luvulla asuneet naapuripitäjissä on esi-isäni joko tässä suvussa tai yhteinen esi-isämme jossain vielä kauempana. Tarkempaa se tuskin selviää, mutta ei ole niin väliäkään. Mukavia ihmisiä joka tapauksessa nuo uudet geenisukulaiset.
MtDNA-tutkimukset. Nyt käyn kirjeenvaihtoa äidinpuoleisesta suvusta näistä tutkimuksista saamieni tulosten perusteella. Täysin vastaavia tuloksia ei tullut ainakaan vielä, mutta nk. "high resolution" vaatauksia muutama. Yhden juuret ovat samalla seuduilla ja eräs amerikkalainen sanoo olevansa aivan skandinaavi näöltään, vaikka ei tiedä itsellään esiäitejä täälläpäin olleenkaan.
Mielenkiintoista, vaikka ei niin kovin paljon selviäisikään.
Anja
Isoisäni isä oli 1840-luvulla syntynyt au-lapsi. Geenitutkimuksessamme tuli onnekas 65/67 osuma. Kun suvut ovat 1800-luvulla asuneet naapuripitäjissä on esi-isäni joko tässä suvussa tai yhteinen esi-isämme jossain vielä kauempana. Tarkempaa se tuskin selviää, mutta ei ole niin väliäkään. Mukavia ihmisiä joka tapauksessa nuo uudet geenisukulaiset.
MtDNA-tutkimukset. Nyt käyn kirjeenvaihtoa äidinpuoleisesta suvusta näistä tutkimuksista saamieni tulosten perusteella. Täysin vastaavia tuloksia ei tullut ainakaan vielä, mutta nk. "high resolution" vaatauksia muutama. Yhden juuret ovat samalla seuduilla ja eräs amerikkalainen sanoo olevansa aivan skandinaavi näöltään, vaikka ei tiedä itsellään esiäitejä täälläpäin olleenkaan.
Mielenkiintoista, vaikka ei niin kovin paljon selviäisikään.
Anja
Heippa Anja! Mistäpäin sinun 'Pereesi' on kotoisin? Äitini suvussa on Hämeessä ollut samanniminen talon/sukunimi, isälinja N ja äitilinja U5b1. :rolleyes:
Meidän Pere-sukunimemme on vasta muutaman sukupolven takaa ja isänpuoleinen suku Eurajoki-Lappiseuduilta. Tampereen Pereen talo lienee paljon vanhempi. Äitini suku on Rovaniemen seuduilta, joten ei tainnut löytyä nyt yhdistäviä tekijöitä. Köykkä-nimeä on kyllä Eurajoellakin.
Anja
Onko muuten tehty minkäänmoisia laskelmia kuinka monta esi-isää esim. jo testatuilla meikäläisten N-haploryhmien edustajilla on vähintään ollut vaikkapa 20 tai 30 sukupolvea sitten?
:) Jaska
Tuo 10 sukupolvea taitaa viedä 30-vuotisen sodan aikaan. Ehkäpä veteraanilta on jäänyt Saksanmaalle muutakin kuin ruumiita? Kannattanee selvittää tuo mahdollinen esi-isän sotilastausta, jos sinne asti pääsee aukottomasti perinteisellä menetelmällä.
Kieltämättä kaukaisin tietämäni isälinjan esi-isä oli merisotilas Kaarle XII sodan aikoihin ja on saattanut pistaytyä Ruotsin Pommerissa. Mutta uskon kuitenkin satunnaishajontaan enemmän kuin, että vähäisestä testattujen joukosta olisi löytynyt kaksi oikeaa 6-serkkua.
Tämä sukulaisuuden aste yleisesti on mielenkiintoinen. Vaimo ihmettelee mikä se semmoinen pikkuserkku on, hänelle se ei ole enää sukua. Geni taas antaa aika monille tämän tyyppisiä sukulaisia: Elizabeth II is NN's 17th cousin 18 times removed.
Joku DNA-tutkija arvelee, että I-haploryhmä syntyi n 16.000 vuotta sitten, mutta I-tyyppien yhteinen esi-isä eli vain 4200 vuotta sitten.
Kaikkien ihmisten yhteisestä esi-isästä (siis ei pelkkä isä-linja niinkuin edellä) on teorioita 8000..3000 vuoden väliltä. Varmaankin yhdentyvä maailma lyhentää aikaa koko ajan, varsinkin jos tyydytään 99 %.iin. Jotkut arvelevat, että Länsi-Eurooppalaisilla voisi olla 1000 vuotta sitten elänyt yhteinen esi-isä.
Lähteet sekalaisia, älkää uskoko kaikkea.
Onko muuten tehty minkäänmoisia laskelmia kuinka monta esi-isää esim. jo testatuilla meikäläisten N-haploryhmien edustajilla on vähintään ollut vaikkapa 20 tai 30 sukupolvea sitten?
:) Jaska
Ei niitä ehkä niin paljon ole ollut kuin Elon laskuopin mukaan luulisi, kun ottaa huomioon kaikki pullonkaulat ja esipolvikadot. Liekö kukaan yrittänyt räknätä? :rolleyes:
Meidän Pere-sukunimemme on vasta muutaman sukupolven takaa ja isänpuoleinen suku Eurajoki-Lappiseuduilta. Tampereen Pereen talo lienee paljon vanhempi. Äitini suku on Rovaniemen seuduilta, joten ei tainnut löytyä nyt yhdistäviä tekijöitä. Köykkä-nimeä on kyllä Eurajoellakin.
Anja
Meidän Pere on Kärkölän Marttilasta ja esivanhempiani on asunut myös Lappilassa. Liekö sattumaa tuo paikannimien samankaltaisuus? :rolleyes:
Köykkä tulee Jalasjärven Luopajärveltä, mutta ovatko tutkijatkaan yhtä mieltä siitä, mistä esi-isäni Valentin on keksinyt nimen 1700-luvun alussa? :rolleyes:
ihmetyttää noissa DNA-sivustoilla olevat kartat ja taulukot, joissa esiintyy esim. 1600-luvulla eläneitä ihmisiä, ja heidän hablo-ryhmänsä ja tarkat DNA-tulokset.
Onko heidän jäännöksensä kaivettu haudoista, kun niin tarkkaan tiedetään heidän DNA:nsa?
Eikös esi-isien selvittäminen näillä DNA-testeillä perustu yhdistelmätutkimukseen, eli oletetaan genealogisten tutkimusten eli sukututkimuksen perusteella jonkun isälinja, otetaan häneltä Y-DNA-testi, ja sitten etsitään hänelle tämän testin perusteella lähimmät DNA-näytteen antaneet sukulaismiehet, ja oletetaan näillä sukulaismiehillä olevan sama isälinja?
vai olenko ymmärtänyt väärin?
Mika J
ps. itse tilasin Y-DNA67-testin, jonka tuloksia tässä nyt odottelen.
Testin tulos on elävältä ihmiseltä ja karttaan merkitty henkilö on hänen kaukaisin tunnettu isä-linjan esivanhempansa.
Vertailu on asia sinänsä.
Harvoin on DNA-tutkimuksesta mitään hyötyä, paitsi sellaisissa tapauksissa, joissa isyystutkimuksia jo käytetään.
Meille Lesosissa on ollut DNA tutkimuksesta hyötyä ja toivon, että sitä se olisi myös tuleville tutkijoille. Uskon näin. Meillä on useita eri sukuhaaroja, joiden esi-isiä on joskus aika mahdotonkin tutkia ja saada selville ( lähteet Venäjällä ja hajallaan maailmalla ja vaikeasti saatavana) olemme saaneet hyödyn, että saimme 3:sta eri haarasta tietää, että kaksi näistä on samaa sukuhaaraa keskiajalta lähtien. Lisäksi näistä tuli hiukan ( siis tutkimukset alussa) tietoa siihen, että kun M Pöllä epäilee Lesosten tulleen Vienaan eri aikoina eri puolilta varmistuksen tähän ajatukseen. Yksi haaroista on eri habloryhmää. Mutta teemme lisää tutkimuksia ja saamme selville näiden kautta lisää samoja sukuhaaroja olevia eli hiukan yhdistettyä sukuja sekä sitä että onko noita habloryhmiä lisää Lesosissa. On ollut todella mielenkiintoista seurata tätä tutkimusta ja lisää tehdään...
Tässä esimerkkinä pieni otos Suomen Lesoshaaroista:
Juho Lesonen 1730 - 23.06.1791 sotilas Paltamo Melalahti.
Veli Erkki Lesonen eli Bergsten 1733- 09.05.1809 sotilas. Paltamo / Kajaani Mainua
Olof Lesonen 1749. Paltamo/ Kajaani / Ristijärvi
Juho Lesonen 1767 - 19.03.1819. Sotkamossa
Wasilius Ivaninpoika Lesonen s. 1722. Sotkamo Lammasperä / Kuhmo Lammasperä
Pehr Isak Lesonen s. 1791. torppari. Sotkamo Lahnasmäki / Kajaani Murtomäki
Isak Lesonen s. 1755. jääkäri. Sotkamo, Ylisotkamo
Ivan Lesonen s.1758. Sotkamo
Maria Lesonen s. 1783 Puolanka
Wasilius Lesonen eli Lammi 1711 - 08.06.1785. Utajärvi Niskankylä / Sotkajärvi
Lars Lesonen 1724 - 19.06.1787. torppari Utajärvi
Olli Lesonen s.noin 1699 - 26.06.1769 asui Utajärvellä – hänestä ei muuta tietoa (epäilen hänen olevan Lauri Lesosen s. 1724 isä.)
Matti Matvej’n poika Lesonen eli Raak 1766 – 1833. sotilas. Suomussalmi Kianta, Piispajärvi
Jaakko Lesonen eli Storm 1773- sotilas. Hyrynsalmi / Suomussalmi / Puolanka Suolijärvi
Aleksi Lesonen sn. 1770. Asui Suomussalmi
Anna Lesonen sn. 1770 pso Mikko Tapio. Suomussalmi Vuokki
Georg ( Jöran) Lesonen sn. 1760-70. Suomussalmi Kianta
Michel Petter Lesonen s. 1762. renki, Suomussalmi Kianta
Tharia Lesonen sn. 1760-70, Suomussalmi Vuokki. Huovisten esi-äiti.
Wasilius Lesonen sn. 1760. Suomussalmi Kianto
Wasilius Lesonen 1759 - 04.06.1809. Nurmes Mujejärvi. Ollut myös Pielisjärvellä.
Michel Lesonen 1743 - 18.02.1833. mäkitupalainen. Nurmes Mujejärvi
Matti Lesonen s. 1785. Nurmes Mujejärvi
Jöran eli Georg Lesonen s. noin 1782, asui Tyrnävällä
Toki käytämme kaiken mahdollisen lähdeaineiston ja tehty sukututkimuspyyntöjä Venäjällä asuville sukututkijoille yms.
Eikö eri haploryhmät Lesosilla merkitse sitä, että he eivät voi olla samaa mieskantaista sukua ? Selvitettäväksi jää onko kyseessä syrjähyppy, nimen omaksunut vävy, vai sattumalta sama sukunimi.
Eikö eri haploryhmät Lesosilla merkitse sitä, että he eivät voi olla samaa mieskantaista sukua ? Selvitettäväksi jää onko kyseessä syrjähyppy, nimen omaksunut vävy, vai sattumalta sama sukunimi.
Näinpä se juuri on..kyllä yhteinen esi-isä toki löytyy noin 60 000 vuoden takaa mutta se on aika turha tieto =)
Nimenomaan tuolla voi myös selvittää onko ollut kysessä syrjähyppy mikäli saadaan DNA tutkimus toiselta samaa sukuhaaraa olevalta henkilöltä ...(tämä vain yksi keinoista) eli voidaan esim poissulkemalla testata eri miesjälkeläisiä ja katsoa missä kohtaa haarautuminen on mahdollisesti tapahtunut. Vaikeaa selittää sitä näin, mutta tuokin mahdollista.
Samoin tuo kylännimen taikka talonnnimen ottaminen on mahdollista miksi habloryhmä on eri. Vienassahan on ollut Lesolan kyläkin.
Tulevaisuudessa kun saamme teetettyä lisää testejä nähdään onko habloryhmiä lisää. Mutta asiaahan se ei muuta Lesonen on Lesonen. =)
Heikki Särkkä
03.12.10, 17:38
Varmasti totta, mitä Matti Lund sanoi sivulla 1. DNA-tutkimus voi kuitenkin olla hyödyllinen, jos tutkitaan vaikkapa 1600- ja 1700-luvuilla eläneiden asiakirjojen avulla MAHDOLLISIKSI veljeksiksi katsottavien henkilöiden tosiasiallista sukulaisuutta, kun perunkirjoja tai haudattujen luettelon tietoja ole käytettävissä, mutta kummastakin johtaa todistettava mieslinja nykyhetkeen. Mitä useampaa markkeria käytetään, sitä paremmin sukulaisuus voidaan varmentaa.
Laitan vielä tähän tämän pätkän Pöllältä:
Viidelle keskivienalaiselle sukunimelle, joista yksi on Lesonen, löytyy vastineita Suomen Karjalan 1500-1600 luvun sukunimistöstä. Lesoset muuttivat seudulle asuttuaan ensin jonkin aikaa Länsi-Vienassa. Länsi Vienaan suomenkarjalaisia Lesosia oli saapunut ennen 1720 lukua. Pohjois-Vienaan mm. Kokkosalmella 1800 -luvun jälkipuoliskolla asuneen Lesosen suvun kantaisä saapui Tuoppajärven rannoille todennäköisesti Länsi-Vienasta. Länsi-Vienaan Lesoset ovat mahdollisesti 1500 luvun jälkeen tulleet Länsi-Kannakselta.
Vienan Kemiin vähän ennen 1630-lukua saapunut Lezejevin ruokakunta oli todennäköisesti lähtöisin Suomen Karjalasta. Mikäli Länsi-Vienan Lesosten kantaisä (tai –isät) saapuivat alueelle Vienan Kemistä tai Lesolasta, hänen muuttonsa tapahtui ainakin yhtä sukupolvea., ts. 1720-lukua 20-30 vuotta aikaisemmin ( n. välillä 1690-1700) . Edellä esitettyä vaihtoehtoa paljon todennäköisempää on, että Kaakkois- ja Länsi Vienan Lesoset saapuivat tutkimusalueelle eri aikoina ja eri lähtöalueelta.
Siksikin tämä on mielenkiintoinen tutkimus.
Ivan Jukarainen muutti Vienan Karjalasta Kuusamoon 1750 tienoilla. Hänen vaimonsa oli Juliana Ignaatintytär.
Onkohan Lesos-tutkijoilla tietoa Jukaraisista Vienan Karjalassa?
Mika J
Hei Mika
En valitettavasti ole törmännyt JUKARAINEN nimeen, voisiko olla Suomessa muutettu? Eli alunperin Vienassa ihan eri nimi. Monet vienalaiset muuttivat sukunimensä Suomessa etteivät löytäisi etsijät heitä... esim oman esi.isäni Matvej Lesosen veli joka myös tuli Suomeen samoihin aikoihin on muuttanut nimensä Pajariseksi. ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Pajarit ) mitähän tuokin nimenmuutos tarkoittanee..se selvinnee aikanaan.
Juliaanan isä on varmaankin ollut ristimänimeltään virallisesti Ignat. Iknatta puhekielessä.
Tää menee jo offtopic.... anteeksi...
Hei,
minun vika että vein aiheen vähän off topiciksi.
Varmaan mahdollista tuo ehdottamasi vaihtoehto, että sukunimeä on vaihdettu.
Kuusamossa pariskunta oli nimellä Juho Jukarainen ja Juliana Niilontytär.
Tosin: "Kuusamon historia I mainitsee venäläisen Feodor Jukaraisen rajakauppaa käsittelevässä luvussa. Kirja kertoo, että vuonna 1740 venäläinen Feodor Jukarainen myi härkäporon lautamies Heikkiselle 12 kuparitaalarilla." Jolloin Jukarainen-nimi olisi ollut jo Venäjällä käytössä.
Mutta ei Jukaraisista tässä viestiketjussa enempää. Asiasta enemmän tietävät voivat lähettää yksityisviestiä.
Mika J
Vielä sen verran, että 20.8.1753 syntyi ryssen Ivan Jukoraiselle ja Juliana Ignaatintyttärelle tytär Helena (HISKI: Kuusamon syntyneet).
Ed. viitaten niin ryssiksi kutsuttiin Suomen puolella asuviakin Venäjältä tulleita ihmisiä.
Joten onhan tuo Feodor Jukarainen voinut asua jo Suomen puolellakin vaikka kutsuttiin venäläiseksi, ja sukunimi olisi vaihtunut rajan tällä puolella. Samoin Ivan Jukaraisella, kenties ed. veli?
Mika J
Vielä sen verran, että 20.8.1753 syntyi ryssen Ivan Jukoraiselle ja Juliana Ignaatintyttärelle tytär Helena (HISKI: Kuusamon syntyneet).
Ed. viitaten niin ryssiksi kutsuttiin Suomen puolella asuviakin Venäjältä tulleita ihmisiä.
Joten onhan tuo Feodor Jukarainen voinut asua jo Suomen puolellakin vaikka kutsuttiin venäläiseksi, ja sukunimi olisi vaihtunut rajan tällä puolella. Samoin Ivan Jukaraisella, kenties ed. veli?
Mika J
Avasin viestiketjun
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=79424#post79424
Eeva Lehtinen
04.12.10, 08:44
Hei,
siis ilmeisesti ei ole juurikaan hyötyä DNA-tutkimuksesta tapauksessa, jossa isomummon isä on täysin tuntematon. Vaikka perimätieto antaisi oikean suunnan, niin ei ole suoraa mies- eikä naislinjaa. Elossa on kaksi setää ja yksi täti, joiden mummon isästä on kysymys. Mikäli jompikumpi sedistä lähtisi mukaan tutkimukseen, niin tulos selvittäisi vain heidän isänisänsä sukua, missä ei ole epäselvyyttä, ja jos täti lähtee mukaan, selviäisi vain hänen äitinsä sukua, koska välissä on hänen isänsä. Niinkö?
Rippikirjoissa on isomummon äidin kohdalla merkintöjä salavuoteudesta, mutta ei juuri silloin, kun isomummo on saanut alkunsa, edellisen vuoden syytös ei voi koskea lokakuun lopulla syntynyttä. Aviottomina syntyneistä lapsista on kyllä merkinnät. Mahtaisiko mustista kirjoista löytyä mitään uutta, kun ei rippikirjaan ole raapustettu mitään.
Kai sukulaisuuden voisi jotenkin todistaa geneettisesti, jos tuon perimätiedon suvun jäseniä saisi mukaan, mutta ei taida kiinnostaa, eikä välttämättä ole elossa ketään.
Alkaa muodostua pakkomielteeksi tämän arvoituksen ratkaisu.
Eeva
Sami Lehtonen
04.12.10, 14:01
Hei,
siis ilmeisesti ei ole juurikaan hyötyä DNA-tutkimuksesta tapauksessa, jossa isomummon isä on täysin tuntematon. Vaikka perimätieto antaisi oikean suunnan, niin ei ole suoraa mies- eikä naislinjaa. Elossa on kaksi setää ja yksi täti, joiden mummon isästä on kysymys. Mikäli jompikumpi sedistä lähtisi mukaan tutkimukseen, niin tulos selvittäisi vain heidän isänisänsä sukua, missä ei ole epäselvyyttä, ja jos täti lähtee mukaan, selviäisi vain hänen äitinsä sukua, koska välissä on hänen isänsä. Niinkö?
Rippikirjoissa on isomummon äidin kohdalla merkintöjä salavuoteudesta, mutta ei juuri silloin, kun isomummo on saanut alkunsa, edellisen vuoden syytös ei voi koskea lokakuun lopulla syntynyttä. Aviottomina syntyneistä lapsista on kyllä merkinnät. Mahtaisiko mustista kirjoista löytyä mitään uutta, kun ei rippikirjaan ole raapustettu mitään.
Kai sukulaisuuden voisi jotenkin todistaa geneettisesti, jos tuon perimätiedon suvun jäseniä saisi mukaan, mutta ei taida kiinnostaa, eikä välttämättä ole elossa ketään.
Alkaa muodostua pakkomielteeksi tämän arvoituksen ratkaisu.
Eeva
Tätä ei ole tarkoitettu mainokseksi, mutta FamilyTreeDNA:lla on nykyään Family Finder Test, joka testaa myös autosomaalista DNA:ta. Sillä on mahdollista todeta sukulaisuus muutaman sukupolven etäisyydeltä, olivatpa nämä mitä tahansa kautta sukua toisilleen. Sitä en sitten tiedä, mihin testi perustuu, sillä joidenkin tutkimusten mukaan Suomessa pikkuserkut eivät ole geneettisesti sen lähempänä toisiaan, kuin keskivertosuomalaiset muuten ovat.
Tarvitset testeihin lähimmän mahdollisen sukulaisen mummostasi ja tämän oletetusta isästä lukien, jotka eivät ole toisilleen sukua mitään muuta tunnettua kautta.
Eeva Lehtinen
04.12.10, 15:33
Kiitos tiedosta!
Saattaa olla vaikea löytää elossa olevia toisen puolen sukulaisia, ja isäehdokkaitakin on aika monta samasta suvusta. Yrittänyttä ei laiteta - mutta mihin ei laiteta?:D:
Eeva
Niinpä. Ja 99 % todennäköisyydellä alle 20 sukupolven taakse.
Täällä on mielenkiintoinen laskuri:
http://dna-project.clan-donald-usa.org/tmrca.htm
Sen mukaan 67 markkerilla yhden kohdan ero on suurimmalla yksittäisellä todennäköisyydellä 5-6 transitional eventin takaa, eli yhteinen esi-isä eli 3 sukupolvea sitten. Tämän tarkempaan arvioon ei kai geenitesteillä päästä. Ja on sekin mahdollista, että erolla 0/67 yhteinen esi-isä on todellisuudessa elänyt kymmenenkin sukupolven takana.
(Mutation rate vaihtelee näköjään markkerimäärän mukaan.)
Mutta mitä kaukaisempi esi-isä on sitä enemmän hänellä on jälkeläisiä. Näiden joukosta löytyy ehkä täysosumakin, mutta myös esimerkisi 15/25 osumia. Oletan, ettei täysosuman tarvitse olla muuttumaton markkerisarja, vaan se voi olla myös sattumalta eri teitä samaan lopputulokseen päätynyt pari. Voiko ?
Kyllä voi, ainakin teoriassa. Siksi ainoa luotettava keino selvittää geneettinen polveutuminen on koostaa haplotyypeistä sukupuu, jossa jokainen "haplosukupolvi" eroaa edellisestä yhden mutaation verran. Yhteen mutaatioon taas oletetaan nyrkkisääntönä kuluvan keskimäärin kolme todellista sukupolvea.
Suomen muinaisuus -foorumilla keskustelemme mm. näistä geenijutuista.
http://foorumi.suomu.org/fyysinen-antropologia/
(http://foorumi.suomu.org/fyysinen-antropologia/)
Hei
Mietin tuota äitilinjan testaamisen tarkoitusta... olen itse ajatellut joskus sen teettää itsestäni, mutta että mikä on sen tarkoitus jos tiedän jo tuonne 1600 luvulle.
Tässä siis suora äitilinjani minkä nyt tiedän:
Äitilinjani
Ä: Hilkka
ÄÄ: Jenny Lesonen s.1908 Suomussalmi, Piispajärvi, Lesovaara 30
ÄÄÄ: Anna-Greta Juntunen s. 01.11.1860 Suomussalmi, Ruhtinansalmi
ÄÄÄÄ: Brita Kaisa Manninen s.14.03.1828 Suomussalmi Kianto Tauriala 17
ÄÄÄÄÄ: Maria Kela s. 31.01.1796 Suomussalmi, Lasala 25
ÄÄÄÄÄÄ: Walborg Väisänen s. 27.06.1775 Suomussalmi, Haapavaara 50
ÄÄÄÄÄÄÄ: Helga Lasanen s.14.04.1735 Suomussalmi
ÄÄÄÄÄÄÄÄ: Margareta Tauriainen s. 1687 Suomussalmi
Tämän tiedon pohjalta DNA tutkimuksella saan siis tietää mitä? En ainakaan Margareta Tauriaisen äidin nimeä, vaan hänen geneettisen äitilinjansa tuonne 60 000 vuotta taaksepäin, jota DNA:ta itse kannan?? No sen ainakin. Mitä siitä hyötyy?
Isälinja on helpompi ymmärtää mutta tämä äitilinja askarruttaa...
Wiikiltä: " periaatteessa mitokondrioiden DNA siirtyy siis muuttumattomana äidiltä tyttärelle ja edelleen tyttärentyttärelle ja tämän tyttärelle jne.,"
Terv. Sari
Hei
Tämän tiedon pohjalta DNA tutkimuksella saan siis tietää mitä? En ainakaan Margareta Tauriaisen äidin nimeä, vaan hänen geneettisen äitilinjansa tuonne 60 000 vuotta taaksepäin, jota DNA:ta itse kannan?? No sen ainakin. Mitä siitä hyötyy?
Isälinja on helpompi ymmärtää mutta tämä äitilinja askarruttaa...
Wiikiltä: " periaatteessa mitokondrioiden DNA siirtyy siis muuttumattomana äidiltä tyttärelle ja edelleen tyttärentyttärelle ja tämän tyttärelle jne.,"
Äitilinja on ihan vastaava kuin isälinjakin, se katsotaan vain eri jutusta. "Periaatteessa muuttumaton" tarkoittaa, että rekombinaatiota ei tapahdu, eli MtDNA ei mene uusiksi joka sukupolvi niin että isän ja äidin geenit sekoittuisivat jälkeläisyksilössä. Käytännössä eroja silti syntyy vuosisatojen ja -tuhansien kuluessa, aivan kuten isälinjoissakin. Eli yhtään sen tarkempi ei äitilinjakaan ole.
Mitä yksilö sitten hyötyy linjojensa testauttamisesta?
Niiden avulla tavoitetaan yksilöitä kirjoitetun historian takaa. Koostamalla itsestään haplotyyppisukupuun voi seurata edeltäviä "haplotyyppisukupolvia". Kunkin haplotyyppisukupolven lähiosumien levinneisyyttä kartoittamalla pääsee selville myös sijainnista: jossain vaiheessa meistä useimpien suora esi-isä löytyy Suomen ulkopuolelta (esiäideissä tilanne ei ehkä ole näin selvä).
Eli vaikka esivanhempien nimiä ei enää tiedetä, periaatteessa ihan samanlaista yksilötason seuraamista ajassa taaksepäin geenisukututkimus on kuin tavallinenkin sukututkimus. Ja näitä kahta yhdistämällä voi tosiaan selvittää isä-ja äitilinjat muiltakin kuin suorilta esi-isiltään ja esiäideiltään, jos oikeat henkilöt ovat sattuneet testaamaan itsensä. Minä en voi testata äidinisäni isälinjaa, mutta hänen suora miespuolinen jälkeläisensä voi.
Kiitos Jaska tuon selventämisestä. Tuo hablosukupuu kuulostaa todella mielenkiintoiselta. Voisi yrittää sitä tehdä.
M.Sjostrom
08.12.10, 17:23
hei Sari
Ensimmäiseksi vinkki: jos se vain on mahdollista, testauta itsesi sijasta "joku" sopiva mies. Saat paljon enemmän tietoa rahalla joka ei ole paljoa isompi. Nimittäin, pelkästä mt-dnastasi maksat itsesi lähes yhtä kipeäksi kuin maksamalla sopivasta miekkosesta....
Se sopiva mies ensi sijassa olisi täysveljesi - jos sellainen on olemassa. Kun hänellä on (pitäisi olla) sama äiti (kumma juttu jos ei ole, äitiähän ei aviorikoksellakaan voi vaihtaa....) niin teidän kummankin mt-dna antaa ihan saman infon.
Plussana saat sitten veljesi isälinjan - joka siis uskoaksemme on sinunkin isälinjasi....
Jos kiinnostus ulottuu taemmas, enosi eli äitisi täysveli olisi myös sopiva ehdokas. Hänen isälinjanhan pitäisi olla sinun äidinisäsi isälinja... - ja mt-dnan osalta äidinäidin poika korvaa puuttuvan oman veljen kokonaan.
Setäsi testi puolestaan paljastaisi hänen isänsä (joka pitäisi olla sinun isänisäsi) isälinjan; ja hänen äitinsä (pitäisi olla sinun isänäitisi) äitilinjan.
--------
Suomen olosuhteissa, isälinjan testaus pääsääntöisesti tuottaa ainakin sen tuloksen että tiedät onko se esihistoriassa tullut Uralilta vai Skandinaviasta. Moni pitää jo tätäkin sen maksun arvoisena.
Lisäksi voi tulla muutakin jänskää haplotyypitykseen pohjaavaa mutua sen taustamaaston sijainneista.
Äitilinjan testaustulos usein ei anna Suomen oloissa mitään yhtä selväpiirteistä, vaan useimmiten tulos on että suattaapihan toi olla - ja onkin- jotain vaihtoehtoisista yleiseurooppalaisista laajalevikkisistä ämmälaumoista. Siihen onko kirjain Helena vai jokin muu yleisistä, ei olla usein oltu kovin taustakonkretian syvää identifioivaa kokemusta rikkaampia.
Mutta aivan joskus toisinaan (siis ei ollenkaan useasti), mt-tuloskin suattapi antaa jonkin jänskän yllätyksen - kuten naisten baskigeenin, joka oletettavasti juoruaa saamelaisesta äitilinjasta.
------
Testituloksissa on taustalöydön saamisen ohella toinenkin kiinnostava potentiaali: alkaako löytyä osumia ja keiden sukulinjoilla ne on. Eli jos tuloksesi korreloi johonkuhun toiseen, eikä kirkonkirjat paljasta sukulaisuutta, niin joissain hyvissä tapauksissa se mahdollistaa jopa uskottavan sukulinkin rekonstruoinnin
-----
On se sitten sellainen kolmaskin: testitulos saattaa indikoida jonkin esiäidin käyneen vieraissa tai jossakin kohtaa olleen adoptoitu lapsi.... Sellaista mitä ei ehkä muuten tiedettäisi ollenkaan - tai sitten on vanha epäilys mutta todistetta puoleen tai toiseen kaivataan.
M.Sjostrom
08.12.10, 17:27
ÄÄÄÄÄÄÄ: Helga Lasanen s.14.04.1735 Suomussalmi
ÄÄÄÄÄÄÄÄ: Margareta Tauriainen s. 1687 Suomussalmi
Tuossa on varmaan jälleen sitä kehnoa kirkollista laskutaitoa. Marketta Tauriaiska tuskin on ollut 48-v saadessaan Helka-tyttärensä.
Voisit yrittää rekonstruoida Marketanelämänkulkua, ja päätyisitkö sitten että tämä olisin ollut syntynyt noin 1690. Tai ehkäpä ihan runsaasti myöhemminkin - Onko hänellä henkikirjamerkintöjä verotettuna niin että syntyminen niin myöhään kuin 1700 olisi täysin poissuljettu?
Hei M.Sjostrom
Suuret kiitokset mielenkiintoisesta valaisusta miten noita sukulaisia ja testejä voi hyödyntää. On veli ja on enokin ja veljellä poikapuolisia lapsiakin. Setää ei enää ole elossa yhtään. Olenkin miettinyt juuri näitä asioita, että varmaankin enemmän tietoa saisi noin testaamalla.
Olen tähään surffannut netissä useita tunteja ja etsinyt tietoja I1 M235 habloryhmästä ja löytänyt todella mielenkiintoisia sivuja ja tietoja. Tässä yksi hyvin selventävä kartta ihmiskunnan habloryhmistä http://thegeneticatlas.com/ tuokin sivusto tarjojaa DNA testausta. Näitä on todella monia tarjolla nykyään. Tässäkin ihan hyvää luettavaa http://www.stclairresearch.com/content/lineagesI1.html ja vielä tämä on hyvä suomalaisten geneettisistä juurista http://vetinari.sitesled.com/finns.pdf
Mitä tulee tuohon Tauriaisen Markettaan, muistelen tuon olleen arvioitu synt. aika. Pitääpä alkaa vielä tonkimaan tuota kun tuosta taitaa olla mahdottomasti aikaa ( siis kun aloittelin tätä harrastusta) kun noita tietoja olen tallentanut...
Marketasta: Oikarisen selvityksessä hänellä on s.aika 1696...jossain on nyt Heimoskalla mennyt tuossa omassa taulussa vikaan. Kiitokset tarkkanäköisyydestä MS. Tuossa Oikarisen selvityksessä on muuten maininta että Tauriaiska olisi kuollut elefanttitautiin! Olen kyllä televisiosta tällaisia taudinkuvia nähnyt mutta onko tuo ollut samanlaista tuolloinkin...
Eeva Lehtinen
08.12.10, 21:32
Aika näyttää, selviääkö mitään, mutta niin uskomatonta kuin onkin, naapurin rouvalla on yhtä kaukainen esi-isä hakusassa kuin minulla, ja epäilykset ovat kohdistuneet nyt samaan tyyppiin Päijät- Hämeen paikkakunnalla, jolla kummankaan tunnettu suku ei ole asunut. Me kävimme täällä Satakunnassa ensimmäistä kertaa taloa ostamassa kuusi vuotta sitten, eikä naapurilla liene mitään yhteyksiä minun entiseen asuinpaikkaani Keski-Suomessa. Tässäkö se kaipaamani dnavertailukohde, lähempänä kuin ikinä osasin kuvitellakaan?
Kummallakin on haussa isoisoisoisä.
Minulle tuli FamilyFinder-testin jälkeen hieman tragikoominen ongelma, jollaiseen M. Sjöström tuolla edellä hieman viittaili.
Minulla on 4. serkku, jonka sukunimilista pitää sisällään melkein pelkkiä tunnettuja kulttuurisukuja, enimmäkseen Etelä- ja Varsinais-Suomesta. Isäni esivanhemmat ovat noilta seuduilta kotoisin.
Mutta ne esivanhemmat ovat mallia torppari-nahkuri-suutari-ruotusotilas, mausteena pari rusthollarin tytärtä.
Eihän tämä mikään todellinen ongelma tietenkään ole; isänäitini isoäiti vain sattui - ei käymään vieraissa, sillä hän ei ollut naimisissa ollenkaan - pusaamaan pienen tytön, jonka isästä minulla ei ole tietoa.
Jotta niin veikeä kuin FF-testi onkin, se voi aiheuttaa vähän hämmennystä.
ph
No niin, nyt sitten tilasin itselleni äitilinjan testin... ei vissiin ollut rahalle muuta käyttöä =) ihan mielenkiinnolla odottelen pakettia ja sitten tottakai sitä tulosta.
Tähän mennessä siis äitilinjani on tiedossa Margareta Tauriaiseen saakka sn. 1696 Suomussalmi.
Minulla lienee sitten kiire, koska isäni puolelta kuulun siis sukuun, jossa miespuolisia suvun nimen kantavia jälkeläisiä ei ole muita kuin veljeni, jotka ovat siis jo eläkeiässä!
Tulee vain mieleeni, että jos suku sammuu tähän, niin mitä hyötyä tuleville polville olisi dna:n tiedoista? Vai voisiko toivoa (?) että dna:n perusteella joskus ilmaantuu kauan kadoksissa ollut sukuhaara?
:rolleyes:
Näin juuri. Me teetimme DNA-testin veljelleni, jonka kautta saimme sekä äiti- että isälinjan. Äitilinja tutkittiin perinpohjaisemmin ja on löytynyt jo muutama ihminen, joka perimä on niin täydellisen samanlainen, että yhteinen esiäiti on, jossain aika lähellä omaa aikaamme. Uutta sukua voi siis ilmaantua.
Pekka Paavola
30.06.11, 19:39
Edellä Sari kertoi ottaneensa mtDNA-testin . Itse olen ottanut aikanaan myös mtDna-testin l äitilinjan testin isälinjatestin kanssa yhtäikaan.
Käsittääkseni tuo äilinjan I1a, on suhteellisen harvinainen Suomessa, koska juuri tuota I1a:ta oli vain puolen tusinaa Suomen rajojen sisäpuolella ,siis ilmoitettuja tuloksia.
Osaako joku valottaa, että mistä päin Eurooppaa tai Itä Venäjää I1a on tullut ja milloin I1a on syntynyt ?
Onko kellään tietoa olettamukselle, että I1a olis joku viikinkiaikana jo syntynyt haplo? Luin jostain ,että vikinkien haudoista olis kys. I1a-haploa löydetty. Kiitti
-Pekka-
Pekka Paavola
30.06.11, 20:25
Kiitti Smeds, mutta puhun äitlinjassa I1a ja isälinjassa täsmennän ,että olen N. -Pekka-
Edellä Sari kertoi ottaneensa mtDNA-testin . Itse olen ottanut aikanaan myös mtDna-testin l äitilinjan testin isälinjatestin kanssa yhtäikaan.
Käsittääkseni tuo äilinjan I1a, on suhteellisen harvinainen Suomessa, koska juuri tuota I1a:ta oli vain puolen tusinaa Suomen rajojen sisäpuolella ,siis ilmoitettuja tuloksia.
Osaako joku valottaa, että mistä päin Eurooppaa tai Itä Venäjää I1a on tullut ja milloin I1a on syntynyt ?
Onko kellään tietoa olettamukselle, että I1a olis joku viikinkiaikana jo syntynyt haplo? Luin jostain ,että vikinkien haudoista olis kys. I1a-haploa löydetty. Kiitti
-Pekka-
Hei Pekka
Aloin tonkia nettiä ja löytyi tälläista I ryhmästä
http://www.roperld.com/mtdna.htm sellaisessa kirjassa kuin Eevan seitsemän tytärtä ( Bryan Syke: The Seven Daughters of Eve) näyttäisi olevan lisää tietoja noista ryhmistä.
haplogroup % of Europeans years before present origin
H (Helena) ~47 ~20,000 South France
J (Jasmine) ~17 ~10,000 Middle East
U (Ursula) ~11 ~45,000 Greece
T (Tara) ~9 ~17,000 Tuscany
K (Katrina) ~6 ~15,000 North Italy
X (Xenia) ~6 ~25,000 Georgia, Asia
V (Velda) ~5 ~17,000 North Spain
I (Iris) <2 ~26,000 Iran
Sitten tällainen mielenkiintoinen sivu: http://www.ancientrootsresearch.com/Hap-I/Hap-I-home.html
Lukaisin eräältä keskustelupalstalta että näitä viikinkien arkeologisia löytöjä (ruumiita) on dna testattu ja heistä on löytynyt kahta harvinaista äitilinjan haploryhmää: I ja X. Testatuista viikinkihaudoista on löydetty 10%.lla I ryhmää. Alahaploryhmä I1a:sta ei puhuttu kyllä mitään. Lisää tutkimustietoa:
http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0002214
Eeva Lehtinen
01.07.11, 10:33
En tiedä tästä I-haplosta, mutta meillä on U5a, eikä mistään päin maailmaa ole löytynyt ainuttakaan osumaa edes HVR1:ssä. Aika turhauttavalta tuntuu. Lähimpiä ovat HVR1:ssä yhden erolla yksi Skotlannista ja yksi Englannista tai Irlannista, yksi Kreikasta, mutta sitten HVR2 menee jo kauas. Muilla Suomen U5a-haploisilla on eroa jo paljon enemmän.
Olisi mukava, kun löytyisi edes yksi osuma. Vähän sama on isälinjalla, ei yhtään täysosumaa edes 25 markkerissa, saati tarkemmissa tutkimuksissa, 25-1 vain 7 osumaa. Täysiä kahdentoista osumiakin on aika vähän. Eniten iloa on tuottanut Family Finder, jossa on tähän mennessä 60 serkkua, tosin vain muutaman kanssa on löydetty yhteiset esivanhemmat, eli turha kuvitella, että kolmas serkku olisi kolmas serkku.
Eeva
Lukaisin eräältä keskustelupalstalta että näitä viikinkien arkeologisia löytöjä (ruumiita) on dna testattu ja heistä on löytynyt kahta harvinaista äitilinjan haploryhmää: I ja X. Testatuista viikinkihaudoista on löydetty 10%.lla I ryhmää. Alahaploryhmä I1a:sta ei puhuttu kyllä mitään. Lisää tutkimustietoa:
http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0002214
Linkissä http://www.eupedia.com/europe/origins_haplogroups_europe.shtml#mtI on maininta, että mtDNA haploryhmä I olisi syntynyt noin 50 000 vuotta sitten.
Sen esiintymisalueiksi mainitaan
" Haplogroup I has a similar distribution to haplogroup W, ranging from Europe to Pakistan and North-West India, with a characteristic presence in Pontic steppes and around the Caspian Sea. Its origin very probably lies in the Proto-Indo-European cultures (mtDNA mirror of R1a (http://www.eupedia.com/europe/origins_haplogroups_europe.shtml#R1a) and R1b (http://www.eupedia.com/europe/origins_haplogroups_europe.shtml#R1b)). Haplogroup I is nearly absent in parts of Europe from distant from the Pontic-Caspian steppes (Iberia, South-West France, Ireland) and strongest in Norway, southern Finland, Ukraine, Greece and western Anatolia."
Viikinkien tiedetään soudelleen jopa Konstantinopoliin, eli eipä ihme, etteikö olisi matkamuistoja tuotu. Mutta muutkin tulosuunnat ovat yhtä mahdollisia.
http://www.roebuckclasses.com/maps/histmap/vikingroutes.jpg yksi kartta viikinkien reiteistä...
lisäksi tällainen sivu: http://www.arild-hauge.com/eraids.htm
Sitten hyvä migraatiokartta äitilinjoista :
http://www.roperld.com/graphics/MigrationMap.jpg
Nyt tänään tuli postissa paketti...pitää odotella tunteroinen että saa otettua eka näytteen.
En tiedä tästä I-haplosta, mutta meillä on U5a, eikä mistään päin maailmaa ole löytynyt ainuttakaan osumaa edes HVR1:ssä. Aika turhauttavalta tuntuu. Lähimpiä ovat HVR1:ssä yhden erolla yksi Skotlannista ja yksi Englannista tai Irlannista, yksi Kreikasta, mutta sitten HVR2 menee jo kauas. Muilla Suomen U5a-haploisilla on eroa jo paljon enemmän.
Olisi mukava, kun löytyisi edes yksi osuma. Vähän sama on isälinjalla, ei yhtään täysosumaa edes 25 markkerissa, saati tarkemmissa tutkimuksissa, 25-1 vain 7 osumaa. Täysiä kahdentoista osumiakin on aika vähän. Eniten iloa on tuottanut Family Finder, jossa on tähän mennessä 60 serkkua, tosin vain muutaman kanssa on löydetty yhteiset esivanhemmat, eli turha kuvitella, että kolmas serkku olisi kolmas serkku.
Eeva
Meillä Lesosissa on sama juttu koskien I ryhmää (Y DNA). Nyt kun testejä tehty enemmän eri haaroista on vain I ryhmän osumat toisilleen. Eri juttu sitten N ryhmän ja R ryhmän Lesosella. Heillä osumia paljonkin. Tuo I selittyy ehkä sillä, että on vissiin ollut jokin pullonkaula (taudit?, sota? vainot tmv..), jossa näiden kolmen yhteinen esi-isä on vain jäänyt eloon, jonka jälkeläisiä nämä 3 ovat. Muut esi-isän sukulaiset (veljet, isän veljet jnet..) menehtyneet. Saa toki vielä nähdä, että kun lisää testejä tulee niin löytyykö lisää. Nyt kuitekin tilanne tämä. Olemme laskeneet, että noiden kolmen yhteinen esi-isä olisi elänyt 1500 luvulla. Toki vienalaisia ei ole testattu vielä montaakaan. Nyt tulossa taas uusi testi. Juuri tilattu Y DNA paketti eräälle Kivijärven Lesosen jälkeläiselle.
Kasasin yhteen tietoa genominlaajuisista, suomalaisia käsitelleistä tutkimuksista, ja näyttää siltä että suomalaisissa on jopa seitsemän erillistä väestöä, jotka eroavat toisistaan enemmän kuin ruotsalaiset, saksalaiset ja englantilaiset toisistaan.
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Suomalaisv%C3%A4est%C3%B6t.pdf
(http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Suomalaisv%C3%A4est%C3%B6t.pdf)
1. Lounaissuomalaiset
a) varsinaissuomalaiset
b) satakuntalaiset
c) hämäläiset
2. Pohjalaiset
a) eteläpohjalaiset
b) ruotsinkieliset pohjalaiset
3. Itäsuomalaiset
a) savolaiset
b) pohjoiskarjalaiset
c) pohjoispohjalaiset
d) eteläkainuulaiset
4. Pohjoiskainuulaiset
5. Länsilappilaiset
6. Keskilappilaiset
7. Itälappilaiset
Jouni Kaleva
03.07.11, 19:33
Kasasin yhteen tietoa genominlaajuisista, suomalaisia käsitelleistä tutkimuksista, ja näyttää siltä että suomalaisissa on jopa seitsemän erillistä väestöä, jotka eroavat toisistaan enemmän kuin ruotsalaiset, saksalaiset ja englantilaiset toisistaan.
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Suomalaisv%C3%A4est%C3%B6t.pdf
(http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Suomalaisv%C3%A4est%C3%B6t.pdf)
Erinomainen katsaus, kiitos!
Pekka Paavola
03.07.11, 20:10
Tosiaan hyvä katsaus. En kuitenkaan malta olla mainitsematta, että saamelaiset ovat olleet "sekoittamassa" väestöä, jos/kun osa on avioitunut muiden kuin saamelaistensa kanssa. Myöskin on ennenkin tehty pitkiäkin vaelluksia silloisen Suomen alueilla, joten nuiden eri väestörajojen veto on varmaan ollut vaikeaan tuossa tutkimuksessa ja näistä molemmista on mainintaan tuossa tutkimuksessa. -Pekka-
En tiedä tästä I-haplosta, mutta meillä on U5a, eikä mistään päin maailmaa ole löytynyt ainuttakaan osumaa edes HVR1:ssä. Aika turhauttavalta tuntuu. Lähimpiä ovat HVR1:ssä yhden erolla yksi Skotlannista ja yksi Englannista tai Irlannista, yksi Kreikasta, mutta sitten HVR2 menee jo kauas. Muilla Suomen U5a-haploisilla on eroa jo paljon enemmän.
Olisi mukava, kun löytyisi edes yksi osuma. Vähän sama on isälinjalla, ei yhtään täysosumaa edes 25 markkerissa, saati tarkemmissa tutkimuksissa, 25-1 vain 7 osumaa. Täysiä kahdentoista osumiakin on aika vähän. Eniten iloa on tuottanut Family Finder, jossa on tähän mennessä 60 serkkua, tosin vain muutaman kanssa on löydetty yhteiset esivanhemmat, eli turha kuvitella, että kolmas serkku olisi kolmas serkku.
Eeva
Hei,
oletko käynyt esim. Sorensonin tietokannoissa?
http://www.smgf.org/
Minulle tulokseni eivät kerro juuri mitään, mutta paremmin ymmärtävälle voivat kertoa. Sinne pitää rekisteröityä.
terv. Päivi
Kiitoksia palautteesta!
Saamelaisiin asti varmasti täytyy palautua ainakin tuo lappilaisten suuri diversiteetti: länsi- ja itälappilaisten FST-etäisyys = 50. Samoin pohjoiskainuulaisten ero länsilappilaisiin ja eteläpohjalaisiin (peräti 60) on niin mittava, että se voi tuskin selittyä pelkästään viimeisten 500 vuoden suomalaisasutuksen pohjalta, vaikka olisi tapahtunut miten suuri geneettinen ajautuminen. Baskit ja orkneysaarelaiset (Skotlannissa) ovat nekin eristyneitä väestöjä, eikä niiden keskinäinen etäisyys silti ole kuin 53.
Jouni Kaleva
04.07.11, 08:21
Kiitoksia palautteesta!
Saamelaisiin asti varmasti täytyy palautua ainakin tuo lappilaisten suuri diversiteetti: länsi- ja itälappilaisten FST-etäisyys = 50. Samoin pohjoiskainuulaisten ero länsilappilaisiin ja eteläpohjalaisiin (peräti 60) on niin mittava, että se voi tuskin selittyä pelkästään viimeisten 500 vuoden suomalaisasutuksen pohjalta, vaikka olisi tapahtunut miten suuri geneettinen ajautuminen. Baskit ja orkneysaarelaiset (Skotlannissa) ovat nekin eristyneitä väestöjä, eikä niiden keskinäinen etäisyys silti ole kuin 53.
Muistelen, että Kalevi Wiik olisi selittänyt, että tuleva saamelaisväestö (erityisesti miehet) siirtyi Pyreneiltä Lappiin jääkauden jälkeen läntistä reittiä, nykyistä Norjan rannikkoa seuraten, mutta naiset menivät kahta reittiä, osa tuota läntistä reittiä, mutta osa itäistä reittiä, päätyäkseen lopulta myös Lappiin. (siis naimakauppojen välityksellä) Tämä voisi selittää tuota suurta itä- ja länsilappilaisten eroa? Samaten voisi ajatella, että pohjoiskainuulaisissa olisi enemmän tätä itälappilaista vaikutusta?
Erilainen väestöhistoria kyllä vaikuttaa, mutta se voi olla nuoremmasta päästä: monella Euroopan alueella kivikauden lopun asukkaat poikkeavat huomattavasti nykyisistä asukkaista. Mitä pidempi aika jostain asutusvirtauksesta on, sitä todennäköisemmin se on korvautunut uudemmilla tai sekoittumisen vuoksi kadonnut näkyvistä.
Isä- ja äitilinjat ovat siinä mielessä havainnollisia, että ne eivät "sekoitu" kuten autosomaaligeenit - pitkään jatkuneet kontaktit saattavat vaikuttaa autosomeihin väestöeroja tasoittavasti, mutta samalla esim. isälinjat saattavat pysyä erilaisina, jos patrilokaalisessa kulttuurissa on siirrelty etupäässä vain naisia.
Hyvä listaus. Mielelläni näkisin hämäläiset kuitenkin kuuluvan 3. ryhmään eli itä-suomalaisiin. Toivoisin lisää valintaperusteita heidän osaltaan.
Hyvä listaus. Mielelläni näkisin hämäläiset kuitenkin kuuluvan 3. ryhmään eli itä-suomalaisiin. Toivoisin lisää valintaperusteita heidän osaltaan.
Noin minäkin olen asian ajatellut. Tosi mielenkiintoinen listaus, mutta olen kuvitellut, että hämäläiset ovat lähempänä savolaisia ja sinne suuntaan viittavat oman suvun DNA-tutkimuksetkin. :rolleyes:
Noin minäkin olen asian ajatellut. Tosi mielenkiintoinen listaus, mutta olen kuvitellut, että hämäläiset ovat lähempänä savolaisia ja sinne suuntaan viittavat oman suvun DNA-tutkimuksetkin. :rolleyes:
Hämäläiset ovat yllättävän lähellä savolaisia (29), ja siksi tavallaan sijoittuvat itä- ja länsisuomalaisten väliin. Silti he ovat vielä paljon lähempänä varsinaissuomalaisia (15), ja toiseksi lähimpänä satakuntalaisia (23). Siksi hämäläiset klusteroituvat lounaissuomalaisiksi. Myös asutushistoriallisesti hämäläiset ovat länsisuomalaisia: hämäläisyys on peräisin Satakunnan rannikolta.
Savolaisissa ja pohjoispohjalaisissa taas on asutushistoriallisesti hämäläinenkin juuri, joten ne eivät ole "puhtaasti" itäisiä osaväestöjä.
Kimmo Kemppainen
09.07.11, 09:56
Olipa todellakin poikkeuksellisen mielenkiintoinen esitys. Haluaisin mielelläni kuulla kommenttisi siihen, minkä takia kainuulaiset ovat selvästi läheisempää sukua varsinaissuomalaisille kuin eteläpohjalaisille.
Kimmo Kemppainen
Hämäläiset ovat yllättävän lähellä savolaisia (29), ja siksi tavallaan sijoittuvat itä- ja länsisuomalaisten väliin. Silti he ovat vielä paljon lähempänä varsinaissuomalaisia (15), ja toiseksi lähimpänä satakuntalaisia (23). Siksi hämäläiset klusteroituvat lounaissuomalaisiksi. Myös asutushistoriallisesti hämäläiset ovat länsisuomalaisia: hämäläisyys on peräisin Satakunnan rannikolta.
Savolaisissa ja pohjoispohjalaisissa taas on asutushistoriallisesti hämäläinenkin juuri, joten ne eivät ole "puhtaasti" itäisiä osaväestöjä.
Jouni Kaleva
09.07.11, 10:41
Siksi hämäläiset klusteroituvat lounaissuomalaisiksi. Myös asutushistoriallisesti hämäläiset ovat länsisuomalaisia: hämäläisyys on peräisin Satakunnan rannikolta.
Onko tietoa hämäläisten ja virolaisten geneettisestä etäisyydestä?
Olipa todellakin poikkeuksellisen mielenkiintoinen esitys. Haluaisin mielelläni kuulla kommenttisi siihen, minkä takia kainuulaiset ovat selvästi läheisempää sukua varsinaissuomalaisille kuin eteläpohjalaisille.
Se on kyllä omituista. En näe oikein muuta selitystä kuin että eteläpohjalaiset eivät ole merkittävästi osallistuneet pohjoisemman rannikon asuttamiseen, vaan Pohjois-Pohjanmaalle päätynyt asutus on kiertänyt heidän ohitseen kahta reittiä: meren puolelta (lounaissuomalainen osuus) ja sisämaasta (itäinen osuus). Ja itäisessä osuudessa on sitten vanha lounaissuomalainen osajuuri.
Onko tietoa hämäläisten ja virolaisten geneettisestä etäisyydestä?
Ei tiettävästi ole; virolaisia on verrattu helsinkiläisiin ja kuusamolaisiin, ja etäisyydet ovat noin 40 ja 90 (Nelis et al. 2009). Ruotsalaisista etäisyydet ovat 50 ja 100 (Jakkula et al. 2008), joten virolaiset näyttävät olevan hieman lähempänä suomalaisia kuin ruotsalaiset. Virolaisissakin on havaittavissa klusteroitumista kaakkoiseen ja luoteiseen osaväestöön, mutta näiden etäisyyksiä muihin ei ole esitetty erikseen.
Pekka Paavola
10.07.11, 19:23
Se on kyllä omituista. En näe oikein muuta selitystä kuin että eteläpohjalaiset eivät ole merkittävästi osallistuneet pohjoisemman rannikon asuttamiseen, vaan Pohjois-Pohjanmaalle päätynyt asutus on kiertänyt heidän ohitseen kahta reittiä: meren puolelta (lounaissuomalainen osuus) ja sisämaasta (itäinen osuus). Ja itäisessä osuudessa on sitten vanha lounaissuomalainen osajuuri.
Ei tiettävästi ole; virolaisia on verrattu helsinkiläisiin ja kuusamolaisiin, ja etäisyydet ovat noin 40 ja 90 (Nelis et al. 2009). Ruotsalaisista etäisyydet ovat 50 ja 100 (Jakkula et al. 2008), joten virolaiset näyttävät olevan hieman lähempänä suomalaisia kuin ruotsalaiset. Virolaisissakin on havaittavissa klusteroitumista kaakkoiseen ja luoteiseen osaväestöön, mutta näiden etäisyyksiä muihin ei ole esitetty erikseen.
Minua myös ihmetyttää sama-asia Pohjois-Pohjanmaan asutukseksessa,jossa on nuot kaksi pääsuuntaa l. luonaissuomalainen ja itäinen osuus. Olisiko tuon merenkurkun kapeus osasyynä Ruotsista tulleella asutuksella Etelä-Pohjanmaalle, että muuttajat eivät ole olleet merenkulkija väestöä ja osa on voinut jopa muuttaa jäätalvien aikana yli . Tällöin ei muuttajilla ole ollut välttämättä halua ja keinoja, esim. kunnon veneitä, muuttaa kohti pohjoista. Myös ehkä suomenm kielen osaamattomuus on voinut olla osasyy ,ette "ylitulleet" lähteneet kohti pohjoista.
Silti on minun mielestä on ollut vanhaa ja merkittävää muuttoa Perämeren pohjukkaan ja aina Ruotsin Lappiin ja Suomen Lapin länsiosiin asti jo ennen Birlkarklekin. Nuot ed. aluenimitykset ei tietenkään tuolloin olleet nuin.
Edellisestä on osoituksena iso määrä I-haploisia Torniojokivarressa, suhteessa muuhun Pohjois Suomeen. En usko,että Torniojoki varren I-haploiset olisi tulleet pelkästään etelämpää nyky Ruotsin alueilta.
- Pekka-
Minua myös ihmetyttää sama-asia Pohjois-Pohjanmaan asutukseksessa,jossa on nuot kaksi pääsuuntaa l. luonaissuomalainen ja itäinen osuus. Olisiko tuon merenkurkun kapeus osasyynä Ruotsista tulleella asutuksella Etelä-Pohjanmaalle, että muuttajat eivät ole olleet merenkulkija väestöä ja osa on voinut jopa muuttaa jäätalvien aikana yli . Tällöin ei muuttajilla ole ollut välttämättä halua ja keinoja, esim. kunnon veneitä, muuttaa kohti pohjoista. Myös ehkä suomenm kielen osaamattomuus on voinut olla osasyy ,ette "ylitulleet" lähteneet kohti pohjoista.
Silti on minun mielestä on ollut vanhaa ja merkittävää muuttoa Perämeren pohjukkaan ja aina Ruotsin Lappiin ja Suomen Lapin länsiosiin asti jo ennen Birlkarklekin. Nuot ed. aluenimitykset ei tietenkään tuolloin olleet nuin.
Edellisestä on osoituksena iso määrä I-haploisia Torniojokivarressa, suhteessa muuhun Pohjois Suomeen. En usko,että Torniojoki varren I-haploiset olisi tulleet pelkästään etelämpää nyky Ruotsin alueilta.
- Pekka-
I-haploisethan ovat sitä väestöä, joka tuli Suomen lounaisrannikolle 2000 eKr eli ns. sotakirves eli vasarakirveskansaa.
R- ja N-haploiset ovat lähempää sukua keskenään kuin I-haploiset. Ja R-haploisethan ovat eritoten slaaveja, osa myös myöhäisgermaaneja, kuten sakslaisia ja ruotsalaisia. Näyttää siltä että suomalais-ugrilainen N-ryhmä on erottunut vasta R-väestöstä, ja tämä ikivanha I-väestö on paljon vanhempaa perua.
Minua myös ihmetyttää sama-asia Pohjois-Pohjanmaan asutukseksessa,jossa on nuot kaksi pääsuuntaa l. luonaissuomalainen ja itäinen osuus. Olisiko tuon merenkurkun kapeus osasyynä Ruotsista tulleella asutuksella Etelä-Pohjanmaalle, että muuttajat eivät ole olleet merenkulkija väestöä ja osa on voinut jopa muuttaa jäätalvien aikana yli . Tällöin ei muuttajilla ole ollut välttämättä halua ja keinoja, esim. kunnon veneitä, muuttaa kohti pohjoista. Myös ehkä suomenm kielen osaamattomuus on voinut olla osasyy ,ette "ylitulleet" lähteneet kohti pohjoista.
Silti on minun mielestä on ollut vanhaa ja merkittävää muuttoa Perämeren pohjukkaan ja aina Ruotsin Lappiin ja Suomen Lapin länsiosiin asti jo ennen Birlkarklekin. Nuot ed. aluenimitykset ei tietenkään tuolloin olleet nuin.
Edellisestä on osoituksena iso määrä I-haploisia Torniojokivarressa, suhteessa muuhun Pohjois Suomeen. En usko,että Torniojoki varren I-haploiset olisi tulleet pelkästään etelämpää nyky Ruotsin alueilta.
- Pekka-
Vanhin länsisuomalainen asutus on tosiaan ajoitettu ehtineeksi Perämerelle jo ennen vuotta 1000 jaa. eli ennen kuin ruotsalaiset tulivat Suomeen. Eteläpohjalaiset (ja hämäläiset) ovat länsisuomalaisista osaväestöistä kauimpana ruotsalaisista.
Isälinja I1 on runsaimmillaan Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla, ja sen täytyykin olla täällä selvästi ruotsalaisasutusta vanhempaa.
I-haploisethan ovat sitä väestöä, joka tuli Suomen lounaisrannikolle 2000 eKr eli ns. sotakirves eli vasarakirveskansaa.
R- ja N-haploiset ovat lähempää sukua keskenään kuin I-haploiset. Ja R-haploisethan ovat eritoten slaaveja, osa myös myöhäisgermaaneja, kuten sakslaisia ja ruotsalaisia. Näyttää siltä että suomalais-ugrilainen N-ryhmä on erottunut vasta R-väestöstä, ja tämä ikivanha I-väestö on paljon vanhempaa perua.
Tämä on totta sikäli kun puhutaan haploryhmien syntyajoista jossain kaukana Aasiassa (I lienee syntynyt Lähi-idässä, N ja R kauempana idässä), mutta niiden leviäminen tänne luoteiseen Eurooppaan on ihan erillinen tarinansa.
R1a1 on yleisin slaaveilla, ja jokin osa siitä lieneekin levinnyt slaavilaisen kielen mukana. Silti Länsi-Euroopassakin oli jo varhain R1a1:tä. R1b taas on yleisin kelteillä, mutta silti sekin (kuten myös R1a1) näyttää syntyneen jo Aasian puolella. Viimeksi R1b:tä on haluttu yhdistää maanviljelyksen leviämiseen Eurooppaan, kun taas R1a1:tä on löytynyt erityisen paljon nuorakeraamisen kauden haudoista - I1:tä taas ei. I1 on mysteerisempi isälinja, koska sen tarkkaa kulkua pohjoiseen ei tunneta.
Pekka Paavola
10.07.11, 21:18
Juuri tuon I isälinjan olemassaolo tuolla Torniojokiseudussa suht. runsaana on mua ihmetyttänyt ja sinnehän on suht. pitkä "joka suunnasta"
Juuri tuon I isälinjan olemassaolo tuolla Torniojokiseudussa suht. runsaana on mua ihmetyttänyt ja sinnehän on suht. pitkä "joka suunnasta"
Toisaalta saamelaisillakin on runsaasti I1:tä, Suomen saamelaisilla jopa 40 %. Tornionlaaksossa se voi siis osittain olla saamelaisperäistä, mutta toki iso vaikutus voi olla Satakunnan rannikolta tulleella muinaishämäläisellä asutuksellakin. I1 näyttäisi tulleen Suomeen Ruotsin lisäksi myös etelästä, Baltian suunnalta, ja jo kauan ennen ruotsalaisasutusta.
Onko missään nähtävänä saamelaisten DNA ryhmiä? Tarkoitan siis, että jotain projektia mitä kautta olisivat samassa "kasassa" vertailtavana.
Suuan suvussa on kerrottu, että ovat metsälappalaisten jälkeläisiä, ja olisi todella mielenkiintoista verrata tuollaisia, sikäli mikäli sukutarina pitää paikkaansa. Olisi lisäksi mielenkiintoista saada vertailuun Venäjän, Ruotsin, Suomen ja Norjan saamelaisten perimää.
Löytyy saami projekti:
http://www.familytreedna.com/public/Saami/default.aspx?section=yresults
Kiitoset, mielenkiintoinen projekti! Toivottavasti vaan tulisi lisää tuloksia tuonne.
Moi, enoni teetti dna testin, josta tuli tällainen tulos, osa puuttuu vielä, mutta mitä tästä tuloksesta voi päätellä vai voiko mitään?:oo:
http://i154.photobucket.com/albums/s251/bokseri/dna.png
Moi, enoni teetti dna testin, josta tuli tällainen tulos, osa puuttuu vielä, mutta mitä tästä tuloksesta voi päätellä vai voiko mitään?:oo:
http://i154.photobucket.com/albums/s251/bokseri/dna.png
Haploryhmää et maininnut, mutta tämän ennustajan...
http://members.bex.net/jtcullen515/haplotest.htm
(http://members.bex.net/jtcullen515/haplotest.htm)...mukaan se on 100 % varmuudella I-M253 eli I1, suomalaismiesten toiseksi yleisin haploryhmä heti N1c:n jälkeen. I1-haploryhmän sisällä se näyttää olevan L22-Bothnia (I1d3a) 94 %:n varmuudella; tämä alaryhmä on ns. suomalainen, eli sitä ei ole juurikaan löydetty vielä muilta kuin suomalaisilta. Tosin tämän listauksen perusteella myös muutamalta skandinaavilta se löytyy:
http://www.familytreedna.com/public/yDNA_I1/default.aspx?vgroup=yDNA_I1&vgroup=yDNA_I1§ion=ycolorized
(http://www.familytreedna.com/public/yDNA_I1/default.aspx?vgroup=yDNA_I1&vgroup=yDNA_I1§ion=ycolorized)
Siellä sanottiin että haploryhmää ei ollutmpystytty ennustamaan.
Mutta kiitos tulkinta avusta :)
Vai ei FamilyTreeDNA enää vaivaudu edes ennustamaan haploryhmää? Aika törkeää, etenkin kun tuon ennustajan mukaan kyseessä oli ns. helppo tapaus ja I1:n varmuus 100 %. Ilmeisesti he haluavat ihmisten maksavan erikseen haploryhmätestistä...
Jatkoin suomalaisväestöjen selvittelyä kaivamalla geenitutkimuksista väestörakenteellisia ominaisuuksia (väestön ikä, eristyneisyys, suuruus, ajautuneisuus, monijuurisuus) ja suhdetta muihin eurooppalaisiin.
Suomalaisväestöjen asutushistoriallinen rakenne:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Asutushistoria.pdf
Tärppejä:
- Virolaiset ovat geneettisesti lähimpiä sukulaisiamme, seuraavina tulevat ruotsalaiset.
- Ruotsalaisvaikutus näyttäisi lopulta olevan heikkoa eikä selitä suomalaisväestöjen eroa; erillisenä tekijänä erottuu myös norrlantilaisvaikutus Pohjanmaan ja Kainuun väestöissä.
- Baltit ovat yllättäen kauempana suomalaisista kuin puolalaiset, venäläiset, saksalaiset ja unkarilaiset.
- Saamelaisiin ei suomalaisia ole verrattu, mutta epäsuorasti tavoittaen voidaan olettaa itäsuomalaisten sekoittuneen enemmän saamelaisiin kuin länsisuomalaisten.
- Suomalaisväestöjen geenipohja näyttäisi jakautuvan eteläiseen (lounaissuomalaiset ja itäsuomalaiset) ja pohjoiseen ryhmään (kaikki muut suomalaisväestöt).
- Itäsuomalaiset ovat olleet pienempi ja homogeenisempi joukko kuin länsisuomalaiset, mutta silti heidän sisäsiittoisuusasteensa on pienempi.
- Vanhimpia (osa)väestöjä ovat eteläisimmät: eteläsuomalaiset, eteläpohjalaiset ja savolaiset, vaikka kahta viime mainittua on pidetty nuorempina väestöinä.
Vai ei FamilyTreeDNA enää vaivaudu edes ennustamaan haploryhmää? Aika törkeää, etenkin kun tuon ennustajan mukaan kyseessä oli ns. helppo tapaus ja I1:n varmuus 100 %. Ilmeisesti he haluavat ihmisten maksavan erikseen haploryhmätestistä...
Siis mitä häh? Törkeää jos eivät enää ennusta edes!
jos se tulee vasta sitten kun se viimenenkin testiosuus valmistuu?
Kimmo Kemppainen
16.07.11, 21:52
Minua jäi suuresti kiinnostamaan tuo Kainuussa havaittava norrlantilaisvaikutus. Kainuun asuttajien joukossa oli kyllä joku selvä ruotsalainenkin (Bertil Ångerman, ehkä Silvand Pålsson), mutta tuntuu uskomattomalta, että muutaman henkilön perimä voisi edelleen näkyä DNA-testissä, etenkin, kun vaikuttaa siltä, että sukuyhteyttä Kainuun ruotsalaisiin on niin vaikea löytää. Bertil Ångerman esimerkiksi vaikuttaa häipyneen kokonaan, mutta Silvand Pålssonin suku ehkä jatkuu Kotilaisissa naiskannalta. Ehkä norrlantilaisvaikutus on vanhempaa perua Pohjanmaan kautta.
Kimmo Kemppainen
Vai ei FamilyTreeDNA enää vaivaudu edes ennustamaan haploryhmää? Aika törkeää, etenkin kun tuon ennustajan mukaan kyseessä oli ns. helppo tapaus ja I1:n varmuus 100 %. Ilmeisesti he haluavat ihmisten maksavan erikseen haploryhmätestistä...
Jatkoin suomalaisväestöjen selvittelyä kaivamalla geenitutkimuksista väestörakenteellisia ominaisuuksia (väestön ikä, eristyneisyys, suuruus, ajautuneisuus, monijuurisuus) ja suhdetta muihin eurooppalaisiin.
Suomalaisväestöjen asutushistoriallinen rakenne:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Asutushistoria.pdf
Tärppejä:
- Virolaiset ovat geneettisesti lähimpiä sukulaisiamme, seuraavina tulevat ruotsalaiset.
- Ruotsalaisvaikutus näyttäisi lopulta olevan heikkoa eikä selitä suomalaisväestöjen eroa; erillisenä tekijänä erottuu myös norrlantilaisvaikutus Pohjanmaan ja Kainuun väestöissä.
- Baltit ovat yllättäen kauempana suomalaisista kuin puolalaiset, venäläiset, saksalaiset ja unkarilaiset.
- Saamelaisiin ei suomalaisia ole verrattu, mutta epäsuorasti tavoittaen voidaan olettaa itäsuomalaisten sekoittuneen enemmän saamelaisiin kuin länsisuomalaisten.
- Suomalaisväestöjen geenipohja näyttäisi jakautuvan eteläiseen (lounaissuomalaiset ja itäsuomalaiset) ja pohjoiseen ryhmään (kaikki muut suomalaisväestöt).
- Itäsuomalaiset ovat olleet pienempi ja homogeenisempi joukko kuin länsisuomalaiset, mutta silti heidän sisäsiittoisuusasteensa on pienempi.
- Vanhimpia (osa)väestöjä ovat eteläisimmät: eteläsuomalaiset, eteläpohjalaiset ja savolaiset, vaikka kahta viime mainittua on pidetty nuorempina väestöinä.
Minua jäi suuresti kiinnostamaan tuo Kainuussa havaittava norrlantilaisvaikutus. Kainuun asuttajien joukossa oli kyllä joku selvä ruotsalainenkin (Bertil Ångerman, ehkä Silvand Pålsson), mutta tuntuu uskomattomalta, että muutaman henkilön perimä voisi edelleen näkyä DNA-testissä, etenkin, kun vaikuttaa siltä, että sukuyhteyttä Kainuun ruotsalaisiin on niin vaikea löytää. Bertil Ångerman esimerkiksi vaikuttaa häipyneen kokonaan, mutta Silvand Pålssonin suku ehkä jatkuu Kotilaisissa naiskannalta. Ehkä norrlantilaisvaikutus on vanhempaa perua Pohjanmaan kautta.
Hyvin mahdollista. Olisi kiva saada selville sekin, kuinka kauas pohjoiseen tuo vaikutus jatkuu Suomen puolella. Samoin olisi kiva saada kaikkien suomalaisten ja ruotsalaisten (ja virolaisten ja venäläisten) osaväestöjen väliset IBS-arvotkin selville, mutta siihen menee varmasti aikaa. Tieto karttuu pieninä sirpaleina...
jos se tulee vasta sitten kun se viimenenkin testiosuus valmistuu?
Se on muuten kyllä mahdollista. :) Tosin muistelen kyllä omalta kohdaltani, että olisin nähnyt haploryhmäennustuksen jo heti ensimmäisen setin jälkeen. Tosin muistelen myös, että ekat 25 markkeria valmistuivat minulla yhtä aikaa, eli
sikäli ihme jos ei ennustetta ole.
Minun testi valmistui eri osissa ja haploryhmä tieto tuli viimeisinpänä (y-dna)
t.ajv
jos se tulee vasta sitten kun se viimenenkin testiosuus valmistuu?
Sami Lehtonen
17.07.11, 11:19
Voihan sen haploryhmän ennustaa itsekin:
http://www.hprg.com/hapest5/
Kyse lienee tosiaan siitä, ettei ennustetta tehdä ennen kuin kaikki tulokset on saatu.
no huh helpotusta, minä jo ajattelin että nyt on menty liian pitkälle..
muuten nykyään tulee vain 2 testiputkiloa kolmen sijasta. Eli näytteen ottamisaikataulu on lyhentynyt. Minä otin vielä 3 tuubiin ja nyt tänään sain tiedon että eräs vienalaissyntyinen on saanut 2. Tästä tuli infoa s-postiin viimeviikolla.
Jaska, mitä mieltä sä olet tuosta I1 ryhmä jaottelusta karjalaiseen haaraan niiden parin DYS arvon perusteella. Kysyn sinulta siksi, koska venäläiset ovat tämän haaran DYS arvot määritelleen niiden arvojen perusteella. Voiko siis olla että juuri nuo arvot määrävät I1 haplossa, että on nimenomaan karjalaista haaraa? (laitoinkohan mä ne DYS arvot tänne jo?? jos en niin ne löytyy sieltä Russian projektista.. siellä missä nuo Lesoset on I1d ryhmässä)
Ja Jaska kiinnostaisiko sinua arvioida kanssani noita vienalaisia sukuja? Voisin kutsua sinut sinne toiseksi adminiksi jos asia kiinnostaa. Lisää nimittäin on tulossa sinne näitä testejä kokoajan kun olen immeisiä houkutellut nyt tarjouksesta niitä tilaamaan.
(laitoinkohan mä ne DYS arvot tänne jo?? jos en niin ne löytyy sieltä Russian projektista.. siellä missä nuo Lesoset on I1d ryhmässä)
.
En vaan sinne toiselle =) menee sekaisin nämä...
Jaska, mitä mieltä sä olet tuosta I1 ryhmä jaottelusta karjalaiseen haaraan niiden parin DYS arvon perusteella. Kysyn sinulta siksi, koska venäläiset ovat tämän haaran DYS arvot määritelleen niiden arvojen perusteella. Voiko siis olla että juuri nuo arvot määrävät I1 haplossa, että on nimenomaan karjalaista haaraa? (laitoinkohan mä ne DYS arvot tänne jo?? jos en niin ne löytyy sieltä Russian projektista.. siellä missä nuo Lesoset on I1d ryhmässä)
Ja Jaska kiinnostaisiko sinua arvioida kanssani noita vienalaisia sukuja? Voisin kutsua sinut sinne toiseksi adminiksi jos asia kiinnostaa. Lisää nimittäin on tulossa sinne näitä testejä kokoajan kun olen immeisiä houkutellut nyt tarjouksesta niitä tilaamaan.
En ole vielä kovinkaan paljon syventynyt I1:een, mutta yritän katsoa jossain välissä venäläisten jaon perusteita. Mielelläni autan vienalaisten selvittelyssä! :)
Minulle tuli FamilyFinder-testin jälkeen hieman tragikoominen ongelma, jollaiseen M. Sjöström tuolla edellä hieman viittaili.
Minulla on 4. serkku, jonka sukunimilista pitää sisällään melkein pelkkiä tunnettuja kulttuurisukuja, enimmäkseen Etelä- ja Varsinais-Suomesta. Isäni esivanhemmat ovat noilta seuduilta kotoisin.
Mutta ne esivanhemmat ovat mallia torppari-nahkuri-suutari-ruotusotilas, mausteena pari rusthollarin tytärtä.
Eihän tämä mikään todellinen ongelma tietenkään ole; isänäitini isoäiti vain sattui - ei käymään vieraissa, sillä hän ei ollut naimisissa ollenkaan - pusaamaan pienen tytön, jonka isästä minulla ei ole tietoa.
Jotta niin veikeä kuin FF-testi onkin, se voi aiheuttaa vähän hämmennystä.
ph
Minulle kävi vähän samaan tyyliin, mutta on erittäin todennäköistä, että jos kone ennustaa, että olet 4. serkku, olet todellisuudessa korkeintaan joku 8. serkku. Tämä johtuu ilmeisesti suomalaisten erittäin sisäsiittoisesta geeniperimästä ja siitä, että amerikkalainen testien tekijä haluaa ilmoittaa tulokset hieman optimistisesti, jotta ihmisten innostus säilyisi.
Minä etsin isoisäni isoisää ja tämän henkilön mahdollisten siskojen ja veljien jälkeläiset olisivat minulle 4. serkkuja, mutta vaikka olen saanut jo kolme 3. serkkua, ei etsintäni ole lähelläkään ratketa. Tällä hetkellä epäilen, että nuo kolmanneet serkkuni voivat olla jopa jotain 10. serkkuja.
Mutta on tuosta FamilyFinder tutkimuksesta toki hyötyäkin ollut ja hurjan mielenkiintoisia tunteja ja päiviä on tullut istuttua koneella, kun on yrittänyt yhdistää eri tutkimuksista (olen teettänyt isälinja, äitilinja ja FamilyFinder tutkimukset) tulevaa tietoa kirkonkirjoihin. Sanoisinpa jopa että loputon suo.
Nyt on muuten hyvä hetki teettää noita tutkimuksia, erikoishinta voimassa 31.8. saakka.
Lauri Koskinen kirjoittaa:
"Kuponkikoodi FinnFest2011 alentaa isälinjan 67, äitilinjan täystutkimuksen ja DNA-serkkututkimuksen 199 dollarin kappalehintaan."
Jouni Kaleva
01.08.11, 18:26
En ole vielä kovinkaan paljon syventynyt I1:een, mutta yritän katsoa jossain välissä venäläisten jaon perusteita. Mielelläni autan vienalaisten selvittelyssä! :)
Minäkin olen I1.
Olen jäljittänyt isälinjani 1600-luvun alkupuolelle Kiiminkiin. Sinne on esi-isäni voinut tullut asutushistoriaan viitaten ihan yhtä hyvin idästä kuin lännestä. Onko tässä nyt apua lähemmästä tarkastelusta? Mitkä ne itään viittavaan DYS-arvot olisivat?
Jouni laitappa se sun KIT nro vaikka yksärillä jos et halua yleiseen jakeluun...
Sari
En ole vielä kovinkaan paljon syventynyt I1:een, mutta yritän katsoa jossain välissä venäläisten jaon perusteita. Mielelläni autan vienalaisten selvittelyssä! :)
Karjalan Heimo lehdessä seuraavassa nrossa on tästä ryhmästä juttua ja toivottavasti moni liittyy ryhmään, koska uskon että ovat tehneet testejä, mutten tiedä sukuja mitkä ovat tehneet. Palasin juuri Vienan matkalta ja sain houkuteltua lisää testattavia mukaan...
Minäkin olen I1.
Olen jäljittänyt isälinjani 1600-luvun alkupuolelle Kiiminkiin. Sinne on esi-isäni voinut tullut asutushistoriaan viitaten ihan yhtä hyvin idästä kuin lännestä. Onko tässä nyt apua lähemmästä tarkastelusta? Mitkä ne itään viittavaan DYS-arvot olisivat?
Hei Jouni
Täällä on erittäin hyviä tietoja:
http://www.familytreedna.com/public/I1d/default.aspx?section=results
Hei
Mietin tuota äitilinjan testaamisen tarkoitusta... olen itse ajatellut joskus sen teettää itsestäni, mutta että mikä on sen tarkoitus jos tiedän jo tuonne 1600 luvulle.
Tässä siis suora äitilinjani minkä nyt tiedän:
Äitilinjani
Ä: Hilkka
ÄÄ: Jenny Lesonen s.1908 Suomussalmi, Piispajärvi, Lesovaara 30
ÄÄÄ: Anna-Greta Juntunen s. 01.11.1860 Suomussalmi, Ruhtinansalmi
ÄÄÄÄ: Brita Kaisa Manninen s.14.03.1828 Suomussalmi Kianto Tauriala 17
ÄÄÄÄÄ: Maria Kela s. 31.01.1796 Suomussalmi, Lasala 25
ÄÄÄÄÄÄ: Walborg Väisänen s. 27.06.1775 Suomussalmi, Haapavaara 50
ÄÄÄÄÄÄÄ: Helga Lasanen s.14.04.1735 Suomussalmi
ÄÄÄÄÄÄÄÄ: Margareta Tauriainen s. 1687 Suomussalmi
Tämän tiedon pohjalta DNA tutkimuksella saan siis tietää mitä? En ainakaan Margareta Tauriaisen äidin nimeä, vaan hänen geneettisen äitilinjansa tuonne 60 000 vuotta taaksepäin, jota DNA:ta itse kannan?? No sen ainakin. Mitä siitä hyötyy?
Isälinja on helpompi ymmärtää mutta tämä äitilinja askarruttaa...
Wiikiltä: " periaatteessa mitokondrioiden DNA siirtyy siis muuttumattomana äidiltä tyttärelle ja edelleen tyttärentyttärelle ja tämän tyttärelle jne.,"
Terv. Sari
Tuli testien tuloksia ja siinä on haploryhmäni tulos on N1a. Osaako kukaan täällä kertoa minulle hiukan enemmän?
Sari
Hei,
tupsahdin tähän ketjuun sattumalta ja kun asia kiinnostaa, näin Wikipedian kertovan että N1a on erittäin harvinainen. Suomessa on vain yksi testattu tuolla haplolla.
Kyllä muut osaavat kertoa enemmän.
terv. ph
Hei Päivi
Minäkin sen wikipediasta löysin, vaan en oikein tahdo uskoa että tällaistako sitten oli mun äitilinja. Tosi erikoista..eikä ihan heti uskoisi....Tosiaan yksi on Suomessa toinen samaa haploryhmää oleva. Aion tilata nyt tarkempia testejä.
Sari
Minäkin sen wikipediasta löysin, vaan en oikein tahdo uskoa että tällaistako sitten oli mun äitilinja. Tosi erikoista..eikä ihan heti uskoisi....Tosiaan yksi on Suomessa toinen samaa haploryhmää oleva. Aion tilata nyt tarkempia testejä.
On kyllä erikoinen, geenitutkimuksissa (esim. Lappalainen et al. 2008) sitä ei ole suomalaisilta löydetty ja FamilyTreeDNA:n listassakin on vain yksi suomalainen N1a (Tauriainen). Komipermjakeilla heti Uralin länsipuolella sitä on peräti noin 10 %, mutta toisaalta Wikipedian kaavakuvan mukaan se olisi pikemminkin suomalaisen tyypin jälkeläinen kuin esimuoto:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b6/N1a_Phylotree.jpg
Se on voinut tulla tänne etelästäkin, ainakin Kroatian saarille sitä on kasaantunut. Se on Euroopassakin hyvin vanha linja (eurooppalainen alalinja N1a1a), vaikkakin harvinainen melkein kaikkialla.
Matti
nuo Liepat kiinnostaa kovasti, sillä eräällä Ohvo Lesosella on vaimona Walborg Lieppa. On näitä Utajärven Lesolan talon perustaja Lesosia. Ohvo on tullut Muhokselle 1730 luvulla Lievosen taloon ensin.
AVASIN TÄLLE SUVULLE OMAN KESKUSTELUN KAINUUN OSASTOON...http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15080
Lauri Laurinpoika Tauriainen (Suomussalmen ensimmäisen uudisasukkaan pojanpoika) olisi tietojeni mukaan mennyt naimisiin lappalaisen Riitta Matintytär Aikasarrian kanssa ja saanut tämän kanssa Laurin noin 1670 ja Dorden 7.7.1678. Mutta Laurihan muutti Kuusamoon vasta 1680-luvun puolivälissä. Hakiko Lauri vaimon Lapinmaan puolelta Kuusamosta ja ehkä tämän houkuttelemana muutti sitten Kuusamoon 1680-luvun puolivälissä?
Vai oliko Riitta Suomussalmen saamelaisia? Eikai Suomussalmikaan tyhjä ollut uudisasukkaiden saapuessa sinne vaikka ei virallisesti Lappiin kuulunutkaan?
Kimmo Kemppainen
22.08.11, 19:25
Oli Kiannalla yksi ilmeinen lappalaissuku, mutta ei sen nimi ollut Aikasarria.
Kimmo Kemppainen
Lauri Laurinpoika Tauriainen (Suomussalmen ensimmäisen uudisasukkaan pojanpoika) olisi tietojeni mukaan mennyt naimisiin lappalaisen Riitta Matintytär Aikasarrian kanssa ja saanut tämän kanssa Laurin noin 1670 ja Dorden 7.7.1678. Mutta Laurihan muutti Kuusamoon vasta 1680-luvun puolivälissä. Hakiko Lauri vaimon Lapinmaan puolelta Kuusamosta ja ehkä tämän houkuttelemana muutti sitten Kuusamoon 1680-luvun puolivälissä?
Vai oliko Riitta Suomussalmen saamelaisia? Eikai Suomussalmikaan tyhjä ollut uudisasukkaiden saapuessa sinne vaikka ei virallisesti Lappiin kuulunutkaan?
Oli Kiannalla yksi ilmeinen lappalaissuku, mutta ei sen nimi ollut Aikasarria.
Kimmo Kemppainen
Aikasarrian (kirjoitusmuoto kyllä vaihtelee) suku kai oli Kuusamon puolelta. Ajkke oli lappalainen miehen etunimi, josta tuli sukunimi Aikio. Sarre-sukua on ollut Inarissa. Yhtä kaikki samaa saamenkieltä.
Jouni Kaleva
22.08.11, 20:23
Aikasarrian (kirjoitusmuoto kyllä vaihtelee) suku kai oli Kuusamon puolelta. Ajkke oli lappalainen miehen etunimi, josta tuli sukunimi Aikio. Sarre-sukua on ollut Inarissa. Yhtä kaikki samaa saamenkieltä.
Tästä on keskusteltu takavuosina Lappi-keskusteluforumilla. Sieltä lainattua:
Seppo Ervastin Kuusamon historiasta:
Niila Antinpka Aikasarria, saamelainen, Maanselän kylän lautamies, kirkonisäntä ja nimismies.(Tavajärvi), esiintyy 1651.1671,1674,1680-84,1688. .......ko henkilöstä pitkä kirjoitus.
Lauri Niilonpka, edellisen poika, lautamies (ilmeisesti kylän viimeinen lappalaisnimismies.)
Itse pidän tuota Niilaa esi-isänäni.
Tästä on keskusteltu takavuosina Lappi-keskusteluforumilla. Sieltä lainattua:
Seppo Ervastin Kuusamon historiasta:
Niila Antinpka Aikasarria, saamelainen, Maanselän kylän lautamies, kirkonisäntä ja nimismies.(Tavajärvi), esiintyy 1651.1671,1674,1680-84,1688. .......ko henkilöstä pitkä kirjoitus.
Lauri Niilonpka, edellisen poika, lautamies (ilmeisesti kylän viimeinen lappalaisnimismies.)
Itse pidän tuota Niilaa esi-isänäni.
Tuo Matti Aikasarriakin olisi ollut Tavajärveltä. Hänen tyttärensä Riitta syntyi noin 1642.
Sari,
kaivelin vähän tietoja äitilinjasta N1a.
Se on nykyään erittäin harvinainen koko Euroopassa (0,2 %), mutta neoliittisilla eli nuoremman kivikauden maanviljelijöillä sitä oli muinais-DNA:n perusteella peräti 25 % (myös skyyttien haudoista sitä on löytynyt).
Tässä on tuore tutkimus äitilinjasta N1a:
http://www.biomedcentral.com/1471-2148/10/304/abstract
Sen mukaan sinun äitilinjasi (16147A, 16172C, 16223T, 16248T, 16318G, 16320T, 16355T, 16519C) kuuluu itäeurooppalaispainotteiseen haploryhmään N1a1a, eroten siitä vain toistaiseksi yksilöllisen mutaationsa 16318G osalta. Eniten tätä haploryhmää on tutkimuksen karttojen mukaan Venäjällä, Kazakhstanissa ja Virossa.
Mitosearchin mukaan kellään muulla ei ole kohdassa 16318 mutaatiota G.
Yhden päässä on kuitenkin seuraavia osumia maittain (kaikki myös haploryhmää N1a1a):
Puola x 5
Suomi x 2
Ranska x 2
Ruotsi
Saksa
Englanti
Venäjältä ja idempää ei siis vielä ole maksullisia DNA-testejä tehneitä, vaikka tutkimusten mukaan samanlaisia yhden askeleen osumia pitäisi siellä olla runsaasti.
Esiäitisi lienee siis tullut Suomeen joko Venäjän tai Puolan suunnalta, mutta sinun äitilinjaasi koskeva ainutlaatuinen mutaatio 16318G on tapahtunut vasta Suomessa. Nuo kaksi muuta suomalaista ovat Loimaalta ja Marttilasta eli Varsinais-Suomesta; sieltäpäin siis sinunkin äitilinjasi todennäköisesti juontuu. Aivan alkujaan äitilinja N1a näyttää liittyvän neoliittisiin maanviljelijöihin, jotka alkoivat levittäytyä Eurooppaan Lähi-idästä lähes 10 000 vuotta sitten.
Jotain voisi ehkä vielä tarkentua jos testaisit vielä HVR2:n.
Hei Jaska
Suuret kiitokset taas tiedoista. Hirveän vähän tästä N1a.sta on silti tietoja saatavana. Facebookissakin on ryhmä vaan ei siellä mitään tapahdu..
Jotenkin aavistelin tuota tulosuuntaa, koska helpostihan Suomussalmen ja Kainuun alueelle Venäjän puolelta tullaan.
Kiinnitin itsekin tuon mutaatioon huomiota ettei sietä ole muilla. Lisäksi on harmi etteivät ihmiset laita tietojaan tuonne mtsearchiin. Minäkin tsekkasin että nuo kaikki olivat yhden mutaation erolla ja se on nimenomaan tuo 16318G. Suomessa on yksi täsmäävä tähän minun HVR-1:seen http://www.familytreedna.com/ftGroups_mtdna_frame.aspx?Group=Finland siellä KIT 156713
Meillä molemmilla tämä sama mutaatio. 16147A, 16172C, 16223T, 16248T, 16318G, 16320T, 16355T, 16519C
Harmi etten tiedä kuka tuo on eikä ole varhaisinta esi-äitiä laittanut sinne. Eikä löydy myöskään mtsearchistä tätä.
Toiseen noista suomalaista olen saanut yhteyden eli sinne Loimaalle. Hän kertoi, että N1a haploa on löydetty kivikautisilta asuinpaikoilta Keski-Euroopasta ja että se on yleinen etelä-intian brahmaanien keskuudessa.
Olen aikonut tilata sen Full testin.
Tämän Jaskan tiedon valossa, voisi olla niin että Marketan äidit ovat tulleet sieltä Antrean suunnalta Varsinais-Suomen ja Hämeen kautta Suomussalmelle?
Tässä vielä skyyteistä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Skyytit
Kiinnitin itsekin tuon mutaatioon huomiota ettei sietä ole muilla. Lisäksi on harmi etteivät ihmiset laita tietojaan tuonne mtsearchiin. Minäkin tsekkasin että nuo kaikki olivat yhden mutaation erolla ja se on nimenomaan tuo 16318G. Suomessa on yksi täsmäävä tähän minun HVR-1:seen http://www.familytreedna.com/ftGroups_mtdna_frame.aspx?Group=Finland siellä KIT 156713
Meillä molemmilla tämä sama mutaatio. 16147A, 16172C, 16223T, 16248T, 16318G, 16320T, 16355T, 16519C
Harmi etten tiedä kuka tuo on eikä ole varhaisinta esi-äitiä laittanut sinne. Eikä löydy myöskään mtsearchistä tätä.
Harmi todella, koska tuota mutaatiota ei ole muualta tiettävästi löytynyt. Tuon toisen esiäidin kotipaikka voisi antaa lisävalaistusta sinun äitilinjasi reittiin. Ilmeisesti et saanut edes hänen yhteystietojaan, vaikka olet täydellinen osuma?
Toiseen noista suomalaista olen saanut yhteyden eli sinne Loimaalle. Hän kertoi, että N1a haploa on löydetty kivikautisilta asuinpaikoilta Keski-Euroopasta ja että se on yleinen etelä-intian brahmaanien keskuudessa.
Joo, tietyssä korkeassa papillisessa kastissa on tosiaan runsaasti N1a:ta. :)
N1a-linjan romahdus myöhäiskivikautisesta 25 % frekvenssistä 0,2 %:iin on kyllä mielenkiintoinen ilmiö, ja se on tulkittu niin että maanviljelyn Lähi-idästä Eurooppaan tuoneet ihmiset eivät sitten levittäneetkään juurikaan geenejään täällä, vaan paikalliset metsästäjä-keräilijät omaksuivat itse maanviljelyn ja levittivät sen suoman väestönkasvun avulla omia geenejään.
Olen aikonut tilata sen Full testin.
Hyvä juttu, minä ajattelin myös vihdoin teettää äitilinjatestin, nyt kun on hyvät mahdollisuudet löytää jotain valaistusta ja selitystä sen vaiheisiin. :)
Jaska
Minulla on kaksi osumaa mätseissä, toinen Kotila (mies) niminen ja toinen Kosunen (nainen), mitään tietoa heidän KIT nroista ei ole. Kotilalle on s.posti ja laitoinkin hänelle meiliä, Kosusella ei ole mitään yhteystietoja. En siis tiedä kumpi näistä henkilöistä on tuo edellä mainitsema KIT joka täysosuma. Toivon mukaan tuo Kotila lukee s.postejaan ja vastaisi pian...
Keskustelen juuri Juhani Tauriaisen kanssa tästä Marketasta eri näkökulmia. Hänellä siis tuo Marketta Laurin tytär ja minulla Tuomaan.
Onko Jaska keinoa miten voisi saada selville joltain toiselta henkilöltä ottamalla äitilinjan DNA näyte, että onko tämä Marketta hänelle sukua. Keneltä se kannattaisi ottaa?
Jouni Kaleva
23.08.11, 17:12
Tässä ketjussa virisi pitkä keskustelu aiheesta Kainuun Tauriaisten lähtökohta. Siitä on nyt tehty oma ketjunsa Kainuu-osastolle ja ao. viestit siirretty sinne
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15106
Jaska
Minulla on kaksi osumaa mätseissä, toinen Kotila (mies) niminen ja toinen Kosunen (nainen), mitään tietoa heidän KIT nroista ei ole. Kotilalle on s.posti ja laitoinkin hänelle meiliä, Kosusella ei ole mitään yhteystietoja. En siis tiedä kumpi näistä henkilöistä on tuo edellä mainitsema KIT joka täysosuma. Toivon mukaan tuo Kotila lukee s.postejaan ja vastaisi pian...
Onpa harmi että ihmiset vain ottavat testin eivätkä ole sitten kiinnostuneita tiedon karttumisesta.
Keskustelen juuri Juhani Tauriaisen kanssa tästä Marketasta eri näkökulmia. Hänellä siis tuo Marketta Laurin tytär ja minulla Tuomaan.
Onko Jaska keinoa miten voisi saada selville joltain toiselta henkilöltä ottamalla äitilinjan DNA näyte, että onko tämä Marketta hänelle sukua. Keneltä se kannattaisi ottaa?
Jos sukutausta on tiedossa, niin keneltä tahansa joka on joko Marketan tai jonkun hänen esiäitinsä jälkeläinen suoraa naislinjaa pitkin; se voi olla myös nykyään elävä mies, koska miehetkin perivät mtDNA:n äideiltään. Vai tarkoititko jotain hakuammuntaa?
Niinpä Jaska, ja sitten vielä kun kaikenlisäksi on ainoa täysosuma niin hiukan pistää tympäsemään. Vieläkään en vastausta ole saanut.
Tarkoitin juuri tuota mitä esitit.
Onpa harmi että ihmiset vain ottavat testin eivätkä ole sitten kiinnostuneita tiedon karttumisesta.
Jos sukutausta on tiedossa, niin keneltä tahansa joka on joko Marketan tai jonkun hänen esiäitinsä jälkeläinen suoraa naislinjaa pitkin; se voi olla myös nykyään elävä mies, koska miehetkin perivät mtDNA:n äideiltään. Vai tarkoititko jotain hakuammuntaa?
Sain tämän Kosusen kiinni puhelimitse..etsivä siis löytää. Hänen äitilinjansa on Ilmpilahdelta! Aikoi tänään lähettää lisää tietoja minulle. Hän on teettänyt testin jo v. 2004 National Geographicin kautta.
Mitenhän saisin selvitettyä että milloin tämä mutaatio 16318G on syntynyt Suomessa? 2500 vuotta sitten vaiko myöhemmin?
Sain tämän Kosusen kiinni puhelimitse..etsivä siis löytää. Hänen äitilinjansa on Ilmpilahdelta! Aikoi tänään lähettää lisää tietoja minulle. Hän on teettänyt testin jo v. 2004 National Geographicin kautta.
Hienoa!
Mitenhän saisin selvitettyä että milloin tämä mutaatio 16318G on syntynyt Suomessa? 2500 vuotta sitten vaiko myöhemmin?
Käsittääkseni siihen tarvittaisiin teidän (jos teitä on toistaiseksi vain kaksi) täydellinen mitotulos ja niiden vertailu oletetun mutaationopeuden pohjalta. Eli teillä voi olla eroja esim. HVR2:ssa tai siinä kolmannessa hässäkässä... Tässä on hardcore-tekstiä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Human_mitochondrial_molecular_clock
(http://en.wikipedia.org/wiki/Human_mitochondrial_molecular_clock)
Täällä on muuten mitopuu ja tällä sivulla N-puu:
http://www.phylotree.org/tree/subtree_N.htm
(http://www.phylotree.org/tree/subtree_N.htm)
Sen perusteella nuorin noista yleisemmistä HVR-1-alueen mutaatioista on tuo 16172, joka luonnehtii sinun alahaploryhmääsi N1a1a2. Laajan otoksen perusteella tälle ryhmälle on laskettu iäksi vain 3400-4000 vuotta, ja silti se on levinnyt laajalle. Heittäisin siksi, että sinun alaryhmäsi (16318) on hyvin todennäköisesti alle 2000 vuoden ikäinen, ehkä jopa vain 1000 vuoden ikäinen... Mutta nämä ovat toistaiseksi arvauksia.
Toinen osumani Kotila on täysin saman naisen jälkeläinen eli Marketta Tauriasen!
Pekka Paavola
26.08.11, 19:13
Hienoa kuulla Sari ,että dna-testauksen osumallesi löydettiin fyysinen osuma. Ei näköjään osumien määrä vaan laatu.
Mullakin ehkä äitilinjan 5:n I1a osuman yht. esi-äiti voisi löytyä, kun pääsit tuota Margeta Mattstr:n Laukka s.1724 taaksepäin.
Ei muuta kun ff-ottoon ,niin tulee varmaan ff-osumia ja samalla voit HVR1:stäsi tarkentaa. Laahoihin sukutaulustoihin nuot lisätestaukset toisi varmaan lisä syvyyttä. -Pekka-
…
Tulee vain mieleeni, että jos suku sammuu tähän, niin mitä hyötyä tuleville polville olisi dna:n tiedoista? Vai voisiko toivoa (?) että dna:n perusteella joskus ilmaantuu kauan kadoksissa ollut sukuhaara?
:rolleyes:
Mitä hyödyllä tarkoitetaan harrastuksen yhteydessä, rahaako?
Esimekiksi jos onnistuu ratkaisemaan jonkin mieltä askarruttaneen asian tai löytää vaikkapa iahn sattumalta dna-tutkimuksen avulla kadonneen sukulaisen ja saa siitä mielihyvää. Voidaanko slloin sanoa, että saatu mielihyvä on hyöty?
Tai olisiko kadoksissa olleen sukuhaaran löytyminen hyöty, kenelle?
Jotkut ”pääsevät” kai dna-isyystutkimuksen avulla perimään ”hyötyä”
Kasasin yhteen tietoa suomalaisten itäisistä äitilinjoista W, Z1a, D5a3a ja U4:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/%C3%84itilinjat.xps
(http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/%C3%84itilinjat.xps)
Mitä hyödyllä tarkoitetaan harrastuksen yhteydessä, rahaako?
Esimekiksi jos onnistuu ratkaisemaan jonkin mieltä askarruttaneen asian tai löytää vaikkapa iahn sattumalta dna-tutkimuksen avulla kadonneen sukulaisen ja saa siitä mielihyvää. Voidaanko slloin sanoa, että saatu mielihyvä on hyöty?
Tai olisiko kadoksissa olleen sukuhaaran löytyminen hyöty, kenelle?
Jotkut ”pääsevät” kai dna-isyystutkimuksen avulla perimään ”hyötyä”
Mun mielestä hyöty tulee silloin jos löytyy uutta tietoa, esim uusia sukulaisia.
Mun mielestä hyöty tulee silloin jos löytyy uutta tietoa, esim uusia sukulaisia.
Eikös se dna-tutkimuksen tulos ole aina uutta tietoa, myös silloin jos sukulaisia ei löydy?
Kohtalotoverit - auttakaa naista mäessä =)
Meillä eräs Lesonen taas testatiin ja erikoista. Ei voida ennustaa haploryhmää eikä ainuttakaan osumaa missään paneelissa. KIT 210592
Suomi DNA projektissa epäilevät E ryhmäksi tätä, mutta ei ole voitu ennustaa.
Kun katsoo sitä haplopuu näkymää niin siinä kerrotaan ettei voi ennustaa ja pitäisi tilata Deep Clade testi. Mistä ihmeestä tässä voi olla nyt kyse?
Kohtalotoverit - auttakaa naista mäessä =)
… Mistä ihmeestä tässä voi olla nyt kyse?
Mutu:
Kukaties muodostuu taas uusi haploryhmä
Haplopuu, testaus, tutkimusmenetelmät yms on vielä kehitysvaiheessa.
Näin meille ladunavaajille aina käy (kuulunee taudin kuvaan).
Paikkani haplopuussa on jo siirtynyt kolmeen otteeseen.
Dna-tutkimuksen lopputuloksia ei pidä vielä ”kirkossa kuuluttaa” kuten aiemmin totesin.
”kehitys kehittyy” ja ”odottavan aika on pitkä”
Mikä kumma taika näissä on, ensin mun oma äitilinja on erikoinen ja harvinainen, sitten nämä muut Lesoset (I) oma lukunsa, jolle pitäisi teettää WTY testi, jota on ehdotettu. Sitten vielä tämä...jo nämä on erikoisia nämä vienalaiset...
No pitänee tilata tuo, sen verran kyllä kiinnostaa....
tuo E haploryhmä näyttää olevan aika laaja mitä katsoin tänne http://www.isogg.org/tree/ISOGG_HapgrpE.html
Hienoa kuulla Sari ,että dna-testauksen osumallesi löydettiin fyysinen osuma. Ei näköjään osumien määrä vaan laatu.
Mullakin ehkä äitilinjan 5:n I1a osuman yht. esi-äiti voisi löytyä, kun pääsit tuota Margeta Mattstr:n Laukka s.1724 taaksepäin.
Ei muuta kun ff-ottoon ,niin tulee varmaan ff-osumia ja samalla voit HVR1:stäsi tarkentaa. Laahoihin sukutaulustoihin nuot lisätestaukset toisi varmaan lisä syvyyttä. -Pekka-
Näin juuri Pekka. Oletko sä ollut noihin osumiisi yhteydessä?
Eikö Velillä ollut mitään tosta Marketa Laukasta? Onko näillä muilla kauempana esi-äiti tiedossa?
Kasasin yhteen tietoa suomalaisten itäisistä äitilinjoista W, Z1a, D5a3a ja U4:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/%C3%84itilinjat.xps
(http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/%C3%84itilinjat.xps)
Kiitos taas Jaakko, oli hyvä juttu! Harmi ettei omani ollut mukana vertailussa, mutta ymmärrän kyllä että ei kaikkea voi saada :)
Kohtalotoverit - auttakaa naista mäessä =)
Meillä eräs Lesonen taas testatiin ja erikoista. Ei voida ennustaa haploryhmää eikä ainuttakaan osumaa missään paneelissa. KIT 210592
Suomi DNA projektissa epäilevät E ryhmäksi tätä, mutta ei ole voitu ennustaa.
Kun katsoo sitä haplopuu näkymää niin siinä kerrotaan ettei voi ennustaa ja pitäisi tilata Deep Clade testi. Mistä ihmeestä tässä voi olla nyt kyse?
Täällä on hyödyllinen haploryhmäennustaja:
http://www.hprg.com/hapest5/hapest5b/hapest5.htm
(http://www.hprg.com/hapest5/hapest5b/hapest5.htm)
Sen mukaan tuo Lesonen olisi lähes sadan prosentin varmuudella haploryhmää H, ja samaa sanoo toinenkin ennustaja:
http://members.bex.net/jtcullen515/haplotest.htm
(http://members.bex.net/jtcullen515/haplotest.htm)
Haploryhmä H on yleinen Etelä-Aasiassa (Intia, Sri Lanka, Nepal ja Pakistan) ja harvinainen muualla Aasiassa; Keski-Aasiasta sitä lienee tullut vähän Ukrainaan, mutta Balkanilla ja muualla Euroopassa se liittyy yleensä romaneihin. Se on siis eurooppalaisille vieras haploryhmä. Onpa erikoista, miten se on päätynyt Vienaan...
Hei Jaska
Kiitokset, olisihan tuo pitänyt muistaa tuo ennustajalinkki mutta eipä sitä aina siinä innostuksessa muista. Kiitokset näistä tiedoista.
Ompas erikoista että jos romanigeenejä olisi tämä haara..??
Tiedän että Vienassa on ollut romaneja ja eräs Tietäjä Outi (Venehjärveltä) oli mennyt naimisiinkin romanin kanssa, mutta mies ajettiin kylästä, kun eivät suvainneet häntä.
Mutu:
Kukaties muodostuu taas uusi haploryhmä
Haplopuu, testaus, tutkimusmenetelmät yms on vielä kehitysvaiheessa.
Näin meille ladunavaajille aina käy (kuulunee taudin kuvaan).
Paikkani haplopuussa on jo siirtynyt kolmeen otteeseen.
Dna-tutkimuksen lopputuloksia ei pidä vielä ”kirkossa kuuluttaa” kuten aiemmin totesin.
”kehitys kehittyy” ja ”odottavan aika on pitkä”
Mielenkiintoista keskustelua!
Ladunavaajien osa on aina tyytyä odottamaan, että tuleeko ketään perässä.
FamilytreeDNA:n testaamia henkilöitä näyttäisi olevan runsaat 210000 ja NG:n jne jne testaamat päälle. Kun tietää, että nämä näytteet ovat enimmiltä osoin jenkkillään muuttaneiden jälkeläisiä ja meitä länsi-eurooppalaisia, niin se paletti ei anna oikein hyvää tilastollista pohjaa pitkille johtopäätöksille näiden alueiden ulkopuolelle.
SariH:n tapauksista johdattelen omaa ajatuskulkuani siten, että jos ja kun täältä Suomen salomailta löytyy harvinaisia haploryhmiä (Y tai mt) niin onko silloin kyse suht tuoreesta satunnaisesta matkailijasta, vapaaehtoisesta vaiko pakotetusta vai jostain muusta? Ja ajattelen, että onko kyse sellaisesta sukupolvien ketjusta, jossa on pysyvästi ollut kyse niukasta aikuisuuteen varttuneesta jälkeläistuotannosta, kun vastinkappaleita ei löydy. Vastaavasti viittaavatko runsastuneet haploryhmä esiintymät päällikköasemaan kohonneen hyvinvoineen ryhmän runsaasta jälkeläistuotannosta? Onhan selvää, että monet pistemutaatiot ja laajemmatkin haploryhmät ovat kuolleet sukupuuttoon, jääneet vaille jatkajaa.
Oma tapaukseni on, että Y-DNA on I1d3a, joka on vallan yleinen etenkin Pohjanmaalla. mt-DNA on H2a2b, johon osuu täystutkimuksella 4 täysosumaa. Naistä 2 tapausta johdattelee aika suppealle alueelle Kalajoen alajuoksulle, mutta perinteisellä sukututkimuksella ei löydy yhteistä äitiä. Minulla ja pikkuserkkuni pojalla on heteroplasmia samassa emäsparissa, joka tekee meistä kahdesta tuoreemman alaryhmän. Valitettavasti vaikutta toivottomalta, että pääsisin äää:tä kaukaisemman mt-linjan kantajan näytteeseen käsiksi.
Mielenkiintoista keskustelua!
Ladunavaajien osa on aina tyytyä odottamaan, että tuleeko ketään perässä.
FamilytreeDNA:n testaamia henkilöitä näyttäisi olevan runsaat 210000 ja NG:n jne jne testaamat päälle. Kun tietää, että nämä näytteet ovat enimmiltä osoin jenkkillään muuttaneiden jälkeläisiä ja meitä länsi-eurooppalaisia, niin se paletti ei anna oikein hyvää tilastollista pohjaa pitkille johtopäätöksille näiden alueiden ulkopuolelle.
Sepä se. Muiden maanosien näytteitä on etsittävä usein geenitutkimuksista, joissa tarkkuus ei ole vielä ainakaan Y-kromosomin kohdalla samaa luokkaa.
SariH:n tapauksista johdattelen omaa ajatuskulkuani siten, että jos ja kun täältä Suomen salomailta löytyy harvinaisia haploryhmiä (Y tai mt) niin onko silloin kyse suht tuoreesta satunnaisesta matkailijasta, vapaaehtoisesta vaiko pakotetusta vai jostain muusta? Ja ajattelen, että onko kyse sellaisesta sukupolvien ketjusta, jossa on pysyvästi ollut kyse niukasta aikuisuuteen varttuneesta jälkeläistuotannosta, kun vastinkappaleita ei löydy. Vastaavasti viittaavatko runsastuneet haploryhmä esiintymät päällikköasemaan kohonneen hyvinvoineen ryhmän runsaasta jälkeläistuotannosta? Onhan selvää, että monet pistemutaatiot ja laajemmatkin haploryhmät ovat kuolleet sukupuuttoon, jääneet vaille jatkajaa.
Nyrkkisääntönä ajatellaan, että jos haplotyypit poikkeavat selvästi toisistaan mutta polveutuvat kuitenkin jostain sellaisesta haplotyypistä, jolle ei löydy ihan tarkkaa vastinetta muualta, niin silloin tämä linja on alueella vanha. Jos taas variaatio on pientä ja läheisiä osumia löytyy muualta, niin silloin tämä linja on tullut tänne vasta hiljattain.
Oma tapaukseni on, että Y-DNA on I1d3a, joka on vallan yleinen etenkin Pohjanmaalla. mt-DNA on H2a2b, johon osuu täystutkimuksella 4 täysosumaa. Naistä 2 tapausta johdattelee aika suppealle alueelle Kalajoen alajuoksulle, mutta perinteisellä sukututkimuksella ei löydy yhteistä äitiä. Minulla ja pikkuserkkuni pojalla on heteroplasmia samassa emäsparissa, joka tekee meistä kahdesta tuoreemman alaryhmän. Valitettavasti vaikutta toivottomalta, että pääsisin äää:tä kaukaisemman mt-linjan kantajan näytteeseen käsiksi.
H:ta on tutkittu aika paljon, joten geenitutkimuksista voisi löytyä jotain osviittaa alkuperästä. Kuinka laajan testin olet teettänyt? FullMT-DNA voi jokin suppeampi?
H:ta on tutkittu aika paljon, joten geenitutkimuksista voisi löytyä jotain osviittaa alkuperästä. Kuinka laajan testin olet teettänyt? FullMT-DNA voi jokin suppeampi?
Täystutkimus.
Itse olen Y-DNA:lta I1-ryhmää. Varhaisin varma oma kantaisäni on elänyt Pohjanmaalla 1600-luvun alussa ja ja lähimmät Y-DNA-osumat viittaavat itäiseen tulosuuntaan tai siis ne ovat Savoon ja/tai Karjalaan palautuvia. Olen lähistön talojen isännöintijaksoja ja patronyymejä hyväksi käyttäen arvellut, että tämän varhaisimman kirkonkirja-aineiston perusteella varman isälinjan pään isänisä on mahdollisesti savolaistaustainen Kettunen-niminen mies, joka asettuu Pohjanmaalle 1500-luvulla. Jos joku savolaisjuurinen nykypäivän Kettunen joskus tutkisi Y-DNA:nsa, niin saisin tähän teoriaan mahdollista lisävahvistusta. Tosin se on lopulta aika hatara teoria.
Nyrkkisääntönä ajatellaan, että jos haplotyypit poikkeavat selvästi toisistaan mutta polveutuvat kuitenkin jostain sellaisesta haplotyypistä, jolle ei löydy ihan tarkkaa vastinetta muualta, niin silloin tämä linja on alueella vanha. Jos taas variaatio on pientä ja läheisiä osumia löytyy muualta, niin silloin tämä linja on tullut tänne vasta hiljattain.
Hei Jaska
Kiitokset tästä, koska tämä vahvisti omaa ajatustani siitä, että miksi vähän osumia ja ovat näin harvinaisia.
Romaneja on kulkenyt Vienassa kuulemma ajat ja iät. Tänään puhelu Karjalaan vahvisti tämän. Uskon että tässä H ryhmässämme on kyse tästä Outista joka sai lapsia romanimiehen kanssa. Mies ajettiin kylästä ja Outin lapset kulkivat sukunimellä Lesonen. Pelkästään jo sen vuoksi että suojeli lapsia ilkeämielisiltä. Nyt vain matrikkelien kimppuun etsimään tähän tietoon kirjallisia todisteita.
Haploryhmä H on yleinen Etelä-Aasiassa (Intia, Sri Lanka, Nepal ja Pakistan) ja harvinainen muualla Aasiassa; Keski-Aasiasta sitä lienee tullut vähän Ukrainaan, mutta Balkanilla ja muualla Euroopassa se liittyy yleensä romaneihin. Se on siis eurooppalaisille vieras haploryhmä. Onpa erikoista, miten se on päätynyt Vienaan...
Minun on aika vaikea tajuta tätä kaikkea, mutta jos Euroopan naisista 60% kuuluu H-haploon ja Suomenkin naisista 40%, miten se on eurooppalaisille vieras? Pitäisi kai ns. vääntää rautalangasta.
Olen teettänyt vain FGS:n ja minut on määritelty H:ksi. Satun olemaan aika lailla romanin näköinen, mutta sehän ei mitään todista. Sorensenin labran vertailussa minulla on kaksi mongolialaista täysosumaa, tuvaaneja, mutta nehän voivat olla ja varmasti ovatkin tuhansien vuosien takaa. Mongoliassa ei juuri ole H:ta, näin olen lukenut. Sorensen ei ilmoita haploryhmää. Joten...?
ph
Eeva Lehtinen
27.09.11, 23:29
Oliko Lesosen suvun H sitten Y- vai mtDna-haploa? Ymmärsin, että olisi isähaploa. Suomen yleisin äitihaplo taitaa olla juuri H, joten nämä vähän sotkevat ajatuksia.
Eeva
Aivan, Eeva, ehkä asia onkin noin. Minulla ei ole mahdollisuutta tutkituttaa isälinjaa. Taidanpa jättää vähäksi aikaa koko geenitutkimuspohdinnat.
FF:kin antaa niin "omituisia" serkkuja, vähintään ne ovat kaunisteltuja, aivankuin tarjottaisiin porkkanaa lisätutkimusten tekemiseksi.
Päivi
Erkki,
anteeksi huolimattomuuteni, tietysti viittasit täystutkimus-sanalla full sequenceen.
Romaneja on kulkenyt Vienassa kuulemma ajat ja iät. Tänään puhelu Karjalaan vahvisti tämän. Uskon että tässä H ryhmässämme on kyse tästä Outista joka sai lapsia romanimiehen kanssa. Mies ajettiin kylästä ja Outin lapset kulkivat sukunimellä Lesonen. Pelkästään jo sen vuoksi että suojeli lapsia ilkeämielisiltä. Nyt vain matrikkelien kimppuun etsimään tähän tietoon kirjallisia todisteita. Jopas jotakin, erittäin mielenkiintoinen episodi.
Minun on aika vaikea tajuta tätä kaikkea, mutta jos Euroopan naisista 60% kuuluu H-haploon ja Suomenkin naisista 40%, miten se on eurooppalaisille vieras? Pitäisi kai ns. vääntää rautalangasta. Tässä kävi tosiaan niin, että minä puhuin isälinjasta H, sinä äitilinjasta H. :) Äitilinja H on tosiaan erittäin eurooppalainen, mutta isälinja H on epäeurooppalainen. Valitettavasti nimitykset ovat usein samoja alatasoille saakka (molemmissa on esim. R1a ja N1b), mikä aiheuttaa helposti sekaannuksia. Yritetään pitää viesteissä nämä selvemmin erossa.
Olen teettänyt vain FGS:n ja minut on määritelty H:ksi. Satun olemaan aika lailla romanin näköinen, mutta sehän ei mitään todista. Sorensenin labran vertailussa minulla on kaksi mongolialaista täysosumaa, tuvaaneja, mutta nehän voivat olla ja varmasti ovatkin tuhansien vuosien takaa. Mongoliassa ei juuri ole H:ta, näin olen lukenut. Sorensen ei ilmoita haploryhmää. Joten...?
Erittäin mielenkiintoista! Ainakin äitilinjaa H8 (16288 16362) on Aasiassa runsaammin. Mikäs tämä FGS-testi oikein on?
Olemme ottaneet isälinjan eli Y.
VenäjäDNA ryhmä oli sijoittanut tämän Lesosen alahaploryhmään H1a (M82)
http://www.familytreedna.com/public/russiadna/default.aspx?section=yresults
Sitten eräästä keskustelusta
To date, of those H1a carrying the 425 = 0 marker mutation, 100% of those are proven Romany male lineages of England, Scotland, USA, Hungary.
http://archiver.rootsweb.ancestry.com/th/read/GENEALOGY-DNA/2011-06/1307090504
Lesosella tuo 425 on nolla.
Erittäin mielenkiintoista! Ainakin äitilinjaa H8 (16288 16362) on Aasiassa runsaammin. Mikäs tämä FGS-testi oikein on?
Ei se ole sen kummempi kuin Full Genome Sequense, joita on tehty vaikka kuinka paljon. Kuinka voi koko genomin tutkia, ellei ole tehty Y-dna-tutkimusta? Nuo tuvaanit ovat tietenkin pelkästään äitilinjassa.
Ensin minullekin annettiin H25 ja sitten peruutettiin, muistaakseni siksi ettei sitä voi tutkia tai ei ole tarpeeksi aineistoa tai tms.
Voe voe et on vaikeeta.
Päivi
Eeva Lehtinen
28.09.11, 11:56
Päivi,
tosi on, että Family Finderissa löytyy serkkuja, joille ei ainakaan saatavilla olevista kirkonkirjoista yhteistä esivanhempiparia löydy. Kaikki esivanhemmat, mitkä tähän mennessä minulla ovat selvinneet, ovat jostain 1500-1700-luvulta, eikä kaikissa haaroissa noinkaan pitkälle onnistu pääsemään.
Kun Suomessa olemme niin monta kautta samaa sukua, niin tulos vääristyy. Jos joku Amerikkaan 1800-luvulla mennyt suomalainen saa jälkeläisiä, joiden muut esivanhemmat ovat ympäri maapalloa ehkä kaikki eri maista, niin tulos on ihan toinen.
Nyt onkin jo jaettu läheiset, kaukaiset ja oletettavat serkut eri ryhmiin, minulla on nyt enää yksi läheinen, jonka kanssa ei silti ole löytynyt yhteisiä esivanhempia. Toki voi olla, että se, jonka kanssa yhteiseksi esi-isäksi löytyi vaikka Pietari Juusten, voi olla lähempääkin sukua, mutta kaikkia haaroja ei ole tutkittu.:oo:
Eeva,
aivan samankaltaisia kokemuksia on minulla, vaikka en koskaan pääse 1500-luvulle, ja varmaan on muillakin. Jos sukulaisia vielä katoaa kirjoista ja kansista, yhteyttä on mahdoton löytää.
FF:ssa on kai vähän hillitty noita optimistisia määritelmiä. Edelleen siellä killuu 3. serkku, jonka ei luulisi kaukana oleva, hänen pitäisi kai olla vanhempieni isovanhempien sisarusten jälkeläinen. Kaukaisempia en enää hae, löytyy sattumalta jos löytyäkseen.
Päivi
Ei se ole sen kummempi kuin Full Genome Sequense, joita on tehty vaikka kuinka paljon. Kuinka voi koko genomin tutkia, ellei ole tehty Y-dna-tutkimusta? Nuo tuvaanit ovat tietenkin pelkästään äitilinjassa.
Ensin minullekin annettiin H25 ja sitten peruutettiin, muistaakseni siksi ettei sitä voi tutkia tai ei ole tarpeeksi aineistoa tai tms.
Voe voe et on vaikeeta.
Päivi
Omituista kyllä, jos koko genomin tutkimus ei määritä Y-kromosomia - ainakin Wikipedian mukaan kaikki kromosomit käydään läpi. Ehkä firma haluaa vetää erillisen maksun isälinjan selvittämisestä? :mad:
Minusta olisi kyllä selvittelemisen arvoinen tuo äitilinjasi, kun kerran H-haploryhmäosumia löytyy noinkin yllättävän idästä. Löytyykö tuloksesi jonkin projektin listoista?
To date, of those H1a carrying the 425 = 0 marker mutation, 100% of those are proven Romany male lineages of England, Scotland, USA, Hungary.
http://archiver.rootsweb.ancestry.co...-06/1307090504 (http://archiver.rootsweb.ancestry.com/th/read/GENEALOGY-DNA/2011-06/1307090504)
Lesosella tuo 425 on nolla.
Mielenkiintoinen tieto; sittenhän asia näyttää selvältä. :)
Jaska - aivan. Jäin vielä miettimään näitä Stalinin vainoja miten ja muut Karjalassa tapahtuneet kauheudet. Voisiko niissäkin olla osa syynsä ettei ole osumia näillä vienalaisilla runsaasti?
Nyt on muuten tarjouksessa esim 37 markkerin Y linjan testipaketti. On viissiin parin päivän tarjous vain.
Omituista kyllä, jos koko genomin tutkimus ei määritä Y-kromosomia - ainakin Wikipedian mukaan kaikki kromosomit käydään läpi. Ehkä firma haluaa vetää erillisen maksun isälinjan selvittämisestä? :mad:
Minusta olisi kyllä selvittelemisen arvoinen tuo äitilinjasi, kun kerran H-haploryhmäosumia löytyy noinkin yllättävän idästä. Löytyykö tuloksesi jonkin projektin listoista?
:)
Ilman muuta isälinjan näyte maksaa erikseen, kuten tuossa Sari H huomautti, eikä se olisi rahasta kiinni. Teoriassa se olisi minullekin mahdollista, mutta ei käytännössä. Syitä en halua tässä selvittää.
Tuvaanit ovat turkkilaisperäinen kansa/heimo, kuten varmaan kielitieteilijänä (jos olen oikein ymmärtänyt) tiedätkin. Ei se minusta kovin kummallista ole, että sieltä jokunen H löytyy, hyvin kaukaa varmaankin.
Mtdnan olen tutkituttanut ensin NG:llä ja loput FamilyTreellä, ja Suomen projektin sivuilla tulokset ovat, hyvin tavalliset mutaatiot, kit N63552. Linja loppuu tylysti Keski-Suomeen 1700-luvun keskivaiheilla eikä siitä enempää saa irti.
Sorensonin tietokantoihin pääsee kuka tahansa, syötetään omat tulokset ilman Coding regionia (mitä se sitten merkitseekin). Haploryhmää ei tarvita. Kyselin sieltä kerran ja heillä on kuulemma tarkempi testi!
Anteeksi jos en kirjoita selkeästi, olen sairaana.
Terv. Päivi H
Matti Lund
28.09.11, 20:37
Jaska - aivan. Jäin vielä miettimään näitä Stalinin vainoja miten ja muut Karjalassa tapahtuneet kauheudet. Voisiko niissäkin olla osa syynsä ettei ole osumia näillä vienalaisilla runsaasti?
Jos on mustalaisista kysymys, heitähän on aina ja kaikkialla enemmän tai vähemmän vainottu, mutta Karjalassa oli kaiketi Stalinin pyöveleitten hampaissa suomalais- ja suomalaisten sukulaisheimolaisten poliitikot ja bolsevikkipuolueen rivijäsenet, joten en usko, että tätä "haploryhmää" erityisesti tuhottiin Karjalassa, jos ei sitten Edvard Gyllingin virkamiehissä sattunut erityisesti olemaan sellaisia vienalaisia.
Siksi en jaksa uskoa, että mustalaisten vainoamisessa olisi ollut Stalinin vainoissa jokin kliimaksi: mistä syyttää, kun pointti ja vakiosyytös oli Karjalassa varmaankin bolsevikkipuolueen epäinternationalistinen kavaltaminen "luokkaviholliselle" eli kansainväisen pääoman kätyreille Venäjänmaalla. Mitä tekoa mustalaisilla oli näissä kuvioissa, eikä läkkisepän ym. toimen harjoitusta ei saa mahtumaan kulakkikaapuunkaan, jossa piili toinen Stalinin vainojen kohde?
Sen sijaanhan saksalaiset SS -joukot toimeenpanivat miehittäessään Neuvostoliittoa toisen maailmansodan aikana suurimittaisia etnisiä teloituksia, lukemattomien juutalaisten ohella he teloittivat kaiketi tuhansia mustalaissiviilejäkin. Eli jos etsitään tehokasta mustalaisten tuhoamista Venäjällä, sieltä löytyy. Erään dokumentin mukaan, joka tuli Teemalla, nämä tuhoamisjoukot toimivat tehokkaimmillaan paljolti siellä, missä se SS -pataljoonakin, joka koostui suomalaisista. Täten uskon, etteivät suomalaisetkaan ole välttyneet teloittamasta näitä mustalaissiviilejä.
Mutta mustalaisten "haploahan" on yritetty olan takaa tuhota läpi koko länsi- ja itämaitten historian, mutta vielä henki pihisee.
terv Matti Lund
Erään dokumentin mukaan, joka tuli Teemalla, nämä tuhoamisjoukot toimivat tehokkaimmillaan paljolti siellä, missä se SS -pataljoonakin, joka koostui suomalaisista. Täten uskon, etteivät suomalaisetkaan ole välttyneet teloittamasta näitä mustalaissiviilejä.
terv Matti Lund Menee muuten niin kauaksi DNA:sta että olisi saanut jäädä kirjoittamatta tämmöinen sivuaihe otsikon mukaisessa ketjussa. Sopisi hyvinkin tulla poistetuksi.
Olet kovin epäuskottava. Suomalaiset tarvittiin muihin hommiin, varsinaiseen sotimiseen. Paremmalla ajalla voisin siteerata yhtä teosta, jota en nyt näin yöllä viitsi lähteä kaivelemaan, ja toisekseen en halua edistää aiheen rönsyilyä. Sonderkommandot (joiden työtä teloitukset olivat) olivat niin erikoisjoukkoja, poliittisen SS:n miehiä ja aatteelle vihkiytyneitä, ettei vierasmaalaisia SS:n sotilassiiven joukkoja otettu heidän operaatioihinsa mukaan.
Paikalla olleita suomalaisia inhotti jo se jyrkkyys, miten saksalaiset omiaan rangaitsivat.
Kiitokset molemmille vastaajille tkukkoselle sekä Matille. Kommentit mielestäni kuuluivat asiaan, koska itse ensin oikeastaan herätin omalla kysymykselläni. Mutta ei ehkä tässä keskustelussa kannata tätä enempää jatkaa, koska on kyse DNA:sta. Käy vielä samalla tavalla kuin sen Tauriaisen kanssa että tuli pitkä rimpsu muuta asiaa kuin DNA asiaa. :)
Matti Lund
29.09.11, 11:16
Kiitokset molemmille vastaajille tkukkoselle sekä Matille. Kommentit mielestäni kuuluivat asiaan, koska itse ensin oikeastaan herätin omalla kysymykselläni. Mutta ei ehkä tässä keskustelussa kannata tätä enempää jatkaa, koska on kyse DNA:sta. Käy vielä samalla tavalla kuin sen Tauriaisen kanssa että tuli pitkä rimpsu muuta asiaa kuin DNA asiaa. :)
No, taisi mennä rönsy vähän liian pitkälle, mutta DNA:n kannalta asiaa fokusoiden näyttää siltä, mitä hait ehkä takaa, etteivät mitkään "holokaustit", ei Stalinin, eivät natsienkaan yritykset teloittaa eräät etniset ryhmät sukupuuttoon ole olleet fataaleja edes sangen harvinaisille haploryhmille.
Toki jos esimerkiksi natsit ja heidän apurinsa olisivat antaneet noin 10 miljoonan teloittamansa juutalaissiviilin elää, niin kaiketi meillä olisi nyt hyvinkin 100 miljoonaa enemmän heidän geeniensä kantajaa joukossamme ja sama koskee varmaankin pienemmässä mittakaavassa mustalaisiakin - olivat he asuneet vaelluksellaan Venäjällä, Vienassakin, tai missä hyvänsä, eikö niin.
Eli kun haluamme arvioida näiden geenien levinneisyyttä, onhan nekin teloitukset jotenkin otettava huomioon, kun yritämme saada selitystä joillekin harvinaisemmille haploryhmille.
Ja vaikka eroa ei ehkä huomaa jonkin laajemman populaation koostumuksessa, saattaa merkittävä ero olla jollakin suppeammalla alueella asuvassa väestössä uumoilemistasi syistä johtuen.
Tietysti on myös ollut monensorttista holokaustia, mustaa surmaa ja muuta suurta erinäisiä väestöryhmiä kohdannutta kuolonvuotta kaukaisessa historiassa, jotka ovat saattaneet olla syystä tai toisesta paljon pahempia jollekin tietylle haploryhmälle kuin jollekin toiselle.
Yrittiväthän aluksi mongolitkin tappaa kiinalaiset 1200 -luvulla sukupuuttoon ja saivatkin pahaa tuhoa aikaan, mutta yritäpä nyt laskea, paljonko niitä kiinalaisia mahtaa olla?
terv Matti Lund
Ilman muuta isälinjan näyte maksaa erikseen, kuten tuossa Sari H huomautti, eikä se olisi rahasta kiinni. Teoriassa se olisi minullekin mahdollista, mutta ei käytännössä. Syitä en halua tässä selvittää.
OK!
Tuvaanit ovat turkkilaisperäinen kansa/heimo, kuten varmaan kielitieteilijänä (jos olen oikein ymmärtänyt) tiedätkin. Ei se minusta kovin kummallista ole, että sieltä jokunen H löytyy, hyvin kaukaa varmaankin.
Erityisesti kiinnostaisi, mikäli jotain liikehdintäsuuntaa olisi havaittavissa, eli että ovatko ne päätyneet sinne itään jo kauan sitten jostain kolmannesta paikasta, tai että onko sinun äitilinjasi tullut idän kautta.
Mtdnan olen tutkituttanut ensin NG:llä ja loput FamilyTreellä, ja Suomen projektin sivuilla tulokset ovat, hyvin tavalliset mutaatiot, kit N63552. Linja loppuu tylysti Keski-Suomeen 1700-luvun keskivaiheilla eikä siitä enempää saa irti.
Sorensonin tietokantoihin pääsee kuka tahansa, syötetään omat tulokset ilman Coding regionia (mitä se sitten merkitseekin). Haploryhmää ei tarvita. Kyselin sieltä kerran ja heillä on kuulemma tarkempi testi!
Anteeksi jos en kirjoita selkeästi, olen sairaana.
Terv. Päivi H
Hyvin selkeää, kiitos! Vilkaisenpa tuota kittiäsi ihan mielenkiinnosta.
Mahtaako tämän tuikitavallisen H:n käsittelu enää olla yleisesti kiinnostavaa.
Pääpointin olen aivan epähuomiossa sivuuttanut: enhän minä tiedä, ovat nuo Mongolian puolella asuvat tuvaanit edes H:ta, kun sitä ei missään ilmoiteta. Ainahan muuttoliikkeet kiinnostavat, mutta nuo ovat niin kaukaisia asioita, että pitäisi olla enemmän tietoa, ja sitä minulla ei ole enkä jaksa siihen enää perehtyä.
ph
Taas lisää tuloksia tuli tänään seuraavasta Y DNA testistä. Uusi I Lesonen löytynyt.
Janne Asplund
01.10.11, 12:51
Vastatkaapa viisammat dna-noviisille.
Onko nyt niin, että lopullinen haploryhmä ilmoitetaan vasta, kun koko tutkimus (Y-111) on tehty? 25-markkerin tulosten jälkeen mitään ilmoitusta ei ainakaan vielä tullut.
Katsoin kuitenkin linkin
http://members.bex.net/jtcullen515/haplotest.htm
ennustavia tuloksia ja se ilmoitti seuraavaa:
Haplo-I Subclades and probabilities are as follows:
I-M253-AS3 => 89%, I-M253-ASgen => 7%, I-M253-AS13 => 3%
Onko tuo "I-M253-AS3" sama kuin I1d3a?
Vastatkaapa viisammat dna-noviisille.
Onko nyt niin, että lopullinen haploryhmä ilmoitetaan vasta, kun koko tutkimus (Y-111) on tehty? 25-markkerin tulosten jälkeen mitään ilmoitusta ei ainakaan vielä tullut.
Katsoin kuitenkin linkin
http://members.bex.net/jtcullen515/haplotest.htm
ennustavia tuloksia ja se ilmoitti seuraavaa:
Haplo-I Subclades and probabilities are as follows:
I-M253-AS3 => 89%, I-M253-ASgen => 7%, I-M253-AS13 => 3%
Onko tuo "I-M253-AS3" sama kuin I1d3a?
FamilyTreeDNA ei kerro tarkkaa haploryhmää pelkän STR-tason testin jälkeen (Y37, Y67, Y111) vaan se vaatisi SNP-testin (deep clade). Kuitenkin jo 37:llä markkerilla voi yleensä antaa varman vastauksen haploryhmästä, ainakin meidän suomalaisten kohdalla, kun N1c1-haplotyyppimme eroavat niin selvästi muista haploryhmistä. 25:llä markkerillakin tulos on useimmiten melko varma, ja jos joku lähiosumista on tehnyt deep clade -testin (haploryhmä merkitty vihreällä), voi olla varma että itse kuuluu samaan. Idempänä Aasian puolella on N1c1-haplotyyppejä jotka muistuttavat enemmän esim. N1b-haplotyyppejä, ja niiden kohdalla on syytä tehdä deep clade -testi.
Tuo AS-3-ryhmä ei käsittääkseni ole sama kuin I1d3a; jälkimmäinen on Bothnia-ryhmää. Eli et siis kuulu tuohon Suomen yleisimpään I1-alaryhmään.
Mahtaako tämän tuikitavallisen H:n käsittelu enää olla yleisesti kiinnostavaa.
Pääpointin olen aivan epähuomiossa sivuuttanut: enhän minä tiedä, ovat nuo Mongolian puolella asuvat tuvaanit edes H:ta, kun sitä ei missään ilmoiteta. Ainahan muuttoliikkeet kiinnostavat, mutta nuo ovat niin kaukaisia asioita, että pitäisi olla enemmän tietoa, ja sitä minulla ei ole enkä jaksa siihen enää perehtyä.
Enitenhän jokaista tietysti kiinnostavat omat tuloksensa, ja yleisemmin kaikki tulokset kiinnostavat suomalaisen asutus- ja väestöhistorian kannalta. :)
Kyllä niiden osumien kaikella todennäköisyydellä täytyy olla H:ta, on mtDNA-tutkimus sen verran tarkkaa. Sinun haplotyypillesi en ole vielä onnistunut löytämään läheisiä vastineita H-ryhmän virallisista geenitutkimuksista.
Janne Asplund
01.10.11, 15:54
Vastatkaapa viisammat dna-noviisille.
Onko nyt niin, että lopullinen haploryhmä ilmoitetaan vasta, kun koko tutkimus (Y-111) on tehty? 25-markkerin tulosten jälkeen mitään ilmoitusta ei ainakaan vielä tullut.
Katsoin kuitenkin linkin
http://members.bex.net/jtcullen515/haplotest.htm
ennustavia tuloksia ja se ilmoitti seuraavaa:
Haplo-I Subclades and probabilities are as follows:
I-M253-AS3 => 89%, I-M253-ASgen => 7%, I-M253-AS13 => 3%
Onko tuo "I-M253-AS3" sama kuin I1d3a?
Tarkennuksena edelliseen: kyseessä oli siis 37-markkerin tulokset. Loppuja vielä odotellaan.
Jos tuo "I-M253-AS3" ei siis ole sama kuin I1d3a, niin linkkivinkit AS3:een liittyen olisivat ilahduttavia.
Ja kiitos Jaskalle vastauksesta!
Hei,
Minun ei varmaankaan pitäisi kirjoitella tänne ollenkaan, koska suora isälinjani vie Skotlantiin. Minut on sijoitettu Haploryhmään I2b2 ja tuolla (http://www.familytreedna.com/public/I2b2/default.aspx?section=ycolorized) alaryhmään I2a2b -B (Kit 178665).
Olen kuitenkin tuonut tietoni myöskin Suomi DNA-projektin sivuille, (http://www.familytreedna.com/ftGroups_score_frame_classic.aspx?pass=UQSiRqM%2fU CrDs6O1jKVmVOfM6Ma2nXS01tkG0Iak5PURMftastABJRltynk Xrpki13Eq6IXMBs6Odx7hi8nczK8MLXfGMapt6GnLm0dwILLnG zqTlAP%2bjEq5ZFgJKqkefwdP2bTjZRA%3d) jossa olen Haploryhmässä I2. Löytyisikö tällaisesta tapauksesta mitään suomenkielistä tekstiä?
_____________
Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
"On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo."
-Nalle Puh-
I-AS markeeraa ymmärtääkseni I haploryhmän keskieuroppalaista haaraa, joka ei ole kovin yleinen Suomessa ja Skandinaviassa. Tämän kartan http://www.familytreedna.com/public/Normans-CE/default.aspx
mukaan Suomessa olisi löytynyt (tai ilmoittautunut alaryhmään?) runsaat 10 henkeä. Minulla on vain 25 markkerin testi ja sen mukaan olen 16 % todennäköisyydellä joko AS gen, AS1, AS8 tai AS3. Muistaakseni sain arvion kirjoittamalla jollekin Group Administratorille.
Kas vaan, meni Jannen linkillä uusiksi:
I-M253-ML =>37% I-M253-ASgen =>17% I-M253-AS3 =>12% I-M253-AS2 =>10%
ML näkyy olevan "puuttuva rengas": I1-AngloSaxon is the most common form of I1. It is most frequent in the Netherlands, northwestern Germany, and Denmark and is present at lower frequencies in eastern and southern Germany, southern Sweden, and the British Isles. The Norse varieties are Haplogroup I1d (q.v.). "Missing Link" refers to the link between AngloSaxon and Norse; "Transitional" refers to forms transitional between AngloSaxon and Norse
Ossian - kävin pikaisesti toissailtana tsekkaamassa tietoja netistä tuosta Sinun haploryhmästä. Yritän kääntää niitä sulle. Erikoinen kuitenkin on tuo. Netistä kyllä tosiaan löytyy tietoja, mutta ovat enkuksi.
Meillä on alkamassa N1c1 uusi testiprojekti. 111 markkerin testit suvuista:Lesonen, Janhunen, Nyyssönen, ehkä Varis sekä Pohjalainen. Kolme ensinmainittua ovat varmasti mukana. Minä olen Lesoselle jo tilannut testin. Jos noissa vielä tulee meille osumat niin varmasti löytyy yhteinen esi-isä rippikirjoista.
niin ja piti vielä sanomani, että nyt näyttäisi siltä, että I Lesonen jota itsekin edustan olisi vanhinta Venehjärven Lesos sukua.... minulla on tällähetkellä tutkimustyönä karttojen mukaan laittaa eri DNA Lesos suvut kartoissa oleviin taloihin. Karttoja käytössä 1900, 1920 ja 1940 luvulta kuva käytettävissä.
Janne Asplund
03.10.11, 10:59
Tarkennuksena edelliseen: kyseessä oli siis 37-markkerin tulokset. Loppuja vielä odotellaan.
Jos tuo "I-M253-AS3" ei siis ole sama kuin I1d3a, niin linkkivinkit AS3:een liittyen olisivat ilahduttavia.
Ja kiitos Jaskalle vastauksesta!
Kiitos Harrylle vastauksista!
Tällaisen tekstin löysin ftdna-sivulta:
"M253-AS; "AS" for Anglo Saxon
DYS462 = 12, 511 = 9
Dominates south of the Baltic and North Seas. Highest frequency in Denmark, NW Germany, Netherlands area. As falls off as percentage of total population in Germany as you move south and east. Probably has its hotspot in Schleswig-Holstein."
Loppujen markkereiden selviäminen selventänee tulosta.
TÄRKEÄT DYS ARVOT:
Yleiset määrittelemään I1:
DYS455=8
YCAIIa,b=19,21
Alaryhmän DYS arvot I1 As, Norse, Ultra Norse
DYS511 = 9= Anglo Saxon
DYS511 = 10 = Norse/ultraNorse
DYS462 = 12 = Anglo Saxon
DYS462 = 13 Norse/ultra Norse
DYS462 ja DYS511 ovat hitaasti mutatoituvia
DYS462 ei kuulu FTDNA’n 67 markkerin testipakettiin, vaan on tilattava erikseen.
Janne Asplund
03.10.11, 11:17
DYS462 ja DYS511 ovat hitaasti mutatoituvia
DYS462 ei kuulu FTDNA’n 67 markkerin testipakettiin, vaan on tilattava erikseen.
Kuuluuko DYS462 kuitenkin tuohon 111-pakettiin?
En tiedä kuuluuko siihen, koska en ole sellaista vielä käyttänyt.
Tässä linkki eri mutaatioiden syntymäaikoihin
http://knordtvedt.home.bresnan.net/Generations6.xlsx
Hei,
Minun ei varmaankaan pitäisi kirjoitella tänne ollenkaan, koska suora isälinjani vie Skotlantiin. Minut on sijoitettu Haploryhmään I2b2 ja tuolla (http://www.familytreedna.com/public/I2b2/default.aspx?section=ycolorized) alaryhmään I2a2b -B (Kit 178665).
Olen kuitenkin tuonut tietoni myöskin Suomi DNA-projektin sivuille, (http://www.familytreedna.com/ftGroups_score_frame_classic.aspx?pass=UQSiRqM%2fU CrDs6O1jKVmVOfM6Ma2nXS01tkG0Iak5PURMftastABJRltynk Xrpki13Eq6IXMBs6Odx7hi8nczK8MLXfGMapt6GnLm0dwILLnG zqTlAP%2bjEq5ZFgJKqkefwdP2bTjZRA%3d) jossa olen Haploryhmässä I2. Löytyisikö tällaisesta tapauksesta mitään suomenkielistä tekstiä?
_____________
Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
"On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo."
-Nalle Puh-
I2a2b -B kutsutaan myös Isles B:ksi. Sitä esiintyy Saksassa sekä Puolassa. Jotkin tutkijat pitävät tämän mutaation syntyaikaa noin 3370 vuotta sitten ennen ajan laskun alkua. Northweltin mukaan tätä haplotyyppiä on löydetty Pohjois-Saksasta. SNP mutaatio L161 on syntynyt siellä. Iso-Britanniaan tämä ryhmä on mahdollisesti kulkeutunut kelttien ja myöhemmin angosaksien mukana. Irlannissa tämä alaryhmä on keskittynyt lähinnä läntiseen puoliskoon saarta. Näyttäisi siltä että sitä on siellä runsaasti.
Noin 13500 vuotta sitten tapahtui mutaatio josta erosi I2a2a-Dinaric ja I2a2b-Isles. Tässä aikataulua Nortweltiltä:
13,500 b.p. The two branch lines eventually leading to I2a2a-Dinaric and I2a2b-Isles separate.
6,000 b.p. Two branch lines eventually leading to I2a2b-Isles-B(&A) and to I2a2b-Isles-C(&D)
5,600 b.p. TMRCA for 17 Continental members of Clade B
4.800 b.p. TMRCA for 34 Isles members of Clade B
Jospa näistä olisi jotain apua...
I2a2b -B kutsutaan myös Isles B:ksi. Sitä esiintyy Saksassa sekä Puolassa. Jotkin tutkijat pitävät tämän mutaation syntyaikaa noin 3370 vuotta sitten ennen ajan laskun alkua. Northweltin mukaan tätä haplotyyppiä on löydetty Pohjois-Saksasta. SNP mutaatio L161 on syntynyt siellä. Iso-Britanniaan tämä ryhmä on mahdollisesti kulkeutunut kelttien ja myöhemmin angosaksien mukana. Irlannissa tämä alaryhmä on keskittynyt lähinnä läntiseen puoliskoon saarta. Näyttäisi siltä että sitä on siellä runsaasti.
Noin 13500 vuotta sitten tapahtui mutaatio josta erosi I2a2a-Dinaric ja I2a2b-Isles. Tässä aikataulua Nortweltiltä:
13,500 b.p. The two branch lines eventually leading to I2a2a-Dinaric and I2a2b-Isles separate.
6,000 b.p. Two branch lines eventually leading to I2a2b-Isles-B(&A) and to I2a2b-Isles-C(&D)
5,600 b.p. TMRCA for 17 Continental members of Clade B
4.800 b.p. TMRCA for 34 Isles members of Clade B
Jospa näistä olisi jotain apua...
Sydämellinen Kiitos Sinulle Sari,
En tosin tarkoittanut sitä, että niitä sivuja käännettäväksi haluaisin. Niitä englanninkielisiä on vaan niin jumalattoman paljon tuolla I2b2 L38+ (http://www.familytreedna.com/public/I2b2/default.aspx?section=ycolorized)-sivustolla, että DNA:sta mitään tietämätön ei osaa valita 'oikeita sivuja' luettavakseen.
Maksoin joskus myös ns deepclade-testin. Siitäkö johtunee, että tulokseni mainitaan myös tuolla? (http://www.familytreedna.com/public/I2b2/default.aspx?section=ysnp)
Osumia ei kohdalleni ole osunut, 25 markkerin kohdalla taitaa olla kaksi, muualla ei yhtään.
Huomasin vasta, että nyt olisi saatavissa 111 markkerinkin testi. En taida tilata, ainakaan vielä. Harkitsen ensin äitilinjatestin tilaamista... joskus
_____________
Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
"On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo."
-Nalle Puh-
Kuuluuko DYS462 kuitenkin tuohon 111-pakettiin?
Kyllä kuuluu
Jos minä otaisin dna saisin Äitilinjan, mutta jos se otettaisiin Pojastani siinäkin olisi minun äitilinja, mutta ei minun isälinjaa vaan poikani isän, joka ei kiinnosta.
eli mikä minun kannattaisu ottaa?
Jos minä otaisin dna saisin Äitilinjan, mutta jos se otettaisiin Pojastani siinäkin olisi minun äitilinja, mutta ei minun isälinjaa vaan poikani isän, joka ei kiinnosta.
eli mikä minun kannattaisu ottaa?
Mitä luulet, mahtaisiko poikaasi joskus kiinnostaa hänen molempien vanhempiensa DNA-tulokset?
M.Sjostrom
04.10.11, 11:55
Jos minä otaisin dna saisin Äitilinjan, mutta jos se otettaisiin Pojastani siinäkin olisi minun äitilinja, mutta ei minun isälinjaa vaan poikani isän, joka ei kiinnosta.
eli mikä minun kannattaisu ottaa?
Onko sinulla elossa yhtään täysveljeäsi?
Siis sellanen veli joka varmuudella on saman isän lapsi kuin sinä ja myös saman äidin lapsi kuin sinä. Jos täysveli on, hänen testinsä on sekä patrilinjan että matrilinjan suhteen sama kuin sinun oma testisi jos olisit mies.
Jos sinulla ei ole sellaista täysveljeä elossa, sitten joudut monimutkaisempiiin järjestelyihin, eikä silloin ole hedelmällistä asennoitua niin että jokin ei kiinnosta.
Esimerkiksi samasta isästä syntyneen veljesi poika omaisi patrilinjan joka kertoisi sinun isäsi patrilinjan.
Ja jo mainitsemasi oma poikasi omaisi oman isänsä patrilinjan lisäksi juuri sinun matrilinjasi.
M.Sjostrom
04.10.11, 12:09
tuolla I2b2 L38+ (http://www.familytreedna.com/public/I2b2/default.aspx?section=ycolorized)-sivustolla, että DNA:sta mitään tietämätön ei osaa valita 'oikeita sivuja' luettavakseen.
Osumia ei kohdalleni ole osunut, 25 markkerin kohdalla taitaa olla kaksi, muualla ei yhtään.
Huomasin vasta, että nyt olisi saatavissa 111 markkerinkin testi. En taida tilata, ainakaan vielä. Harkitsen ensin äitilinjatestin tilaamista... joskus
I2b-haplo on suomalaisille varsin harvinainen.
Olen antanut itseni uskoa että I2b-tulos osoittaa polveutumista Pohjanmeren rannikolta, Saksan-Hollannin pohjanmereläiseltä rannikolta. Ja että sitä esiintyy Britanniassa anglosaksien jälkeläisillä (anglosaksithan tulivat Britanniaan juuri kyseiseltä rannikolta, karkeasti vuoden 400 jne korvilla).
Joku brittitaustainen James Mesterton voi varsin uskottavasti olla juuri anglosaksien jälkeläinen.
Eipä hän ainakaan ollut ilmeisesti mikään tyypillinen keltti eikä myöskään kai normanni.
111 markkerin testillä on luvassa parhaiten merkitystä niille, joilla on valmiiksi runsaahkosti sekä suht läheisiä että vähän kaukaisempia osumia. Testin markkereiden tuommoinen lisäys auttaa tarkentamaan kuvaa osumien läheisyydestä. Kyse on etenkin vertailun työkalusta. Mutta tarkennus siis edellyttää että osumia ylipäänsä olisi. Varsin merkityksettömäksi hutaisuksi jää suurikin tarkkuus, jos ylipäänsä osumia ei ole.
Suomen olosuhteissa esimerkiksi N-haplotyypin saaneilla luulisi olevan kohtuullista motivaatiota hakea tarkennettua kuvaa, ottamalla markkerit 111 saakka.
Jos minä otaisin dna saisin Äitilinjan, mutta jos se otettaisiin Pojastani siinäkin olisi minun äitilinja, mutta ei minun isälinjaa vaan poikani isän, joka ei kiinnosta.
eli mikä minun kannattaisu ottaa?
marie -isäsi taikka veljesi tai isäsi veljen miespuoliset jälkeläiset, kun käsitin viestistäsi että sinua nimenomaan kiinnostaa oma isälinjasi. Toisaalta tarkistaisin isäsi suvusta tai jos on sukuseura että ovatko he teettäneet testiä...
M.Sjöström
juuri näin eli N, Y haplon ensimmäinen 111 ryhmätesti on aloitettu. Jos vielä pysyy tuossa 111 testissäkin nämä samat osumat lähellä niin ne varmasti löytää rippikirjoissa. En kuitenkaan kovin monen osumaan usko Lesosen tapauksessa... Korkeintaan Konneveden Varis suku voi siinä pysyä. No katsotaan ennenkuin hutkitaan.
I2b-haplo on suomalaisille varsin harvinainen.
Olen antanut itseni uskoa että I2b-tulos osoittaa polveutumista Pohjanmeren rannikolta, Saksan-Hollannin pohjanmereläiseltä rannikolta. Ja että sitä esiintyy Britanniassa anglosaksien jälkeläisillä (anglosaksithan tulivat Britanniaan juuri kyseiseltä rannikolta, karkeasti vuoden 400 jne korvilla).
Joku brittitaustainen James Mesterton voi varsin uskottavasti olla juuri anglosaksien jälkeläinen.
Eipä hän ainakaan ollut ilmeisesti mikään tyypillinen keltti eikä myöskään kai normanni.
111 markkerin testillä on luvassa parhaiten merkitystä niille, joilla on valmiiksi runsaahkosti sekä suht läheisiä että vähän kaukaisempia osumia. Testin markkereiden tuommoinen lisäys auttaa tarkentamaan kuvaa osumien läheisyydestä. Kyse on etenkin vertailun työkalusta. Mutta tarkennus siis edellyttää että osumia ylipäänsä olisi. Varsin merkityksettömäksi hutaisuksi jää suurikin tarkkuus, jos ylipäänsä osumia ei ole.
Suomen olosuhteissa esimerkiksi N-haplotyypin saaneilla luulisi olevan kohtuullista motivaatiota hakea tarkennettua kuvaa, ottamalla markkerit 111 saakka.
Kiitokset Sjöströmille!!
Sinulta ja Sarilta saamani tiedot saattavatkin jäädä ainoiksi mikäli osumia ei ala löytyä.
Lausuntosi vakuutti minut kuitenkin siitä, että minun ei kannata tilata 111 markkerin testiä.
_____________
Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
"On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo."
-Nalle Puh-
Hannu Seppinen
05.10.11, 23:37
Kiitokset Sjöströmille!!
Sinulta ja Sarilta saamani tiedot saattavatkin jäädä ainoiksi mikäli osumia ei ala löytyä.
Lausuntosi vakuutti minut kuitenkin siitä, että minun ei kannata tilata 111 markkerin testiä.
_____________
Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
"On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo."
-Nalle Puh-
hei
taitaa tosiaan tuo 111 testi olla ylimainostettu, kun N1C 67-testissäni lähin oli 5-distance eli en saisi mitään lisäselvyyttä juuriini.
Hei
Holappa suvulle on tulossa oma ryhmä FamilyTreeDNA sivuille. Laitoin ryhmäanomuksen tänään sinne. Pyytäisinkin kaikkia jotka ovat Holappa Y linjaltaan liittymään sinne sitten kun sen saan online. Noin parin päivän päästä luultavimmin löytyy. Sukunimi projekti nimellä Holappa suku, Holappa family
Mun on ihan pakko laittaa tämä tänne, että jos täällä sattuu olemaan ihmisiä jotka tarvitseva apua tässä:
Olisi hyvä ja toivottavaakin että ihmiset laittaisivat tuolla FTDNA sivulla oman varhaisimman esi-isän tiedot. Muuten se ei näy ollenkaan siellä kartassa (MAP) johon tulee ne pallukat. http://www.familytreedna.com/public/Finland/default.aspx?section=ymap
Varhaisimman esi-isän voi lisätä kirjautumalla omille sivuillesi, menemällä MY MAPS kohdasta ja plot ancestral location. Isälinja on paternal. Isälinjassa siis iiiiiiii jne mitä on saatu tutkittua rippi yms. kirjoista ja äitilinja on siis ääääää mitä on saatu tutkittua asiakirjoista. Olen myös huomannut että monella on äitilinjassa varhaisimpana jokin äitilinjan kauimmaksi tutkitty ISÄ...
Todella monelta näyttää nuo tiedot puuttuvan....
http://www.familytreedna.com/public/Finland/default.aspx?section=yresults#yResults Y DNA taulukko 2 esimerkkinä...
Nuo kuitenkin auttaa itseä hahmottamaan missä samaa Y DNA linjaa on kun on laitettu esi-isä ja paikkakunta. Samoin toisinpäin, se auttaa toisia tutkijoita. Minusta tämä puute joko johtuu siitä, ettei ymmärretä englantia, tai sitten tuota systeemiä. Mitä se antaa toiselle tutkijalle kun esi-isänä on vaikka paikkakunta Alavus, siinähän pitäisi olla nimi ja mahdollisesti aika jos tiedossa. Toki on niitä että jotka eivät tiedä kovin kauas, eikä voi laittaa elävää ihmistä.
Sellaisen myös olen huomannut, että kun lähettää jollekin osumalleen postia, niin sitä vastausta saa joiltain odottaa tai sitä ei tule ollenkaan. Minusta olisi hyvä tapa kuitenkin vastata toisen s-postiin. Siellähän on opaste sivuilla että kun tulee osuma eli match niin ota yhteyttä häneen. Mielestäni siinä on myös velvoite että VASTAA toisen s-postiin. :)
Anteeksi että olen näin pedantti....;)
Lokakuun alennushinnat koodilla FinnFest2011
http://fidna.info/wp/2011/09/30/suomi-dna-projektin-jasentapaaminen-8-10-2011/?lang=fi
Niillä joilla on alle 67 markkeria kannattaa nyt nostaa se siihen vähintään. Nyt näyttävät jo tilaavan 111 markkerin testejä jonkin verran. Jos siinä 111 markkerin testissä tulee joku osumaksi niin se varmasti pitäisi jo löytyä rippikirjoista yhteinen esi-isä.
Tuo koodi laitetaan siinä kohtaa kun laitetaan ne pankkikorttitiedot sinne. Siellä on kohta coupon ja siihen tuo koodi. Alennuksen saa siis käsittääkseni vain kun maksaa pankkikortilla. Moni tätä pelkää, mutta minä olen maksanut ainakin 10 testiä ja lisätestiä omalla pankkikortillani eikä mitään huijauksia ole tullut.
täällä valuuttamuunnin http://www.ratesfx.com/rates/rate-converter.fi.html nuo hinnathan on siis dollareina tuolla SuomiDNA sivulla.
.. Sellaisen myös olen huomannut, että kun lähettää jollekin osumalleen postia, niin sitä vastausta saa joiltain odottaa tai sitä ei tule ollenkaan. Minusta olisi hyvä tapa kuitenkin vastata toisen s-postiin. Siellähän on opaste sivuilla että kun tulee osuma eli match niin ota yhteyttä häneen. Mielestäni siinä on myös velvoite että VASTAA toisen s-postiin. :)Anteeksi että olen näin pedantti....;)
Et Sari ole yhtään pedantti, tottakai sähköposteihin pitää vastata. Minulla vain on tullut eteen sellainen ongelma, että olen siinä suhteessa pedantti, että en viitsi vastata aivan heti, jos minulla ei ole mitään annettavaa. Toisinsanoen, jos en tiedä, mistä oksasta ottaisi kiinni toisen sukupuussa. Minulta menee ensin tosi kauan ennen kuin saan etsiskeltyä jotain, josta itse voisin sanoa, että hei aletaanko etsiä tästä sitä yhteistä esi-isää. Näitä yhteydenottoja kun tulee nykyään melkein päivittäin ja haluaisi kaikkia palvella yhtä hyvin, jo itsensäkin vuoksi. Sitten minulla on ongelmana kielitaidon puute. Jotenkin ymmärrän kyllä noista englanninkielisistä kirjeistä, mitä niissä ajetaan takaa, mutta kirjeisiin vastaaminen onkin sitten ihan toinen juttu. Monta hedelmällistä kirjeenvaihtoa on tyrehtynyt, kun en saa itseäni ymmärretyksi vieraalla kielellä. Harmin paikka :mad:
Vähintä, mitä jokainen voisi niihin Family Finderin laatikoihin laittaa on tosiaan ne omaan sukupuuhun osuvat sukunimet. Näin Suomi DNA-projekti neuvoo:
Myös paikkakuntatieto Family Finderin sukupuusi sukunimille
Family Finderin DNA-serkun on hyvä nähdä close relatives-osumista, mutta myös All Matches-osumista osumien sukunimiluettelossa, ei ainoastaan Finland, vaan myös tarkka pitäjä ja kylä, missä tämä sukunimi on oman sukupuutiedon mukaan varmuudella varhaisimmin esiintynyt.
Esimerkki: Jos siis Family Finderin User preferences -kohdassa ilmoitat, että omaan sukupuuhusi kuuluu esimerkiksi varma Vesterinen, ja tiedät sukupuussasi varman tarkan syntymäpaikan kauimmaiselle sukupuusi Vesteriselle, niin ilmoita nimen lisäksi: Finland,Viitasaari,Vuosjärvi. Sen sijaan, jos et tiedä, missä päin Rautalampea sitä varhaisempi Vesterinen sukupuussasi on, niin jätä se epämääräisempänä ilmoittamatta.
Tällöin voi joku toinen, joka saa sinun Family Finder-osumanasi sinun sähköpostiosoitteesi ja jolla sattuu olemaan tämän yhteisen esivanhempisukunimen tiedosto paremmin hallussa, löytää sinun esi-vanhempasi omasta tiedostostaan ja sähköpostikirjeenvaihdolla täydentää sukupuutasi kauemmaksi menneisyyteen.
Jos sinulla on jo nyt vain sukunimiä ja kenties pelkkä Finland lisätietona omassa sukulaissukunimiluettelossasi, voit User Preferences -kohdassa painaa esiin kunkin alleviivauksella varustetun sukulaissukunimesi ja kirjoittaa maan nimen kohdalle pilkulla erotetun listan: Finland,pitäjä,kylä. Ehkä vielä talon nimenkin.
Koska vain harva suomalainen sukunimi on suojattu, paikkakuntatieto estää tekemästä virheellisiä johtopäätöksiä jonkin yleisen suomalaisen sukunimen perusteella molempien sukupuissa. Vaikka ovatkin Family Finder-sukulaisten sukupuissa, yleiset yhteiset sukunimet molempien sukupuissa eivät ilman paikkatietoa auta sukupuuselvittelyssä.
Posted 2011-05-16 by Lauri in Uutisia |
Tietysti parasta olisi, jos sieltä löytyisi valmis sukupuu (voi lisätä gedcomina), niin olisi helpompaa jo silloin kun uusia osumia ilmaantuu, tsekata natsaako uusi sukulainen heti omaan tiedostoon.
Tunnustan, että itseltänikin puuttuu tuo sukupuu, mutta tekeillä on, 36 nimeä on jo koossa. Nuo sukunimien paikkakunnat aion myös korjata niin kuin Lauri tuossa ylempänä neuvoo.
Nyt painiskelen toissapäivänä tulleen kirjeen kanssa. Tehtävä on nykykielellä erittäin "haastava". Siinä Ruotsin metsäsuomalaisten jälkeläinen on antanut minulle melkomoisen listan nimistä ja henkilöistä, joiden jälkeläinen hän on ja jotka ovat joskus 1600-luvulla muuttaneet Suomen puolelta Värmlandiin. Minä onneton, kun en tiedä kuin yhden, joka edes vosi jollain lailla olla minulle DNA-sukua. Nimittäin tämä ja hänenkään myöhäisemmistä jalanjäljistä minulla ei ole mitään tietoa.
" Veijo Saloheimo kirjassaan Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541-1620 s. 69.
KOVALAINEN ja KOVANEN kuuluvat yhteen. Vuonna 1543 asui Matti ja Olli Kovalainen Jääskessä, kenties Vilkolahdessa, jossa kaksi Kovasen taloa oli autiona 1582. Vuonna 1590 asui Kivennavan Ahlajärvellä Ihannus, Lauri ja Lemetti Kovanen. Mikkelissä asui 1541 Vuolingossa, Vanhalassa ja Suosaaressa yhdeksän Kovasta. Vuonna 1590 tuli Paavo ja Mikko Kovanen Paltamon Kivesjärvelle. Vuonna 1598 jäivät Mikkelin Norolassa Markku ja Tahvo Kovalaisen talot autioiksi. Nimet erkanivat pysyvästi siitä alkaen. Reijo Ollinpoika lähti 1627 Kangasniemen Kutemajärveltä Hankasalmen Kovalanmäen kautta Värmlantiin Gunnarskogin Bogeniin. Hiitolan Änkilässä asui 1613 Antti Kovanen."
Vahinko, että tämän Suomalaismetsien asukkaiden jälkeläisen sukunimiluettelossa ei ole yhtää Kovasta tai Kovalaista.
Laitan nyt kuitenkin tähän nimet, jotka DNA-serkkuni Erik Sagen on minulle ilmoittanut, jospa täällä joku heistä jotain tietäisi.
Hakkarainen, Havuinen, Himainen (asunut Suomessa Ristiinassa, vanhassa Pellosniemessä Himala ja Himalansaari), Kaikkalainen (ei Koikkalainen), Kuosmainen (asunut Mikkelin seudulla vanha Vesulahti Mälkölä), Liitiäinen( ei Lyytiäinen, Liitiäinen löytyy sieltä Värmlannista myös minun DNA-kartassani), Muhoinen, Mullikka, Neuvoinen, Raatikainen (Asunut Säämingissä, mutta tämä perhe on tullut Ruotsiin Rautalammin suurpitäjän kautta. Raatikainenkin löytyy omasta DNA-kartastani), Rastoinen,Siekkinen, Tenhuinen, Tossavainen (Savon Jäppilästä) ja mahdollisesti Vauhkoinen.
Olen kovasti miettinyt että kannattaako ostaa tuo FF. Sain tästä blue-eyed:n viestistä tosi hyvin kiinni FF:n toiminnasta ja tosiaan sielläkin varmasti on noita että hankalaa päästä kiinni mihinkään ellei testattu ole laittanut tietojaan sinne.
Kertoisiko joku muukin käyttöominaisuuksia ko. ohjelmasta...?
[quote=blue-eyed;100589]
Tunnustan, että itseltänikin puuttuu tuo sukupuu, mutta tekeillä on, 36 nimeä on jo koossa. Nuo sukunimien paikkakunnat aion myös korjata niin kuin Lauri tuossa ylempänä neuvoo.
Anteeksi, quote lensi taivaan tuuliin. Edellinen siis lainaus blue-eyedilta.
Hyvähän teillä on, joilla on sukunimet. Jos antaa vain Juhontytär, Karstula, saako siitä mitään osviittaa tai iloa, ei. Keski-Suomi on hankala paikka. Tai Martinpoika, Somero?
Jokunen sähköposti on tullut ja olen vastannut, mutta olen joutunut sunnilleen tarjoamaan ei-oota, kun Yhdysvalloista kysytään, että kun meillä on "strong match", niin miten sukumme kohtaavat? Kerron mitä tiedän jos tiedän, eikä se oikein tyydytä. Ei varmasti.
ph
Päivi H
"Jos sinulla on jo nyt vain sukunimiä ja kenties pelkkä Finland lisätietona omassa sukulaissukunimiluettelossasi, voit User Preferences -kohdassa painaa esiin kunkin alleviivauksella varustetun sukulaissukunimesi ja kirjoittaa maan nimen kohdalle pilkulla erotetun listan: Finland,pitäjä,kylä. Ehkä vielä talon nimenkin.
Jos ei ole suku/liikanimeä olemassa, niin luulisin jo senkin helpottavan, että laittaa patronyymin perään tuon Finland, pitäjä, kylän lisäksi sen talon nimen, josta varhaisin esivanhempi on löytynyt.
Jos ei ole suku/liikanimeä olemassa, niin luulisin jo senkin helpottavan, että laittaa patronyymin perään talon nimen, josta varhaisin esivanhempi on löytynyt. Tämä sama minun mielestäni olisi hyvä käytäntö myös kun laitetaan tuonne Y DNA puolelle kun laittaa varhaisimman esi-isän, ja jos hänellä ei ole sukunimeä, niin sulkuihin voisi laittaa talon nimen.
OK, kiitos, Arla ja Sari. Tietysti myöhemmältä ajalta on sukunimiä. Vähempi väki kyllä asusti milloin missäkin - en juuri uskalla edes torpan nimeä laittaa, mistä sen tietää tuliko siitä esim. torpanpojan sukunimi. Voisi kai kuitenkin laittaa patronyymin + Mikkolan torppa.
ph
Eeva Lehtinen
16.10.11, 22:40
Meillä on tehty YDNA 67 markkeria, laajin mtDNA ja FF, lähin osuma on tähän mennessä YDNA:ssa 37-4 eli ei järin lähellä. Ei siis täsäs vaiheessa kannata ajatellakaan 111 markkeria. Äitilinjassa on yksi suomalaisosuma melko lähellä, kolme kaukaista ulkomailla. FF on kyllä mielenkiintoinen, se on selvittänyt aika paljon, vaikka yhteisiä esivanhempia on edelleen hyvin vaikea löytää, kun me suomalaiset olemme sukua kaikille muille suomalaisille - suurin piirtein.
Yhteydenotot ovat kyllä erittäin harvinaisia, vaikka Y-osumia on aika paljon ja FF-serkkujakin 84, niin vain kolme on ottanut yhteyttä meihin päin, mutta minä en ole saanut vastausta läheskään kaikkiin omiin yrityksiini. Luulen, että osaksi syynä on se, että moni on testauttanut itsensä jo vuosia sitten, sähköposti on voinut muuttua, ja joissakin tapauksissa henkilö on jo kuollut. Ja joku ei ehkä niin välitäkään pitää yhteyttä kaikkiin. Kielimuuri ei ole aina este, käänsin juuri yhden serkun tietoja toiselle, joka ei hallitse samaa kieltä.
OK, kiitos, Arla ja Sari. Tietysti myöhemmältä ajalta on sukunimiä. Vähempi väki kyllä asusti milloin missäkin - en juuri uskalla edes torpan nimeä laittaa, mistä sen tietää tuliko siitä esim. torpanpojan sukunimi. Voisi kai kuitenkin laittaa patronyymin + Mikkolan torppa.
ph
Minusta torpan nimikin on parempi kuin ei mitään nimeä, syntymäaikahan sen lopulta määrää kenestä on kysymys. Meidän sukua on asunut Tyyskän, Ollilan ja Pereen taloissa, mutta vain yksi nimi on listassa. Kyllä sekin jotain osviittaa voi antaa sellaiselle joka löytää tutun paikkakunnan listasta.
Äitilinjassa en ole aivan varma, onko talon nimi esiäidin vai hänen miehensä mukaan. Ehkä sekin asia joskus selviää.
[QUOTE=Eeva Lehtinen;100691
Yhteydenotot ovat kyllä erittäin harvinaisia, vaikka Y-osumia on aika paljon ja FF-serkkujakin 84, niin vain kolme on ottanut yhteyttä meihin päin, mutta minä en ole saanut vastausta läheskään kaikkiin omiin yrityksiini. Luulen, että osaksi syynä on se, että moni on testauttanut itsensä jo vuosia sitten, sähköposti on voinut muuttua, ja joissakin tapauksissa henkilö on jo kuollut. Ja joku ei ehkä niin välitäkään pitää yhteyttä kaikkiin. Kielimuuri ei ole aina este, käänsin juuri yhden serkun tietoja toiselle, joka ei hallitse samaa kieltä.[/QUOTE]
Mulle ainakin on eilisestä lähtien sattunut ihan kummia. Sähköpostissani kiertää melkein 270 henkilön rinki, joka ilmoittelee suoran isälinjansa vanhinta henkilöä. Tässä ringissä ei tosiaan ole kielimuuria, viestit on ainakin englanniksi ja suomeksi ja varmaan joku muukin kieli olisi ihan paikallaan, kun sähköpostiosoitteita katsoo. Eli kaikki ovat Y-DNA:ltaan jonkin asteisia "mätsejä", tai niin kuin näissä viesteissä puhutaan serkuista. :)
Joku on keksinyt tehokkaan keinon yhteyden löytymiseksi omaan DNA-sukulaiseensa. Siellä me olemme rimpsussa kaikki :D: Ei tarvitse kirjoittaa sähköpostia jokaiselle erikseen!!
Hei Arla
Minä en ole saanut tuollaisia viestejä mutta kolleegalle on tullut näitä. Näiden tarkoituksena on kaataa serveri. Eli on spämmi. Mistä ihmeestä tuo tyyppi on nuo tiedot saanut???
Itsekin olen noiden viestien vastaanottajien joukossa. Alkuperäinen lähettäjä on kerännyt sähköpostit FTDNA:n sivuilta kaikkien 12 markkerin mätsäysten joukosta, joita on todella suuri määrä. Itse vastasin vain lähettäjälle, enkä kaikille eka viestin vastaanottajille.
Ei se kuitenkaan mikään tarkoituksellinen roskapostiviesti ole.
:) Jaska
Itsekin olen noiden viestien vastaanottajien joukossa. Alkuperäinen lähettäjä on kerännyt sähköpostit FTDNA:n sivuilta kaikkien 12 markkerin mätsäysten joukosta, joita on todella suuri määrä. Itse vastasin vain lähettäjälle, enkä kaikille eka viestin vastaanottajille.
Ei se kuitenkaan mikään tarkoituksellinen roskapostiviesti ole.
:) Jaska
No anteeksi mutta täytyy sanoa että aika epätoivoista on löytää asiakirjoista 12 markkerin mätsien kanssa yhteinen esi-isä. Minusta tuo spämmäys menee jo häirinnän puolelle, koska kolleegalle oli yön aikana tullut 110 sähköpostia. Missään tapauksessa ei kannata jatkaa tuota keskustelua ja olisi aiheellista aloittajalle hieman valaista, että voi olla häiritsevää... Ainakin minua häiritsisi tuollainen.
Kuule Sari, niistä 12 markkerin täysosumista olen löytänyt parhaimmat yhteiset esi-isät, jollen niistä löydä, niin en sitten mistään. Sillä sehän on niin, että suurin osa niistä, jotka on ottanut 12 markkeria on ottanut myös sen 67 markkeria, joten samat nimet niillä listoilla jyllää. Itselläni on vaan aivan mahtava työ edessä, kun pitää toivoa, että jossain vaiheessa nuo Y-linjat johtavat yhteen ja ainoaan henkilöön tai suurimmaksi osaksi edes samaan sukuun, koska minulla on etsinnässä se aviottoman ukkini isä.
Mielenkiintoista on se, että tuolla aikaisemmin ketjun alkupäässä kerroin Nyyssösestä, jota ei Paltamosta löydy ja Y-DNA-yhteys on selvä. FF näyttää, että olisimme 2.-3. serkkuja tuon Paavo Nyyssösen kanssa. Nyt olen löytänyt hänet kuudenneksi sekukseni hänen paltamolaisen mummunsa = äidinäiti kautta. Mutta vielä pitäisi löytyä myös tuo Y-linjan yhteys :-)
Lisäksi olen monen Nyyssösen Y-linjassa, joten jossain se isoisoisäkin luuraa.
Hei
Olisi ehkä pitänyt tarkentaa, että jos on vain ottanut 12 markkeria. Minä en edes huomoi juurikaan enka painoa laita ja jaksa nähdä vaivaa niihin. Katson yleensä 37 markkerista eteenpäin - jos on mitä katsoa. :) Olen mm. poistanut ettei minulle tule ilmoituksia 12 ja 25 markkerin osumista. Varsinkin N haploryhmäläisillä kun niitä on. Mutta silti, olen edelleen samaa mieltä että jos kerran haluaa tietää sukulaisuussuhteistaan tai löytää esi-isiä niin 67 -> on paras. (Kts.esim FTDNA Holappa suku projekti)
Ja olen jälleen uutta tietoa saaneena, edelleen sitämieltä että nuo viestit on spämmejä, tämä on levinnyt jo viime lauantaina Amerikassakin. Tarkoituksena täyttää postilaatikot ja kaataa serverit. Ilkivaltaa.
Eeva Lehtinen
17.10.11, 19:55
Vaikka kuulutaankin N-haploon, niin 25 markkerin yhteydenottojakin kovasti kaipaisin, on vain 8 kpl 25-1 osumia.
Pelkkiä 12 markkerin osumia en jaksa kyllä ruveta tsekkaamaan, kun ei niitä yhteisiä juuria tahdo löytyä, suunnan voi toki saada selville. Vahvistaapa jonkun paikallishistorian vanhaa tietoa, että täältä on menty tuonne...
Taitaa sitten olla liikkeellä useampia kimppapostituksia, sillä sain alkuperäisen kyselijän monelle osoitetun viestin sunnuntaina klo 15:18. Siihen on tullut "vastaa kaikille" -posteja 16 kpl. Turhan paljon, muttei vielä hermostuttavaa määrää, jollainen yli 100 jo olisikin :mad:
Toivottavasti kaiman (Häkkinen) viesti osoittaa tuon keskustelun oikeille areenoille.
:) Jaska
Joo, minäkin pidin sitä vain viattomana yrityksenä tavoittaa osumia, mutta jos samaan aikaan on alkanut monia eri osoiteketjuja, niin omituiseltahan se kuulostaa...
Joka tapauksessa lopputulos (osumien yhteen saattaminen) olisi ihan hyvä, kunhan ne olisivat vähän läheisempiä osumia. Minulla on parisataa 12:n markkerin täsmäosumaa ja toiset parisataa GD yhden päässä, mutta 67:llä markkerilla enää kolme osumaa GD 7:n päässä...
Hei
Minä en edes huomoi juurikaan enka painoa laita ja jaksa nähdä vaivaa niihin. Katson yleensä 37 markkerista eteenpäin - jos on mitä katsoa. :) Olen mm. poistanut ettei minulle tule ilmoituksia 12 ja 25 markkerin osumista. Varsinkin N haploryhmäläisillä kun niitä on. Mutta silti, olen edelleen samaa mieltä että jos kerran haluaa tietää sukulaisuussuhteistaan tai löytää esi-isiä niin 67 -> on paras.
Sama täällä, postittelin innoissani aikoinaan viestejä 12 markkerin osumille, mutta muuta yhteistä ei löytynyt muuta kuin että useimmille kaukaisimman esi-isän syntymäpaikka oli Itä-Suomi (N1c1).
Se Rurik projekti opetti hyvin sen kuinka hitaasti markkerit muuttuvat, n.1 muutos / 100 vuotta jos puhutaan 67 markkerin tutkimuksesta. Jos puhutaan 37 markkerista, niin vielä hitaammin, n. 0,7/ 100 vuotta.
Minulla on paras osuma niinkin hyvä, että 67 markkerin tutkimuksessa vain 4 eroaa minun ja dna serkkuni välillä. Silti on todennäköistä, että yhteinen esi-isä on 400 vuoden päässä.
Jos sinulla on 12 markkeria sama jonkun kanssa, se ei todellakaan kerro yhtään mitään varmasti ainakaan 1000 vuoden haarukassa. Rurik projektiin kutsuttiin alkujaan ne joilla oli 12 markkeria samat. Yhteinen esi-isä on jossain kaukana ennen ajanlaskun alkua...
Hei Juhani
Aivan. Onko sinulla tuossa Y DNA 67 markkeria 4 geneettisen askeleen päässä ero, vaiko oletko 67/63 markkereiden erolla? Silläkin on merkitystä.
Hei Juhani
Aivan. Onko sinulla tuossa Y DNA 67 markkeria 4 geneettisen askeleen päässä ero, vaiko oletko 67/63 markkereiden erolla? Silläkin on merkitystä.
Hyvä kun huomasit, tarkoitin sitä tilannetta, että neljä eri markkeria eroaa yhden "pykälän"
(tosin näistä neljästä 2 on sellaisia, jotka Rurik sivuston ylläpitäjän mukaan suomalaisilla lähes aina muuttuu kimpassa)
Hei
Elikäs näyttäisi siltä Juhani, että DNA serkkusi ja sinun yhteinen esi-isä tallusteli noin 11 sukupolvea sitten.
Kertoisitko mitkä 2 DYS arvoa on ne jotka suomalaisilla Rurik saitin mukaan muuttuvat lähes yhtäaikaa?
Kertoisitko mitkä 2 DYS arvoa on ne jotka suomalaisilla Rurik saitin mukaan muuttuvat lähes yhtäaikaa?
Olen tainnut hävittää sen sähköpostin...
katso olisko tuolla, loppupuheissa
http://freepages.genealogy.rootsweb.ancestry.com/~mozhayski/teksty/ydna.html
Melko varmaan se oli 464 a/b tai 464 c/d
Terve Juhani
Kiitokset linkistä, mielenkiintoista luettavaa kaiken kaikkiaan.
Tätä pitäisi oikeastaan opetella käyttämään: http://www.mymcgee.com/tools/yutility.html#MutationRate onko joku käyttänyt ja olisiko ohjeita antaa aloittelevalle ? :)
Olen tainnut hävittää sen sähköpostin...
katso olisko tuolla, loppupuheissa
http://freepages.genealogy.rootsweb.ancestry.com/~mozhayski/teksty/ydna.html (http://freepages.genealogy.rootsweb.ancestry.com/%7Emozhayski/teksty/ydna.html)
Melko varmaan se oli 464 a/b tai 464 c/d
Totta, koko N1c1-haploryhmässä nämä muuttuvat aina pareittain, eli a ja b yhdessä tai c ja d yhdessä. Muissa haploryhmissä voi olla että vain jompikumpi pari muuttuu parina, toinen pari erillisesti, tai kaikki 4 arvoa toisistaan riippumatta, tai on jopa kuusi arvoa (lisänä e ja f).
TMRCA-laskelmissa nämä parit voi siis N1c1-haploryhmässä laskea yhtenä mutaationa: DYS464a,b = 14 14 > 13 13 olisi siis yksi erottava mutaatio.
Kiitokset Jaska tästä neuvosta, voi muuttaa aika paljon tuota tulosta että käsitellään yhtenä mutaationa.
tuota laskuria nyt opetellut käyttämään. Minusta tämä antaa jotekin realistisemmat tulokset kuin McDonaldsin laskuri.
Janne Asplund
21.10.11, 10:49
TÄRKEÄT DYS ARVOT:
Yleiset määrittelemään I1:
DYS455=8
YCAIIa,b=19,21
Alaryhmän DYS arvot I1 As, Norse, Ultra Norse
DYS511 = 9= Anglo Saxon
DYS511 = 10 = Norse/ultraNorse
DYS462 = 12 = Anglo Saxon
DYS462 = 13 Norse/ultra Norse
DYS462 ja DYS511 ovat hitaasti mutatoituvia
DYS462 ei kuulu FTDNA’n 67 markkerin testipakettiin, vaan on tilattava erikseen.
Y-111-testi antoi vihdoin tulokset: DYS455=8, YCAIIa,b=19,21, DYS511 = 9 ja DYS462 = 12. Toisin sanoen nuo Anglo Saxon-arvot.
Terve Juhani
Kiitokset linkistä, mielenkiintoista luettavaa kaiken kaikkiaan.
Tätä pitäisi oikeastaan opetella käyttämään:onko joku käyttänyt ja olisiko ohjeita antaa aloittelevalle ? :)
Kyllä, neuvot eivät tekisi pahaa! :(
Mielenkiintoinen blogi
http://takkirauta.blogspot.com/2011/10/suomalaisten-oudot-geenit.html
Nappaan tänne Audreyn viestistä:
Nykyihmisiä tuli Eurooppaan yllättävän varhain
Neandertalilaiset elivät Euroopassa, kun nykyihmiset alkoivat muuttaa tänne. Vastaus löytyi hampaista, jotka olivat neandertalilaisilla erilaiset kuin nykyihmisillä, kertoo Nature-lehdessä lukaistu tutkimus.
Euroopassa eli neandertalinihmisiä 300 000 vuoden ajan. Viimeiset merkit ovat 40 000 vuoden takaa Gibraltarilta.
Nykyihmisten ja neandertalilaiset yhteiset lapset jättivät kuitenkin meidän perimäämme pienen geenijäljen. Äskettäin julkaistuin ranskalaisen tutkimuksen mukaan nuo varhaiset sekaliitot kohentavat edelleen nykyihmisen immuniteettijärjestelmää.
Yhteisiä lapsia myös muualla
Neandertalilaisten lisäksi nykyihmiset saivat jälkeläisiä myös muiden hominidien kanssa kanssa, kertoo puolestaan Ruotsissa tehty tutkimus.
Uppsalan yliopiston tutkijoiden mukaan Itä-Aasiassa syntyi lapsia, joiden toinen vanhempi oli nykyihminen ja toinen denisovinihminen. Geenien yhdistelmä elää edelleen Itä-Aasian mantereen asukkaisen perimässä.
Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että risteytyminen on ollut hominidien historiassa paljon yleisempää kuin on luultu. Vielä pari vuotta sitten oltiin varmoja, etteivät neandertalilaiset ja nykyihmiset olisi voineet lisääntyä keskenään. http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/11/nykyihmisia_tuli_eurooppaan_yllattavan_varhain_299 8297.html
Mielenkiintoisia tietoja!
Tässä vielä linkki denisovan ihmisestä kertovaan artikkeeliin
http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/siperiassa-eli-30-000-vuotta-sitten-nykyihmisesta-ja-neandertalin-ihmi
ristojohannes
04.11.11, 09:33
Melkein käy kateeksi kun osa sukututkijoista pystyy ulottamaan sukututkimuksensa aivam uusille tuhatluvuille.
Tässä vaan jauhaa 1700- luvun alun tarvasjokelaisen talollisen jälkeläisten parissa, eikä meinaa tulla valmista siitäkään.
:) No ei ehkä ihan noin suorasti, mutta ihan mielenkiintoista tietää mistä esi-isät ovat alueelle tulleet. (Minulla kun osa on Vienan Karjalassa ja siitähän on kiistelty iät ja ajat mistä sinne asutus tullut..)
Kyllähän Sinun tarvasjokelaisen talollisen DNA:kin on olemassa jos on miespuolinen jälkeläinen elossa..ei muutakuin näytettä tilaamaan ja ottamaan.
Matti Lund
04.11.11, 12:11
:) No ei ehkä ihan noin suorasti, mutta ihan mielenkiintoista tietää mistä esi-isät ovat alueelle tulleet. (Minulla kun osa on Vienan Karjalassa ja siitähän on kiistelty iät ja ajat mistä sinne asutus tullut..)
Kyllähän Sinun tarvasjokelaisen talollisen DNA:kin on olemassa jos on miespuolinen jälkeläinen elossa..ei muutakuin näytettä tilaamaan ja ottamaan.
Lueskelin tässä yhtenä päivänä kertaalleen läpi Armas Luukon vuonna 1954 julkaisemaa Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historiaa ja kiinnitin siinäkin huomiota siihen aika jyrkkään tapaan, jolla hän sulkee Vienasta päin tulleitten asuttajien mahdollisuuden ulos Pohjanmaan asuttajissa. Hän jättää ainoastaan kolme vaihtoehtoa:
1. Hämeen eli Satakunnan
2. Savon
3. Laatokan Karjalan
Siis hänen teesinsä on kärjistettynä, että kaikki ikivanhat jäljet ja merkit, mitä karjalaisuudesta löytyvät Pohjanmaan asutuksessa ovat Laatokan karjalaisuutta.
Nämä ovat ihan hyvin perusteltuja vuonna 1954 vallinneitten käsitysten valossa, mutta kysymys kuuluukin, kuinka hyvin nämä käsitykset pitävät kutinsa.
Mielestäni ne kestävät aika hyvin Satakunnan ja Savon kohdat, mutta mielestäni Karjala on ongelmallisempi.
Luukon perustelu Vienan poissulkemiselle on hyvin selvä ja kerrasta poikki: Viena oli silloin hänen mukaansa aivan asuttamaton, kun taas Laatokan Karjala samaan aikaan hyvin asutettu. Jälkimmäistä pointtia ei voida mitenkään kiistää, mutta se väite, että Vienassa ei olisi ollut asutusta, voidaan mielestäni kyseenalaistaa.
Kun Luukko päätyi käsitykseensä vuonna 1954, niin sen jälkeen Heikki Kirkinen on julkaisuut 1960- ja 1970 -luvuilla laajempia tutkimuksiaan ja myöhemmin täydentäviä kirjoituksiaan, jotka koskettelevat paljon tarkemmin kuin aikaisemmat historioitsijat Vienan asuttamista. Hän toteaa näitten selvitystensä alussa, että Vienan historiaa oli suomalaisten toimesta tutkittu siihen mennessä erittäin vähän. Kirkinen pääsi silloin käyttämään venäläisiä lähteitä, joita kukaan suomalainen historiantutkija ei ollut ennen häntä päässyt käyttämään noin 50 vuoteen eikä sitä ennen niihin ollut ilmennyt kiinnostusta! Mielestäni niistä käy ilmi käsitys, että Vienassa oli paljon aikaisemmin asutusta kuin Luukko oletti ja Vienan asutus oli keskiajalla paljon runsaampaa kuin Luukko oletti.
Itsellänikin tämä tulkinta on paljolti uskon asia kuten keskiajan historian tulkinta ylipäätään, mutta katson tässä Kirkisen tulokset enemmän suuntaa antaviksi kuin esimerkiksi Luukon.
Nimenomaan pidän Vienanmeren ja Jäämeren rantavyöhykettä osin Kirkisen tutkimustenkin valossa suotuisana vyöhykkeenä jo paljon varhaisemman asutuksen syntymiselle kuin Luukon ikäpolven käsitys oli. Meren rannan mahdollisuudet tarjosivat vaurastumisen mahdollisuuksia ja hyödykkeitä, joilla oli suurta kysyntää esimerkiksi Alankomaitten ja Brittein kauppahuoneissa.
Toisaalta Luukko ja kumppanitkaan eivät kiistä varhaista norjalaisvaikutusta, vaan tolkuttavat siitä, että norjalaiset olivat ensimmäisten joukossa verottamassa lappalaisiakin, niin Lapissa kuin Vienassakin (Vienan Lapissa), mutta jotenkin he näyttävät unohtavan sen merkityksen matkan varrella.
Nähtävästi jo viikinkiaikana merenkulkijoilla oli kiinnostusta Vienaan enkä ole oikein nähnyt kunnollisia perusteluja sille, että kun viikingit levittäytyivät kauas itään, että miksi he olisivat hylkineet Vienaa, joka oli heille niin helpon matkan päässä.
Siis olen sitä mieltä, että vienalaisia on ollut varhemmin asuttamassa Kuolan niemimaan rantoja ja pohjalaisilla ja vienalaisilla on ollut kanssakäymistä varhemmin kuin on perinteisesti oletettu. Toki kanssakäyminen on ollut erittäin vaikeaa, tarkoin reviireistä kiinnipitävää, ja on johtanut jonkinlaisiin heimokahakoihinkin jo ennen kuin vienalaiset joutuivat novgorodin vallan alle ja pohjalaiset Ruotsin vallan alle, jolloin heistä tuli etupiirisotien välikappaleita ja keskinäinen vihanpito sai näin uusia yllykkeitä. Mutta vihanpidon lisäksi on ollut muutakin kanssakäymistä.
Edelleen palaan Luukon 1954 esittämiin väittämiin, jotka olivat aikoinaan laajasti hyväksyttyjä. Siinä hän myös käy hyvin ja monipuolisesti läpi kysymyksen muinaisista kainulaisista Pohjanmaalla. Toisessa ketjussa tästä aiheesta olen valottanut sitä käsitystä, mihin historioitsijat olivat monien vaiheitten jälkeen päätyneet tässä kysymyksessä, eli että mitään kainulaisten heimoa erikseen ei ollut.
Kuitenkin 1900 -luvun alkuun asti oli aiheesta jatkuvaa väittelyä historiantutkijoiden kesken ja oli muodostunut myös yksi koulukunta, joka kannatti sitä, että kainulaiset olisivat saapuneet Pohjanmaalle nimenomaan Vienan Karjalasta ja olisivat olleet oma heimonsa, eivät samaa kuin laatokankarjalaiset. Tämä tyrmättiin vasta 1900 -luvun alussa juuri sillä perusteella, ettei Vienassa olisi ollut lainkaan asutusta siinä vaiheessa, kun kainulaiset saapuivat Pohjanmaalle.
Kehoittaisinkin olemaan varuillaan vanhimman hapatuksen suhteen, joka aina tai monessa käänteessä heittää pohdinnoista Vienan laidan yli ja sen sijaan pohjustamaan kysymystä lukemalla vaikkapa Heikki Kirkisen tutkielmat "Karjala idän kultturipiirissä" (1963) ja "Karjala Idän ja Lännen välissä" (1970).
Toivottavasti pian saamme DNA -tutkimuksistakin lisävalaisua tähän problematiikkaan.
Nythän perinteisen historiankäsityksen mukaan siis se vähä, mitä me pohjoissuomalaiset olemme Vienasta saaneet, on erittäin myöhäistä ja aivan marginaalista verrattuna siihen, mitä me olemme saaneet Laatokan Karjalasta. En väitä sitä, että olisimme siltä saaneet enemmän, mutta uskon, että DNA:kin tulee joskus osoittamaan, että sen merkitystä todellisuuteen nähden on kovin vähätelty.
terv Matti Lund
Vienan historia on mutkikas. On totta että asutusta siellä on ollut yhtä "aina" kuin täälläkin. Kuitenkin merkkejä on siitä, että ainakin toiseen suuntaan on asutusta mennyt, eli Suomesta Vienaan:
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/view/4330
Matti Lund
05.11.11, 17:18
Vienan historia on mutkikas. On totta että asutusta siellä on ollut yhtä "aina" kuin täälläkin. Kuitenkin merkkejä on siitä, että ainakin toiseen suuntaan on asutusta mennyt, eli Suomesta Vienaan:
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/view/4330
Kiitoksia erittäin mielenkiintoisesta lukuvihjeestä.
Luin artikkelin läpi, mutta siihen kannattaa palata vielä ja painaa mieleen paremmin joitain nimistöesimerkkejä ja pohtia niitten todistusvoimaa heimo- ja aikayhteyksistä.
Monista kiinnostavista kohdista jäi erityisesti halu ottaa puheeksi etnonyymiset siirtymät ja eräät todistelut itse siirtymäprosesseista.
Esimerkkinä olkoon vaikka se, että Vienan etelälaidalla asuvat karjalaiset olivat taipuvaisia nimittämään Vienan pohjoislaidalla asuvia karjalaisia lappalaisiksi. Taas näihin heimoveljiin liitettiin paikallista lappi -nimistöä. Siis etnonyyminen siirtymä on sikäli salakavala ilmiö, että siellä, missä sitä esiintyy, se häivyttää nimenkantajien heimollisen tunnistuksen, jos ei mitään muuta tunnistuskeinoa ole kuin nimistö.
Vaikka tiedot Vienan historiasta ovat niukkoja, on niitä kuitenkin sen verran kertynyt, että huomattava määrä luotettaviakin tunnistuksia voidaan tehdä, eli dokementit antavat lisäattribuutit tälle tunnistukselle.
Mutta kun mennään noin vuoden 1550 vanhemmalle puolen alkavat nämä attribuutit loppua asiakirjoista. Sitten ollaan pitkälle arkeologian varassa, jossa on omat tulkinnalliset ja täysin kiisteltävät puolensa lahjomattomien todisteitten ohessa, mutta tietysti sekin antaa attribuutteja, jolla nimistöstä voidaan erottaa se, mikä on todennäköisesti aitoa saamelaiskulttuuria ja mikä "lantalaiskulttuuria", johon ollaan lainattu etnonyymisiä ilmaisuja ja muuta kieliainesta saamelaisilta.
1600 -luvun tuomiokirja-asiakirjoistakin voi nähdä, että kalastusvesiin ja muuhun eränautintoihin liittyvässä sanastossa oli länsisuomalaisilla ja ruotsinkielisilläkin saaristossa ainakin Pohjanmaalla jokapäiväisessä käytössä lainoja saamenkieleen emokielenä liitetyistä sanoista kuten vaikkapa kaikille tuttu kota eli merenkurkun tyylillä kåta, joilla on toisaalta pääosin pyritty todistamaan saamelaisten läsnäoloa eri paikoilla, mutta joita nimiä on sielläkin annettu mikroniminä, vaikka lähimmät saamelaiset ovat olleet jo vuosisatoja useitten satojen kilometrien päässä. - Miten erottaa nämä niistä, jotka saamelaiset ovat jättäneet, siinäpä yksi kysymys! Korkeuskäyrät ovat ainoat jotka ovat jääneet käteen, joilla näitä voi yrittää erottaa, eli tuskin saamelaiset ovat antaneet nimiä sellaisille paikoille, joita ei ole ollut olemassa, ennen kuin ruotsalaiset uudisasuttajat asuttivat saariston ja rannikon.
Toivotaan, että DNA -tutkimuksista saadaan hyvä lisäattribuutti tähän erotteluun.
terv Matti Lund
1600 -luvun tuomiokirja-asiakirjoistakin voi nähdä, että kalastusvesiin ja muuhun eränautintoihin liittyvässä sanastossa oli länsisuomalaisilla ja ruotsinkielisilläkin saaristossa ainakin Pohjanmaalla jokapäiväisessä käytössä lainoja saamenkieleen emokielenä liitetyistä sanoista kuten vaikkapa kaikille tuttu kota eli merenkurkun tyylillä kåta, joilla on toisaalta pääosin pyritty todistamaan saamelaisten läsnäoloa eri paikoilla, mutta joita nimiä on sielläkin annettu mikroniminä, vaikka lähimmät saamelaiset ovat olleet jo vuosisatoja useitten satojen kilometrien päässä. - Miten erottaa nämä niistä, jotka saamelaiset ovat jättäneet, siinäpä yksi kysymys! Korkeuskäyrät ovat ainoat jotka ovat jääneet käteen, joilla näitä voi yrittää erottaa, eli tuskin saamelaiset ovat antaneet nimiä sellaisille paikoille, joita ei ole ollut olemassa, ennen kuin ruotsalaiset uudisasuttajat asuttivat saariston ja rannikon.
Kielitiedekin mahdollistaa saamelaisperäisten sanojen ja paikannimien erottamisen. Kota-sana periytyy suomeen suoraan kantauralista eikä ole lainattu saamen kautta, joten se voi korkeintaan välillisesti viitata mahdolliseen ei-niin-kiinteään asutukseen.
Sen sijaan esimerkiksi Pisa-nimet ovat saamelaisilta lainattuja, koska ne ovat kehittyneet saamelaisittain eivätkä itämerensuomalaisittain:
ims. *püšä > pyhä
saa. *püšä > *pisa > *pëse > bassi
Hämäläinen äitilinjani on U5b1b, jota pidetään lappalaisena, vaikkei suku ole pohjoisessa asunutkaan, Kärkölän Lappilassa kylläkin. Oletetaan, että näiden naisten isät on tapettu aikoinaan sukupuuttoon, osa on paennut pohjoiseen ja naiset on otettu orjiksi ja tällä tavalla sulautettu uusiin heimoihin. Äitini isälinja on N, joka ei ole alunperin ollut maanviljelijöitä, jos olen ymmärtänyt oikein.
Nyt olen löytänyt kaksi äitilinjaa Etelä-Pohjanmaalta, jotka myös kuuluvat U5-ryhmään. Isälinjani I1 kuuluu ensimmäisille maanviljelijöille, mutta isän suoraa äitilinja, joka on Närpiöstä, ei ole tietääkseni tutkittu.
Olisi kummallista, jos noiden U5-naisten äidinkielestä ei olisi jäänyt mitään merkkejä etelä-Suomeen, kun äidinkieli on kuitenkin jokaisen ihmisen ensimmäinen kieli ja kota/koti se tärkein paikka maailmassa.
Aika huvittavaa, että sama asia ruotsiksi muistuttaa hemmettiä ja englanniksi hometta. :D:
Arvostan suuresti Matti Lundin ja muidenkin miesten tieteellisiä tutkimuksia, joiden varaan rakentelen näitä omia mikromaailmoitani. :rolleyes:
Hämäläinen äitilinjani on U5b1b, jota pidetään lappalaisena, vaikkei suku ole pohjoisessa asunutkaan, Kärkölän Lappilassa kylläkin. Oletetaan, että näiden naisten isät on tapettu aikoinaan sukupuuttoon, osa on paennut pohjoiseen ja naiset on otettu orjiksi ja tällä tavalla sulautettu uusiin heimoihin. Äitini isälinja on N, joka ei ole alunperin ollut maanviljelijöitä, jos olen ymmärtänyt oikein.
Noin voi varmaankin luonnehtia noiden isälinjojen alkuperäistä leviämistä, vaikka siinä aikatasossa kun suomalaisten heimojen muodostumisesta aletaan puhua, rajat olivat jo "murtuneet", eli N1c1:tä ja I1:tä oli joka puolella, elinkeinosta riippumatta.
U5b1b:stä tuore, entistä hienojakoisempaan erotteluun päätyvä tutkimus:
http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0010285
Supporting information figure S2 on laaja sukupuu, jonka vasemmassa alanurkassa on näitä U5b1b-haaroja: vielä U5b1b1a näyttää olevan laaja-alainen, mutta sen alaryhmistä yksi on suomalainen, yksi saamelainen ja yhtä tavataan molemmilta ja venäläisiltä (eli todennäköisesti sekin saamelaisperäinen, koska saamelaisia on asunut aiemmin koko Suomessa ja isossa osassa Venäjän Karjalaa).
Minun äitilinjani selviää tämän kuun lopussa, ja hyvät mahdollisuudet on päätyä tuohon haploryhmään, koska äitilinja vie Kemin Lapin suomalaistuneisiin saamelaisiin. :) Muitakin mahdollisuuksia toki on, mutta tuo on yksi yleisimmistä.
Matti Lund
06.11.11, 11:53
Hämäläinen äitilinjani on U5b1b, jota pidetään lappalaisena, vaikkei suku ole pohjoisessa asunutkaan, Kärkölän Lappilassa kylläkin. Oletetaan, että näiden naisten isät on tapettu aikoinaan sukupuuttoon, osa on paennut pohjoiseen ja naiset on otettu orjiksi ja tällä tavalla sulautettu uusiin heimoihin. Äitini isälinja on N, joka ei ole alunperin ollut maanviljelijöitä, jos olen ymmärtänyt oikein.
Nyt olen löytänyt kaksi äitilinjaa Etelä-Pohjanmaalta, jotka myös kuuluvat U5-ryhmään. Isälinjani I1 kuuluu ensimmäisille maanviljelijöille, mutta isän suoraa äitilinja, joka on Närpiöstä, ei ole tietääkseni tutkittu.
Olisi kummallista, jos noiden U5-naisten äidinkielestä ei olisi jäänyt mitään merkkejä etelä-Suomeen, kun äidinkieli on kuitenkin jokaisen ihmisen ensimmäinen kieli ja kota/koti se tärkein paikka maailmassa.
...
Minähän tutkin myös Närpiön sukuja. Laadin vuosi sitten eräänlaisen peruskartoituksen Tjärlaxissa 1400 -luvun alkupuoliskolla eläneen Rodgilin jälkeläisten haarautumisesta ja julkistin sen E-PJ 1:ssa /2011. Koska hänen sukunsa tyttärensä Karinin poikalasten kautta keskittyi 1400 - ja 1500 -lukujen taitteessa Yttermarkiin, laadin tutkielmaani suvun haaroittumisen avaimeksi Yttermarkin talonhaltijaluettelon isoonvihaan asti, sillä Karinin jälkeläiset olivat isonvihan aikoihin levittäytyneet jo lähes jokaiseen taloon Yttermarkissa ja lisäksi oli sangen opettavaista laatia Yttermarkin talonhaltijaluettelo. Myös meidän yhteinen esi-isämme, joka sai haltuunsa Langelsin talon Nämpnäsistä 1650 -luvulla oli lähtöisin Yttermarkista ja todennäköisesti tämän Karinin jälkeläinen.
(Karinin kahden tyttären sukuhaaroja, joista toinen avioitui Tiukkaan ja toinen Norrnäsiin, en pystynyt johtamaan - toki minulla hypoteesi on, mihin taloihin he avioituivat ja DNA -testeillä ehkä pystyisi hypoteesiani vähäsen vahvistamaan?)
Mutta kun Sinulla on nähtävästikin enemmän juuria vanhaan Närpiöön kuin minulla, on hyvin todennäköistä, että Sinulla menee useampaa kautta juuret tähän Karin Rodgilintyttäreen. Se on nimittäin nyrkkisääntö niille, joilla on merkitsevästi juuria Närpiöstä. Tämä Karin Rodgilintytär siis eli jostain vuoden 1430 paikkeilta melko lähelle vuotta 1530, joten hänen lapsensa, joista viisi tunnetaan, syntyivät noin vuodesta 1450 alkaen ja lapsenlapsensa vanhemmasta päästä 1400 -luvun lopuilla ja nuoremmasta päästä 1500 -luvun alussa.
Saat omat mahdolliset Karin Rodgilintyttäreen menevät juuret selville ihan menemällä rippikirjoissa taaksepäin. Siinä on 1700 -luvulla isonvihan jälkeen pieni aukko, mutta sen voi helposti paikata Närpiön SAY -luetteloa käyttämällä. Jos olet näin päässyt 1700 -luvun alkupuolella syntyneisiin esivanhempiisi Yttermarkissa, pääset johtamaan selvitykseni avulla juuresi Karin Rodgilintyttäreen asti.
Karinin pojista on nähdäkseni johdettavissa useita Y -DNA -näytteille otollisia linjoja. Se on harmi, ettei Karinin tyttäriin voitu johtaa luotettavasti sukulinjaa, sillä senhän DNA -linjaus olisi ollut lähes takuuvarmalla pohjalla.
Tuo Jaskan viittaama artikkeli, Kuzminin tutkielma nimistön perusteella Vienaa asuttaineitten heimojen koostumuksesta sisältää kokoelman nimien esiintymäfrekvenssien karttoja, joista on apua myös DNA:n kartoituksen kannalta.
Esimerkiksi siinä tuodaan Hämes -nimistön esiintymäpaikkojen kautta esiin paitsi se, että Vienaan oli siirtynyt jonkin verran hämäläisiä asuttajia, myös kartalla osoitetaan kaikki muut sen esiintymät. Ja Pohjanmaalla se Hämes -raja näyttää kulkevan juuri siten kuin olen olettanut. Omat juureni jäävät tämän Hämes -rajalinjan länsipuolelle joitakin vähäisempiä sattumia lukuunottamatta, mutta ilmeisesti taas Sinulla Närpiötä lukuunottamatta pohjalaisjuuriesi painopiste on tämän Hämes -rajan sisäpuolella. Raja kulkee kutakuinkin etelä-pohjoissuuntaan kuten olettaa sopii ja silmämääräisesti enimmäkseen noin 40 km:n päässä rantaviivasta sisämaassa.
Toinen asia, mitä Jaskan antamasta artikkelista kannattaa ottaa opiksi, on pohdinta etnonyymien siirtymisestä, ja uskonkin, että monet myyttiset tarinat Hämeessä vielä 1600 -luvulla asuneista lappalaisista ovat paljolti syntyneet etnonyymisten siirtymien väärintulkintojen kautta. Toisaalta jos eteläsuomalaisen DNA -testi osoittaa saamelaista äitilinjaa, ei siinä välttämättä mitään suurta ihmettelemistä muuten ole kuin, jos se viittaa esiäitiin sellaisena aikakautena, jolloin kaikkien muitten todistelujen mukaan ei saamelaisia pitänyt enää tai vielä alueella olla.
terv Matti Lund
Kiitos taas Matti Lund! Kyllä minä sen Karinin jutun luin lehdestä, mutta ei minulla tietääkseni ole muita juuria Närpiöön kuin isän äitilinja Beata Mattssdotter Langelsiin (s.1707), joka naitiin Lauroselaan. Täytyypä lukea tuo juttu uudelleen.
Matti Lund
06.11.11, 16:14
Kiitos taas Matti Lund! Kyllä minä sen Karinin jutun luin lehdestä, mutta ei minulla tietääkseni ole muita juuria Närpiöön kuin isän äitilinja Beata Mattssdotter Langelsiin (s.1707), joka naitiin Lauroselaan. Täytyypä lukea tuo juttu uudelleen.
Kirjoitin kyllä Juuret 3/2009:een Langelsia koskevan selvityksen, johon Sinäkin annoit omalta osaltasi yllykettä, mutta jossa jouduin jättämään Biata Matsintyttären isoisän Bertil Jaakobinpojan alkuperän avoimeksi.
Yritin sitä varmistaa uudestaan Karinia käsittelevän selvittelyn yhteydessä, mutten onnistunut siinäkään varmistamaan, vaan jäi kaksi Yttermarkin Jaakob -nimistä henkilöä, joista jompi kumpi on Jaakobin isä, mutta sitä ratkaisevaa pointtia en ole vielä löytänyt, jolla se varmistettaisiin. Toinen näistä on varmuudella Karin Rodgilintyttären jälkeläinen, eli minulla on siihen valmiina katkeamaton sukujohto. Toisen sukuketjussa minulla on yksi Karinin suhteen epävarma linkki, jonka olen toistaiseksi jättänyt avoimeksi.
En ole vielä luopunut yrityksestä löytää ratkaiseva todistetta. Toistaiseksi tämä Bertil Jaakobinpojan sukusuhde Karin Rodgilintyttäreen ei siis ole riittävästi varmistettu, vaan tietyt aihetodisteet siihen viittaavat.
Närpiön sukujen tutkiminen on minulle paljastanut sen, että vaikka pitäjässä oli vielä 1700 -luvullakin toisaalta alueita, joita voimakkaasti uudisasutettiin 1700 -luvun lopulla ja vielä 1800 -luvullakin, ja siten se oli suhteellisen harvaanasuttua seutua 1500 -luvulla, niin toisaalta Närpiön eräitten keskeisten kylien asutus on erittäin vanhaa kuten esimerkiksi juuri puheena olleitten Tjärlaxin ja Yttermarkin, joiden kylänrajaakin määriteltiin jo 1400 -luvun alussa ja tuskin aivan ensimmäistä kertaa. Sieltä näyttää olleen tiiviitä sukuyhteyksiä 1500 -luvulla mm. Ahvenanmaalle. Meri tavallaan teki saariston sen eteläkärjestä pohjoiskärkeen yhtenäiseksi alueeksi, jonka ääripisteitten välillä voitiin rospuuttokautta lukuunottamatta liikkua paljon nopeammin kuin sisämaan vesireiteillä tai kuivilla reiteillä talvitiet mukaanlukien, joiden lukuisten koskien ja kannasten väliä jouduttiin veneitä vetämään kymmeniä kilometrejä ja jotkin reitit olivat käytettävissä vain aika suppean jakson vuodesta. Joku pohjalainen kykeni purjehtimaan suotuisalla tuulella niin halutessaan edestakaisin vaikkapa Ahvenanmaalta Kokkolaan monta kertaa sinä aikana, kuin joku käkisalmelainen kauppias joutui vetämään venettään pölkyt kivissä kolistellen vaikkapa Iisalmelle saakka. Ja paljon lyhyemmässä ajassa pystyi purjehtimaan Viipurista tai Räävelistä Tornioon, jos vähänkin oli tuulta purjeissa.
terv Matti Lund
Kiitos, kyllä tuokin lehti on kaluttu. Kun kirjoitin, ettei Beatan sukua ole tutkittu, niin tarkoitin DNA-testiä. Tiedän vain yhden pikkuserkun ja hänen laulajatartyttärensä, jotka voisivat tutkituttaa tuon isäni äitilinjan, mutten tunne heitä henk.koht. Kun ei itse voi tutkia kuin oman äitilinjansa, niin on kiva tehdä löytöjä netissä. :rolleyes:
Kiitos mielenkiintoisista kirjoituksista, Matti Lund. Lueskelen niitä uudelleen ja uudelleen, alleviivaten ja hartaudella. Todella kauas taaksepäin olet päässyt tutkimuksissasi.
Onko mahdollisesti tullut vastaan amerikkalaisen tuttavani esiäiti: Anna Lisa Jacobsdotter HEIKFOLK b. 19.2.1746 Bäckby, Närpes? Sukunimi Heikfolk kuulemma viittaisi siihen, että suku on ruotsalaistuneita suomalaisia.
Kirjoitin kyllä Juuret 3/2009:een Langelsia koskevan selvityksen, johon Sinäkin annoit omalta osaltasi yllykettä, mutta jossa jouduin jättämään Biata Matsintyttären isoisän Bertil Jaakobinpojan alkuperän avoimeksi.
Yritin sitä varmistaa uudestaan Karinia käsittelevän selvittelyn yhteydessä, mutten onnistunut siinäkään varmistamaan, vaan jäi kaksi Yttermarkin Jaakob -nimistä henkilöä, joista jompi kumpi on Jaakobin isä, mutta sitä ratkaisevaa pointtia en ole vielä löytänyt, jolla se varmistettaisiin. Toinen näistä on varmuudella Karin Rodgilintyttären jälkeläinen, eli minulla on siihen valmiina katkeamaton sukujohto. Toisen sukuketjussa minulla on yksi Karinin suhteen epävarma linkki, jonka olen toistaiseksi jättänyt avoimeksi.
En ole vielä luopunut yrityksestä löytää ratkaiseva todistetta. Toistaiseksi tämä Bertil Jaakobinpojan sukusuhde Karin Rodgilintyttäreen ei siis ole riittävästi varmistettu, vaan tietyt aihetodisteet siihen viittaavat.
Närpiön sukujen tutkiminen on minulle paljastanut sen, että vaikka pitäjässä oli vielä 1700 -luvullakin toisaalta alueita, joita voimakkaasti uudisasutettiin 1700 -luvun lopulla ja vielä 1800 -luvullakin, ja siten se oli suhteellisen harvaanasuttua seutua 1500 -luvulla, niin toisaalta Närpiön eräitten keskeisten kylien asutus on erittäin vanhaa kuten esimerkiksi juuri puheena olleitten Tjärlaxin ja Yttermarkin, joiden kylänrajaakin määriteltiin jo 1400 -luvun alussa ja tuskin aivan ensimmäistä kertaa. Sieltä näyttää olleen tiiviitä sukuyhteyksiä 1500 -luvulla mm. Ahvenanmaalle. Meri tavallaan teki saariston sen eteläkärjestä pohjoiskärkeen yhtenäiseksi alueeksi, jonka ääripisteitten välillä voitiin rospuuttokautta lukuunottamatta liikkua paljon nopeammin kuin sisämaan vesireiteillä tai kuivilla reiteillä talvitiet mukaanlukien, joiden lukuisten koskien ja kannasten väliä jouduttiin veneitä vetämään kymmeniä kilometrejä ja jotkin reitit olivat käytettävissä vain aika suppean jakson vuodesta. Joku pohjalainen kykeni purjehtimaan suotuisalla tuulella niin halutessaan edestakaisin vaikkapa Ahvenanmaalta Kokkolaan monta kertaa sinä aikana, kuin joku käkisalmelainen kauppias joutui vetämään venettään pölkyt kivissä kolistellen vaikkapa Iisalmelle saakka. Ja paljon lyhyemmässä ajassa pystyi purjehtimaan Viipurista tai Räävelistä Tornioon, jos vähänkin oli tuulta purjeissa.
terv Matti Lund
Heippa taas! Kiinnostaisi tietää, onko noita sinun tutkimuksiasi painettu kirjaksi. Lueskelen mieluummin kirjoja, netissä lukeminen on paljon raskaampaa, vaikka netissä tietenkin on uudempaa tietoa.
Nyt Beata Langelsin haploryhmäkin on tutkittu, se on K1a2a. Mielenkiintoiseksi asian tekee jäämies Ötzin haploryhmä K1ö. Uudet löydöt antavat uutta höyryä mielikuvitukselle. :rolleyes:
Minähän tutkin myös Närpiön sukuja.
...
Se on harmi, ettei Karinin tyttäriin voitu johtaa luotettavasti sukulinjaa, sillä senhän DNA -linjaus olisi ollut lähes takuuvarmalla pohjalla.
Minulla tyssää äitilinjan tutkiminen Närpiössä jo 1700-luvulle, kun en saa syntymäaikoja täsmäämään. Ehkäpä siitä pääsee vielä joskus taaksepäin ja löydettyä yhteyden kirjoista lähimpiin mt-DNA -serkkuihin.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.