PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Iliana Stjerna-Brennerus alkuperä


Benedictus
18.01.10, 20:59
Taivassalon khr Claus Martini Brenneruksen vaimojen sukuja on haeskeltu vuosikymmeniä.

Hänen 3. vaimonsa Ingrid löytyi syksyllä, osoittautuen aateliseksi Bilang sukuiseksi.

Brennerin toinen vaimo Iliana-Juliana-Elin on aiheuttanut kovaakin keskustelua kanavilla, koska liittyy eräiden dokumenttien tulkintaan.

Ilianan isän nimi Arend tuli esille Forumin Emerentia Torsk ketjussa.

Harvinainen nimi jäi mieleen. Nettiä selatessa löytyi Aino Lähteenojan maininta, että Rauman khr Anders Neocleanderin vaimo oli aatelinen Anna Arendsdr Stierna.
Sattumaa tai ei, sain Rauman kaupungin historian joskus kirjahyllyyni.

Sieltä löytyi Anna Stierna ja vieläpä lähde viitteet Jully Ramsayn teokseen sivulle 11. sekä Elgenstiernan ättartavlor l s.116.

Jully Ramsey on kirjannut Schering Eriksson Arp suvun sivulle 11.

Siellä lukee Iliana Arendsdr nai entisen lainlukijan, Taivassalon kirkkoherran Clausius Martini Brennerin .
Lisäksi kerrotaan Pietari Brahen pakottaneen Ilianan myymään perimänsä rälssimaat sisarensa Marian miehelle Arvid Ankarscöldille.

Siskon Margaretan puoliso oli taas Micael Sölfverarm, joka peri äidiltään Brita Ivarintr. Stiernkorsilta Särkilahden.(tarkistamaton)

3. Sisko Anna mainitaan Taivassalon kappalaisen Erikin vaimona 1662
Tässä olisi salapoliisi pähkinä.
Anna Arendsdr nai 1662 leskenä Raumalla sotapappi Abraham Henrici Sonckin.
Aino Lähteenoja on korjannut virheen ilmoituksella Rauman historian sivulla 386. Anders Neocleanderin isä oli uudenkirkon khr Nicolaus Erici "Orre" sukua. Veljestään Joen Erici Orresta alkaa Orraeus-suku.

Ilianan isä oli Arend Scheringsson Arp k. n. 1618
Hoiti isäpuolensa tiloja Suomessa, sai läänityksenä Tammiston säterikseen.

Ilianan äiti oli Arendin äitipuolen Margareta Henriksdr Vuoltee-Arpalahden tytär Hans Görtzhagenin av Hartikala kanssa.
-tämän kautta iIlianan esi-isiä ovat Garpit, Hornit, Swärit ym.

Arendin isä oli Schering Eriksson Arp Lekeryd socken, Jönsköping län.
äiti oli Anna Olofsdr Stengavel

Nyt pitänee etsiä vielä Claes Brennerin ensimmäisen vaimon Britan suku, sekä Erikus Erici Alftanuksen äiti, josta ei tunnu olevan mitään tietoa.

Lisää tietoa tästä suku-etsinnästä löytyy Häme osion Astrenius sivuilta.
Tämän löydön laitoin tänne, koska halusin sen tulevan kaikkien tietoon. Astrenius viestiketju on jo niin iso, että moni tuskastuu jo avaukseen. Loppupäästä löytyykin jo uusia tietoja ja yhteenvetoja.

Jouni Kaleva
19.01.10, 17:26
Hei

Hieno löytö, onnitteluni tästä Iliana Arendsdotterista. Tuossahan se on ollut Ramsayssa kaikkien silmien alla löydettävissä....

Viimeistään tähän Ilianan patronyymiin nyt kaatuvat selitysyritykset siitä, että Alftanus-jutussa khra Claudius Brenner olisi jotakin ollut vaatimassa tämän entisen Iliana-vaimonsa nimissä. Siellä tuomiokirjassahan sanotaan näin:
... Gårdh Jwchkais effter sin Sal: Syster fordrar emedhan wälbemälte Kyrkioherden uthi sin Sal: Hwstrus Hw Elin mårthens dotters wällmodh och lijffs tijdh...
Siis Elin mårthensdotter ei mitenkään väänny Iliana Aredsdotteriksi.

Arendin isä oli Schering Eriksson Arp Lekeryd socken, Jönsköping län.
äiti oli Anna Olofsdr Stengavel

Tuossa on kaiketi äidin osalta epätarkkuutta, sillä ainakin Ramsayn mukaan Arend oli isänsä avioton poika, jonka äitiä ei siis ole mainittu.

Kimmo Kemppainen
20.03.11, 00:38
Löysin tänään Claudius Martini Brenneruksen 1. puolison Britan patronyymin, joka on Henrichsdotter. Ilmoitin sen saman tien Helsingin yliopiston matrikkeliin Samuel Brenneruksen tietoihin.
Kimmo Kemppainen

Kimmo Kemppainen
20.03.11, 01:05
Ja jos asia kiinnostaa, niin Claudius Martini Brenneruksen 2. vaimon nimeksi mainitaan samassa lähteessä Eliana Aronssdotter.
Kimmo Kemppainen

Löysin tänään Claudius Martini Brenneruksen 1. puolison Britan patronyymin, joka on Henrichsdotter. Ilmoitin sen saman tien Helsingin yliopiston matrikkeliin Samuel Brenneruksen tietoihin.
Kimmo Kemppainen

Benedictus
20.03.11, 01:36
Brita Henriksdotter lienee selvitys Samuel Brenneruksen väitöskirjan omistuksille:
Vielä Henrik Fredrikinpoika Carsteniuksesta
J. Vallinkoski
Genoksen numerossa 113 (1958) Arvi Ilmoniemi on kiinnittänyt huomiota
Karsten-suvun tähänastisissa selvityksissä olleeseen sekaannukseen, kun on
merkitty kaksi henkilöä samaksi: vanhempi Henrik Carsten, kuollut
luultavasti 1614 tai 1615 sekä Henrik Fredrikinpoika, Helsingin pormestari
1631-34, eli vielä 1650-luvulla. Ilmoniemi mainitsee lisäksi, että
viralliset asiakirjat vaikenevat yleensä Henrik Fredrikinpojan sukunimestä,
eikä asianomainen liene tunnustanut Carsten-sukunimeä omakseen. Henrik
Fredrikinpojan kuolinvuotta ei myöskään selvästi mainita. Ilmoniemen
tietojen mukaan hän on elänyt vielä 1654, mutta oli vainajana ilmeisesti jo
elokuussa 1658.
Vähäisen lisätiedon antavat eräässä Turun väitöskirjassa olleet omisteet,
dedikaatiot, jotka yleensäkin sisältävät ensiarvoisen tärkeitä
henkilötietoja, joita Lagus ei ole käyttänyt läheskään tyhjentävästi
hyväkseen.

Samuel Claudii Brenneruksen Eskil Petraeuksen johdolla julkaistuksi
aijotussa väitöskirjassa, joka on painettu ilmeisesti syyskuussa 1657 ja
jonka tarkastuspäiväksi on merkitty marraskuu, on dedikaatiot mm. Henricus
Frederici Carsteniukselle, entiselle Helsingin pormestarille ja kauppiaalle,
Porvoon khra Henricus H(enrici) Carsteniukselle, ylioppilas Ulricus Henrici
Carsteniukselle sekä khra Claudius Martini Brennerukselle. Väitöskirjaa ei
Petraeuksen kuoleman (26.9.) johdosta liene koskaan tarkastettu. On
huomattava, että Petraeus toimi preeseksenä vielä piispaksi tultuaankin.

Tämä siis osoittaa, että Henrik Fredrikinpoika on todella tunnettu
Carsteniuksen nimellä ja on ollut elossa vielä syksyllä 1657. Koska
respondentin isä, Taivassalon rovasti Claudius Martini Brennerus esiintyy
tässä kuten eräässä toisessakin väitöskirjassa (G. Alanus n:o 16, 1647)
yhdessä Carsteniuksen kanssa, on ehkä jokin sukulaisuussuhde heidän
keskensä, vaikka sitä ei tunneta.

Voitaisiinko ylläolevan perusteella katsottava vahvistetuksi, että Samuelin äiti oli Brita Henriksdr Carstenius, Helsingin pormestarin tytär, Piispan sisko, porvoon khr täti,Taivassalon khr,professori Bergiuksen vaimon sisko?

Benedictus
20.03.11, 01:49
Kirkkoherrat

Michael Michaelis Carpelan (1529-58)
Matthias Michaelis Carpelan (1560-91)
Jeremias Eliæ Agricola (1593-1622)
Ericus Erici Alftanus (1623-39)
Claudius Martini Brennerus (1639-70)
Petrus Bergius (1671-91)
Andreas Bergius (1692-1724), isoavihaa paossa Tukholmassa.
Martinus Johannis Gråå (1725-36)
Johan Thorvöst (1736-50)
Martinus Martini Gråå (1752-58)
Johan Gråå (1758-63)

Taivassalo näyttäisi olevan suvun tai klaanin hallinnoima pitäjä.

3 ensimmäistä kirkkoherraa ovat Carpelaneja

Ericus Alftanuksen seuraaja
Claudius Brennerus lankonsa seuraaja
Petrus Bergius Lankonsa, jos Brita Henriksdr on Carstenius
Andreas Bergius poika.

Voisi ajatella, että Agricolan ja Alftanuksen välillä olisi myös yhteys, jota ei ole vielä ratkaistu.

Giösling
20.03.11, 08:49
Hei

Hieno löytö, onnitteluni tästä Iliana Arendsdotterista. Tuossahan se on ollut Ramsayssa kaikkien silmien alla löydettävissä....

Viimeistään tähän Ilianan patronyymiin nyt kaatuvat selitysyritykset siitä, että Alftanus-jutussa khra Claudius Brenner olisi jotakin ollut vaatimassa tämän entisen Iliana-vaimonsa nimissä. Siellä tuomiokirjassahan sanotaan näin:
... Gårdh Jwchkais effter sin Sal: Syster fordrar emedhan wälbemälte Kyrkioherden uthi sin Sal: Hwstrus Hw Elin mårthens dotters wällmodh och lijffs tijdh...
Siis Elin mårthensdotter ei mitenkään väänny Iliana Aredsdotteriksi.



Tuossa on kaiketi äidin osalta epätarkkuutta, sillä ainakin Ramsayn mukaan Arend oli isänsä avioton poika, jonka äitiä ei siis ole mainittu.

Lyhytmuistisille:

Iliana Arendsdotterin syntyperä on toki jo pitkään ollut Alftan-tutkijoitten tiedossa. Jopa ketju avaaja (Benedictus) on asian maininnut Astrenius-viestissään tällä kanavalla 26.1.10.

Quote:

Claus Brennerin 2. vaimo oli Iliana Arendsdr Stjerna Jully Ramseyn mukaan.

Löytyykö aatelissukuihin perehtyneiltä tarkempaa tietoa, miksi Iliana siskoineen on käyttänyt Stjerna nimeä ja kolmitähtistä vaakunaa? Keneltä ne periytyvät?

Ilianan isä oli Arend Scheringsson Arp, mistähän tuo Arp tulee?

Ilianan äidinäiti oli Margareta Henriksdr Vuoltee-Arpalahden sukua ja äidin isä Hans Görtzhagen av Hartikkala.

Netissä näyttää olevan huonosti tietoa ylläolevista henkilöistä

Unquote

Muuten: Aron on Arendtin "rinnakkaisnimi". Olen tästä kirjoittanut mm. Reihereitten yhteydessä.

Giösling
20.03.11, 09:11
Huonomuistisena takerrun vielä toiseenkin tekstinkohtaan Kalevan viestissä

Quote:

Viimeistään tähän Ilianan patronyymiin nyt kaatuvat selitysyritykset siitä, että Alftanus-jutussa khra Claudius Brenner olisi jotakin ollut vaatimassa tämän entisen Iliana-vaimonsa nimissä. Siellä tuomiokirjassahan sanotaan näin:
... Gårdh Jwchkais effter sin Sal: Syster fordrar emedhan wälbemälte Kyrkioherden uthi sin Sal: Hwstrus Hw Elin mårthens dotters wällmodh och lijffs tijdh...
Siis Elin mårthensdotter ei mitenkään väänny Iliana Aredsdotteriksi.

Unquote

Kuka on väittänyt Elin Mårtensdotteria Iliana Arendsdotteriksi?
Kaivaisiko joku ystävällisesti senkin esille? En moista heti löytänyt!

Kyseisen tuomiokirjaotteen häkellyttävin piirre on toki edelleen se, että
Elin Mårtensdotter esiintyy siinä sekä Claesin sisarena, että VAIMONA.

Tämän ristiriidan yhteydessä olen aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen,
että kirkkoherranleskien elatus turvattiin menneinä aikoina hyvin usein naittamalla leski kuolleen prelaatin seuraajalle. Taivassalossa veli sai papinpaikan sisarensa "siivellä". Tunteeko Suomen kirkkohistoria ainuttakaan vastaavaa tapausta? Oliko veljen valinnalle jokin muu syy?
Miksi Elin ei avioitunut, jonkun toisen sopivan kandidaatin kanssa?
Miksi hän yleensäkään jäi leskeksi?

Ei ihme, että käräjäkirjurikin sekoili - "sukurutsaisin" seurauksin.

Benedictus
20.03.11, 23:04
Viralliset asiakirjat vaikenevat yleensä Henrik Fredrikinpojan sukunimesta. Niinpä sitä ei mainita esim. talon myyntiä koskevassa pöytäkirjassa (23/8 1658), jossa asianomistajana on poika, Porvoon kirkkoherra Henricus Carstenius. - On kuitenkin huomautettava vävyn, Turun professorin ja Taivassalon kirkkoherran Petrus Bergiuksen omaelämäkerrasta (KSV XXI, 1931), jossa hän mainitsee mm.: »Anno 1652 den 5 Feb. som war en Thorsdagh stogh (!) mitt bröllop i Åbo medh . . . Jungfru Elin Henrichsdotter Carsten, född i Helsingfors Stadh Åhr 1623 in Majo aff heedherlige och förnemblige föräldrar: Hennes fadher ähr den Ähreb: . . . Henrich Fredrichsson Carsten, fordom Borgmästare och förnembste Handelsman i Gamble Helsingfors. Hennes Modher ähr Anna Witika, Saligh Herr Henrichs fordom Kyrckieheerdes i Helsingfors dotter.» (Bergiuksen vaimo kuoli jo 2l/12 1652 tyttären synnytettyään)

1670/71 Anders Bergius Andreas Petri, Aboensis 2091 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2091). * Turussa 21.4.1661. Vht: Taivassalon kirkkoherra, professori, FM Petter Bergius 4 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4) (yo 1640, † 1691) ja hänen 2. puolisonsa Margareta Walstenius. Ylioppilas Turussa 1670/71 [Bergius] Ericus‹¿› [Aboens _ 103]. Respondentti 4.2.1682 pro gradu, pr. Johan Flachsenius 981 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=981). FM 7.12.1682. — Varrontavaltakirja Taivassalon kirkkoherraksi isänsä eläessä 1686 (virkaan 1692). Vt. lääninrovasti. Pakeni isonvihan ajaksi Ruotsiin (1714), Turun tuomiokapitulin lisäjäsenenä siellä 1716–20, palasi rauhanteon jälkeen vanhaan virkaansa. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1690 ja 1703, synodaaliväitöksen preeses 1705. Valtiopäivämies 1713–14 ja 1719. † Taivassalossa 18.9.1724. Pso: (jo 1689) Sara Wärdh († 1732).


Tengströmin (1836) mukaan Bergius olisi ollut naimisissa professori Martinus Henrici Stodiuksen († 1675) tyttären kanssa (vrt. Släktbok, Ny följd I sp. 90, Alftan Tab. 113).


sl. 1640 Petter Bergius Petrus Andreæ, Sudermannus 4 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4). * Husbyssä 19.1.1612. Vht: peltomies, seppä, puuseppä ja sorvari Husbyn pitäjän Bergan kylässä Södermanlandissa Anders Mattsson ja Brita Eriksdotter. Turun katedraalikoulun oppilas 1628. Nyköpingin koulun oppilas 1630. Strängnäsin lukion oppilas 1632 Petrus And. Husb:. Turun lukion oppilas 1635. Ylioppilas Turussa sl. 1640 Bergius Petr. Andreæ _ 1. Deponoitu ensimmäisessä depositiossa, joka tapahtui piispa Isak Rothoviuksen talossa. Ylimmän luokan stipendiaatti (kl. 1644) – sl. 1649. Respondentti 17.10.1646 pro exercitio, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). Respondentti 3.3.1647 pro gradu, pr. Nils Nycopensis U20 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U20). FM 4.5.1647. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 23.1.1653. — Uusmaalaisen osakunnan inspehtori 1655 (ei enää 1665). Tukholman ja Södermanlandin maakunnan inspehtori 1665. Fil. tiedek. promoottori 1664. — Turun akatemian 2. filosofian apulainen 1649, kreikan ja heprean kielten professori 1652 (virkavahvistuskirja 1654), ero 1671. Akatemian rehtori 1659–60 ja 1669–70. Samalla Turun tuomiokapitulin jäsen 1657–71, palkkapitäjänsä Liedon kirkkoherra 1660–62 ja Piikkiön 1669–71. Lääninrovasti 1666. Taivassalon kirkkoherra 1671. † Taivassalossa 1691. ‡ 2.2.1692. Pso: 1:o 1652 Elin Henriksdotter Carsten († 1652); 2:o 1654 Margareta Johansdotter Walstenius († ~1688).


Laitoin nämä lainaukset tähän pohdittaviksi, viitaten Claes Brenneruksen vaimoon.


1. Jäikö Bergiuksen ja Elin Carsteniuksen tytär eloon?


2.Mikä on tuo Tengströmin viittaus Mårten Stodiuksen tyttäreen vaimona?
Jos viittaus olisikin totta, niin olisivat lapset Alftanusten pikkuserkkuja?


3.Petter Bergiuksen isä on aika "tavallinen", ja äiti on Brita Eriksdr. joku?


Heitän tapaani ajatuksen: voisiko Brita Eriksdr olla Ericus Erici Alftanuksen sisar?

Giösling
21.03.11, 08:27
Andreas Petri Bergius oli aviossa Martinus Henrici Stodiuksen tyttären kanssa, jonka äiti oli Elisabet Persdr Dryander.
Näin olen tämän hypoteettisesti tiedostelleni merkinnyt.

Bergius sukunimi on Berg-nimen latinalaistettu muoto. Se olisi voinut tarttua vaikkapa ruotsalaisesta Bergan-pitäjästä.

Silmiinpistävintä, kannaltani, näitä Bergiuksia silmäillessä on heidän linkkinsä Barkerydin- Padasjoen- Ruotsinpyhtään ja Huittistenkin Barck-sukuun.

Stodiuksen Dryander-vaimon sisar voisi olla se Annika Dryander, jonka pojan (Abraham Bengtson Littorin) anoppi oli Sigrid Regina Barck, Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barckin sisar.

Petrus Andreae Bergiuksen vaimon Margareta Johansdr Walsteniuksen Maria sisar (?) taas oli naimisissa Nicolaus Olaus Barckin kanssa, joka toimi Suur-Köyliön voutina.

Tämä edelleen vahvistaa Huittisten Barckien napanuoraa Barkerydin Barckeihin, josta jo antoi vihjeen se, että Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck toimitti Kalvolan ehtoolliskalkin viholliselta turvaan Huittisten Naantulaan, joka tuolloin oli Nicolaus Olaus Barckin perillisten hallussa.

Kuten tunnettua, Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck oli aviossa Catharina Abrahamsdr Barckin kanssa, jonka isä Abraham Erici Alftan muistiinkirjoitti äidiltään (Emerentia Tott) kuulemansa Alftan-sukukronikan.

Loppukevennys: "Sigrid Regina", merkitsisi "oikein oivalettuna" Sigrid kuningatarta! Olisivatkohan Barckitkin
sekaantuneet aikoinaan Tott-Vasa-salaliittoon?

Giösling
21.03.11, 08:55
Andreas Petri Bergius oli aviossa Martinus Henrici Stodiuksen tyttären kanssa, jonka äiti oli Elisabet Persdr Dryander.
Näin olen tämän hypoteettisesti tiedostelleni merkinnyt.

Bergius sukunimi on Berg-nimen latinalaistettu muoto. Se olisi voinut tarttua vaikkapa ruotsalaisesta Bergan-pitäjästä.

Silmiinpistävintä, kannaltani, näitä Bergiuksia silmäillessä on heidän linkkinsä Barkerydin- Padasjoen- Ruotsinpyhtään ja Huittistenkin Barck-sukuun.

Stodiuksen Dryander-vaimon sisar voisi olla se Annika Dryander, jonka pojan (Abraham Bengtson Littorin) anoppi oli Sigrid Regina Barck, Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barckin sisar.

Petrus Andreae Bergiuksen vaimon Margareta Johansdr Walsteniuksen Maria sisar (?) taas oli naimisissa Nicolaus Olaus Barckin kanssa, joka toimi Suur-Köyliön voutina.

Tämä edelleen vahvistaa Huittisten Barckien napanuoraa Barkerydin Barckeihin, josta jo antoi vihjeen se, että Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck toimitti Kalvolan ehtoolliskalkin viholliselta turvaan Huittisten Naantulaan, joka tuolloin oli Nicolaus Olaus Barckin perillisten hallussa.

Kuten tunnettua, Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck oli aviossa Catharina Abrahamsdr Barckin kanssa, jonka isä Abraham Erici Alftan muistiinkirjoitti äidiltään (Emerentia Tott) kuulemansa Alftan-sukukronikan.

Loppukevennys: "Sigrid Regina", merkitsisi "oikein oivalettuna" Sigrid kuningatarta! Olisivatkohan Barckitkin
sekaantuneet aikoinaan Tott-Vasa-salaliittoon?

Korjausajan umpeenkuluttua; oikein OIVALLETTUNA.

Giösling
21.03.11, 10:51
Wal(l)steniuksista vielä:

Bergiuksen ja Barckin vaimojen setä olisi siten se Jeremias Petri Parginsulanus, joka kirjoitti Kaarina Maununtyttären hautajaispuheen.
Tämä kunnia viittaa siihen, että hän olisi toiminut myös Liuksialan pappina.

Tarkoituksenani on siirtää hautajaispuhe Agricolan Emerentia Tott-ketjuun a.s.a.p.

Benedictus
21.03.11, 18:11
Professori Mårten Stodiuksen vaimosta mainitaan avioituneen:
ennen 1630 Elisabet Petersdotter Dryandra, K Naantali, haudattiin 20.2.1676 yhdessä miehensä kanssa Turun tuomiokirkkoon.

Heidän tyttärensä Elisabeth mainnitaan syntyneen 1640. Anders Petraeuksen puoliso.

Tengströmin maininta,että toinen tytär oli Petrus Bergiuksen vaimo, on ilmoitettu virheelliseksi.

Kuten olemme nähneet ei noita tyttäria ja poikia ole tuolloisissa lähteissä läheskään kaikkia.

Pohdinkin tuollaista kummallisuutta:
1. Mårten Stodius mainitaan aviossa ennen 1630. Tytär Elisabet s. 1640 entä pojat. Tässä hyvinkin tilaa tyttärelle, joka olisi Bergiuksen vaimo.

2. Petrus Bergius mainitaan syntyneen 1612. Avioituu Elin Carsteniuksen kanssa 1652.
Oli siis 40 v.
Vaikka ajatellaan tehneen uraa, niin 40 ensiavio kuulostaa aika myöhäiseltä tai todella myöhäiseltä, jos huomioidaan aikakauden ihmisten keski-ikä.

Voisiko olla mahdollista, että Mårten Stodiuksella oli vanhempi tytär, joka oli Petrus Bergiuksen 1. vaimo?

Timo W
24.03.11, 08:18
Stodius, Martinus Henrici (1590–1676)

Martinus Heinrici / Heinricus / Henricus, Mårten Henriksson / Martti Henrikinpoika

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2394


Petraeus, Andreas Aeschilli (noin 1630–1694)

Anders Eskilsson

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1949

Pekka Hiltunen
26.03.11, 07:54
Professori Mårten Stodiuksen vaimosta mainitaan avioituneen:
ennen 1630 Elisabet Petersdotter Dryandra, K Naantali, haudattiin 20.2.1676 yhdessä miehensä kanssa Turun tuomiokirkkoon.

Heidän tyttärensä Elisabeth mainnitaan syntyneen 1640. Anders Petraeuksen puoliso.

Tengströmin maininta,että toinen tytär oli Petrus Bergiuksen vaimo, on ilmoitettu virheelliseksi.

Kuten olemme nähneet ei noita tyttäria ja poikia ole tuolloisissa lähteissä läheskään kaikkia.

Pohdinkin tuollaista kummallisuutta:
1. Mårten Stodius mainitaan aviossa ennen 1630. Tytär Elisabet s. 1640 entä pojat. Tässä hyvinkin tilaa tyttärelle, joka olisi Bergiuksen vaimo.

2. Petrus Bergius mainitaan syntyneen 1612. Avioituu Elin Carsteniuksen kanssa 1652.
Oli siis 40 v.
Vaikka ajatellaan tehneen uraa, niin 40 ensiavio kuulostaa aika myöhäiseltä tai todella myöhäiseltä, jos huomioidaan aikakauden ihmisten keski-ikä.

Voisiko olla mahdollista, että Mårten Stodiuksella oli vanhempi tytär, joka oli Petrus Bergiuksen 1. vaimo?

Södermanlandin Husbyn pitäjän Bergan kylässä syntyneen Petrus Bergiuksen koulutie oli tavallista mutkikkaampi. Hänen vanhempi veljensä, sittemmin Taivassalon kappalainen Matthias Bergius oli Turun akatemiassa opiskelemassa, kun Petrus lähetettiin Turun kouluun, mistä hän sitten joutui palaamaan Ruotsiin, kun veli sattui olemaan siellä vanhempiensa luona käymässä (kts. Petrus Bergiuksen omaelämänkerta). Hän näyttäisi solmineen ensiavionsa tosiaankin nelikymppisenä, mutta alla luetellut lapset ovat 2. vaimon Margareta Walleniuksen (Walstenius) kanssa:

Anna, s. 29.11.1656, k. 30.3.1738 Kastelholma Sund. 1. p:so Henrik Henriksson Wärdh, Nousiaisten Palon Lonkin kartanonvuokraaja, nimismies, k. 1695 (isä Kustavin Fagernäsin [Kunnarainen] isäntä, Henrik Klausson Flemingin ja hänen leskensä Sigrid Kurtzellin kartanonvouti Henrink Henriksson Wärdh vanhempi, k. Taivassalossa (Kustavissa) 1677; sai Sigrid Kurtzellilta Fagernäsin kylän lahjoituksena). 2. p:so 8.10.1701 Taivassalossa Wilhelm Pihl, Kruununvouti Kastelholmassa, k. 1741.

Johan (11.5.1659 - 1692), Turun katedraalikoulun lehtori, p:so Margareta Jöransdotter Ruuth

Anders (21.4.1661 - 18.9.1724), Taivassalon kkhra, p:so Sara Wärdh, vanhemmat e.m. Henrik Henriksson Wärdh ja hänen 1. puolisonsa Maria Adamin

Petter (3.2.1671 - 1697), Rymättylän kpl, p:so Kristina Nilsdotter Fontelius

Maria, s. 1673

Brita, s. 1677


Olen arvellut Henrik Klasson Flemingin Taivassalon-läänitysten voudin Henrik Henrikinpojan olleen Mårten Stodiuksen veli.
PH

Benedictus
26.03.11, 08:50
Hiltusen mukaan Henrik Henriksson Wärdh nuorempi olisi siis Israel jne Alftanusten pikkuserkku.
2. vaimo Petter Bergiuksen tytär
Tämän veli Andersin vaimo Henrikin 1. avion tytär.

Tämä tulkinta voisi selittää Henrik Wärdhin roolia Claes Brenneruksen lasten holhoojana, jonka 1. vaimo olisi Brita Henriksdr Carsten, Petter Bergiuksen 1. vaimon sisar ja Samuel Brenneruksen äiti.

en nyt rupea etsimään, mutta oliko Krusellilla jotain yhteyksiä Iliana Stiernan suvun kanssa?

Porvoon piispan Carsteniuksen isä oli kait 1614 kuollut Hesan tullinhoitaja Henrik Carsten, Elin ja Brita Carstenin isä lienee Henrik Fredriksson Carsten, Anna Witticiuksen 2. puoliso. Vai sekoitanko asian?
Oliko tullinhoitaja Carsten vai Henrik Fredriksson, josta tiedetään, ettei yleensä nimeä käyttänyt?

Benedictus
21.07.11, 12:39
Jully Ramsey on kirjannut Schering Eriksson Arp suvun sivulle 11.

Siellä lukee Iliana Arendsdr nai entisen lainlukijan, Taivassalon kirkkoherran Clausius Martini Brennerin .
Lisäksi kerrotaan Pietari Brahen pakottaneen Ilianan myymään perimänsä rälssimaat sisarensa Marian miehelle Arvid Ankarscöldille.

Siskon Margaretan puoliso oli taas Micael Sölfverarm, joka peri äidiltään Brita Ivarintr. Stiernkorsilta Särkilahden.(tarkistamaton)

3. Sisko Anna mainitaan Taivassalon kappalaisen Erikin vaimona 1662.

Anna Arendsdr nai 1662 leskenä Raumalla sotapappi Abraham Henrici Sonckin.
Aino Lähteenoja on korjannut virheen ilmoituksella Rauman historian sivulla 386.
Ilmoituksessa mainitaan: J. Ramsey xxx mainitsee erheellisesti Anna Aronintytär Stiernan Herra Erikin leskeksi v. 1662.

Tässä on hämmennys, jota yritän nyt sekoittaa lisää.

Annan sisar Iliana Arendstdr Stierna mainitaan Taivassalon pappilassa 1650-57 khr Claes Brenneruksen vaimona.

Taivassalon Hurunkorven tila oli kappalaisen asunto.
Siellä asui 1656 asti Matias Bergius.
Bergius, Matthias Andreae (K 1669)

Matts Andersson
S Berga, Husbyn pitäjä, Södermanland oletettavasti 1600-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. V seppä, puuseppä, sorvari ja "peltomies" Husbyn pitäjän Bergan kylässä Anders Mattsson ja Brita Eriksdotter.
Kävi Turun katedraalikoulua 1620-luvulla, mainitaan siellä vielä 1628.
Vihittiin papiksi Turussa 1629 Mynämäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5068) Mietoisten Lehtisten kartanon saarnaajaksiksi (vara-amiraali Henrik Classon Flemingin kotisaarnaajaksi); Taivassalon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5103) kappalainen ainakin 1635; Pöytyän (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5088) kirkkoherra 1656.
Synodaaliväitöksen respondentti (synod. resp.) Turun pappeinkokouksessa 1646.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 10 (17).10.1646 ja 26.4.1656.
K Pöytyä 4.3.1669 (haudattiin Pöytyän kirkkoon 17.10.).
P1 Malin N.N., K (haudattiin) 1665; P2 1665 Brita Simonsdotter, K Pöytyä 12.9.1697.
Hänen veljensä oli professori Petter Bergius, jolla oli vaimonaan Helsingin pormestri Castrenin tytär, jonka sisko lienee ollut Claes Brenneruksen 1. vaimo.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205018
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325968
Tässä näkyy her Mats 1654
Seuraavaksi Hurunkorvessa näkyy Abraham Alftanus kappalaisena 1663
Miksi tuossa on 9 vuoden aukko tiedoissa?

her Mats on viimeistään 1656 ollut Pöytyällä, luultavasti jo aiemmin.


Abraham Alftanus on mainittu kappalaiseksi jo 1656 alkaen, mutta miksi ei ole Hurunkorvessa? eikä liioin kotonaan Hukaisissa? Eikä Pappilassa?


Onko hänestä muuta merkintää muilla tiloilla?


Herääkin kysymys onko Abraham todella ollut ennen 1663 Taivassalon kappalainen?


Silloin syntyy myös kysymys: olisiko J. Ramsey ollutkin oikeassa tiedossaan, että Anna Stierna oli Taivassalon kappalaisen Erikin leski.


Anna Stiernan 1. puoliso Anders Neocleander, Lokalahden khr Nicolaus Erikin poika, kuoli 1651.


Annan sisko nai Claes Brenneruksen 1650.


Anna nai raumalaisen sotilaspapin Abraham Sonckin 1662.


Abraham Alftanus näkyy Hurunkorvessa 1663.


Voitaisiin hyvinkin ajatella, että Anna on leskeksi jäätyään ollut siskonsa luona Taivassalossa ja nainut Erik nimisen kappalaisen, joka jostain syystä ei ole kirjoissa.
Erikin kuoltua on palannut Raumalle, naiden 1662 Sonckin.


Kuka voisi olla tuo Erik?
Pitää huomata, että missään ei mainita Annan ikää, mutta jos Iliana siskonsa oli ensiaviosa Claesin kanssa 1650, niin voitaisiin arvailla, että Anna olisi 1650-luvulla 25-35 vuotias.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205018

Tässä on mielenkiintoinen seikka!
1651 Hukaisissa näkyy hustru Elin omistajana.
Alla corp. Erik Eriksson, Elin Brenneruksen poika.

1652 Elin hustru
Alla Erik Isaksson

Kuka on tämä Erik Isaksson?

Voisiko olla Eliniltä Hukaisen perineen Isak Erikssonin poika?
Isakin ikää ei missään mainita, joten voidaan ajatella, että hän saattaisi olla vanhimpia lapsia.
Vaimonsa mainitaan syntyneen 1630. Tämä voi olla 2. vaimo, jolloin tuo Erik Isaksson olisi 1. vaimon poika.

Millainen soppa saadaan, jos Erik Isaksson olisi Isak Alftanuksen poika, joka nai Anna Stiernan isoenonsa Claes Brenneruksen vaimon Iliana Stiernan sisaren. noin 1652-1656.

Tästä saadaan seuraava kysymys. Oliko heillä lapsia?

Lapset olisivat Erikin lapsia, joiden isoisä olisi Isak ja Aron.

Karkun Järventaan isäntä Isak Eriksson mahtuisi ajallisesti hyvinkin Annan ja Erikin pojaksi.
Isakin poika Erik Astreniuksen poika Punkalitumen khr oli Aron Astrenius.

Isakin poikien nimi saisi lookisen selityksen, koska Stiernan tyttäret käyttivät vaakunaa, missä oli kolme tähteä.

Se vaikea kysymys on, miten tuohon aikaan olisi laillisesti vihitty Isak Alftanuksen pojanpoika Isak ja sisarensa Anna Altanuksen tytär Juliana Palm.
Isak olisi ollut Julianan serkun poika.Huomioiden suvun vaikutusvalta kirkonpiirissä, niin ei ehkä ollut ongelma.

Tämä asia toisi myös Järventaan Isakille sukunimen Alftanus, vaikkei Isak Eriksson Hukaisissa sitä käyttänytkään.

Benedictus
21.07.11, 19:16
Jully Ramseyn sukututkimuksissa on huomattaviakin virheitä, mutta yleisesti ottaen hän on havainnoinnut tietoja uskomattomalla tarkuudella.

Sentähden tuo tieto Anna Stiernan ja Taivassalon kappalaisesta ei välttämättä ole väärin tulkittu vaikkka Aina Lähteenoja niin esittääkin.

Mikä oli Ramseyn lähde olisi mielenkiintoista tietää.

Taivassalossa ei tunneta paimenmuistioissa Erik nimistä kappalaista tuolta ajalta.

Asiantuntijat voisivatkin antaa näkemyksen, millaisen koulutuksen ja viran haltija tai sijainen voisi olla kyseessä, vaikka kutsutaankin kappalaiseksi.

Esitin, että kappalais Erik voisi olla tuo Hukaisissa 1652 näkyvä Erik Isaksson.

Sain kommentteja, ettei välttämättä olisi Isak Eriksson Alftanuksen poika.

Itse olen ruvennut epäileväiseksi ikäasioissa.

Elin Brennera antoi Isakille Hukaisen, hänen syntymä ajankohtaansa ei tunneta.
Yleensä vanhin poika sai pääkiinteistön ja nuoremmat muuta, tapa ei ollut kuitenkaan mitenkään vakiosääntö.

Jos kuitenkin otettaisiin lähtökohdaksi, että isak olisi ollut vanhin poika, niin se tarkoittaisi, että hän olisi voinut syntyä jo 1615 paikkeilla.
Tällöin hänellä olisi voinut olla vaimo 20 iässä eli 1635.
Poika Erik Isaksson olisi silloin 1652 16-17 vuotias.

Koska Anna Lähteenoja mainitsee Anna Stiernan leskenä, joka vielä 1656 käräjöi miehensä saatavia, voisi hyvinkin olla, että noin 21 v. Erik Isaksson olisi 1656 paikkeilla Annan uusi puoliso.

Tämä on vain yksi ajatus kuka voisi olla Erik kappalainen.
Toisaalta, kuten on todettu Isak ei ollut yleinen nimi tuolloin, siksi Isak Eriksson ja samassa talossa Erik Isaksson on aika outo yhteensattuma, huomioiden, että 1674 Isak Erikson ristii poikansa Isakiksi.

Se, että Ramsey mainitsee Annan juuri Taivassalon kappalaisen Erikin puolisona on kuitenkin senverran merkittävä seikka, että sitä kannattaa tutkia, koska Annan ja Erikin poika voisi olla juuri Isak Eriksson Järvenpäästä

Annan ja Erikin poika sopisi enemmän kuin hyvin juuri tuohon sukuverkkoon, joka oli Alftanusten ja Frisiusten ympärillä.

Benedictus
23.07.11, 15:22
Ramsey merkinnät Anna Arendtsdr Stiernasta on :
Anna Arendtsdr Stjerna gift med kaplan i Töfsala herr Erik. Hon leide enka 1662.
lähteenä on merkitty (8) F.S. 149

Mitä tuo lähde sitten sisältää?

Rauman historiaan sivulle 386 on merkitty myöskin lähteeksi:
RRA Perunkirja 1, 1600-luvulta
Anna Aronintyttären perunkirja 20.8. 1662

Tuo on siis tehty ennen aviota Abraham Sonkin kanssa.

Onko ketään, joka ehtisi tutkia noiden lähteiden alkuperäiset sisällöt?

olanyk
23.07.11, 17:50
Hei En ole kovin hyvin sisällä keskusteluaiheessa.

Minulla on tieto tuosta Erik nimisetä kappalaiseta:

Herr Eric 1642/3
SAY:ssa mainitaan 1643 Erik niminen ”fikare” eli
sijainen.
Pso. Stjerna Anna, eli leskenä 1662, vht. Taivassalon
Tammiston rälssitilallinen Arend Scheringsson ja
Margareta Hansdotter.

? Henrik Erikinpoika, TRO 20.4.1642 mukaan
Taivassalon papin tämän niminen poika otettiin
porvariksi Turkuun.
Lähteet: Ramsay; TRO 20.4.1642; SAY

Olavi

Benedictus
29.07.11, 17:32
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205128
1643 Erik fickare vai fiskare Erik

Samalla sivulla khr Claesin vaimo Iliana Stierna 1650

Yllä mainitaan, että Anna Stiernan isä Arendt oli Taivassalon Tammiston rälssitilallinen.
ttp://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205120

Tässä näkyy Tammiston viljelijänä Clas Brennerus 1643 eteenpäin, Olof Mårtenssonin kanssa.

Kuka on tuo Isak Larsson?
Liittyykö Hukaisissa 1652 näkyvä Erik Isaksson tähän henkilöön?
Eräänä mahdollisuutena voisi arvailla, olisiko Erik Isaksson sama kuin kappalainen Erik?

Olanykin havainnon mukaan voitaisiin päätellä, että Anna Stierna olikin
1. naimisissa Erik papin kanssa Taivassalossa ainakin 1642-43
2. sitten Anders Neocleanderin kanssa Raumalla
3. Abraham Sonckin kanssa Raumalla.

Benedictus
29.07.11, 21:37
? Henrik Erikinpoika, TRO 20.4.1642 mukaan
Taivassalon papin tämän niminen poika otettiin
porvariksi Turkuun.
Lähteet: Ramsay; TRO 20.4.1642; SAY

Oheinen Henrik Eriksson on siis Taivassalon khr Ericus Erici Alftanuksen poika Henrik.

Jouni Kaleva
21.09.14, 08:35
Onko voitu vahvistaa tai kumota sitä, kuuluuko fiskaali Claes Eriksson Torskin leski Kirstin Aronintytär tähän Stiernan sisarussarjaan? Ainakin viitteet olisivat vahvat siihen suuntaan.

Jouni Kaleva
04.09.16, 10:36
Ramsey merkinnät Anna Arendtsdr Stiernasta on :
Anna Arendtsdr Stjerna gift med kaplan i Töfsala herr Erik. Hon leide enka 1662.
lähteenä on merkitty (8) F.S. 149

Mitä tuo lähde sitten sisältää?

Rauman historiaan sivulle 386 on merkitty myöskin lähteeksi:
RRA Perunkirja 1, 1600-luvulta
Anna Aronintyttären perunkirja 20.8. 1662

Tuo on siis tehty ennen aviota Abraham Sonkin kanssa.

Onko ketään, joka ehtisi tutkia noiden lähteiden alkuperäiset sisällöt?

Ramsayn lähde "F S" = Finlands Statsarkiv. Lieneekö tässä kyse Anna Stiernan perunkirjasta johon tuossa viittaat. Pikemminkin kyseessä luulisi olevan Annan edellisen miehen Anders Neokleanderin perunkirja/pesänjako siinä vaiheessa, kun leski-Anna menossa seuraavaan avioonsa?

Nyt Annan ja Andersin pojan, Abraham Neocleanderin kohdalle Ylioppilasmatrikkeliin on koottu perheeseen liittyviä dokumentteja: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1425

Siinä todetaan, että kyseessä Andersin kanssa on Annan 1. avioliitto.
Esitetyissä dokumenteissa ei ole tässä suhteessa mitään puolesta tai vastaan. Onkohan Ramsayn tieto Erik-papista pudotettu pois epävarmana?

Mikähän on nykyinen merkintä Ramsayn lähteelle "F S 149"?

Jouni Kaleva
04.09.16, 10:58
Rauman historiaan sivulle 386 on merkitty myöskin lähteeksi:
RRA Perunkirja 1, 1600-luvulta
Anna Aronintyttären perunkirja 20.8. 1662

Digiarkisto löytyy Rauman raastuvanoikeuden tuomiokirja 1660 ja 1675, valitettavasti vuosi 1662 puuttuu.
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=315385.KA

Pekka Hiltunen
04.09.16, 11:04
Onkohan Ramsayn tieto Erik-papista pudotettu pois epävarmana?
Ylempi papisto rinnastettiin aatelistoon - ja onhan mahdollista, jollei todennäköistäkin että Neocleanderkin oli lähtöisin rälssistä. "Erik-pappi" ei välttämättä "tittelinsä puolesta" liittynyt Ramsayn Suomen rälssisukuja käsitelleeseen aihepiiriin, ja toisaalta Alftanus-sukua oli kait jo käsitelty J.R:n aikaisissa lähteissä (ehkä jo sinänsä ristiriitaisin tai epäuskottavin tiedoin), joten hänellä on saattanut olla myös perustellut syynsä jättäytyä aihepiirin ulkopuolelle.
PH

Jouni Kaleva
04.09.16, 11:54
Ylempi papisto rinnastettiin aatelistoon - ja onhan mahdollista, jollei todennäköistäkin että Neocleanderkin oli lähtöisin rälssistä. "Erik-pappi" ei välttämättä "tittelinsä puolesta" liittynyt Ramsayn Suomen rälssisukuja käsitelleeseen aihepiiriin, ja toisaalta Alftanus-sukua oli kait jo käsitelty J.R:n aikaisissa lähteissä (ehkä jo sinänsä ristiriitaisin tai epäuskottavin tiedoin), joten hänellä on saattanut olla myös perustellut syynsä jättäytyä aihepiirin ulkopuolelle.
PH
Tarkoitin niinpäin, että Ylioppilasmatrikkeliin ei ole otettu Ramsayn ilmoitusta herra Erikistä. Nyt pitäisi päästä näkemään Ramsayn ainoa lähdeviite tähän asiaan.

Aino Lähdesojan viite "RRA" lienee Rauman Raastuvanoikeuden Arkisto? Se olisi eri asia kuin tuomiokirja-arkisto. Mistähän tuommoinen sitten nykyään löytyisi?

Jouni Kaleva
04.09.16, 12:03
Aino Lähdesojan viite "RRA" lienee Rauman Raastuvanoikeuden Arkisto? Se olisi eri asia kuin tuomiokirja-arkisto. Mistähän tuommoinen sitten nykyään löytyisi?

Sehän löytyykin helposti Turusta: TMA Arkisto: Rauman raastuvanoikeuden arkisto. Tunniste Eb:1 Perukirjat (1656-1765)

Kukapas pistäytyisi lukemassa ja/tai kuvaamassa tämän vuoden 1662 ensimmäisen asiakirjan?

https://www.finna.fi/Record/narc.VAKKA-1215.KA_VAKKA-1692075.KA/HierarchyTree?recordID=narc.VAKKA-1215.KA_VAKKA-1692075.KA#tree-narc-VAKKA-1215-KA_VAKKA-1692075-KA

virpinissila
04.09.16, 12:27
En ole seurannut keskustelua, mutta jonkun Anna Aronintyttären perunkirjajuttuja löytyy Rauman perunkirjoista SSHY:n jäsensivuilta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3719&pnum=10 Lieneekö tämä? Sotkuista tekstiä sivukaupalla!

Virpi Nissilä

virpinissila
04.09.16, 13:28
Ja tässä, muutama sivu myöhemmin, näyttää lapsia olevan lueteltuna http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3719&pnum=16

Virpi Nissilä

Jouni Kaleva
04.09.16, 17:41
Ja tässä, muutama sivu myöhemmin, näyttää lapsia olevan lueteltuna http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3719&pnum=16

Virpi Nissilä

Lämpimät kiitokset, Virpi!

Tämä on Maisteri Andersin perinnönjako hänen leskensä Anna Aronsdotterin ja maisterin lasten kesken. Epäilemättä Anna Aronsdotter on menossa uuteen avioon, mikä kiirehti pesänjakoa. Pesässä näkyykin olleen paljon omaisuutta ainakin tavaramäärän puolesta. (muuten myös Herra Abraham Henricii, Annan tuleva mies, yhdessä kohtaa mainitaan).

Andersin lapsia
Hr. Abraham Andreae
Anna Andersdåtter
Gabriel Anderss.
Kirstin (=kuka?)
Axell Andersson
h. Maria Andersdåtter, Hr Michaelis hustru

Sitten kun osia jaetaan, niin esiintyy myös Anders perijänä. Olisiko siis yhteensä 7 lasta?

Niin tai näin, tästä ei mitenkään tule ilmi Anna-lesken mahdollinen aiempi avio "Taivassalon herra Erikin kanssa".

Kun tässä perinnönjaossa 1662 näyttävät kaikki 6-7 lasta olevan täysi-ikäisiä (synt.viimeistään 1642), niin olisi mahdotontakin, että Anna olisi ollut vielä 1643 aviossa Erikin kanssa ja vasta sen jälkeen Anders Neocleanderin kanssa. Siis Ramsayn tieto aviosta herra Erikin kanssa näyttäisi yhä epäilyttävämmältä.

Benedictus
09.09.16, 09:16
Kiitos Virpi Nissilälle ja Jouni Kalevalle.

Anna Arendtsdotter Stierna ei voi olla mitenkään Erik Papin puoliso.

Mistä Ramsey on tuon jutun kaivanut, vaikka hänellä oli virheitä, niin useimmiten maininnat perustuvat johonkin alkuperäislähteesee. luultavasti Ruotsin valtion arkistossa nähtyyn.

P1 (noin 1637) Brita N.N., K (kaiketi Turku) noin 1638; P2 1650 Juliana (Iliana) N.N., K (kaiketi Taivassalo) 1656; P3 1658 Ingrid Jakobsdotter hänen 2. avioliitossaan, K todennäköisesti 1681.
Ingrid Jakobsdotterin P1 Gavelsbackan Sundsbergin tilan omistaja Kirkkonummella Erik Thomasson, K viimeistään 1658.


Tässä näkyy Anna Stiernan sisar Iliana , Taivassalon khr Caes Brenneruksen puoliso.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205120


1643 Mainitaan Claes Brennerus Tammistossa. Tammisto oli Iliana Stiernan äidin Margareta Hansdotterin säteri, jonka vaihtoi Flemingin kanssa 1629.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205128
1643 mainitaan vaimonsa Brita, myöhemmin vain fru tai hustru.



Olisiko mahdollista, että Ilianna ja Clas Brennerus ovat avioituneet jo 1644 aikoihin.

Tähän viittaa Tammiston hoito, anoppi Margareta kuoli 1645.


Tuntuisi oudolta, että Ilianna olisi nainut vasta 1650, kun sisarensa tekivät lapsensa jo 1630-40 luvulla.


Eräs vaihtoehto Ramseyn Erik papille on se, että Ramsey on lukenut Iliana nimen väärin Annaksi. I ja L lienevät yhdessä aikalailla A näköiset, silloin voisi hyvinkin olla, että Ilianna on tuo Ramseyn Anna. Hän on myös ainoa, jolla olisi voinut olla Erik pappi puoliso 1643 aikoihin.

Benedictus
09.09.16, 15:11
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=17243&page=4

Yllä mainitaan, että Ramseyllä oli arkistossaan erillisiä muistiinpanoja, joita ei ole välttämättä julkaistu.

Mahtaisiko niistä löytyä selvyyttä tuohon Erik pappi ongelmaan.

Jouni Kaleva
15.09.16, 19:34
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205120


1643 Mainitaan Claes Brennerus Tammistossa. Tammisto oli Iliana Stiernan äidin Margareta Hansdotterin säteri, jonka vaihtoi Flemingin kanssa 1629.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205128
1643 mainitaan vaimonsa Brita, myöhemmin vain fru tai hustru.



Olisiko mahdollista, että Ilianna ja Clas Brennerus ovat avioituneet jo 1644 aikoihin.

Tähän viittaa Tammiston hoito, anoppi Margareta kuoli 1645.


Tuntuisi oudolta, että Ilianna olisi nainut vasta 1650, kun sisarensa tekivät lapsensa jo 1630-40 luvulla.


Eräs vaihtoehto Ramseyn Erik papille on se, että Ramsey on lukenut Iliana nimen väärin Annaksi. I ja L lienevät yhdessä aikalailla A näköiset, silloin voisi hyvinkin olla, että Ilianna on tuo Ramseyn Anna. Hän on myös ainoa, jolla olisi voinut olla Erik pappi puoliso 1643 aikoihin.

Hei

Ylioppilasmatrikkelissa on Samuel Brenneruksen http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1189 kohdalla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9524670 tieto Claes Brennuksen vaimosta, joka on Brita Henriksdotter vuonna 1645. Tuossa tilikirjan merkinnässä kaiketi maksettiin Brita kuolemaan liittyen ? joten Brita Henriksdotter olisi kuollut 1645. Tuossa on päätelty, että Brita oli Claesin 1. vaimo. Kuitenkin sitten samassa ylioppilasmatrikkelissa viitataan
Loimaan käräjät 25.–26.8.1640 f. 48v (Effter Kyrckieherdens i Loimjåkj her Claes Marthinis äskan (pro änkan?/JK)),Näin vaimoja olisikin neljä:
1. NN kuollut viim. 1640 Loimijoki
2. Brita Henriksdotter k. 1645 Taivassalo
3. Iliana Arendtsdotter, k. viim. 1657. Oliko hän jonkun Erik-papin leski??
4. Ingrid Jakobsdotter

Benedictus
18.09.16, 08:43
Onkohan tuo äskan sana jotain muuta kuin änkan, jotenkin tuntuisi, että olisi jokin sana, joka merkitsee kysymystä. Mitähän alkuperäinen yhteys tarkoittaa.

Samuel Brennerus omisti väitöskirjansa Carsteniuksille, mikä vahvasti viittaa, että Brita Henriksdotter oli Helsingin pormestari Carsteniuksen tytär.

Jos olisi vaimo Ennen 1640, olisi tämä Samuelin äiti, ellei tehnyt väitöstä 16 vuotiaana.

Jouni Kaleva
18.09.16, 12:12
Onkohan tuo äskan sana jotain muuta kuin änkan, jotenkin tuntuisi, että olisi jokin sana, joka merkitsee kysymystä. Mitähän alkuperäinen yhteys tarkoittaa.

Samuel Brennerus omisti väitöskirjansa Carsteniuksille, mikä vahvasti viittaa, että Brita Henriksdotter oli Helsingin pormestari Carsteniuksen tytär.

Jos olisi vaimo Ennen 1640, olisi tämä Samuelin äiti, ellei tehnyt väitöstä 16 vuotiaana.

Olet oikeassa. Äskan ei ole änkan. Koko juttu on tuolla:
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3847117&aytun=1564504.KA&j=55 (vas. puoli, toiseksi alin juttu).

Effter Kyrckieherdens i Loimjåkj her Claes Marthinis äskan och påfordran om Bord och stolar å Prestebolet...

Siis kirkkoherra peräsi pöytää ja tuoleja pappilaan.

Pekka Hiltunen
18.10.16, 11:35
Eräs vaihtoehto Ramseyn Erik papille on se, että Ramsey on lukenut Iliana nimen väärin Annaksi. I ja L lienevät yhdessä aikalailla A näköiset, silloin voisi hyvinkin olla, että Ilianna on tuo Ramseyn Anna. Hän on myös ainoa, jolla olisi voinut olla Erik pappi puoliso 1643 aikoihin.
Iliana on feminiinimuoto venäläisperäisestä Ilja-nimestä. Pohjois-Savossa näyttäisi käyneen niin, että eräs 1736 kastettu ja Julianaksi ristitty on saanut kutsumanimekseen "Anna", joka muoto esiintyy sitten myös myöhemmissä kirkonkirjoissa. Jos minulla on oikeat tiedot, oli tällä, 6-kymppiseksi eläneellä "Anna Julianalla" nuorempi, 1752 syntynyt Juliana-niminen sisar sekä 1774 syntynyt Juliana-tytär...

Toisena vaihtoehtona voisi kuvitella, ettei Iliana-nimi välttämättä ollut kovin suosittu sotaisan 1600-l:n alkupuolella. Kun "Erik-pappikin" on hiukan ylimalkainen ilmaisu, on Ilianakin voitu kirjata mahd. kutsumanimellään - jollei ole sitten tullut vain sekaannusta hänen ja Anna-nimisen sisarensa välillä.
PH