Samuel Lochtanderin nimi ja juuri

[heikki.kai]

Tällä Forumilla on kerrottu olleen joskus hamassa menneisyydessä keskustelua Lohtander- nimestä. En ole silloin vielä tiennyt edes tällaisen forumin olemassaolosta. En osaa myöskään etsiä kyseistä keskustelua. Kun tuo Samuel, synt ilmeisesti elokuussa 1725, sattuu olemaan kolminkertainen esi-isäni (isäni isosisän isoisän isoisä, äitini isän äidin isoisän isoisä sekä äitini isän isoisän isoisän isä [huhuhuh!]) niin kiinnostaisi tietää hänestä vähän enemmän. Olisiko jollakulla tietoa?
Erkki Paaso mainitsee Kuivaniemi- kirjassaan hänen tulleen Kajaanista lankonsa taloon Metsikköön yhtiömieheksi. Näillä on Paason mukaan vaimoina Repolan sisarukset Pudasjärveltä. Minä olen löytänyt Samuelille vaimoksi Liisa Juhontytär Ruutin. Mistään en ole löytänyt tietoa, mistä Samuel tuli Kuivaniemelle.
Sitten kiinnostaa tuo nimi. Muistaakseni joku mainitsi, että tuskin se kuitenkaan lohjalaista tarkoittaa. Jolloinkin löysin Lohtandereita jostain Savon perukoilta. Nyt en löydä muita kuin mainitun Samuelin ja hänetkin vain KUivaniemestä. Olisiko jollakin tietoa itse nimestä, miehestä ja /tai lähteestä?
Syvään kumartaen ja jo etukäteen kiittäen

-Heikki-

[Jouni Kaleva]

Laitapa Forumin Etsi-toimintoon hakusanaksi Lohtander, niin saat 2 ketjua, joissa asiaa käsitelty, toisessa olet itsekin osallistunut keskusteluun. On tästä varmaan muillakin keskustelufoorumeilla puhuttu.

Outo on tuo Erkki Paason esitys, puhutaanko edes samasta miehestä? Tulee Kuivaniemen Metsikkoon 1749 vävyksi tämä renki Samuel Johanss. Lohtander. Samuel väitetään siirretyn sinne palvelusväen joukosta, mutta ei kyllä löydy vastaavan ajan (1744-50) palvelusväestä. On myöhemmin jaetun Metsikon talon toisen puoliskon isäntä ja RK 1760-66 antaa synt.ajaksi Aug 1725.

Samuelin vaimohan on Metsikon talon tyttö Liisa Juhontr. Runtti. s. 1.9.1723. RK Ii 1722-27 Liisan isä on Juho Runtti, joka on Kuivaniemen Runtin talossa syytinkimiehenä (sytingsman) vaimonsa Margaretan kanssa. Talo on RK 1731-43 nimellä Råntti ja 1744 alkaen nimellä Metsikko.

[Tapani Kovalaine]

Jo vuonna 1730 Lohtanderit kävivät Kajaanissa ahkerasti ripillä ja tuon vanhempia tietoja ei tähän hätään ole. Kajaanin postimestari oli Anders/Johan Uhlvik ja Lieksaan päätyi joku Uhlvikin tytär Lohtanderin puolisoksi.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kajaani/rippikirja_1729-1750_ik87/6.htm

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2466cm?fi+0397+kastetut+4152)11.8.1763 14.8.1763 Liexa Anders Lochtander Margar. Uhlvik Isaac

Pariskunnan vanhin poika on Erik ja toinen on Iisak, joten jotain kajjaanilaista saattaisi esipolvista löytyä. Tai voisiko löytyä lohtajalaista juurta (lochtajalaista?). Uhlvik ja Uhlbrandt ja vastaavat nimet on tulkittu oululaislähtöisiksi.

[heikki.kai]

Kiitos Tapani! Kokeilin joskus tuolla hakusanalla, mutta jostakin syystä en saanut hakutulosta. Nyt (tietysti vasta sitten kun olin laittanut viestin) sainkin arvokasta tietoa. Löysin peräti "pöpö" Louhivuoren selvitykseen pohjautuvan artikkelin linkin ja sitä kautta aika hyvää tietoa. Tosin melkoinen aukko jää.
Minullakin oli alkujaan Samuelin vaimona Runtin tyttö, mutta tuijotettuani aikani jonkun kirjurin käsialaa hahmotin sen nimeksi Ruuti. Taidat kuitenkin olla oikeassa; sittenkin se mahtaa olla Runtti. Silloin tilanne selvenisi jo paljon.
Minulle tuon ajan käsiala on vielä niin kovin hankalalukuista, että en ole kovin tarkkaan edes yrittänyt selvittää kaikkia kiharoita. Nyt kun alkaa olla hyvällä mallilla tuo Samuel Matinpojan jälkeläiskaarti, aloin kaivella juurta vähän syvemmältä.
Mutta vielä on aukkoa. Hämmensi vain tuo Paason tieto lankoudesta Metsikön silloiseen asukkaaseen. En oikein mitenkään saanut sitä yhteneväiseksi omien aikaisempien tietojeni kanssa.

-Heikki-

[heikki.kai]

Hupsis! Kiitos myös Jounille. Hökeltäessäni vilkaisin vain, että Tapani oli vastannut!

-Heikki-

[Matti Heiniemi]

Oletko tutustunut Sukututkimusseuran julkaisuun "Kajaanin asukkaat 1651-1750" (Ohto Manninen, 1981, julkaisusarjan numero 33, ISSN 0355-3175, ISBN 951-95151-8-6)? Sieltähän löytyy useita sukupolvia Kajaanin Lochtandereita, alkaen 1600-luvun puolivälissä vaikuttaneesta porvari, raatimies Pekka Erkinpoika Lochtanderista. Suvussa on porvareita, virkamiehiä ja sotilaita, nuorimmassa polvessa yksi Samuelkin. Koska Kajaanissa on käsittääkseni Lohtaja-niminen kylä, suvun nimi voisi hyvinkin periytyä sieltä, eikä siis olisi missään yhteydessä keskipohjalaiseen Lohtajan pitäjään.

[Jouni Kaleva]

Oletko tutustunut Sukututkimusseuran julkaisuun "Kajaanin asukkaat 1651-1750" (Ohto Manninen, 1981, julkaisusarjan numero 33, ISSN 0355-3175, ISBN 951-95151-8-6)? Sieltähän löytyy useita sukupolvia Kajaanin Lochtandereita, alkaen 1600-luvun puolivälissä vaikuttaneesta porvari, raatimies Pekka Erkinpoika Lochtanderista. Suvussa on porvareita, virkamiehiä ja sotilaita, nuorimmassa polvessa yksi Samuelkin. Koska Kajaanissa on käsittääkseni Lohtaja-niminen kylä, suvun nimi voisi hyvinkin periytyä sieltä, eikä siis olisi missään yhteydessä keskipohjalaiseen Lohtajan pitäjään.
Vilkaisin Vartiaisen Kajaanin kaupungin historiaa. Myllytulliluettelossa 1697 näky Anders Lohtander ja vaimo Lisbetha.

Ei liene poissuljettu, että Kajaanin Lohtajan kylällä olisi jotakin tekemistä Lohtajan pitäjän kanssa. Nimittäin Per Brahe oli antanut 1660 määräyksen että kajaanilaiset ja raahelaiset saisivat käydä kauppaa Lohtajan, Pyhäjoen ja Kalajoen markkinoilla jne. Rannikolla oli tiiviit yhteydet Kajaaniin.

[Matti Heiniemi]

Vilkaisin Vartiaisen Kajaanin kaupungin historiaa. Myllytulliluettelossa 1697 näky Anders Lohtander ja vaimo Lisbetha.

Ei liene poissuljettu, että Kajaanin Lohtajan kylällä olisi jotakin tekemistä Lohtajan pitäjän kanssa. Nimittäin Per Brahe oli antanut 1660 määräyksen että kajaanilaiset ja raahelaiset saisivat käydä kauppaa Lohtajan, Pyhäjoen ja Kalajoen markkinoilla jne. Rannikolla oli tiiviit yhteydet Kajaaniin.

Jouni Kalevan täsmennys on aivan kohdallaan. Vaikka Kajaanin ensimmäiset Lohtanderit esiintyvätkin ilmeisesti tuolla nimellä jo ennen Brahen vuoden 1660 määräystä, ja Kajaanin merkitys Lohtajan seudun markkinoilla jäi aika mitättömäksi (taisi painottua Pohjois-Pohjanmaalle, kun taas Lohtajan kauppa kulki suolatietä pitkin Pohjois-Savoon), ei se tietenkään merkitse sitä, etteikö joku Lohtajan vauraiden talonpoikaispurjehtijasukujen jäsen olisi voinut olla luomassa kauppayhteyksiä Kainuuseen Kajaanin perustamisen jälkeen. (Tai päinvastoin: joku Kainuun kauppiassuku on ottanut Lestijokisuun Rauman markkinat omaksi reviirikseen ja sieltä kopioinut Lohtaja-nimen.) Lohtajan seudulta en ole löytänyt esim. tuomiokirjoista viitteitä Kajaaniin. Joku Kajaanin tutkija ehkä tietäisi, miltä ajalta Lohtajan nimi on siellä peräisin. Toistaiseksi nimiyhteys jää minun tietojeni osalta avoimeksi.

[Pekka Hiltunen]

Kajaanin alilaamannin ja voudin Anders Eriksson Hjärtan (Cajanus) pojanpoika Gustaf Cajanus oli Lohtajan kirkkoherra Erik Lochtoviuksen, myöh. Granberg, vävy. Hänen lankonsa oli Lohtajan kpl Johan Carlander, jonka kahdesta aviosta on tälläkin foorumilla etsitty jälkeläisiä niitä löytämättä. Tervakaupan parista saattaa löytyä enemmänkin raahelais-kajaanilaisia sukuja.
PH

[Jouni Kaleva]

Erkki Paaso mainitsee Kuivaniemi- kirjassaan hänen tulleen Kajaanista lankonsa taloon Metsikköön yhtiömieheksi. Näillä on Paason mukaan vaimoina Repolan sisarukset Pudasjärveltä. Minä olen löytänyt Samuelille vaimoksi Liisa Juhontytär Ruutin. Mistään en ole löytänyt tietoa, mistä Samuel tuli Kuivaniemelle.

-Heikki-
Otetaanpa uusiksi tämä lankousasia!
Kuivaniemen Runtin l. Metsikön talon isäntäväki oli alkaen 1722 Matti Matinpoika ja Liisa Juhontytär. Epäilemättä he tulivat isonvihan tyhjentämään taloon sodan päätyttyä. Näille ei näy lapsia rippikirjoissa. Heti 1722 alkaen mukana on syytinkimies Juho, jolla vaimo Margareta Ollintytär. Tämä syytinkimiehen tytär Liisa menee sitten naimisiin 1749 renki Samuel Lohtanderin kanssa.

Onko niin, että Samuel onkin tuon Matti Matinpojan lanko! Onko Matin vaimo Liisa Juhontytär Samuelin sisar?

Jo RK Ii 1731-36 näkyy Kuivaniemen Råntin talossa alimmaisena Samuel Lohtander, jolle on ruksattu kristinuskon opillisia taitoja, mutta ei merkintöjä ripilläkäynnistä (olikin tuossa vaiheessa alle 10-vuotias). Jaksolla 1737-43 ei Samuelia näy.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/11.htm

Miten tällainen poika-Samuel (vaikkapa Kajaanista tai Paltamosta) olisi alle kymmenvuotiaana ilmaantunut Kuivaniemeen, ellei olisi talonväelle sukua?

Tulee Kuivaniemen Metsikkoon näkyviin taas 1749 vävyksi renki Samuel Johanss. Lohtander.

[heikki.kai]

Kiitos Jouni ja Pekka ja Matti ja muut!

Tuo Jounin esiintuoma tieto, jota en ollut osannut lukea, selittää monia asioita mutta esiin nousee uusia kysymyksiä. Onkohan Samuelin syntymäaika oikein? Kuolintiedossaan (9.4.1794) hänet on merkitty vanhemmaksi (72 v 4 kk), jolloin hänen syntymäajakseen tulisikin peräti 1722 tai 1773. Hänen vaimonsa Liisa Juhontytär kuolee muuten päivää myöhemmin. Hänen ikänsä täsmää muualla esiintyvän syntymäajan kanssa (syyskuu 1723).

Oli Samuelin syntymäaika 1722, -23 tai -25, oli hän joka tapauksessa nuori, kun hän ilmaantuu Kuivaniemelle. Mistä hän tarkkaan ottaen tulee? Nyt olen avuillanne löytänyt tuon Kajaanin tienoon Lohtanderien suvun, mutta mikä hänen kytköksensä on sinne? Kuka on se Jussi, jonka poika hän on? Maju kyseli vuosia sitten, onko joku tutkinut Lohtandereita. Taisi Jounilta joskus olla maininta, että Verneri "Pöpö" Louhivuori on tutkinut Kotilaisten ym sukuja, jotka pohjautuvat Lohtandereihin. Lueskelinkin, mitä netistä löytyi. Uudistan kuitenkin kysymyksen, kun en osaa liittää Samuelia noihin Lohtander-tietoihin.

Erkki Paason kirjasta löytyy myös mielenkiintoinen näköala Metsikko tai Metsikkö nimeen. (Kysyin joskus tätä ja siitä oli pohdintaa tässä foorumissa.) Hän mainitsee, että talon nimi mainitaan vuoden 1675 maakirjassa nimellä "Metzikana". Kun tiedän talon paikan luonnossa, voin hyvin kuvitella tienoon olleen mieluisaa riekoille, teerille ja metsoille. (Nuo vusiluvut tosin näyttävät jotenkin heittävän häränpyllyä ja hyppivän tuossa kirjassa, joten en oikein tiedä mistä vuodesta lienee loppujen lopuksi kysymys.)

-Heikki-

[Jouni Kaleva]

Otetaanpa uusiksi tämä lankousasia!
Kuivaniemen Runtin l. Metsikön talon isäntäväki oli alkaen 1722 Matti Matinpoika ja Liisa Juhontytär. Epäilemättä he tulivat isonvihan tyhjentämään taloon sodan päätyttyä. Näille ei näy lapsia rippikirjoissa.
Matti Matinpojalle annetaan jaksolla 1753-59 tarkka synt.aikakin 29.9.1681.
Vaimo Liisa Juhontr. kuoli 19.5.1751 "78v2kk1vk2pv" iässä, josta laskien synt. n. 1673. Mistähän tämä pariskunta sitten olikaan lähtöisin?

[heikki.kai]

Jounilla mielenkiintoinen näköala. Laitanpa tähän luvattoman lainauksen Erkki Paason kirjasta. (Voin kyllä palauttaa Erkille tarvittaessa;)).

"Seuraavien 30 vuoden ajan Metsikon omisti Ranualla 30.3.1684 syntynyt Matti Matinp. Kuha. Katselmuksessa, jonka oikeus oli 13.6.1721 määärännyt pidettäväksi sanotaan, että edellinen asukas Jaakko oli lähtenyt pois 1716. Talon todettiin menneen rappiolle. Lohenkalastuspaikka oli Onsajanniemessä. Puolisoksi Matti otti Särpöltä Elisabet Juhontyt. joka kuoli 1751.Toiseen avioon Matti vihittiin seuraavana vuonna Maria Juhontyt. Tikkasen kanssa. Matti Kuha oli ennen isoavihaa ollut renkinä Oijärvellä Jokelassa ja Karjalankylässä Saarelassa. Hän oli tullut Kuivaniemeen jo 1707. Toiseen avioon mentyään hän Kemin talvikäräjillä 1753 halusi sukuoikeudella itselleen vaimonsa sukutilaa Tikkalan Simoniemestä, mutta epäonnistui. - Mainittakoon, että Tikkalan talon asukkaaksi oli vuonna 1732 tullut sotamies Kustaa Tol!stedt, joka oli palelluttanut jalkansa isonvihan aikana Norjan tuntureilla. Timän poika Lauri Tikkala hallitsi taloa myöhempänä aikana
Kanssa-asukkaana Matilla oli muutamia vuosia ilman kirjallista sopimusta Mikko Mikonp. Sipola Kemistä. Hänen puolisonsa Brita Juhontyt. Särppö oli Matin vaimon Elisabetin kasvattisisar.
Toisen kanssa-asukkaan Juho Tuomaanp Riekki-Repolan kanssa Matti teki yhtiösopimuksen 2.3.1733. Riekki oli tullut Metsikkoon jo 1722. Hän oli Matti Kuhan sisarenpoika, joka selittänee tämän pitkän yhteisasumisen. Talosta paloi täyteen ahdettu ohrariihi 7.10.1732
Vuosina 1751-57 Metsikon omisti Juho Juhonp. Manninen, joka oli syntynyt Yli-Iin Karjalankylässä 1714. Hänellä oli vaimona Pudasjärveltä Anna Juhontyt. Repola. Mainittakoon, että Juho oli valtiopäivämies Jaakko Juhonp. Teppola eli Kakon veli. Myös Juho sai luottamusta yhteisten asioitten hoitamiseksi, tosin paljon vähäisempiä kuin veljensä. Juho vannoi kymmenysten laskijan valan kuusi vuotta ennen kuolemaansa. Kanssa-asukkaana hänellä oli lankonsa Samuel Ju- honp. Lohtander, joka oli kuudennusmies.
Vielä ennen vuoden 1779 verollepanoa Metsikon taloa asui Aittojärvellä syntynyt Sakari Juhonp. Hiltunen Kuusamossa syntyneen vaimonsa Kirsti Paavon tyt. Mäkelän kanssa. Heille syntyi seitsemän poikaa. Näistä toiseksi vanhin Juho eksyi rikolliselle tielle. Hänet Vaasan hovioikeus tuomitsi 26-vuotiaana Viaporin linnaan pakkotyöhön. Syy oli Pudasjärven kirkon varojen anastukseen osallistuminen."

On vahinko, että siinä ei ole mainittu kunnolla lähteitä. Paaso toteaa vain ykskantaan perustavansa tekstinsää suurimmalta osalta isänsä Hannes Paason arkistoihin. Olen joskus aikaisemminkin lukenut jotain Hanneksen tekstiä, enkä tullut oikein vakuuttuneeksi sen paikkansapitävyydestä. tässäkin asiassa näyttäisi olevan monta ristiriitaa. jouni mainitsi edellisessä viestissä mahdollisesta Matti Matinpojan ja Samuelin lankoudesta. Ikäero eivät kuitenkaan oikein tue tätä mahdollisuutta.

-Heikki-

[Jouni Kaleva]

Vuosina 1751-57 Metsikon omisti Juho Juhonp. Manninen, joka oli syntynyt Yli-Iin Karjalankylässä 1714. Hänellä oli vaimona Pudasjärveltä Anna Juhontyt. Repola.

-Heikki-
Hei

Kiitos lainauksesta. Tämä avaa kyllä kiinnostavia näkymiä! Samoja nimiä olen spekuloinut, mutta puutteellisilla tiedoilla en ole osannut kytkeä.

Tuohon siteerasin lauseen joka ehdottomasti ei pidä paikkaansa. Juho Mannisen vaimohan oli nimenomaan Metsikon syytinkimiehen tytär Anna Juhontytär, ei mikään Riepula. Tämän osoittaa vastaansanomatta sekä tämän parin vihkimerkintä, että rippikirjat, joissa moneen kertaan todetaan Juho Mannisen tulleen kotivävyksi, syytinki-Juhon vävyksi Metsikkoon.

Jos tuo tieto Juho Tuomaanpk. Riekistä pitää paikkansa, niin tämä tytär Anna olisi synt. 15.12.1719 Pudasjärvellä. Sehän olisi ihan mahdollista. Annalle ei näkyisi olevan synt.aikaa Iin rippikirjoissa (en kahlannut kaikkia), ja hän kuolee 1770 "54v1kk" iässä, mikä olisi 3 vuotta pielessä.

[tellervoranta]

IGI:n mukaan Samuel Johansson eli Lohtander syntynyt elokuussa 1725 Kuivaniemellä, vanhemmat tuntemattomia, avio 26.12.1749 Ii Lisa Johantr Metsikko kanssa.

[tellervoranta]

Vielä: Kuka on Haukiputaan haudatuissa 25.11.1760 hu Christina And:dr Lohtander?, ikä kuollessa 64v10kk3vk3p.

[tellervoranta]

Tuossapa on korpraali Staffan Enmark ja vaimonsa Christin Lochtander. Hiskin mukaan saivat lapsia Johannes, Zacharias ja Steffanus.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/140.htm

Vielä: Kuka on Haukiputaan haudatuissa 25.11.1760 hu Christina And:dr Lohtander?, ikä kuollessa 64v10kk3vk3p.

[Matti Heiniemi]

Tuossapa on korpraali Staffan Enmark ja vaimonsa Christin Lochtander. Hiskin mukaan saivat lapsia Johannes, Zacharias ja Steffanus.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/140.htm

Näyttäisi tuo Kirstin (Kristiinan) perhekin sopivan oikein hyvin niihin aiemmin mainitsemiini Kajaanin Lohtandereihin. Lohtanderin suvussa mainitaan 1720-luvun puolivälissä Kirsti Antintytär, joka oli viimeistään 1725 vihitty Staffan Häkkisen kanssa. Tämän Staffanin puolestaan sanotaan menneen 1725 sotilaaksi Ruuthin voutikuntaan.

[Jouni Kaleva]

"Seuraavien 30 vuoden ajan Metsikon omisti Ranualla 30.3.1684 syntynyt Matti Matinp. Kuha. Katselmuksessa, jonka oikeus oli 13.6.1721 määärännyt pidettäväksi sanotaan, että edellinen asukas Jaakko oli lähtenyt pois 1716. Talon todettiin menneen rappiolle. Lohenkalastuspaikka oli Onsajanniemessä. Puolisoksi Matti otti Särpöltä Elisabet Juhontyt. joka kuoli 1751.Toiseen avioon Matti vihittiin seuraavana vuonna Maria Juhontyt. Tikkasen kanssa. Matti Kuha oli ennen isoavihaa ollut renkinä Oijärvellä Jokelassa ja Karjalankylässä Saarelassa. Hän oli tullut Kuivaniemeen jo 1707.

-Heikki-
Eräs Matts Kuha perheineen näkyy RK Ii 1700-06 fol. 72, Karjalankylän viimeisenä (Tannilassa?) Matti kuollut 1704. Vaimo Carin elossa 1706. Veli Thomas, vaimo Brita, menneet Kemiin 1701. Huusbonden Jonas ja vaimo Beata 1700-1701..

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/76.htm

Kuivaniemen Särpöön ilmaantuu 1707 kotivävyksi joku Matti, nai talosta Liisa Juhontyttären. Tämä pariskunta katoaa Särpöstä 1722, samalla kun samanniminen pari aloittaa Metsikossa.

Jos nyt Paaso on varmistanut, että tämä Särpöön tullut vävy on Matti Matinpk. Kuha ja jos vielä Matin isä on tuo 1704 Karjalankylässä kuollut Matti Kuha, niin seuraisi mahdollisuus:

Vanhalla Matti Kuhalla oli siis veli Tuomas Kuha, joka vaimoineen meni Kemiin 1702. Joskos tämän poika olisi se Juho Tuomaanpoika, joka ilmaantuu Metsikkoon syytinkimieheksi 1722? Tällainen poika näkyy syntyneen Iin Karjalankylässä 27.1.1692. Hän olisi isäntä-Matin serkku. Onkohan hänestä käytetty jossakin asiakirjassa titteliä svåger? Nimittäin sillä ilmeisesti on voitu laveasti tarkoittaa muutakin miespuolista sukulaista kuin lankoa nykymielessä. Serkkukin mahtuisi määritelmän sisään.

Kaikki tämä ei nyt edelleenkään valaise peruskysymystä: miksi poika Samuel Lohtander on tässä perhepiirissä jo lapsena.

[heikki.kai]

En voi kun ihmetellä, miten te löydätte asioita! Minäkin olen hyvä etsimään mutta näköjään huono löytämään. Olen kahlannut useampaan kertaan Kuivaniemen ja lähitienoon kirjat enkä ole löytänyt oikein mitään. Nyt sitten näyttää olevan noita Lohtandereita vilisemällä.

En oikein luota tuohon Tellervon mainitsemaan IGIn tietoon. Ne ovat johtaneet minut jo useammassakin kohdassa harhaan; kerrotaan syntymäpaikaksi joku paikka, missä henkilön nimi esiintyy ensimmäisen kerran rippikirjoissa. Pongasin Samuelinkin sieltä jo aikaisemmin, mutta en uskonut enkä usko vieläkään, että hän olisi syntynyt Kuivaniemellä. En löydä ainakaan yhtään Samuelia koko Iin syntyneitten luettelosta aikavälillä 1722-1726.
Mutta tuo Haukiputaan Kirstin on mielenkiintoinen. Hän voisi olla kytkös Kajaaniin. Googletin nimittäin tällaisen ketjun: 1. ERIK LOHTANDER, elänyt todennäköisesti jo 1500-luvun puolella; 2. PIETARI ERIKINPOIKA LOHTANDER, syntynyt noin 1600, kuolinvuosi ei ole tiedossa;3. ERIK PIETARINPOIKA LOHTANDER, syntynyt noin 1620-30
ja kuollut 1686 vuoden lopulla; 4. ANDERS ERIKINPOIKA LOHTANDER; kuoli 1703, pso Elisabet Johannintytär, kuoli 1741; 5. ERIK ANDERSINPOIKA LOHTANDER, kuoli 24.12.1749, pso Maria Matintytär Ronkanen, kuoli 1741; 6. ANDERS ERIKINPOIKA LOHTANDER, 1733 - 13.4. 1789; pso Margareta Uhlwijk, 1731 - 1818; 7. ANDERS ANDERSINP. LOHDANDER,
1765 -25.10.1848, pso Anna Piirainen, 1772 - 15.5.1821; 8. ANDERS ANDERSINP. LOHTANDER, 1802 -11.9.1851, pso Anna Kuokkanen; 9. JOHANNES ANDERSINP. LOHDANDER, 24.12.1831 - 29.10.1868, pso Anna Valbog Okkonen
13.12.1835 - 24.2. 1902. (En osaa panna linkkiä näkyviin, koskapa Google antaa suoraan luettelon "Lohtander-suvun ketju 1500-luvulta lähtien")

Mutta ainakaan vielä en ymmärrä, mikä voisi liittää Samuelin tähän ketjuun ja millä kohtaa ja miten ja minkä ikäisenä ja kenen kanssa hän tuli Kuivaniemelle?


-Heikki-

[tellervoranta]

Minä hunteerasin tämän näinikkään:Kuivaniemellä on syntynyt lapsi, jota ei ole merkitty rippikirjaan (ei syntymäpäivää), mutta joka on nimeltään Samuel Juhonpoika tai Lohtander. Lapsi mahdollisesti jää orvoksi toisesta/molemmista vanhemmistaan ja sijoitetaan sukulaisperheeseen.

IGI:n mukaan Samuel Johansson eli Lohtander syntynyt elokuussa 1725 Kuivaniemellä, vanhemmat tuntemattomia, avio 26.12.1749 Ii Lisa Johantr Metsikko kanssa.

Sitten kun löysin Haukiputaalta tuon Kristiinan, mietin olisiko Samuel hänen lapsi (iän puolesta sopii). Aluksihan en tiennyt tuota Enmarkia.Enkä tiedä, oliko aiemmin aviossa.
Utopiaa tässä rakentelen :p:

[Jouni Kaleva]

Hei
Tuohon siteerasin lauseen joka ehdottomasti ei pidä paikkaansa. Juho Mannisen vaimohan oli nimenomaan Metsikon syytinkimiehen tytär Anna Juhontytär, ei mikään Riepula. Tämän osoittaa vastaansanomatta sekä tämän parin vihkimerkintä, että rippikirjat, joissa moneen kertaan todetaan Juho Mannisen tulleen kotivävyksi, syytinki-Juhon vävyksi Metsikkoon.

Jos tuo tieto Juho Tuomaanpk. Riekistä pitää paikkansa, niin tämä tytär Anna olisi synt. 15.12.1719 Pudasjärvellä. Sehän olisi ihan mahdollista. Annalle ei näkyisi olevan synt.aikaa Iin rippikirjoissa (en kahlannut kaikkia), ja hän kuolee 1770 "54v1kk" iässä, mikä olisi 3 vuotta pielessä.

Sain ulkopuolista palautetta, kiitos!

Huomaan olleeni lyhytnäköinen tässä asiassa. Jos tuo Annan isä Juho on tuo mainittu Juho Tuomaanpk. Riekki/Repola niin sitten tietysti Anna olisikin Erkki Paason kuvaama "Anna Juhontr. Repola Pudasjärveltä". Jos muutenkin kaikki on kohdallaan, niin on ollut Tuomas Riekki/Repola, jolla vaimo NN Matintr. Kuha.