Sveaborg 1750-60-luvulla

[Risto Toivonen]

Onkohan joku tutkinut, mitä joukkoja oli 1750-60-luvun kahtapuolen Sveaborgissa eli Suomenlinnassa komennettuna muualta Suomesta.
Olivatko komennusmiehet rakentamassa, sotilaina vai rangaistuksena siellä?
Ahvenanmaalta siellä oli ainakin venemiehiä komennettuina ja palkkaa nostavina, mutta miksi Saarijärveltä oli ruotusotilas Sveaborgissa?

[Seppo Niinioja]

Onkohan joku tutkinut, mitä joukkoja oli 1750-60-luvun kahtapuolen Sveaborgissa eli Suomenlinnassa komennettuna muualta Suomesta.
Olivatko komennusmiehet rakentamassa, sotilaina vai rangaistuksena siellä?
Ahvenanmaalta siellä oli ainakin venemiehiä komennettuina ja palkkaa nostavina, mutta miksi Saarijärveltä oli ruotusotilas Sveaborgissa?

Tämä vähän kysymystäsi sivuava asia ei ehkä auta sinua, mutta laitan kuitenkin. Eero Kojonen kertoo Alahärmän historia I:ssä s. 472-473 mm. eräästä sotilas Johan Bergistä, joka oli otettu palvelukseen Pohjanmaan jalkaväkirykmentin henkikomppaniaan vuonna 1774. Alahärmän miehet marssitettiin Ruotsinsalmelle, muistaakseni linnoitusta rakentamamaan. Berg jäi sille matkalle ja kuoli Kojosen mukaan nähtävästi tautiin syyskuussa 1788. Ruotsinsalmen taisteluthan käytiin vuosina 1789 (Venäjä voitti) ja 1790 (Ruotsi voitti).

Seppo Niinioja

[Ritva Puomilahti]

Minun isänisänisän jne. isäni, Kuopion komppanian korpraali, oli 1750-luvun alkupuolella muutaman vuoden Sveaborgissa linnoitustöissä Kuopion komppanian ruotusotilaiden kanssa.

Ritva

[Olarra]

Usein näiden linnoitustöissä olleiden yhteydessä mainitaan, että Viaporin aikana miehet oppivat myös muuraamaan uuneja (entisiin savupirtteihin), maalaamaan talonsa punamullalla ja istuttamaan pihalleen sireenipensaat, joiden taimet tuotiin kotimökkiin repussa (näin syntyi se suomalaiskansalliseksi koettu punainen tupa ja perunamaa ihanne). Viaporihan oli melkoinen kulttuurin välittäjä: upseerit pitivät kirjakerhoja, harrastivat maalausta jne. Hippuja tästä ylempien piirien kulttuurillisuudesta norui sitten ruotumiehenkin kontteihin kotiin vietäväksi. Viaporin rakennusta voinee tarkastella myös eräänlaisena varhaisena EU-projektina, jonka rahoittivat ranskalaiset, suunnittelivat ruotsalaiset ja rakensivat suomalaiset.
t. Olavi A.

[esko vuorinen]

Ainakin Sveaborissa oli rakennustöissä ruotusotilaita omista esivanhemmistamme mm Somerolainen Anders Soling s 1710 (Lohjan komppanian ruotusotamies N o 114) kuoli myös siellä 1755

Henrik Mangnusson Appelberg Paraisilta s 1727 ( Henkirakuunarykmentti Rakuuna No 112 ) oli Sveaborissa vuosina 1750-79 Nämä kaksi olivat rakentamassa linnoitusta

Lisäksi siellä oli värvättynä sotilaana vuosina 1787 -1808(?)Flemmingin,Stacelbergin ja Jägerhornin rukmentin sotilas N o 18 Mats Grönroos s1769 Hänen perheensä asui Paraisilla. Katosi 1808.

Ymmärtääkseni linnoitusta oli rakentamassa paljoin sotilaita, ympäri suomea ja monet kuolivatkin siellä,huonoissa ja vaarallisissa olosuhteissa.
Anders Solingin ja Mats Grönroosin vanhemmista en ole saannut luotettavaa selvyyttä ja mielleeäni otan tietoja jos jollain satuu niitä olemaan Kiitän Esko Vuorinen Vantaa

[Risto Toivonen]

Löytyyköhän näistä sotilaista kirjanpitoa erikseen?

[eeva häkkinen]

Vilkaisin muistiinpanojani 1750-luvulta ja ainakin vuosilta 1751 ja 1754 on Savon jalkaväkirykmentin rullissa luettelot niistä sotilaista, jotka ovat linnoitustöissä (commenderade til fästningsarbete wid Helsingfors). Vuonna 1758 on eräs Majurin koppanian ruotusotilas saanut eron, koska hän on "aldeles bräckelig af den skada han fått wid fästnings arbetet i Helsingfors". Osa Militariasta on jo kuvattu SSHYn digiarkiston jäsenpuolelle. Suomenlinnan rakentamisesta kirjoitettiin paljon muutama vuosi sitten, luultavasti jossain Suomenlinnan vaiheita kuvaavassa teoksessa on yleisempääkin selvitystä siitä, mistä rakentajat tulivat, mutta tämmöisellä orjatyövoimallahan se pitkälti rakennettiin.

[Helena V.]

Hei,

Pari otetta hyllystäni löytyneestä Sakari Salokankaan 1969 toimittamasta "Viapori Suomenlinna":

s. 17:
"Työvoimaksi komennettiin Suomen vakinaisen armeijan joukko-osastoja Turun, Uudenmaan, Hämeenlinnan ja Pohjanmaan rykmenteistä sekä siviilityövoimaa, jota kerättiin lähiseuduilta ja majoitettiin Helsinkinn. Myös vankeja käytettiin työvoimana. Sen vahvuus kasvoi 1748 huhtikuusta syyskuuhun 546 miehestä 2415 mieheen. Myöhemmin se nousi kaksi-kolme kertaa Helsingin kaupungin väkilukua suuremmaksi, noin 6000 mieheen."

s. 21:
"Muutenkin vuosi 1750 oli kaikkein kiihkeimpiä rakennusvuosia.
...
Puolet Suomen armeijasta, 6000 maa- ja 400 merisotilasta ahkeroi Susisaarten linnoitustöissä."

Ei tuo suoranaisesti kerro mistä miehet tulivat, mutta puolet maavoimien sotilaista kertonee, että ympäriinsä miehet jo 1750 rakennustöihin komennettiin.

Eräs esi-isäni Didrik Bauman oli Viaporissa ensin lippumiehenä 1747-1751 ja kersanttina 1760-1761. Hän oli myös komennettuna kahteen otteeseen Loviisan linnoitustöihin. Noihin aikoihinhan ei juuri ollut varsinaista sotatoimintaa (paitsi Pommeri 1757-62).

t. Helena V.

[vainoh]

Esimerkiksi Kuopion komppanian 126 miehestä oli aika moni komennuksella Suomenlinnassa, heistä on neljä eri katselmusta.

WA576: 7.5.1749 Maj Månad Munstrings Rulla - Helsingfors: 63 miestä
WA576: 4.6.1749 Junii Månadh Rulla - wjd fortifications arbetet: 62 miestä
ES2292: 22.4.1751 Inmunstrings Rulla - commenderade til fästnings arbetet i Helsingfors: 57 miestä
ES2292: 9.3.1754 In Munstrings Rulla - till Fästnings arbetet wid Helsingfors: 99 miestä

Esi-isäni ruotun 105 sotilas Nils Holm/Holopainen mainitaan 1749 molemmissa listoissa, jälkimmäisessä kommentilla "Sjuk i Helsing Kyrckio by". Vuonna 1751 hän puuttuu listasta ja on taas 1754 mukana kommentilla "Sjuk".
Lienee ollut tuolla välillä kotona(kin) koska perheenlisäystä tuli vuosina 1750 ja 1753.

VäinöH