Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : fourier Carl Ludvig Schmiedt
Mahtaako kukaan tietää mistä Carl Ludvig Schmiedt (20.3.1721?) on kotoisin. Palveli furiirina Rantsilassa ja avioitui siellä Elisabeth Jöransdotterin kanssa. Muutti Pulkkilaan jossa kuoli 1780.
Pulkkilan rippikirjasta löysin vain syntymävuoden 1721. Tuo päivämäärä 20.3. onkin kuolinpäivä, joka ajoittuu vuodelle 1780.
Seppo Niinioja
19.01.10, 01:19
On tullut vastaan, mutta juuria en osaa kertoa. Nimi tietysti vaikuttaa saksalaiselta ja on ehkä eri lähteissä kirjoitettu myös muodossa Schmidt tai Schmitt. Jatketaan harjoituksia.
Seppo Niinioja
Kaija Heiskanen
19.01.10, 09:38
Furiiri löytyy minunkin esi-isieni joukosta. Maria Magdalena syntyi 1757 ja mainitaan Pulkkilan rippikirjassa 1769-1777 kuva 130. Olisipa kiva tietää, mistä suku on lähtöisin.
Bodniemi37
19.01.10, 10:18
Mahtaako kukaan tietää mistä Carl Ludvig Schmiedt (20.3.1721?) on kotoisin. Palveli furiirina Rantsilassa ja avioitui siellä Elisabeth Jöransdotterin kanssa. Muutti Pulkkilaan jossa kuoli 1780.
Carl Ludvig Schmiedtin tittelinä näyttää poikansa kuollessa olleen vääpeli (fältväbel). Asuinpaikastaan päätellen hän oli Pohjanmaan jalkaväkirykmentin sotilas. Komppaniat, joissa hän palveli, löydät esim. Kaarlo Wirilanderin kirjasta Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810. Virkatalonhaltijain luettelot. Julk. Suomen historiallinen seura. Helsinki 1953. Saman rykmentin palveluksessa ollut esi-isäni, joka pitkään aliupseerina palveltuaan sai vänrikin eläkkeen, löytyi myös C-B. J. Petanderin kirjasta Kungliga Österbottens regemente 1723-1771. Vasa 1973. Kannattaa tsekata.
Ruotsin valtionarkiston SVAR-yksikkö, http://www.svar.ra.se/, on skannannut sivustolleen myös Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pääkatselmusrullia. Kuvien katselu on maksullista eikä suju ilman sivustolta ladattavissa olevaa ilmaista katseluohjelmaa. Pääkatselmusrullissa sotilaan syntymäpaikkana mainitaan useimmiten maa tai lääni, mutta joskus tieto on kirjattu jopa kaupungin tarkkuudella (esim. Stockholm, Helsingfors, Viborg).
Kiitos kaikille tiedoista. Itsekin tsekkasin nuo ruotsin valtionarkiston sivut, mutta totesin, että melkoisen vaivan takana nuo pääkatselmusrullat olisivat olleet, joten jätin tällä kertaa väliin. Pitänee aloittaa yllämainituista kirjoista ja yrittää svarin kautta myöhemmin.
Carl Ludvig kiinnostaa minua siksi, että hän on esi-isiäni. Polveudun hänen tyttärestään Maria Magdalenasta ja tämän aviomiestä Jöran Jöransson Alatalosta.
Seppo Niinioja
19.01.10, 23:07
Carl Ludvig Schmiedtin tittelinä näyttää poikansa kuollessa olleen vääpeli (fältväbel). Asuinpaikastaan päätellen hän oli Pohjanmaan jalkaväkirykmentin sotilas. Komppaniat, joissa hän palveli, löydät esim. Kaarlo Wirilanderin kirjasta Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810. Virkatalonhaltijain luettelot. Julk. Suomen historiallinen seura. Helsinki 1953. Saman rykmentin palveluksessa ollut esi-isäni, joka pitkään aliupseerina palveltuaan sai vänrikin eläkkeen, löytyi myös C-B. J. Petanderin kirjasta Kungliga Österbottens regemente 1723-1771. Vasa 1973. Kannattaa tsekata.
Ruotsin valtionarkiston SVAR-yksikkö, http://www.svar.ra.se/, on skannannut sivustolleen myös Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pääkatselmusrullia. Kuvien katselu on maksullista eikä suju ilman sivustolta ladattavissa olevaa ilmaista katseluohjelmaa. Pääkatselmusrullissa sotilaan syntymäpaikkana mainitaan useimmiten maa tai lääni, mutta joskus tieto on kirjattu jopa kaupungin tarkkuudella (esim. Stockholm, Helsingfors, Viborg).
Kopioin tähän kesäisistä muistiinpanoistani Wirilanderia. Alussa oleva luku on viran numero. Ne on numeroitu joukko-osastoittain.
Wirilander 1718-1810, muistiinpano 5.6.2009
Karl Ludvig Schmidt
Pohjanmaan jv-rykmentti
Everstiluutnantin komppania
780. Varusmestari
Virkatalo: Liminka (Limingo) Tyrnävä Kirstinä
24.9.1741 - 3.11.1741
779.Majoittaja
Virkatalo: Rantsila (Frantsila) Partala
3.11.1741 - 1.2.1745
777. Kersantti
Virkatalo: Paavola Pehkola Koukkari
(5.5.?) 1758 (samalla vääpeliksi) - 13.8.1759 (erosi).
Tietoja löytynee KA:stakin Militaria II -kokoelman mikrofilmeistä. En ole asiaa vielä tarkistanut.
Anna Margaretan syntymämerkinnässä 8.12.1752 Rantsilassa äidin nimen edessä on titteli Made. Alkuperäistä en ole tarkistanut, voisiko tarkoittaa Madamea, kun on herran vaimoksi päässyt? Vihittäessä hän on Pig. Tiedot hänestäkin kiinnostaisivat.
Rantsila - kastetut
8.12.1752 10.12.1752 Frantzila Partala Fourier Hr Carl Ludvig Schmiedt
Made. Elisabeth Jöransdr. Anna Margaretha
Seppo Niinioja
Bodniemi37
20.01.10, 11:54
Karl Ludvig Schmidt
Pohjanmaan jv-rykmentti
Everstiluutnantin komppania
Ei tullut täysosumaa: oma esi-isäni palveli Pohjanmaan jalkaväkirykmentin everstiluutnantin komppaniassa jo 1737, joten kovalevylle kopioimani SVARin kuvat eivät ikävä kyllä auta selvittämään Karl Ludvig Schmidtin syntymäpaikkakuntaa.
Everstiluutnantin komppanioiden katselmustiedot on kirjattu aivan pääkatselmusrullien alkupäähän, joten Karl Ludvig Schmidtin tiedot löytynevät rullalta, ts. mikrofilmiltä tai SVARin sivustolta melko nopeasti.
Omassa tietokannassamme on Ruokolahden Siitolassa asuneita Schmiedejä (rippikirjoissa esiintyy tämä nimimuoto). Suvun kantaisä oli Henrik Gustaf Schmied tai Schmidt. jonka puoliso oli Jöran Johan Freudenbergin, aat. Freidenfelt, ja Katarina Dunckerin tytär Katarina Sofia. Sukukirjallisuudesta löytämäni tiedon mukaan Henrik Gustaf Schmied tai Schmidt oli syntynyt Inkerinmaalla.
[Avioparin Schmied/Schmidt ja Freidenfelt pojanpojan Henrik Gustafin puoliso oli Margareta Elisabet Salmén, jonka äiti Maria Hobin polveutui helsinkiläistyneestä Nicander-suvusta ja siten myös Valkealan Ithimaeuksista.]
Ei tullut täysosumaa: oma esi-isäni palveli Pohjanmaan jalkaväkirykmentin everstiluutnantin komppaniassa jo 1737, joten kovalevylle kopioimani SVARin kuvat eivät ikävä kyllä auta selvittämään Karl Ludvig Schmidtin syntymäpaikkakuntaa.
Everstiluutnantin komppanioiden katselmustiedot on kirjattu aivan pääkatselmusrullien alkupäähän, joten Karl Ludvig Schmidtin tiedot löytynevät rullalta, ts. mikrofilmiltä tai SVARin sivustolta melko nopeasti.
Omassa tietokannassamme on Ruokolahden Siitolassa asuneita Schmiedejä (rippikirjoissa esiintyy tämä nimimuoto). Suvun kantaisä oli Henrik Gustaf Schmied tai Schmidt. jonka puoliso oli Jöran Johan Freudenbergin, aat. Freidenfelt, ja Katarina Dunckerin tytär Katarina Sofia. Sukukirjallisuudesta löytämäni tiedon mukaan Henrik Gustaf Schmied tai Schmidt oli syntynyt Inkerinmaalla.
[Avioparin Schmied/Schmidt ja Freidenfelt pojanpojan Henrik Gustafin puoliso oli Margareta Elisabet Salmén, jonka äiti Maria Hobin polveutui helsinkiläistyneestä Nicander-suvusta ja siten myös Valkealan Ithimaeuksista.]
Suku Forumin palvelinonnettomuuden myötä hävisivät mm. kokoamani taulukot Carl Ludvig Schmiedtin lapsista, mutta ei se mitään.
Tein nyt vain sen huomion, että Henrik Gustaf Schmiedtin puoliso oli nimeltään Catarina, tietenkin yleinen nimi, mutta sen jakaa myös Carl Ludvigin esikoinen Catarina Schmiedt, syntynyt 1745. Lisäksi Freidenfelt suvussa ovat sukupolvelta toiselle esiintyneet nimet Georg/Göran, joka esiintyy Carl Ludvigin pojan Carl Georgin nimessä, sekä ompa Carl Ludvigilla myös Johan Gustaf niminen poika.
Etunimien tutkimus voi olla hyödyllistä, mutta usein harhaanjohtajavaa, lähinnä vain silmiini pistivät nämä yhteneväisyydet Carl Ludvigin jälkeläisjoukossa ja Inkerinmaan Henrik Gustafin sukupiirissä.
Vaan, tiedetäänkö Henrik Gustafin lapset kuinka hyvin? Entä hänen lapsenlapsensa? Ajallisesti Carl Ludvig voisi sopia molemmiksi, ollen mahdollisesti Henrik Gustafin iltatähti tai vastaavasti tämän vanhimpien lasten esikoinen. Lisäksi Henrik Gustafin sotilasura saa pohtimaan yhteyttä Carl Ludvigin kanssa.
Onko korjattavaa / lisättävää. Tällaiseen tulokseen olen tullut Elisabethin suhteen.
Elisabet Kurikka? Schmied s. 19.3.1726 Rantsila k. 24.2.1765
Kastettu 27.3.1726 Rantsila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5815732 Syntyneiden ja kastettujen luettelo Rantsila,digiarkisto 1722-1747 s. 7
kaksi vaihtoehtoa:HISKI Rantsila
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
19.3.1726 27.3.1726 Klåck. Jöran Kuricka Beata Lijsa (valitsin tämän)
23.11.1730 26.11.1730 Jöran Kuricka Lijsa Lijsa
Rantsila - haudatut
Etunimi: LISA => Elisabet
Sukunimi: SCHM => Schmidt, Schmiedt
Ikä
Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
24.3.1765 27.3.1765 Mad. Elisabetha Schmied hitz. feb. 40
_________________________
Rantsila RK 1748
034 Kuricka N:o 9 (sRKs073)
(klock)
Jöran Jöransson 1692
hu Beata Johansdr 1695
s Matts Jöransson Kurikka 1729
dr Margeta Jöransdr Kurikka 14.7.1732
pig Maria Andersdr
pig Carin Pehrsdr
___________________________
Rantsila RK 1755
073 Kuricka N:o 9 (eRKs034, sRKs050ao)
(klock)
Jöran Jöransson 1692
hu Beata Johansdr 1695
s Matts Jöransson Kurikka 1729
dr Margeta Jöransdr Kurikka 14.7.1732
pig Chirstin Johansdr 1732
vuodet 1761-1766
__________________________________
Rantsila RK 1786
Kurikka N:o 9 (eRKs073, sRKs057)
hb Matts Jöransson Kurikka 2.7.1729
syst Margetha Jöransdr Kurikka 14.7.1732 Rantsila (SL)
fosterson Påhl Simonsson Kurikka Paakki 27.4.1756 Pulkkila (SL)
hu Britha Carlsdr Smiedh 11.9.1763 Rantsila (SL)
(VL 17.6.1781)
dr Carin Påhlsdr Kurikka 10.6.1782 Rantsila (SL)
dr Margaretha Påhlsdr Kurikka 25.11.1784 död
dr Britha Lisa Påhlsdr (?) (ei sRK)
svåg Catharina Carlsdr Smiedh 8.8.1745 Rantsila (SL)
ifr Nådendahl 1789
dr Anna Lisa Påhlsdr Kurikka 6.8.1771 till Uhleåborg 1789
dr Maria Catharina 20.5.1778
dr Anna Greta Påhlsdr Kurikka 31.12.1792 Rantsila (SL)
s Matts Jöransson Kurikka 1729
mod Beata Johansdr 1695
syst Margeta Jöransdr Kurikka 14.7.1732
Lisäys aiempaan viestiin.Jäi muutama rivi viimeisestä listasta pois.
s Matts Jöransson Kurikka 1729
mod Beata Johansdr 1695
syst Margeta Jöransdr Kurikka 14.7.1732
Elisabeth Schmidt 1725 d. 24.3.1765
Beata Hedvig
-----------------------------
Carl ja Elisabethin lapset:
Catarina s. 8.8.1745 Rantsila
Carl George s. 22.12.1746 "
Beata Sophia s. 17.12.1748 "
Anna Margareta s. 8.12.1752 "
Viestiketjussa mainitaa seuraavaa."sekä ompa Carl Ludvigilla myös Johan Gustaf niminen poika." Johan nimistä poikaa en ole vielä löytänyt. Missä hän on syntynyt?
Kyllä, Carl Ludvigilla ja Elisabethilla oli muitakin lapsia edellämainittujen lisäksi, mutten valitettavasti pääse käsiksi tietokantoihini sillä olen parhaillaan Dublinissa.
Sen verran uskallan sanoa, että osa lapsista löytyy vain kuolinmerkinnöistä tai rippikirjoista. Rantsilan kirkonkirjat kun ovat varsin vajavaisia näiltä osin.
Ilman päivämääriä lapset ovat satunnaisjärjestyksessä muistaakseni
Catharina
Carl Georg
Beata Sophia
Anna Margareta
Maria Magdalena
Brita Helena
Johan Gustaf
Ulrica
Beata Hedvig
Esimerkiksi paljon jälkeläisiä omaavalle Maria Magdalenalle ei tietääkseni löydy kastemerkintää.
Tarkista vaikka Hiskin pikahaulla kaikki Rantsilan kuolleet Sch-aikuiset nimet, saat ainakin osviittaa lapsijoukon muista jäsenistä (mm. Johan Gustaf).
Olet myös täysin oikeassa Elisabethin polveutumisesta Kuricka-lukkarisuvusta. Elisabethin isä oli Jöran Jöransson (s. n. 1692) jonka isä Jöran Kuricka mainitaan 1690-luvun tuomiokirjoissa.
Kokonaisuudessaan Carl Ludvigin jälkeläisjoukon etunimet voisivat viitata Henrik Gustaf Schimieden suuntaan, mutta onko meillä lisää todisteita? Toki suvun piirissä sotilasura näyttää luontevalta vaihtoehdolta ja Carl Ludvigin jälkeläisten avioliitot ovat vähintään mielenkiintoisia (mm. poikansa Carl Georg avioitui Raahelaisen porvarin Gustaf Öhrnin tyttären Catharinan kanssa). Onko kenelläkään tällä foorumilla mahdollisuutta/aiempaa kokemusta Henrik Gustaf Schmieden jälkeläisjoukon jakaantumisesta/nimistä?
Todellinen kysymys lieneekin, sopiiko Carl Ludvig Schmied Henrik Gustaf Schmiedin pojaksi tai pojanpojaksi vai onko aikahaarukka väärä.
Henrik Gustaf avioituu Catharina Freidenfeltin kanssa noin 1705 (en siis ole tietojeni ulottuvilla). Olettaisin heidän olevan noin 20-25 vuotiaita. Carl Ludvig puolestaan syntyy noin 1721. Joten sopisiko Frandenfelt hänen äidikseen? Ehkä juuri ja juuri. Lapsenlapseksi Carl Ludvig taitaisi kuitenkin olla liian vanha, edes 1705 syntynyt poika on tuskin saannut lasta 1721.
Löysin itsekin uusia lapsia:) Itse tutkin juuri Maria Magdalenan haaraa.Hän on isäni esiäitejä. Pitääpä etsiä vielä Ulrica.
Voisiko Carlin sukujuuret olla Naatalissa koska tässä RK kohdassa on tällainen maininta:
Kurikka N:o 9 (eRKs073, sRKs057) RK 1786
hb Matts JÃransson Kurikka 2.7.1729
syst Margetha JÃransdr Kurikka 14.7.1732 Rantsila (SL)
fosterson Påhl Simonsson Kurikka Paakki 27.4.1756 Pulkkila (SL)
hu Britha Carlsdr Smiedh 11.9.1763 Rantsila (SL)
(VL 17.6.1781)
dr Carin Påhlsdr Kurikka 10.6.1782 Rantsila (SL)
dr Margaretha Påhlsdr Kurikka 25.11.1784 dÃd
dr Britha Lisa Påhlsdr (?) (ei sRK)
svåg Catharina Carlsdr Smiedh 8.8.1745 Rantsila (SL)
ifr Nådendahl 1789
Jossain RK Catarina mainittiin sokeaksi. Olisiko ollut hoidossa Naatalissa vai mikä voisi olla syy moiseen piipahdukseen.
Mielelläni otan vastaan tietoja perheestä jos jollain on enempi tutkittuna.
Löysin itsekin uusia lapsia:) Itse tutkin juuri Maria Magdalenan haaraa.Hän on isäni esiäitejä. Pitääpä etsiä vielä Ulrica.
Voisiko Carlin sukujuuret olla Naatalissa koska tässä RK kohdassa on tällainen maininta:
Kurikka N:o 9 (eRKs073, sRKs057) RK 1786
hb Matts JÃransson Kurikka 2.7.1729
syst Margetha JÃransdr Kurikka 14.7.1732 Rantsila (SL)
fosterson Påhl Simonsson Kurikka Paakki 27.4.1756 Pulkkila (SL)
hu Britha Carlsdr Smiedh 11.9.1763 Rantsila (SL)
(VL 17.6.1781)
dr Carin Påhlsdr Kurikka 10.6.1782 Rantsila (SL)
dr Margaretha Påhlsdr Kurikka 25.11.1784 dÃd
dr Britha Lisa Påhlsdr (?) (ei sRK)
svåg Catharina Carlsdr Smiedh 8.8.1745 Rantsila (SL)
ifr Nådendahl 1789
Jossain RK Catarina mainittiin sokeaksi. Olisiko ollut hoidossa Naatalissa vai mikä voisi olla syy moiseen piipahdukseen.
Mielelläni otan vastaan tietoja perheestä jos jollain on enempi tutkittuna.
Kaikki lienee mahdollista, siis myös Carl Ludvigin syntyperäinen naantalilaisuus, mutta ennen kuin löytyy jonkinsortin dokumentaatio tästä asiasta, en minä ainakaan uskalla vetää johtopäätöksiä. Kovastihan miehen taustat kiinnostaisivat, jo pelkästään mielenkiintoisen nimen takia. Ludvig viittaisi vahvasti Saksan suuntaan ja voisi siten kyllä kieliä yhteydestä Inkerinmaalle ja balttiansaksalaisiin. Harmillisesti vain juuri Liivinmaan ja Inkerinmaan tutkimus on minulle täysin vierasta kauraa ja en yrityksistä huolimatta löytänyt Freidenfelt/Schmied parista kuin Hiitolassa olevan vihkimerkinnän ja ilmeisesti vuonna 1705 kuolleen ja syntyneen lapsen kastemerkinnän.
Näyttää siis siltä, että Henrik Gustaf Schmied avioitui Catrina Freidenfeltin kanssa Hiitolassa 1704. Näin ollen Catrina on ollut Göran Johan Freidenfeltin lapsia tämän ensimmäisestä avioliitosta Catrina Dunckerin kanssa. Olettavasti syntynyt aikahaarukassa 1680-1690 ollen noin 20-30 vuotias solmiessaan avioliiton Reijersin kompanian Henrik Gustaf Schmidtin kanssa. Carl Ludvig Schmied on useiden merkintöjän mukaan syntynyt noin vuonna 1721 ja siten sopisi kyllä loppujen lopuksi aika hyvin Freidenfelt/Schmied avioliitosta syntyneeksi lapseksi. Vaikka Catrina olisi syntynyt 1680, hän olisi ollut vain 41-vuotias Carl Ludvigin syntyessä ja todennäköisemmin Catrinan synnyinvuosi on lähempänä vuotta 1690 kuin 1680. Aikahaarukka ja Schmiedien nimet siis näyttävät yhteensopivilta, mutta onko meillä mitään dokumentaalisia todisteita vai jääkö tämä vain mielenkiintoiseksi ajatusleikiksi?
Tahdoin kuitenkin esittää vielä yhden kysymyksen Freidenfelt/Freidenberg sukuun perehtyneille. Jully Ramsay antaa sukutauluissaan ymmärtää, että Göran Johan Freidenfeltin tytär Catrina avioitui muuan majuri Tauben kanssa. Schmiedistä ei sen sijaan mainita mitään. (http://runeberg.org/frfinl/0138.html)
Toisaalta useissa sekundaarilähteissä olen nähnyt väitettävän, että Henrik Gustaf Schmiedin puolisi olisi ollut nimeltään Kristina Sofia Freidenfelt. Göran Johanilla oli tosiaan tytär nimeltä Kristina, mutta hän olisi Göranin kolmannesta avioliitosta ja ajallisesti aivan liian nuori avioituakseen vuonna 1704 Henrik Gustafin kanssa. Mikä siis on totuus tässä asiassa?
Ramsay tunnetusti on erehtynyt useissa merkinnöissään ja tämäkin maininta avioliitosta Tauben kanssa tuntuu vähän epämääräiseltä. Toisaalta meillä on varma tieto siitä, että ainakin kahteen otteeseen Henrik Gustaf Schmiedin vaimoksi mainitaan Catarina Freidenfelt EIKÄ Kristina, kuten useasti olen nähnyt väitettävän. Siis onko syytä olettaa, että Ramsay on erehtynyt tai että avioliitto majuri Tauben kanssa jäi lyhyeksi?
Löytämäni maininnat Henrik Gustaf Schmiedistä Hiitolassa ovat tässä:
Ensiksi solmittu avioliitto 28.12.1704 Hiitolassa, aukeaman oikeanpuoleinen sivu ja vuoden 1704 viimeinen vihkimerkintä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10427235
Toiseksi Hiitolan Asilassa pariskunnalle syntyy nimeämätön lapsi 3.11.1705 ja tämän mukaan lapsi on kastettu 7.11.1705. Kastemerkintä vasemmalla sivulla, aikalailla sivun keskivaiheilla: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10427206
Onko kenelläkään hallussaan häntä koskevia myöhempiä merkintöjä esimerkiksi sotilasuran varrelta?
Ei tullut täysosumaa: oma esi-isäni palveli Pohjanmaan jalkaväkirykmentin everstiluutnantin komppaniassa jo 1737, joten kovalevylle kopioimani SVARin kuvat eivät ikävä kyllä auta selvittämään Karl Ludvig Schmidtin syntymäpaikkakuntaa.
Everstiluutnantin komppanioiden katselmustiedot on kirjattu aivan pääkatselmusrullien alkupäähän, joten Karl Ludvig Schmidtin tiedot löytynevät rullalta, ts. mikrofilmiltä tai SVARin sivustolta melko nopeasti.
Omassa tietokannassamme on Ruokolahden Siitolassa asuneita Schmiedejä (rippikirjoissa esiintyy tämä nimimuoto). Suvun kantaisä oli Henrik Gustaf Schmied tai Schmidt. jonka puoliso oli Jöran Johan Freudenbergin, aat. Freidenfelt, ja Katarina Dunckerin tytär Katarina Sofia. Sukukirjallisuudesta löytämäni tiedon mukaan Henrik Gustaf Schmied tai Schmidt oli syntynyt Inkerinmaalla.
[Avioparin Schmied/Schmidt ja Freidenfelt pojanpojan Henrik Gustafin puoliso oli Margareta Elisabet Salmén, jonka äiti Maria Hobin polveutui helsinkiläistyneestä Nicander-suvusta ja siten myös Valkealan Ithimaeuksista.]
Ohoh, en olekkaan huomannut yhteyttä Ruokolahden Schmiedeihin. Olivatko siis Ruokolahdella asuneet Anna Sophia Schmied (aviossa Andreas Häggrothin kanssa) ja saman paikkakunnan Otto Henric Schmied sekä Hedvig Schmied kaikki kolme Henrik Gusfafin lapsia? Alueellisesti Ruokolahti on kyllä lähempänä sitä aluetta, jolla Henrik Gustaf vaikutti kuin mitä voimme sanoa Pohjanmaan perukoista, mutta kaataako tämä lopullisesti hypoteesin Carl Ludvigin vanhemmista. En ainakaan pikaisella haualla löytänyt mitään jälkiä hänestä Ruokolahdella.
//edit. Tosin kun katsoo luutnantti Schmiedin taloutta Ruokolahden 1734-1746 rippikirjassa, perheen kohdalla merkinnät näyttävät alkavan vasta 1742, jolloin Carl Ludvig jo tietojamme mukaan oli palveluksessa Pohjanmaalla. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6449455
Aiemmassa rippikirjassa on myös merkintä luutnantista, muttei ilmeisesti mitään mainintaa hänen perheenjäsenistään, joten, alkupisteessä ollaan: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6449274
Sitä seuraava rippikirja puolestaan on kärsinyt juuri Schmiedin sivun kohdalta, mutta ilmeisesti Henrik Gustafilla oli myös vanhempi poika Gustaf Johan Schmied, joka näyttää olleen sotilasarvoltaan kersantti ja avioliitossa Anna Judith Lorents nimisen naisen kanssa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6449715
Sitä seuraava rippikirja puolestaan on kärsinyt juuri Schmiedin sivun kohdalta, mutta ilmeisesti Henrik Gustafilla oli myös vanhempi poika Gustaf Johan Schmied, joka näyttää olleen sotilasarvoltaan kersantti ja avioliitossa Anna Judith Lorents nimisen naisen kanssa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6449715
Tämä havainto avaakin täysin uuden tutkimusketjun. Gustaf Johan Schmidt näyttää palvelleen ennen asettumistaan Jääski/Ruokolahti alueelle Pohjanmaalla. Hänet nimittäin löytää Maksamaan (Maxmo) seurakunnasta aivan Pohjanmaan sydämestä! Edelleen kiinnitän huomiota hänen etunimiinsä ja nyt tähän yhteyteen Pohjanmaalle. Tuntuu siltä, että alamme päästä Carl Ludvigin esipolvien jäljille!
Nimittäin, HisKin haualla löytyi Schmidt Maxmosta ja tässä on hänen 22.2.1751 kastetun poikansa Wilhelmin kastemerkintä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5408515
Rippikirjasta en onnistunut häntä löytämään, mutta saimmepa ainakin jotakin vihiä Schmiedien liikkeistä. Alan yhä enemmän epäilemään, että Carl Ludvig oli itseasiassa syntynyt aiemmin kuin 1721 joka puolestaan tukisi myös sitä tosiseikkaa, että hän on isoveljensä tavoin jo omalla sotilasurallaan Pohjanmaalla 1730-luvun lopussa.
Tämä havainto avaakin täysin uuden tutkimusketjun. Gustaf Johan Schmidt näyttää palvelleen ennen asettumistaan Jääski/Ruokolahti alueelle Pohjanmaalla. Hänet nimittäin löytää Maksamaan (Maxmo) seurakunnasta aivan Pohjanmaan sydämestä! Edelleen kiinnitän huomiota hänen etunimiinsä ja nyt tähän yhteyteen Pohjanmaalle. Tuntuu siltä, että alamme päästä Carl Ludvigin esipolvien jäljille!
Nimittäin, HisKin haualla löytyi Schmidt Maxmosta ja tässä on hänen 22.2.1751 kastetun poikansa Wilhelmin kastemerkintä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5408515
Rippikirjasta en onnistunut häntä löytämään, mutta saimmepa ainakin jotakin vihiä Schmiedien liikkeistä. Alan yhä enemmän epäilemään, että Carl Ludvig oli itseasiassa syntynyt aiemmin kuin 1721 joka puolestaan tukisi myös sitä tosiseikkaa, että hän on isoveljensä tavoin jo omalla sotilasurallaan Pohjanmaalla 1730-luvun lopussa.
Hypoteesin perusteet viittaavat vahvasti siihen suuntaan, että Carl Ludvig olisi luutnantti Schmiedin poika, mutta vielä puuttuu viimeinen todiste, jonkinmoinen varmistus, jolla voimme joko kumota tai todistaa teorian todeksi. Epäilen, että jos löytäisimme merkinnän luutnantista perheineen ennen vuotta 1742, vastaus olisi käsissämme. Onko kenelläkään tietoa mistä hänen voisi löytää?
Pikainen yhteenveto siitä, mitä tiedämme Henrik Gustafista:
Henrik Gustaf Schmied(t), syntynyt noin 1683 Inkerinmaa? ja kuollut 5.4.1767 Åjala Gård, Ruokolahti, Jääski.
vihitty 28.12.1704 Catarina Sofia Freidenfelt, syntynyt noin 1689 ja kuollut 29.2.1768 Åjala Gård, Ruokolahti.
Lapset:
Gustaf Johan, ei tietoa syntymä- tai kuolinajasta. Kersantti, puoliso Anna Judith Lorentsdotter
Otto Henric, s. n. 1718 ja k. 19.11.1785 Ruokolahti. Puoliso Maria Sophie Galle
Anna Sophia, s. n. 1727 ja k. 30.7.1766 Ruokolahti. Puoliso Anders Häggroth
Hedvig Elisabeth, s. n. 1730 ja k. 5.9.1783 Jääski. I puoliso Phillip Seseman, II puoliso Johan Cornelius Lindbom
Puuttuuko joku sisaruksista ja sopiiko Carl Ludvig sarjan jatkoksi? Näin ainakin itse epäilen.
Vielä pikaisesti listaus Carl Ludvig Schmiedtin lapsista, nyt kun olen tietokantojeni äärellä:
Catharina, s. 8.8.1745 ja k. 31.12.1818
Carl Georg, s. 22.12.1746 ja k. noin 1795
Beata Sophia, s. 17.12.1748 ja k. 1.6.1752
Anna Margaretha, s. 8.12.1752, kuolinajasta ei tietoa
Brita Helena, s. 10.2.1756 ja k. 27.8.1756
Maria Magdalena, s. 19.6.1757 ja k. 19.10.1808
Ulrica, s. 23.6.1760 ja k. 3.4.1765
Johan Gustaf, s. 30.10.1762 ja k. 27.8.1762
Brita, s. 11.9.1763, kuolinajasta ei tietoa.
Lisäksi minulla on merkintä mahdollisesta tyttärestä Brita Hedvigistä, jonka olen löytänyt vain yhdestä rippikirjamerkinnästä - se on tuo sama, jonka Irmeli aiemmin tänne lähetti.
Ajattelin vielä laittaa tähän linkit kaikkien lasten kastemerkintöihin, jos esimerkiksi kastetodistajat jotenkin avaisivat tätä solmua:
Catharina: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5815695
Carl Georg: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5815697
Beata Sophia: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5815756
Anna Margaretha: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5815771
Brita Helena: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5815740
Maria Magdalena: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5815742
Ulrica: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5815749
Johan Gustaf: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5815766
Brita: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5815774
Joten kyllä niitä kastemerkintöjä itseasiassa löytyikin useampi kuin muistinkaan.
Kiitos kaikista lisätiedoista.
Nyt innolla etsimään mistä löytyy Carlille vanhemmat ja synnyinpaikka.
Tällainen yleisselvitys löytyi netistä.Ei juurikaan auta tähän mutta ihan mielenkiintoinen lukea:http://www.genealogia.fi/genos/54/54_81.htm
Pitää tutkia tarkemmin tuo Naantalin kuvio.Tuohon aikaan on varmasti pitänyt olla pätevä syy laittaa nuori tyttö toiselle puolen Suomea. Järkevin selitys olisi jos tyttö olisi lähetetty isovanhempien hoidettavaksi koska sisaruksia oli niin paljon.
Tämän löysin:
http://hiski.genealogia.fi/hiski/4gk9cd
Askainen - Villnäs - kastetut
Haetaan vuodet 1777 - 1790
Äidin etunimi: CATH => Katariina
Lapsen etunimi: MAJA CAISA => Caisa, Maijastina, Maja
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
18.5.1778 19.5.1778 Actis En obckarl på Åbo Slott qv. p. Cathar. Smidt Maja Kaisa
alkup - SYNKOMM: overstr. i orig.
alkup - ALKUPKOMM: o. ä. barn
Rantsilan RK 1794-1801 s.61 digitaalinen arkisto
Sväg Cathar Smiedt s. 38.1745
o.ä Maja Caisa s. 20.5.1778
o.ä Anna Lisa s. 6.8.
Nyt pitää tutkia Askaisen - Villnäs srk:n tiedot!
Tämän löysin:
http://hiski.genealogia.fi/hiski/4gk9cd
Askainen - Villnäs - kastetut
Haetaan vuodet 1777 - 1790
Äidin etunimi: CATH => Katariina
Lapsen etunimi: MAJA CAISA => Caisa, Maijastina, Maja
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
18.5.1778 19.5.1778 Actis En obckarl på Åbo Slott qv. p. Cathar. Smidt Maja Kaisa
alkup - SYNKOMM: overstr. i orig.
alkup - ALKUPKOMM: o. ä. barn
Rantsilan RK 1794-1801 s.61 digitaalinen arkisto
Sväg Cathar Smiedt s. 38.1745
o.ä Maja Caisa s. 20.5.1778
o.ä Anna Lisa s. 6.8.
Nyt pitää tutkia Askaisen - Villnäs srk:n tiedot!
Ahaa, siis Catarina on asustellut ulkopaikakkunnilla ainakin saadakseen muutaman lapsen. Mielenkiintoista! Pitäneekin tehdä listaus myös kaikkien Carl Ludvigin lasten avioliitoista/lapsista, jotta saamme käsitystä myös siitä joukosta, jossa hänen lapsenlapsensa liikkuivat?
Mutta nyt vain pienen pieni lisäkysymys, jonka lähde osui silmääni vielä Rantsilan kirkonkirjoja selaillessa. Kuka on tämä 18.4.1818 kuollut gamla gårds dotter Margareta Smidt eller Kuricka, ikää kuollessa 85 vuotta 9 kuukautta ja 4 päivää. Mainitaan naimattomaksi.
Pikaisella laskutoimituksella hän olisi syntynyt kutakuinkin 12.7.1732 ja on aivan liian vanha sopiakseen Carl Ludvig Schmiedtin tyttäreksi. Todennäköisempää onkin, että kyseessä on nimestä päätellen hänen siskonsa, mutta löytääkö kukaan tälle naimattomalle naishenkilölle mitään aiempia merkintöjä Rantsilassa tai ulkopaikkakunnilla? Jos kyseessä todella on Carl Ludvigin sisar, olemme ehkä löytäneet tähän asti parhaan tavan päästä hänen syntyperänsä jäljille.
Hyvä kysymys lienee ainakin, minkä kartanon tytär Margareta voisi olla?
Tässä Margaretan merkintä kuolleiden ja haudattujan luettelosta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5815913
Tässä lisätietoa:
Rantsila RK 1748
034 Kuricka N:o 9 (sRKs073)
(klock)
Jöran Jöransson 1692
hu Beata Johansdr 1695
s Matts Jöransson Kurikka 1729
dr Margeta Jöransdr Kurikka 14.7.1732 (k.18.4.1818 RK 1817-1823 s. 70 digi)
Toinenkin avioton lapsi "Katille"
Turun ruotsalainen seurakunta - Åbo svenska församling - kastetut
Äidin sukunimi: SMI => von Smidt, Smidts, Smitts, Smitt
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
16.8.1770 16.8.1770 Qvinspersonen Catharina Smidts Catharina
Tässä lisätietoa:
Rantsila RK 1748
034 Kuricka N:o 9 (sRKs073)
(klock)
Jöran Jöransson 1692
hu Beata Johansdr 1695
s Matts Jöransson Kurikka 1729
dr Margeta Jöransdr Kurikka 14.7.1732 (k.18.4.1818 RK 1817-1823 s. 70 digi)
Toinenkin avioton lapsi "Katille"
Turun ruotsalainen seurakunta - Åbo svenska församling - kastetut
Äidin sukunimi: SMI => von Smidt, Smidts, Smitts, Smitt
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
16.8.1770 16.8.1770 Qvinspersonen Catharina Smidts Catharina
Ahaa, eli Margareta olikin Carl Ludvigin käly. Hämmentävää, että hänet on merkitty nimellä Smidt.
Mielenkiintoista kaiken kaikkiaan, muttei auta meitä Carl Ludwigin vanhempien jäljityksessä.
Parhaat vaihtoehdot lienevät edelleen H. G. Scmied ja Catrina Freidenfelt. Hattulan nimiesmies Jacob Scmidtillä ei ollut Carl Ludvig nimistä poikaa ja sama näyttää pitävän paikkansa Viipurin raatimies Hans Schmidtin kanssa. Ennen 1730-lukua Suomessa vaikuttivat myös mm. Pieksämäen suunnalla asunut furiiri Johan Henric Schmidt ja vaimonsa Brita Argillandra sekä Kerimäen majoittaja ja ilmeisesti Virolahdella mainittu korpraali Johan Schmidt ja vaimonsa Ulrika Påhlman. Kahdesta viimeisestä pariskunnasta tiedän aivan liian vähän, mutta hekin lienevät vaihtoehtoja Carl Ludvigin vanhemmiksi tai ainakin läheisiksi sukulaisiksi. Esimerkiksi jälkimmäinen Johan Schmidt vaimoineen vaikuttaa samalla alueella, kuin luutnantti Henric Gustaf Schmied lapsineen.
Bodniemi37
08.05.13, 17:24
Parhaat vaihtoehdot lienevät edelleen H. G. Scmied ja Catrina Freidenfelt. Hattulan nimiesmies Jacob Scmidtillä ei ollut Carl Ludvig nimistä poikaa ja sama näyttää pitävän paikkansa Viipurin raatimies Hans Schmidtin kanssa. Ennen 1730-lukua Suomessa vaikuttivat myös mm. Pieksämäen suunnalla asunut furiiri Johan Henric Schmidt ja vaimonsa Brita Argillandra sekä Kerimäen majoittaja ja ilmeisesti Virolahdella mainittu korpraali Johan Schmidt ja vaimonsa Ulrika Påhlman. Kahdesta viimeisestä pariskunnasta tiedän aivan liian vähän, mutta hekin lienevät vaihtoehtoja Carl Ludvigin vanhemmiksi tai ainakin läheisiksi sukulaisiksi. Esimerkiksi jälkimmäinen Johan Schmidt vaimoineen vaikuttaa samalla alueella, kuin luutnantti Henric Gustaf Schmied lapsineen.
Sivustolta http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut/Napue_1714.htm löytyy tieto, että Napuen taistelussa 19.2.1714 kaatui myös Porin rykmentin kapteeni Henrik Schmidt.
Pieksämäellä asunut Johan Henrik Schmidt liittyy puolisonsa kautta löyhästi omiin tutkimuksiimme. Hänen Gerhard Johan -nimisen poikansa kummina Pieksämäellä toimivat mm. varusmestari Jakob Schmidt ja nuori neito Anna Lovisa Schmidt, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/syntyneet_1726-1744_msrk_tk1422/79.htm. Berner-suvun selvityksessä Fredrik Gustaf Bernerin, ylioppilasmatrikkelin hlö 5833 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5833), kanssa vihityn Anna Lovisan kerrotaan olleen majurin tytär Pieksämäeltä, http://users.kymp.net/p504345a/berneriana/Berneriana.pdf, vrt. Georg Lutherin artikkeli http://www.genealogia.fi/genos/30/30_46.htm (von Creutlein) ja Pieksämäen rippikirja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1735-1750_msrk_tk1411/110.htm.
Terveisin,
Sivustolta http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut/Napue_1714.htm löytyy tieto, että Napuen taistelussa 19.2.1714 kaatui myös Porin rykmentin kapteeni Henrik Schmidt.
Pieksämäellä asunut Johan Henrik Schmidt liittyy puolisonsa kautta löyhästi omiin tutkimuksiimme. Hänen Gerhard Johan -nimisen poikansa kummina Pieksämäellä toimivat mm. varusmestari Jakob Schmidt ja nuori neito Anna Lovisa Schmidt, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/syntyneet_1726-1744_msrk_tk1422/79.htm. Berner-suvun selvityksessä Fredrik Gustaf Bernerin, ylioppilasmatrikkelin hlö 5833 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5833), kanssa vihityn Anna Lovisan kerrotaan olleen majurin tytär Pieksämäeltä, http://users.kymp.net/p504345a/berneriana/Berneriana.pdf, vrt. Georg Lutherin artikkeli http://www.genealogia.fi/genos/30/30_46.htm (von Creutlein) ja Pieksämäen rippikirja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1735-1750_msrk_tk1411/110.htm.
Terveisin,
Suurkiitokset tiedosta Ritva! Eli voimme varmaan olettaa, että Anna Loviisa Schmidt oli furiiri Johan Henrik Schmidtin veljentytär tai serkku? Sinänsä tämän "sukuverkoston" tutkimusta hankaloittaa suuresti se, että vaikka Schmidt ei ole kovin yleinen sukunimi 1700-luvun alun Suomessa, emme voi olla täysin varmoja, mitkä nimistä ovat ihan tosiasiallisia sukunimiä ja onko joukossa mahdollisesti muutama sotilasnimi. Toisaalta useinkin jo alemmassa upseeristossa (saatikka mitä tulee varsinaiseen upseeristoon) viihtyi sukuja, jotka useinkin olivat saksalaisia tai ainakin käyttäneet samaa sukunimeä hyvin pitkään.
Carl Ludvigin tapauksessa epäilisin mahdollisesti saksalaista alkuperää ja sukujohtoa, mutta täysin varma en toki voi olla. Kaikki nämä em. Schmidit tuskin ovat sukua, mutta luultavasti joukkoon mahtuu esimerkiksi serkuksia tai jopa veljiä ja sitä kautta on vielä paljon tutkittavaa.
Kävin vielä uudemman kerran läpi Carl Ludvigin ja Elisabethin lasten kastemerkinnät ja en kyllä saanut niistä mitään tolkkua hänen henkilökohtaisiin sukulaisuuksiinsa. Ketään ilmiselvää Carl Ludvigin sukulaista ei pompannut silmään ja ainoa erikoisuus lienee se, että Simelius ja Stierncreutz, sekä Mentzer-sukuisten tiivis esiintyminen kasteluetteloissa. Tunnetusti Simeliukset ja Stierncreutzit sekä Mentzerit liittyvät yhteen ja toisaalta jälkimmäinen on tunnettu upseerisuku, joten ehkäpä Carl Ludvig on onnistunut suostuttelemaan esimiehensä kummiksi useaan otteeseen. Silti pistää miettimään, miksi eritoten Simeliuksia tuntuu olevan kovin monen lapsen kastetodistajina. Ei se sukulaisuudesta välttämättä kieli, mutta ainakin tiiviistä ystävyydestä ja mahdollisesti siitä sukutaustasta, josta Carl Ludvig ponnisti? Välillisenä todisteena on ainakin mielenkiintoista huomata, ettei furiirin lasten kummeina ollut pelkkää "rahvasta" ja vaimon sukulaisia. Ja toisaalta luontevasti on tulkittava, että jos Carl Ludvigin syntyperä oli muualla, eivät hänen sukulaisensa kummeiksi valikoituneet kun eivät asuneet lähelläkään Rantsilaa. Mutta voisiko joku kummeista omata ainakin kaukaisen sukulaisuuden Carl Ludvigiin?
Catarinan, siis tämän aviottomia lapsia synnyttäneen esikoistyttären listauksessa esiintyy ainakin lippumies Jacob Eilhard Mentzer, ylioppilas Petrus Carleen ja muutama nimi joista en ole täysin varma. Mentzer on jälleen kerran mielenkiintoisesti Maria Eleanora Stierncreutzin ja luutnantti Eilhard Mentzerin poika...
Carl Georgin kastetodistajani esiintyy nyt ensimmäistä kertaa kappalainen Johan Simelius ja vaimonsa mad. Anna Ranström, furiiri Jacob Forbus ja mielenkiintoisesti mad. Dorothea Mentzer ja vielä heidän lisäkseen pari vaimon sukulaista, Matts Jöransson ja vaimonsa? Lisa Johansdotter.
Beata Sophia listassa esiintyvät ainakin Sigfrid Sigfridsson Kuricka ja muutama muutamia muita, ei mielestäni mitään silmäänpistävää.
Anna Margareta on kastettu Pulkkilan kappalaisen Samuel Anglénin toimesta joka mainitaan myös yhdeksi kastetodistajista, muuta mielenkiintoista ei hänenkään kohdalla näytä olevan.
Brita Helenan kohdalta en saa irti mitään, mutta Maria Magdalenan kastetodistajina nähdään Anders Wilhelm Stierncreutz, kappalainen Johan Simelius ja vaimonsa Anna Ranström, nuorineito Anna Simelia ja muutamia muita.
Ulrikan kastetodistajina on puolestaan nähdään mademoiselle Margareta Simelia, ylioppilas Henric Löfholm ja muutamia muita, joiden nimistä en meinaa saada selvää.
Johan Gustafin kastetodistajina ovat furiiri, "ylhäisyntyinen" Georg Friedrich Stierncreutz, Margaretha Simelia ja Catharina Simelia.
Nuorimmaisen Brithan kastetodistajana nähdään jälleen kerran myös samainen Catharina Simelia.
Näistä todettakoon, että Anna, Margaretha ja Catharina Simelia lienevät aiemmin kummina toimineen kappalainen Johan Simeliuksen ja Anna Ranströmin tyttäriä, joista Margaretha avioitui myöhemmin Carl Magnus Stierncreutzin kanssa kun taas puolestaan Catharina solmi avioliiton tämän nuoremman veljen, myös kummina toimineen furiiri Georg Fredrik Stierncreutzin kanssa. Molemmat mainitut Stierncreutzit olivat puolestaan Brita Helenan kastetodistajana toimineen Anders Wilhelm Stierncreutzin poikia ja lippumies Jakob Eilhard Mentzer olivat puolestaan serkuksia vanhempiensa kautta. Andersin isä Magnus Johan Stierncreutz oli Jakob Eilhardin äidin Maria Eleanoran velipuoli. Carl Georgin kastetodistajana ollut Dorotea Mentzer liittyy myöskin varmasti sukuryppääseen.
Siis todettakoon ainakin se, että Stierncreutz-Mentzer-Simelius -sukurypäs tuntuu olleen läheisissä tekemisissä Carl Ludvig Schmiedin kanssa. Kertooko tämä kenelläkään teistä yhtikäs mitään?
Tämä havainto avaakin täysin uuden tutkimusketjun. Gustaf Johan Schmidt näyttää palvelleen ennen asettumistaan Jääski/Ruokolahti alueelle Pohjanmaalla. Hänet nimittäin löytää Maksamaan (Maxmo) seurakunnasta aivan Pohjanmaan sydämestä! Edelleen kiinnitän huomiota hänen etunimiinsä ja nyt tähän yhteyteen Pohjanmaalle. Tuntuu siltä, että alamme päästä Carl Ludvigin esipolvien jäljille!
Nimittäin, HisKin haualla löytyi Schmidt Maxmosta ja tässä on hänen 22.2.1751 kastetun poikansa Wilhelmin kastemerkintä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5408515
Rippikirjasta en onnistunut häntä löytämään, mutta saimmepa ainakin jotakin vihiä Schmiedien liikkeistä. Alan yhä enemmän epäilemään, että Carl Ludvig oli itseasiassa syntynyt aiemmin kuin 1721 joka puolestaan tukisi myös sitä tosiseikkaa, että hän on isoveljensä tavoin jo omalla sotilasurallaan Pohjanmaalla 1730-luvun lopussa.
Ennen Maxmon seurakuntaa, kersantti Gustaf Johan näyttää asustaneen Vähäkyrön alueella aivan Vaasan kupeessa, sillä siellä hänelle syntyy 7.7.1749 tytär Anna Sophia: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6732972
Hänellä näyttää olleen myös 10.7.1748 kuollut tytär Catarina, jonka sanotaan olleen 4 kuukautta vanha, mutten onnistunut paikantamaan kastemerkintää: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6733210
Pohjanmaalla ollaan siis yhä edelleen Henrik Gustaf Schmiedin vanhemman (vai vanhimman?) pojan osalta, joskin vähän etelämpänä kuin Carl Ludvigin kohdalla. Siltikin, tämä lisää sitä mahdollisuutta, että edellämainitut todella olivat veljeksiä.
Näistä todettakoon, että Anna, Margaretha ja Catharina Simelia lienevät aiemmin kummina toimineen kappalainen Johan Simeliuksen ja Anna Ranströmin tyttäriä, joista Margaretha avioitui myöhemmin Carl Magnus Stierncreutzin kanssa kun taas puolestaan Catharina solmi avioliiton tämän nuoremman veljen, myös kummina toimineen furiiri Georg Fredrik Stierncreutzin kanssa. Molemmat mainitut Stierncreutzit olivat puolestaan Brita Helenan kastetodistajana toimineen Anders Wilhelm Stierncreutzin poikia ja lippumies Jakob Eilhard Mentzer olivat puolestaan serkuksia vanhempiensa kautta. Andersin isä Magnus Johan Stierncreutz oli Jakob Eilhardin äidin Maria Eleanoran velipuoli. Carl Georgin kastetodistajana ollut Dorotea Mentzer liittyy myöskin varmasti sukuryppääseen.
Siis todettakoon ainakin se, että Stierncreutz-Mentzer-Simelius -sukurypäs tuntuu olleen läheisissä tekemisissä Carl Ludvig Schmiedin kanssa. Kertooko tämä kenelläkään teistä yhtikäs mitään?
Vielä selvennykseksi, koska näytän kirjoittaneen vähän omissa ajatuksissani: Margareta, Anna ja Catharina Simelia olivat Johan Simeliuksen tyttäriä. Kummina toimineella Anders Wilhelm Stierncreutzilla oli kaksi poikaa, Carl Magnus Stierncreutz ja Georg Fredrik Stierncreutz, jotka avioituivat Margaretan ja Catharinan kanssa.
Jakob Eilhard Mentzer oli puolestaan Anders Wilhelm Stierncreutzin serkku tämän äidin puolelta. Äitinsä oli Maria Eleanora Stierncreutz, jonka velipuoli oli Anders Wilhelm Stierncreutzin isä Magnus Johan Stierncreutz.
Stierncreutz puolestaan on tunnettu aatelissuku, joka nousi muistaakseni aatelissäätyyn juuri sotilasansioidensa takia. Ritarihuone sanoo suvusta seuraavaa:
Adliga ätten nr. 35
Stierncreutz
Stadsmajoren i Dorpat Johan Mattson Teet adlades 20.10.1648 och introducerades 1649 under nr 436.
Ätten immatrikulerades i Finland 30.1.1818 och härstammar från 1400-talet från Tetom i Pernå (Nyland). I Sverige utslocknade ätten 20.7.1898.
Namnet uttalas '∫ä:rnkröjts.
Tein vielä iltana ratoksi muutamia sanahakuja liittyen Stierncreutz ja Freidenfelt aatelissukuihin ja niiden mahdollisiin yhteyksiin. Yksi, aika kaukaa haettu kyllä löytyikin: Göran Johan Freidenfelt/Freudenbergin äidinpuoleinen isoisä oli Jöran Påsa jonka veli puolestaan oli Lars Påsa. Larsin tyttären Britan pojan Elias Willandin poika Gabriel Willand oli naimisissa Maria Staken kanssa, joka puolestaan oli äitinsä Johanna Stierncreutzin kautta edellämainittujen Maria Eleanora ja Magnus Johan Stierncreutzin serkku.
Siis aika lyhyesti todeten jos Carl Ludvig olisi Catarina Freidenfeltin poika olisivat hänen lapsiensa kummeina toimineet serkukset Jakob Eilhard Mentzer ja Anders Wilhelm Stierncreutz Carl Ludvigin äidin kolmannen polven serkun Gabriel Willandin vaimon serkun lapsia. Siis neljänsiä serkkuja avioliiton kautta. Menee kyllä niin kaukaiseksi, etten usko tällä olevan mitään tekemistä totuuden kanssa, kunhan yritin etsiä hypoteettista yhteyttä.
Toisaalta myös Göran Johan Freidenfeltin sisar Eva Helena Freidenfelt oli naimisissa luutnantti Peter Willandin kanssa. En tiedä onko hänellä mitään sukulaisuutta aiemmin mainittuun Gabriel Willandiin? Ainakaan minä en tällaista, edes hypoteettista sukulaisuutta löytänyt.
Vaan, tämän viestin pääasia taitaa olla hukkunut jo aikaa sitten ja siitä ei liene todellista apua tutkimuksissamme. Lähinnä vain halusin ilmaista löytäneeni heiveröisen yhteyden, joka ei ole yhteys laisinkaan. Samalla logiikalla ajatellen minäkin olen Eliel Saarisen neljännen polven serkku avioliiton kautta (joka itseasiassa pitää paikkansa), mutta eihän edes entisaikaan kukaan tällaista sukulaisuutta niin tarkasti katsonut! Hyvänä vertauksena ja loppukevennyksenä tämän päivän tutkimuksille isovaarini puheli aikanaan, että runoilija Lauri Viita on hänen pikkuserkkunsa - noh tavallaan, mutta tosiasiassa Aila Meriluoto se isovaarini pikkuserkku oli, Lauri Viita vain tämän entinen aviomies. Kaikkihan me sitä sukua ollaan kun tarpeeksi monimutkaisiksi ryhdytään.
Sain ystävälliseltä asiantuntijalta seuraavan selonteon:
"1700-luvulla armeijan päällystöstä muodostui oma säätyluokkansa, jossa
sukulaisuus oli valttia ja usein upseerit ja aliupseerit löysivät puolisonsa
esimiestensä tai palvelustoveriensa sisarista, tyttäristä tai leskistä.
Armeijan päällystöön kuuluvien pojista liki 90% valitsi myös sotilasammatin.
Käytännössä rykmenttien komentajat saivat valita aliupseerinsa ja ylentää
heidät virassaan. Usein he ottivat ensin palvelukseen omat poikansa, sitten
muut lähisukulaiset ja tuttavat. Muistaakseni kuningas nimitti upseerit
virkoihin valiten muutamasta esitetystä vaihtoehdosta. Lisäksi
akordijärjestelmän mukaan upseerit saattoivat myydä virkansa nuoremmilleen."
Tällä logiikalla Carl olisi sotilaan poika.
Carlin lasten kummit ovat valikoituneet juuri tämän yhteiskunnallisen aseman vuoksi.
Partala-Ollila sotilasvirkatalon isännät vuosina 1734-1809
1.Johan Reinhold von Köhler 1734-1737
2.Johan Holmbohm 1737-1743
3.Carl Ludvig Schmidt 1743-1746
4.Eilard Jagob Mentzer 1746-1749
5.Anders W. Stierncreutz 1750-1752
6.Carl Ludvig Schmidt 1752-1759
7.Georg Fredrig Stiermcreutz 1759-1806
8.Carl Georg Montgomerie 1806-1809
Laitanpa lukkareista sananparsia.Olihan Jöran Jöranson Kuricka lukkarina Rantsilassa.
"Lukkari on luojan luoma.Pappi tehdään pieksämällä." "Lukkari on papin takin lakkari.Lukkarin muori on papin takin lakkarin vuori."
Sain ystävälliseltä asiantuntijalta seuraavan selonteon:
"1700-luvulla armeijan päällystöstä muodostui oma säätyluokkansa, jossa
sukulaisuus oli valttia ja usein upseerit ja aliupseerit löysivät puolisonsa
esimiestensä tai palvelustoveriensa sisarista, tyttäristä tai leskistä.
Armeijan päällystöön kuuluvien pojista liki 90% valitsi myös sotilasammatin.
Käytännössä rykmenttien komentajat saivat valita aliupseerinsa ja ylentää
heidät virassaan. Usein he ottivat ensin palvelukseen omat poikansa, sitten
muut lähisukulaiset ja tuttavat. Muistaakseni kuningas nimitti upseerit
virkoihin valiten muutamasta esitetystä vaihtoehdosta. Lisäksi
akordijärjestelmän mukaan upseerit saattoivat myydä virkansa nuoremmilleen."
Tällä logiikalla Carl olisi sotilaan poika.
Carlin lasten kummit ovat valikoituneet juuri tämän yhteiskunnallisen aseman vuoksi.
Partala-Ollila sotilasvirkatalon isännät vuosina 1734-1809
1.Johan Reinhold von Köhler 1734-1737
2.Johan Holmbohm 1737-1743
3.Carl Ludvig Schmidt 1743-1746
4.Eilard Jagob Mentzer 1746-1749
5.Anders W. Stierncreutz 1750-1752
6.Carl Ludvig Schmidt 1752-1759
7.Georg Fredrig Stiermcreutz 1759-1806
8.Carl Georg Montgomerie 1806-1809
Laitanpa lukkareista sananparsia.Olihan Jöran Jöranson Kuricka lukkarina Rantsilassa.
"Lukkari on luojan luoma.Pappi tehdään pieksämällä." "Lukkari on papin takin lakkari.Lukkarin muori on papin takin lakkarin vuori."
Suurkiitokset näistä tiedoista!
Sotilasvirkatalon isännistä kyllä tosiaankin näkee sen tiiviin verkoston, johon Carl Ludvig Schmiedt Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä kuului. Ja toisaalta juuri mainitsemasi Kurickan lukkarisuku selittää Simelius-yhteyttä. Olen jo aiemmin huomannut, että useammilla Kurickan talossa syntyneillä lapsilla on Simeliuksia kummeinaan. Noh, lukkari on tietenkin ollut tekemisissä seurakunnan kappalaisen kanssa.
Saman sotilasuran periytymisen näkee kyllä jo Carl Ludvigin omien jälkipolvien kohdalla. Vanhin poikansa Carl Georg Schmidt kohosi aikaan kersantiksi asti ja tämän tytär Clara Margareta Schmidt avioitui puolestaan tavallisen ruotusotilaan kanssa. Tietenkin tässä on nähtävissä alenevaa säätykiertoa, mutta vielä Clara Margareta Schmidtin pojanpoika oli tarkka-ampujana Suomen kaartinrykmentissä 1800-luvun puolivälissä ja täten jatkoi sukunsa perinteitä.
Ongelmaksi kohoaakin oikeastaan vain se, että upseeristossa vaikuttaneita Schmidteja tuntuu olevan kuitenkin useampia ja Carl Ludvigin isäehdokkaaksi ei ole yhtä täysin selkeää vaihtoehtoa. Luutnantti Henrik Gustaf Schmiedt näyttää toki monin osin sopivalta, esimerkiksi juuri suvussa kulkevien nimien ja sukunimensä mielenkiintoisen kirjoitusmuodon takia. Myös Gustaf Henrik Schmiedtin sotilasura Pohjanmaalla on lupaava merkki, mutta vaihtoehtoja kuitenkin on ja ei pidä vielä poissulkea muita sotilasuraa tehneitä Schmidtejä. Toisaalta verraten Carl Ludvigin lasten kummeihin, on todennäköisempää että hänen isänsä oli korkeammassa upseerinvirassa kuin alemmassa, mutta lähdeaineiston puutteessa tutkimus on tällä hetkellä pienoista hakuammuntaa.
Yritän seuraavaksi löytää lisää tietoa Pieksämäen furiiri Johan Henric Schmidtistä ja Kerimäki/Virolahti alueella vaikuttanesta korpraali Johan Schmidistä. Jälkimmäisestä tekee mielenkiintoisen se tosiasia, että hänen 20.12.1726 Kerimäellä syntynyt poikansa sai nimekseen Johan Ludvig Schmidt - ja juuri tuo Ludvig nimi pistää silmääni. Olemmeko oikeilla jäljillä?
Tuossa vielä linkki quarterman Johan Schmidtin ja vaimonsa Ulrica Påhlmanin pojan Johan Ludvigin kastemerkintään: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6582643
Edelleen osuvasti pariskunnan toinen poika on nimeltään Carl Fredrik ja syntyy 3.1.1731 Virolahdella: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6420417
Hänen kummeinaan nähdään Johan Löflund, Bengt Halfbiörn, Margareta Elisabeth Spwer, Beatha [en saa nimestä selvää], Elisabeth Halfbiörn.
Samaisessa Virolahden Koivuniemen virkatalossa löytyy Virolahden ensimmäisestä rippikirjasta korpraali Johan Schmidt vaimonsa Ulrican kanssa, mutta jälleen kerran tämä merkintä ei auta meitä paljoakaan eteenpäin: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6427751
Lähinnä poikiensa nimien perusteella hänet voidaan poissulkea Carl Ludvigin isäehdokkaista, sillä kenellä olisi kaksi elossa olevaa poikaa samoilla etunimillä, mutta toisaalta juuri nimien takia Johan Schmidt saattaa olla lähisukua Carl Ludvigille - esimerkiksi juuri setä tai isän serkku.
Voisiko tämä Vehkaladella 11.6.1765 kuollut kaartin välskäri Johan Schmidt olla tämä Kerimäellä ja Virolahdella vaikuttanut Johan? Paikkansa puolesta vaikuttaa todennäköiseltä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7148756
Asettelin Schmidt-sukuisia paperille nenäni eteen ja yritin löytää jonkinmoisia yhteyksiä eri upseerien välille. Tuntuu vähän siltä, että tämä asioiden liiallinen pyörittely hämärtää kokonaiskuvan ymmärtämistä niin yritin korjata tämän asian ja hahmottaa, kuka oli kuka, missä ja milloin.
En kokenut mitään valtavaa oivallusta, mutta havaitsin mielenkiintoisen hypoteesin aiheen. Mehän tiedämme, että luutnantti Henrik Gustaf Schmiedt (ja myös vaimonsa Catarina Freidenfelt) olivat molemmat syntyneet 1680-luvulla ja sitä kautta miltei sukupolven vanhempia kuin muut Carl Ludvigin vanhemmiksi arvuuttelemamme upseerit. Mielenkiintoisesti kuitenkin huomaan, että kaikki varmasti tuntemamme luutnantti H. G. Schmiedtin lapset ovat syntyneet korkeintaan vuoden 1715 jälkeen, sillä ei ole syytä olettaa, että kersantti Gustaf Johan Schmidt olisi syntynyt yhtään tätä aiemmin.
Kuitenkin tiedämme, että luutnantti avioitui Catarina Freidenfeltin kanssa jo 1704 ja sitä kautta tulee hiukan kummalliseen valoon se tosiseikka, että luutnantilla ei näytä olevan aikuisikään ehtineitä lapsia ennen 1710-luvun loppupuolta tai jopa 1720-lukua. Onkin oletettava, että kun tapaamme luutnantin 1740-luvun rippikirjassa, hänen vanhimmat lapsensa ovat jo aikaa sitten avioituneet ja siirtyneet toisille paikkakunnille. Tässä valossa Carl Ludvig Schmidt sopisi erinomaisesti Henrik Gustafin vanhemman sarjan lapseksi.
Mutta, pääasialliseen hypoteesiini.
Samalla tarkastelin furiiri Johan Henrik Schmidtin ja olettevan sisarensa Anna Loviisa Schmidtin taustoja ja havaitsin mielenkiintoisesti, että heidän isänsä ratsumestari Peter Schmidt oli syntynyt kutakuinkin 1680-luvulla tai hiukan aiemmin. Tässä valossa hän sopisi erinomaisesti Henrik Gustaf Schmidtin veljeksi ja tämä puolestaan tekisi Ruokolahden ja Jääsken Schmidteistä serkkuja Pieksämäki-Mäntyharjun Schmidt-sukuisille. Ajallisesti tämä on hyvinkin mahdollista ja loogisesti jopa todennäköistä.
Toisaalta kaikella todennäköisyydellä näyttää siltä, että furiiri Johan Henrik Schmidt oli syntynyt noin 1700-luvun alkuvuosina, olettavasti hieman vuoden 1705 jälkeen. Hänen vaimonsa Brita Argillander oli syntynyt noin vuonna 1701 Leppävirran kappalaisella Ivar Argillanderille (n. 1669 - 1721) ja tämän vaimolle Maria Lackamanille. Brita Argillander kuoli Pieksämäellä 2.10.1740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604788). Furiiri Johan Henrik Schmidt näyttää olleen elossa vielä tuolloin ja en onnistunut paikantamaan hänelle kuolinmerkintää.
Jokatapauksessa, furiiri J. H. Schmidt sopisi ehkä juuri ja juuri Carl Ludvigin isäksi, mutten löytänyt tämän asian puolesta puhuvia todisteita. Todennäköisesti Brita Argillander ja Schmidt solmivat avioliittonsa vasta 1720-luvun puolivälissä joka aikalailla sulkee heidät pois Carl Ludvig Schmidtin potentiaalisista vanhemmista.
Tämänkin hypoteesin varjolla on edelleen ratkaisematta monta kysymystä. Mielenkiintoisimpina kenties se onko korpraali Johan Schmidt jotakin sukua tälle kokonaisuudelle, kun hänhän ei jokatapauksessa sopisi, ei H. G. Schmidtin eikä Peter Schmidtin pojaksi, molemmilla kun oli jo Johan niminen poika (kersantti Gustaf Johan Schmidt ja furiiri Johan Henrik Schmidt). Toisaalta, Carl Ludvig Schmidtin sijoittaminen muodostaa edelleen ongelman.
Oletettavasti edellämainittu korpraali Johan Schmidt ei ollut hänen isänsä ja toisaalta se jättää meidät piirun verran lähemmäs tämän mysteerin ratkaisua. Hyvin, hyvin hypoteettisesti Schmidtien sukutaulu voisi näyttää tältä:
ratsumestari Peter Schmidt, k. 1714
puoliso Helena Berends, s. noin 1687 ja k. 2.6.1743.
Heillä lapset:
Anna Loviisa Schmidt, k. 1758. Avioliitossa Fredrik Gustaf Bernerin kanssa.
furiiri Johan Henrik Schmidt, avioliitossa Brita Argillanderin kanssa.
ratsumestari Jacob Schmidt
hänen veljensä luutnantti Henrik Gustaf Schmiedt, s. noin 1683 ja k. 1767
puoliso Catarina Freidenfelt, s. noin 1689 ja k. 1768
Heillä lapset:
kersantti Gustaf Johan Schmidt, avioliitossa Anna Judith Lorentsdotterin kanssa.
Otto Henrik Schmidt, s. 1718 ja k. 1785. Puoliso Maria Sophia Galle.
Anna Sophia, s. 1727 ja k. 1766. Puoliso Anders Hägroth.
Hedvig Elisabeth, s. 1730 ja k. 1783. I puoliso Phil Seseman, II puoliso Johan Cornelius Linbom.
Tässä kuviossa sijoittaisin Carl Ludvig Schmiedtin joko Henrik Gustafin pojaksi tai Johan Henrik/Jacob Schmidtin pojaksi. Ongelmana on edelleen se, että kaikki muut upseerisukuiset Schmidtit näyttävät vaikuttaneen Savo-Karjalan alueella kun taas Carl Ludvig ilmestyy yksinäisenä sieluna Liminkaan 1730-luvun lopussa. Toki Henrik Gustafin pojan Gustaf Johanin oleskelu Pohjanmaalla voisi puhua, kuten monta kertaa aiemmin todettu, Carl Ludvigin todennäköisistä vanhemmista.
Bodniemi37
09.05.13, 16:35
...Margareta Elisabeth Spwer, Beatha [en saa nimestä selvää],...
Virolahden tuolloisen kirkkoherran Karl Fornaeuksen toisen puolison nimi oli Margareta Elisabetin Soves, vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö 5815 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5815).
Beata Tuisku eli Urväder oli Virolahden kappalaisen Matthias Löflundin puoliso, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4107.
Terveisin,
Virolahden tuolloisen kirkkoherran Karl Fornaeuksen toisen puolison nimi oli Margareta Elisabetin Soves, vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö 5815 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5815).
Beata Tuisku eli Urväder oli Virolahden kappalaisen Matthias Löflundin puoliso, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4107.
Terveisin,
Kiitoksia tulkkausavusta! Kyseessä on siis varsin keskeisiä virolahtelaisia sukuja, joista esimerkiksi Halfbiörnit ovat tulleet tunnetuiksi "puoliaatelisina", siis omien puheidensa mukaan aatelisena sukuna, joka oli muistaakseni lähtöisin Saksasta?
Löflundeilla taas on muistaakseni tiiviit siteet heidän suuntaansa ja muutenkin kyseenomainen verkosto muistuttaa eilen kuvattua Stierncreutz-Simelius-Mentzer -sukua.
Ajattelin vielä listata kohta kohdalta ne seikat, jotka tukevat Carl Ludvig Schmiedtin hypoteettista polveutumista luutnantti Henrik Gustaf Schmiedtista tutkimuksen helpottamisen vuoksi. Edelleenkin on todettava, että se "viimeinen naula" puuttuu yhä edelleen arkun kannesta ja ilman sitä hypoteesit ovat yhtä tyhjän kanssa varteenotettavaksi sukututkimukseksi. Jokainen uskokoon mitä haluaa, mutta se ei muuta sitä tosiseikkaa, että tutkimuksen saattamiseksi eteenpäin tarvitsemme uusia asiakirjalähteitä.
Jokatapauksessa Henrik Gustafin isyyttä puoltavia seikkoja:
1. Carl Ludvigin sukunimi Schmidt esiintyy järjestelmällisesti muodossa Schmied(t) kuten myös Henrik Gustafin ja hänen jälkipolviensa sukunimi. Kyseessä ei näytä olevan pelkästään papista johtuva kirjoitusmuoto, vaan sitä on käytetty paikakkunasta riippumatta esimerkiksi Henrik Gustafin pojan Gustaf Johanin osalta.
2. Carl Ludvigin lasten etunimet muistuttuvat Henrik Gustafin sukupiirissä esiintyviä nimiä. Erityisesti mainittakoon esikoistyttären nimeäminen Catarinaksi, joka voisi olla viittaus Carl Ludvigin omaan potentiaaliseen äitiin Catarina Freidenfeltiin. Voimme nostaa esille myös nimen Johan Gustaf, joka esiintyy kersantti Gustaf Johan Schmiedtin nimessä, lisäksi Gustaf luutnantti H. G. Schmiedtin toisena nimenä. Lisäksi myös mm. nimet Georg (Göran Johan Freidenfelt, mutta myös lukkari Jöran Kuricka), Sophia (useamman H. G. Schmiedtin lähipiiriin kuuluvan nimi) ja mahdollisen lapsen Beata Hedvigin koko etunimi.
3. Carl Ludvigin ura upseeristossa. Tämä puoltaa toisaalta hänen polveutumistaan mistä tahansa Schmidt nimisestä upseerista. Sama perinne jatkuu myös hänen jälkipolviensa joukossa.
4. Järjestelmällisesti etsinnästä huolimatta Carl Ludvig vaikuttaa olevan Pohjanmaan harvoja Schmidt-nimisiä 1700-luvulla. Lähimpänä näyttää vaikuttaneen H. G. Schmiedtin poika Gustaf Johan, joka asui muun muassa Maksamaalla ja Vähäkyrössä. Ainoan poikkeuksen tähän muodostaa korpraali Johan Schmitt joka saa aviottoman lapsen Pyhäjoella vuonna 1768. Kahden luutnantti Schmiedin pojan oleskelu länsirannikolla kävisi järkeensä, jos he ovat siirtyneet sinne mahdollisesti yhdessä.
5. Carl Ludvigin lapsien kummit näyttävät kuuluvan ns. sotilaseliittiin, johon voimme olettaa myös Carl Ludvigin vanhempien kuuluneen.
6. Luutnantti Henrik Gustaf Schmiedt vaikuttaa varteenottavimmalta ehdokkaalta myös nojaten siihen tosiasiaan, että muut isäehdokkaat omaavat vähemmän puoltavia seikkoja taakseen.
Vaan, tämä on pelkkää teoretisointia, totuus voi olla hyvinkin kaukana siitä mitä oletamme. Mutta, ehkä me vielä pääsemme totuuden jäljille.
Näyttää muuten siltä, että Beata Hedvig todella oli olemassa, hän oli syntynyt 2.4.1754 Rantsilassa, kummeinaan jälleen kerran mm. Johan Simelius ja Anna Ranström.
Linkki kastemerkintään: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5815735
Sittemin Beata nähdään jo aiemmin kopioidussa rippikirjamerkinnässä ja myöhemmin hän avioituu Pulkkilaan Carl Johansson Alatalon kanssa 25.11.1770, vasemman sivun viimeinen merkintä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5429&pnum=22
Pulkkilassa Beata nähdään Alatalossa 1778 rippikirjassa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7648892
Lapsia näyttää olevan Lisa, Carl, Maria ja Beata. Beata Carlsdotter Laukka (ent. Alatalo, o.s. Schmidt) kuolee Pulkkilassa 9.2.1824: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5431&pnum=71
Eli siis lisätään vielä yksi lapsi Carl Ludvigin jälkeläisjoukkoon. Näyttää siis siltä, että ainakin tyttäret Catarina, Beata Hedvig, Maria Magdalena sekä Brita jatkoivat sukua. Näiden lisäksi myös Carl Georgilla on nykypäivään saakka jatkuva jälkeläisjoukko.
Catharinan asuinpaikat eivät juuri anna viitteitä Carl isän synnyinseutuun.Toisen tyttären sukunimeksi oli laitettu Tilman (jos luin sen oikein). Joka tapauksessa vieläkin ihmettelen kuinka Cathariina on päätynyt Turun seudulle.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5189402
Askainen RK 1769-1780 s. 237
Anna Lisa Tilman 6.8.1771
Maria Cath. 18.5.1778
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=5189370&kuvanumero=205&ay=44848&sartun=53096.KA&atun=182812.KA&amnimeke=Askaisten+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=%0ARippikirja+1769-1780+%28I+Aa%3A1%29%0A&ay2=93860
Askainen RK 1769-1780 s.57 ,Achtis torp. Njemi eller Randa Werais torp.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=5189407&kuvanumero=242&ay=44848&sartun=53096.KA&atun=182812.KA&amnimeke=Askaisten+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=%0ARippikirja+1769-1780+%28I+Aa%3A1%29%0A&ay2=93860
Askainen RK 1769-1780 s.93
Catharinan asuinpaikat eivät juuri anna viitteitä Carl isän synnyinseutuun.Toisen tyttären sukunimeksi oli laitettu Tilman (jos luin sen oikein). Joka tapauksessa vieläkin ihmettelen kuinka Cathariina on päätynyt Turun seudulle.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5189402
Askainen RK 1769-1780 s. 237
Anna Lisa Tilman 6.8.1771
Maria Cath. 18.5.1778
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=5189370&kuvanumero=205&ay=44848&sartun=53096.KA&atun=182812.KA&amnimeke=Askaisten+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=%0ARippikirja+1769-1780+%28I+Aa%3A1%29%0A&ay2=93860
Askainen RK 1769-1780 s.57 ,Achtis torp. Njemi eller Randa Werais torp.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=5189407&kuvanumero=242&ay=44848&sartun=53096.KA&atun=182812.KA&amnimeke=Askaisten+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=%0ARippikirja+1769-1780+%28I+Aa%3A1%29%0A&ay2=93860
Askainen RK 1769-1780 s.93
Hienoa, suurkiitokset näistä! Kyllä tuolla Tilman näyttää lukevan, oletko tarkistanut kastemerkintöjä, jos esimerkiksi kummiluettelot antaisivat lisävaloa Catharinan vaiheista Turun seutuvilla? Ehkäpä hän lähtenyt sinne naimaluvan saatuaan työn perässä vain palatakseen kotiseudulleen muutamaa vuotta myöhemmin.
Mietin juuri, että olisikohan siitä mitään apua, jos yrittäisi käydä muiden Schmidt nimisten kastemerkintöjä läpi jos vaikka onnistuisi löytämään yhteyksiä? Eritoten Henrik Gustafin lastenlasten merkinnät voisivat olla tarpeellisia läpikäytäviä.
Onko muuten kenelläkään tietoa, missä luutnantin lapset ovat syntyneet? Heille ei näytä kenellekkään löytyvän kastetietoja lukuunottamatta aivan Henrik Gustafin ensimmäistä lasta, joka syntyi Hiitolassa 1705.
Juuri löysin ko tiedot joten silmät sikkuralla koetan edetä.Minulle tuottaa suuresti ongelmia lukea vanhoja käsialoja joten eteneminen on todella hidasta.En kuitenkaan luovu ajatuksesta että "Kati" olisi lähetty sukulaisten luokse. Rantsilan rippikirjoissa on maininta että hän olisi sokea.Jos näin on niin ei kait häntä olisi töihin lähetetty. Jos kuintekin osoittautuu että Tilman olisi ottanut hänet Rantsilasta mukaansa niin se muuttaa koko jutun.
Niin, kyllähän se vaikuttaa vähän erikoiselta, että sokea tyttö(nen) lähtee yksinään satojen kilometrien päähän ja sitten joutuu vielä hyväksykäytetyksi. Niin ainakin olettaisin toisen tyttäristä syntyneen. Muutenkin tuntuu kovin raadolliselta, toivottavasti saamme tarinaan lisävalaistusta ja syyn Catarinan oleskelulle varsin kaukana Rantsilasta.
Kovaa elämää, ei voi muuta sanoa.
Näyttää siltä, ettei edes Beata Hedvigin paikantaminen tuottanut lopullista päätöstä Carl Ludvigin lapsikatraan jäljitykseen, nimittäin hyvin todennäköisesti hänellä oli vielä yksi tytär, jolle ei todellakaan löydy kastemerkintää (ja kyllä, nyt kävin järjestelmällisesti läpi kaikki kastemerkinnät vuodesta 1735 vuoteen 1765 ja tätä lasta ei vaan löydy).
Nimittäin Kempeleellä vihitään 29.9.1776 muuan sotilas Henrik Thomasson Säkkinen piika Elisabeth Carlsdotter Smidtin kanssa. Samainen Elisabeth Caroli Smidt löytyy rippikirjasta sivulta 46 ja sivun mukaan hän olisi syntynyt vuonna 1750. Perässä on merkintä, että Smidt on muuttanut Siikajoelle: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15349&pnum=144
Ei tämä toki vielä mitään, Carl Smidtejä on ollut muitakin kuin Rantsilan furiiri/vääpeli, mutta odottokaapa kun pääsemme Siikajoelle. Siellä, yllättävää kyllä, Henrik Säkkiselle ja Elisabeth Smiedtille (huom! nimimuoto) syntyy poika Carl Ludvig 24.4.1777. Perhe löytyy sittemmin vuoden 1784 rippikirjasta ja lapsikatras on kasvanut useammalla jäsenelle: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5817302
Nimenomaan pariskunnan ensimmäisen pojan, Carl Ludvigin nimi paljastaa kyllä täysin selvästi kenen tyttär Elisabeth Schmidt oikein on.
Siikajoella Elisabeth Caroli Schmiedtin syntymäajaksi on annettu vuosi 1741 joka lienee papin tekemä virheellinen merkintä. Oletettavimmin hänen syntymäaikansa on lähempänä vuotta 1750, jossa Carl Ludvigin ja Elisabethin lapsikatraassa on juuri sopiva muutaman vuoden aukko Beata Sophian ja Anna Margaretan välissä.
Siikajoella kuolee 15.1.1815 entisen sotilaan vaimo Elisabeth Caroli Schmiedt: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12990&pnum=163
Olisikohan nyt Carl Ludvigin kaikki lapset kartoitettu ja ei enää yllätyksiä luvassa? Tämän nojalla Carl Ludvigilla ja Elisabethilla oli kaikkiaan yhdeksän tytärtä ja kaksi poikaa: Catarina, Carl Georg, Beata Sophia, Elisabeth, Anna Margaretha, Beata Hedvig, Brita Helena, Maria Magdalena, Ulrica, Johan Gustaf ja Brita.
Heistä aikuisikään elivät ja sukua jatkoivat Catarina (1745-1818), Carl Georg (1746-n. 1795), Elisabeth (n. 1750-1815), Beata Hedvig (1754-1824), Maria Magdalena (1757-1808) ja Brita (1765-1828). Menipä monimutkaiseksi.
Bodniemi37
10.05.13, 08:21
Hienoa, suurkiitokset näistä! Kyllä tuolla Tilman näyttää lukevan, oletko tarkistanut kastemerkintöjä, jos esimerkiksi kummiluettelot antaisivat lisävaloa Catharinan vaiheista Turun seutuvilla? Ehkäpä hän lähtenyt sinne naimaluvan saatuaan työn perässä vain palatakseen kotiseudulleen muutamaa vuotta myöhemmin.
Mietin juuri, että olisikohan siitä mitään apua, jos yrittäisi käydä muiden Schmidt nimisten kastemerkintöjä läpi jos vaikka onnistuisi löytämään yhteyksiä? Eritoten Henrik Gustafin lastenlasten merkinnät voisivat olla tarpeellisia läpikäytäviä.
Onko muuten kenelläkään tietoa, missä luutnantin lapset ovat syntyneet? Heille ei näytä kenellekkään löytyvän kastetietoja lukuunottamatta aivan Henrik Gustafin ensimmäistä lasta, joka syntyi Hiitolassa 1705.
Anna Lisa näyttää syntyneen Nousiaisissa: Nousiainen - Nousis - kastetut http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4gv2u1?fi+0358+kastetut+3815)6.8.1771 6.8.1771 Nousis (Pitäjä?) Nynäs G: Isac (Fadern Sades Vara Hofslag:V. Lätta Drag: Isac Tilman) Tilman Caisa Carlsdrotter Anna Lisa (o.Ä.)
Carpelanin mukaan Inkerinmaalla syntynyt Henrik Gustaf Schmied (vrt. myös Lewenhauptin matrikkeli Karl XII:s officerare. Biografiska anteckningar. Stockholm 1920, s. 603) omisti Ruokolahden Ojalan ilmeisesti jo 1720-luvulla (vrt. vuosien 1723-33 rippikirja, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1723-1733_tk995/4.htm), mutta ei ilmeisesti asunut siellä, koska rippikirjasta puuttuvat ehtoolliskäynti- ja muut merkinnät. Vuosien 1734-46 rippikirjasta, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1734-1746_tk995/7.htm, on mielestäni pääteltävissä, että hän asui perheineen Ruokolahdella vuodesta 1745 lähtien. Oletustani näyttäisi tukevan perheen tyttären Anna Sofian avioituminen siellä 16.9.1746 Virolahden silloisen kappalaisen Anders Häggrothin kanssa, ylioppilasmatrikkelin hlö 6736 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6736).
Juuri lasten syntymämerkintöjen puuttumisen vuoksi olen itse arvellut, että H. G. Schmied asui perheineen Jääskessä. Tämän Ruokolahden silloisen rajapitäjän kirkonkirjasarjat ovat pahasti aukolliset: kastettujen luettelot puuttuvat vuosilta 1708-1744, vuosien 1692-1708 rippikirjat ovat säilyneet, mutta puuttuvat vuosilta 1709-1743 (vrt. HisKin linkki Lisätietoja seurakunnasta).
Katarina Sofia Freidenfeltin setä Kristoffer omisti Jääsken Laukkalan hovin, missä noin vuodesta 1740 lähtien asui oman tutkimuksemme piiriin kuuluva "ruotsalainen" aliupseeri Karl Johan Ithimaeus, jonka puoliso Margareta Dorothea Voult oli Katarina Sofian Gertrud-sisaren tytär, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jaaski/rippikirja_1698-1708_va5-8/117.htm.
Terveisin,
Onpa tänne tullut tuhtia tietoa. Kiitos niistä!
Wirilanderin mukaan Carl Ludvig Schmidt oli:
- Pohjanmaan rykmentissä Everstiluutnantin komppanian varusmestari 24.9.1741
- 3.11.1741, Limingan/Tyrnävän Kirstinä
- Pohjanmaan rykmentissä Everstiluutnantin komppanian majoittaja 3.11.1741 -
1.2.1745, virkatalo Rantsilan Partala
- Pohjanmaan rykmentissä Everstiluutnantin komppanian varusmestari 1.2.1745
- 1.2.1748 (erosi palveluksesta), Limingan/Tyrnävän Kirstinä
- Pohjanmaan rykmentissä Everstiluutnantin komppanian majoittaja 20.3.1751 -
(5.5.?)1758, virkatalo Rantsilan Partala
- Pohjanmaan rykmentissä Everstiluutnantin komppanian kersanttina (5.5.?)
1758 (ylennettiin samalla vääpeliksi) - 13.8.1759 (erosi palveluksesta),
virkatalo Paavolan Pehkola Koukkari
Bodniemi37
10.05.13, 09:59
Samalla tarkastelin furiiri Johan Henrik Schmidtin ja olettevan sisarensa Anna Loviisa Schmidtin taustoja ja havaitsin mielenkiintoisesti, että heidän isänsä ratsumestari Peter Schmidt oli syntynyt kutakuinkin 1680-luvulla tai hiukan aiemmin.
Kiitos, Irmeli, Wirilanderin matrikkelin tiedoista. Sieltä löytyvät varmaan myös Johan Henrik Schmidtin palvelutiedot ja myös kuolintieto, joka itseltänikin puuttuu? Johan Henrik S. saattoi kaatua Lappeenrannan taistelussa 23.8.1741, kuten useat muutkin Savon jalkaväkirykmentin sotilaat.
Johan Henrikin isäpuoli Konrad von Creutlein kuoli Juvalla 6.1.1737 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7317868 (Juvan hl/1737). Olen näemmä ounastellut, että äiti Helena Berends voisi olla Georg Lutherin artikkelissa Hur hänger Soldanerna samman? mainitun konduktööriluutnantti Henrik Berendsin tytär. Berendsin tytär Beata Amalia vihittiin 20.7.1702 Käkisalmen varuskuntasrk:ssa konduktööriluutnantti Tiel Tielinpoika Soldanin kanssa, http://www.genealogia.fi/genos/43/43_29.htm.
Terveisin,
Tässä itseasiassa kiteytyy tutkimuksemme suurin ongelma. Tietomme Carl Ludvigin vaiheista alkavat 1740-luvun ensivuosista (muistaakseni jossakin Limingan kirkonkirjassa hän on jo vuonna 1739, siis juuri noin 20-vuotiaana nuorukaisena.) ja toisaalta tämä on juuri se ajanjakso kun luutnantti Schmiedin jäljille voi olla lähes mahdotonta päästä. Tiedämme, että poikansa Gustaf Johan olo Vähässäkyrössä 1747, joskin hän näyttää avioituneen jossakin muualla muutamaa vuotta aiemmin.
Sotilaslähteet lienevät kaikkien osapuolien kannalta se viimeinen asiakirjasarja, josta vastauksia voisi löytyä. Valitettavasti juuri nämä lähteet ovat minulle kovin vieraita ja toisaalta kaikkiin ei ole pääsyä internetin kautta. Esimerkiksi osaan lähteistä pääsee käsiksi vain Ruotsin Kansallisarkiston kautta ja minä en edes tiedä mistä aloittaa etsinnät!
Gustaf Johan Schmiedt lienee palvellut Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä, löytyisikö sen asiakirjoista mitään uutta hänestä?
Meidän kirjastossa ei ole ko. kirjaa.Huuto.netissä on myynnissä mutta enpä taida ostaa.http://www.huuto.net/hakutulos?words=Suomen+armeijan+upseeristo+ja+aliu pseeristo+1718-1810&search-button=Hae
Bodniemi37
10.05.13, 13:23
Tässä itseasiassa kiteytyy tutkimuksemme suurin ongelma. Tietomme Carl Ludvigin vaiheista alkavat 1740-luvun ensivuosista (muistaakseni jossakin Limingan kirkonkirjassa hän on jo vuonna 1739, siis juuri noin 20-vuotiaana nuorukaisena.) ja toisaalta tämä on juuri se ajanjakso kun luutnantti Schmiedin jäljille voi olla lähes mahdotonta päästä. Tiedämme, että poikansa Gustaf Johan olo Vähässäkyrössä 1747, joskin hän näyttää avioituneen jossakin muualla muutamaa vuotta aiemmin.
Sotilaslähteet lienevät kaikkien osapuolien kannalta se viimeinen asiakirjasarja, josta vastauksia voisi löytyä. Valitettavasti juuri nämä lähteet ovat minulle kovin vieraita ja toisaalta kaikkiin ei ole pääsyä internetin kautta. Esimerkiksi osaan lähteistä pääsee käsiksi vain Ruotsin Kansallisarkiston kautta ja minä en edes tiedä mistä aloittaa etsinnät!
Gustaf Johan Schmiedt lienee palvellut Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä, löytyisikö sen asiakirjoista mitään uutta hänestä?
C-B.J. Petanderin kirjasta Kungliga Österbottens regemente 1723-1771. (Vasa 1973) löysin itse lisätietoa esi-isästäni. Matrikkeli Kongliga Björneborgs regemente. SSLS 204 (1928) on puolestaan E. Lindhin käsialaa. Paikallisen kirjaston kautta olen aikoinani saanut kaukolainaksi sekä Petanderin että Wirilanderin kirjat.
Sekä Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen (SSHY), http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm, jäsensivuilta että Ruotsin Riksarkivetin SVAR-yksikön sivustolta, http://www.svar.ra.se/ (http://www.svar.ra.se/), löytyy nykyään myös sotilasrullia. SVARin maksullista palvelua voi käyttää rekisteröitynyt asiakas (Kundservice -> Ny kund). Tarvittava katseluohjelma on ladattavissa ilmaiseksi sivustolta.
Terveisin,
Olen SSHY:n sotilaslähteet liittyen Carl Ludvigiin käynyt läpi jo aikaa sitten, sen sijaan SVARin sivuilla ei tietääkseni ole juuri Österbottenin lähteitä digitoituna, siis pitäisi pyytää mikrofilmejä lainaksi, mutta siihen minulla ei tällä hetkellä ole resursseja.
Jos SSHYn kautta löytyisi jotain uutta, olisi se hyvä tulos.
Lisää Cath:n lapsia?
Turun suomalainen srk - Åbo finska församling - kastetut
Haetaan vuodet 1770 - 1789
Äidin etunimi: CATH => Katariina, Cathatina, CathAnna
Äidin sukunimi: SMI => von Smidt, Smitt, Smidslund, Smidlund, Smith, Smit
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
3.12.1783 4.12.1783 Deijan Cathar: Smidt Nicolaus
??
Onko yksi kummi renki Smitt?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/turun_suomalainen/syntyneet-vihityt-kuolleet_1761-1785_jk1179-1180/516.htm
Bodniemi37
10.05.13, 14:54
Olen SSHY:n sotilaslähteet liittyen Carl Ludvigiin käynyt läpi jo aikaa sitten, sen sijaan SVARin sivuilla ei tietääkseni ole juuri Österbottenin lähteitä digitoituna, siis pitäisi pyytää mikrofilmejä lainaksi, mutta siihen minulla ei tällä hetkellä ole resursseja.
Jos SSHYn kautta löytyisi jotain uutta, olisi se hyvä tulos.
Viestisi perusteella ymmärsin sinun kaipaavan lisätietoja Maksamaan Tottisalmessa asuneen Gustaf Johan Schmiedin sotilasurasta, joten vastaukseni oli sen mukainen.
Gustaf Johanin ilmeisesti viimeiseksi jäänyt lapsi syntyi Jääsken Järvenkylän Pässilässä 15.2.1754, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10567424 [Jääsken kl/1753-1761 (I Aa:4), s. ? (jakso 104), Järvenkylä, Pässilä, katsottu 8.5.2013]. Kummeina toimineet Sesemanit olivat kaiketi ns. aviosukulaisia: Gustaf Johan Schmiedin sisar Hedvig Elisabet (Magdalena?) oli ollut naimisissa viipurilaislähtöisen kauppiaan Filip Sesemanin kanssa (kuoli Jääskessä 15.10.1753, ikä 34 v 6 kk), http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jaaski/rippikirja_1753-1760_mko13-17/26.htm. Hedvig Elisabetin jälkimmäinen puoliso oli Johan Cornelius Linbom [Savonlinnan ja Jääsken tuomiokunnan tuomari 1760-1771, Jääsken Nygårdin omistaja, lähde: Holmberg, Håkon (Jerker A. Erikssonin ja Yrjö Blomstedtin avustamana). Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit (Domsagor och häradshövdingar i Finland), Helsinki 1959], http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jaaski/rippikirja_1771-1785_mko23-34/311.htm.
Terveisin,
Viestisi perusteella ymmärsin sinun kaipaavan lisätietoja Maksamaan Tottisalmessa asuneen Gustaf Johan Schmiedin sotilasurasta, joten vastaukseni oli sen mukainen.
Gustaf Johanin ilmeisesti viimeiseksi jäänyt lapsi syntyi Jääsken Järvenkylän Pässilässä 15.2.1754, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10567424 [Jääsken kl/1753-1761 (I Aa:4), s. ? (jakso 104), Järvenkylä, Pässilä, katsottu 8.5.2013]. Kummeina toimineet Sesemanit olivat kaiketi ns. aviosukulaisia: Gustaf Johan Schmiedin sisar Hedvig Elisabet (Magdalena?) oli ollut naimisissa viipurilaislähtöisen kauppiaan Filip Sesemanin kanssa (kuoli Jääskessä 15.10.1753, ikä 34 v 6 kk), http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jaaski/rippikirja_1753-1760_mko13-17/26.htm. Hedvig Elisabetin jälkimmäinen puoliso oli Johan Cornelius Linbom [Savonlinnan ja Jääsken tuomiokunnan tuomari 1760-1771, Jääsken Nygårdin omistaja, lähde: Holmberg, Håkon (Jerker A. Erikssonin ja Yrjö Blomstedtin avustamana). Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit (Domsagor och häradshövdingar i Finland), Helsinki 1959], http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jaaski/rippikirja_1771-1785_mko23-34/311.htm.
Terveisin,
Ah, ymmärsimme toisiamme ristiin, pahoitteluni jos kuulostin nenäkkäältä! Kyllä, myös Gustaf Johan Schmiedt toki kiinnostaa kuten koko kokonaisuus! Täytynee yrittää löytää tietoja hänestä SSHY:n sotilasrullista. Myös vinkkaamasi kirjat aion kyllä kaukolainata itselleni kunhan selviän ensiviikon kiireestä. Kiitokset vinkeistä jokatapauksessa!
Ymmärtääksemme Henrik Gustaf Schmiedtin elämää ja perhettä on toki tarpeellista tehdä voitavamme myös hänen lastensa vaiheiden selvittelemiseksi.
Listasin aiemmin Gustaf Johanin ja Anna Judith Lorentsdotterin lapsia tullakseni siihen tulokseen, että Vähäkyrössä syntyivät tyttäret Katharina (s. 1748 ja k. 10.7.1748) sekä Anna Sophia (s. 7.7.1749 ja k. 1.9.1749). Sittemmin Maksamaalla syntyivät poika Wilhelm (s. 1751 ja k. ?.4.1751) ja toinen Anna Sophiaksi nimetty tytär (s. 1752 ja k. ?.7.1752). Viimeisenä "hännänhuippuna" on sitten mainitsemasi Hedvig Elisabeth, jonka syntyi perheen palattua Karjalaan.
Vähänkyrön Anna Sophian kastemerkintä on täällä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6732972
Kummeina nähdään Vähänkyrön kirkkoherra maisteri Henrik Wallenborg ja hänen vaimonsa Magdalena Christina Fallander, rykmentinpastori Carl Fagerström ja hänen vaimonsa Catharina (Caisa) Nyholm, pitäjänkirjuri Israel Gumse ja tämän vaimo Maria Asproth. Viimeisenä taitaa olla Simon Kellander, jota en nyt osannut yhdistää mihinkään.
Siis paikallista säätyläisväestöä, joka toisaalta sopii osuvasti Gustaf Johanin sukutaustaan muttei vinkkaa mitenkään hänen sukulaisuuksistaan kehenkään.
Maksamaan lasten kastemerkinnät tulevat tässä.
Ensin Wilhelm: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5408515
Kummeina ilmeisesti vapaaherra, kenraaliluutnantti Wilhelm Carpelan, tämän äiti Ingeborg Margaretha von Torck, everstiluutnantti Carl Efrain Carpelan, madam Elisabeth Herda ja neiti (madamoiselle) Anna Christina [Ychner?].
Edelleen paikallista säätyläisväestöä ja ns. upseeriston yläluokkaa jota Carpelanit hyvin perinteisesti edustavat.
Anna Sophian vastaava kastemerkintä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5408517
Kummeina Vöyrin pitäjänapulainen Petrus Snellman ja vaimonsa Elisabeth Herda (Hedraeus, sama kuin edellisessä kastemerkinnässä) ja ilmeisimmin Israel Mattlin vaimonsa Britan kanssa.
Jälleen kerran vain osuva aikalaiskuvaus siitä säätyluokasta, jossa Gustaf Johan Schmiedt liikkui, ei niinkään vihjeitä siitä asuiko Pohjanmaalla sukulaisia.
Onko yksi kummi renki Smitt?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/turun_suomalainen/syntyneet-vihityt-kuolleet_1761-1785_jk1179-1180/516.htm
Kyllä se näyttää puutarharenki Henrik Smitt olevan. Liekö sukulainen, hyvin todennäköisesti ainakin. Pikaisella haualla hänelle löytyi Hiskin kautta kuolinajaksi 13.9.1794, ikää kuollessa 53 3/4, siis syntynyt noin 1741. Lisäksi hän näyttää olleen leski 14.6.1791 kun puutarharenki avioituu piika Maria Michelsdotterin kanssa. Edellinen vaimo näyttää olleen nimeltään Catharina Henricsdotter, kuollut 22.11.1790 57 ikäisenä.
Myös Turun ruotsalaisen seurakunnan puolella syntyy avioton lapsi muuan Catarina Smidtille, tytär Catharina 16.8.1770: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7083&pnum=138
Kuinka hyvin nyt tunnemme Catarina Schmiedtin vaiheet Rantsilasta Varsinais-Suomeen? Jos kaikki nämä aviottomat lapset ovat hänen synnyttämiään, on todellakin syytä ihmetellä, mitä hän on tehnyt Turun seutuvilla ja miksi sinne alunperin edes lähtenyt.
Se onkin sitten vähän vaikeampi kysymys, kuka tämä Henrik Smitt voisi olla, todennäköisesti kyllä serkku tai jokin muu kaukaisempi sukulainen. Voi toki jopa olla mahdollista, ettei hän ole sukua ollenkaan. Turusta ei ainakaan näytä löytyvän kastemerkintöjä Henrik Smittin lapsille. Sen verran kuitenkin jäljittämään, että todennäköisesti puutarharenki Smidt oli syntyisin Pertellistä ja isänsä oli siellä asunut korpraali Jöran Schmidt ja äitinsä tämän vaimo Maria Jacobsdotter. Nimittäin, Perttelissä syntyy 27.12.1740 muuan Henrich Schmidt, joka osuisi hyvin täksi Turun Smittiksi. Perttelin korpraali puolestaan meneekin vähän mielenkiintoiseksi, hän avioituu jo 15.10.1727 piika Maria Jacobsdotterin kanssa jättäen kyseenomaisen Henrikin perheen kuopukseksi.
Lapsia syntyy useampi, järjestyksessä Jacob (1729), Johan (1733), Jören (1735), Mathias (1737) ja Henrik (1740). Näistä toinen poika Johan Smidt jatkaa aikanaan sotilasuralla ja kohoaa korpraaliksi Turun läänin rykmentissä. Jöran Schmidt kuolee Perttelissä 15.10.1759 maininnalla vanha korpraali, olettaisin hänen olevan noin kuusissakymmenissä, syntynyt siis noin 1700.
Hypoteettisesti siis Jöran voisi olla Carl Ludvigin isoveli tai Carl Ludvigin serkku tehden Henrikistä Catarinan serkun tai pikkuserkun. Löytääkö kukaan mitään parempaa yhteyttä?
Palattuaan Rantsilaan Rk näkyy vain Maja Caisa ja Anna Lisa.Kuolivatkohan muut lapset.Todennäköisesti.
Nämäkin mietityttävät:
Mouhijärvi - vihityt
Miehen sukunimi: SCHM => Schmidt, Schmit, Schmiedt
Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
9.12.1783 - Fourir.herr. Joackim Christ. Schmidt Hushåll:sh. Maja St. Holst -
alkup - VIHKOMM: M.K. 1783.
.
Mustio - Svartå - vihityt
Miehen sukunimi: SCHM => Schmidt, Schmit
Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
7.4.1741 hofslagaren Johan Christopher Schmidt p. Ebba Johansdr Bruuket
Muokkasin ylläolevaa viestiä, lukaiseppas se! Mahdollisia taustoja puutarharenki Henrik Schmidtille.
Terveisin,
Pohdin nyt tässä, että kuka korpraali Jören Schmidt nyt oikeastaan on. Hän ei sovi ratsumestari Jacob Schmidtin pojaksi, vaikka esikoisensa nimi onkin Jacob. Olettavasti Jacob ja Jören ovat olleet kutakuinkin samanikäiset.
Ja oikeastaan, onko Turun Henrik tämän Jöranin poika ja mikä on (jos mikään) sukulaisuus Catarinan ja Henrikin välillä?
Bodniemi37
10.05.13, 17:39
Maksamaan lasten kastemerkinnät tulevat tässä.
Ensin Wilhelm: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5408515
Kummeina ilmeisesti vapaaherra, kenraaliluutnantti Wilhelm Carpelan, tämän äiti Ingeborg Margaretha von Torck, everstiluutnantti Carl Efrain Carpelan, madam Elisabeth Herda ja neiti (madamoiselle) Anna Christina [Ychner?].
Edelleen paikallista säätyläisväestöä ja ns. upseeriston yläluokkaa jota Carpelanit hyvin perinteisesti edustavat.
Anna Sophian vastaava kastemerkintä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5408517
Kummeina Vöyrin pitäjänapulainen Petrus Snellman ja vaimonsa Elisabeth Herda (Hedraeus, sama kuin edellisessä kastemerkinnässä) ja ilmeisimmin Israel Mattlin vaimonsa Britan kanssa.
Jälleen kerran vain osuva aikalaiskuvaus siitä säätyluokasta, jossa Gustaf Johan Schmiedt liikkui, ei niinkään vihjeitä siitä asuiko Pohjanmaalla sukulaisia.
Paljon kiitoksia kiinnostavista lisätiedoista!
Tutunnimisiä säätyläisiä on lasten kummeina toiminut. Yhteys tutkimaani Ithimaeus-sukuun löytyy myös Carpelanien kautta: Carl Efraim Carpelanin Ulrika Kristina -sisar oli naimisissa kapteeni Petter Magnus Nicanderin kanssa, joka toimi kuollessaan Nastolan Seestan kartanon tilanhoitajana. Hänen isänäitiään, Valkealan kirkkoherran Carl Ithimaeuksen tytärtä Margareta Ithimaeaa pidän edelleen esiäitini Anna Ithimaean sisarena (ylioppilasmatrikkelin hlöt 2667 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2667) ja 2705 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2705)). Ingeborg Margareta von Torck(en) oli Carl Efraimin ja Ulrika Kristinan isoäiti. - Petter Magnus Nicanderin ja Ulrika Kristina Carpelanin Margareta Charlotta -tyttären avioliiton myötä syntyi yhteys myös pohjalaiseen Backman-sukuun. Margaret Charlotta jatkoi kauppiaana ja laivanvarustajana toimineen puolisonsa Samuel Backmanin liiketoimintaa tämän kuoleman jälkeen.
Jungfru Anna Kristina Eschner saattoi olla vääpeli Berndt Fredrik Eschnerin 2.5.1742 Valkealassa syntynyt samanniminen tytär, vrt. Kari Kukkasen foorumiviesti http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=17096&postcount=1.
Petter Snellmanin veljet Gabriel ja Samuel Snellman ajautuivat Oulusta Savon sydämeen. Leppävirran pitäjässä kuolleista veljeksistä Gabriel oli ensimmäisessä aviossaan esi-isäni, Viipurin linnankirjuri Abraham Jöraninpoika Nirkon pojanpojantyttärentyttären Margareta Andersintytär Hirsinin kanssa, vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5141 ja Georg Lutherin artikkeli http://www.genealogia.fi/genos/17/17_12.htm.
Terveisin,
Paljon kiitoksia kiinnostavista lisätiedoista!
Tutunnimisiä säätyläisiä on lasten kummeina toiminut. Yhteys tutkimaani Ithimaeus-sukuun löytyy myös Carpelanien kautta: Carl Efraim Carpelanin Ulrika Kristina -sisar oli naimisissa kapteeni Petter Magnus Nicanderin kanssa, joka toimi kuollessaan Nastolan Seestan kartanon tilanhoitajana. Hänen isänäitiään, Valkealan kirkkoherran Carl Ithimaeuksen tytärtä Margareta Ithimaeaa pidän edelleen esiäitini Anna Ithimaean sisarena (ylioppilasmatrikkelin hlöt 2667 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2667) ja 2705 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2705)). Ingeborg Margareta von Torck(en) oli Carl Efraimin ja Ulrika Kristinan isoäiti. - Petter Magnus Nicanderin ja Ulrika Kristina Carpelanin Margareta Charlotta -tyttären avioliiton myötä syntyi yhteys myös pohjalaiseen Backman-sukuun. Margaret Charlotta jatkoi kauppiaana ja laivanvarustajana toimineen puolisonsa Samuel Backmanin liiketoimintaa tämän kuoleman jälkeen.
Jungfru Anna Kristina Eschner saattoi olla vääpeli Berndt Fredrik Eschnerin 2.5.1742 Valkealassa syntynyt samanniminen tytär, vrt. Kari Kukkasen foorumiviesti http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=17096&postcount=1.
Petter Snellmanin veljet Gabriel ja Samuel Snellman ajautuivat Oulusta Savon sydämeen. Leppävirran pitäjässä kuolleista veljeksistä Gabriel oli ensimmäisessä aviossaan esi-isäni, Viipurin linnankirjuri Abraham Jöraninpoika Nirkon pojanpojantyttärentyttären Margareta Andersintytär Hirsinin kanssa, vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5141 ja Georg Lutherin artikkeli http://www.genealogia.fi/genos/17/17_12.htm.
Terveisin,
Kiitoksia tiedoista Ritva! Mielenkiintoisia merkintöjähän nämä tosiaan ovat, mutta valitettavasti eivät juuri valota Gustaf Johanin henkilökohtaisia sukulaissuhteita. Oikeastaan ainoa potentiaalinen Carl Ludvigin perheen ulkopuolinen Schmidt joka nyt on löydetty näyttää olevan tuo aiemmin linkattu Turun Henrik Smidt, jonka sukulaisuussuhteesta Carl Ludvigiin ei voi olla mitään takeita. Lähinnä vain se pistää miettimään, ettei korpraali Jöran Schmidtillä ole kuin lapsia, joilla on pelkkä etunimi joka ei näytä olevan Carl Ludvigin tapa ja sitäpaitsi pistää miettimään, että jos korpraali on Carl Ludvigin isoveli, miksi hän näyttää jumittaneen koko sotilasuransa pikkuveljeään huonommassa arvossa. Tämän varjolla voisin tehdä villin veikkauksen, että Jöran Schmidt on todennäköisemmin Carl Ludvigin serkku kuin veli, mutta mene ja tiedä!
Käytännössä hän voisi sopia esim. juuri ensimmäisen pojan Jacob-nimen ja myöhempien lasten Johan sekä Henrik nimien kautta esimerkiksi furiiri Johan Henrik Schmidtin ja ratsumestari Jacob Schmidtin veljeksi, mutta pelkkää arvailua jälleen kerran. Varsinais-Suomessakaan ei näytä muita potentiaalisia sukulaisia oleskelleen - Turussa on tietysti saksalaislähtöisiä Schmidtejä useampi kuten myös muutamalla muulla paikkakunnalla, mutta kukaan ei vaikuta todennäköiseltä sukulaiselta Jöran Schmidtille. Yksinäisiä Schmidtejä siis jälleen kerran.
Gustaf Johan Schmiedt toki kiinnostaa kuten koko kokonaisuus! Täytynee yrittää löytää tietoja hänestä SSHY:n sotilasrullista.
Vähänkyrön Haarajoen Takun sotilasvirkatalon merkinnöissä Gustafilla ja vaimollaan on tarkat syntymäajat, ja tässä pääkirjassa päiväykset ovat yleensä paikkansapitäviä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9487276
Vähänkyrön Haarajoen Takun sotilasvirkatalon merkinnöissä Gustafilla ja vaimollaan on tarkat syntymäajat, ja tässä pääkirjassa päiväykset ovat yleensä paikkansapitäviä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9487276
Ohoh, tämäpä upeaa! Kiitoksia Essimi, nyt tiedämme varsin tarkasti Gustaf Johanin synnyinajan, siis hän ajoittuu juuri siihen Henrik Gustaf Schmiedtin vanhempaan lapsikatraaseen, syntynyt 1711. Oletettavasti meiltä siis puuttuu Gustaf Johanin kohdalta useita paikkakuntia, joissa hän on vaikuttanut ja lapsiakin saattaa olla enemmän kuin meillä on tiedossa, syntynyt ennen Vähänkyrön aikaa.
Puuttuupa meiltä oikeastaan tiedot myös siitä, milloin ja missä Gustaf Johan päätti päivänsä. Ilmeisesti se ei kuitenkaan ollut Ruokolahdella tai Jääskessä, ehkäpä sotilasmatrikkelit tuovat tähän jotakin lisävalaistusta, minä nimittäin ostin juuri itselleni kappaleen Wirilanderia!
Henrik Johan Schmidt:
SAVON JALKAVÄKIRYKMENTTI:
Puumalan komppania
Katselmuskirjuri
Virkatalo: Puumala Lampila, Honkaniemi
8.12.1719-30.8.1723
SAVON JA SAVONLINNAN LÄÄNIN JALKAVÄKIRYKMENTTI:
Varustemestari
Virkatalo: Leppävirta Mustinmäki, Mustiala
30.8.1723-23.12.1727
Majoittaja
Virkatalo: Pieksämäki Vehmaskylä, Pääkkölä
23.12.1727-23.4.1741
Lippumies
Virkatalo: Pieksämäki Maavesi, Kilkkalanmäki
23.4.1741-15.7.1741
Kersantti
Virkatalo: Pieksämäki kirkonkylä, Nenonpelto
15.7.1741-0.4.1742
Vääpeli
Virkatalo: Pielavesi Veberilä
6.2.1742-1.10.1742
Bodniemi37
11.05.13, 04:43
Essimi ja Serefiina, kiitokset löytämistänne täsmätiedoista!
Terveisin,
Henrik Johan Schmidt:
SAVON JALKAVÄKIRYKMENTTI:
Puumalan komppania
Katselmuskirjuri
Virkatalo: Puumala Lampila, Honkaniemi
8.12.1719-30.8.1723
SAVON JA SAVONLINNAN LÄÄNIN JALKAVÄKIRYKMENTTI:
Varustemestari
Virkatalo: Leppävirta Mustinmäki, Mustiala
30.8.1723-23.12.1727
Majoittaja
Virkatalo: Pieksämäki Vehmaskylä, Pääkkölä
23.12.1727-23.4.1741
Lippumies
Virkatalo: Pieksämäki Maavesi, Kilkkalanmäki
23.4.1741-15.7.1741
Kersantti
Virkatalo: Pieksämäki kirkonkylä, Nenonpelto
15.7.1741-0.4.1742
Vääpeli
Virkatalo: Pielavesi Veberilä
6.2.1742-1.10.1742
Suurkiitokset näinkin tarkoista tiedoista! Yritin jäljittää Henrik Johania rippikirjoista ennen Pieksämäkeä, mutta löysin vain Leppävirralta pariskunnan jonka vaimo näyttää olevan Scmitt, mutta minne lie tämä sivun ensimmäinen pariskunta muuttanut?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563246
Ja vielä hyvin pikaisesti muutama löytämäni varhainen lähde Carl Ludvig Schmiedtin vaiheista Pohjanmaalla. Limingan rippikirjoihin hän siis nähdäkseni ilmestyy vuonna 1740 korpraali Carl Schmidtinä, sotilas numero 101: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11966&pnum=90
Ilmeisesti varsin pian hän ylenee furiiriksi ja sitä kautta sotilaslähteissä en ole häntä korpraalina nähnytkään, vaan tässäkin lähteessä hän on jo furiiri: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20341&pnum=54
Samainen korpraali Schmidt on myös tällä rippikirjan sivulla: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11966&pnum=92
Mutta, sitten tuleekin seinä vastaan ja mitään ei näytä löytyvän 1730-luvun puolelta. Edellisessä rippikirjassa sotilas numero 101 näyttää vielä olleen F. H. Maxander, joten lähtöruudussa ollaan. On siis pääteltävissä, että Carl Ludvig Schmiedt on Pohjanmaalla ainakin vuodesta 1740, ehkä jopa 1739, muttei yhtään aiemmin.
Bodniemi37
11.05.13, 09:30
Suurkiitokset näinkin tarkoista tiedoista! Yritin jäljittää Henrik Johania rippikirjoista ennen Pieksämäkeä, mutta löysin vain Leppävirralta pariskunnan jonka vaimo näyttää olevan Scmitt, mutta minne lie tämä sivun ensimmäinen pariskunta muuttanut?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563246
Varusmestari (rippikirja-aukeaman hlö n:o 1) Clementeoff avioitui Savonlinnan linnankirjurin ja postimestarin Nils Rösslingin Eva-tyttären kanssa. Muhoksen rippikirjassa hänen tittelinään on vääpeli ja puolisokin hänellä jo on, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1733-1740_ik116-117/106.htm.
Myös hlö n:o 2 oli varusmestari (d:o) jas hän on voinut hyvinkin olla Leppävirran kirkkoherran Ivar Argillanderin Brita-tyttären kanssa avioitunut Johan Henrik Schmidt.
Terveisin,
Catharinan vaiheista:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/naantali/rippikirja_1794-1802_ap/81.htm löytyy merkintä Caisa Smittinä ja tyttäret Anna Lisa ja Mairia Caisa.Nimet ovat saaneet erilaisen muodon mutta syntymäajat täsmäävät. Talon/paikan nimi on Pienipä.
Anna Lisan kohdalla on merkintä muutosta muutosta til Wahto v. 1787. Kaikkien kohdalta loppuvat merkinnät yhtäaikaa joten seuraavaksi Vahto rk ihmeelliseen maailmaan.
Varusmestari (rippikirja-aukeaman hlö n:o 1) Clementeoff avioitui Savonlinnan linnankirjurin ja postimestarin Nils Rösslingin Eva-tyttären kanssa. Muhoksen rippikirjassa hänen tittelinään on vääpeli ja puolisokin hänellä jo on, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1733-1740_ik116-117/106.htm.
Myös hlö n:o 2 oli varusmestari (d:o) jas hän on voinut hyvinkin olla Leppävirran kirkkoherran Ivar Argillanderin Brita-tyttären kanssa avioitunut Johan Henrik Schmidt.
Terveisin,
Niin no tietenkin, luin että merkinässä on lyhenne h: u, josta tietenkin tulkitsin Schmidtin hustruksi. Näin ne virheet korjaantuu!
Catarinan vaiheet todellakin ovat mielenkiintoisia, en oikeastaan osaa suhteuttaa niitä ajallisesti täysin kartalle, kun hänen lähdölleen Rantsilasta ei tunnu olevan selvää päivää. 1770-luvulla hän kuitenkin on jo Varsinais-Suomessa ja siten varmaankin poistunut Rantsilasta noin parikymppisenä 1760-luvulla?
Rantsilan rippikirjassa Catharinan vanhimmalle tyttärelle muuten annetaan patronyymi Påhlsdotter, joten liekö isänsä Påhl Tillman?
"Rantsilan rippikirjassa Catharinan vanhimmalle tyttärelle muuten annetaan patronyymi Påhlsdotter"
Rantsila RK 1794-1801 digitaaliarkisto s. 61
Matts Jöransson 2.7.1729 k. 2.4.1801
ottopoika (fosterson) Påhl Simeonsson s.24.4.1756
hf Britha Smiedl s.11.9.1763 ( äiti Elisabeth Smiedt)
dr Carin Påhlsdr s. 10.6.1782
dr Lisa " s. 7.7.1786
dr Anna Greta " s. 30.12.1792
s. Abel Påhlsson s.2.12.1795 k. 14.7.1796
s. Johan " s. 28.6.1797
syster Margeta Jöransdr s. 14.7.1732
sväg Cathar Smiedt s.3.8.1745
öä Maja Caisa s.20.5.1778
öä Anna Lisa s.6.8
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5813809
Olisikohan pappi sekoittanut ja kirjannut vanhingossa tyttären Påhl Simenónsin lapseksi.Itse tulkitsin asian aluksi niin ennen kuin perehdyin Catharinan elämään tarkemmin.
Lähtö Rantsilasta on varmaan tapahtunut 1768-69 koska ensimmäinen lapsi syntyy 1770.Voihan olla että hän on tullut raskaaksi jo Rantsilassa ja vanhemmat ovat lähettäneet hänet pois muualle synnyttämään.Olihan perhe kunnan "kermaa".
Kovaa kierämistä näyttää elämä olleen Turun kupeessa. Käsittääkseni neljä aviotonta lasta "sväg" merkinnällä olevalle naiselle.
Vahton RK:sta en onnistunut vielä löytämään heistä merkintää.
"Rantsilan rippikirjassa Catharinan vanhimmalle tyttärelle muuten annetaan patronyymi Påhlsdotter"
Rantsila RK 1794-1801 digitaaliarkisto s. 61
Matts Jöransson 2.7.1729 k. 2.4.1801
ottopoika (fosterson) Påhl Simeonsson s.24.4.1756
hf Britha Smiedl s.11.9.1763 ( äiti Elisabeth Smiedt)
dr Carin Påhlsdr s. 10.6.1782
dr Lisa " s. 7.7.1786
dr Anna Greta " s. 30.12.1792
s. Abel Påhlsson s.2.12.1795 k. 14.7.1796
s. Johan " s. 28.6.1797
syster Margeta Jöransdr s. 14.7.1732
sväg Cathar Smiedt s.3.8.1745
öä Maja Caisa s.20.5.1778
öä Anna Lisa s.6.8
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5813809
Olisikohan pappi sekoittanut ja kirjannut vanhingossa tyttären Påhl Simenónsin lapseksi.Itse tulkitsin asian aluksi niin ennen kuin perehdyin Catharinan elämään tarkemmin.
Lähtö Rantsilasta on varmaan tapahtunut 1768-69 koska ensimmäinen lapsi syntyy 1770.Voihan olla että hän on tullut raskaaksi jo Rantsilassa ja vanhemmat ovat lähettäneet hänet pois muualle synnyttämään.Olihan perhe kunnan "kermaa".
Kovaa kierämistä näyttää elämä olleen Turun kupeessa. Käsittääkseni neljä aviotonta lasta "sväg" merkinnällä olevalle naiselle.
Vahton RK:sta en onnistunut vielä löytämään heistä merkintää.
Olet aivan oikeassa, kyseessä saattaa hyvin olla sekaannus, mutta jo pelkästään nimi Tilman pistää miettimään, voisiko se viitata Anna Lisan biologiseen isään. Näin ainakin oletan, ellei kyseessä ole jälleen kerran papin virhemerkintä.
Sen verranhan tiedämme, että madame Elisabeth Schmidt kuoli korkeaan kuumeeseen 1765 tullen haudatuksi Rantsilan vanhaan kirkkoon, joka valitettavasti ei ole enää pystyssä. Sinänsä mielenkiintoisesti myös pariskunnan pienenä kuolleet lapset on kaikki haudattu Rantsilan kirkkoon, joka tavallaan kielii myös Schmiedtin asemasta Rantsilan kaltaisessa pikkuseurakunnassa.
Sen sijaan Carl Ludvig Schmiedt näyttää eronneen palveluksesta 1759 ja hänhän päätyy lopulta vaimonsa kuoltua Pulkkilaan, jossa kuolee 1780 Pulkkilan kirjojen mukaan 59-vuoden iässä. Hänet on listattu Pulkkilan rippikirjassa entiseksi sotilaaksi ja tavallaan tämä kaikki pistää miettimään, mitä Carl Ludvig lienee puuhannut vaimonsa kuolemasta omaan kuolemaansa.
Pulkkilan kirjoissa hän näyttää olleen vuodesta 1765 ja myöhemmin hän asuu seurakunnassa yhdessä tyttärensä Maria Magdalenan ja Anna Margarethan kanssa. Anna Margarethasta näyttää löytyvän vain merkintä i Stockholm ja viimeinen ehtoolliskäyntimerkkintä vuodelta 1770. Ehkäpä hänkin siis jatkoi sukuaan, mutta vain meidän tutkimustemme ulottumattomissa? Hän ei näytä palanneen Pohjanmaalle.
Mutta miksi Carl Ludvig sitten siirtyi Pulkkilaan lienee arvoitus.
Tuo Anna Gretan Tukholmaan meno kyllä kuulostaa aika mielenkiintoiselta. Onko kenelläkään kokemusta Ruotsin puolen kirkonkirjojen tutkimisesta? Ancestry.com palvelun kautta kai pääsee käsiksi osaan, mutta se on jälleen maksullinen palvelu ja ja...
En ole törmännyt kovinkaan moneen henkilöön, joka olisi muuttanut Suomesta Tukholmaan 1700-luvulla, toisin päin muuttoa kyllä on tapahtunut useastikin.
Tuo Anna Gretan Tukholmaan meno kyllä kuulostaa aika mielenkiintoiselta. Onko kenelläkään kokemusta Ruotsin puolen kirkonkirjojen tutkimisesta? Ancestry.com palvelun kautta kai pääsee käsiksi osaan, mutta se on jälleen maksullinen palvelu ja ja...
En ole törmännyt kovinkaan moneen henkilöön, joka olisi muuttanut Suomesta Tukholmaan 1700-luvulla, toisin päin muuttoa kyllä on tapahtunut useastikin.
Mutta Anna Greta ei kyllä näytä päässeen Tukholmaan asti, sillä hän asuu vuonna 1774 veljensä, korpraali Carl Georg Schmidtin ja tämän vaimon Catharina Öhrin taloudessa Raahen Savolahden kylässä yhdessä toisen siskonsa Maria Magdalenan kanssa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7631048
Edelleenkin, tätä myöhemmät vaiheet ovat hämärän peitossa, mutta jotakin Anna Margarethan kohdalla tuonne on merkitty, mitäköhän? Korpraali Carl Georg ja tässä rippikirjamerkinnässä näkyvä esikoistyttärensä Clara Margareta häviävät tämän rippikirjan jälkeen teille tietymättömille, kunnes viimein 26.12.1801 Rantsilassa kuolee kersantti Schmiedtin leski Catharina Öhrn. Siis, Carl Georg on kuollut jossakin, minulle tuntemattomassa paikassa, mutta leskensä Öhrn on oleillut Rantsilassa, muttei löydy seurakunnan rippikirjoista. Ainakin Carl Georg on ylennyt kersantiksi asti, mutta ilmeisimmin hän on kuollut suhteellisen nuorena.
Ja kun kerran olemme nyt analysoineet kummiluetteloita, otan tässä seuraavaksi käsittelyyn Carl Georgin lasten vastaavat. Ensiksi 21.3.1772 Raahessa syntynyt Clara Margaretha Schmidt:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5799387
Kummeina raatimies Abraham Nyberg ja hänen vaimonsa madame Christina Cassander, Pyhäjoen nimismies pitäjänkirjuri Carl Borg (Jean Sibeliuksen äidin sukua), mademoiselle Elisabeth Stenback (Saloisen kirkkoherran Thomas Stenbäckin tytär), käsityöläinen Johan Öhrn, Margaretha Junelia ja Carl Borg.
Sitten vielä Clara Margarethan veljen Carl Gustavin kastemerkinnät, hän oli syntynyt 18.6.1775 Raahen Savolahdessa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5799402
Kummeina näyttävät olevan aiemmin Rantsilan kappalaisena toiminut Johan Simelius joka nähdään jo Carl Ludvigin lasten kummina, nyt hän kylläkin kohonnut jo Raahen kirkkoherraksi ja nainut Anders Wilhelm Stierncreutzin lesken Hedvig Eleanora Lindegreenin, joka on toinen kummi. Lopuista kummeista en ole aivan varma, mutta nähdäkseni siellä on kaksi Simeliusta ja joitakin muita.
Todettakoon siis, että hivenen sekavasti Simelius-Stierncreutz sukurypäs on tiivistynyt entisestään ja Johan Simelius siis nainut omien tyttäriensä anopin Hedvig Eleanoran. Mielenkiintoisesti myös Carl Ludvigin poika Carl Georg näyttää olleen läheisissä väleissä Simeliusten kanssa ja hänen lastensa kummit tuntuvatkin edustavan paikallista säätyläisväestöä, joskin sillä lisällä, että nyt mukana on myös vaimonsa Catharina Öhrnin sukulaisia (mm. Clara Margarethan kummit Johan Öhrn ja Margaretha Juvenius, jonka äiti oli Carin Öhrn).
Toisaalta nämä kummiluettelot olivat jopa varsin arvattavissa ja eivät sisällä suuria yllätyksiä.
Carl Georg Schmidt:
Rumpali Pyhäjoen komppaniaan 1765, korpraali viimeistään 1772, varusmestari Kemi 18.10.1777, erosi 3.4.1781.
(Petanderin kirja Kungliga Österbottens Regemente 1721-1771)
Carl Georille syntyy Saloisissa avioton lapsi.
21.6.1767 21.6.1767 Tåkåla D:rn og.qvp. Walborg Johansd:r Carl
alkup - ALKUPKOMM: (Hon har bek. corpor. Carl Georg Schmidt vara b.fad., som det och sedan in för Rätta bekiende öfv. tygad.
joka kuolee,
18.6.1768 24.6.1769 b. Carl hosta 2
alkup - ALKUPKOMM: oä.
omainen: Carl Smidt
Catharina Öhrn oli muuttanut 26.4.1763 Pyhäjoelle, jossa luultavasti Carlin kanssa tapasivat.
Turusta:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14440
Olettepa te ahkeria! Kiitos siitä!
Ja sekasin, kuin Seppälän muorin sukat. Ainakin minä :)
Juuri ajattelin laittaa laittaa ihmisiä riviin.Vaimot miehelleen,lapset vanhemmilleen jne. mutta eipä onnistu näin aamutuimaan.
Kiva kuitenkin kun on monta ihmistä kiinnostunut samasta aiheesta.Asiat etenevät ja tulee keskustelua.Yksinään edetessä nämä pyörisivät vain omissa ajatuksissa.
Päivän pirsistykseksi! On sitä ennenkin osattu laittaa hymiöitä :)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vahto/rippikirja_1782-1794_ap/29.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vahto/rippikirja_1782-1794_ap/27.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vahto/rippikirja_1782-1794_ap/26.htm
Liekö papin teini-ikäinen pojankossi ollut asialla.Tylsää on ollut :rolleyes:
Ja sekasin, kuin Seppälän muorin sukat. Ainakin minä :)
Ohoh, ja taas kerran tuhtia tietoa löytynyt, suurkiitokset siitä!
Ja alkaa nämä Schmidtit mennä sekaisin minunkin päässäni, ei ihan hahmota kuka on kukakin ja ketkä voisivat olla sukua. Ennenkaikkea täytyy muistaa, että Schmidt ei ole mikään poikkeusellinen sukunimi ja siten kaikki Schmidtit tuskin ovat sukua keskenään, mutta nämä upseeri/aliupseerisuvut laittavat miettimään...
Ja sen mietinnän tuloksena syntyneet sekavat hypoteesini ovatkin teille tuttuja! :)
Lienette tietoisia tästä linkistä.Helpottaa kovasti kun tallentaa RK omalle koneelle niin hakutoiminnnolla on helppoa hakea tarvitsemaansa tietoa.
http://koti.kapsi.fi/~perttuveikko/doku.php
Toinen ,hyvä sivusto:
http://ilpoko.net/
Alimmainen uusi tuttavuus.
Kiitos.
Alimmainen uusi tuttavuus.
Kiitos.
Kuin myös. Toinen tuttu jo vuosien takaa, mutta alimmaiseen en ole törmännyt, suurkiitokset siitä!
Voisi tosiaankin olla ihan hyvä asettaa kaikki varmat Schmdtit sukutauluksi päivämäärineen, niin saisi jotain tolkkua tähän sekasotkuun.
Ajattelin käydä tänään läpi Henrik Gustaf Schmiedtin lastenlasten kastemerkinnät, saas nähdä tuleeko vastauksia vai vain uusia kysymyksiä.
Carl Georg Schmidt:
Rumpali Pyhäjoen komppaniaan 1765, korpraali viimeistään 1772, varusmestari Kemi 18.10.1777, erosi 3.4.1781.
(Petanderin kirja Kungliga Österbottens Regemente 1721-1771)
Carl Georille syntyy Saloisissa avioton lapsi.
21.6.1767 21.6.1767 Tåkåla D:rn og.qvp. Walborg Johansd:r Carl
alkup - ALKUPKOMM: (Hon har bek. corpor. Carl Georg Schmidt vara b.fad., som det och sedan in för Rätta bekiende öfv. tygad.
joka kuolee,
18.6.1768 24.6.1769 b. Carl hosta 2
alkup - ALKUPKOMM: oä.
omainen: Carl Smidt
Koska Carl Georg eroaa palveluksesta varusmestarina hän on todennäköisesti palannut palvelukseen yletäkseen kersantiksi juuri vaimonsa kuolinmerkinnän nojalla. Harmillisesti Petanderin kirja ei jatku ajallisesti aivan niin pitkälle, pitänee yrittää itse tutkia.
Toisaalta hänet mainitaan korpraalina jo 1767 tuon aviottoman lapsen kastemerkinnässä, joten Petander ei ole kovinkaan tarkka tässä kohtaa. Mieleniintoista kaikki tyynni.
Huomasit varmaan myös Kemin palvelupaikkana aika monta vuotta.
Minkä kuolinmerkinnän?
Yritän parhaillaan jäljittää Schmidtiä Kemin suunnasta, mutta äitienpäivän kunniaksi pitää kohta poistua ravintolaan ja jatkan tutkimusta vasta illemmalla.
Olin muistaakseni linkannutkin Carl Georgin lesken Catharina Öhrnin kuolinmerkinnän jo aiemmin, mutta saatan olla väärässä. Ehkä se oli Suku Forumin palvelinonnettomuudessa hävinneessä viestiketjussa?
Tässä se kuitenkin tulee uudemman kerran. Edesmenneen kersantti Smidtin leski Catharina Öhrn kuolee Rantsilassa 26.12.1801: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5815911
Olen aina olettanut Carl Georgin kuolleen noin vuoden 1795 paikkeilla, mutta se on pelkkää hypoteettista pohdintaa, jonka perusteita en valitettavasti tullut kirjanneeksi aikanani ylös... Tuon Catharinan kuolinmerkinnän lisäksi hän ei näytä löytyvän muista Rantsilan kirjoista ja siten olettaisin hänen kenties juuri muuttaneen Rantsilaan ennen kuolemaansa.
Mutta hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja minä nyt suuntaan hyvien ruokien ääreen!
Mitä merkit tarkoittavat Caisan,Annan ja Marian kohdalla .Sama merkki alempana Henrien kohdalla.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/naantali/rippikirja_1794-1802_ap/81.htm
Mitä merkit tarkoittavat Caisan,Annan ja Marian kohdalla .Sama merkki alempana Henrien kohdalla.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/naantali/rippikirja_1794-1802_ap/81.htm
Olen joissakin rippikirjoissa nähnyt, että noilla merkeillä liitetään perheitä toisiinsa, esimerkiksi juuri kun toinen perhe on kiilannut rippikirjan sivulla siihen väliin. Sen nojalla Henrik voisi olla Catharinan poika, mutta en nyt mene vannomaan, koska Naantalin rippikirjat ovat itselle täysin vieraita.
Tietääkö kukaan muu paremmin?
Furiiri Carl Georg Schmidt näyttää palvelleen Kemin komppaniassa korpraalin vakanssilla: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19182&pnum=165
Muuta en nyt pikaisella haualla ennen ravintolareissua löytänyt. Linkkaan tähän myös Carl Ludvig Schmiedtin viimeisen esiintymisen pääkatselmusluetteloissa 1758-59: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19181&pnum=17
Vääpeliksi kohonnut Carl Ludvig juuri ennen eroaan sotilasvirasta. Hänen virkansa näyttää sittemmin periytyneen Carl Magnus Stierncreutzille, josta on ollut puhetta jo useasti aiemmin. Valitettavasti siitä Carl Ludvigin synnyinpaikasta ei ole vieläkään mitään mainintaa.
Ne oli ne piirit silloin niin pieniä, että sitä ei ehkä kukaan tajunnut mihinkään kirjoittaa. Kun kaikki kuitenkin tiesi kenestä oli kyse. Ihmiset ei tajunneet tekevänsä historiaa.
Ei Carl Ludvig ajatellut, että joskus joku tietokoneella kirjoittaa hänen elämäänsä ylös.
Ja minulla oli kakku uunissa 10 minuuttia liikaa, kun vaan täällä kirjoittelen. On nyt sitten vähän kuiva kakku :)
Ne oli ne piirit silloin niin pieniä, että sitä ei ehkä kukaan tajunnut mihinkään kirjoittaa. Kun kaikki kuitenkin tiesi kenestä oli kyse. Ihmiset ei tajunneet tekevänsä historiaa.
Ei Carl Ludvig ajatellut, että joskus joku tietokoneella kirjoittaa hänen elämäänsä ylös.
Niin, näihän se menee. Ja etenkin upseeriston kohdalla pitää paikkansa se tosiasia, että kaikki tunsivat upseerien taustat, tavallisista ruotusotilaista ei sitten voinut olla yhtä varma. Heidän kohdallaan löytääkin useammin merkintöjä syntyperästä, joskus aika tarkastikin. Noh, ehkäpä jonkin muu lähde vielä yhdistää Carl Ludvigin muihin tuntemiimme Schmiedeihin, sukua hän kyllä heille on, sen verran osaan aavistella.
Sinänsä muuten mielenkiintoisesti Carl Ludvigin lasten kummeina toiminut Anna Randström, joka oli Johan Simeliuksen ensimmäinen vaimo ja tämän lasten äiti, oli itseasiassa Carl Ludvigin pojan Carl Georgin Catharina-vaimon täti. Catharina Öhrnin äiti oli tunnetusti Catharina Hansdotter Kindman, jonka äiti puolestaan oli kolmesti avioitunut Anna Carling. Anna Randström oli muistaakseni Anna Carlingin toisesta avioliitosta kauppias Johan Randströmin kanssa.
Emme siis voi oikeastaan poissulkea sitä vaihtoehtoa, että Carl Georg itseasiassa naitettiin läheisen säätyläisperheen sopivan ikäiselle tyttärelle. Vähintään voimme olettaa, että he ovat tunteneet toisensa jo pitkältä ajalta ja mahdollisesti ovat liikkuneet paljolti samoissa piireissä. En havainnut tätä seikkaa kuin vasta aivan äskettäin kun tarkastelin Kindman-sukua aivan muuhun asiaan liittyen.
Upseereilla oli sukunsa sukunimi.
Ruotulaisille annettiin uusi sukunimi. Niinkuin tämä meidän Halm.
Upseereilla oli sukunsa sukunimi.
Ruotulaisille annettiin uusi sukunimi. Niinkuin tämä meidän Halm.
Niin aivan, kuten tuo nimi Clara Margareta Schmidtin puolisolla Samuel Halmilla. Hänellekin nimi tuli Samuelia ruodussa edeltäneeltä sotilaalta Olof Halmilta, jonka poistuttua palveluksesta ruodun "perinyt" Samuel peri myös edeltäjänsä sotilasnimen joka sittemin jäi koko jälkeläisjoukon sukunimeksi. En ole täysin varma milloin Clara Margareta avioitui Samuelin kanssa, mutta oletettavasti heidän vihkimisensä ajoittuu suunnilleen samaan ajankohtaan kun Samuel astui sotilaaksi. Samuel on ruodussa 1796, joten avioliitto on ehkä solmittu suunnilleen samoihin aikoihin kun perheen esikoinen syntyy 1797.
Samuel Halm löytyy Pulkkilan rippikirjasta yhdessä vaimonsa kanssa 1796 heti sotilaaksi ryhdyttyään: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7649260
Samalla sivulla näemme myös Samuelin edeltäjän everstiluutnantin komppanian ruodussa nro. 4. Samuelin mainitaan tulleen Paavolasta 1795 ja sieltä me hänet löydämmekin ennen avioitumistaan ja sotilaaksi ryhtymistä isänsä Johan Wiitalan taloudesta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6358575
Samuel Johansson Wiitala, s. 10.10.1771 kuten Pulkkilan rippikirja antaakin ymmärtää. Kuten huomaamme, Samuel oli isänsä ties kuinka mones poika, joten sotilasura lienee ollut parempi vaihtoehto kuin veljien nurkissa asusteleminen tai renkinä käyskentely. Se kuitenkin pistää miettimään miten sellainen "pikkusäätyläinen" kuten Carl Georg Schmidtin tytär Clara Margaretha solmi avioliiton tällaisen talottomon ruotusotilaan kanssa. Kenties takana oli jotakin pakottavia tekijöitä, sitä emme voi tietää. Alenevaa säätykiertoa jokatapauksessa joka on aivan luonnollista ihka oikeiden säätyläistenkin tyttärille ja heidän lapsilleen.
Vielä Samuel Halm ruodussa 4 vuoden 1802 pääkatselmusluettelossa: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17379&pnum=41
Saako joku selvää tuosta pienestä tekstistä hänen sarakkeidensa loppupäässä? Erotan sanan sieltä, sanan täältä, mutten hahmota kokonaisuutta.
Halm nimen jäljille emme kuitenkaan voi Samuelin avulla päästä, pitäisi tuntea paremmin häntä ruodussa edeltäneen Olof Halmin taustoja ja hänen taas mainitaan tulleen Karjalasta. Kuka tietää...
Kävin läpi luutnantti Henrik Gustaf Schmiedtin lastenlasten kastemerkinnät löytämättä mitään suuria yllätyksiä, samanlaista säätyläisväestöä on lasten kummeina ollut kuin aiemmin on jo havaittu. Joukossa on sotilaita, pappeja ja muuta oppineistoa, sekä aviopuolisoiden sukulaisia.
Laitan tähän kuitenkin linkit kaikkiin löytämiini kastemerkintöihin ihan sen takia, jos joku muu havaitsee yhteyksiä, jotka eivät ole minulle tuttuja lähinnä karjalaisen säätyläistön huonon tuntemukseni takia.
Mainittakoon kuitenkin kaksi silmäänpistävä löytöä, joilla on jopa jotakin todellista merkitystä. Aivan ensiksi löysin furiiri/vääpeli Johan Henrik Schmidtin pojan Gerhard Johan Schmidtin kummina Anna Sophia Schmidtin ja Anders Hägrothin 10.6.1762 syntyneelle Immanuel-pojalle: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11565&pnum=5
Tämä lienee todiste siitä, että Gerhard Johan todennäköisesti oli Henrik Gustaf Schmidtin lasten sukulainen, todennäköisimmin juuri serkun lapsi.
Lisäksi samaisen Anna Sophian Virolahdella kastettu esikoispoika Andreas (syntynyt 20.6.1747) on saanut kummikseen muuan Georg Christopher Schmiedin: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6420641
Tämä kyseenomainen Schmied on ainakin minulle täysin tuntematon entuudestaan ja en pikaisella haualla löytänyt mitään lisätietoa hänestä tämän lisäksi. Hänkin voisi olla Schmidtin lasten serkku tai serkun lapsi, miksei setä tai jopa veli, joka kuuluisi tähän aiemmin mainittuun vanhempaan sisarussarjaan. Onko tämä kyseinen Georg Christopher kellekkään tuttu?
Mutta tähän päättyivätkin suuret oivallukseni ja kastemerkinnät eivät tuntuneet antavan paljon muuta selkeää lisätietoa Schmiedeistä.
Otto Henric Schmiedtin ja Maria Sophia Gallen lapset:
Henrik Gustav (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11565&pnum=17)
Catarina Elisabeth (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11565&pnum=28)
Georg Cornelius (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11565&pnum=40)
Carl Johan (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11565&pnum=57)
Maria Elisabeth (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11565&pnum=79)
Anna Sophia Schmiedtin ja Andres Hägrothin lapset:
Andreas (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6420641)
Gustaf (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6420648)
Georg (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6420663)
Catarina Elisabeth (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6420673)
Henrik Johan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6420695)
Otto Magnus (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11763&pnum=125)
Carl Gustaf (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11763&pnum=133)
Anna Gertrud (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11763&pnum=142)
Immanuel (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11565&pnum=5)
Wilhelm Cornelius (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11565&pnum=11)
Cornelius (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11565&pnum=18)
Hedvig Elisabeth Schmiedtin ja Johan Cornelius Linbomin lapset:
Henrik Johan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10567432)
Georg Cornelius (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10567438)
Gustav Adolf (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10567445)
Phillip Gerhard (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10572722)
Siinä ne sitten ovat, jos joku löytää jotakin mullistavaa, odotan lisätietoja innolla!
Laitetaan nyt vielä jatkoksi furiiri/vääpeli Henrik Johan Schmidtin jälkikasvun kastemerkinnät analysoituna tähän viestiketjuun. Samalla tajusin, että kun aiemmin oli puhetta Turun puutarharenki Henrik Smidtistä hän sopisi myös vääpeli Henrik Johanin pojaksi, tälläkin oli 1740 syntynyt Henrik poika. Siis puutarharenki oli ilmeisimmin joko korpraali Jören Schmidtin tai vääpeli Henrik Johan Schmidtin nuorimmainen, mene ja tiedä. Jos hän olisikin vääpeli Schmidtin lapsi, Henrik sopisi entistä paremmin Catarinan lapsen kummina Schmiedt/Schmidt-hypoteeseiheni ollen edelleen Carl Ludvig Schmidtin serkun tai veljen poika.
Onko kenelläkään tietoa kummankaan Henrik Schmidtin kuolemasta? Se lienee varmistava tekiä tässä "sopassa", vaikka toisaalta Perttelin Henrik on syntyjään hiukan lähempää kuin Pieksämäen Henrik, mutta kaikki on mahdollista.
Mutta Johan Henrik Schmidtin ja Brita Argillanderin lapsiin. Ensimmäisenä näyttää syntyneen 32.4.1729 Maria Helena: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604662
Hänen kummeinaan nähdään Nils Sahlberg, Johan Argillander, Jacob Tarron[?], Margaretha Plantin, Christina ja Ebba Elephant.
Toisena syntyy 1.4.1733 Helena Lovisa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604685
Kummeina tällä kertaa Gustav Jacob Tavastjerna, furiiri Gustav Falck, Ebba Hepskan[?], Helena Taval ja Margaretha Asp.
Sitten Brigitta, s. 28.4.1735: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604651
Kummeina kornetti Carl Hoppenstång ja Ebba Elephant.
Neljäntenä Gerhard Johan, s. 3.5.1738 (tämän me olemme jo nähneetkin): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604716
Kummeina mm. Jacob Schmidt ja Anna Lovisa Schmidt.
Viidentenä ja viimeisenä Henrik, s. 23.9.1740: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604734
Kummeina edelleen mm. Jacob Schmidt.
Edelleen näyttää entistä vahvemmin siltä, että ratsumestari Peter Schmidt ja luutnantti Henrik Gustaf Schmiedt olivat veljeksiä. Mutta sitten herää kysymys, kuka oli Georg Christopher Schmidt joka mainittiin Anna Sophia Schmiedtin lasten kummina?
Ritva Jurvanen mainitsi aiemmin Napuen taistelussa kaatuneen Porin rykmentin kapteeni Henrik Schmidtin. Yritin löytää hänestä lisää tietoa, mutta kaikki tuntuu olevan kovin kiven takana. Toisaalta myös Savon alueella vaikuttaneen Peter Schmidtin sanotaan kuolleen 1714, voisiko tässä olla jokin yhteys?
Porin rykmentin pääkatselmusluetteloista löytyy, että hän oli Kyrön komppanian kapteeni ja korkea-arvoisin upseeri. Hänet löytää mm. vuonna 1712 laaditusta luettelosta: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18457&pnum=186
Sekä täältä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18457&pnum=356
Mutta mitään muuta ei löytynyt, ei tietoa perheestä, ei mistään muusta. Toisaalta hän mielenkiintoisesti vaikuttaa juuri Kyrön alueella, jossa tapaamme Gustaf Johan Schmiedtin kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin. Olisiko kenelläkään saatavissa Porin rykmentin historiikkejä omissa lähikirjastoissanne? Kymenlaaksosta niitä ei ainakaan löydy ja kaukolainaamaan en aivan heti rupea.
Ja vielä tähän liittyen, Kaisa Kyläkoski kirjoittaa teoksessaan Flachsenius, muistiinpanoja sivulla 43 seuraavaa:
"Petter Schmidt liittyi Turun ratsuväkeen 1704. Hän kuoli Linnén kuvaamalla tavalla [ajoi heikkoihin jäihin ja hukkui] Torniossa 12.11.1714."
Liekö kyseessä sama Petter Schmidt jonka Georg Luther mainitsee artikkelissaan Helena Berendsin ensimmäiseksi aviomieheksi? En ainakaan usko, että kovinkaan montaa Petter Schmidtiä on kuollut samana vuonna, lisäksi kun molempien palveluspaikka on ollut ratsuväki. Sanoisin, että kyseessä on vääpeli Henrik Johan Schmidtin & sisarusten isä.
Lisäksi edellisessä viestissäni linkkaamassa toisessa pääkatselmusluettelossa mainitaan, että kapteeni Henrik Schmidt "permitterat till Åbo", joka toki pistää miettimään, olisiko tämä yhteys Petter Schmidtin ja Henrik Schmidtin yhteys? Toisaalta, Henrik Gustaf Schmidtin sanotaan olleen kotoisin Inkerinmaalta, mutta eihän se estä sitä, että mahdollinen veljensä Petter ja sukulainen Henrik olisivat Turussa?
Onko kenelläkään lähikirjastossaan Adam Lewenhauptin teoksia Karl XII:s officerare I ja II? Tuntuu nimittäin siltä, että sieltä saattaisi löytyä lisätietoa juuri näistä nimenomaisista 1714 kuolleista Schmidteistä. Katselin, että teos on tällä hetkellä myynnissä C. Hagelstamilla, mutta hinta on yhteissidoksella aika suolainen 350 euroa: http://www.hagelstam-antikvariaatti.fi/fi/shop/details/code/102240
Menee vähän yli oman budjettini yhden kirjan hinnaksi.
Bodniemi37
12.05.13, 22:03
Mutta Johan Henrik Schmidtin ja Brita Argillanderin lapsiin. Ensimmäisenä näyttää syntyneen 32.4.1729 Maria Helena: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604662
Hänen kummeinaan nähdään Nils Sahlberg, Johan Argillander, Jacob Tarron[?], Margaretha Plantin, Christina ja Ebba Elephant.
Nils Dahlberg, Jacob Tarvon,
Toisena syntyy 1.4.1733 Helena Lovisa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604685
Kummeina tällä kertaa Gustav Jacob Tavastjerna, furiiri Gustav Falck, Ebba Hepskan[?], Helena Taval ja Margaretha Asp.
Ebba Hestskou (Hästesko), Helena Tavast, Margareta Aspe
Edelleen näyttää entistä vahvemmin siltä, että ratsumestari Peter Schmidt ja luutnantti Henrik Gustaf Schmiedt olivat veljeksiä. Mutta sitten herää kysymys, kuka oli Georg Christopher Schmidt joka mainittiin Anna Sophia Schmiedtin lasten kummina?
Georg Christopher Schmidtin titteli näyttää olleen kääntäjä. Hän oli ilmeisesti hallintovirkamies, joka saattoi työskennellä Pietarissa. Pikkuvihan jälkeen muotoutuneen ns. Vanhan Suomen (johon Virolahtikin kuului) hallintojärjestelmää selostetaan oivallisesti Arkistolaitoksen Arkistojen Portissa, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Vanha_Suomi.
Ruotsin Riksarkivetin SVAR-yksikön sivustolta voi tutkailla myös Pietarin ruotsinkielisen P. Katarinan seurakunnan kirkonkirjoja. Palvelu on maksullinen, mutta tarvittavan katseluohjelman voi sivustolta ladata ilmaiseksi.
Terveisin,
Georg Christopher Schmidtin titteli näyttää olleen kääntäjä. Hän oli ilmeisesti hallintovirkamies, joka saattoi työskennellä Pietarissa. Pikkuvihan jälkeen muotoutuneen ns. Vanhan Suomen (johon Virolahtikin kuului) hallintojärjestelmää selostetaan oivallisesti Arkistolaitoksen Arkistojen Portissa, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Vanha_Suomi.
Ruotsin Riksarkivetin SVAR-yksikön sivustolta voi tutkailla myös Pietarin ruotsinkielisen P. Katarinan seurakunnan kirkonkirjoja. Palvelu on maksullinen, mutta tarvittavan katseluohjelman voi sivustolta ladata ilmaiseksi.
Terveisin,
Kiitoksia Ritva jälleen kerran täsmennyksistä ja korjauksista. Pitänee tarkastaa tuo SVARin palvelu Pyhän Katariinan seurakunnan osalta. Mielestäni kyseisen seurakunnan kirkonkirjat on myös mikrofilmeinä Mikkelissa, jos en nyt ihan väärin muista? Olisi tarpeellista löytää paikka Georg Christopherille Schmidtejen sukupuussa, senkin lisäksi kun miehellä on vielä Carl Ludvigin pojan Carl Georgin etunimi...
Carl von Linnén tarinalla Kaisa Kyläkoski tietysti viittaa Linnén tarinasarjaan Nemesis Divina, josta on olemassa M. J. Petryn erinomainen käännös. Uskallan lainata lyhyehkön tarinan teoksesta: Nemesis Divina (Edited and Translated with Explanatory Notes by M.J. Petry). Itseasiassa nyt vasta huomaan, että se antaa elämänkerran Peter Schmidtille ja varmistaa hänet luutnantti Henrik Schmidtin veljeksi. Hurjaa! Ja antaapa se vielä tiedon, että veljesten isä oli valtion virkamies Viipurissa. Vaan sopiiko Henrik Gustaf enää veljessarjaan mukaan, miksi kahdella veljellä olisi sama nimi? Ehkä hän onkin pikemminkin serkku tai jotakin vastaavaa. Sukua hän kyllä on, mutta...
Munster, son of the mayor of Åbo, his wife, lieutenant Schmidt and many others are at party, drinking deep into night.
Munster has had his fill, his wife gets him to bed and then dozes off.
Schmidt comes in and gets Munster to go upstairs and drink another round; he urges him to leave the room quietly so as not awaken his wife, and he does so.
Schmidt slips away from the group of drunken tipplers, strips off, lies down beside Munster's wife and copulates with her; she thinks he is her husband.
Munster drinks himself sober, goes to bed and wants to caress his wife. "My goodness. What again?" After she has responded thus and refused him, they realize what must have happened.
The wife is deeply disturbed and on the point of breaking down.
Schmidt finds it amusing, talks and boasts about it.
Some years later a wedding is to take place at Torneå, where Schmidt is stationed. The colonel is invited, but since he has to travel over the ice and the ice is not safe, he takes the precaution of having Schmidt accompany him in another sleigh, travelling parallel. When returning, however, the colonel decides that Schmidt can go ahead; he says he will follow once the post has been prepared.
Schmidt himself then drives onto weak ice; his batman surfaces but is unable to help him. Schmidt is unable to avoid drowning.
Proverbs 6: 29: So he that goeth in to his neighbour's wife; whosoever touchet her shall not be innocent.
Petryn mukaan kyseinen Munster on Johan Bernhard Munster ja raiskattu vaimo Christina Flachsenius. Hänen mukaansa Linnén tarinan on täytynyt tapahtua noin vuoden 1705 tienoilla, sillä Christina kuoli vuonna 1711 ja miehensä Johan Bernhard vuonna 1714.
Ja hän jatkaa Peter Schmidtin lyhyellä elämänkerralla:
Peter Schmidt (c. 1685-1714), son of civil servant at Viborg in south-eastern Finland, joined Åbo cavalry in February 1704, was promoted to the rank of second lieutenant, and to that of full lieutenant in December 1706. He married Helena Berends (c. 1687-1743), who after his dead remarried with major Konrad von Creutlein. --- His brother Henrik Schmidt (c. 1686-1714) was matriculated at the University of Åbo on February 18th of 1701, and in both 1703 and 1704 got into trouble in town on account of his debts. He later joined the Åbo infantry and in 1710 was appointed captain in the Björneborg infantry regiment.
In August 1713 Carl Gustav Armfelt (1666-1736) was put in command of the army in Finland which at the time consisted of some six thousand man. At the beginning of February 1714 a Russian force of eighteen thousand man, on express command of the czar, marched north out of Åbo in order to drive Armfelt's troops out of the country. The forces met at Storkyro, some twenty miles east of Vasa, on February 19th. In the opening move only Peter Schmidt's regiment of Åbo cavalry acquitted themselves well. The infantry in the center, which included Henrik Schmidt's Björneborg regiment and was under the direct command of Armfelt himself, although it had some initial success, was eventually borne by weight of numbers and harassed by the Cossack cavalry on its flanks. Henrik Schmidt was one of two thousand Swedes to fall. The Russian losses amounted about five thousand. Armfelt forced to get away as best as he could, gathered the remnants of his forces together again at Gammalkarleby, some sixty miles north. The Russians spent a couple of weeks plundering in the Vasa area, and then marched back south. In September Armfelt received orders from Stockholm to ship some of his troops to Umeå, and then move the main body north, back into Sweden around the Gulf of Bothnia via Torneå and Kalix.
It was in Torneå, on November 12th 1714 that Peter Schmidt met his end in the manner described by Linnaeus.
Näin ollen Peter ja Henrik Schmidt olisivat kumpainenkin maakuntatullitarkastaja Henrik Johansson Schmidtin ja Maria Johansdotter Tolpon Viipurissa syntyneitä poikia. Toisaalta Tolpot oliva tunnetusti turkulainen suku ja olettavimmin se oli Schmidtin veljesten side läntiseen Suomeen. Sanotaanko, että nyt monen Schmidtin keskinäiset sukulaisuussuhteet täsmentyivät, mutta samalla hämärtyi Henrik Gustaf Schmiedtin sukulaisuus tähän verkostoon. Hän ei loogisesti enää sovi kyseenomaiseen veljessarjaan (kaksi Henrikiä), mutta hän on edelleen mahdollinen serkku tai mahdollisesti sukulainen jonkun Schmidtin toisesta avioliitosta (joissakin tapauksissa olen nimittäin havainnut, että samannimisiä lapsia voi olla, jos he ovat eri avioliitoista). Toisaalta kapteeni Schmidtin asema Porin rykmentissä selittäisi miksi hänen sukulaispoikansa Gustaf Johan myöhemmin näyttää saaneen sotilasuransa hyvään alkuun entisen sukulaisensa rykmentissä ja ilmeisesti samassa komppaniassa. Toisaalta myös tämä voisi olla looginen selitys miksi vääpeli Henrik Johan Schmidtin poika Henrik palaisi puutarharenkiksi Turkuun, mutta se on edelleen vain hatara hypoteesi.
Carl Ludvigin asema tässä verkostossa on edelleen yhtä epävarma kuin ennenkin, mutta minun on todettava, että näyttää entistä todennäköisemmältä, että hän todella oli jonkun jo mainitun Schmidtin poika. Henrik Gustaf lienee yhä luontevin vaihtoehto (ja itseasiassa voisin jo sanoa, että Carl Ludvig oli hänen poikansa), mutta mielestäni emme voi poissulkea myöskään ratsumestari Jacob Schmidtiä tai hänen veljeään Henrik Johan Schmidtiä (joka on kyllä epätodennäköinen vaihtoehto avioitumisajankohtansa takia). Toisaalta kääntäjä Georg Christopher Schmidtin asema tässä sukuverkostossa voi vielä kohoto keskeiseksi avaimeksi koko sotkun avaamiseksi. Pitäisikö vihdoin ja viimein kääntyä myös tuomiokirjojen puoleen, jos sieltä löytyisi jotakin asiaa liippaavaa?
Lisäksi voisin hypoteettisesti asettaa aiemmin mainitun varusmestari ja korpraali Johan Schmidtin (vaimo Ulrica Påhlman) esimerkiksi luutnantti Henrik Schmidtin pojaksi. Mutta tässä kohtaa täytyy muistaa, että tietomme ovat edelleen aivan liian vajavaiset juuri Henrikin perheen osalta.
Bodniemi37
13.05.13, 05:25
Näin ollen Peter ja Henrik Schmidt olisivat kumpainenkin maakuntatullitarkastaja Henrik Johansson Schmidtin ja Maria Johansdotter Tolpon Viipurissa syntyneitä poikia. Toisaalta Tolpot oliva tunnetusti turkulainen suku ja olettavimmin se oli Schmidtin veljesten side läntiseen Suomeen. Sanotaanko, että nyt monen Schmidtin keskinäiset sukulaisuussuhteet täsmentyivät, mutta samalla hämärtyi Henrik Gustaf Schmiedtin sukulaisuus tähän verkostoon. Hän ei loogisesti enää sovi kyseenomaiseen veljessarjaan (kaksi Henrikiä), mutta hän on edelleen mahdollinen serkku tai mahdollisesti sukulainen jonkun Schmidtin toisesta avioliitosta (joissakin tapauksissa olen nimittäin havainnut, että samannimisiä lapsia voi olla, jos he ovat eri avioliitoista). Toisaalta kapteeni Schmidtin asema Porin rykmentissä selittäisi miksi hänen sukulaispoikansa Gustaf Johan myöhemmin näyttää saaneen sotilasuransa hyvään alkuun entisen sukulaisensa rykmentissä ja ilmeisesti samassa komppaniassa. Toisaalta myös tämä voisi olla looginen selitys miksi vääpeli Henrik Johan Schmidtin poika Henrik palaisi puutarharenkiksi Turkuun, mutta se on edelleen vain hatara hypoteesi.
Carl Ludvigin asema tässä verkostossa on edelleen yhtä epävarma kuin ennenkin, mutta minun on todettava, että näyttää entistä todennäköisemmältä, että hän todella oli jonkun jo mainitun Schmidtin poika. Henrik Gustaf lienee yhä luontevin vaihtoehto (ja itseasiassa voisin jo sanoa, että Carl Ludvig oli hänen poikansa), mutta mielestäni emme voi poissulkea myöskään ratsumestari Jacob Schmidtiä tai hänen veljeään Henrik Johan Schmidtiä (joka on kyllä epätodennäköinen vaihtoehto avioitumisajankohtansa takia). Toisaalta kääntäjä Georg Christopher Schmidtin asema tässä sukuverkostossa voi vielä kohoto keskeiseksi avaimeksi koko sotkun avaamiseksi. Pitäisikö vihdoin ja viimein kääntyä myös tuomiokirjojen puoleen, jos sieltä löytyisi jotakin asiaa liippaavaa?
Lisäksi voisin hypoteettisesti asettaa aiemmin mainitun varusmestari ja korpraali Johan Schmidtin (vaimo Ulrica Påhlman) esimerkiksi luutnantti Henrik Schmidtin pojaksi. Mutta tässä kohtaa täytyy muistaa, että tietomme ovat edelleen aivan liian vajavaiset juuri Henrikin perheen osalta.
Carpelanin mukaan Henrik Gustaf Schmied syntyi Inkerinmaalla... Johan Munster ja (naimattomana kuollut?) Henrik Schmidt, http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut/Napue_1714.htm, löytyvät ylioppilasmatrikkelista, hlöt 2581 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2581) ja 4582 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4582). Schmidtin veljesten Katarina-sisaresta tuli Pyhtään kirkkoherran Johan Gråå nuoremman (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2376) pso 2:o.
Terveisin,
Carpelanin mukaan Henrik Gustaf Schmied syntyi Inkerinmaalla... Johan Munster ja (naimattomana kuollut?) Henrik Schmidt, http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut/Napue_1714.htm, löytyvät ylioppilasmatrikkelista, hlöt 2581 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2581) ja 4582 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4582). Schmidtin veljesten Katarina-sisaresta tuli Pyhtään kirkkoherran Johan Gråå nuoremman (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2376) pso 2:o.
Terveisin,
Näinhän Carpelan väittää, mutta ei Inkerimaalainen alkuperäkään voi estää Henrik Gustafin sukulaisuutta näihin muihin. Haluaisin nähdä Carpelanin lähteen, kun luutnantti Schmiedt sopisi varhaisten asuinpaikkojensakin nojalla Viipurilaiseen Schmidt sukuun. Toisaalta kun hän ei nyt ole Peter Schmidtin veli, voimme täysin vapaasti olettaa hänen syntyneen missä tahansa.
Maakuntatullitarkastaja Henrik Johansson Schmidt taas on ilmiselvästi Viipurin kauppiassukuihin lukeutuvaa Schmidt-sukua ja sopisi esimerkiksi tämän Johannes (Hans) Schmidtin veljeksi: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2319
Toisaalta myös Henrik Gustaf Schmidt sopisi esimerkiksi edellämainitun Hans Schmidtin sedän Henrik Hansson Schmidtin (k. 1697) nuorimmaiseksi pojaksi. Tyttärensä Beata Schmidt lieneekin teille tuttu. Viipurin Schmidtit pitäisi olla helppo jäljittää Juusteen-kytkentöjensä kautta.
Bodniemi37
13.05.13, 09:47
Näinhän Carpelan väittää, mutta ei Inkerimaalainen alkuperäkään voi estää Henrik Gustafin sukulaisuutta näihin muihin. Haluaisin nähdä Carpelanin lähteen, kun luutnantti Schmiedt sopisi varhaisten asuinpaikkojensakin nojalla Viipurilaiseen Schmidt sukuun. Toisaalta kun hän ei nyt ole Peter Schmidtin veli, voimme täysin vapaasti olettaa hänen syntyneen missä tahansa.
Maakuntatullitarkastaja Henrik Johansson Schmidt taas on ilmiselvästi Viipurin kauppiassukuihin lukeutuvaa Schmidt-sukua ja sopisi esimerkiksi tämän Johannes (Hans) Schmidtin veljeksi: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2319
Toisaalta myös Henrik Gustaf Schmidt sopisi esimerkiksi edellämainitun Hans Schmidtin sedän Henrik Hansson Schmidtin (k. 1697) nuorimmaiseksi pojaksi. Tyttärensä Beata Schmidt lieneekin teille tuttu. Viipurin Schmidtit pitäisi olla helppo jäljittää Juusteen-kytkentöjensä kautta.
Carpelanin matrikkeleita olen kaukolainannt tarvittaessa täkäläisen kirjaston kautta. Henrik Gustaf Schmiedin titteleiksi olen harmittavan epätarkasti aikoinaan merkinnyt kapteeni Reijerin komppanian vänrikki, Inkerinmaan jalkaväkirykmentin luutnantti.
Viipurin sukuja taitaa olla helpointa jäljittää J. W. Ruuthin ja Gabriel Laguksen paikallishistorioiden avulla. Viimeksi mainittu kirjoittaa teoksensa suomennetussa versiossa Kuvauksia Wiipurin historiasta II:1, Saksalainen aines (s. 29) Petter ja Henrik Schmidtin isoisästä näin: "Sukulaisuussuhteessa viipurilaisen suvun kanssa oli tuskin tullimies Johan Paavalinpoika Schmidt, nainut Anna Hannuntr Thesleffin. Heidän pojastansa Henrik Juhananpoika S:istä tuli pikkutullien tarkastaja Wiipuriin."
Terveisin,
Lukuapua!
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5813954
Mitä lukee huomautuksena Anna Lisalla?
Lukuapua!
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5813954
Mitä lukee huomautuksena Anna Lisalla?
Aika suheroa, mutta oisko fr. Sotkamo m. Febr. tai jotakin vastaavaa? En tiedä.
Anna Lisan rippikirjamerkinnöistä päätellen hän on tullut jostakin 1794, siis miksei Sotkamosta?
Ja a mitähän lie siellä tehnyt! Olen koettanut jäljittää tämän kolmikon seikkailuja mutta mitään merkittävää ei ole löytynyt paitsi se kummi.
Ja a mitähän lie siellä tehnyt! Olen koettanut jäljittää tämän kolmikon seikkailuja mutta mitään merkittävää ei ole löytynyt paitsi se kummi.
Heh, nii-in, hakuammuntaahan tämä osakseen on. Olisiko muiden tytärten vaiheissa vihjeitä mihinkään suuntaan?
Catharinan tytär Maja Caisa (Maria Catharina) näyttää avioituneen 13.7.1800 Jacob Olofsson Sjöholmin kanssa. Liekö tuossa mitään?
Kiitos! Kaikki tieto on valttia. Koetan "maadottaa" näitä ihmisiä tähän hetkeen.Tiedä vaikka naapurissa asuisivat heidän jälkeläisensä. Osan jo tiedänkin. Yksi lukkarin jälkipolven edustajista on tunnettu gospel laulaja. Varmaan Suomen kuuluisin. Nimeään en tietenkään voi kertoa näin yleisesti.
Amerikassa asuu runsaasti suvun jälkipolvia, mm. sukunimien Fingeroos, Kaleva, Zimmerman ja Waltee alla. Nämä eivät ole mitään salaisuuksia, mutta elävien etunimiä en voi toki mainita.
Myös sellaiset sukunimet kuin Verkkoperä ja aiemmin mainittu Halm kuuluvat kaikki sukupiiriin. Tietääkseni kaikki elossa olevat Halmit ovat tämän sukuryppään jälkeläisiä. Ja viittaan siis tietenkin suomalaisperäisiin Halmeihin.
Carpelanin matrikkeleita olen kaukolainannt tarvittaessa täkäläisen kirjaston kautta. Henrik Gustaf Schmiedin titteleiksi olen harmittavan epätarkasti aikoinaan merkinnyt kapteeni Reijerin komppanian vänrikki, Inkerinmaan jalkaväkirykmentin luutnantti.
Viipurin sukuja taitaa olla helpointa jäljittää J. W. Ruuthin ja Gabriel Laguksen paikallishistorioiden avulla. Viimeksi mainittu kirjoittaa teoksensa suomennetussa versiossa Kuvauksia Wiipurin historiasta II:1, Saksalainen aines (s. 29) Petter ja Henrik Schmidtin isoisästä näin: "Sukulaisuussuhteessa viipurilaisen suvun kanssa oli tuskin tullimies Johan Paavalinpoika Schmidt, nainut Anna Hannuntr Thesleffin. Heidän pojastansa Henrik Juhananpoika S:istä tuli pikkutullien tarkastaja Wiipuriin."
Terveisin,
Vierailen kirjastossa huomenna ja aion hankkia Carpelanin ja Lewenhauptin matrikkelit jotenkin käsiini. Porin rykmentin historiakin voisi olla kätevä hankinta. Tarkastan Viipurin historiat kunhan pääsen simuloimaan, ne ovat siellä hyllyssä.
Edelleen jos jollakin on Lewenhaupt lähistöllä, Schmidtien tiedot sieltä voisi tarkistaa.
Helsingin kappaleet Lewenhauptista ovat lainassa.
Kauniaisista löytyisi käsikirjastosta.
Kauniaisista löytyisi käsikirjastosta.
Asuisipa pääkaupunkiseudulla niin kaikki lähteet olisivat lähellä. Mutta ainakin minun ulottumattomissani näyttävät nämä Lewenhauptit olevan. Onnistuuko keneltäkään teiltä Kauniaisten visiitti?
Carpelanin saan minä tarkistettua jo huomenna. Tai näköjään en koska joku on lainannut kirjan tänään...
Jöran Jörasson Kurikan suvun myöhempiä vaiheita löytyy kirjasta "Karhukankaan Koskelat vuosina 1500-1970.
Ja nyt pääsin käsiksi useampaan matrikelliin, jonka myötä tänään saamme oikein todellisen ryöpyn matrikkeleista poimittua tietoa Schmidt-nimisistä upseereista. Aloitan Adam Lewenhauptin Karl XII:s officerarella, jonka tietoja sain erittäin onnekkaasti Juhani Pesulta. Suurkiitokset vielä kerran hänelle tästä avusta!
Lewenhauptissa heita [Henrik Gustaf Schmiedteja] on perati ja epailyttavasti kaksin kappalein:
1) Schmidt , Henrik Gustaf, f. 1683 i Ingermanland; kom i tjanst 1700; lojtn. vid Ingermanlandska inf.-reg. 1710; fangen s.a. 15/6/
vid Viborg; hemkom 1722 i maj; avsked s.a. 7/7. Strider: Systerbäck, Neva, Viborg; sarad i axeln. (L.M.)
2) Schmidt, Henrik Gustaf, fanrik vid Ingermanlandska inf.-reg. 1704 1/4; lojtn, vid Abo lans fordubbl. kav.reg. 1706/4; kapten vid Bjorneborgs lans inf.-reg. 1709/11; fangen 1710 15/6 vid Viborg; hemkom; levde 1741 i Fredrikshamn. (R. L.)
Erityisesti tuo vangiksijoutuminen Viipurissa samana paivana pistaa kylla pohtimaan, onko kyseessa yksi ja sama henkilo?
Olen tormannyt vastaavaan esim. Olof Carianderin/Karianderin kohdalla. Sekaannus on toimittajalle sattunut siita syysta, etta
lahteet ovat eri.
Minä olettaisin, että kyseessä on yksi ja sama Henrik Gustaf Schmiedt, senkin lisäksi, että Porin rykmentti palvelupaikkana myös hänellä tuntuisi liittävän kaikki Schmidtit toisiinsa.
Lisäksi Lewenhauptista poimitut Peter ja Henrik Schmidtin tiedot:
Schmidt, Henrik, kapten vid Abo lans fordubbl. inf.-reg; premiarkapten vid Bjorneborgs lans ord. inf.-reg. 1710 11/11; stupade 1714 19/2 i slaget vid Storkyro
Schmidt, Peter, bror till ovannämde Henrik S.; kornett vid Abo lans ord. kav.-reg. 1704 /2; sekundlojtnant.darst. 1705; premiarlojtn. darst. 1709 / 12; ryttm. darst. 1714; drunknade s.a. 12/11 under en resa till Tornea. - G.m. Helena von Berends. d. 1743.
Sitten sain käsiini C-B. J. Petanedrin teoksen Kungliga Österbottens regemente 1723-1771, josta löytyi tieto, että Pohjamaalla on palvellut kolme Schmiedtiä. Ensiksi tietenkin meidän vanha tuttumme Carl Ludvig Schmiedt, tämän poika Carl Georg Schmidt ja vielä sen lisäksi H. G. Schmiedtin poika kersantti Gustaf Johan Schmiedt! Katsokaapa vielä ne päivämäärät, jolloin Carl Ludvig ja Gusta Johan ovat astuneet palvelukseen. Sattumaako? Tuskinpa, tässä voi olla viimeinen todisteemme herrojen veljeydestä... Gustaf Johan siis palveli Majurin komppaniassa ja erosi palveluksesta 1749, jonka jälkeen hän näyttää vaikuttaneen Maksamaan pitäjässä, niimpä hän mahdollisesti siirtyi silloin Porin rykmentin palvelukseen. Toisaalta Majurin komppanian asemapaikka oli ilmeisesti Isossakyrössä, ei kovin kaukana Porista.
Petanderin tiedot (toistan osaksi vanhaakin):
"Schmiedt, Gustaf Johan
Fur. vid Kymmene gårds batl; för. i majk. vid Österbottens reg. 26.10.1741; serg. 30.6.1744; avsked 17.4.1749."
"Schmidt, Carl Georg
Trumsl. vid Pyhäjoki k. 1765; korpr. senast 1772; rustm. vid Kemi k. 18.10.1777; avsked 3.4.1781."
"Schmidt, Carl Ludvig
Korpr. vid övlk. 24.9.1741; rustm; fur. 23.11.1742; för. 1757; serg. 1759; avsked 13.8. s.å."
Lisäksi itse leipätekstissä mainitaan, että kersantti Gustaf Johan Schmidt oli yksi niistä upseereista, jotka antautumisen jälkeen siirtyivät armeijan mukana Ruotsiin 1743-1744, joka toisaalta selittää Gustaf Johanin poissaolon Suomen kirkonkirjoista.
Wirilanderin upseerimatrikkeliin en vielä päässyt käsiksi, mutta hänen Suomen armeijan sotilasvirkamiehistön 1718-1810 virkatalonhaltijain luettelot antavat tiedot Pieksämäen furiiri/vääpeli Henrik Johan Schmidtin oleskelusta Puumalan Lampilan Honkaniemen sotilasvirkatalossa katselmuskirjurin vakanssilla 8.12.1719-30.8.1723.
Lisäksi Wirilanderin sotilasvirkamiehistös virkataloluettelo mainitsee muuan Porin läänin jalkaväkirykmentin rykmentinvälskärin vakansilla palvelleen Herman Kristian Schmidtin, joka piti Mouhijärven Kairilan Horolan virkataloa 21.9.1743-30.5.1787.
Kyseinen Herman Kristian Schmidt puolestaan oli tunnetusti ilmeisimmin syntynyt Tallinnassa ja mahdollisesti Pälkäneen hevosenkengittäjä Johan Christopher Schmidt (vaimo Maria Sophia Barck) oli hänen veljensä. Siitä en tiedä, ovatko sukua meidän tutkimillemme Schmidteille, mutta tuo nimi Christopher pistää silmään, kuten Juhani Pesu minulle osoitti. Catarina Freidenfeltin isoisä oli majuri Christoffer Freudeberg ja onpa meillä myös kääntäjä Georg Christopher Schmidt...
Todettakoon vielä, että Gustaf Johan ja Carl Ludvig näyttävät saapuneen samalla kertaa (lue samaan aikaan) Pohjanmaalle ja sittemmin saaneet vakanssit Pohjanmaan rykmentistä, joka kyllä puhuisi entistä vahvemmin poikien veljeyden puolesta.
Jos teemme yhteenvedon ja yhdistämme rohkeasta Lewenhauptin kaksi Henrik Gustaf Schmidtiä, saamme hänelle seuraanvalaisen palvelushistorian:
Schmidt, Henrik Gustaf (syntynyt noin 1683 Inkerinmaan)
astui palvelukseen 1700, vänrikki Inkerinmaan jalkaväkirykmentissä 1.4.1704; luutnantti Turun ratsuväkirykmentissä huhtikuussa 1704; kapteeni Porin jalkaväkirykmentissä marraskuussa 1709; luutnantti Inkerinmaan jalkaväkirykmentissä 1710; vangittu 15.6.1710 Viipurissa; vapautui toukokuussa 1722; erosi palveluksesta 7.7.1722. Taistelut: Siestarjoki, Neva, Viipuri; haavoittui olkapäähän; elossa Haminassa 1741.
Siispä, kun yhdistämme tähän muut tietomme, huomaamme, että kaikki osuu hyvin kartalle. Palvellessaan Inkerinmaalla hän on kihlautunut Catharina Freidenfeltin kanssa, jonka sitten vei vaimokseen 28.12.1704 Hiitolassa, siellä syntyy yksi lapsi ja Henrik Gustaf siirtyy Turun kautta Poriin, josta puolestaan takaisin Inkerinmaan rykmenttiin. Hänet vangitaan Viipurin taistelussa 1710 ja vaimonsa Catharina jää raskaaksi, synnyttäen pojan Gustaf Johanin 1711 (tosin vangitsemisajankohta ja Gustaf Johanin synnyinpäivä Vähässäkyrössä kertoisivat sen puolesta, että H. G. ei ollut hänen isänsä, mutta ehkä tämä on vain virheellistä tietoa ja Gustaf Johan olikin syntynyt vaikkapa 1710).
Henrik Gustaf vapautuu toukokuussa 1722 ja pariskunta kohtaa jälleen toisensa, saaden nuoremmat lapsensa, joista vanhin olisi Carl Ludvig (syntynyt noin alkuvuodesta 1723?), seuraava Otto Henric (syntynyt siihen perään 1723 tai 1724, mutta ei missään tapauksessa 1718) ja sitten vuosikymmenen lopussa kaksi tytärtä Anna Sophia ja Hedvig Elisabeth. Ajallisesti 17-vuotias Carl Ludvig olisi juuri sopivassa iässä astuakseen palvelukseen vuonna 1740/1741 ja toisaalta kymmenisen vuotta vanhempi isoveljensä Gustaf Johan oli ennättänyt jo aloitta palveluksensa Kymenkartanon pataljoonassa muutamaa vuotta aiemmin. Tässä vaiheessa perhe asuu Haminassa, joka on sopivan lähellä Kymenkartanoa ja toisaalta luonteva paikka pysyä poissa näköpiiristämme. Sieltä Gustaf Johan ja Carl Ludvig suuntaavat yhdessä Pohjanmaalle ja Henrik Gustaf itse siirtyy omistamaansa kartanoon Ruokolahden Ojalassa vuonna 1745 yhdessä vaimonsa ja nuorempien lastensa kanssa.
Ja että miksikö Otto Henrik olisi Carl Ludvigia nuorempi, noh hänhän avioituu Maria Sophia Gallen kanssa vasta 1763, jonka puolesta hän voisi olla syntynyt vaikka 1728 mitä siihen tulee.
Tai näin se voisi teoriassa mennä, katsellaan nyt sitten vielä lisätodisteita...
Ei löydy näitä meidän Schmidtejä Haminasta tai Vehkalahdelta, vaikka kävin rippikirjat läpi. Tosin Vehkalahden kohdalla täytyy myöntää, että sen suheron seasta voi hyvin jäädä muutama Schmidt huomaamatta.
Löytyi kuitenkin muuan Joachim Schmidt, joka on aviossa Catharina Margareta Blankin kanssa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6845380
Ja sitten vielä joku Anna? Schmidt: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6845289
Vaan, onko kellään ideoita?
Urakkavauhti :) Pitää kohta ottaa Suomen kartta ja laittaa nuppineuloja jotta hahmottaa suvun liikut!
Otetaan vielä samalla muutama ote Viipurin kaupungin historia osa II:stä, sivuilla 91-93 kerrotaan Viipurin saksalaisperäisistä suvuista:
Eräitä kansallistuneita ulkomaisia mahtisukuja: Freset, Schmidtit ja Thesleffit
Viipuriin muuttaneiden muukalaisten elinkeinonharjoittajien jälkeläiset jo tavallisesti laskettiin "hyviksi viipurilaisiksi". Huomattavimmat niistä suvuista, jotka olivat jo "Suomeen suopuneet", olivat saksalaisten osalta Freset, Schimidtit ja Thesleffit. Fresen suku oli monen mielestä arvokkain ja sitä sanottiinkin välistä "suureksi suvuksi".
[- - -]
Schmidt-suvun suomalainen haara lähti raatimies Herman Schmidtistä, josta tuli "kokonaisen raatimiessuvun kantaisä", kuten Gabriel Lagus huomauttaa. Herman Schmidtin poika oli pormestari Hans Schmidt (kuollut 1688), joka oli "lankoudessa puolen kaupungin kanssa" ja "riidassa toisen puolen kanssa". Toinen poika oli raatimies Henrik Schmidt, joka taisteli raadissa istuvia muukalaisia vastaan ennen raatiherraksi tuloaan. Kolmas poika oli raatimies Hans Schmidt, joka joutui eroamaan virastaan sotavuonna 1706 lähdettyään pakoon piiritetystä Viipurista. Schmidtin puolue, johon kuului laajan suvun lisäksi paljon "suojatteja" ym., oli jonkin aikaa Viipurin mahtavin suku. "Varsinaisena raatipuolueena" tämä suku usein joutui asettumaan "ulkomailla syntyneiden" puolelle.
Saksalais-skotlantilaiseksi sanottu Thesleff-suku juurtui sekin voimakkaasti 1600-luvun Viipuriin. Suvun viipurilainen haara nousi mahtavuuteen etenkin tuomiorovasti Claudius Thesleffin ja asessori Peter Thesleffin ansiosta. Viimeksimainitun poikia olivat maaherra Johan Thesleff (aateloituna Stiernstedt) ja Viipurin viimeinen Ruotsin vallan aikainen pormestari peter Thesleff. Tämä arvossapidetty suku näyttää olleen tavallaan Schmidt-suvun vastapainona. Tämä näkyi siten, että Schmidtien vastustajat liittyivät tuomiorovasti Thesleffiin. Kun maaherra Falkenberg 1682, jolloin "koko kaupunki oli jakautunut kahteen puolueeseen", suositteli Johan Thesleffiä eikä suinkaan Schmidtiä oikeuspormestariksi, hän perusteli kantaansa todeten, että Thesleffkin oli kotimainen mies "eikä liitossa kenenkään kaupungin asukkaan kanssa".
Emme sitten tiedä, olivatko meidän tutkimamme Schmidtit kuitenkaan Viipurin Schmidtejä, mutta ainakin Thesleffeille he olivat sukua. Peter ja Henrik Schmidtin isoisästä tullimies Johan Schmidistä on tässä kirjassa vain yksi maininta, jossa hänet listataan Viipurin meritullin päälliköksi, meritulli-inspehtoriksi, joten sinänsä virkansa puolesta hän voisi olla Viipurin "korkeita Schmidtejä". Voimme hypoteettisesti olettaa Johan Schmidtin ja Anna Thesleffin myös Henrik Gustaf Schmidtin isovanhemmiksi, mutta kuka sitten olisikaan Henrik Gustafin isä?
Anna Thesleff olisi siis tässä mainitun Claudius Thesleffin nuorin(?) sisar ja sitä kautta avioliitto olisi saattanut edeltää sukujen "vihaa". Toisaalta, tässä Viipurin historiassa esitetty Schmidtien polveutuminen on täysin absurdi ja sekava, sillä A) Herman Schmidt ei kyllä ollut Schmidt suvun kantaisä, vaan Hans Schmidt vanhin, jolla ei ollut kahta Hans-nimistä poikaa vaan ainakin pojat Henrik ja Hans, joista molemmilla taisi taas olla Hans-nimiset pojat.
Toisaalta kun aiemmin on mainittu Kristina Schmidt, Pyhtään kirkkoherran puoliso Henrik ja Peter Schmidtin siskoksi pitää taas pysähtyä vähän miettimään. Jokin tässä kokonaisuudessa nimittäin edelleen mättää etenkin Viipurin Schmidtien keskinäisten sukulaisuussuhteiden kohdalla. Ilmeisesti samannimiset henkilöt ovat laittaneet jo entisaikojen tutkijat sekaisin ja sotkuja on yhä heidän jäljiltään selvittävänä. Johan Pålsson Schmidtin isä Pål (Paul) Schmidt voisi kuitenkin sen sijaan sopia vaikkapa vanhimman Hans Schmidtin pojaksi...
Siis hiukan selkeyttäen Viipurin Schmidtien keskinäinen sukupuu näyttää kutakuinkin tältä:
Hans Schmidt vanhempi, (raatimiehenä 1626-1649, kuollut noin 1650)
puoliso Catharina Hansdotter Cröell
Lapset:
Hans Schmidt nuorempi, (raatimiehenä 1659-1670, pormestarina 1670-1685, kuollut 1688)
puoliso Beata Ruuth, parilla lapset Hans (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2319) ja muita, toisaalta heidän lapsekseen väitetään myös tuota historiikin 1706 Viiprusita paennutta Hans Schmidtiä, joka tosin varmaankin oli hänen veljensä lapsi.
Henrik Schmidt, (raatimiehenä 1683-1695, valtiopäivämies, kuollut viimeistään 1700)
puoliso Margareta Mums, parin lapsia oli Helsingius-suvun kantaäiti Beata Schmidt (http://www.genealogia.fi/genos/4/4_99.htm)
Sitten Viipurissa vaikuttaa samaan aikaan myös raatimies Haquinus (Håkan) Schmidt (raatimiehenä 1650-1667, puoliso leskenä 1669), jonka puolisi oli Elisabet Berg ja lapsia ainakin tervakirjuri Jacob Schmidt (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2175) ja ehkä Håkan Schmidt nuoremman isä Johan Schmidt (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U463). Ajallisesti tämä Haquinus sopisi juuri vanhimman Hans Schmidtin pojaksi, kuten myös meidän tullimiehemme Johanin mahdollinen isä Påhl Schmidt. Toisaalta Påhl oli oletettavimmin syntynyt noin 1610-20 -luvuilla ja voisi mahdollisesti olla jopa vanhimman Hansin veli, tiedä häntä kun koko Påhlia ei näytä olevan historiikeissä tai internetissä.
Viipurin pormestarina on vielä Peter Henrik Schmidt (pormestarina 1790-1793, syntynyt 1751), jonka isä oli edellämainitun 1706 karanneen Hans Schmidtin poika Hans Henrik Schmidt. Mutta, sekavaksi tosiaankin menee ja siksi onkin kysyttävä, mihin Henrik Gustaf Schmidt sopisi tai edes Johan Påhlsson Schmidt?
Onko tätä henkilö jo käsitelty? Sara Cath. Schmidt
Haapavesi - kastetut
Äidin sukunimi: SCH => Schmidt
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti
6.2.1801 8.2.1801 H:r ingen. Fred. Tesslair Sara Cath. Schmidt
30-35 Lapsi: Sara Fredrika Doroth
27.4.1804 29.4.1804 Ing.h:r Fredric Tesslair Sara Cathar. Schmidt 30-35 Lapsi:Edla Lovisa
Mouhijärvi - vihityt
Miehen sukunimi: TESSLAIR => Tesslair
Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
14.2.1792 - Ingenieur Fredric Tesslair Madem Saara Cathar. Schmidt Horola
Mouhijärvi - vihityt
Miehen sukunimi: TESSLAIR => Tesslair
Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
14.2.1792 - Ingenieur Fredric Tesslair Madem Saara Cathar. Schmidt Horola
Sara Catharinaa ei ole mainittu, mutta hänen isänsä oli eilen puheeksi otettu Mouhijärven välskäri Herman Christian Schmidt, Sara siis liittyy Mouhijärvi/Pälkäneen Schmidt-sukuun jonka sukulaisuudesta muihin ei vielä liene takeita.
Mutta kuten mainittu, meillä on jo Georg Christopher Schmidt, joten ehkäpä myös Johan Christopher? Sinänsä Johan Christopher Schmidt ja tämän mahdollinen veli Herman Christian olivat syntyneet 1700-luvun ensivuosina, joten he sopisivat toki esimerkiksi Henrin Gustafin lasten serkuiksi. Jos Georg Christopherin ikä selviäisi, voisimme leikkiä myös hänen perhesuhteillaan, mutta oletetaan hänet nyt vaikka Henrik Gustafin veljeksi ja sitä kautta tämän Mouhijärven joukkion esi-isäksi?
Juhani Pesulta vielä Gustaf Johan Schmidtin palvelustiedot Wirilanderin sotilasvirkatalomatrikellista:
Gustaf Johan Schmidtin komennuspaikat:
varusmestari, Vehkalahti, Mantlahti - 29.12.1733-8.4.1737
majoittaja, Anjala, Ummeljoki - 8.4.1737-20.12.1739
majoittaja, Ruokolahti, Soinila - 20.12.1739-20.10.1741
lippumies, Rautjarvi, Vahikkala - 20.10.1741-(3.3.1742)
lippumies, Isokyro, Orismala, Kannasto - 26.10.1741 (KymJP:sta) - 16.5.1742.
kersantti, Vahakyro, Haarajoki, Takkula 16.5.1742 - 17.4.1749 (jolloin erosi)
Pikaisella haualla nämäkään eivät näytä antavan lisätodisteita, kun Vehkalahdelta tai Anjalasta ei ole näin varhaisia kirkonkirjoja ja muutkin ovat ilmeisimmin umpikujia. Ainakin mielenkiintoisesti Gustaf Johan yhtäkkiä siirtyykin (tietenkin Hattujen sodan alla) Pohjanmaan rykmenttiin samaan aikaan, kuin Carl Ludvigin. Juuri Hattujen sodan puhkeaminen 1741 siirsi upseeristoa pois Vanhan-Suomen alueelta ja siten varmasti voi olla osasyy siihen, miksi Carl Ludvigin loppujen lopuksi päätyi Limingaan, kauas kotiseuduistaan. Toivotaan, että löytyisi vielä jokin maininta Henrik Gustaf Schmidtistä lapsineen aikaväliltä 1720-1740, niin ehkä saisimme sen viimeisen kaipaamamme todisteen ja voisimme päättää tutkimuksen Carl Ludvigin osalta.
Muita Schmidtejä toki riittää!
Bodniemi37
15.05.13, 12:40
Ja sitten vielä joku Anna? Schmidt: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6845289
Vaan, onko kellään ideoita?
Annan puoliso oli ilmeisesti Narvasta Suomeen paennut Theobald Lallerus. Perheen poika Henrik Gustaf toimi sahankirjurina Virolahdella ja avioitui siellä Virolahden kappalaisen Matthias Löflundin tyttären Anna Marian kanssa.
Löysin äsken verkkohaulla sarjajulkaisun Baltische Familiengeschichtliche Mitteilungen (kuva) vuodelta 1934, http://pbc.gda.pl/dlibra/plain-content?id=11777, mistä löytyy Otto von Koerberin artikkeli Baltische Namen im Helsingforser Stadtarchiv. Artikkelia voi tutkailla DjVu-kuvankatseluohjelmalla (joka on myös Riskarkivetin SVAR-yksikön käytössä). Artikkelin sivulta 30 käy ilmi, että Niclas von Kohlin puolison Anna Sattlerin (ent. Hintze) äidin Catharina Lesslien (joka ennen Hinrich Sattlerin kanssa avioitumistaan oli ollut naimisissa Robert Braunin kanssa) poikapuoli Wilhelm Bruun (Braun) käräjöi 1680-luvulla, jos oikein ymmärrän, äitipuolensa omaisuudesta. Vastapuolena oikeusprosessissa hänellä oli Anders Lallerus ja tämän puoliso Margaretha, joka oli syntyjään Grummers, Theobald Grummersin ja edesmenneen Magnus Lalleruksen lesken tytär.
Hopeakannusta tässäkin oikeusprosessissa von Koerberin mukaan riideltiin :): "Der Streit war wegen einer silbernen Kanne entstanden, die Cath. Lesslie von ihrem sel. Vater Jürgen Lesslie, der zugleich auch der Vater der † Mutter und Schwiegermutter der Lallers gewesen war, erhalten hatte (Ger.-Prot. vom 4. 11. 1689)."
Riitakumppanit olivat ymmärtääkseni narvalaisia, kuten myös von Koerberin seuraavaksi esittelemä hlö Peter Köster eli Küster, joka omisti veljensä Johanin kanssa tiluksia Inkerinmaalla.
Otaksun, että Anders Lallerus ja Margaretha Theobaldintytär Grummers olivat Theobald Lalleruksen vanhemmat.
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Annan puoliso oli ilmeisesti Narvasta Suomeen paennut Theobald Lallerus. Perheen poika Henrik Gustaf toimi sahankirjurina Virolahdella ja avioitui siellä Virolahden kappalaisen Matthias Löflundin tyttären Anna Marian kanssa.
Löysin äsken verkkohaulla sarjajulkaisun Baltische Familiengeschichtliche Mitteilungen (kuva) vuodelta 1934, http://pbc.gda.pl/dlibra/plain-content?id=11777, mistä löytyy Otto von Koerberin artikkeli Baltische Namen im Helsingforser Stadtarchiv. Artikkelia voi tutkailla DjVu-kuvankatseluohjelmalla (joka on myös Riskarkivetin SVAR-yksikön käytössä). Artikkelin sivulta 30 käy ilmi, että Niclas von Kohlin puolison Anna Sattlerin (ent. Hintze) äidin Catharina Lesslien (joka ennen Hinrich Sattlerin kanssa avioitumistaan oli ollut naimisissa Robert Braunin kanssa) poikapuoli Wilhelm Bruun (Braun) käräjöi 1680-luvulla, jos oikein ymmärrän, äitipuolensa omaisuudesta. Vastapuolena oikeusprosessissa hänellä oli Anders Lallerus ja tämän puoliso Margaretha, joka oli syntyjään Grummers, Theobald Grummersin ja edesmenneen Magnus Lalleruksen lesken tytär.
Hopeakannusta tässäkin oikeusprosessissa von Koerberin mukaan riideltiin :): "Der Streit war wegen einer silbernen Kanne entstanden, die Cath. Lesslie von ihrem sel. Vater Jürgen Lesslie, der zugleich auch der Vater der † Mutter und Schwiegermutter der Lallers gewesen war, erhalten hatte (Ger.-Prot. vom 4. 11. 1689)."
Riitakumppanit olivat ymmärtääkseni narvalaisia, kuten myös von Koerberin seuraavaksi esittelemä hlö Peter Köster eli Küster, joka omisti veljensä Johanin kanssa tiluksia Inkerinmaalla.
Otaksun, että Anders Lallerus ja Margaretha Theobaldintytär Grummers olivat Theobald Lalleruksen vanhemmat.
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Onpas tämä mielenkiintoista! Viipurin historiassa muuten mainittiin, että Hans Schmidt lahjoitti aikanaan Viipurin kirkon hopeisen kastelmaljan ym.
Juhani Pesulta vielä Jacob Schmidtin (en tiedä onko sama kuin Henrik Johanin lasten kastetiedoissa?) palvelutietoja Wirilanderilta:
Kyseessa on Savon ja Savonlinnan laanin jalkavakirykmentti.
Jacobin pestipaikat:
586. varusmestari, Hirvensalmi, Merrasmaki, Rossila 13.1.1733-22.12.1741
582. vaapeli, Hirvensalmi, Monnikkala, Hintikka 28.12.1741-27.3.1747
Ei hän ainakaan ratsumestari näytä olleen, siispä, onko kyseessä eri Jacob vai eikö ratsumestaria ole olemassakaan?
Tässä vielä liitteenä löytämäni mainio versiointi Freidenfelt-suvun vaakunasta. Kyseinen versio on vuodelta 1895 ja sen taitelija on ainakin minulle tuntematon. Kyseessä on siis vuonna 1686 aateloiduille veljeksille ratsumestari Georg Johanilla (Göran Johan) ja eversti Christoferille myönnetty aatelisvaakuna. Isänsä kapteeni Christoffer Freudenberg oli kaatunut 1670-luvulla Lundin taistelussa
2591
Bodniemi37
15.05.13, 14:09
Lainaan omaa tekstiäni:
Pieksämäellä asunut Johan Henrik Schmidt liittyy puolisonsa kautta löyhästi omiin tutkimuksiimme. Hänen Gerhard Johan -nimisen poikansa kummina Pieksämäellä toimivat mm. varusmestari Jakob Schmidt ja nuori neito Anna Lovisa Schmidt, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/syntyneet_1726-1744_msrk_tk1422/79.htm.
Aliupseerin titteli rustmästare (varusmestari) käännetään usein virheellisesti ratsumestariksi.
Juhani Pesulta vielä Jacob Schmidtin (en tiedä onko sama kuin Henrik Johanin lasten kastetiedoissa?) palvelutietoja Wirilanderilta....
Ei hän ainakaan ratsumestari näytä olleen, siispä, onko kyseessä eri Jacob vai eikö ratsumestaria ole olemassakaan?
Maanmittari Gerhard Johan Schmidt muuten siirtyi asumaan Ruokolahdelle avioiduttuaan siellä sisarensa taloudessa asuneen Porvoon pormestarin Anders Grönvallin Charlotta Gustava -tyttären kanssa, joten ei ole ihme, että hän ruokolahtelaisena säätyläisenä toimi sikäläisten Schmiedien lasten kummina. Gerhard Johanin oma avioliitto näyttää jääneen lapsettomaksi.
Terveisin,
Lainaan omaa tekstiäni:
Aliupseerin titteli rustmästare (varusmestari) käännetään usein virheellisesti ratsumestariksi.
Maanmittari Gerhard Johan Schmidt muuten siirtyi asumaan Ruokolahdelle avioiduttuaan siellä sisarensa taloudessa asuneen Porvoon pormestarin Anders Grönvallin Charlotta Gustava -tyttären kanssa, joten ei ole ihme, että hän ruokolahtelaisena säätyläisenä toimi sikäläisten Schmiedien lasten kummina. Gerhard Johanin oma avioliitto näyttää jääneen lapsettomaksi.
Terveisin,
Ah, niin tietenkin. Mutta toisaalta edelleen tietyt seikat viittaavat Schmidtien keskinäiseen sukulaisuuteen. Tämän viestiketjun varsinainen ongelma se ei tietenkään ole, alunperinhän joku kyseli Carl Ludvigin syntyperää, josta on sittemmin kuljettu kauas - ja tultu taas lähelle. Mutta, kyseessä lienee siis Henrik Johanin veli Jakob, jonka perheestä ei kuitenkaan näytä löytyvän sen enempää tietoa.
Minäkään en enää muistanut Ritvan viestiä, jossa hän kyllä selkeästi toteaa Jacobin varusmestariksi ja niinhän tuossa kastemerkinnässä lukeekin... Ymmärrän toki, että tittelit menevät helposti sekaisin samanlaisen kirjoitusasunsa takia ja onpa suttuisesta tekstistä joskus vaikea ottaa selkoa. Vertaa rustmästare -> ryttmästare.
Hirvensalmi lienee ollut Mikkelin kappeliseurakuntana pitkään, 1800-luvulle? Jacobia ei kuitenkaan näyttänyt löytyvän, vaikka yritin katsella.
Toisaalta, vaikka Gerhard Johan on selkeästi paikallista säätyläistöä ja sopisi kummiksi muutenkin, sukulaisuus puoltaisi kummiutta entisestään.
Sain tänään käsiini Tor Carpelanin aatelismatrikkelin ja siellä on runsaasti tietoa Freidenfelteistä. Göran Johanin tyttärestä Catharinasta kuitenkin mainitaan vain seuraavaa:
Catarina, f. 1688, d. änka på Ojala i Ruokolax 29.2.1768 - Gift i Hiitola 28.12.1704 med löjtnanted vid Ingermanländska infantreg. Henrik Gustav Schmidt, f. i Ingermanland 1683.
Nyt olisi kiva tietää, tuleeko Henrik Gustavin synnyinpaikka mahdollisesti sotilasrullista löytyvästä tiedosta ja kuka voisi olla hänen isänsä (ja toki myös äitinsä). Onko kenelläkään kokemusta, miten Inkerinmaan lähteisiin pääsee käsiksi ja mitä edes on säästynyt nykypäivään?
Lisäksi selvisi, että Johan Cornelius Linbomin ja Hedvig Elisabeth Schmidtin tytär Maria Elisabeth Linbom avioitui aikanaan aatelisin kirurgi Ulrik Ollongrenin kanssa, jonka isä oli Carl Ållongren. Pariskunnalle syntyy Lappeenrannassa poika Gustav Ulrich 1.4.1792: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6421318
Bodniemi37
15.05.13, 21:48
Nyt olisi kiva tietää, tuleeko Henrik Gustavin synnyinpaikka mahdollisesti sotilasrullista löytyvästä tiedosta ja kuka voisi olla hänen isänsä (ja toki myös äitinsä). Onko kenelläkään kokemusta, miten Inkerinmaan lähteisiin pääsee käsiksi ja mitä edes on säästynyt nykypäivään?
KA on skannannut Käkisalmen läänin ja Inkerin läänintilejä, http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=271406.KA, joihin sisältyy myös sotilasrullia. KA:n sivustolta löytyy myös Inkerinmaan säilyneitä tuomiokirjoja (etunimen mukaan järjestettyine henkilö- ja asiahakemistoineen):
Kaprion läänin renovoidut tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=315676.KA),
Pähkinälinnan läänin renovoidut tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=315686.KA),
Ivangorodin ja Jaaman läänien renovoidut tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=315688.KA),
Nevanlinnan raastuvanoikeuden renovoidut tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=315349.KA),
Nevanlinnan kämnerinoikeuden renovoidut tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=315350.KA),
Narvan raastuvanoikeuden renovoidut tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=315346.KA),
Narvan kämnerinoikeuden renovoidut tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=315347.KA).
Kävin eilen läpi Inkerinmaan värvätyn jalkaväkirykmentin (aiempi Wellingkin rykmentti, vuonna 1707 Henrik Hastferin rykmentti) vuoden 1707 katselmusrullia, mutten ainakaan niistä löytänyt Henrik Gustaf Schmiediä:
Riksarkivet/SVAR/Vuoden 1707 katselmukset Viipurissa:
http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=A0054598_00005,
(aiempi Wellingkin värvätty jalkaväkirykmentti = Henrik Hastferin värvätty jalkaväkirykmentti, vrt. Hasse Högmanin sotilashistorialliset tutkimukset, http://www.algonet.se/~hogman/regementen_varvade.htm/Ingermanländsk infanteriregemente).
http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=A0054598_00250, Henrik Hastferin värvätty jalkaväkirykmentti, syyskuun rulla,
http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=A0054598_00375, Henrik Hastferin värvätty, lokakuun rulla,
http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=A0054598_00435, Henrik Hastferin värvätty, marraskuun rulla.
Terveisin,
KA on skannannut Käkisalmen läänin ja Inkerin läänintilejä, http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=271406.KA, joihin sisältyy myös sotilasrullia. KA:n sivustolta löytyy myös Inkerinmaan säilyneitä tuomiokirjoja (etunimen mukaan järjestettyine henkilö- ja asiahakemistoineen):
Kaprion läänin renovoidut tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=315676.KA),
Pähkinälinnan läänin renovoidut tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=315686.KA),
Ivangorodin ja Jaaman läänien renovoidut tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=315688.KA),
Nevanlinnan raastuvanoikeuden renovoidut tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=315349.KA),
Nevanlinnan kämnerinoikeuden renovoidut tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=315350.KA),
Narvan raastuvanoikeuden renovoidut tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=315346.KA),
Narvan kämnerinoikeuden renovoidut tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=315347.KA).
Kävin eilen läpi Inkerinmaan värvätyn jalkaväkirykmentin (aiempi Wellingkin rykmentti, vuonna 1707 Henrik Hastferin rykmentti) vuoden 1707 katselmusrullia, mutten ainakaan niistä löytänyt Henrik Gustaf Schmiediä:
Riksarkivet/SVAR/Vuoden 1707 katselmukset Viipurissa:
http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=A0054598_00005,
(aiempi Wellingkin värvätty jalkaväkirykmentti = Henrik Hastferin värvätty jalkaväkirykmentti, vrt. Hasse Högmanin sotilashistorialliset tutkimukset, http://www.algonet.se/~hogman/regementen_varvade.htm/Ingermanländsk infanteriregemente).
http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=A0054598_00250, Henrik Hastferin värvätty jalkaväkirykmentti, syyskuun rulla,
http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=A0054598_00375, Henrik Hastferin värvätty, lokakuun rulla,
http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=A0054598_00435, Henrik Hastferin värvätty, marraskuun rulla.
Terveisin,
Seuraava etappi onkin sitten Inkerinmaan lähteiden läpikäynti, mutta yritän vielä sitä ennen löytää jonkin lähteen Henrik Gustafilla vuosina 1722-1745. Ellei mitään löydy, pelkästään teoreettisen todistein oletan Carl Ludvigin Henrik Gustafin pojaksi ja merkitsen hänet näin tietokantoihini.
Carl Ludvig on Henrik Gustafin poika niin kauan, kunnes hänet todistetaan jonkun muun pojaksi tai pystytään näyttämään toteen, ettei Henrik G:llä kyseisen nimistä poikaa ollutkaan. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että näin oli. Vielä sittemmin löytynyt teoreettinen lisätodiste on se, että Carl Ludvigilla oli tytär Anna Margareta ja hänen äitinsä ollessa Catarina Freidenfelt, myös Carl Ludvigin täti olisi samanniminen.
Schmiedtien sukutaulu menisi siis tämän hetkisen tutkimuksen valossa näin:
Henrik Gustaf Schmied (myös Schmidt ja Schmiedt), Inkerinmaan jalkaväkirykmentin luutnantti, Porin jalkaväkirykmentin kapteeni (s. noin 1683 Inkerinmaa ja k. 5.4.1767 Ruokolahden Ojalan kartano)
puoliso Catarina Freidenfelt (s. noin 1688 ja k. 29.2.1768 Ruokolahti Ojalan kartano), ratsumestari Göran/Georg Johan Freudenberg, aat. Freidenfeltin ja tämän ensimmäisen vaimon Catarina Dunckerin tytär.
Heillä lapset:
1. Gustaf Johan, Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kersantti (s. 11.10.1711 tai todennäköisimmin 1710)
puoliso Anna Judith Lorentsdotter (s. 7.10.1719)
parilla lapset Katharina, Anna Sophia, Wilhelm, Anna Sophia ja Hedvig Elisabeth
2. Carl Ludvig, Pohjanmaan jalkaväkirykmentin vääpeli (s. noin välillä 1722-1723 ja k. 20.3.1780 Pulkkila)
puoliso lukkari Jöran Kurickan tytär Elisabeth Jöransdotter Kuricka (s. 19.3.1726 Rantsila ja k. 24.3.1765 Rantsila)
pasilla lapset Catarina, Carl Georg, Beata Sophia, Elisabeth, Anna Margaretha, Beata Hedvig, Brita Helena, Maria Magdalena, Ulrica, Johan Gustaf ja Brita.
3. Otto Henrik, Ruokolahden aputuomari (s. noin jälkeen 1724 ja k. 19.11.1785 Ruokolahti Ojalan kartano)
puoliso vääpeli Samuel Gallen tytär Maria Sophia Galle (s. 8.1.1733 Joroinen ja k. 19.3.1802 Ruokolahti)
parilla lapset Henrik Gustav, Catarina Elisabeth, Georg Cornelius, Carl Johan ja Maria Elisabeth.
4. Anna Sophia (s. noin 1727 ja k. 30.7.1766 Ruokolahti)
puoliso Ruokolahden kappalainen, apupastori Andres Häggroth (s. 1721 Eura ja k. 3.7.1770 Ruokolahti)
parilla lapset Andreas, Gustaf, Georg, Catarina Sofia, Henrik Johan, Otto Magnus, Carl Gustav, Anna Gertrud, Immanuel, Wilhelm Cornelius ja Cornelius.
5. Hedvig Elisabeth (s. noin 1730 ja k. 5.9.1783 Jääski)
I puoliso kauppias Filip Seseman (s. 1719 ja k. 15.10.1753 Jääski)
II puoliso herastuomari Johan Cornelius Linbom (s. 1724 ja k. 26.6.1771 Jääski)
II avioliitosta lapset Henrik Johan, Georg Cornelius, Gustav Adolf ja Phillip Gerhard.
Mitä kirkonkirjoja nyt kannattaisi käydä läpi jotta Carl Ludvigin syntymäpaikka ja -aika selviäisivät. Tänne on tullut niin paljon linkkejä ja tietoa että en hoksaa mitkä paikat on vielä kartoittamatta ajatellen että Carl kuului ko perheeseen.
Onko kukaan kokeillut mormoonien hakuohjelmaa?
Tuli mieleeni, josko Henrik Johan Schmidt jäätyään vangiksi saikin mukaansa vaimonsa Venäjälle. Tällöin Gustav Johan ja Otto olisivat voineet syntyä Venäjällä.
On tiedossa että monet upseerit ja myös sotilaat ilivat vankeina perheensä kanssa.
Kari Kukkanen
Mitä kirkonkirjoja nyt kannattaisi käydä läpi jotta Carl Ludvigin syntymäpaikka ja -aika selviäisivät. Tänne on tullut niin paljon linkkejä ja tietoa että en hoksaa mitkä paikat on vielä kartoittamatta ajatellen että Carl kuului ko perheeseen.
Onko kukaan kokeillut mormoonien hakuohjelmaa?
Voi olla, että Carl Ludvigille ei esimerkiksi synnyinmerkintää ikinä ollutkaan, sillä hän on syntynyt juuri 1720-luvulla, jonka lähteistö on vielä osakseen vielä kovin vajavaista. Simppelisti ajatellen Rantsilan/Limingan/Pulkkilan/Paavolan seurakuntien muusta aineistoista (tilit, pöytäkirjat tms.) saattaisi löytyä jotakin lisävihjettä Carl Ludvigiin, mutta myös sotilaslähteet ovat edelleen varteenotettava lähde. SSHY:n aineisto on vajavainen ja sitä kautta jokin sotilasrulla voi sisältää lisätietoja C. L. Schmiedtistä. Esmes se ensimmäinen pääkatselmusluettelo, jossa hän esiintyy voisi olla kovinkin arvokas lähde - sitä varten vaan pitäisi varmaan vierailla Kansallisarkistossa/jossakin paikallisarkistossa.
Toisaalta helpommin lähestyttävissä oleva lähde voisi olla jokin niistä seurakunnista, joissa Gustaf Johanin sanotaan asuneen ennen 1740-lukua. Rippikirjoista ei mitään näytä löytyvän, vaikka olen yrittänytkin paikantaa Henrik Gustafia perheineen ennen Ruokolahdelle muuttoa, mutta hyvällä onnella jossakin tililähteissä saattaisi perheen sotilastausta huolimatta olla mainintoja joistakin Schmidtin lapsista tai muuta vastaavaa.
Ja tietenkin tuomiokirjat ovat sellainen lähdesarja, jonka avulla monikin kysymys saattaisi ratketa, mutta niiden läpikäynti on aika työläs urakka ja osakseen sitä hakuammuntaa, johon tämän tutkimuksen varrella niin usein on sorruttu.
Tuli mieleeni, josko Henrik Johan Schmidt jäätyään vangiksi saikin mukaansa vaimonsa Venäjälle. Tällöin Gustav Johan ja Otto olisivat voineet syntyä Venäjällä.
On tiedossa että monet upseerit ja myös sotilaat ilivat vankeina perheensä kanssa.
Kari Kukkanen
Mielenkiintoinen näkökulma, jossa voi olla jotakin perää. Toisaalta Otto Henrikin myöhäinen avioliitto ei mitenkään varsinaisesti kerro hänen nuoruudestaan, mutta toisaalta muistaakseni hänen synnyinvuotensa ilmestyy rippikirjoihin vasta varsin myöhään ja sitä kautta saattaa olla papin tekemää itsenäistä arviointia.
Jos ajattelemme Carl Ludvigin vanhempien etsintää tieteellisenä prosessina, voisimme esimerkiksi tehdä hypoteesin, että hänen vanhempansa ovat Henrik Gustaf Schmiedt ja Catarina Freidenfelt. Meillä on jo runsaasti teoreettiseen tulkintaan liittyviä todisteita, joiden perusteella taitavammitkin sukututkijat kuin me olisivat jo saattaneet vetää johtopäätöksiä ja jättää tutkimukset sikseen.
Mutta me haluamme (mikäli mahdollista) hypoteesillemme ainakin yhden varsinaisen aikalaistodisteen, joka jollakin tapaa liittää Carl Ludvigin Henrik Gustafiin. Se voi olla maininta synnyinpaikasta (joka todennäköisimmin olisi Karjala), isän nimestä (Gustafinpoika, Henrikinpoika tms.) tai parhaassa tapauksessa rippikirjamerkintä, jossa Carl Ludvig esiintyy Henrik Gustafin perheen yhteydessä. Toisaalta voi olla, että parhaassakin tapauksessa löytämämme todiste (esimerkiksi synnyinpaikka) antaa vain yhden aihetodisteen, mutta sitähän sukututkimus on.
Ja muistetaan nyt, että molemmat esiintyvät 1) Schmied nimellä ja 2) Gustaf Johan ja Carl Ludvig saapuvat Pohjanmaan rykmentin palvelukseen suunnilleen samaan aikaan. Tällä hetkellä tuossa on jo varsin hyviä teoreettisia todisteita, kun muita Schmiedtejä ei näytä alueella oleskelleen samoihin aikoihin.
Tällaiset linkit löysin.Varmaan tuttu juttu teille kokeneille tutkijoille:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=583715A940DC103F509F35E1D 26CE803?kuvailuTaso=A&avain=116960.KA
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=583715A940DC103F509F35E1D 26CE803?kuvailuTaso=A&avain=116944.KA
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=583715A940DC103F509F35E1D 26CE803?kuvailuTaso=A&avain=116946.KA
Onko kukaan tutustunut tällaiseen materiaaliin. Voisin joskus käydä Oulussa maakunta-arkistossa mutta epäilen kykäni lukea ja tulkita näitä asiakirjoja.Lienevät vaikeasti ymmärrettävää tekstiä niin ulkoasultaa kuin sisällöltään.
Tällaiset linkit löysin.Varmaan tuttu juttu teille kokeneille tutkijoille:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=583715A940DC103F509F35E1D 26CE803?kuvailuTaso=A&avain=116960.KA
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=583715A940DC103F509F35E1D 26CE803?kuvailuTaso=A&avain=116944.KA
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=583715A940DC103F509F35E1D 26CE803?kuvailuTaso=A&avain=116946.KA
Onko kukaan tutustunut tällaiseen materiaaliin. Voisin joskus käydä Oulussa maakunta-arkistossa mutta epäilen kykäni lukea ja tulkita näitä asiakirjoja.Lienevät vaikeasti ymmärrettävää tekstiä niin ulkoasultaa kuin sisällöltään.
Oulusta löytyisi muutenkin mm. tuomiokirja-aineistoa ja muuta, joka voisi auttaa meitä tutkimuksissamme. Harmillisesti minä ainakin asun Oulusta niin kaukana, ettei siellä tule käytyä kuin kerran kymmenessä vuodessa.
Mikkeliin voisin sen sijaan itseni kärrätä, tutkimaan luovutetun alueen aineistoa esimerkiksi tuomiokuntien osalta. Mutta katsotaan, Mikkeliinkään ei Kotkasta ihan joka päivä viitsisi ajella.
Mitä virkataloaineisto yleensä sisältää, osaako joku minua kokeneempi kertoa?
Tässä on viitettä asiakirjojen sisältöön:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Virkatalojen_tarkastajat
Sotilaslähteiden osalta Kansallisarkisto tai Ruotsin valtionarkisto lienevät edelleen parhaat paikat päästä niihin käsiksi. Ruotsin valtionarkisto tietenkin aivan ehdoton ja on paljon asiakirjoja, joihin pääsee käsiksi vain Ruotsin kautta. Osasassa sukututkimuksissa juuri Ruotsin arkistot ovatkin tuoneet lopullisen vastauksen sukututkijoita askaruttaneisiin kysymyksiin.
Kuten Ritva Jurvanen useasti on maininnut, SVAR taitaa olla meidän paras lähteemme...
Onko kukaan perhetynyt Jöran Jöransson Kurikan juuriin tarkemmin.Mistä on tullut Rantsilaan? Ongelma on tietenkin kirkonkirjojen vähäisyys Rantsilan osalta.
Onko kukaan perhetynyt Jöran Jöransson Kurikan juuriin tarkemmin.Mistä on tullut Rantsilaan? Ongelma on tietenkin kirkonkirjojen vähäisyys Rantsilan osalta.
Jöranin tapaus on vähän ongelmallinen, mutta tässä poimintana tietoni hänestä omista tietokannoistani:
lukkari Jöran Jöransson Kuricka, samaan aikaan vaikuttaa myös Jöran Henriksson Kuricka, onko sukua?
Kuollut 6.11.1758 Rantsila, 66-vuotias (syntynyt noin 1692).
Puolisonaan Beata Johansdotter, kuollut 3.5.1774, 79-vuotias (syntynyt noin 1695). Haudataan Rantsilan kirkkoon.
Jöran Kurickan mahdollinen isä kirkonisäntä Jöran Kuricka, mainitaan Siikajoen käräjillä 1699. Vuotta aiemmin Siikajoella mainitaan myös kirkonisäntä Mårthen Kuricka, liekö sukua?
Minulla oli merkittynä muistiin tuomiokirjasta sivu 928 liittyen kirkonisäntä Jöran Kurickaan vuonna 1699, mutta nyt ei kyllä osu nimi silmään: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697452
Huomaako kukaan muu Jörania tällä tai lähisivuilla? Olettettavasti hän kuitenkin olisi sopiva niin nimensä kuin ajoituksensa puolesta lukkari Jöranin isäksi, eikä tuo kirkonisännyyskään mitenkään huonosti sovi kokonaiskuvaan. En ole kirjannut mistä Jöran Kuricka on käräjillä vuonna 1699, mutta jos nyt tuolta löytäisi sen nimen niin voisi edes yrittää lukea...
Pikaisella haulla Tuomiokirjakortista antaa myös seuraavat mielenkiintoiset Kuricka-nimiset:
Kuricka, Anders
Rantsila
Saloisen käräjät vuonna 1642 (Saloi 1642rr: 100)
Kuricka, Jören
lautamies, Kivesjärvi
Kajaanin käräjät 1639 (Kaj 1639rr 4:204)
Lisäksi Rantsilan Kurickala-tila mainitaan ainakin Saloisten käräjillä 7. - 8.3.1667. Varmaankin pienellä jäljityksellä pystyisimme jopa onnistuneesti jäljittämään Kurickoita 1600-luvun puoliväliin, lähdeaineistoa näyttää kuitenkin olevan.
Sinänsä mielenkiintoisesti esimerkiksi Carl Ludvig Schmiedtin vaimon Elisabethin kastemerkinnän myötä voimme todeta, että hänenkin kummeissaan oli säätyläinen, nimittäin madam Elisabeth Kröger.
Elisabeth Jöransdotter Kuricka, syntynyt 19.3.1726: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5815732
Muina kummeina mm. talollinen Henrik Tåppila, Johan Kuricka, Johan [Meriläin?], Helena Johansdotter ja Carin Påhlsdotter.
Elisabeth Kröger on tietenkin Siikajoen ja Rantsilan kappalaisen Johan Forbuksen vaimo, joten kummius on tietenkin helposti selitettävissä. Lukkari oli joka tapauksessa syntyperästään huolimatta tekemisissä seurakuntansa papiston kanssa.
Matti Leiviskä kirjoittaa lisenssiaattityössään seuraavaa: "Alimmaisena Rantsilan pääkylällä oli Esko Heikinpojan (Eskill Henricson 1549), isännöimä kantatalo, joka mainitaan jo 1549 veroluetteloissa. Talon isännillä ei mainita lainkaan liikanimiä tai sukunimiä ennen 1600-luvun puoliväliä, ja heidän etunumensäkin olivat aivan tavanomaisia. Talon nykyinen nimi Kurikka esiintyy vasta 1600-luvun puolivälissä ( Kuricka 1653), mutta koska isäntälinja jatkuu patronyymien osalta katkeamattomana, oli se luultavasti alkuperäinen talonnimi. Alenpaa jokivarresta tosin mainitaan uudisasukas Pekka Kurikka (nybyggere Pether Kurik 1563) vuosina 1563-1566, mutta hänen kohdallaan ei voida osittaa mitään yhteyttä Esko Heikinpojan taloon."
Mielenkiintoista! Liekö kellään Kurikan isäntäluetteloa Eskelistä 1700-luvun alkuun?
Olettaen siis tietenkin, että meidän Kurikkamme polveutuvat suoraan edeltäjistään, Isoviha tuossa välissä on toki saattanut sotkea pakkaa.
Kiitos jälleen kerran tiedoista!
Voimme myös olettaa ainakin myöhempien Kurickoiden olleen lukutaitoisia. Sen puolesta puhuvat mm. kirkonisännän ja lukkarin toimet
Lukkarit eivät toki yksiselitteisesti olleet luku- ja kirjoitustaitoisia 1700-luvun alussa, mutta Jöranin kohdalla se näyttää vähintään todennäköiseltä.
Sain tänään käsiini Erik Lindhin teoksen "Kongliga Björneborgs Regemente", jossa on muutamia mainintoja Schmidteistä. Aivan ensiksi molemmat Porin rykmentin kapteenit Henrik Schmidtit teoksen henkilöhakemistosta:
Schmidt, Henrik, löjtnant vid Åbo och Björneborgs läns kavalleriregemente; kapten vid Åbo läns fördubblingskavalleri; kapten vid Björneborgs regemente 11.11.1710; stupade 19.2.1714 vid Nappo i Storkyrö
Schmidt, Henrik Gustaf, född 1683; kom i tjänst 1700; fänrik vid Hastfehrs värvade infateriregemente 1.4.1704; löjtnant vid Åbo läns förddublingskavalleri; kapten vid Björneborgs regemente 1709; fången 15.6.1710 vid Viborgs fall; hemkom 1722; avsked 7.7.1722; död 1741
Henrik Gustaf Schmidtin osalta tiedot sopivat Lewenhauptin antamiin lukuunottamatta tuota kuolemaa vuonna 1741. Toisaalta Lewenhauptkin mainitsee hänen olleen Haminassa 1741, joten oletan tälle vuosiluvulle olevan jonkinlaisen lähteen, jota emme ole vielä löytäneet. Mihin voisi tämä oletettu kuolema perustua, joka ei kuitenkaan näytä paikkaansapitävältä? Vai onko meillä sittenkin kaksi Henrik Gustaf Schmidtiä (jota en henkilökohtaisesti usko)?
Varsinaisessa tekstissään Lindh mainitsee, että edellämainittu kapteeni Henrik Schmidt sekoitetaan usein jälkimmäiseen Henrik Gustaf Schmidtiin, joka on ymmärettävää. Muun muassa sivun 265 viitteessä hän kirjoittaa, viitaten Napuen taistelussa kuolleeseen kapteeni Henrik Schmidtiin:
"Ej att förväxla med kapten Henrik Gustaf Schmidt, som blev fången vid Viborg 15.6.1710 oc hemkom från fångenskapen. Bekräftelse på kapten Henrik Schmidts död vid Storkyro ger Wrangels brev 22.6.1721 (Adminastriva handlingar rörande Armén. Brev och Handlingar. Björneborgs regemente. R. A.)"
Henrik Gustaf Schmidt mainitaan myös sivulla 116, hänen kerrotaan haavoittuneen Nevan ylityksessä 30.8.1708. Mainitaan, että eversti Henrik Hastfehrsin värvätyn jalkaväkirykmentin palveluksessa oleva vänrikki Henrik Gustaf Schmidt haavoittui kyseenomaisessa taistelussa.
Nyt vertaamme tätä tietoa Lewenhauptista rekunstroituun H. G:n palveluhistoriaan:
Schmidt, Henrik Gustaf (syntynyt noin 1683 Inkerinmaa) astui palvelukseen 1700, vänrikki Inkerinmaan jalkaväkirykmentissä 1.4.1704; luutnantti Turun ratsuväkirykmentissä huhtikuussa 1704; kapteeni Porin jalkaväkirykmentissä marraskuussa 1709; luutnantti Inkerinmaan jalkaväkirykmentissä 1710; vangittu 15.6.1710 Viipurissa; vapautui toukokuussa 1722; erosi palveluksesta 7.7.1722. Taistelut: Siestarjoki, Neva, Viipuri; haavoittui olkapäähän; elossa Haminassa 1741.
Kuoli Ruokolahden Siitolan Ojalan kartanossa 5.4.1767.
Tämän perusteella tekisin vain yhden muutoksen, poistaisin siis maininnan luutnanttiudesta Turun ratsuväkirykmentissä huhtikuussa 1704, tässä varmaankin sekä Lindh, että Lewenhaupt sekoittavat edellämainitut Henrik Schmidtit keskenään. Hän on siis ollut edelleen vänrikki 1708, mutta kohonnut sitten viimeistään 1709 kapteeniksi (tai kapteenin vakansilla palvelevaksi luutnantiksi?).
Lisäksi löytyy erinomainen peruste sille, miksi Henrik Gustaf siirtyi Porin jalkaväkirykmentin palvelukseen, hän on tietysti tullut vaimonsa veljen Christoffer Freidenfeltin avittamana, josta löytyvät seuraavat palvelutiedot:
Freidenfelt, Christoffer, född 1681; kom i tjänst 1.3.1694; adjutant 1.10.1700; kornett 4.6.1701; sekundlöjtnant 2.2.1702; ryttmästare vid Åbo och Björneborgs läns fördubblingskavalleri i juni 1703; ryttmästare vid Åbo och Björneborgs läns kavalleriregimente i oktober 1709; major i december 1713; dödlight sårad 19.2.1714 vid Nappo i Storkyro; död 20.2.1714.
Edellisen perusteella Henrik Gustaf Schmidtin palvelushistorian pitäisi näyttää pikemminkin tältä:
Schmidt, Henrik Gustaf (syntynyt noin 1683 Inkerinmaa) astui palvelukseen 1700, vänrikki Inkerinmaan jalkaväkirykmentissä 1.4.1704; kapteeni Porin jalkaväkirykmentissä marraskuussa 1709; luutnantti Inkerinmaan jalkaväkirykmentissä 1710; vangittu 15.6.1710 Viipurissa; vapautui toukokuussa 1722; erosi palveluksesta 7.7.1722. Taistelut: Siestarjoki, Neva, Viipuri; haavoittui olkapäähän 30.8.1708 Nevan taistelussa; elossa Haminassa 1741.
Kuoli Ruokolahden Siitolan Ojalan kartanossa 5.4.1767.
Siitä Turun ratsuväkirykmentistä voimme varmaankin siis luopua.
Jos hän on Carlin isä niin Carlin on pitänyt syntyä Viipurissa. Onko konsteja etsiä moista tietoa?
Tällainen löytyi:
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=13284406&kuvanumero=1&ay=2141652&sartun=269942.KA&atun=318327.KA&amnimeke=Yleisi%C3%A4+asiakirjoja&sarnimi=Asiakirjoja&aynimi=Venej%C3%A4lt%C3%A4+palanneiden+sotavankien +luettelo+1722-1722+%287022%29&ay2=164871
Jos hän on Carlin isä niin Carlin on pitänyt syntyä Viipurissa. Onko konsteja etsiä moista tietoa?
Viipurissa tai oikeastaan missä muualla tahansa. Emme oikeastaan voi olla varmoja Carl Ludvigin synnyinvuodesta, voimme vain olettaa sen olleen 1720-luvulla. Pulkkilan kirjoissa on annettu tuo vuosi 1721 ja sama löytyy kuolinmerkinnän avulla tehdystä laskutoimituksesta, mutta perjaatteessa Carl Ludvig on voinut syntyä... noh perjaatteessaa 1721 +/-5. Palvelukseen astumisesta vuonna 1740 hänen on täytynyt olla vähintään 15, mieluiten vanhempi, mutta sekin antaa meille vuodeksi vain 1725, jota aiemmin Carl todennäköisesti on syntynyt.
Ongelmana siis on, missä Henrik Gustaf on vapautumisestaan vuoteen 1745. Jos jokin lähde löytyisi, voisimme mahdollisesti paikantaa myös Carl Ludvigin ja hänen synnyinpaikkansa.
Hamina, Viipuri ja Ruokolahti ovat tärkeimmät vihjeemme, mutta siihen se sitten aikalailla jääkin.
Bodniemi37
21.05.13, 16:48
Hamina, Viipuri ja Ruokolahti ovat tärkeimmät vihjeemme, mutta siihen se sitten aikalailla jääkin.
Ja kenties Ruokolahden rajapitäjä Jääskikin oli hänen mahdollinen asuinpaikkansa; hän kuoli Ruokolahdella, mutta Jääskeen hänet ymmärtääkseni luutnantin arvoisena haudattiin:
Jääski - haudatut
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4i6g28?fi+0152+haudatut+3627)5.4.1767 1.5.1767 Åjala g:d Ruokolax s:n Lieutemant (vid Inf: i Kongl: svensk tienst) Henric Gustav Schmied 83 (ikä)
alkup - PIK: und: k: i choret
Terveisin,
Minusta näyttää pikemminkin siltä, että Henrik Schmidt on ainoa Porin rykmentin kapteeni, ja merkintä Henrik Gustavista kapteenina on virheellinen. Näin ollen Henrik Gustav on ollut koko ajan Itä-Suomessa.
Toisaalta, jos hän olisi ollut jo Porin rykmentin kapteeni, ei häntä olisi alennettu arvossa luutnantiksi Inkerin rykmentissä, vaan hänellä on ollut normaali yleneminen pelkästään Inkerin rykm:ssä.
(Joskus joku upseeri alennettiin, mutta häpeällisesti tavalliseksi sotamieheksi; hän saattoi muutaman vuoden kuluttua uudestaan nousta upseeriksi)
Loogisinta on erottaa Henrikit toisistaan: Länsi- ja Itä-Suomen upseereiksi.
Kari Kukkanen
Bodniemi37
21.05.13, 18:25
vapautui toukokuussa 1722; erosi palveluksesta 7.7.1722.
Ruotsin Riksarkivetin NAD-tietokannan avulla löytyi I. Hindrickssonin vuodelta 1735 peräisin oleva muistio (Källa: Kammarkollegiet Ämnessamlingar, Hären Löneavräkningar efter 1680 serie 7 c, SE/RA/522/16/7c/51, http://www.nad.riksarkivet.se/BildVisning/A0067029_00001), johon sisältyy kaksi luetteloa vankina olleista upseereista. Niistä ensimmäisessä mainitaan myös luutnantti Schmidt ilman etunimiä (liite), http://www.nad.riksarkivet.se/bildvisning/A0067029_00409.
Filmirullan alussa olevassa sisällysluettelossa mainitaan H. G. Schmidt, http://www.nad.riksarkivet.se/BildVisning/A0067029_00015, ja sisällysluettelon lopussa olevassa aakkosellisessa henkilöhakemistossa, http://www.nad.riksarkivet.se/BildVisning/A0067029_00036, luutnantti Henrik Gustaf Schmidt.
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Minusta näyttää pikemminkin siltä, että Henrik Schmidt on ainoa Porin rykmentin kapteeni, ja merkintä Henrik Gustavista kapteenina on virheellinen. Näin ollen Henrik Gustav on ollut koko ajan Itä-Suomessa.
Toisaalta, jos hän olisi ollut jo Porin rykmentin kapteeni, ei häntä olisi alennettu arvossa luutnantiksi Inkerin rykmentissä, vaan hänellä on ollut normaali yleneminen pelkästään Inkerin rykm:ssä.
(Joskus joku upseeri alennettiin, mutta häpeällisesti tavalliseksi sotamieheksi; hän saattoi muutaman vuoden kuluttua uudestaan nousta upseeriksi)
Loogisinta on erottaa Henrikit toisistaan: Länsi- ja Itä-Suomen upseereiksi.
Kari Kukkanen
Aivan, tämäkin voi olla hyvä mahdollisuus, nimet (ja samalla sotilasarvot) ovat toki kovin hämmentäviä. Lähinnä jäi vain mietityttämään erot kapteeniksi ylentämisen päivämäärissä (1709 ja 1710) tms.
Mutta tuo lienee todennäköisin vaihtoehto.
Kiitos Ritvalle vangittujen luettelojen tiedoista!
Onkohan tässä yksi lapsi lisää Carlille ja Elisabethille?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7644072
Minulla on listalla jo 10 lasta.Tuleeko tästä 11.
Beata Caroli? Beata Sofia ja Beata Hedvig ovat jo luettelossa.
Onkohan tässä yksi lapsi lisää Carlille ja Elisabethille?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7644072
Minulla on listalla jo 10 lasta.Tuleeko tästä 11.
Beata Caroli? Beata Sofia ja Beata Hedvig ovat jo luettelossa.
Tässä on varmaan kyseessä tämä viimeisenä mainitsemasi Beata Hedvig. Caroli tarkoittaa samaa kuin Carlsdotter tai Carlsson, se on vain kyseenomainen ilmaus latinaksi väännettynä. Lisäksi minulla on tiedoissani, että Beata Hedvig olisi nainut tämän k.o. Alatalon, joten kyseessä on sama Beata.
Vertaa esimerkiksi 14.3.1771 vihittyjä Carl Georg Schmidtiä ja Catharina Öhrniä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5799331
Vihkimerkinnässä Carl Caroli ja Caisa Öhrn.
Samalla perjaatteessa esimerkiksi Mårtensson kääntyy muotoon Martini, Jacobsson muotoon Jacobi ja Isaacsson Isaaci.
Mutta on Carl Ludvigilla ja Elisabethilla se 11 lapsi jo muutenkin. Aiemmin viestiketjussa tuli esiin tämä parin noin 1750 syntynyt Elisabeth-tytär joka avioitui Siikajoelle ruotusotilas Henrik Thomasson Säkkiselle.
Elisabeth kuolee Siikajoella 15.1.1815. Parille on syntynyt useampi lapsia, joista poika Carl Ludvig Säkkinen (s. 24.4.1777) lienee kaikista kuvaavin.
Just just! Kiitos hoksauttamisesta.Kun näitä nimiä aikansa pyörittelee niin ei osaa enää hahmottaa vaikka kaikki lukee aivan selvästi viestiketjussa.
Edelleen poljetaan paikallaan vai onko joku edennyt tutkimuksissaan.
Just just! Kiitos hoksauttamisesta.Kun näitä nimiä aikansa pyörittelee niin ei osaa enää hahmottaa vaikka kaikki lukee aivan selvästi viestiketjussa.
Edelleen poljetaan paikallaan vai onko joku edennyt tutkimuksissaan.
Ainakaan minä en ole kohdannut mitään mullistavia löytöjä. Olen kyllä käynyt läpi etenkin sotilaslähteitä, mutta Carl Ludvig Schmidtin nimen ja tämän eri arvojen lisäksi ei muuta uutta ole osunut silmään.
Jatketaan tutkimuksia ja toivottavasti joku meistä törmää johonkin merkittävään.
Bodniemi37
30.05.13, 10:01
Katarina Sofia Freidenfeltin setä Kristoffer omisti Jääsken Laukkalan hovin, missä noin vuodesta 1740 lähtien asui oman tutkimuksemme piiriin kuuluva "ruotsalainen" aliupseeri Karl Johan Ithimaeus, jonka puoliso Margareta Dorothea Voult oli Katarina Sofian Gertrud-sisaren tytär, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jaaski/rippikirja_1698-1708_va5-8/117.htm.
Karl Johan Ithimaeuksen ja puolisonsa Margareta Dorothea Voultin Axel Julius -pojalla oli kaksi tytärtä, joista kumpikaan ei jatkanut sukuaan, vrt. viestini ketjussa http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=218374&postcount=4.
Rautjärvellä 10.9.1766 syntyneen, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8206232, Dorotea Elisabetin kummiksi oli kutsuttu myös kihlakunnan tuomarin rouva Hedwig Elis: Schmied (muut kummit olivat: Kyrckoh: Henrich Gust Lagus, Serg: Carl Fried: Strellman, Carl Joh: Ithimaeus, Stud: Michaëll Warell, Fru Kyrckoherdskan Christina Langell, Jfru Ewa Christina Carmelin, Jungf: Maria Eleon: Tillman).
Terveisin,
Olen jo pitkään pohtinut, miksen näytä löytävän millään kuolinpäivää Carl Ludvigin pojalle, vaimonsa kuolinmerkinnässä kersantiksi mainitulle Carl Georgille, kunnes mielessäni välähti.
Sotilaslähteissä en ole häntä paikantanut eronsa jälkeen vuonna 1781, jolloin hän siis erosi varusmestarina - ei suinkaan kersanttina. Olisiko hän kuitenkin palannut joukkoihin Kustaa III:n sodan aattona ja mahdollisesti menettänyt henkensä tässä sodassa aikavälillä 1788-1790? Näin hän olisi ylentynyt kersantiksi sodan aikana ja päättänyt sitten päivänsä.
Lisäksi Pohjanmaan rykmentistä lähti runsaasti sotilaita taisteluihin, joten tämä kuulostaa jokseenkin jopa loogiselta.
Kertauksen vuoksi Carl Georgin palveluhistoria Petanderin teoksesta:
"Schmidt, Carl Georg, född ca 1748 i Österbotten;
trumsl. vid Pyhäjoki k. 1765; frivol. 7.9.1767; korpr./ind. 7.12. s. å.; fur./korpr. vid Kemi k. 18.10.1777; avsked 3.4.1781"
Mielenkiintoisesti C. G. astui palvelukseen varsinaisesti vapaaehtoisena vuonna 1767 ja kohosi samantien korpraaliksi. Vaan, miten ura jatkui vuoden 1781 jälkeen ja kuoliko hän Kustaa III:n sodan aikana kuten oletan? Tämä myös selittäisi miksi Catharina Öhrnille tuli kiire naittaa ainoa aikuisikään ehtinyt lapsi, tytär Clara Margareta ruotusotilaan kanssa.
Pohjanmaan rykmentti menetti sodassa 441 miestä (lähteenä Petanderin teos), joten sinne kyllä mahtuisi Carl Georg Schmidtkin. Hän olisi saattanut kaatua Kymenlaaksossa ja siten kuolintieto on jäänyt kauaksi Pohjanmaasta.
Bodniemi37
09.08.13, 18:58
Pohjanmaan rykmentti menetti sodassa 441 miestä (lähteenä Petanderin teos), joten sinne kyllä mahtuisi Carl Georg Schmidtkin. Hän olisi saattanut kaatua Kymenlaaksossa ja siten kuolintieto on jäänyt kauaksi Pohjanmaasta.
Olen muistavinani, että Kustaa III:n sodassa kaatuneiden leskistä on KA:n kokoelmissa jonkinlainen luettelo?
Itseänikin luettelo kiinnostaisi kovasti, sillä arvelen esi-isäni ja tämän veljen menehtyneen em. sodassa, sillä heidän leskensä solmivat uuden avioliiton 1794-1795. Esi-isäni veli oli ruotusotilas (Hämeen jalkaväkirykmentti) ja asui Iitissä, esi-isäni oli ehtinyt muuttaa Iitistä Luumäelle noin 1784.
Terveisin,
Olen muistavinani, että Kustaa III:n sodassa kaatuneiden leskistä on KA:n kokoelmissa jonkinlainen luettelo?
Itseänikin luettelo kiinnostaisi kovasti, sillä arvelen esi-isäni ja tämän veljen menehtyneen em. sodassa, sillä heidän leskensä solmivat uuden avioliiton 1794-1795. Esi-isäni veli oli ruotusotilas (Hämeen jalkaväkirykmentti) ja asui Iitissä, esi-isäni oli ehtinyt muuttaa Iitistä Luumäelle noin 1784.
Terveisin,
Olisiko näin? Olen myös nähnyt jossakin listattuna juuri Hämeen jalkaväkirykmentin tappioita ainakin vuodelta 1789. Olisiko ollut jonkin sotilasrullan liitteenä tai jotakin vastaavaa, ei painunut mieleen, kun ei ollut "oma lehmä ojassa". Jossakin niitä oli listattu, kun selailin Asikkalaan liittyviä sukulaisia, jotka olivat sattumoisin ruotusotamiehiä.
Carl Georginkin osalta tämä lienee ainakin järkeenkäypä vaihtoehto, kun vaimonsa Catharina on leskenä Rantsilassa 1800-luvun alussa ja Carl Georgia ei näy missään 1780-luvun jälkeen.
Ei löydy nyt sitä mitä etsin, mutta Stierncreutzeja löytyi kyllä senkin edestä. Kustaa III:n sodassa palvelivat seuraavat Stierncreutzit: luutnantti Anders Johan Stierncreutz, luutnantti Anders Johan Stierncreutz vanhempi, korpraali Carl Fredrik Stierncreutz, luutnantti Jacob Abraham Stierncreutz, kersantti Johan Wilhelm Stierncreutz. Kaikki palvelivat vielä Pohjanmaalla...
Samatenkin löytyi mielenkiintoinen huomio siitä, että Kustaa III:n aikaan Pohjanmaalla oli palveluksessa useampi Freidenfeltejä, jotka liittyvät tähän viestiketjuun jo pelkästään nimensä puolesta.
He olivat: kapteeni Axel Reinhold Freidenfelt (erosi 1785), majuri Carl Christoffer Freidenfelt, majuri Carl Gustaf Freidenfelt, vänrikki Carl Reinhold Freidenfelt ja kapteeni Georg Fredrik Freidenfelt.
Jos Schmiedtit olivat Freidenfeltien sukulaisia, on heitä myöhemmässä vaiheessa suorastaan parveillut Pohjanmaalla...
Tuli muuten vielä mieleen, että viimeinen minun tekemäni merkintä Carl Georgista rippikirjoissa ajoittuu Raahen rippikirjaan, joka päättyy vuoten 1778.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7631048
Vuonna 1777 Carl Georg on tietojemme mukaan siirtynyt palvelemaan Kemin komppaniassa, joten perjaatteessa hän on voinut siirtyä oikeastaan mihin vain Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Lapin alueella. Kemin komppanian sotilaita oli sijoitettuna Oulun seutuvilla (Liminga, Hailuoto, Ii, Pudasjärvi) ja sitten siellä Kemissä. Vaan missä on Carl Georg, onko kenelläkään tietoa?
Hiljaista täällä Carlin kamarissa :(
Hiljaista täällä Carlin kamarissa :(
Tutkittavaa riittää, yritän palata aiheiseen, kunhan saan parhaillaan kirjoitettavana olevan artikkelin valmiiksi. Pitää ruotia itsemurhia 1910-luvulla ja niiden vaikutusta sukujen elämään.
Kertauksen vuoksi Carl Georgin palveluhistoria Petanderin teoksesta:
"Schmidt, Carl Georg, född ca 1748 i Österbotten;
trumsl. vid Pyhäjoki k. 1765; frivol. 7.9.1767; korpr./ind. 7.12. s. å.; fur./korpr. vid Kemi k. 18.10.1777; avsked 3.4.1781"
Tässä sotilasrullassa C G S:n siirto Pyhäjoen komppaniasta Kemin komppaniaan:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19182&pnum=165
Tässä sotilasrullassa C G S:n siirto Pyhäjoen komppaniasta Kemin komppaniaan:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19182&pnum=165
Mielenkiintoista, en ollut huomannutkaan uusinta viestiä! Kiitoksia siitä! Jatketaan Carlin kamarissa taas pikkuhiljaa...
Onkos täällä päästy yhtää eteenpäin?
Sain sukututkimusohjelman kautta "matchejä" joiden mukaan Jöran Kurikan vaimon, Beata Johansdr, vanhemmat olisivat Göran Johan Freudenberg ja Catharina Duncker. Göranin vanhemmat Kapten Christoffer Freudenberg ja Gertrund Freidenfelt. Catharinan vanhemmat Ryttmäster Joachim Henrich Duncker ja Anna Sofia von Weltzen.
Olisko näistä mitään apua Carl Schmiedtn suvun jäljittämisessä? Jos nyt ovat oikeaa tietoa.
Onkos täällä päästy yhtää eteenpäin?
Sain sukututkimusohjelman kautta "matchejä" joiden mukaan Jöran Kurikan vaimon, Beata Johansdr, vanhemmat olisivat Göran Johan Freudenberg ja Catharina Duncker. Göranin vanhemmat Kapten Christoffer Freudenberg ja Gertrund Freidenfelt. Catharinan vanhemmat Ryttmäster Joachim Henrich Duncker ja Anna Sofia von Weltzen.
Olisko näistä mitään apua Carl Schmiedtn suvun jäljittämisessä? Jos nyt ovat oikeaa tietoa.
Ilmeisimmin jollakin on mennyt aika pahasti "sillit ja salakat" sekaisin, sillä Beata Johansdotterin vanhemmista ei kyllä ole missään tapauksessa kyseä. Göran Johan Freudenberg-Freidenfelt on tässäkin ketjussa ruoditun Henrik Gustaf Schmiedtin puolison Catharina Freidenfeltin isä ja Catharina Duncken hänen äitinsä. Lienee joku jossain nettisukupuussa vähän "sekoittanut" henkilöitä.
FF-tulosten tarkastelu DNA:n osalta olisi kyllä kiinnostavaa - josko johtaa mihinkään...
Kirsiliisa
16.07.15, 15:58
Carl Ludvig Schmiedtin tittelinä näyttää poikansa kuollessa olleen vääpeli (fältväbel). Asuinpaikastaan päätellen hän oli Pohjanmaan jalkaväkirykmentin sotilas. Komppaniat, joissa hän palveli, löydät esim. Kaarlo Wirilanderin kirjasta Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810. Virkatalonhaltijain luettelot. Julk. Suomen historiallinen seura. Helsinki 1953. Saman rykmentin palveluksessa ollut esi-isäni, joka pitkään aliupseerina palveltuaan sai vänrikin eläkkeen, löytyi myös C-B. J. Petanderin kirjasta Kungliga Österbottens regemente 1723-1771. Vasa 1973. Kannattaa tsekata.
Ruotsin valtionarkiston SVAR-yksikkö, http://www.svar.ra.se/, on skannannut sivustolleen myös Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pääkatselmusrullia. Kuvien katselu on maksullista eikä suju ilman sivustolta ladattavissa olevaa ilmaista katseluohjelmaa. Pääkatselmusrullissa sotilaan syntymäpaikkana mainitaan useimmiten maa tai lääni, mutta joskus tieto on kirjattu jopa kaupungin tarkkuudella (esim. Stockholm, Helsingfors, Viborg).
Löytysiköhän siitä upseerien kirjasta myös Nils Dahlbergh jota olen etsinyt kissojen koirien kanssa mm. Svarista. Nils Dahlbergh syntyi 1689 tai 1690 jossakin. Oli Fänrichen 1735 Pieksänmäellä ja kuoli luutnattina Joroisilla 1754. Naimsisa Helena Molanderin kanssa jonka kanssa sai lapsia joista yksi on isoooooo esiäitini.
Tarkastelin Ruotsin valtionarkiston SVARin digitaalisesta palvelusta löytyviä sotilasasiakirjoja, josko ne avaisivat Carl Ludvig Schmiedtin tapausta yhtään enempää. Ainakaan tähän mennessä mitään mullistavaa ei silmiini ole osunut.
Katselmusluettelossa 1743 Carl Ludvig Smidh (kuten nimi asiakirjassa on kirjoitettu) on furiirina Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Everstiluutnantin kompaniassa. Muuta tietoa ei tässäkään katselmuksessa ole.
Samaisessa katselmusluettelossa Majurin kompaniassa kersanttina palveleva Carl Gustaf Schmidt (tämä kirjoitusmuoto on asiakirjassa) mainitaan olevan komennuksella Göteborgissa.
Mitään sen merkittävämpää löytöä en tehnyt, pitäisi ehkä löytää ensimmäinen asiakirja, jossa Carl Ludvig Schmiedt mainitaan Pohjanmaan jalkaväkirykmentin korpraalina, koska voi olla, että se avaisi miehen taustoja - tai sitten ei.
Hei,
törmäsin tähän vanhaan viestiketjuun, kun etsiskelin tietoja esivanhemmastani Johan Christian Schmidtistä. Oletteko lukeneet tämän Åvikin lasinpuhaltajasuvuista kertovan pätkän, siinä myös Schmidtejä:
"Lasinpuhaltaja Andreas Johann Schmidt, syntynyt Saksassa 1738, saapui n. 1760 Åvikiin yhdessä sisarensa Maria Magdalenan kanssa. Somerolla hän löysi itselleen heti aviopuolison Lahden kartanosta, missä morsian, Maria Losche, oli palveluksessa. Todennäköisesti Maria Loschekin oli saksalainen syntyperältään. Vaimonsa kuoltua Schmidt meni uusiin naimisiin ammatti- ja heimoveljensä lasinpuhaltaja Gottfried Thitzin tyttären Dorothean kanssa. Täten oikaistaan edellämainitussa kirjoitussarjassani esiintyvä tieto, että Dorothean aviopuoliso olisi ollut Andreas Johann Schmidt nuorempi. Kyseessä olevan merkinnän Someron vihittyjen luettelossa täytyy tarkoittaa Andreas Johann vanhempaa eikä hänen samannimistä poikaansa.
Schmidt muutti 1780-luvulla Mariedalin lasiruukin palvelukseen Sipooseen, ja kutsui sinne myös eräitä sukulaisiaan. Andreas Johann oli erittäin omanarvontuntoinen ja äkkipikainen herra, jonka kanssa työnantajien oli vaikea tulla toimeen. Hänen sisarensa Maria Magdalena ja poikansa Andreas Johann nuorempi jäivät Åvikiin. Maria Magdalena joutui naimisiin Åvikin ruukinräätälin Henrik Stenmanin kanssa.
Andreas Johann nuorempi eli Anders Johan toimi lasinpuhaltajana Åvikissa 1790-luvulle saakka, jolloin hänkin vaihtoi työnantajaa ja siirtyi Inkereen tehtaalle Uskelaan. Hän oli vielä vaikeammin epäsosiaalinen yksilö kuin isänsä. Hänen elämänsä ankeat loppuvaiheet on Löfberg selvittänyt. Kun hänen yrityksensa perustaa eräiden toisten osakkaiden kanssa uusi lasitehdas Nurmijärvelle oli rauennut, hän muutti noin 1810 Ruotsiin aikomuksenaan perustaa sinne oma tehdas, mutta joutui siellä sellaisiin selkkauksiin, että hänet passitettiin vangittuna Tukholmaan. Palattuaan takaisin Suomeen hän joutui auttamatta kaltevalle pinnalle ja 1820 hänet passitettiin irtolaisena Hämeenlinnan vankilaan, jossa hän kuoli 1836.
Johann Andreas nuoremman vaimo Anna Maria Forsgren muutti erilleen miehestään, kuten hyvin voi ymmärtää. Lapsia ei heillä tiedetä olleen. Se Gottfried Schmidt, joka Löfbergin mukaan oli Andreas Johanin vanhemman poika, täytynee kuitenkin olla huomattavasta ikäerosta huolimatta hänen veljensä. Tämä Gottfried oli syntynyt 1757 ja palveli sekä Åvikissa että Mariedalissa lasinpuhaltajana. Hänellä oli lapsia ja mahdollisesti on suku hänestä jatkunut. Andreas Johann vanhemman toisesta avioliitosta oli 1783 syntynyt poika Carl Gustaf, joka palveli lasinpuhallusalalla Mariedalissa. Johann Andreas vanhemman veljestä Conradista polveutuu suvun ruotsinmaalainen haara, josta Löfberg antaa tietoja." (Genos 44/1973) https://www.genealogia.fi/genos-old/44/44_93.htm
T: Marianna
Kirkonkirjoja selasin ja etsin ihan muuta mutta tämä tuli eteeni. Onkohan tässä samainen henkilö mistä keskustellaan tässä ketjussa. Keneen tässä viitataan i Stockholmilla? Muuttiko joku sieltä/syntyi vai muuttivatko he Ruotsiin?
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=126&kuid=7648806&amnimeke=Pulkkilan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1769-1777+%28AI%3A3%29&ay=862041&sartun=94514.KA&atun=184546.KA&ay2=104258
Sama henkilö tuossa rippikirjan sivulla on tosiaan tyttärineen. Tuo merkintä "i Stockholm" viittaa nähdäkseni tyttäreen Anna Gretaan, joka olisi siis merkinnän perusteella oleskellut Tukholmassa.
Anna Greta näyttää siis ainakin oleskelleen Tukholmassa, ellei peräti muuttaneen sinne. En jaksa muistaa, oliko Anna Gretasta tämän merkinnän jälkeen löydettävissä mitään lähdeviitteitä.
Pekka Sipari
30.05.23, 12:29
Vastaan vielä tähän vanhaa viestiketjuun. Olen J.J. Markkasen kanssa samaa mieltä että Pieksämäen furiiri Johan Henrikin tai Henrik Johanin pso oli Brita Argillander, joka muutti Leppävirran Konnuslahdelta rk 1723- 38 sivu 16 kuva 15 (näkyy paremmin tuolla toisessa kuvassa sshy sivuilla) n. 1725 Pieksämäelle.
Schmidin ja Britan lasten kummeina on esim. Johan Argillander, Ivar Argillander noiden rusthållaren Jacob Schmidin ja jungfru Anna Loviisa Schmidin lisäksi. Luen tuossa Konnuslahden kirjassa (siinä paremmin näkyvässä)
Britan lisäksi jonkun Argillanderin ja alla Maria Lackmanin.
Leppävirran henkikirja 1712 Konnuslahti Ivar Argillander. Henk kirjat. 1725 ja 1727 Johan med hu + syster Brita?
Pekka
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.