Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Rothenberg ja Cröell / Croëll, Helsinki ja Pyhtää 1730-l.
Pyhtään Ahvenkosken kartanon pehtorina työskenteli 1720-luvulla Petter Rothenberg. Hän syntyi ennen 1685 ja kuoli Pyhtäällä 28.11.1729. Hänet vihittiin Helsingissä 5.5.1706 Elisabet Cröellin kanssa, joka näyttää muuttaneen miehensä kuoltua lastensa luokse Haminaan ja eläneen siellä ainakin vielä 1741. Petter Rothenberg on käyttänyt alkuaan nimeä Ruth.
Lapset:
- Katarina Ruth; Rothenberg, s. 3.2.1708 Helsinki. Mahdollisesti sama kuin Rautalammilla 22.10.1766 kuollut Anna Katarina Rothenberg; pso Rautalammin nimismies Erik Slottman, s. noin 1700, k. 26.9.1770 Porvoossa.
- Anna Liskin (Elisabet) Rothenberg, s. 22.2.1710 Helsinki. Pso 1) N. N., k. ennen 1742. 2) Pistooliseppä Anders Forsberg.
- Brita Christina Ruth; Rothenberg, s. 19.11.1711 Helsinki. Pso napintekijä Isaak Palmen, s. noin 1708 ja k. 3.8.1748 Haminassa.
- Ebba Katarina Ruth; Rothenberg. Asui 1740-luvulla äitinsä ja siskonsa luona Haminassa.
- Maria Ruth; Rothenberg, s. 8.1.1725 Helsinki, k. ennen 1728.
- Johan Ruth; Rothenberg, s. 8.1.1725 Helsinki. Asui 1740-luvulla Haminassa.
- Maria Rothenberg, s. 8.6.1728 Pyhtää, Malmi.
- Helena Rothenberg, s. 8.6.1728 Pyhtää, Malmi.
Helsingin rippikirjassa 1722-30 mainitaan usein yhdessä "handelsman Gottfried Grään, hustru; Cröels änka med dess dotter". Arvelen, että "Cröels änka" olisi Elisabetin äiti, mutta "dess dotter" voi olla joku muukin kuin Elisabet, koska Elisabet ja Petter Rothenberg asuivat (ainakin ajoittain) Pyhtäällä.
Mutta ketkä olivat Elisabet Cröellin vanhemmat? Oliko Gottfried Grään sukua heille tai Rothenbergille? Entä pietarilainen kauppias Niklas Grään, joka avioitui 27.8.1717 Peter Ruuthin ja Margareta Sesemanin tyttären Marian kanssa?
Myös Petter Ruth-Rothenbergin syntyperä on epäselvä ja kiinnostaa minua erityisesti, koska Marttilassa asunut furiiri Lars Rothenberg (s. Viipurin läänissä 1689) on esi-isäni. Kyse voisi olla veljeksistä.
Rothenbergejä löytyy lisää sivultani http://www.kolumbus.fi/kari.klemela/Rothenbg.html (http://www.kolumbus.fi/kari.klemela/Rothenbg.html)
Kiitän etukäteen avusta ja kaikista muistakin lisätiedoista!
Kari Klemelä
Sauvo
Hans Croell, aateloituna Rosencröell
Pormestari Viipurissa
Kuollut 1627Avioliitot ja lapset
* Puoliso: Anna Påvelsdotter Juusteen †1642 (piispan sukua), lapset
Samuel Hansson 1600-1667
Catharina Hansdotter †1650
Johan Hansson †1666
- Hansdotter
Elisabeth Hansdotter
Lisätietoja:
Pormestari, Viipuri.
Stamfader for adliga ätten n:r 595, Rosencröel (Ramsay) (Palme 2682). Kuollut 1627.
Tietysti meidän pienissä oloissammekin voidaan puhua kauppiasylimystöstä - ovathan arvovalta ja rikkaus suhteellisia käsitteitä - mutta ... saksalaisista raatisuvuista harvat ansainnevat varsinaisen perinteikkään patriisisuvun maineen. Nykyisin tiedoin tällaisiksi uskaltanee lukea Boismanit, Croëllit, Lehusenit, Schmedemannit ja Wulffertit. [Ote ja lyhennelmä Aarno Tertin artikkelista, Genos 54(1983), s. 81-100]
Lähteet:
- perhe: http://gamma.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/juusteen (http://gamma.nic.fi/%7Ewirmaila/muutsuvut/juusteen)
Anna Påvelsdotter Juusteen
* Kuollut 1642
Vanhemmat
* Paavali Pietarinpoika (Påvel Pehrs/Pedersson) Juusten,
aateloitu Tukholmassa, 1516-1575
* Anna Sigfridsdotter Kärstilä
Avioliitot ja lapset
* 1. puoliso: Henrik Nsson Stråhlman †1592
* 2. Puoliso: Hans Croell, aateloitu †1627
Lapset 2. liitosta: ks yllä
Lisätietoja
Isä Paavali Pietarinpoika (Påvel Pehrs/Pedersson) Juusten. Viipurin pit. Kärstilän ratsutilan omistajana yhdessä veljensä vaimon kanssa Kustaa II Adolfin 1614 läänittämänä. (Otto-I Meurman: Viipurin pitäjän historia III, Kartanot. 1985. s. 208) Kuollut 1642. (Palme 2683 ja 5915; Sylvin 2043)
Hon fick 1594 5/7 (14) lifstidsfrälse for Nuora, och 1622 30/4 for Kärstilä, bägge i Viborgs socken. (Ramsay)
Anna Paavalintyttären kuoltua 1642 Kärstilä häviää joksikin aikaa tili- ja verokirjoista, eikä sen kohtaloista tiedetä mitään ennen vuotta 1658, jolloin se taas uudestaan esiintyy asiakirjoissa ja säterikartanona raatimies Anton Burchardin hallinnassa. Luultavaa on, että Kärstilä oli kruunun hallussa vv. 1642-58, ja että se viimeksi mainittuna vuonna joutui Burchardille panttina tämän kruunulle lainaamista rahoista. (Otto-I Meurman: Viipurin pitäjän historia III, Kartanot. 1985. s. 208)
Lähteet:
- perhe 2: http://gamma.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/juusteen (http://gamma.nic.fi/%7Ewirmaila/muutsuvut/juusteen)
Elisabeth Hansdotter Croell
Vanhemmat
* Hans Croell, aateloitu †1627
* Anna Påvelsdotter Juusteen †1642
Avioliitot ja lapset
* 1. puoliso Jakob Bertilsson Ruuth 1595-1629, lapset
Barthold †1681
Hans †1657
Barbara* 2. puoliso Johan Nsson Vogel, lapset
Margareta JohansdotterLähteet:
- avioliitto 1: Jully Ramsay, Frälsesläkter, s. 356
- perhe 1: Mesterton taulut
- perhe 2: http://gamma.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polvt22.html#36 (http://gamma.nic.fi/%7Ewirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polvt22.html#36)
Jakob Bertilsson Ruuth
* Syntynyt 14. heinäkuuta 1595
* Kuollut 19. tammikuuta 1629
* Ikä kuollessa 33 vuotta
Avioliitot ja lapset
Puoliso: Elisabeth Hansdotter Croell, lapset ks ylläLisätietoja
Vanhempia: (i) Bertil Pehrsson Ruuth k. 1632 Viipuri. (ii) Peder Jönsson "i Borgå" k. n.1561. (iä) Gertrud Bertilsdotter Grönfelt. (ä) Kristina Enevaldsdotter s. 1567. (äi) Enevaldus Sigfridi, Viipurin kirkkoherra k. 1570. (ää) Anna Larsdotter Teit (Teet).
Lähteet:
- avioliitto: Jully Ramsay, Frälsesläkter, s. 356
- perhe: Mesterton taulut
Kiitos ystävällisestä vastauksesta! Tosin minulla jo on nuo tiedot ja lähteetkin ovat tuttuja.
Kyse lienee Samuel Hansson Cröellin (1600-67) jälkeläisistä, Gertistä, Samuel nuoremmasta ja Johanista, ja heidän lapsistaan. Joku heistä voi olla Elisabetin isä. Elisabet on syntynyt 1680-luvulla, koska hänet vihittiin 1706, viimeinen lapsi syntyi 1728, ja hän eli vielä 1741. Olen törmännyt myös hovisaarnaaja Johan Cröelliin, joka muistaakseni eli 1720-luvulla.
Ilmeisesti Cröelleistä ei ole uudempaa selvitystä sitten Ramsayn ja Elgenstiernan, joka on Ramsaytakin suppeampi?
Terveisin
Kari
Bodniemi37
07.01.10, 11:27
Kyse lienee Samuel Hansson Cröellin (1600-67) jälkeläisistä, Gertistä, Samuel nuoremmasta ja Johanista, ja heidän lapsistaan. Joku heistä voi olla Elisabetin isä. Elisabet on syntynyt 1680-luvulla, koska hänet vihittiin 1706, viimeinen lapsi syntyi 1728, ja hän eli vielä 1741. Olen törmännyt myös hovisaarnaaja Johan Cröelliin, joka muistaakseni eli 1720-luvulla.
Helsingissä vihitty Elisabet Croell saattaisi kuulua vaikka tähän Georg Lutherin tuntemaan sukuryppääseen [vrt. Georg Lutherin artikkeli Familjen Mums och dess släktförbindelser, Genos 36(1965), s. 1-15, http://www.genealogia.fi/genos/36/36_1.htm], tekstin vahvennus minun:
"...nämnes härvid Kirchhoffs döttrar Anna, änka efter handlanden i Helsingfors Hans Burgman (se Uusi-Sukukirja II, s. 314), och Elisabet, änka efter kronobefallningsmannen i Savolax Johan Cröell (enligt kämnersrättens protokoll 26 och 30.9.1696 i hans andra gifte), samt Evert Scheele (Zeele), som var handlande i Helsingfors, där han 30.8.1696 hade gift sig med deras syster Katarina Kirchhoff, vilken var änka efter Karl Westman, d. i Helsingfors 21.2.1688."
-------
Gertrud Bertilintyttärestä vielä vähäsen. Hänen veljensä, Helsingin pormestari Matts Bertilinpoika mainitaan Love Kurténin verraten tuoreessa artikkelissa Ätten Grönfelts härstamning. Genos 70(1999), s. 211-213, 237, [http://www.genealogia.fi/genos/70/70_211.htm (http://www.genealogia.fi/genos/70/70_211.htm)]:
"Referat
Love Kurtén: Grönfelt-suvun polveutuminen
Helsingin pormestareista on katsottu saaneen alkunsa kolme aatelissukua: Grönfelt (aateloitu 1613), Svanström (1646) ja Reiher (naturalisoitu 1668). Kirjoittaja korjaa artikkelissaan useita Grönfelt-suvun polveutumiseen liittyneitä virheellisiä aikaisempien tutkijoiden johtopäätöksiä.
Jully Ramsay mainitsee teoksessaan Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden v. 1613 aateloidun Lydik Mattsson Grönfeltin vanhemmiksi Porvoon Hummelsundin omistajan Matts Bertilssonin ja Karin Lydiksdotterin. Päätelmä on sinänsä oikea, mutta Ramsay on erheellisesti tulkinnut hänet identtiseksi Helsingin pormestarina toimineen Matts Bertilssonin kanssa. Myös Helsingin kaupungin historian kirjoittaja Eino Suolahti pitää Lydik Grönfeltin isänä em. pormestaria.
Varakas pormestari Matts Bertilsson polveutui äitinsä puolelta Sipoon Gesterbystä lähtöisin olleesta Ekelöf-nimellä aateloidusta suvusta. Voudintileihin Matts Bertilsson merkittiin edesmenneeksi v. 1586, joten hän ei voi olla sama kuin Hummelsundin nimikaima, joka eli ainakin vielä v. 1587..."
Kiitos, Ritva! Tuossa tuli niin laaja sukusikermä Kirkhoffeja ja muita, että kokonaiskuvan saadakseni lisäsin ne saman tien tiedostooni.
Elisabet Johan Jostintytär Kirkhoff voisi etunimensä puolesta olla Elisabet Cröellin äiti. Elisabet Kirkhoffin sisar Anna oli naimisissa Hans Burgmanin kanssa. Nämä Burgmanitkin kiinnostavat minua. Ehdin muutama päivä sitten kysyä heistä yksityisesti (en ole vielä saanut vastausta), mutta tässä kysymys uudelleen.
Petter Ruth-Rothenberg oli ainakin 1.3.1708 Helsingissä Peter Burgmanin ja Maja Hamnian tyttären Susannan kummina. Millähän tavalla tämä Peter Burgman on sukua seuraavan Peterin kanssa: III. Petter Burgman (Torstenin poika, taulu 2) s. Helsingissä 23. syysk. 1688. Kauppias Turussa, pakeni isonvihan aikana Ruotsiin, kauppias Arbogassa. K. Arbogassa 8. marrask. 1728. - Puoliso Arbogassa 1719 Margareta Wargentin (hänen 2. aviossaan) s. Turussa 1691, k. Arbogassa 20. jouluk. 1737.
Tässä on kiintoisaa se, että Petter Rothenbergin veljeksi arvelemani Johan Rothenberg päätyi Arbogaan myös ja meni siellä naimisiin Juliana Wintroosin kanssa. Aminoff-Winbergin mukaan Arbogassa oli suomalaisia pakolaisia vain viitisenkymmentä. Ellei kyse ole sattumasta, niin sitten siitä että tietyt suvut olivat hyvin tiiviissä tekemisissä keskenään.
Kari K.
Bodniemi37
07.01.10, 15:17
Petter Ruth-Rothenberg oli ainakin 1.3.1708 Helsingissä Peter Burgmanin ja Maja Hamnian tyttären Susannan kummina. Millähän tavalla tämä Peter Burgman on sukua seuraavan Peterin kanssa: III. Petter Burgman (Torstenin poika, taulu 2) s. Helsingissä 23. syysk. 1688. Kauppias Turussa, pakeni isonvihan aikana Ruotsiin, kauppias Arbogassa. K. Arbogassa 8. marrask. 1728. - Puoliso Arbogassa 1719 Margareta Wargentin (hänen 2. aviossaan) s. Turussa 1691, k. Arbogassa 20. jouluk. 1737.
Olet ilmeisesti tutustunut Uudessa sukukirjassa (II) olevaan Yrjö Blomstedtin sukuselvitykseen?
Itse olen aikoinaan kirjannut tietokantaamme ko. selvityksestä vain suvun läntiseltä Göötanmaalta kotoisin olleen kantaisän Petter Petraeuksen ja ilmeisesti Viipurissa syntyneen puolisonsa Katarina Karlintytär Thielen (joka oli Katarina Hansintytär Croellin tyttärentytär) Hans-nimisen pojan jälkeläisiä.
Kantaisän poika Torsten Burgmankin näemmä löytyy tietokannastamme kenties siksi, että hänen puolisonsa oli Ebba Hansintytär Westman, jonka Katarina-sisaren poikapuolista Petrus Andreae Ignatius oli avioliitossa erittäin todennäköisen esitätini Margareta Karlintytär Ithimaean ja tämän puolison, Helsingin koulun vararehtorin ja erotetun/eronneen smoolantilaissyntyisen rehtorin Petrus Magni Nicanderin Maria-tyttären kanssa (Maria toinen avio, hänen 1. puolisonsa oli Jämsän kirkkoherraksi päätynyt turkulaisyntyinen Gabriel Johannis Castelius).
Ehkäpä olet jo tällä välin saanut privaatisti tyhjentävän vastauksen kysymyksiisi :).
Terveisin,
Ritva J.
En ole vielä päässyt katsomaan Uutta sukukirjaa, koska lähin kappale on 50 km päässä Turussa ja täytyy ensin toipua flunssasta. Vastauksen saamisella ei ole hoppu - seuraavalla Turun-reissulla vilkaisen. :oo:
Grääneistä haluaisin vielä sen verran kysyä, että satutko tietämään, onko heistä jossain lähteessä selvitystä?
Kari
Bodniemi37
08.01.10, 01:48
Grääneistä haluaisin vielä sen verran kysyä, että satutko tietämään, onko heistä jossain lähteessä selvitystä?i
Green-suvusta, joka viihtyi Etelä-Savossa ja Karjalankannaksella ei ymmärtääkseni ole olemassa kattavaa selvitystä.
Gräänien varhaispolvet puolestaan elelivät jo 1600-luvulla Nevanlinnassa. TUOKOSSA mainittu Mårten Grään kuului todennäköisesti Nevanlinnan sukuun, vaikka hän olikin jo 1688 Käkisalmen porvari, vrt. http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/ttsl/ttsl10.htm (http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/ttsl/ttsl10.htm), Grään, Mårten, porvari, Käkisalmi, * Kurkijoki, Räisälä, Ti 1688.11.12-17, gg7/243v-244/28.
Georg Lutherin kirja-arvostelusta [Erik Amburger, Deutsche in Staat, Wirtschaft und Gesellschaft Russlands. Die Familie Amburger in St. Petersburg 1770-1920. Genos 58(1987), s. 45-46] löysin tällaisen kommentin: "En översikt framläggs också om släkten Grään, som väl var mest betydande bland de familjer i 1700-talets S:t Petersburg, vilka redan på 1600-talet hade bott i dess föregångare Nyen." Amburgerin teos näyttää olevan lainattavissa SSS:n kirjastosta.
Terveisin,
Ritva J.
Kiitokset jälleen hyvistä vinkeistä. Yksi Mårten Grään vihitään 1736 Haminassa Anna Katarina Dannenborgin kanssa, joten sielläkin Gräänejä oli Rothenbergien naapureina, mikä ei vielä todista paljon, koska viipurilaissuvut usein muutenkin olivat toistensa naapureina ;) Kiinnostavaa tässä on Gräänien nevanlinnalainen tausta, koska Nevanlinna on viime aikoina alkanut putkahdella vastaani tämän tästä.
Helsingissä vihittiin 27.1.1723 Handelsm: Gotfried Grään Matrona Elisabeth Steen - tämä on se kirkossakävijä.
Terv. Kari
Bodniemi37
08.01.10, 14:58
Yksi Mårten Grään vihitään 1736 Haminassa Anna Katarina Dannenborgin kanssa, joten sielläkin Gräänejä oli Rothenbergien naapureina, mikä ei vielä todista paljon, koska viipurilaissuvut usein muutenkin olivat toistensa naapureina ;) Kiinnostavaa tässä on Gräänien nevanlinnalainen tausta, koska Nevanlinna on viime aikoina alkanut putkahdella vastaani tämän tästä.
Helsingissä vihittiin 27.1.1723 Handelsm: Gotfried Grään Matrona Elisabeth Steen - tämä on se kirkossakävijä.
Arvelinkin, että olet pannut merkille ensin Haminassa, sitten Loviisassa asuneen Mårten Gräänin, HisKi/Loviisan haudatut: "...en mycket hederlig Råd- och handelsman, hwilckens lefverne så i Fredrikshamn som i denna staden warit Exemplariskt. Han war af de Nyenska här den sidste."
Hänet vihittiin 20.4.1711 Viipurissa Maria Erikintytär Lydingin kanssa, joka mainitaan vielä Haminankin rippikirjoissa ja kuoli ilmeisesti noin 1735. Marian ensimmäinen puoliso näyttäisi olleen kauppias Erik Planting, jonka Georg Lutherin mielestäni mainitsee tuoreessa Herkepaeuksen suvun selvityksessään [Luther, Georg. Herkepaeus. Släktbok. Ny följd. IV:1-2. Kristian Stockmann, utg. SSLS 723(2009)].
Mårten Grään vihittiin Haminassa Anna Katarina Dannenbergin kanssa (vht Henrik Dannenberg ja Karin Ruuth). Anna Katarinakin oli ollut aiemmin aviossa. Hänen psonsa 1:o oli 9.7.1735 Haminassa kuollut Karl Arvidinpoika Govinius.
Lydingeistä vielä vähäsen. Maria Lydingin Barbara-sisaresta on tälläkin foorumilla keskusteltu aiemmin: Hän oli ratsumestari Anders Kihlströmin pso 2:o. Anders Kihlströmin pso 1:o oli puolestaan Valkealan kirkkoherran Gustavus Michaelis Nehrmanin (ilmeisesti kotoisin Turun seudulta) leski Katarina Johanintytär. Nehrmanin taas väitetään olleen naimisissa sitä ennen etunimeltä tuntemattoman, erittäin todennäköisen esitätini N. N. Karlintytär Ithimaean kanssa, mikä pitäneekin aihetodisteiden valossa paikkansa. Haminassa elämänsä lopulla asuneet, ehkä 1690-luvulla syntyneet Barthold ja Michael Nehrman olivat etunimistään päätellen viimeksi mainitun avioparin poikia.
------------
Elisabet Steen esiintyy Folke Landgrénin artikkelissa Rådmannen i Helsingfors Hans Burgman och bouppteckningen efter honom. Genos 20(1949), s. 36-38, http://www.genealogia.fi/genos/20/20_36.htm. Hänkin oli ollut ennen Gottfried Gräänin kanssa solmimaansa liittoa kahdesti aviossa. Pso 1:o oli kauppias Gotthard von Renteln, pso 2:o Anders Baer, tallinnalainen kauppias. Elisabet Steenin vanhemmat olivat kauppias Petter Steen ja Anna Johanintytär Kirchhoff, jolla oli juuristossaan myös viipurilainen Sunik Holst. Annan pso 1:o oli Helsingin kaupunginsihteeri Kasper Westman, pso 2:o Petter Steen ja pso 3:o Hans Petterinpoika Burgman.
Elisabet Steenin 3. pso oli ihan ilmeisesti Nevanlinnasta kotoisin, sillä Landgrénin mukaan hän toimi kauppiaankisällinä Nevanlinnassa, sitten Kristoffer Wulffin apulaisena Pietarissa. Helsingin porvari hän oli v:sta 1722.
Terveisin,
Ritva
Tiedostot lisääntyivät taas kymmenillä nimillä, kun kävin läpi Genoksen kirjoitukset ja lisäksi Kari Kukkasen Dobbin-viestin. Nimittäin, Petter Rothenbergin veliehdokkaan, Viipurin läänissä 1689 syntyneen ja henkirakuunarykmentissä 1709 alkaen palvelleen Lars Rothenbergin tyttären kummina Liedossa 1729 oli kapteeni Jakob Hoppenstong. Hänkin HRR:ssa ilmeisesti jo 1699 alkaen, puolisot virolainen Kellner ja Ögnelood. Poika Jakob Johan kuoli 24-vuotiaana Vehkalahdella 19.10.1746. Tytär Anna Katarina Hoppenstong oli naimisissa Johan Henrik Dobbinin kanssa. Miehen veljen Jost Dobbinin poika Berndt kuoli 21-vuotiaana Haminassa 2.9.1740. Jostin vaimo oli Katarina Jakobintytär Ruuth, Jakob Ruuthin ja Sara Dannenbergin tytär. Katarinan ensimmäinen mies oli nevanlinnalainen Henrik Siliacks (Zilliacus).
Jakobin Katarina-siskon aviomiehet puolestaan olivat Daniel Steven ja Konrad Lempel. Maria-siskon mies oli Jakob Nilsinpoika Printz (1658-1713), Pyhtään kirkkoherra. August-veli, Sysmän kirkkoherra, oli naimisissa Katarina Sesemanin kanssa.
Ympäri käydään ja yhteen tullaan eli samoja sukuja tulee vastaan sekä Petter Ruth-Rothenbergin että Lars Rothenbergin lähipiiristä - tosin vain vaimon kautta edellisellä ja rykmenttikaverin kautta jälkimmäisellä - ja toistuvasti päädytään Vehkalahdelle, Haminaan ja Pyhtäälle (siellä kai niitä idästä siirtyneitä paljon asui).
Huomio kiintyy kuitenkin siihen, että nämä Dobbinit, Gräänit ja Siliacksit esiintyvät myös toisessa tiiviissä sukupiirissä - kauppias Peter Peterinpoika Ruuthin (k. 1670) ja hänen poikiensa Peterin ja Jakobin perheissä. Viimeksi mainitun poika Jakob (1694-1756-) palveli HRR:ssa samoihin aikoihin kuin Lars Rothenberg ja Jakob Hoppenstong.
Mitähän tapahtui Peter Peterinpojan veljen, Käkisalmessa 1672 tapetun ratsumestari Jakob Ruuthin pojalle Peterille, joka "reste 1683 från Viborg och är måhända identisk med den Peter Jakobsson Ruuth, som efter att hava varit sergeant, 1694 förekommer i Nyen såsom båtsman och uppsyningsman vid skeppsbyggeriet därst." Hänellä jos kellä oli suhteita Nevanlinnassa. Ruuthin leski Elisabet Johanintytär von Klopman avioitui Esbjörn Hvässingin kanssa, joka aateloitiin 1686 nimellä Rutenstierna. Huvittavaa kyllä, Jakobin sisko Kristina Ruuth oli naimisissa Isak Rothoviuksen kanssa, kun taas Rothoviuksen veli käytti nimeä Rothåf - hieman yksitoikkoinen sukunimivalikoima samassa sisarusparvessa.
Nevanlinnaan kadonneen Peterin sisar Dorotea Elisabet (tai Elsa Dorotea) avioitui yhden Kremerin ja kahden Klickin kanssa ja asui kai ainakin vielä 1710, keskimmäisen miehensä kuollessa, Pyhtäällä. Siellä tosin asui myös Rootheja (eikä Ruutheja?), vääpeli Henrik Rooth.
Mistähän tässä on kysymys? Sääty- ja sukupiirien pienuudesta ja ristiinnaimisesta vai siitä, että Rothenbergeillä olisi oikeasti jotain tekemistä Nevanlinnaan kadonneen Peter Ruuthin kanssa? Yhtään Rothenbergiä en ole 1600-luvun lopulta tähän mennessä löytänyt (mikä ei tietenkään tarkoita, ettei joku senniminen voisi jossain piileskellä). Mutta mitä muuta Peter Jakobinpoika Ruuthista tiedetään kuin se vähä, minkä Elgenstierna kertoo?
Ja miksi nimenmuutos? Ei kai erotukseksi kaikista noista Rutenstiernoista ja muista?! :D: Pyhtään Petter Rothenberg on vielä Helsingin 1725 syntyneiden luettelossa Ruut(h) (1726 siellä kuoli "moder", jonka omainen oli Rotenberg), mutta sama ammatti, puolison nimi ja lesken mukana Haminaan muuttaneiden lasten nimet tuntuvat todistavan, että kyse on samasta miehestä. Tai sitten olen ihan metsässä, ja onhan minulta yhä tuhottomasti henkikirjoja, perunkirjoja ja muita lähteitä löytämättä ja tutkimatta... Parasta kuitenkin heittää tämä "uhkarohkea arvaus" foorumiin jo nyt siltä varalta, että olen väärillä jäljillä. :cool:
Terv. Kari
Bodniemi37
09.01.10, 10:09
Mitähän tapahtui Peter Peterinpojan veljen, Käkisalmessa 1672 tapetun ratsumestari Jakob Ruuthin pojalle Peterille, joka "reste 1683 från Viborg och är måhända identisk med den Peter Jakobsson Ruuth, som efter att hava varit sergeant, 1694 förekommer i Nyen såsom båtsman och uppsyningsman vid skeppsbyggeriet därst."
Kotimainen aatelismatrikkeli tietää lisäksi kertoa, että Nevanlinnaan kulkeutunut Peter Ruuth oli velkaa Koiviston kappalaiselle Sigfridus Porthanukselle. Ruuth myönsi velkansa, mutta kertoi olevansa aivan varaton, koska oli joutunut "på sin sjöfart" usein haaksirikkoon (omistiko hän siis kauppalaivoja?).
Samaan sukupiiriin kuuluvat mielestäni erottamattomasti myös Boismanit, vrt. Georg Lutherin tuore sukuselvitys aiemmin mainitsemassani Släktbok. Ny följdissä (IV:1-2). Artikkelin luettuani kiinnostukseni sukuun virisi uudelleen, sillä siinä on esim. Savoon ja Keski-Suomeen rantautuneen sukuhaaran kantaäidistä aiemmasta poikkeavaa tietoa: Lutherin mukaan hän olikin Elimäellä eläneen esiäitini Agneta Andersintyttären ja tämän ensimmäisen puolison, Elimäen kirkkoherran (1647- noin 1651) pojantytär Katarina Gabrielintr Hermgier (pso Käkisalmen ja Pyhäjärven kirkkoherran poika, Sakkolassa sijainneiden kruununtilojen vuokraaja Jakob Henrikinpka Boisman). Boismaneillakin oli oma haminalainen sukuhaaransa.
Pyhtään Petter Rothenberg........
...toimi kummina siellä ainakin seuraavasti (lähde HisKi/Pyhtään paikoin pahojen mustetahrojen peittämät kastettujen luetteloiden paperikopiot; kummien nimien mahd. tulkintavirheet minun):
s. 15.1.1722 kast. 23.1.1722 Wijrböhle s:a Johan Renkejevitz mad: Catharina Helena Schiwers Lorentz Johan
Kummit: Kyrckioherden And: König, Capitain Magnus Mether, Arrendatoren Jochim Johan Schivers, Inspectoren Petter Rothenberg, Sr Jochim Schivers, Sr Erich Nesselius, Sr Israel Tillman, Fru Capitainskan Freudenfelt de Methe…, Fru Leutnantskan Anna Marja Eckerman, Jungf. Sophia Silakoski, Jungf. Elsa Silakoski och Jungf: Gertrud Schivers
s. 3.4.1722 kast. 6.4.1722 Thessio Jöran Berg Catharina Holm Hindrich
Kummit: Inspect: Petter Rothenberg, Fältvebelen Krämer, Sr Hindrich Willström, Elisabeth Ågreen och Maria Willström
s. 27.7.1722 kast. 1.8.1722 Ånäs hr cornett: Johan Gottman fru Elisabeth de da Fariolle Hindrich Anton
Kummit: Pas: And: König, Inspect: Hindr: Gottman, Insp: Pet: Rothenberg, Notar Erich Gottman, Handelsman Lars Carsberg, Hr Jöran Walgreen, Arrendat: Joch: Joh: Sievers, Lieutnantn Åke Åkesson, Hr Häradshöfdingen Isack Hagert, Fältväbelen Krämer, Fru Dorothea Lucia Klingenberg, Mad: Anna Gottman, Fru Elsa Gottman, Kyrckioherskan Catharina Berg, Häradshöfdinskan Hel: Thorwöst, Fru Ebba Serlachia, Mad: Anna Dÿcandra, Matrona Anna Detterding (Dettering), Fru Margreta Åkesdotter
s. 30.10.1722 kast. 4.11.1722 Swartbäck hr Capel: Jöran Wahlgren mad: Anna Dycander Johanna (po. Johannes;rj)
Kummit: Past: And: König, Capitan et Baron Fabian Duwall, Lieutnant Åke Åkesson, Inspect: Petter Rothenberg, Probstinnan Maria Hoppenstång, Häradshöfdinskan Fru Helena Hagert och Jungfru Ebba Hagert
s. 10.5.1723 kast. 12.5.1723 Wäster Kyrckby hr häradshöfd: Johan Frese fru Magdalena Burman Carl
Kummit: Pastor And: König, Praepositus uthi Offerdahl Mag: Abraham Burman, i des ställe Pastor i Sibbo Erich Casselius (joka oli Andreas Königin isäpuoli), Hr Ryttmästaren And: Kijlström, Pastor i Kymmene Hr Arfved Thuranius (Thoranius), i des ställe Monsr Mårten Nicelius (Niscelius=Katarina Lindormian poika), Hr Inspectoren Petter Rothenberg, Fru Aliza Phoenix, i hennes ställe Fru Probstinnan Maria Hoppenstång, hustru Elisabeth Lindormia, hustru Eva Röhl och dygdedla jungfru Christina Printz
s. 1.6.1723 kast. 3.6.1723 Thessio Staffan Pirhoinen Elisabeth Ågreen Elisabeth
Kummit: Pastor And: König, Insp: Petter Rothenberg, Sr Martin Nicelius, Fru Maria Hoppenstång, fru Christina Printz och ho Anna Maria B?
Olet ilmeisesti tutustunut myös marraskuussa menehtyneen Pontus Möllerin, http://www.moller-co.se/pontusmoller/, ja Georg Lutherin artikkeliin "Dhe Nyensche" hemma och i Stockholm. Genos 52(1981), s. 81-101, http://www.genealogia.fi/genos/52/52_81.htm:)?
Terveisin,
Ritva
Bodniemi37
09.01.10, 14:31
...(lähde HisKi/Pyhtään paikoin pahojen mustetahrojen peittämät kastettujen luetteloiden paperikopiot;...):
En ole kaatanut mustetta paperikopiotteni päälle, vaan tarkoitukseni oli kirjoittaa ...pahojen mustetahrojen peittämien kastettujen luetteloiden...
Terveisin,
Ritva
Heh, minä en ymmärtänyt lausetta niin, että olisit kaatanut mustetta arkiston papereille, mutta ehkä nettiaikakaudella on hyvä puhdistaa maineensa silloinkin, kun ei välttämättä ole tarvetta. Ymmärsin sen ihan toisella tavalla väärin - että arkistossa olisi myös paperikopiot kastetuista!
Velkatieto näyttää olevan Ramsaylta, jota en ole vähään aikaan muistanut vilkaista. Helsingissä vihittiin 4.5.1668 Johan Jönsson Ruut, jota jossain vaiheessa yritin yhdistellä Peter Bertilinpoika Ruuthin (1598-1682) perheeseen, koska Ramsay on merkinnyt ison lapsikatraan loppuun luutnantti Jönsin, kysymysmerkillä. Elgenstierna on hänet poistanut. Peter Bertilinpojan jälkeläisiä voi olla hukassa enemmänkin, koska Erik Enevaldinpojan (k. n. 1705) kolmesta lapesta ei tiedetä mitään (kaksi on seurannut äitiä pakomatkalle Tukholmaan), ja Hans Peterinpojalla (k. 1669) on ollut "två barn, vilkas namn och öden äro okända". Nämä ovat kuitenkin liian nuoria eivätkä sovi kronologisesti Rothenbergeihin.
Sigfridus Porthanus on ollut Koiviston kappalainen 1702-06, sitä ennen vt. tai apulainen. Olisiko velkatieto kuitenkin vuodelta 1694? Petter on tainnut olla oikea seikkailija: "...enär han på sin sjöfart åtskilliga gånger lidit skeppsbrott" tai "sedan uppehållit sig på främmande orter och lämnat skulden obetalt". Minulla herää mielikuva yhdestä pitkästä ulkomaanmatkasta, ei kauppalaivojen omistamisesta. Petter Ruuthilla oli myös Henrik-niminen pikkuserkku, joka muutti Lontooseen ja kuoli siellä ilmeisesti 1684. Sitten on tuo Saksaan paennut haara, mutta se oli jo Sigismundin aikana. Enkä tiedä, kelpaako pikkuserkunkaan matkustelunhalu todisteeksi suvun seikkailunhalusta, mutta kiintoisa detalji kuitenkin.
Tässä lisää fantasiaa: Ehtikö Petter Ruuth edes perhettä perustaa? Tai jos ehti, hylkäsikö hän sen? Ehkä hän kuoli nuorena, ja lapset vaihtoivat nimeä päästääkseen eroon isänsä huonosta maineesta, heh-heh?! Petter Ruuthin äidin (jos hän on tuo 1726 Helsingissä kuollut "moder") nimi voisi kertoa lisää, mutta se ei tullut vastaan Helsingin 1722-30 rippikirjoissa. Tai ne ovat kai pelkkiä luetteloita ehtoollisella käyneistä. SAY:n henkikirjat alkavat Helsingissä vasta 1726, niistäkään en löytänyt mitään.
Kiitos kummitiedoista, perehdyn niihin ajan kanssa. Ja täytyy kai tutkia noita Pyhtään varhaisempiakin kastettuja. Harmi kun ei SSHY:n sivuilla ole digitoituja lähteitä Pyhtäältä.
Rautalammin nimismiehen Erik Slottmanin lasten kummeissa on Boismaneja, Sesemaneja ja joku Agneta Ruuth. Varsinkin tuo Agneta Ruuth kiinnostaa, samoin mudien yhteydet Ruutheihin. Henrik ja Jakob Boismanin sotilasurasta löytyy tietoja netistä. Toisessa ketjussa kysyin, mistä Slottmanit ovat lähtöisin, mutta en ole vielä saanut vastausta. Foorumin yhden ketjun mukaan he ovat olleet 1600-luvulla sotilaita. Olen etsiskellyt heille Karjala- ja Viipuri-yhteyttä, koska en tiedä, miksi Anna Katarina ehkä Helsingin Petterin tytär Rothenberg muutti noin kauas Savoon.
Gabriel Slottman. Syntynyt 12.10.1730 Rautalammin Haapamäellä. Kastettu 8.11 (kummit: kyrkioherden Jakob Basse, fendrik Hindrik Boisman, furir Jakob Boisman, fru pastorskan Catharina Sesemann, fru fendrikskan Eva Juliana Fordelia.). Kuollut 1731 Rautalammin Haapamäellä. Haudattu 6.6.1731.
Elisabet Slottman. Syntynyt 11.6.1732 Rautalammin Haapamäellä. Kastettu 9.7 (kummit: fendrik Boisman, Ad. Joh. (O?)telius, fru kyrkioherdskan, Catharina Sesemann, jung. Hebla Thauvonia, Agneta Ruut, Anna Cunelia.). Kuollut 1734 Rautalammin Haapamäellä. Haudattu 1.12.1734 siellä.
Jonas Slottman. Syntynyt 23.3.1735 Rautalammin Haapamäellä. Kastettu 5.4 (kummit: fend. Slottman, Petter ?, fru kyrkioherdskan Catharina Sesemann, Elisabet Florina). Kesälahden kirkkoherra 1780. Puoliso: Katarina Solitander. Kuoli Kesälahdella 10.4.1791. - Poika (V): Jakob Johan Slottman. Uukuniemen kirkkoherra 1788, Kurkijoen 1802-46.
HUOM. Jakob Johan Slottmanin edeltäjät Kurkijoella olivat Johan Adolf Europaeus (1795-1802) ja häntä ennen Marttilan furiiri Lars Rothenbergin poika Lars jr., jonka puolison Eva Helena Vireniuksen äiti oli Maria Europaeus. Selvää dynastisuutta kirkkoherranvaaleissa!
Erik Slottman. Syntynyt 20.1.1738 Rautalammin Haapamäellä. Kastettu 24.1. Kuollut 7.10.1739 Rautalammin Haapamäellä.
Kyllä, "Dhe Nyensche hemma och i Stockholm" tuli tutuksi eilen, kun selasin Nyen- ja Nevanlinna-haulla tietoja.
Terveisin,
Kari
Bodniemi37
09.01.10, 18:21
Kiitos kummitiedoista, perehdyn niihin ajan kanssa. Ja täytyy kai tutkia noita Pyhtään varhaisempiakin kastettuja. Harmi kun ei SSHY:n sivuilla ole digitoituja lähteitä Pyhtäältä.
Pyhtään kastettujen luetteloita on tallella vain vuosilta 1703-1714 ja vuodesta 1721 eteenpäin.
Ihan vuorenvarma esi-isäni Karl Nirkko (Viipurin linnankirjurin Abraham Nirkon pojanpojan poika) toimi Elimäen kappalaisena noin 1723-1731, jolloin kuoli. Elimäen varhaiset kirkonkirjat ovat tuhoutuneet kokonaan ja pitäjästä on erittäin vähän tietoja muissakin aikalaislähteissä, mutta Pyhtään kastettujen avulla minulle selvisi, että Karl, joka Elimäen kappalaisena oli Pyhtään kirkkoherran alainen, joutui hoitamaan kirkollisia toimituksia myös Pyhtäällä. Vielä kuolinvuotensa alussa hän kastoi siellä useita lapsia. Oman tutkimuksemme piiriin kiinteästi kuuluvista henkilöistä luetteloissa mainitaan kummeina mm. hänen 1731 hukkunut puolisonsa Maria Hedvig Schalin, tytärpuoli Helena Kyander (pso Kuopion kappalainen Zachris Argillander), sisar Anna Nirkko sekä sukulaisten sukulaiset Johan (Jean) ja Katarina Nehrman (pso Johan Simoninpoika Tarwonius eli Elephant).
Rautalammin nimismiehen Erik Slottmanin lasten kummeissa .....
Kiitos kummitiedoista! Kastetodistajina toimineet Boismanit ovat Gabriel Hermigierin tyttären jälkeläisiä.
HUOM. Jakob Johan Slottmanin edeltäjät Kurkijoella olivat Johan Adolf Europaeus (1795-1802) ja häntä ennen Marttilan furiiri Lars Rothenbergin poika Lars jr., jonka puolison Eva Helena Vireniuksen äiti oli Maria Europaeus. Selvää dynastisuutta kirkkoherranvaaleissa!
Ja Eva Helena Wireniuksen isähän oli Käkisalmen kirkkoherraksi päätynyt virolahtelaisen isännän Antti Erkinpka Kotosen poika ja pistooliseppä Tuomas Wireniuksen veli Andreas Andreae Wirenius. Veljesten sisar Eeva oli naimisissa Elimäen nimismiehen (1731-1743) Sven Hasselin kanssa. Viimeksi mainitun äiti oli Anna Katarina Jung, joka puolestaan oli edellä mainitun Karl Nirkon pson (esiäitini) Maria Hedvig Schalinin erittäin todennäköisen äitipuolen, kapteeni Sven Schalinin (ilmeisesti) 2. puolison Ingrid Jungin (oletettu) sisar. Nämäkin sukulaisuussuhteet olisivat helpommin varmistettavissa, jos Elimäen varhaiset kirkonkirjat eivät...:
Pyhtään kastetut:
s. .8.1708 kast. 2.8.1708 Cuupis sahl. Capten Sven Schalin Ingred Joung Alexander
Kummit: Praepos. J. Printz, Adam Wahl, Ingred Jönsdr ?Ulf, Anna Katarina Young.
Terveisin,
Ritva
Nirkkoihin, Schalineihin ja Jungeihin en ole vielä törmännyt.
Löysin yhdistävän suvun Rothenbergeille - Melartopaeukset:
Sääksmäen ylisen kihlakunnan kruununvoudin Gabriel Melartopaeuksen (k. 1743) ja Katarina Florinuksen lapsista Hedvig Katarina Melart oli naimisissa Gabriel Johaninpoika Bombergin (1708-1761) kanssa, jonka vanhemmat olivat veronkantaja Johan Bomberg (1680-1763) ja Elsa Rothenberg (1682-1758) Pälkäneellä. Poika, Orimattilan vt. kirkkoherra ja Porvoon maakappalainen Karl Gustaf Melartopaeus (1719-1760), oli naimisissa Katarina Solitanderin (k. 1771) kanssa.
Melartopaeuksen kuoltua Solitander avioitui Jonas Slottmanin kanssa (1735-1771), jonka vanhemmat olivat Rautalammin nimismies Erik Slottman (1700-1770) ja Anna Katarina Rothenberg (1788-1766). Anna Katarinaa epäilen Petter Rothenbergin tyttäreksi ja Elsa Rothenbergin veljentyttäreksi.
Jonas Slottmanin poika Jakob Johan Slottman siis oli Kurkijoen kirkkoherra 1802-1846 Europaeuksen ja Lars Larsinpoika Rothenbergin jälkeen. Jakob Johanin vaimo oli Helena Katarina Hulkovius, jonka äidinisä oli - Karl Gustaf Melartopaeus! Ei kuitenkaan sama kuin edellä mainittu vaan täyskaima, Kupanitsan kirkkoherran poika ja Kivennavan ja Sortavalan kappalainen, joka kuoli 1752 Pietarissa.
Tämä tuskin on sattumaa vaan todiste kolmen eri puolilla maata asuvan Rothenbergin sukulaisuudesta. Melartopaeus-kaimojen (jotka eivät ilmeisesti ole sukua keskenään) esiintyminen samassa sukuhaarassa on aika uskomatonta!
Bodniemi37
10.01.10, 01:35
Löysin yhdistävän suvun Rothenbergeille - Melartopaeukset:
Onnittelut!
Jonas Slottmanin poika Jakob Johan Slottman siis oli Kurkijoen kirkkoherra 1802-1846 Europaeuksen ja Lars Larsinpoika Rothenbergin jälkeen. Jakob Johanin vaimo oli Helena Katarina Hulkovius, jonka äidinisä oli - Karl Gustaf Melartopaeus! Ei kuitenkaan sama kuin edellä mainittu vaan täyskaima, Kupanitsan kirkkoherran poika ja Kivennavan ja Sortavalan kappalainen, joka kuoli 1752 Pietarissa.
Kun ympäri käydään, niin....Karl Gustaf Melartopaeuksen Maria-sisar oli naimisissa Vpl Kuolemajärven kappalaiseksi päätyneen, Kuorevedellä syntyneen Gustavus Axelii Palanderin kanssa. Avioparilla oli ainakin seitsemän lasta, joista Johan Gustaf toimi mm. tilanhoitajana, Käkisalmen raatimiehenä ja pormestarina sekä Vpl Pyhäjärven kruununnimismiehenä. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Andersin-suvun kantaisän pojantytär Maria Elisabet Andersin. Tämän kuolinmerkintäänsä en ole löytänyt. 1780-luvun puolimaissa Johan Gustaf Palander avioitui (vihkimerkintäkin on kadoksissa) esisetäni leskeksi jääneen tyttären Katarina Strandmanin kanssa. Tämän ensimmäinen puoliso oli Pietarissa kultaseppänä ja myöhemmin Lappeenrannan palomestarina toiminut Carl Falck, jonka kuolinmerkintää en myöskään ole onnistunut löytämään.
Johan Gustaf Palanderilla oli kahden puolisonsa kanssa ainakin 12 lasta, joista aikuisikään eli ilmeisesti vain jälkimmäisestä liitosta syntynyt tytär Katarina Elisabet, jonka venäläisen puolison nimi on kirjattu Hiitolan rippikirjaan niin epäselvästi, etten ole onnistunut sitä tulkitsemaan. Vaikeuksia nimen tulkitseminen on tuottanut myös Axel Bergholmille. Ehkäpä sinä slaavilaisten kielten taitajana osaat auttaa? http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hiitola/rippikirja_1804-1819_uk662_a-r/190.htm.
Terveisin,
Ritva
Minusta siinä lukee aika selvästi fru Burakoff eli Burakov. On olemassa myös Barakov, mutta kyllä tuo minusta on u eli Burakoff.
Jakob Ruuth tapettiin Käkisalmessa 1672. Lars Rothenberg oli siellä kirkkoherrana sata vuotta myöhemmin, 1766. Tämä Rothenberg-haara syntyy Karjalassa, käy kääntymässä Varsinais-Suomessa, palaa Karjalaan ja osa päätyy Pietariin saakka. Europaeusten kautta syntyy mielenkiintoinen yhteys kenraali Mihail Tuhatsevskiin, jonka Stalin teloitutti 1737 - ei kovin läheinen, suvun sukua tai vielä kaukaisempaa, mutta Nl:n ja Venäjän historian kääntäjää se on aina kiehtonut. (Vaimoni äidinisänisä oli kultaseppä Tuomas Polvinen, joten heilläkin on omat idänsuhteensa.)
Jakob Ruuth, Hoppenstongit ja Printzit olivat kaikki vuokraajia tai virkamiehiä Pälkjärven, Jääsken ja Ilomantsin suunnalla. Simon Jakobinpoika Hoppenstongin tiedetään asioineen Nevanlinnassa. Vanhemman polven edustaja Jakob Thomasson Hoppenstong oli "1688 amtsförvaltare vid Nyens kämnersrätt". Olisiko Lars Rothenberg tuntenut Hoppenstongeja läheisesti jo ennen HRR:iin liittymistään? Jakob Hoppenstong syntyi Karjalassa 1682, Lars 1689.
Bodniemi37
10.01.10, 12:47
Minusta siinä lukee aika selvästi fru Burakoff eli Burakov. On olemassa myös Barakov, mutta kyllä tuo minusta on u eli Burakoff.
Hienoa, Kari! Hukkasin välillä Bergholmin version, joka on muistaakseni Poroskoff tai sinnepäin ja tuntui koko ajan aivan väärältä
Jakob Ruuth tapettiin Käkisalmessa 1672. Lars Rothenberg oli siellä kirkkoherrana sata vuotta myöhemmin, 1766. Tämä Rothenberg-haara syntyy Karjalassa, käy kääntymässä Varsinais-Suomessa, palaa Karjalaan ja osa päätyy Pietariin saakka. Europaeusten kautta syntyy mielenkiintoinen yhteys kenraali Mihail Tuhatsevskiin, jonka Stalin teloitutti 1737 - ei kovin läheinen, suvun sukua tai vielä kaukaisempaa, mutta Nl:n ja Venäjän historian kääntäjää se on aina kiehtonut. (Vaimoni äidinisänisä oli kultaseppä Tuomas Polvinen, joten heilläkin on omat idänsuhteensa.)
Jakob Ruuthin kautta päädymme ketterästi Helsingin Seutulaan, sillä hänen isänäitinsähän oli Sigfrid Larsinpojan (i Sjöskog) ja Kerstin Ragvaldintyttären pojantytär :).
Yhteen aikaan luulin, että olen Klickien jälkeläinen, sillä ruotsinpyhtääläisen esiäitini isän titteliksi on au-tytärtä kastettaessa merkitty herra linnoitussihteeri Röök (ei etunimeä). Käräjäpöytäkirja paljasti taannoin, että kyseessä olikin herra hovioikeudenkanslisti Isak Röök. Liekö jälkimmäinenkin kuitenkin ollut sukua Porvoon Röökeille (suvun kantaisähän oli Porvoon pormestari Jakob Andersinpoika Röök, jonka pso 1:o oli Anna Johanintytär Goffeng ja pso 2:o Anna Dorotea Sieben (vanhemmat Porvoon pormestari Hans Sieben ja Dorothea Wilhelmintytär Klick).
Jakob Ruuth, Hoppenstongit ja Printzit olivat kaikki vuokraajia tai virkamiehiä Pälkjärven, Jääsken ja Ilomantsin suunnalla. Simon Jakobinpoika Hoppenstongin tiedetään asioineen Nevanlinnassa. Vanhemman polven edustaja Jakob Thomasson Hoppenstong oli "1688 amtsförvaltare vid Nyens kämnersrätt". Olisiko Lars Rothenberg tuntenut Hoppenstongeja läheisesti jo ennen HRR:iin liittymistään? Jakob Hoppenstong syntyi Karjalassa 1682, Lars 1689.
Karjalankannaksella eläneet Rickneckit olivat Hoppenstongien tapaan virkamiehiä, mutta myös vuokraajia ja sotilaita. Suvun kantavanhemmat olivat kirjanpitäjä Erik Mikaelinpoika ja Helena Alhemia, joka lienee ollut Sortavalan kreivikunnan inspehtorina (1659–67) ja samalla Käkisalmen läänin pohjoisen kihlakunnan kruununvoutina (1660–62) sekä sittemmin viskaalina Sortavalan seudulla toimineen Ålemin kirkkoherran pojan Matthias Jonaksenpoika Alhemiuksen tytär.
Helenan oletettu sisar Katarina Alhemia oli naimisissa Simon Hoppenstongin kanssa. Erik Mikaelinpojan ja Helena Alhemian poika Diedrich Johan (Theodorus Johannes) Rickneck päätyi Sakkolan kappalaiseksi. Hänen ensimmäinen puolisonsa Magdalena Hertzin äiti oli elimäkeläisen esiäitini Agneta Andersintyttären ja tämän 1. pson Sigfrid Matthiaksenpoika Hermigierin Margareta-tytär. Magdalenan isä oli Margaretan pso 2:o, Uukuniemen kirkkoherra Peter Henrikinpoika Hertz. Margareta Hermigier oli ollut ensimmäisessä liitossaan Viipurin kaupungin porvarin ja Siikaniemen kirkon esimiehen, Vallin kaupunginosassa kivitalon omistaneen Simon Matthiaksenpoika Kaijasen kanssa, jonka jälkeläiset ottivat käyttöön sukunimen Cajander [kirjallisuutta: Tertti, Aarno. Viipurin Hertz-suku. SSV 42(1986), s. 93-143, Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1, Wiborg 1895, s. 99, Ruuth, J. W. Wiipurin kaupungin historia I. Wiipuri 1908, s. 326].
Terveisin,
Ritva
Näetkö tiedostoistasi, ovatko Henrik Vilhelm Klick (1671-1748) ja Elsa (Elisabet) Dorotea Rutenstierna asuneet Pyhtäällä avioitumisensa eli n. 1712 jälkeen? Muuttivat jossain vaiheessa Pirkkalan Sankilaan. Lapsia heillä ei tainnut olla.
Olit oikeassa, Petter Ruuthin yhteydessä 1694 mainittu "på sin sjöfart" tarkoittaa merenkulkua yleensä, ei tiettyä laivamatkaa, vaikka mielikuvitukseni teki hänestä seikkailijan!
Luin pari viikkoa sitten SSHY:n sivulta Viipurin läänin läänintilit vuodelta 1690 (nide 8703, Savonlinnan läänin jätin toistaiseksi), mutta en löytänyt yhtään Ruuthia. En tiedä onko tilikokoelma täydellinen vai esiintyvätkö Ruuthit ilman sukunimeä tai lisänimeä. HRR:n katselmuskirjoista 1700-16 taas ei löytynyt Lars Rothenbergiä (hänet mainitaan vasta seuraavassa jaksossa, 1719), vaikka hän on mennyt palvelukseen 1709, tosin en tiedä menikö hän heti nimenomaan HRR:iin. Johan Rothenbergin löytämiseksi pitäisi tutki Karjalan ratsuväkirykmentin asiakirjoja 1706 alkaen, niistä voisi selvitä syntymäpaikka. Ovatko ne jonkun tätä lukevan käytössä tällä hetkellä? Jos tulee vastaan...
Kun mainitsin Helsingissä 1669 eläneen Johan Jönsson Rootin (ei Ruutheja?), niin siinä vaiheessa etsin Rothenbergeille Johan-nimistä isää, koska kolmen Rothenbergin lapsissa on Johan, mikä voisi viitata sennimiseen isoisään. Tosin Elsa Rothenbergin mies oli Johan Bomberg, ja nimi voi tulla häneltä. Jakobeja ei Rothenbergeillä esiinny, Johanit taas puuttuvat Viipurin Ruutheilta mutta Hanseja siellä on, ja se on melkein sama. Elleivät Jakobit ja Johanit ole kuolleet nuorina. Toisaalta eivät Viipurin Ruuthienkaan nimet noudata tiukasti kaavaa "isän isältä ja äidin äidiltä". Lähin Johan voisi olla Jakob Bertilinpojan veli Hans tai sitten Elisabet-vaimon isä kuurinmaalainen Johan von Klopman. Dorotea näyttäisi tulevan Klopmanin vaimon eli Wrangelien puolelta.
Unohdin, että SSHY:n sivulla on Pyhtään henkikirjat v. 1713 ja 1723. Ei löytynyt Klickejä. Sen sijaan löytyi kenraaliluutnantti Lübeckerin väkeä. Kuka tämä Lübecker oli? Lars Rothenberg palveli HRR:ssä ennen 1719 Georg Henrik Lübeckerin komppaniassa.
Terv. Kari
Bodniemi37
11.01.10, 16:02
Näetkö tiedostoistasi, ovatko Henrik Vilhelm Klick (1671-1748) ja Elsa (Elisabet) Dorotea Rutenstierna asuneet Pyhtäällä avioitumisensa eli n. 1712 jälkeen? Muuttivat jossain vaiheessa Pirkkalan Sankilaan. Lapsia heillä ei tainnut olla.
Lähteissäni (Carpelan, Katy Hedman Brännland, Pyhtään kastettujen luettelo) Elisabet Dorotean sukunimenä on Ruuth. Hän ei ollut Carpelanin ja Katy Hedman Brännlandin mukaan naimisissa Johan Klickin kanssa, kuten Ruotsin ritarihuoneen romppu edelleenkin kertoo. Pyhtäällä avioparille Klick ja Ruuth, jotka vihittiin jo 1703, syntyi ainakin yksi lapsi (pitää muistaa, että seurakunnan vuosien 1715-1720 luettelot ovat tuhoutuneet):
s. 1707 kast. 12.7.1707 Heinlax herus lieutenampt Johan (isän nimi on kirjattu virheellisesti!) Klick Elisabeth Dorothea Ruut Helena
Kummit: Hr. Cap. Hans Henric Couper, Hr. Arrend. Samuel Herkepaeus, Fru Capiteinskan Anna Catharina Kors, Mad. Eva Kröel, J. Elis. Printz
Hedvig ja Helena von Klick(en) asuivat kastetodistajina toimimisestaan päätellen Pyhtäällä aika pitkään.
Johan Rothenbergin löytämiseksi pitäisi tutki Karjalan ratsuväkirykmentin asiakirjoja 1706 alkaen, niistä voisi selvitä syntymäpaikka. Ovatko ne jonkun tätä lukevan käytössä tällä hetkellä? Jos tulee vastaan...
Ruotsin valtionarkiston SVAR-yksikkö, http://www.svar.ra.se/, on skannanut sivustolleen myös Karjalan ratsuväkirykmentin rullia. Palvelu on maksullinen, eikä kuvien katselu onnistu ilman sivustolta ladattavissa olevaa ohjelmaa (ilmainen).
Terveisin,
Ritva
Elisabet Dorotean nimi on totta kai Ruuth minunkin tiedostossani. Erheessä laitoin isäpuolen nimen. Carpelan ei ole nyt käytössäni, tieto kahdesta Klickistä on Elgenstiernalta. Ritarihuoneen romppu on kallis ja toimistusmaksut kuulemmat suuret, mutta olisi se hyvä olla olemassa. Carpelania ei tietenkään ole vielä rompulla.
Siis avioliiton Johan Klickin kanssa voi pyyhkiä pois, ja Elisabet Dorotea Ruuth on vihitty Henrik Vilhelm Klickin kanssa jo 1703? Elgenstierna ilmoittaa heille kaksi lasta (kysymysmerkillä): Hedvig 8.7.1704 ja Helena 12.7.1707. Hedvigiä en Hiskistä äkkiseltään löytänyt.
Madame Eva Cröell on kiintoisa tieto. Voisiko hänkin olla Johan Samuelinpojan tyttäriä?
Kiitos SVAR-vinkistä. Uusi hyvä syy ruveta maksamaan käyttöoikeuksista. Eikös siellä ole myös Ruotsin kirkonkirjoja? Pääsisi tutkimaan omia taalalaisia (jos jo on digitoitu) ja vaimon taalalaisia ja tukholmalaisia sukujuuria, Palineja ja Dufvia. Meillä ei toistaiseksi ole varmoja yhteisiä esivanhempia, mutta löytyisikö Taalainmaalta - kummallakin sotilaita siellä.
Terv. Kari
Bodniemi37
11.01.10, 18:55
Elisabet Dorotean nimi on totta kai Ruuth minunkin tiedostossani. Erheessä laitoin isäpuolen nimen. Carpelan ei ole nyt käytössäni, tieto kahdesta Klickistä on Elgenstiernalta. Ritarihuoneen romppu on kallis ja toimistusmaksut kuulemmat suuret, mutta olisi se hyvä olla olemassa. Carpelania ei tietenkään ole vielä rompulla.
Siis avioliiton Johan Klickin kanssa voi pyyhkiä pois, ja Elisabet Dorotea Ruuth on vihitty Henrik Vilhelm Klickin kanssa jo 1703? Elgenstierna ilmoittaa heille kaksi lasta (kysymysmerkillä): Hedvig 8.7.1704 ja Helena 12.7.1707. Hedvigiä en Hiskistä äkkiseltään löytänyt.
Madame Eva Cröell on kiintoisa tieto. Voisiko hänkin olla Johan Samuelinpojan tyttäriä?
Kiitos SVAR-vinkistä. Uusi hyvä syy ruveta maksamaan käyttöoikeuksista. Eikös siellä ole myös Ruotsin kirkonkirjoja?
Olen ollut ymmärtävinäni, että ritarihuoneen rompun tiedot ovat jokseenkin yhteneväiset Elgenstiernan matrikkelin kanssa.
Pyhtään kastettujen luettelosta löytyy vain kaksi Cröellia: P. Rothenbergin puoliso ja Eva. Voi tietenkin olla, että jälkimmäisen nimen on pastori kirjannut virheellisesti (olisiko ollut Anders König, jolla oli ns. henkilökohtainen ongelma), ts. hän olikin Rothebergin puoliso.
Saloheimo mainitsee Johan Cröellin mainiossa Savon historiassaan [Saloheimo, Veijo. Savon historia II:2. Jyväskylä 1990], s. 370, 377:
"Vuonna 1669 mainitaan Falckin rinnalla voutina Anders Yrjänänpoika niin ikään Rahulassa asuvana. Hänen jälkeensä viran sai viipurilaisen kauppiassuvun jäsen Johan Croell. Hän asui Ristiinan Kylänlahdessa ja toimi voutina ainakin vuosina 1673-89."
"Virkamieskunta koostui eri tavoin ajoittain ja paikoittainkin. Kruununvoudeista on tiedossa pienen enemmistön alkuperä. Voudinpoikia oli heistä kolme: kaksi Willandhia ja yksi Falck. Korkean virkamiehen vävyjä olivat alisen kihlakunnan voudit Erik Laurinpoika ja Johan Jooninpoika. Viimeksimainittu oli ainoa nimismiehestä voudiksi ylennyt. Nils Långin kelpoisuus perustui rälssipalvelukseen, Mahlberg taas oli vastannut rykmentin kirjanpidosta. Liike-elämän liepeiltä tulivat Croell ja Strengberg, kihlakunnankirjurin virasta Södermark ja Linderoth, suoraan voudinkirjurista Possa."
Mahlbergin 3.(?) pso oli Ithimaeuksia. Södermarckin tytär taas oli naimisissa Rantasalmen nimismiehen Henrik Ithimaeuksen kanssa. Viimeksi mainitun parikunnan löysin hiljattain Lappeenrannan kastettujen luetteloiden kummilistoilta.
SVARissa voisin viihtyä vuorokaudet läpeensä, vaan eihän se tietenkään käytännössä käy päinsä. Siellä on laajat valikoimat kirkonkirjojakin. Palveluhinnat eivät päätä huimaa. Katseluohjelma on kyllä hieman heiveröä tekoa.
Terveisin,
Ritva
Ritarihuoneen rompusta puhuttiin tänään Natt och Dag ja Fargalt -keskusteluketjussa. Sen mukaan rompulle on päivitetty Elgenstiernan tietoja ja otettu mukaan korjauksia. Hinta on muistaakseni 2500 kruunua. Kun viimeksi asioin Ritarihuoneen kanssa, minulle vastasi Helena Natt och Dag...
Minä vuosina Petter Rothenbergin puoliso Elisabet Cröell mainitaan Pyhtäällä? En pääse kotoa käsiksi niihin kirjoihin ja minulla on tietoa vain siitä, että Petter Rothenberg mainitaan Pyhtäällä noin 1723 alkaen. Eeva-Liisa Oksanen mukaan hänet palkattiin Ahvenkosken pehtoriksi vasta isonvihan jälkeen. Pari vihittiin Helsingissä 1706 ja heille syntyi lapsia sielllä 1711 saakka, ehkä myöhemminkin, mutta vuosilta 1714-20 ei ole tietoja. Joten 1707 mainittu Eva Cröell voisi olla oikeastikin Eva. Jos Rothenbergit asuivat tai oleskelivat Pyhtäällä jo noin varhain, tämä muuttuu entistä mielenkiintoisemmaksi.
Mikä henkilökohtainen ongelma Königillä oli - viina? Lukihäiriötähän ei silloin tunnettu :D:
Anna Katarina Rutenstierna (1674-1742 Kerimäki) oli naimisissa Kristoffer Tawastin kanssa ja heidän tyttärensä Helena puolestaan Gustaf Falckin (k. 1752) kanssa (Ramsay s. 480).
Terv. Kari
Bodniemi37
11.01.10, 20:31
Minä vuosina Petter Rothenbergin puoliso Elisabet Cröell mainitaan Pyhtäällä? En pääse kotoa käsiksi niihin kirjoihin ja minulla on tietoa vain siitä, että Petter Rothenberg mainitaan Pyhtäällä noin 1723 alkaen. Eeva-Liisa Oksanen mukaan hänet palkattiin Ahvenkosken pehtoriksi vasta isonvihan jälkeen. Pari vihittiin Helsingissä 1706 ja heille syntyi lapsia sielllä 1711 saakka, ehkä myöhemminkin, mutta vuosilta 1714-20 ei ole tietoja. Joten 1707 mainittu Eva Cröell voisi olla oikeastikin Eva. Jos Rothenbergit asuivat tai oleskelivat Pyhtäällä jo noin varhain, tämä muuttuu entistä mielenkiintoisemmaksi.
Olisikohan Eva Cröell ollut isovihaa paossa Pyhtäällä? Valkealassa pyöri toinen mokoma Karjalan ja Savonkin säätyläisiä. Luonnollisesti myös lukuisilla sotilailla oli palkkatilansa näissä pitäjissä. Pyhtään rippikirjat ovat säilyneet vasta vuodesta 1743 lähtien. Paperikopioistani olen löytänyt vain nämä kastemerkinnät:
s. 8.6.1728 kast. 9.6.1728 Malms hr inspector Rotenberg Elisabeth Cröel Helena (tvillingare)
s. 8.6.1728 kast. 9.6.1728 Malms hr inspector Rotenberg Elisabeth Cröel Maria (tvillingare)
Kummit: Ego And: König för mig och Hr Georg Wallgreen, Sr Erich Nicelius för sig och Hr Baron Natt och Dag, Klåck: Hans Mattson för sig och Hr Inspect: Sievers, Jungfru Brita Catharina König för sig och Fröken Creutz, hu Carin Nicelia? för sig och Fru grefvinna Christina Creutz, hu Christina Mårtensdr för sig och Fru grefvinnan Barbro Helena Wrede – kastoi A:J:K:
Mikä henkilökohtainen ongelma Königillä oli - viina? Lukihäiriötähän ei silloin tunnettu :D:
Erään pomoni vaikiovitsejä oli "Selvähän se, humalassahan se".
Anna Katarina Rutenstierna (1674-1742 Kerimäki) oli naimisissa Kristoffer Tawastin kanssa ja heidän tyttärensä Helena puolestaan Gustaf Falckin (k. 1752) kanssa (Ramsay s. 480).
Gustavin ja Helenan pojanpoika, varamaanmittari Georg Gustaf Falck löytyi pari vuotta sitten yllättävästi Lammilta, missä hänet vihittiin 12.4.1788 Johanna Albertina (Fredrikintytär?) Löfmanin kanssa ja pari vuotta myöhemmin Petronella Nordanwehrin kanssa. Jälkimmäisen seuraava puoliso oli Viipurin omaisuudenjakolautakunnan sihteeri Nils Ljungman. Georg Gustaf Falckin Anna Kristina -sisaren puoliso oli aiemmin mainitsemani Bengt Mahlbergin pojanpoika Gabriel (Anna Kristina Falckin 1. avioliitto). [kirjallisuutta: Hormia, Yrjö. Talonpoikaistuneita säätyläissukuja Säämingissä. Genos 23(1952), s. 1-1, Duncker, Kaj. Släkten Ljungman. Genos 47(1976), s. 37-42, 50].
Terveisin
Ritva
Tässä vastauksia Helsingin Petter Ruuthin ja Elisabet Cröellin Burgman-yhteyksiin:
Taulu 1
I Petter Torsteninpoika Burgman. 1653 tervakomppanian faktorin kirjuri Viipurissa, raatimies, kämnerioikeuden puheenjohtaja. S. Ruotsissa, Länsigöötanmaalla, k. 1677 Viipurissa. 1. Puoliso: 17.1.1660 Viipurissa Katarina Karlintytär Thiele, k. 166(9). Vanhemmat: Karl Thiele, viipurilainen kauppias ja Anna Hansintytär Schmidt. - 2. Puoliso: 1670 Katarina Hannuntytär.
Lapset:
Torsten Petterinpoika Burgman. Tauluun 2
Anna Petterintytär Burgman. 1. puoliso: 1685 Adolf Menschewer, Viipurin kämnerioikeuden notaari, k. ennen 1701. 2. puoliso: N. N. Wessman (Westman?), vänrikki.
Hans Petterinpoika Burgman. Tauluun 4
Petter Petterinpoika Burgman. Tauluun 6
Taulu 2
II Torsten Petterinpoika Burgman. Ainakin 1687 alkaen kauppias Helsingissä, kauppiaskunnan ammatinvanhin vuoteen 1697, raatimies, posti-inspehtori, palotarkastaja, k. 1711. Harjoitti laajaa panttilainausliikettä ja toimi lukuisten vieraspaikkakuntalaisten (mm. Viipurin, Tukholman ja Nevanlinnan) kauppiaiden asiamiehenä. Omisti purjealuksia. - Mainitaan Nevanlinnassa raatimiehenä 1701.
Puoliso: 28.12.1687 Helsingissä Ebba Hannuntytär Westman.
Lapset (Helsingissä):
Petter Torsteninpoika Burgman, s. 23.9.1688 Helsingissä. Tauluun 3
Hans Torsteninpoika Burgman, luult. ylioppilas 1705 tai 1706, s. 14.6.1690.
Didrik Torsteninpoika Burgman, ylioppilas 1705-06, isänsä jälkeen posti-inspehtori, varatuomari, käämnerioikeuden notaari, hovioikeuden asianajaja, sotatuomari, s. 29.8.1691, haudattu 9.6.1724 Turussa. Pakeni Ruotsiin. Puoliso: 9.1.1724 Pyhtäällä Hebla Hagert. Vanhemmat: Henrik Hagert ja Helena Eckerman.
Torsten Torsteninpoika Burgman, kihlakunnankirjuri, s. 11.3.1693, k. luult. pikkuvihan aikana. Puoliso: 27.12.1716 Hämeenlinnassa Margareta Roos, k. 1745 Sipoossa. Vanhemmat: Kristoffer Roos, Kiskon kirkkoherra ja Anna Herkepaeus.
Karl Torsteninpoika Burgman, kauppias, s. 14.8.1695, k. 6.7.1763 Helsinki. Puoliso: Ebba Katarina Forssteen, k. 29.10.1761 (?) Helsingissä.
Ebba Torstenintytär Burgman, s. 5.3.1699, k. 5.10.1710 (?) Helsingissä.
Kristina Torstenintytär Burgman, s. 7.7.1703. Puoliso: 1727 Helsingissä Petter Berg, kauppias ja sukellustarkastaja, s. 1703, k. 1.1.1758 Helsingissä.
Taulu 3 (taulusta 2)
III Petter Torsteninpoika Burgman. Kauppiaana ensin Turussa, Ruotsiin paettuaan Arbogassa, s. 23.9.1688 Helsingissä, k. 8.11.1728 Ruotsissa, Arbogassa. Puoliso: 1719 Ruotsissa, Arbogassa Margareta Wargentin, s. 1691, k. 20.12.1737 Ruotsissa, Arbogassa.
Vanhemmat: Robert Wargentin, turkulainen kauppias, ja Katarina Thesleff.
Lapset:
Petter Petterinpoika Burgman, s. 25.9.1720 Ruotsissa, Arbogassa.
[Muita lapsia]
Taulu 4 (taulusta 1)
II Hans Petterinpoika Burgman. Helsinkiläinen kauppias ainakin vuodesta 1695, raatimies, k. 5.3.1706 Helsingissä. Aikansa varakkain kauppias, kauppiaskunnan ammatinvanhin 1697-1705, kirkonisäntä vuodesta 1701. Puoliso: 5.9.1695 Helsingissä Anna Johanintytär Kirchhoff, haudattu 24.1.1708 Helsingissä. Vanhemmat: Johan Jost Kirchhoff, k. 1673, ja Anna Holst.
[Lapsia]
Taulu 6 (taulusta 1)
II Petter Petterinpoika Burgman. Kauppias, k. 1708 Helsingissä. Puoliso: Maria Hamnius. Isä: ?Olaus Eliae Hamnius, Vähän Savon tuomari. Oli aluksi veljensä Torstenin apulaisena, mainitaan ainakin v:sta 1698 itsenäisenä kauppiaana Helsingissä. Sai 1699 luvan yhdessä lääninsihteeri Johan Arckenholtzin kanssa perustaa Töölöön tiili- ja kattopaanutehtaan, joka lienee ollut toiminnassa aina isoonvihaan saakka. Omisti talon ja tontin Helsingissä, jotka tulli-inspehtori Petter Wetter kuitenkin sai 1722 lainaamansa summan suoritukseksi.
Lapset (s. Helsingissä, suuri osa ilm. kuollut pienenä):
Petter Petterinpoika Burgman, s. 7.5.1699, k. 19.3.1700.
Katarina Petterintytär Burgman, s. 21.3.1700.
Olof Petterinpoika Burgman, s. 15.10.1701.
Anna Magdalena Petterintytär Burgman, s. 10.11.1702. "Kenties se Magdalena Burgman, joka 1724 mainitaan kihlakunnantuomari Johan Fresen puolisona Pyhtäällä."
Maria Kristina Petterintytär Burgman, s. 22.11.1703.
Torsten Petterinpoika Burgman, s. 8.12.1704.
Hans Petterinpoika Burgman, s. 26.12.1705.
Susanna Petterintytär Burgman, s. 1.3.1708.
Lähteet:
Uusi sukukirja II, Yrjö Blomstedt, s. 311-325.
Genos 27(1956), s. 92, Pieniä löytöjä, Yrjö Blomstedt.
Carl von Bonsdorff: "Nyen och Nyenskans. Historisk skildring." Helsingfors 1891.
Melartopaeusten lisäksi Burgmanit kuuluivat Rothenbergien lähipiiriin. Vuonna 1711 kuollut Torsten Burgman toimi Viipurin, Tukholman ja Nevanlinnan kauppiaiden asiamiehenä, omisti purjealuksia ja mainitaan Nevanlinnassa raatimiehenä 1701. Viimeksi mainittu tieto puuttuu Blomstedtilta, mutta von Bonsdorff mainitsee Torsten Burgmanin Nevanlinnassa raatimiehenä. Muita Torsten Burgmaneja ei tuohon aikaan ilmeisesti ollut, joten kyse lienee samasta miehestä. Voiko helsinkiläinen raatimies olla samaan aikaan toisessakin kaupungissa raatimiehenä? Sukulaisuus Burgmanien kanssa tulee (Lutherin perusteella) Elisabet Cröellin puolelta, mutta Petter Ruuth-Rothenberg on voinut tuntea Burgmaneja jo Nevanlinnassa, jos hän itse tai hänen isänsä oli sieltä lähtöisin. Siis jälleen uusi Nevanlinna-viite, vaikka täytyy muistaa niiden sekundaarinen luonne - faktat puuttuvat yhä.
Ruotsin Arbogaan paennut Petter Torsteninpoika Burgman (1688-1728) oli Torstenin poika. Petter Rothenberg oli Torstenin veljen Petterin (k. 1708) tyttären Susannan kummi. Tiilitehtaan yhteydessä mainittu lääninsihteeri Johan Arckenholtz tavataan myös Rothenbergien seurassa.
Burgmanit näyttävät solmineen avioliittoja Pyhtäällä. Ritva, oliko Pyhtää Viipurin valtauksen ja taas isonvihan jälkeen jonkinlainen "pakolaiskeskus" vai millainen sen asema oli? Sotilaita siellä ainakin oli. Oma sukutaustani on niin varsinaissuomalais-hämäläinen, etten ole ollut paljon tekemisissä itäisten seutujen kanssa.
Taulussa 2 mainitun kauppias Petter Bergin lihavoin siksi, että olen joskus pohtinut, olisiko nimi Rothenberg voitu muodostaa malliin Ruuth + Berg. Ainakaan mitään sukuyhteyksiä suvuille ei ole löytynyt. Lars Rothenbergin lähinaapurina Marttilan Huovaristossa asui ratsumestari Kristian Berg, joka palveli Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä ja 1721 alkaen HRR:ssä eli samassa kuin Lars Rothenberg. Talo sai hänen mukaansa nimen Berg eli Päri. Toinen talo oli Berg eli Broman. Marttilan nimismies Anders Broman oli Lars Rothenbergin vävy. Bergin ja Rothenbergin päätyminen Marttilan samaan kylään voi olla pelkkää sattumaa, kun upseereja määrättiin eri virkataloihin.
"Kartano säilyi sitten isona yksinäistilana aina vuoteen 1733, jolloin se jaettiin uudelleen kahdeksi taloksi. Aikaa myöten kumpikin talo sai nimekseen omistajansa sukunimen. Näin toisesta talosta tuli Berg ja toisesta Broman. Edellinen halottiin sittemmin vuonna 1809 Iso-Berg ja Vähä-Berg -nimisiin osiin." http://www.paltta.fi/suku/paltta/paltta-aa5.htm
Kun aloitin sukututkimukset 1972, isoäitini kertoi että olemme Bergin talon haltijoiden jälkeläisiä. Talon nimi oli oikein, mutta esi-isät osoittautuivat Rothenbergeiksi, eivät Bergeiksi, ja hekin tulevat "väärän koivun kautta". Isoäiti kuitenkin oli hyvin perillä äitinsä oikeasta syntyperästä, koska sitä oli selvitelty käräjillä ja Marttilan serkut pitivät toisiaan sukulaisina.
Bodniemi37
14.01.10, 16:45
Kiitos runsaista lisätiedoista ja kirjallisuusvinkeistä, Kari! Georg Lutherin Soldan-artikkelista (http://www.genealogia.fi/genos/43/43_29.htm) on sukulaisuussuhteidensa vuoksi tietokantaamme joutunut Viipurin raatimies Henrik Petraeus, joka mainitaan myös Ruuthin Viipurin historiassa (II, s. 1097). Burgman-suvun kantaisä, jonka "sukunimi" (ilmeisesti patronyymi?) oli Petraeus, on voinut olla hänen veljensä. Ehkäpä tuo toinen Nevanlinnassa elänyt Torsten Burgman olikin Henrik Petraeuksen poika? Itse en oikein usko, että Helsingin raatimies Torsten Burgman on voinut samanaikaisesti olla myös Nevanlinnan porvari ja raatimies.
Taulu 2
.........
Didrik Torsteninpoika Burgman, ylioppilas 1705-06, isänsä jälkeen posti-inspehtori, varatuomari, käämnerioikeuden notaari, hovioikeuden asianajaja, sotatuomari, s. 29.8.1691, haudattu 9.6.1724 Turussa. Pakeni Ruotsiin. Puoliso: 9.1.1724 Pyhtäällä Hebla Hagert. Vanhemmat: Henrik Hagert ja Helena Eckerman.
............
Kristina Torstenintytär Burgman, s. 7.7.1703. Puoliso: 1727 Helsingissä Petter Berg, kauppias ja sukellustarkastaja, s. 1703, k. 1.1.1758 Helsingissä.
Madame Hebla Hagert näyttää olleen kummina Pyhtäällä ainakin kerran
s. 18.8.1725 kast. 22.8.1725 Cupis Qvarnby fendrich Jacob Johan Krämer Elsa Sophia Åkesdr Jacob Johan
Kummit: Cornett Johan Gottman, Vice Häradshöfdingen And: Joh: Hagert, Lars Herkepaeus, Mad: Hebla Hagert, Mad: Elsa Gottman och Jungf: Cath: Dycandra – kastoi A:J:K:
Olen näemmä arvellut, että hän oli Isak Hagertin (Viipurin lääninsihteeri, myöh. Kymenkartanon läänin ja Lappeen kihlakunnan tuomari 1707-1725, Pyhtään Myllykylän Öhmans-nimisen ratsutilan omistaja 1710-1729) ja Helena Kristina Thorwösten tytär, mutta ehkäpä Blomstedt on oikeassa. - Isak Hagert osti Pyhtään Länsi-Myllykylän Öhmansin esi-isänäni pitämäni kapteeni Sven Schalinin perikunnalta noin 1710. Sven Schalin, jota kaiketi voi perhekuntineen pitää Inkerinmaan pakolaisena, oli vuorostaan ostanut tilan kapteeni Johan Ahlsbeckiltä vuonna 1703. Ahlsbeckin puoliso oli Gertrud Gottman [Luther, Georg. Gottman, Gottsman. Släktbok. Ny följd. IV:1-2. Kristian Stockmann, utg. SSLS 723(2009)].
HisKi-haku paljastaa, että Pyhtäällä syntyi lapsia Pähkinälinnan läänistä, Inkerinmaalta, Säkkijärveltä, Viro- ja Vehkalahdelta tulleille pakolaisille. Haudattujen luettelosta näyttää löytyvän yksi liivinmaalainenkin. Varakkaat pyhtääläiset pakenivat Ruotsiin asti. Pyhtään kirkkoherra Jakob Printz kuoli pakomatkallaan Kokkolassa 1713.
Terhi Nallinmaa-Luoto selvitteli 2004 erittäin todennäköisen esiäitini, Valkealan kirkkoherran puolison Karin Winterin sukujuuria. Tutkimuksessaan Nallinmaa-Luoto mainitsee myös Tapani (Stefan) Löfvingin samannimisen äidin, jolla oli Petter Berg -niminen lanko. Myöhemmin olen havainnut, että Suomessa eli useita Petter Berg -nimisiä kauppiaita 1700-luvun alkupuolella, joten ei ole lainkaan varmaa, että helsinkiläiskauppias oli esiäitini kaiman sukulainen.
Taulussa 2 mainitun kauppias Petter Bergin lihavoin siksi, että olen joskus pohtinut, olisiko nimi Rothenberg voitu muodostaa malliin Ruuth + Berg. Ainakaan mitään sukuyhteyksiä suvuille ei ole löytynyt. Lars Rothenbergin lähinaapurina Marttilan Huovaristossa asui ratsumestari Kristian Berg, joka palveli Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä ja 1721 alkaen HRR:ssä eli samassa kuin Lars Rothenberg. Talo sai hänen mukaansa nimen Berg eli Päri. Toinen talo oli Berg eli Broman. Marttilan nimismies Anders Broman oli Lars Rothenbergin vävy. Bergin ja Rothenbergin päätyminen Marttilan samaan kylään voi olla pelkkää sattumaa, kun upseereja määrättiin eri virkataloihin.
Nousiaisten kappalaisen Johan Hoeckertin Lovisa-tytär oli naimisissa Efraim Bromanin kanssa. Onko viimeksi mainittu Anders Bromanin sukulainen? Nousiaisten kirkkoherra Josef Hoeckert, joka oli aviossa Kristina Helena Ithimaean kanssa, http://www.genealogia.fi/genos/24/24_30.htm, oli Lovisan veli.
Terveisin,
Ritva
Burgman-suvun kantaisä, jonka "sukunimi" (ilmeisesti patronyymi?) oli Petraeus, on voinut olla hänen veljensä. Ehkäpä tuo toinen Nevanlinnassa elänyt Torsten Burgman olikin Henrik Petraeuksen poika? Itse en oikein usko, että Helsingin raatimies Torsten Burgman on voinut samanaikaisesti olla myös Nevanlinnan porvari ja raatimies.
Tämä voisi selittää senkin, miksi Helsingin raatimies Torsten Burgman toimi mm. Nevanlinnan kauppiaiden asiamiehenä.
Eckermanista ja Hagertista on kirjoitettu ketjussa "Brita Larsdr Flojerus - ja pojanpoikansa Hans Juring" http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3322
Giösling: "Otto (von) Eckerman omisti 1699 Viirilässä rusthollin, ja vuokrasi Näsbyn rusthollia, joka myöhemmin tunnettiin Sievers-nimellä, sekä nimeltä mainitsematonta tilaa Vahterpäässä. Hänen tyttärensä Gertrud Elisabet nai luutnantti Joachim Johan (von ) Sieversin. - Otto Eckermanin ja Helene von Uexkull-Guldenbandin toinen tytär Helena Eckerman nai tilanvuokraaja Henrik Hagertin."
Ahvenkosken tilanhoitaja Petter Rothenbergin jälkeen oli Joachim Sievers.
Nousiaisten kappalaisen Johan Hoeckertin Lovisa-tytär oli naimisissa Efraim Bromanin kanssa. Onko viimeksi mainittu Anders Bromanin sukulainen?
Efraim Broman ei näytä kuuluvan Sauvossa, Halikossa, Kiskossa ja Kiikalassa eläneeseen sukuun, jonka jälkeläinen Marttilan nimismies Anders Broman (1712-1780) oli.
http://www.kolumbus.fi/kari.klemela/broman.htm
Hiskistä en löytänyt kuin yhden sopivan Efraim Bromanin: "28.5.1756 30.5.1756 Ruskulla tp Abraham Broman Anna Andersdr Ephraim." AB oli karunalainen torppari ja pitäjänräätäli, mutta syntymäpaikasta huolimatta hänkään ei oikein sovi em. sukuun. Sitä paitsi Nousiaisissa vihitty "herra Efraim Broman" lienee säätyläinen. Bromaneja on ollut 1600- ja 1700-luvulla Suomessa ja Ruotsissa pilvin pimein, enkä ole onnistunut löytämään nimismies Bromanin isoisälle, Sauvon Tapilan kartanon vuokraajalle Jonas Bromanille (1652-1700) esivanhempia. Hänen vaimonsa Brita Andersintytär Ryting vaikuttaa ruotsalaissyntyiseltä.
Terv. Kari
Bodniemi37
15.01.10, 11:26
Eckermanista ja Hagertista on kirjoitettu ketjussa "Brita Larsdr Flojerus - ja pojanpoikansa Hans Juring" http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3322
HisKistä morsiamen kotitila valitettavasti puuttuu:
Pyhtää - Pyttis - vihityt
9.1.1724 hr auditeur, vice häradshöfd. Diedrich Burgman ju Hebla Hagert.
A. W. Westerlund mainitsee Isak Hagertin matrikkelissaan Turun hovioikeuden presidentit, jäsenet ja virkamiehet 1623-1923. Elämäkerrallisia ja sukuhistoriallisia muistiinpanoja koonnut A. W. Westerlund. Helsinki 1959. Burgmanit eivät olleet vielä ajankohtaisia teosta lukiessani, joten en tiedä, josko varatauomari Didrik Burgman mainitaan siinä. Westerlund tuntee yleensä erinomaisesti myös tuomarien sukulaisuussuhteet.
Asian vierestä: Isak Hagertin puolisolla Helena Kristina Thorwöstellä oli Maria-niminen sisar, joka oli naimisissa henkikomissaari Peter Bäckmanin kanssa. Virolahden Harjun omistanut everstiluutnantti Fredrik Wilhelm Baeckman oli avioparin pojanpojan poika. Everstiluutnantin sisaren Charlotta Elisabet Beckmanin puoliso oli esitätini Caisa Lotta (Katarina Charlotta) Sorénin poika, Luumäen koulumestari Johan Argillander.
Efraim Broman ei näytä kuuluvan Sauvossa, Halikossa, Kiskossa ja Kiikalassa eläneeseen sukuun, jonka jälkeläinen Marttilan nimismies Anders Broman (1712-1780) oli. http://www.kolumbus.fi/kari.klemela/broman.htm
Löysin illalla Efraim Bromanin ja Maria Lovisa Hoeckertin ylioppilasmatrikkelista, sillä heillä oli ikuiseksi ylioppilaaksi jäänyt poika Henrik Johan, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11905 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11905), jolla vuorostaan oli ylioppilassetä Abraham Broman, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10370 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10370). Veljekset Abraham ja Efraim Broman olivat uusikaupunkilaisen kauppiaan Henrik Bromanin poikia. Seurakunnan vuosien 1688-1791 kastettujen luettelot puuttuvat vielä HisKistä.
Terveisin,
Ritva
Bodniemi37
15.01.10, 20:20
Pyhtää - Pyttis - vihityt
9.1.1724 hr auditeur, vice häradshöfd. Diedrich Burgman ju Hebla Hagert.
Isak Hagertin perheeseen kuului Pyhtään vuoden 1723 henkikirjan mukaan aviopuolisoiden lisäksi Hebla-niminen tytär. Vuoden 1724 henkirjassa mainitaan perheen lapsista vain poika Anders, joka ilmeisesti tuona vuonna alkoi maksaa henkiveroa eli oli syntynyt noin 1709.
Isak Hagertin ja Helena Kristina Thorwösten Ebba-tytär (s. noin 1701) oli naimisissa Viipurissa 1690 syntyneen Hauhon kirkkoherran Martinus Matthiae Martiniuksen kanssa. Noin 1706 syntyneestä, naimattomana pysytelleestä Gabriel Hagertista tuli Haminan pormestari ja valtiopäivämies.
Terveisin,
Ritva
Uudenkaupungin Bromanit, ne juuri - ei tullut mieleen. - Nuo muut mainitsemasi suvut ovat minulle aika tuntemattomia.
Hoppenstongit ja Rothenbergit näyttävät seuraavan toisiaan kuin hai laivaa: heitä oli Marttilan Larsin ja Pyhtään Petterin lähipiirissä ja myös Rautalammilla: August Hoppenstong, Viipurin tuomiokirkon kappalainen (arkkidiakoni) 1702. Kurkijoen kirkkoherra 1708. Pakeni sotaa 1710. Sysmän kirkkoherra 1712 (virkaan 1714), Rautalammin 1718 (ei ehkä astunut virkaan). K. luult. Sysmässä isonvihan aikana (1717). Lapseton. (Ylioppilasmatrikkeli)
Slottmanin ja Rothenbergin lasten kummina ollut Katarina Sesemann oli varmaan hänen leskensä, k. 1742 Rautalammilla. Entistä kiinnostavampi kysymys: kuka oli samojen lasten kummina ollut Agneta Ruuth?
Tähän täytyy lisätä anekdootti elävästä elämästä. Kun 2005 matkailin muutaman viikon Etelä-Amerikassa, törmäsin vain kahdesti suomalaisiin, Perussa Cuzcon torilla kuopiolaiseen pariskuntaan ja Santiago de Chilen lentokentällä paimiolaiseen mieheen. Pariskunnan mies paljastui heti esittelyssä serkkuni monivuotiseksi työtoveriksi ja jälkimmäinen tuttavantuttavaksi naapuripitäjästä. Ehkäpä törmään esi-isien parissa yhtä onnekkaasti tiettyihin ihmisiin ja sukuihin, joten johtopäätöksiä kannattaa tehdä varovasti...
Mutta nyt pitäisi tutkia Karjalan henkikirjoja ja rakuunarykmentin rullia, kunhan ehdin avata tilin SVARissa. Muutama Nevanlinna-kirjakin on tulossa lainaan. Työt ovat viime aikoina taas vähän häirinneet jaloa harrastusta.
Kari
PS. Nevanlinnan linnoituksen paikalla on 2006 alkaen tehty kaivauksia. Viime lokakuussa kaivinkoneet tuhosivat osan esiin kaivetuista muureista, koska paikalle on tarkoitus rakentaa suuri Ohta-kauppakeskus. Työt ovat ilmeisesti tällä hetkellä pysähdyksissä ja asia syyttäjänviraston tutkittavana.
Bodniemi37
17.01.10, 20:45
Tutkailin vähän tarkemmin Helsingin varhaisia Ruuteja/Rooteja, mutten oikein päässyt puusta pitkään; olivatkohan Petter ja Didrik Ruuth veljeksiä, Didrikillä näyttää olevan patronyymikin:
HisKi/
Helsingin vihityt
4.5.1668 Johan Jönsson Ruut Margreta Hendrichzdr:
25.7.1706 Didrick Classon Ruut Anika Matzdr: Hornberg
5.5.1706 Peter Ruth Elisabeta Kröël
28.12.1711 Hendrich Löustubbe Carin Root
Kastetut
25.1.1669 27.1.1669 Johan Jönsson Root Carl
26.11.1706 27.11.1706 cammar påst Ruth
alkup - OMA: lapsen nimi puuttuu
1708 3.2.1708 wachtmest: Peter Ruth Cathrina
22.3.1709 24.3.1709 cammarpost Dirich Ruth Dirih
22.2.1710 23.2.1710 wachtmest: Peter Ruth Anna Liskin
19.11.1711 20.11.1711 Petter Roth Brita Stina
8.1.1725 9.1.1725 inspector Petter Ruut Johan
alkup - OMA: kaksonen?
8.1.1725 9.1.1725 inspector Petter Ruut Maria
Haudatut
16.5.1742 17.5.1742 Skiepp: Johan Ruth (barnfödd uti Luhleå{ALKUP}) 36
Mainitaankohan Ruutit Helsingin paikallishistoriassa?
Slottmanin ja Rothenbergin lasten kummina ollut Katarina Sesemann oli varmaan hänen leskensä, k. 1742 Rautalammilla. Entistä kiinnostavampi kysymys: kuka oli samojen lasten kummina ollut Agneta Ruuth?
Olikohan Agneta Roothin puoliso lippumies Svart? Wirilander saattaa mainita hänet sotilasmatrikkelissaan:
HisKi/Rautalampi/kastetut
23.5.1714 22.6.1714 förar Svart Agneta Rooth Beata
----------------------
Göran Söderlundin artikkelista, http://www.genealogia.fi/genos/47/47_48.htm (http://www.genealogia.fi/genos/47/47_48.htm) käy ilmi, että Hoppenstongin sisaruksilla oli Jakob-niminen, Nevanlinnassa jo 1685 kuollut luutnanttisetä.
Hoppenstongien alkukoti näyttää sijainneen Smoolannin Ålemissa. Myös oman tutkimuksemme piiriin kuuluvat Helsingin koulun vararehtori/rehtori Petrus Magni Nicander ja Pyhtään ja Elimäen kirkkoherra Nicolaus Lindormi olivat syntyjään smoolantilaisia. Nicanderin puoliso oli Valkealan kirkkoherran tytär Margareta Karlintytär Ithimaea. Nils Lindormin Margareta-tytär oli naimisissa esisetäni, Jaakkiman kirkkoherraksi päätyneen Fabian Nirkon kanssa.
Ruotsalaisella Skalman.nu (http://www.skalman.nu/index-sv.htm)-foorumilla on mielestäni keskusteltu kiinnostavasti myös Inkerinmaasta, vrt. vaikkapa nimim. Roback ja Ben viestit kategoriassa: Tidigmodern tid (http://forum.skalman.nu/viewforum.php?f=23), Tråd: Snapphanars efterdyningar (http://forum.skalman.nu/viewtopic.php?f=23&t=28376) (hakusanaksi Ingermanland).
Terveisin,
Ritva
Bodniemi37
17.01.10, 23:30
Hoppenstongien alkukoti näyttää sijainneen Smoolannin Ålemissa.
Joudun korjaamaan oman ajatusvirheeni: Simon Hoppenstongin appi Matthias Alhemius "inskrevs i november 1645 som smolandus i Åbo akademi...", http://www.genealogia.fi/genos/47/47_48.htm (http://www.genealogia.fi/genos/47/47_48.htm). Hoppenstong-suvun alkukotia ei ilmeisesti edelleenkään tunneta, vaikkakin Aarno Tertti uumoilee, että se olisi sijainnut Saksassa. Hän kirjoittaa artikkelissaan Porvarilliset vaakunat ja vaakunasinetit (http://www.genealogia.fi/genos/56/56_173.htm) suvun vaakunasinetistä näin:
"5. Hoppenstong, Hopfenstange. Itä-Suomen Jakob ja Simon Hoppenstongien kuvaavat, humalasalkoja esittävät, vuodelta 1696 tavatut sinettivaakunat (VA 9785: 1160, 1460) antavat vahvan viitteen, että suku on saksalaisperäinen. Sana Hoppenstong on näet alasaksalainen muoto humalasalkoa merkitsevästä Hopfenstange-sanasta. Nils Berndtson löysi lisäksi suvussa myöhemmin käytetyn vaakunan, jossa kilpeen on kuvattu humalasalkoa oikeassa kädessä pitelevä heraldinen metsäläinen. Tähän voimme lisätä, että Hopfenstock (samoin kuin ruotsin ja suomen vastaavat sanat) on hyvin pitkän miehen liikanimi.13 (http://www.genealogia.fi/genos/56/56_173.htm#13) - Berndtsonin arveluun, että Itämerenmaakunnissa ja Saksassa tavatut Hoeppener-suvut (metsäläisineen ja salkoineen) saattaisivat olla samaa juurta Hoppenstongien kanssa, ei voi yhtyä, koska vaakunat vain näyttavat kuvaavan sangen tavallisia nimiä. Siebmacherin ja Rietstapin vaakunakirjoista näemme, että aivan samantyyppiset vaakunat on myös sellaisilla suvuilla kuin Hoppenstedt, Höpfner ja Hoppe."
Terveisin,
Ritva
Tutkailin vähän tarkemmin Helsingin varhaisia Ruuteja/Rooteja, mutten oikein päässyt puusta pitkään; olivatkohan Petter ja Didrik Ruuth veljeksiä, Didrikillä näyttää olevan patronyymikin:
Helsingin vihityt
4.5.1668 Johan Jönsson Ruut Margreta Hendrichzdr:
25.7.1706 Didrick Classon Ruut Anika Matzdr: Hornberg
5.5.1706 Peter Ruth Elisabeta Kröël
28.12.1711 Hendrich Löustubbe Carin Root
Kastetut
25.1.1669 27.1.1669 Johan Jönsson Root Carl
26.11.1706 27.11.1706 cammar påst Ruth
alkup - OMA: lapsen nimi puuttuu
1708 3.2.1708 wachtmest: Peter Ruth Cathrina
22.3.1709 24.3.1709 cammarpost Dirich Ruth Dirih
22.2.1710 23.2.1710 wachtmest: Peter Ruth Anna Liskin
19.11.1711 20.11.1711 Petter Roth Brita Stina
8.1.1725 9.1.1725 inspector Petter Ruut Johan
alkup - OMA: kaksonen?
8.1.1725 9.1.1725 inspector Petter Ruut Maria
En minäkään ole pystynyt yhdistämään Didrik Classon Ruutia mihinkään ilmansuuntaan. Jos hän olisi Petter Ruuthin veli, silloin hänenkin odottaisi putkahtavan jossain esille Rothenberginä (ellei tämän nimijutun takana ole jotain mystisempää). En ole kuitenkaan löytänyt hänestä mainintoja muualta, eikä hän ainakaan toistaiseksi ole liittynyt Rothenbergeihin muutenkaan niin kuin nuo toiset, jotka ovat minusta jokseenkin varmasti sisaruksia keskenään. Yhtään Clas Ruuthiakaan ei ole tullut vastaan. Mutta silmät ja korvat auki... - Helsingin historiaa en ole vielä saanut käsiini.
Missä arvelisit Petter Ruuthin työskennelleen vahtimestarina? Entä miten suomennettaisiin "cammar påst"?
Sfnet:ssä oli 2004 tällainen kysymys:
Kersantti Didrik Ruuth, syntynyt 5.4.1685, palveli mm. Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä everstiluutnantin komppaniassa. Hänen poikansa oli Erik Ruuth synt. 8.4.1738 Limingassa ja hänen poikansa Jacobus Roth synt. 5.11.1774 Limingassa.
http://sfnet.fi/group.php?sid=&newsgroup=sfnet.harrastus.sukututkimus&id=217
Kukaan ei ole vastannut. Didrik esiintyy myös Viipurin Ruutheilla, mutta aika varhaisessa vaiheessa.
Carin Ruutia ja Löustubbea (Lövstubbe?) en ole myöskään löytänyt.
Olikohan Agneta Roothin puoliso lippumies Svart? Wirilander saattaa mainita hänet sotilasmatrikkelissaan.
Agneta Rooth näyttää kuolevan Rautalammilla 1751 syksyn jälkeen:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1748-1754_tk1090/88.htm
Patronyymi lienee Larsintytär, jos myös 1704 syntynyt lapsi on hänen (äidin sukunimi puuttuu, mutta isä on korpraali Johan Svart). Oriveden Lars Rothilla on tytär Anna, mutta hänet mainitaan henkikirjoissa jo 1673 eli liian varhain, koska Rautalammin Agneta on synnyttänyt vielä 1718 ja kuollut vasta 1751.
Tuosta Nevanlinnan Hoppenstong-sedästä olen itsekin maininnut.
Kiitos Skalman-vinkistä, sitä foorumia en tuntenutkaan.
Tarv. Kari
Bodniemi37
18.01.10, 12:23
Missä arvelisit Petter Ruuthin työskennelleen vahtimestarina? Entä miten suomennettaisiin "cammar påst"?
Omassa tietokannassamme taitaa olla mm. raastuvanoikeuden vahtimestari. Didrik oli ilmeisesti postivirkailija. Veikkaan, että hän oli postikamarin kassanhoitaja (kamreeri?) :).Postimestareina ja inspehtoreina toimivat noihin aikoihin Jabelit..
Agneta Rooth näyttää kuolevan Rautalammilla 1751 syksyn jälkeen:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1748-1754_tk1090/88.htm
Patronyymi lienee Larsintytär, jos myös 1704 syntynyt lapsi on hänen (äidin sukunimi puuttuu, mutta isä on korpraali Johan Svart). Oriveden Lars Rothilla on tytär Anna, mutta hänet mainitaan henkikirjoissa jo 1673 eli liian varhain, koska Rautalammin Agneta on synnyttänyt vielä 1718 ja kuollut vasta 1751.
Ylioppilasmatrikkeliin on ilmaantunut itselleni aivan uutta tietoa Jesper Slottmanin perhesuhteista. KA:n tuomiokirjakortistosta (Itä-Suomi>Henkilönimet), http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?amtun=40024.KA&PHPSESSID=4a7b2f6bf6d956be23855bbcc1fc006d, löysin äsken yhden viittauksen Slottmaniin http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=1918380&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 (Tuokko 142.15).
Varsinaiset tuomiokirjat taitavat vielä puuttua KA:n digitaaliarkistosta, mihin oli ilmaantunut iso joukko itseäni kiinnostavia Jääsken, Rannan ja Äyräpään (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=315678.KA) sekä Jääsken, Lappeen, Rannan ja Äyräpään tuomiokunnan renovoituja tuomiokirjoja (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=315682.KA).
Terveisin,
Ritva
Omassa tietokannassamme taitaa olla mm. raastuvanoikeuden vahtimestari. Didrik oli ilmeisesti postivirkailija. Veikkaan, että hän oli postikamarin kassanhoitaja (kamreeri?) :).Postimestareina ja inspehtoreina toimivat noihin aikoihin Jabelit..
Raastuvanoikeutta itsekin epäilin.
Ylioppilasmatrikkeliin on ilmaantunut itselleni aivan uutta tietoa Jesper Slottmanin perhesuhteista.
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=1918381&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Olisiko pyhtääläinen räätälimestari Henrik Persson Slottmankin sukua Jesperille? Jonas Slottmanin vaimon Katarina Solitanderin isän Gustafin serkkuja näyttäisivät olevan veljekset Jonas ja Johan Solitander, jotka olivat Pyhtään kappalaisia ja kirkkoherroja 1730-luvulta lähtien. Maria Hoppenstongin tytär Katarina oli naimisissa Benedikt Krookin kanssa. Benediktin siskonmies Gregorius Bucht taas kuoli Rautalammin kirkkoherrana 1658.
Jos jatketaan tikulla kaivelua, niin Pyhtään Elsa Dorotea Ruuthin äidinäidin (olettaakseni N. Otontytär Wrangel) sisko Margrethe Wrangel oli naimisissa maaherra Jakob Duvallin kanssa. Tosin Margrethe kuoli jo runsaan vuoden päästä, ja Duval avioitui Brita Skytten kanssa. Maaherra Duvallin siskon Elsan poika oli Suur-Ahvenkosken omistaja Johan Creutz (1651-1726). Taas palattiin Pyhtäälle, jos tällä on mitään merkitystä.
Takaisin SVARin ja Karjalan katselmusten pariin.
Terv. Kari
Bucht kuoli tietenkin 1758 eikä 1658.
Kari
Gabriel Slottman. Syntynyt 12.10.1730 Rautalammin Haapamäellä. Kastettu 8.11 (kummit: kyrkioherden Jakob Basse, fendrik Hindrik Boisman, furir Jakob Boisman, fru pastorskan Catharina Sesemann, fru fendrikskan Eva Juliana Fordelia.).
Elisabet Slottman. Syntynyt 11.6.1732 Rautalammin Haapamäellä. Kastettu 9.7 (kummit: fendrik Boisman, Ad. Joh. (O?)telius, fru kyrkioherdskan, Catharina Sesemann, jung. Hebla Thauvonia, Agneta Ruut, Anna Cunelia.).
Jonas Slottman. Syntynyt 23.3.1735 Rautalammin Haapamäellä. Kastettu 5.4 (kummit: fend. Slottman, Petter ?, fru kyrkioherdskan Catharina Sesemann, Elisabet Florina). Kesälahden kirkkoherra 1780. Puoliso: Katarina Solitander.
Matkalta palattuani käyn pikkuhiljaa läpi listaviestejä ja tässä ketjussa on paljon näitä Rautalammen nimiä. En kuitenkaan osaa ottaa lainauksia useista eri viesteistä, joten kirjoitan tähän.
Ylläolevaan Slottmanin lasten kastetodistajiin kommentteja punaisella merkitsemiini:
kirkkoherran nimi käsittääkseni oli Barse.
Ad. Joh. Castelius.
Petter Puranen (mahdollisesti).
Förare Johan Svartin pso oli Agneta Rooth; minulla on hänelle suluissa merkittynä patronyymi Larsdr. Agneta kuoli 92-vuotiaana 8.1.1752. Näiden pojan Johan Johansson Svartin pso oli Anna Bengtsdr Cunelia.
Katselmuksessa Vehkalahti 2.5.1712 Johan Svart oli rustmästare ja Villikkala 9.9.1712 hänet transporteerattiin till förare.
Förare Jesper Slottman näkyy Rautalammilla kastetodistajana 2.10.1699. Näkyy yhden oäkta Reginan isänä, avioituu Ebba Mattsdr Norringian kanssa.
Katselmuksessa Gefleborg 15.9.1720 Fendrik Jonas Slottman sai eron 30.12.1719, kuoli 80-vuotiaana 6.3.1739.
Katselmuksessa Särsta 1811.1719 volunt. Erik Slåttman, antagen i Finland och kommen till Komp. 1.12.1717.
Katselmuksessa 15.9.1720 mainitaan Kintauden ruodun no1 sotilaana, ikä 28v, palvelusvuosia 3. Vuoden 1728 katselmuksessa saa eron palveluksesta 10.10.1721, "wänstra handen förfrusen".
Onko tämä mahdollisesti eri Erik Slottman?
Kiitos täydennyksistä, Terhi. Vuonna 1752 kuolleen Agneta Roothin ikä 92 v. ei passaa syntyneiden luettelon kanssa, sillä ainakin vielä 1714 hänet mainitaan äitinä, ehkä vielä 1718. Voi olla huomattavasti liioiteltu, kuten usein oli.
Terv. Kari
Vuonna 1752 kuolleen Agneta Roothin ikä 92 v. ei passaa syntyneiden luettelon kanssa, sillä ainakin vielä 1714 hänet mainitaan äitinä, ehkä vielä 1718. Voi olla huomattavasti liioiteltu, kuten usein oli.
Tuota kuolinikää itsekin olen ihmetellyt.
Samaisiin nimiin vielä lisäyksenä, että Viitasaarella oli kastetodistajana fältwäbl. Slåttmans änka Ebba Norringia 25.8.1711 ja 14.4.1712.
Samoin Viitasaarella 31.8.1713 kastetodistajana rustmäst. Johan Swart.
Bodniemi37
18.01.10, 16:51
Ad. Joh. Castelius.
Yksi sukulaismieskin :) kummien joukosta näemmä löytyi. Johan Castelius syntyi 1714 Valkealassa ja hänet kastettiin siellä 18.6.1714. Kummina toimi myös esi-isäni, joka vihittiin Viipurissa papiksi seuraavana vuonna: Pastorn i Walkeala Hr David Hirn, Studiosus Dns Carolus Nircko, Mertha Nicandra, Christina Frisia.
Johan Casteliuksen vanhemmat olivat Jämsän kirkkoherraksi 1723 päätynyt Gabriel Castelius (Turun kaupunginviskaalin Johan Kastun poika) ja Maria (usein myös Margareta) Nicandra, joka oli aiemmassa viestissä manitsemani Helsingin koulun vararehtorin/rehtorin Petter Nicanderin ja Margareta Ithimaean tytär.
Inkerinmaan Kaprion kirkkoherrana aiemmin toimineen, Suomeen paenneen G. Casteliuksen pso 1:o oli Kaprion aiemman kirkkoherran Ericus Georgii Barnaun (Barnow, Barnavius, Barnovius) Maria-tytär. Savoon tätäkin kautta päädytään, sillä Marian isovanhemmat olivat rykmentinkirjuri Jöran Hemminginpoika Barnovius ja Elin Jöranintytär Kyandra, joka äitinsä puolelta polveutui Iivanaisista (Teetgren-suku).
Terveisin,
Ritva
Listaan tähän muutamia nimiä:
Tuokko ja Viipurin historia:
- Rooth, Henrik. Kersantti. Pyhtää 1690, 1696. (= vääpeli, puoliso Maria von Elben, tytär Kristina avioitui Erik Malmin kanssa?)
- Rooth, Jonas. Rälssinomistaja, Revonsaari. Viipuri 1649, 1653. = Ruut, Joen? Tilanomistaja, Repoila 1650.
- Rooth (Ruuth), Michel (Eriksson?). Korpraali, rakuunatila Wainikkalassa. Savitaipale 1690. Furiiri 1698. Varusmestari. Anoppi Luutn. Hindrich Junduins enckia. Vrt. Michel Erichsson.
- Rothe, Johan. Laivuri 1706. (Main. Viipurin historiassa.)
- Rutenberg, Herman. Räätäli. Lappee 1668. (= samaa sukua kuin parturi Hans Rutenberg, Viipuri 1617? Main. Viipurin historiassa.)
- Ruuth (Ruth), Niels. Luutnantti. Viipuri, Hijwaniemi. 1663, 1668. Everstiluutnantti. Viipuri 1653.
- Ruuth, Nielss Larsson (?). Ent. kirjuri ja bookhollari Jöran Boijella. Kts. Niels Larsson. Pyhtää ja Lapinjärvi 1658.
- Rut, Olof. Kirjuri? Pyhtää ja Lapinjärvi 1659. Kai sama kuin Ruut, Oloff. Ent. rykmentinkirjuri. Lappee 1664.
- Ruuth, Erik. Skallmeijblåsare eversti Cronmanin jalkaväkirykmentissä. Viipuri 1698. (= sulkavalainen pillipiipari Erik Erikinpoika Ruuth, vihitty siellä 1684?)
- Ruuth, Erik Olofsson. Pyhtää 1685. (= kirjurin poika?)
Armeija_1684.htm
- Christer Persson Ruuth, Cornet (= Voipaalan sukua?)
- Nils Rooth, kapteen
Karjalan Rakuunat v. 1644- 1721
- Erich Ruuth, furiiri, ero 9/1689
- Matias Kristersson Rooth (= Voipaalan sukua?
Näistä olisi mukava saada lisää tietoa, jos joku pystyy sijoittamaan johonkin sukuun. Onko mukana Rantasalmin, Joroisten ja Säämingin väkeä?
Terv. Kari
Bodniemi37
18.01.10, 22:47
Tuokko ja Viipurin historia:
- Rooth, Henrik. Kersantti. Pyhtää 1690, 1696. (= vääpeli, puoliso Maria von Elben, tytär Kristina avioitui Erik Malmin kanssa?)
Vääpeli Erik Andersinpoika Malmin ja Kristina Roothin luutnanttipoika Anders Johan Malm oli naimisissa Iitin kirkkoherran Arvid Paulinuksen ja esitätini Maria Karlintytär Ithimaean Ingrid-tyttären kanssa, vrt. Lundén Cronström, Ingegerd. Malm från Pyttis. Släktbok. Ny följd II:1. I. Lundén Cronström, utg. SSLS 412(1965). Viimeksi mainitulla avioparilla oli jälkeläisiä Savossa. Everstiluutnantti (hofjägare) Karl Wilhelm Malm, Kuopiossa 9.8.1772 syntynyt Suomen sodan sankari oli heidän pojanpoikansa.
Everstiluutnantti ja Lempäälän Sotavallan omistanut, Inkerinmaalla syntynyt Mårten Enberg, aat. Segercrantz, oli Anders Johan Malmin lanko.
Terveisin,
Ritva
Agneta Larsintytär Ruuth ei oikein tunnu sopivan kuvioihin, koska en ole löytänyt 1600-luvulta muita Larseja kuin Oriveden Lars Rothin. Tällä on tytär Anna, mutta hänet mainitaan henkikirjoissa jo 1673. Rothenbergit eivät voi liittyä Oriveden Rotheihin, he ovat selvästi itäisempiä, Lars Rothenberg syntynyt Viipurin läänissä 1689.
Kuka sitten oli Rautalammilla kummina ollut August Hoppenstongin (k. 1717 Sysmässä?) leski Katarina Sesemann (k. 1742) ja ketkä olivat hänen vanhempansa? Peter Peterinpoika Ruuthin (1658-1711) vaimo Margaretha Sesemann (k. ilmeisesti varsin nuorena 1711, koska veljet David ja Filip olivat erään nettitiedon mukaan syntyneet 1678 ja 1683) oli Hans David Sesemannin ja Anna Karlintytär Thielen tytär. Olisiko Katarina voinut olla hänen siskonsa?
Terv. Kari
Vielä... Olivatko Rautalammilla kummeina mainitut vänrikki Henrik Boisman ja furiiri Jakob Boisman 1688 kuolleen Käkisalmen kirkkoherran Henrik Boismanin jälkeläisiä ja millä tavalla? Minulla ei ole uutta Boisman-tutkimusta käytössä...
Kiitoksin,
Kari
Kuka sitten oli Rautalammilla kummina ollut August Hoppenstongin (k. 1717 Sysmässä?) leski Katarina Sesemann (k. 1742)
Hoppenstongista en tiedä, mutta Rautalammilla Katarina Seseman oli aviossa khrd Jakob Barsen kanssa. JB kuoli 1.2.1740, haudattiin 8/6, ikä 62v 2½kk. Rautalammin pastoriluettelossa kerrotaan astuneen virkaansa kesäkuussa 1722.
Bodniemi37
20.01.10, 13:28
Vielä... Olivatko Rautalammilla kummeina mainitut vänrikki Henrik Boisman ja furiiri Jakob Boisman 1688 kuolleen Käkisalmen kirkkoherran Henrik Boismanin jälkeläisiä ja millä tavalla? Minulla ei ole uutta Boisman-tutkimusta käytössä...
Georg Luther korjaa artikkelissaan Boisman [Släktbok. Ny följd. IV:1-2] aikaisempien julkaisujen tietoja mm. Savon ja Keski-Suomen sukuhaarojen kantaäidin osalta: hän oli Elimäellä eläneen, mutta Viipuriin haudatun esiäitini Agneta Andersintyttären ja tämän ensimmäisen puolison, Elimäen kirkkoherran Sigfridus Matthiae Hermigierin pojantytär Katarina.
Katarina Hermigierin äiti oli Sakkolan kirkkoherraksi päätyneen Gabriel Hermigierin jälkimmäinen puoliso Magdalena von Borgen (vht von Borgen -suvun kantaisä, saksalaissyntyinen Viipurin raatimies ja laivanvarustaja Herman von Borgen ja tämän pso 2:o Anna von Broken).
Rautalammilla kummeina toimineet Henrik ja Jakob olivat täysveljeksiä. Esim. Henrik, polveutui Tallinnan Boismaneista näin; sukujohdossa on edelleen pientä epävarmuutta:
Esivanhempien polku
I
Johann Boisman, k. 1490, kauppias ja raatimies Tallinnassa
pso Kerstine Vorman, k. 1532
II
Rötger Johanninpoika Boisman, k. 1542, Tallinnan raatimies
pso Gruter Johannintytär
III
Tönnis Rötgerinpoika Boisman, tallinnalainen kauppias
pso Katarina Rode
IV
Reinhold ?Tönniksenpoika Boisman, vanh., kauppias Viipurissa (jo 1605) ja liikemies, Viipurin raatimies 1614-3.1.1627, oikeuspormestari noin v:sta 1626 (aikaisintaan 30.10.) v:een 1650, valtiopäivämies 1642, 1647, salpietariruukin vuokraaja yhdessä Erik Jesperssonin (Lilljesköld) kanssa 1636-1637, Juvan ruukin ja ankeriaankalastuspaikan vuokraaja
pso N. N.
Luultavasti Tönnis Boismanin poika.
V
Henrik Reinholdinpoika Boisman, k. 1688, Viipurin triviaalikoulun rehtori 1635-1648, Viipurin lukion 1. kaunopuheisuuden lehtori 1641, 2. teologian lehtori 1648, Käkisalmen ja Pyhäjärven kirkkoherra, Käkisalmen läänin rovasti 1653, omisti Talkia-nimisen tilan Viipurin pitäjän Tarvasjoella
pso Katarina Didrikintytär Barckhusen
VI
Jakob Henrikinpoika Boisman, s. 1654, Sakkolassa sijainneiden kruununtilojen vuokraaja
pso Katarina Gabrielintytär Hermigier, s. 1660
VII
Henrik Jakobinpoika Boisman, s. 1683 Karjala,
k. 2.5.1747 Viitasaari, Jurvansalo,
Lopulta Hämeen läänin jalkaväkirykmentin kapteeni,
Rautalammin komppanian päällikkö, eläke 9.3.1747
Terveisin,
Ritva
Kiitos Terhi ja Ritva! Minulla on SSS:n vuosikirja 38 ja siinä Lutherin artikkeli, jossa on samoja korjauksia. Siitä ja Ylioppilasmatrikkelista ei kuitenkaan selvinnyt Rautalammin Boismanien syntyperä.
Lutherin jutussa puhutaan myös Vehkalahden Boismaneista. He näyttävät olleen kahdessakin polvessa Nevanlinnan raatimiehiä ja pormestareita, jälkeläiset asuvat Vehkalahdella. Olettaen, että Elisabet Cröell oli Savon vouti Johan Cröellin tytär ja jos olen tulkinnut oikein, niin raatimies Reinhold Johan Boisman (1715 Viipuri - 1778 Vehkalahti) oli hänen pikkuserkkunsa pojanpoika. Tämä etäinen sukulaisuus tulee Elisabet Hansintytär Cröellin ja Jakob Bertilinpoika Ruuthin kautta. Rautalammin Jakob ja Henrik Jakobinpoika eivät olleet Elisabetille sukua, ainakaan tuota kautta, koska he ovat toisen Boisman-veljeksen jälkeläisiä.
Tällaisia samanlaisia yhteyksiä löytyy joka mutkan takaa, melkein yksitoikkoisuuteen asti. Olisi jo aika löytää faktoja, kunhan vain ehtisi perehtyä alkuperäisasiakirjoihin... :oo:
Terv. Kari
Tässä täsmennyksiä Johan Rothenbergin perheen tietoihin. Neljä ensimmäistä lasta on syntynyt Arbogassa, mutta Sofian syntymän jälkeen eli ehkä 1722 tai viimeistään ennen maaliskuuta 1724 perhe on muuttanut Närpiöön.
1. Luutnantti Johan Rothenberg, s. ilm. 1680-luvulla Karjalassa, k. 10.2.1748 jälkeen Närpiössä. Pso 29.9.1717 Arbogassa Anna Juliana Wintroos, s. Ruotsi, Arboga, k. ennen 2.4.1758 Närpiö. Wintrooseja oli Arbogassa pappeina ja raatimiehinä.
| 2. Margareta Katarina Johanintytär Rothenberg, s. 4.7.1718 Ruotsi, Arboga
| 2. Kristina Hedvig Johanintytär Rothenberg, s. 21.6.1719 Ruotsi, Arboga
| 2. Anna Regina Johanintytär Rothenberg, s. 5.12.1720 Ruotsi, Arboga.
| (Mårten Humbla)
| 2. Sofia Charlotta Johanintytär Rothenberg, s. 5.12.1721 Ruotsi, Arboga, k. 5.12.1785 Viipuri, ruotsal. srk.
| (Sören Jörgensen)
| 2. Ulrika Juliana Johanintytär Rothenberg, s. 30.3.1724 Närpiössä?
| (Hans Wolin, s. 1706, k. 2.3.1752)
| (Anders Bergqvist, s. noin 1710, k. 14.9.1778)
| 2. Sven ?Johaninpoika Rothenberg, s. Närpiö?
| 2. Johan Gabriel ?Johaninpoika Rothenberg, s. 20.2.1738 Närpiö, k. 4.1.1820 Vaasa
| (Brita Schoug, s. 24.10.1737, k. 20.6.1817) Vai: Karl Hedman: Hantverkare i Vasa. Synbarligen son till borgaren i Kristinestad Erik Mårtensson Rotberg och Anna Walberg, där Johan Gabriel finnes i kommunionboken år 1758. (???)
Svenistä ja Johan Gabrielista en ole varma, ovatko Rothenbergin lapsia. Muutama lapsi saattaa puuttua välistä. Joulukuun 5. päivä näyttää olleen kohtalokas Annalle ja Sofialle. Sofian mies oli nähtävästi tanskalaissyntyinen säämiskäntekijä. Hänen myöhemmistä vaiheistaan en tiedä, en myöskään Ulrika Julianan.
Kummeina Arbogassa mm. Margareta Elisabet Fortelius, herastuomari Christiernin, pormestari Petre, Mme Schaeij, raatimies Ahlström ym. Johan Rothenberg erosi palveluksesta 1719, näyttää olleen sitä ennen kreivi Carl Gustaf Bielken rykmentissä, aiemmin Västmanlandin rykmentissä, Upplands tremänningsregemente kavallerissa. Burgmanejakin tuli vastaan, ei kuitenkaan Rothenbergin lasten kummeina.
Terv. Kari
Tässä täsmennyksiä Johan Rothenbergin perheen tietoihin. Neljä ensimmäistä lasta on syntynyt Arbogassa, mutta Sofian syntymän jälkeen eli ehkä 1722 tai viimeistään ennen maaliskuuta 1724 perhe on muuttanut Närpiöön.
1. Luutnantti Johan Rothenberg, s. ilm. 1680-luvulla Karjalassa, k. 10.2.1748 jälkeen Närpiössä. Pso 29.9.1717 Arbogassa Anna Juliana Wintroos, s. Ruotsi, Arboga, k. ennen 2.4.1758 Närpiö. Wintrooseja oli Arbogassa pappeina ja raatimiehinä.
| 2. Margareta Katarina Johanintytär Rothenberg, s. 4.7.1718 Ruotsi, Arboga
| 2. Kristina Hedvig Johanintytär Rothenberg, s. 21.6.1719 Ruotsi, Arboga
| 2. Anna Regina Johanintytär Rothenberg, s. 5.12.1720 Ruotsi, Arboga.
| (Mårten Humbla)
| 2. Sofia Charlotta Johanintytär Rothenberg, s. 5.12.1721 Ruotsi, Arboga, k. 5.12.1785 Viipuri, ruotsal. srk.
| (Sören Jörgensen)
| 2. Ulrika Juliana Johanintytär Rothenberg, s. 30.3.1724 Närpiössä?
| (Hans Wolin, s. 1706, k. 2.3.1752)
| (Anders Bergqvist, s. noin 1710, k. 14.9.1778)
| 2. Sven ?Johaninpoika Rothenberg, s. Närpiö?
| 2. Johan Gabriel ?Johaninpoika Rothenberg, s. 20.2.1738 Närpiö, k. 4.1.1820 Vaasa
| (Brita Schoug, s. 24.10.1737, k. 20.6.1817) Vai: Karl Hedman: Hantverkare i Vasa. Synbarligen son till borgaren i Kristinestad Erik Mårtensson Rotberg och Anna Walberg, där Johan Gabriel finnes i kommunionboken år 1758. (???)
Svenistä ja Johan Gabrielista en ole varma, ovatko Rothenbergin lapsia. Muutama lapsi saattaa puuttua välistä. Joulukuun 5. päivä näyttää olleen kohtalokas Annalle ja Sofialle. Sofian mies oli nähtävästi tanskalaissyntyinen säämiskäntekijä. Hänen myöhemmistä vaiheistaan en tiedä, en myöskään Ulrika Julianan.
Kummeina Arbogassa mm. Margareta Elisabet Fortelius, herastuomari Christiernin, pormestari Petre, Mme Schaeij, raatimies Ahlström ym. Johan Rothenberg erosi palveluksesta 1719, näyttää olleen sitä ennen kreivi Carl Gustaf Bielken rykmentissä, aiemmin Västmanlandin rykmentissä, Upplands tremänningsregemente kavallerissa. Burgmanejakin tuli vastaan, ei kuitenkaan Rothenbergin lasten kummeina.
Terv. Kari
************
Pieni kommentti tuohon Erik Mårtensson Rothbergiin. Kristiinassa vaikutti kaksi eri Erik Mårteninpoikaa. Se, joka oli naimisissa Anna Walbergin kanssa, käytti myöhemmin nimeä Ståhlberg. Hän oli Pyhäjoen komppanian korpraali, haavoittui 1737 ja kuoli 7.5.1758.
Erik Mårteninpoika Rothberg oli Kristiinankaupungin lukkari ja alkuaan Backman-sukuniminen. Hän kuoli Kristiinassa 21.3.1736 ja oli naimisissa Brita Ekmanin kanssa. Heillä oli tietojeni mukaan vain pojat Mårten ja Johan, jotka käyttivät taas sukunimeä Backman.
-Simo-
Kiitos! Kun jo vuosia sitten selvitin Närpiön Rothenbergejä, vaikutelmaksi jäi että Johan Gabriel onkin luutnantti Johan Rothenbergin poika ja Hedmanin tieto virheellinen.
Terv. Kari
Bodniemi37
21.01.10, 19:17
Rautalammilla kummeina toimineet Henrik ja Jakob olivat täysveljeksiä. Esim. Henrik, polveutui Tallinnan Boismaneista näin; sukujohdossa on edelleen pientä epävarmuutta:
Muutama sana vielä "meidän" Boismaneistamme. Lyhyenläntänä pysyttelevässä viestiketjussa Wedman-Wedeman, Henrik Johan, k. 1750 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=57373&postcount=2) mainitsemani, vanhempia vailla edelleen oleva Lovisa Ulrika Wedeman asui Henrik Boismanin ja Sara Juliana Perintytär Stierncrantzin pojan Jakob (rippikirjassa patronyymi on näemmä muuttunut ensimmäiseksi etunimeksi = Henrik Jakob) Boismanin ja tämän puolison Margareta Elisabet Wetterbergin taloudessa Eräjärven Vetterkullan kartanossa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/erajarvi/rippikirja_1752-1779_tk110-111/149.htm. Rippikirjassa mainitaan myös Sara Juliana Stierncrantzin ja tämän ensimmäisen puolison, rykmentinsaarnaaja Erik Hordeliuksen itselleni ennestään tuntematon tytär Eva Juliana:
1. Per Arvidinpoika Roman, Stierncrantz, aat. 15.2.1674, ruotsal. aat.suku n:o 854, s. 1630 Värmland, k. 1682
(Kristina Pederintytär Bergenfelt, ruotsal. aat.suku n:o 298, k. 1662)
| 2. Sara Juliana Perintytär Stierncrantz, ruotsal. aat.suku n:o 854, s. noin 1680, k. 12.12.1757 Viitasaari, Jurvansalo
| (Ericus ?Caroli Hordelius, k. 1709 Viipuri)
| | 3. Eva Juliana Erikintytär Hordelia, s. 1703
| (Henrik Jakobinpoika Boisman, s. noin 1683 Karjala, k. 2.5.1747 Viitasaari, Jurvansalo)
| | 3. Jakob Henrikinpoika Boisman, s. 14.9.1712, k. 9.5.1786 Eräjärvi, Wetterkulla
| | (Margareta Elisabet Nilsintytär Wetterberg, s. 1716, k. 6.3.1771 Eräjärvi, Wetterkulla)
Terveisin,
Ritva
Kiitos! Kun jo vuosia sitten selvitin Närpiön Rothenbergejä, vaikutelmaksi jäi että Johan Gabriel onkin luutnantti Johan Rothenbergin poika ja Hedmanin tieto virheellinen.
Terv. Kari
*******
Rothenbergin lesken taloudessa Närpiössä asui myös poika Gabriel ja ehtoollismerkintöjen perusteella hän voisi olla syntynyt n.1738-39.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/narpio/rippikirja_1739-1766_uk216-217/250.htm
Aikaisemmat tiedot Älfolkin talosta Närpiön Piolahdessa olet varmaankin jo käynyt läpi.
-Simo-
*******
Rothenbergin lesken taloudessa Närpiössä asui myös poika Gabriel ja ehtoollismerkintöjen perusteella hän voisi olla syntynyt n.1738-39.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/narpio/rippikirja_1739-1766_uk216-217/250.htm
Aikaisemmat tiedot Älfolkin talosta Närpiön Piolahdessa olet varmaankin jo käynyt läpi.
-Simo-
************
Jäi sen verran kaivelemaan tämä Hedmanin teksti Johan Gabrielista, että tarkistin viittauksen 1758 Kristiinan rippikirjaan. Ja löytyihän jonkinlainen vastaus. Rippikirjassa 1756-61 löytyy Mårten Humblan taloudesta vaimo ja Svåger Johan Gabriel. Ei valitettavasti sukunimeä eikä syntymäaikaa, mutta myöhemmästä rippikirjasta paljastuu Mårten Humblan vaimoksi Regina eli luutnantti Rothenbergin tytär.
-Simo-
Kiitos tarkistuksista, Simo. En ole "tällä kierroksella" vielä tutkinut muuta kuin skannattuja rippikirjoja ja Arbogan syntyneitä, niitäkin vain alustavasti. Ehkä Hedmanin kirjasta olen jo 70-luvulla poiminut Johan Gabrielin syntymäajaksi 20.2.1738. Pääkysymys on, missä ja milloin Johan Rothenberg oli syntynyt. Se voi selvitä sotilasrullista. Tietysti yritän täydentää perheen tietoja niin paljon kuin mahdollista, myös jälkipolvia.
Terv. Kari
Löysin ikivanhat muistiinpanoni Haminan Rothenbergeistä. Niissä on merkintöjä myös Haminan v. 1732-44 kirkonkirjasta ja alkuperäisistä syntyneiden luetteloista, jotka eivät vielä ole netissä:
Alexander Magnus Järf
hu Maria Palmen
stiuf söner Otto Reinhold Palmen
Isaac Palmen
hu Christina Rotenberg
Maria Palmenin ens. miehen nimeä en tiedä. Porvoon lukion laulunopettajasta Otto Reinhold Palmenista kerrotaan Ylioppilasmatrikkelissa, että hän syntyi "Venäjällä vanhempien ollessa sotavankeudessa noin 1707. Isä oli korpraali, joka kaatui Norjan Fredrikshaldissa, isäpuoli kuurinmaalainen, joka asui sittemmin Haminassa (1731), äiti oli syntyisin Lappeenrannasta." Isäpuoli on siis tämä Järf, vaikka minusta nimi kuulostaa virolaiselta.
Rothenbergin ja Palmenin lapset. Vehkalahdella (Haminassa) 27.7.1745 syntyneen Carl Jacob Palmenin kummit: Mag. Fab. N. Gudseus fr. Rådmansk. Scheele, Tullförw. B. Neerman fr. Lieutsk. G. Felde, Heino (?) E. Bruun, J. Anna Anthonia Scheele, Bårg. (?) Anders Ring Elis. Steng.
10.11.1748 syntyneen Isaac Palmenin kummit: gla... Casp. Stricker, Enck. Maria Elis. Stengilsdr. skräd. Johan Nordling, Drag. enck. Ana Johansdr. Jeremias Bergman, Walborg Ring.
Fabian Niklas Gudseus oli Brita Katarina Königin puoliso. Königin isä oli Elisabet Cröellin serkun Gertrud Herkepaeuksen poika, Pyhtään kirkkoherra Anders König. Raatimies Schele oli Johan Fredrik Schele (puoliso Anna Maria Sofia Engelberg, tytär Anna Antonia Schele), jonka vanhemmat olivat ilmeisesti turkulainen kauppias Hans Schele ja Katarina Thesleff. Thesleffin edellinen mies oli ollut Robert Wargentin, jonka tytär Margareta oli naimisissa Arbogaan paenneen Petter Burgmanin kanssa.
Ritva, kirjoitit aiemmin Nehrmaneista näin:
Lydingeistä vielä vähäsen. Maria Lydingin Barbara-sisaresta on tälläkin foorumilla keskusteltu aiemmin: Hän oli ratsumestari Anders Kihlströmin pso 2:o. Anders Kihlströmin pso 1:o oli puolestaan Valkealan kirkkoherran Gustavus Michaelis Nehrmanin (ilmeisesti kotoisin Turun seudulta) leski Katarina Johanintytär. Nehrmanin taas väitetään olleen naimisissa sitä ennen etunimeltä tuntemattoman, erittäin todennäköisen esitätini N. N. Karlintytär Ithimaean kanssa, mikä pitäneekin aihetodisteiden valossa paikkansa. Haminassa elämänsä lopulla asuneet, ehkä 1690-luvulla syntyneet Barthold ja Michael Nehrman olivat etunimistään päätellen viimeksi mainitun avioparin poikia.
Kummeissa mainittu tullimies on ilmeisesti tämä sama Michel Nehrman. Hänen vaimonsa oli Dorothea Kock (tytär Katarina syntynyt Haminassa 1734, pari muuta lasta myöhemmin). Satutko tietämään Dorothea Kockin syntyperästä jotakin?
Terv. Kari
(Jouduin peruuttamaan arkistoreissun Helsinkiin, koska talo, putket, kasvit ja kissat jäätyisivät sillä aikaa kun kaikki olisivat poissa.)
Bodniemi37
24.01.10, 19:44
Kummeissa mainittu tullimies on ilmeisesti tämä sama Michel Nehrman. Hänen vaimonsa oli Dorothea Kock (tytär Katarina syntynyt Haminassa 1734, pari muuta lasta myöhemmin). Satutko tietämään Dorothea Kockin syntyperästä jotakin?
Terv. Kari
(Jouduin peruuttamaan arkistoreissun Helsinkiin, koska talo, putket, kasvit ja kissat jäätyisivät sillä aikaa kun kaikki olisivat poissa.)
Pakkasta pitää täällä kaakonkulmallakin. Lappeenrannan lähistöllä näyttää olevan kylmintä: muutamina aamuina on Konnunsuolla ollut 32 miinusastetta (Ilmatieteen laitos).
------------
Kiitokset kummitiedoista! Vuoden 1722 läänintileistä löysin Matts Kock -nimisen lappeenrantalaisen tullivirkailijan, joka saattoi olla Mikael Nehrmanin puolison sukulainen. M. Nehrman mainitaan puolisoineen Vehkalahden-Haminan vuosien rk/1744-1754 rippikirjassa, jonka aion käydä läpi saatuani sikäläiset Hiironi jonkunlaiseen järjestykseen :).
Terveisin,
Ritva
Viipurissa eli 1700-luvun taitteessa räätälien ammattikunnan vanhimpana Olof Kock. Tuli mieleen, olisiko Dorothea ollut sukua Kristina Ruuthin miehelle, Falunin pormestarille Henrik Kockille (1618-82), vaan onhan noita Kokkeja ollut Suomessakin, Komisario Palmussa yksi ja Kosken Tapalassa toinen, isoisäni.
Terv. Kari
Bodniemi37
25.01.10, 20:36
Viipurissa eli 1700-luvun taitteessa räätälien ammattikunnan vanhimpana Olof Kock.
Olof Kock liittyy kyllä omiin tutkimuksiimme. Hänen tyttärensä Margaretan tyttärentytär Katarina Nessin oli Haminassa 1743 syntyneen kuvernöörinviraston kääntäjän Karl Johan Gröönin (Groen) pso 1:o. Viimeksi mainitun sisar Lucia Maria Gröön on etäserkkuni ja tutkijakumppanini esiäiti.
Alftanitkin liittyvät tähän sukuryppääseen. Karl Johan Gröön meni Katarina Nessinin kuoltua uuteen avioon Viipurissa kauppiaana ja ravintoloitsijana toimineen Abraham Johan Alftanin (vuodesta 1780 lähtien Alfthan) lesken Margareta Hedvig Sesemanin kanssa, vrt. Andersin, Hans, http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/Bouppteckningar%20Wiborg.html.
Haminassa 4.9.1743 kastetun Karl Johan Gröönin kummit olivat: Herra Raatimies Pett. Anander, Herra Postimestari Nils Rösling, Rouva Anna Marg. Polack, Vaimo Anna Jöranintytär, Nuori Neito Maria Neerman. Maria N. oli Mikael Nehrmanin tytär.
Terveisin,
Ritva
Eräs Nevanlinnassa 1683 syntynyt kapteeni avioitui ennen vuotta 1717 turkulaisen professorin tyttären kanssa ja sai itselleen peräti nelinkertaisen sukulaisen. Tästä miehestä nimittäin tuli 1) hänen appensa sisarenmies, 2) hänen appensa äitipuolen sisarenpoika, 3) hänen anoppinsa äidin sisarenpoika, 4) hänen vaimonsa velipuolen appi.
Mies oli Taivassalon kirkkoherra Mårten Gråå, Pyhtään kirkkoherran Johan Gråå vanhemman poika. Mårtenin veljen, Pyhtään kirkkoherran (1697-1701) Johan Gråå nuoremman toinen vaimo oli Katarina Henrikintytär Schmidt, joka oli Elisabet Dorotea ja Petter Jakobinpoika Ruuthin serkun tytär ja samalla Elisabet Johanintytär Cröellin pikkuserkku. Miehensä kuoltua Katarina avioitui Henrik Hansinpoika Sutthoffin kanssa.
Johan Gråån jälkeen Pyhtään kirkkoherraksi tuli Jakob Printz, jonka vaimo oli siis Maria Hoppenstong, tätä Rothenbergien ympärillä pyörivää sukua. Marian veljestä Augustista tuli myöhemmin Rautalammin kirkkoherra; hän kuoli jo noin 1717, ehtimättä kunnolla virkaan. Epäilen, että sekä Hoppenstongin että Anna Katarina Ruuthin lähtö Rautalammille voisi liittyä jollakin tavalla pitäjän aiempaan kappalaiseen (1685-1713) Mattias Norringiin. Pyhtään naapurissa Lapinjärvellä oli kappalaisena samaan aikaan Mikael Bartholdi Norring, jota Juhani Pesu on epäillyt eräässä keskustelussa edellisen veljeksi. Myös Pyhtään seuraava kirkkoherra Anders König oli Cröellien ja Ruuthien sukulainen, kuten aiemmin on todettu. Samoin August Hoppenstongin leski Katarina Seseman oli luultavasti Ruuthien lähisukua.
Nevanlinnalainen kapteeni puolestaan oli Petter Petterinpoika Berg ja turkulainen professoriappi Simon Johaninpoika Tolpo. Bergin isä oli ruotsalaissyntyinen Narvan provianttimestari Petter Berg, joka kuoli Nevanlinnassa 1703, ja äiti Catarina Strööm. Kapteeni Berg asui perheineen jo 1717 Närpiössä, jonne muutamaa vuotta myöhemmin muutti Johan Rothenberg Arbogasta. Tolpot, Grååt ja Bergit avioituivat kaikki Hollolan kirkkoherran Anders Orraeuksen jälkeläisten kanssa. Ritva on hiljattain keskustellut Andersin Anna-tyttärestä Paulinus-ketjussa.
Osaako joku kertoa tästä Petter Petterinpoika Bergistä enemmän, vaikka joku jolla on Wirilanderin kirja käytössä? Missä rykmentissä hän palveli ja tunsiko hän ehkä Johan Rothenbergin Närpiössä, oliko esimerkiksi kummina?
Tärkeimmät lähteet:
http://personal.inet.fi/koti/isomaensukuseura/kuningas.htm#Taulu 24
Genos 39(1968), s. 101-104, Anita Tuurala: Orraeus - Gråå - Helsingh
Laitetaan nyt tähän sukutaulukin, toivottavasti olen tulkinnut suhteet oikein. Kaikkia jälkeläisiä en ole ottanut mukaan.
1. Anders Orraeus
(Sofia Söyringintytär Camenaeus)
| 2. Elisabet Andersintytär Orraeus, k. 9.10.1695
| (Johannes Martini Gråå, k. 1697)
| | 3. Johannes Johannis Gråå, k. 1701 Pyhtää
| | (Maria Gabrielintytär Tammelin, Gråå, k. ennen 1699)
| | | 4. Anna Johanneksentytär Gråå
| | (Katarina Henrikintytär Schmidt, s. noin 1667, k. 1723)
| | 3. Martinus Johannis Gråå
| | (Katarina Johanintytär Tolpo)
| | | 4. Anna Kristina Mårtenintytär Gråå
| | | (Nils Simonpoika Tolpo, s. 1.12.1698 Turku, k. 23.10.1757 Kokemäki)
| | | | 5. Anna Fredrika Niilontytär Tolpo, s. 27.8.1727 Kokemäki
| | | | (Johan Henrikinpoika Laihiander, s. 1720, k. 1794)
| 2. Margareta Andersintytär Orraeus
| (Erik Karlinpoika Helsing)
| | 3. Katarina Erikintytär Helsing, s. 1660 Hollola, k. 1697 Turku
| | (Simon Johaninpoika Tolpo, s. 9.10.1652 Turku, k. 5.7.1711 Turku (Naantali?))
| | | 4. Maria Helena Simontytär Tolpo, Berg, s. 1693 Turku, k. 1753 Närpiö
| | | (Petter Pettersson Berg, s. 1683 Nevanlinna, k. 25.3.1754 Närpiö)
| | | | 5. Erik Fromholt Petterinpoika Berg, s. 1717 Närpiö, k. 1762 Yttermark
| | | | 5. Aleksander Petterinpoika Berg, s. 1721 Närpiö, k. 11.6.1787 Närpiö
| | | | (Anna Maria Andersdotter, s. 1726)
| | | | 5. Henrik Petterinpoika Berg, s. 1726 Närpiö, k. 16.8.1755 Gottböle, Slottbacken
| | | | 5. Helena Catharina Petterintytär Berg, s. 1727 Närpiö, k. 1727 Närpiö
| | | | 5. Anna Helena Petterintytär Berg, s. 1728 Närpiö, k. 16.8.1755 Gottböle
| | | 4. Johan Simoninpoika Tolpo
| | 3. N. Erikintytär Helsing
| | (Samuel Wijkman)
| 2. Johan Andersinpoika Orraeus
| 2. Katarina Andersintytär Orraeus
| (Johan Erkinpoika Tolpo, s. 1621)
| 2. Anna Andersintytär Orraeus
| (Johan Paulinus)
(Katarina Pietarintytär Orraeus)
Terv. Kari
Erik Amburger Datenbankista löytyi yksi Rothenberg lisää:
Eva Catharina Rothenberg, syntynyt Tukholmassa, k. 15.3.1795 Pietarissa, puoliso Karl Friedrich Gallenberg, s. Loviisassa, k. 6.5.1792 Pietarissa.
http://88.217.241.77/amburger/index.php?id=1077913
Kurkijoen Larsin tyttäreksi hän ei tunnu sopivan, koska Lars vihittiin vasta 1767 ja lapsia syntyi sitten melkein vuosittain, mutta Arbogan Johanin tytär hän voisi olla. Joko syntymäpaikkamerkintä on ylimalkainen tai Johanin perhe asui Tukholmassa ennen Närpiöön muuttoaan, vaikka Närpiön kirkonkirjoista en ole Evaa löytänyt. Lähtihän myös Johanin tytär Sofia Charlotta Karjalaan ja vihittiin Viipurissa 1757. Aviopuolison, nimestä päätellen tanskalaisen Sören Jörgensenin syntyperä voi olla pelkkää sattumaa, vaikka Viipurin Ruutheillakin oli yhteyksiä tanskalaissukuihin.
Terv. Kari
Bodniemi37
28.01.10, 13:41
Osaako joku kertoa tästä Petter Petterinpoika Bergistä enemmän, vaikka joku jolla on Wirilanderin kirja käytössä? Missä rykmentissä hän palveli ja tunsiko hän ehkä Johan Rothenbergin Närpiössä, oliko esimerkiksi kummina?
Hei!
Etiskelin (ja löysin) viime vuonna Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä palvellutta esi-isääni (mutkan kautta tai väärän koivun takaa) ja tein samalla muutamia merkintöjä Petter Bergin tiimoilta:
Narvan muonitusmestarin poika, s. noin 1683, kuoli 1754, Pohjanmaan rykmentin kapteeni ja Närpiön komppanian päällikkö 1741, ero palveluksesta 1750 [Petander, C-B. J. Kungliga Österbottens regemente 723-1771. Vasa 1973, s. 161].
Hänet mainitaan puolisoineen Hämeenlinnan rippikirjassakin http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenlinna/rippikirja_1725-1751_ksrk_tk1/167.htm.
Terveisin,
Ritva
Kiitos tiedosta. Myös Petter Berg löytyi monen mutkan takaa. Johan Rothenberg oli ensin Karjalan ratsuväkirykmentissä ja sitten Uplannin ratsuväkirykmentissä, joten tuskin ovat olleet samoissa maisemissa ennen Närpiötä. Hän erosi palveluksesta jo 1719, joten ei muuttanut Närpiöön "sotilaallisista syistä" - miksi sitten, sitä en tiedä. Myös Lars Rothenberg oli eri yksikössä. Eipä taida löytyä yhteyksiä.
Terv. Kari
Bodniemi37
29.01.10, 11:15
Mårtenin veljen, Pyhtään kirkkoherran (1697-1701) Johan Gråå nuoremman...
Eivätpä nämäkään havaintoni Rothenberg-tutkimustasi edistä, mutta ruotsinpyhtääläiset seppäesi-isänikin kehottaisivat varmaan takomaan silloin kun rauta on kuumaa.
Johan Gråå nuoremmalla ja hänen ensimmäisellä puolisollaan Maria Tammelinalla oli Tuuralankin mukaan Anna-niminen tytär. Tämä avioitui (Pousar, http://www.genealogia.fi/genos/67/67_77.htm) Lohjalla 30.5.1727 Lohjan tulevan kappalaisen Johan Reilinin kanssa. Viimeksi mainitun avioparin pojasta Johan Reilinistä tuli Lohjan kappalainen isänsä jälkeen. Hän oli kahdesti aviossa. Puoliso 1:o oli 30.9.1764 lähtien Margareta (Greta) Juliana Nicandra, jonka isää, Nummen pitäjässa 1758 haudattua luutnantti Carl Nicanderia pidän edelleenkin Helsingin koulun vararehtorin/rehtorin Petrus Magni Nicanderin, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2667, 1697 syntyneenä poikana.
Wirilanderin matrikkelin henkilöstöhakemistossa mainitaan kaksi Carl Nicanderia, joita pidän yhtenä ja saman persoonana: toinen heistä aloitti uransa majoittajana Kymenkartanon läänin jalkaväkipataljoonan everstiluutnantin komppaniassa sotilasvirkatalonaan Valkealan Toikkala n:o 5 20.12.1717-28.5.1719, mistä tehtävästä hän siirtyi Jämtlandin rykmenttiin. Toinen Carl Nicander palveli aluksi vääpelin vakanssilla Uudenmaan jalkaväkirykmentin Lohjan komppaniassa (virkatalonaan Nummi, Raatti, Katula). Palvelupaikkaansa hän tuli Wirilanderin mukaan 10.1721 Jämtlandin rykmentistä. Vrt. myös Kymenkartanon läänin jalkaväkipataljoonan (tuolloin vielä Viipurin jalkaväkirykmentti) everstiluutnantin komppanian katslemustiedot vuodelta 1716 (oheisen kuvan lähde on SVAR); silloisen korpraalin Carl Nicanderin syntymäpaikaksi on merkitty Helsinki (Uudenmaan jalkaväkirykmentin rullissa hänen syntymäpaikakseen ilmoitetaan suuripiirteisemmin Nyland).
Terveisin,
Ritva
Juu, takoa kannattaa niin kauan kuin rauta on kuuma, mutta kunnon alasin ja vasara pitää olla myös. Toisin sanoen sekundaaritietoja on minustakin kertynyt jo kohtuullisesti ellei enemmänkin, joten olen nyt syventynyt pääasiassa alkuperäislähteisiin. Harmi, kun edes oma-aloitteista talvilomaa ei voi jatkaa loputtomiin, vaan alkaa tulla kaikenlaisia pyyntöjä ja työtoivomuksia.
Yleisvaikutelmani on, että matrikkeli- ym. tiedot vahvistavat hypoteesia Rothenbergien mahdollisesta sukulaisuudesta Viipurin Ruutheihin, eikä Nevanlinna-yhteyttäkään mikään ole vielä ainakaan kumonnut, mutta sekundaaritiedot voivat olla harhaanjohtavia ja itseään ruokkivia, joten tutkin nyt tunnollisesti ajan kanssa läänintilejä ja sotilaskirjoja ja puhun lisää vasta sitten. Käytyäni läpi vuosien 1688, 1690 ja 1697 Viipurin läänin tilit ja puolet Karjalan rakuunarykmentin v. 1685 pääkatselmuskirjoista tulos on täysi nolla: ei ainuttakaan Rothenbergiä (HRR:n kirjojen mukaan Lars Rothenberg on syntynyt loppuvuodesta 1689 tai alkuvuodesta 1690 Viipurin läänissä) eikä Ruuthia lukuun ottamatta muutaman palkkakuitin signeerannutta Simon Ruuthia. Vaihtoehtoja ovat 1) en ole selannut kaíkkien Viipurin läänin pitäjien asiakirjoja kaikilta vuosilta, 2) Lars Rothenbergin isä ei ole käyttänyt sukunimeä, 3) hän on vain käynyt syntymässä Viipurin läänissä eikä hänen isäänsä siksi mainita noina vuosina, 4) jokin muu vaihtoehto, jota en nyt keksi.
Palaan asiaan. Sillä välin olisi hauska kuulla tämän ketjun muilta lukijoilta, onko joukossa Rothenbergien jälkeläisiä.
Terv. Kari
Bodniemi37
02.02.10, 13:42
Arvelinkin, että olet pannut merkille ensin Haminassa, sitten Loviisassa asuneen Mårten Gräänin, HisKi/Loviisan haudatut: "...en mycket hederlig Råd- och handelsman, hwilckens lefverne så i Fredrikshamn som i denna staden warit Exemplariskt. Han war af de Nyenska här den sidste."
Hänet vihittiin 20.4.1711 Viipurissa Maria Erikintytär Lydingin kanssa, joka mainitaan vielä Haminankin rippikirjoissa ja kuoli ilmeisesti noin 1735. Marian ensimmäinen puoliso näyttäisi olleen kauppias Erik Planting, jonka Georg Lutherin mielestäni mainitsee tuoreessa Herkepaeuksen suvun selvityksessään [Luther, Georg. Herkepaeus. Släktbok. Ny följd. IV:1-2. Kristian Stockmann, utg. SSLS 723(2009)].
Yhä ilmeisempää esi-isääni, Pyhtäällä 1708 menehtynyttä kapteeni Sven Schalinia koskevassa Jaaman läänin kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa [http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3880674&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 (http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3880674&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400) [Jaaman läänin kesäkäräjät 25.-29.6.1701, KO a:18 (Entinen tunnus ff 13) Varsinaisten asioiden pöytäkirjat, (Mikrofilmi ES:1793), s. 37- (158)] mainitaan nähdäkseni Erik Plantingin veli, Nevanlinnassa syntynyt opiskelija Johan Planting [vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U469 ja Luther, Georg. Herkepaeus. Släktbok. Ny följd. IV:1-2. Kristian Stockmann, utg. SSLS 723(2009), sp. 211, T30].
Terveisin,
Ritva
Lisää nevanlinnalaisia! Harmi, kun ei mitään Nevanlinnan dokumentteja löydy skannattuina. Ei myöskään tämän Tuokko-viitteen lähdettä: Muol, Kive ja UusVL 1687 jj 25:982, jj 25:984. Skannatut kirjat loppuvat muistaakseni jo 1680, myöhemmät ovat vain mikrofilmillä ja niitä on työlistassani Helsingin varalta monta. Tässä viitteessä on tietoja kersantti Petter Jakobinpoika Ruuthista, ei nähtävästi kuitenkaan sukulaisia. Ainakin 1687 Petter Ruuth siis liikkuu Viipurin läänissä tai tulee jostain muualta käräjille. Seuraavan kerran hänet mainitaan Nevanlinnassa 1694 venemiehenä ja laivanrakennuksen tarkastajana.
En osaa sijoittaa Lyding-Planting-poppoossa mainittuja ihmisiä. Ketkä olivat Anders Plantingin ja hänen puolisonsa Ingeborg Kristerintytär Herkepaeuksen vanhemmat? Entä Maria Lydingin toisen puolison Mårten Gräänin vanhemmat? Vähän kaukaa nämäkin, mutta saisin tämänkin kohdan täydellisemmäksi.
Terv. Kari
Bodniemi37
02.02.10, 15:37
En osaa sijoittaa Lyding-Planting-poppoossa mainittuja ihmisiä. Ketkä olivat Anders Plantingin ja hänen puolisonsa Ingeborg Kristerintytär Herkepaeuksen vanhemmat? Entä Maria Lydingin toisen puolison Mårten Gräänin vanhemmat? Vähän kaukaa nämäkin, mutta saisin tämänkin kohdan täydellisemmäksi.
Anders Plantingin vanhempia ei mainita lähteissäni, hänen puolisonsa isä Christianus Härkäpää oli ilmeisesti Taipalsaaren kirkkoherran poika. Itse arvelen, että Loviisassa menehtynyt kauppias Mårten Grään oli tuomiokirjakortistossa mainitun käkisalmelaisen(?) kauppiaan ja porvarin poika: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/ttsl/ttsl10.htm, Grään, Mårten, porvari, Käkisalmi, * Kurkijoki, Räisälä, Ti 1688.11.12-17, gg7/243v-244/28.
Lutherin mukaan Erik Amburgerin kirjassa Deutsche in Staat, Wirtschaft und Gesellschaft Russlands. Die Familie Amburger in St. Petersburg 1770-1920 "En översikt framläggs också om släkten Grään, som väl var mest betydande bland de familjer i 1700-talets S:t Petersburg, vilka redan på 1600-talet hade bott i dess föregångare Nyen." Teos näyttää olevan myös SSS:n kirjastossa (ja kaukolainattavissa).
------------------------
Esivanhempien polku
I
Lars Perinpoika (Herkepaeus), k. 1572-1575, Viipurilainen porvari ja raatimies (1558-72)
Margareta Perintytär
II
Petrus Laurentii Härkäpää, k. 1610, Viipurin linnansaarnaaja 1581, Viipurin Siikaniemen ensimmäinen kirkkoherra 1584, Taipalsaaren kirkkoherra 1585-1610, omisti vanhemmilleen kuuluneen tilan Rakkolanjoella.
N. N.
III
Christianus ?Petri Härkäpää, Kivennavan kirkkoherra 1634-1663 (jolla oli kolme puolisoa), Georg Lutherin mukaan nimestä ja sinetistä päätellen Perus Laurentiin poika.
Terveisin,
Ritva
Kiitos jälleen kerran, Ritva. Sinulla on uskomattoman laajat tiedot ja arkistot. Tilasin Amburgerin kirjan jo muutama viikko sitten, mutta en ole vielä saanut sitä. Käkisalmelaista Mårten Grääniä itsekin epäilin Mårten nuoremman isäksi, mutta vahvistus puuttui. Sen sijaan Christianus Petri (?) Härkäpää on minulle tuntematon. Täytyy kopioida Släktbokin artikkeli, kun tulee tilaisuus. Kerran jo sormeilin kirjaa mutta en ostanut, koska Härkäpäihin minulla ei ole muuta yhteyttä kuin vaimon puolelta aivan alkupolvissa Påsa-suvun kautta. Nyt suku tulee Rothenbergien mukana vastaan toistuvasti.
Minua hiukan hämmästyttää tämän aloittamani ketjun lukijoiden määrä, pitkälti yli 2000 lukukertaa. Rothenbergien jälkeläisiä pyysin jo ilmoittautumaan. Mutta onko lukijoissa myös sellaisia, jotka odottavat jotain mahdollisia uusia yhteyksiä Viipurin (kadonneisiin) Ruutheihin? Olisi hauska kuulla.
Terv. Kari
Bodniemi37
02.02.10, 16:31
Rothenbergien....
Oletkos muuten tutkaillut Helsingin koulujen (esim. triviaalikoulu) oppilasluetteloita? Etteivät vain olisi Roothit eli Rothenbergitkin olleen ko. koulujen oppilaina?
Terveisin,
Ritva
Tiedossa on mutta lähin triviaalimatrikkeli on Turussa, joten senkin tutkiminen hiukan viivästyy. Terv. nimim. "Ei enää varaa kakkosautoon."
Kari
Sami Lehtonen
02.02.10, 23:05
Oletkos muuten tutkaillut Helsingin koulujen (esim. triviaalikoulu) oppilasluetteloita? Etteivät vain olisi Roothit eli Rothenbergitkin olleen ko. koulujen oppilaina?
Terveisin,
Ritva
Rothenbergeja ei löydy, mutta
Roth And. ja Wilh. Edw s. 245
ja Ruth/Ruuth
Adam 23, 263; Carl A. 208; Carl Gust 216, 220, 223; Carl Ulr. 208, Gust. 104, 178; Karl Gust. 214
Root Laurent. 19
Nämä siis Liber Scholae Helsingforsensis 1691-1865 teoksesta.
Kiitos, Sami. Noista "epäilyttävin" ja ilmeisesti varhaisin on Laurentius Root. Pystytkö antamaan hänestä lisää tietoja? Muut voin tarkistaa myöhemmin.
Terv. Kari
Sami Lehtonen
03.02.10, 21:16
Kiitos, Sami. Noista "epäilyttävin" ja ilmeisesti varhaisin on Laurentius Root. Pystytkö antamaan hänestä lisää tietoja? Muut voin tarkistaa myöhemmin.
Terv. Kari
Terve!
Vuoden 1723 kohdalla on:
Laurentius Laurentii Root Careliensis d. 10 junii inscriptus.
Kiitos! Siis sama mies kuin Ylioppilasmatrikkelista aiemmin löytämäni:
sl. 1729 Lars Rothinius Laurentius Laurentii 5720 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5720). Kotoisin Karjalasta. Helsingin triviaalikoulun oppilas 10.6.1723 Laurentius Laurentii Root Careliensis. Porvoon lukion oppilas 16.10.1727 Laurentius Rotinius – 1729. Ylioppilas Turussa sl. 1729 Rothinius Laur. Forsens _ 326. Vihitty papiksi Viipurin hiippakunnassa 173[3]. — Johanneksen kappalainen 1733. † Johanneksessa 1739.
Pso: 1734 Anna Maria Bonderus.
Appi: Johanneksen kappalainen (Räisälän nim. kirkkoherra) Henrik Bonderus 5222 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5222) (yo 1712/13, † 1728).
En ole löytänyt mitään yhteyttä Rothenbergeihin ja Ruutheihin.
Terv. Kari
Yo. Laurentius Laurentii Rothinius oli arvatakseni syntynyt noin 1710 ja isä Lars 1670-1690 välillä. Etunimien yhtäläisyydestä huolimatta en keksi yhteyttä Rothenbergeihin tai Ruutheihin.
Ritva antoi yksityisesti vinkin Luumäen pappissuvusta Rutheniuksista. Tämän tiedon, vanhan keskustelupalstan ja Ylioppilasmatrikkelin pohjalta laadin sukuketjun:
1. Johannes Jakobi Ruthenius (Ruuth), k. noin 1694
(N. N.)
| 2. Helena ?Johanneksentytär Ruthenia
| (Johannes Arvidi Forsander, k. 1701)
| | 3. Petrus Johannis Forsander, s. 1676 Luumäki, k. 24.4.1747 Luumäki
| | (Birgitta Jakobintytär Pajalenius, Forsander, s. ennen 1693, k. 1724)
| | | 4. Johannes Petri Forsander, s. 16.3.1715 Luumäki, k. 25.5.1779 Luumäki
| | | (Helena Catharina Jakobintytär von Bilang, Forsander)
| | (Elisabet Hansintytär Tesche, Forsander, k. 1778)
| 2. Matthias Johannis Ruthenius, s. noin 1655, k. 15.6.1729 Luumäki
| (Kristina Johanintytär Ruthenius)
| 2. Jakob Johannis Ruthenius, k. 1713
| (Anna von Holl, Ruthenius)
| | 3. Kristina Jakobintytär Ruthenius
| | (N. N.)
| | (Jonas Johaninpoika Oxenius, s. noin 1710, k. 16.5.1757 Ruskeala)
Olivatko Rothiniukset ja Rutheniukset jotain sukua toisilleen?
Yksi Pyhtään Printzejä ja Rutheniuksia yhdistävä nimi löytyy ja siitä seuraa kysymys: mitä sukua olivat Jakob Johannis Rutheniuksen ja Matthias Jakobi Europaeuksen anoppi Katarina Sprint ja Katarina Jakobintytär Printzin anoppi, Hollolan kirkkoherran Benedikt Johaninpoika Krookin äiti Maria Sprint?
Katarina Sprintin tyttärentytär oli Maria Matiaksentytär Europaeus, Lars Larsson Rothenbergin anoppi, mutta tämä menee jo kauas ajassa, koska Rothenberg vihittiin vasta 1767, vaikka onhan mielenkiintoista seurata jälkipolvienkin vaiheita.
Terv. Kari
Bodniemi37
06.02.10, 19:12
Yksi Pyhtään Printzejä ja Rutheniuksia yhdistävä nimi löytyy ja siitä seuraa kysymys: mitä sukua olivat Jakob Johannis Rutheniuksen ja Matthias Jakobi Europaeuksen anoppi Katarina Sprint ja Katarina Jakobintytär Printzin anoppi, Hollolan kirkkoherran Benedikt Johaninpoika Krookin äiti Maria Sprint?
Tietokannassamme Maria ja Katarina Sprint ovat sisaruksia, mutta mitään todisteita jälkimmäisen kuulumisesta Savon jalkaväkirykmentin kapteenin (1666) Lukas Sprintin ja Lucia Puttingin perheeseen minulla ei ole; vrt. myös Leif Metherin Suku-postituslistan viesti http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Suku_1999_05_msg00462.html.
Joukion kirkkoherra Reinhold von Holl ei ollut ylioppilas, joten lisätietoja hänen viroistaan ei löydy matrikkelin verkkoversiosta. Ehkäpä hänkin aloitteli uraansa sotilaspappina ja tutustui näin Katarinan perheeseen.
Terveisin,
Ritva
Tässä huomioita minulla jo olevista ja Ritvan lähettämistä kummiluetteloista. Ensin Petter Ruuthin ja Elisabet Cröellin Helsingissä syntyneitä lapsia, kummit vanhoista puutteellisista muistiinpanoistani:
3.2.1708 Catharina: Arckenholtz, räntmästaren Tammelijn...
Johan Arckenholtz oli lääninsihteeri. Petter Torsteninpoika Burgman sai 1699 luvan perustaa hänen kanssaan Töölöön tiili- ja kattopaanutehtaan. Petter Burgman omisti talon ja tontin, jotka Petter Wetter sai 1722 lainaamansa summan suoritukseksi. (Uusi sukukirja II, s. 323) Henrik Gabrielinpoika Tammelin oli Uudenmaan ja Hämeen läänin lääninrahastonhoitaja 1706–13 ja Helsingin pormestari 1711–13. Sisar Maria Tammelin (k. ennen 1699) oli ollut Pyhtään kirkkoherran Johannes Gråån ensimmäinen puoliso.
19.11.1711 Brita Stina: Hans nådh H. Landshöfdingen Creutz, H. rådman Zur???, Brita Wetter...
Johan Creutz oli Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra 1703-1719 ja Pyhtään Suur-Ahvenkosken kartanon omistaja. Johan Creutzin äiti oli Elsa Jakobintytär Duwall, jonka Jakob-veljen ensimmäinen vaimo oli siis ollut Petter ja Dorotea Elisabet Ruuthin isotäti Margarethe Wrangell. Säätyläisiä arvostettiin kummeina, mutta ainakin sen varman johtopäätöksen voi tehdä, että Petter Rothenberg oli tuttu Pyhtään Ahvenkosken omistajien kanssa jo 1708, vaikka hän tuli sen pehtoriksi vasta 1722 aikoihin.
Brita Wetterin isä oli todennäköisesti Petter Wetter (kuten Ritvakin arvelee), meritullintarkastaja Helsingissä. Abraham Petterinpoika Wetter (k. 1737) sopii paremmin Britan veljeksi kuin isäksi (Yo-matrikkeli) ja oli hensinkiläinen porvari ja laivanvarustaja. Brita Wetterin puolisosta Johan Thorwöstestä tuli Liedon kirkkoherra 1729 - muuten, aivan samana vuonna Liedossa kastettiin Lars Rothenbergin tytär Annika Kristina, mutta en voi tarkistaa, oliko kastaja Thorwöste. Tällä ei sinänsä ole merkitystä; kiinnostavampaa on, että Thorwösten isä Petter (k. 1712) oli kauppias ja laivanvarustaja Viipurissa.
Vanhoissa merkinnöissäni tosiaan on "raatimies Zur...", mutta en muista onko se nimen alkuosa vai koko nimi. Helsingissä ja Turussa asui Nevanlinnasta paennut raatimies Heinrich Luhr, mutta hän muutti 1711 Tukholmaan.
12.1.1725 Johan & Maria: Rectoren H. Ignatius, Handelsm. Carl Burgmans kiäresta, Annika Kyre (?),. Dotterens fadrar Gottfred Grään, Ana Wal, Stina Burgman.
Olisiko ensimmäinen Petter Andersinpoika Ignatius, Helsingin triviaalikoulun rehtori 1721 alkaen? Gottfried Grään on tuttu Cröellien kautta. Anna Wal ilmeisesti oli Pyhtäälle muuttaneen damastinkutojan ja kestikievarinpitäjän Adam Wahlin tytär (k. Padasjoella 1756), jonka puoliso oli helsinkiläinen kauppias Nils Schoff. Tämä tieto löytyi Sukufoorumista (anteeksi, etten suostu käyttämään suomen kielen vastaista kammotusta Suku Forum) Beckert-suvun yhteydestä.
Sitten Ritvan aiemmin antamia Pyhtään kummitietoja - kiitos vielä niistä. Ovatko nämä vain poimintoja ja onko PR ollut kummina useamminkin?
S. 27.7.1722 kast. 1.8.1722 Ånäs hr cornett: Johan Gottman fru Elisabeth de la Fariolle Hindrich Anton. Kummit: Pas: And: König, Inspect: Hindr: Gottman, Insp: Pet: Rothenberg, Notar Erich Gottman, Handelsman Lars Carsberg, Hr Jöran Walgreen, Arrendat: Joch: Joh: Sievers, Lieutnantn Åke Åkesson, Hr Häradshöfdingen Isack Hagert, Fältväbelen Krämer, Fru Dorothea Lucia Klingenberg, Mad: Anna Gottman, Fru Elsa Gottman, Kyrckioherskan Catharina Berg, Häradshöfdinskan Hel: Thorwöst, Fru Ebba Serlachia, Mad: Anna Dÿcandra, Matrona Anna Detterding (Dettering), Fru Margreta Åkesdotter.
Carlsberg (ei Carsberg) näyttää olleen Anna Detterdingin puoliso. Anna oli äitinsä Ebba Stachaeuksen kautta Jakob Ruuthin ja Elisabet Cröellin tyttärentyttärentytär. Vääpeli Krämer taas oli Dorotea Elisabet Ruuthin poika ja Åke Åkessonin pojanpoika. Henrik Gottman oli Creutzin tilainhoitaja, Ahvenkosken kirjanpitäjä ja Ånäsin kartanon omistaja, ja lapsen isä Johan Gottman oli hänen poikansa. Ebba Serlachia oli Johanin veljen Erikin vaimo ja Anna ja Elsa G. Johanin sisaria. Lähes kaikki muutkin näyttävän kuuluvan samaan sukupiiriin, ainoastaan Sieversit puuttuvat tiedostoistani. Petter Rothenberg on kummilistan kolmantena heti pastorin ja lapsen isoisän jälkeen, ennen muita sukulaisia - ehkä asemansa tai läheisen tuttavuutensa takia? Hän oli hyvin samanikäinen Johan Gottmanin kanssa. Mahdollista tietenkin on, että Petter Rothenberg oli ilm. Helsingissä 26.1.1726 haudatun äitinsä puolelta myös sukua joillekin näistä.
S. 3.4.1722 kast. 6.4.1722 Thessio Jöran Berg Catharina Holm Hindrich. Kummit: Inspect: Petter Rothenberg, Fältvebelen Krämer, Sr Hindrich Willström, Elisabeth Ågreen och Maria Willström.
Johan Gottmanin (tai Gottsmanin) puoliso Elisabeth oli Francois Fariolle de la Frauvillen ja Dorothea Lucia Klingenbergin tytär, jonka sisar Maria Hedvig oli naimisissa luutnantti Erik Rydmanin kanssa. Kari Rydmanin kotisivun mukaan Erikin poika Frans (s. 1715) vihittiin Gertrud Helena Bergin (s. 1736) kanssa. Bergin vanhemmat olivat kersantti Henrik Berg ja Maria Benjaminintytär (?) Willström, vihitty 27.10.1724 Pyhtäällä. Lauri Kiviniemen sukusivun mukaan Henrik Willström (1701-1754) oli loviisalainen raatimies ja kauppias, jonka puoliso oli Hedvig Magdalena Planting. Olikohan Henrik Willström Marian veli? Entä olisiko Jöran Berg ollut Henrik Bergin veli? Pyhtään Tesjoella (Tessjö) kuoli 7.2.1742 räätäli Jöran Berg 53-vuotiaana. Anders Königin puoliso Katarina Berg taas kuoli Pyhtäällä 62-vuotiaana 4.4.1732. Oliko hänkin sukua näille Bergeille? Tiedetäänkö Katarina Bergin taustasta jotain?
S. 1.6.1723 kast. 3.6.1723 Thessio Staffan Pirhoinen Elisabeth Ågreen Elisabeth. Kummit: Pastor And: König, Insp: Petter Rothenberg, Sr Martin Nicelius, Fru Maria Hoppenstång, fru Christina Printz och ho Anna Maria B?
Edellisessäkin mainittu Elisabet Ågren oli siis Staffan Pirhosen puoliso. Voisiko tämä Pirhonen olla sama kuin Käkisalmen garnisoniseurakunnassa 30.9.1706 vihitty "af capit. Möllers comp. sold. Staffan Pirhoin h:u. Charin Larsd:r. - alkup - ALKUPKOMM: Eskill Kuokas enkia"? Muita Staffan Pirhosia en Hiskistä löytänyt. Nämä minulle tuntemattomat Pirhoset ja Ågrenit (Jakob?) näyttäisivät olleen käkisalmelaisia porvareja. Käkisalmen historian mukaan kaupungissa elivät 1670-luvun paikkeilla porvari ja raatimies Antti Pirhoinen (s. 129) ja serkkunsa Esko (s. 99) sekä Henrik ja Pietari Pirhoinen, mahdollisesti muitakin. Pirhoset kävivät kauppaa nevanlinnalaisten kanssa; Esko Pirhonen mainitaan Henrik Blankenhagenin yhteydessä (s. 101).
Petter Jakobinpoika Ruuth nähtävästi kävi samanlaista kauppaa ja menetti haaksirikoissa omaisuutensa. Virkamiehinä Blankenhagenit, Printzit ja Hoppenstongit olivat ilmeisesti tekemisissä tämän kaupan kanssa, ja monet asuivat Käkisalmen tai Kurkijoen suunnalla. Kaikki olivat myös sukua keskenään. Olisiko liian uskaliasta arvailla, että Staffan Pirhosen olisi Petter Ruuthin kanssa kauppaa käyneen käkisalmelaisen porvarin jälkeläinen ja Petter Rothenbergille tuttu tällä tavalla? Olettaen, että kyseessä tosiaan olisivat isä ja poika. Petter Ruuth oli laivanrakennuksen tarkastaja ja "båtsman" Nevanlinnassa. Eikö båtsman ole armeijassa venemies, nykykielellä myös pursimies? Vai miten tämän entisen kersantin titteli pitäisi tässä ymmärtää? Petter Ruuth ehkä omisti laivoja tai osuuksia niihin, kuten on aiemmin ollut puhetta. Kiinnostavaa on, että Rothenbergin lähipiiriin kuuluivat myös laivanvarustajat Wetter ja Thorwöste. Turussa 1677 opiskelleen Sven Wetterin isä oli laivanrakentaja Ruotsin Visigsössä, liekö mitään sukua Helsingin Wettereille.
Voisiko Anna Maria B (nimi peittynyt mustetahraan?!) olla Anna Maria Boisman (ainoa sopiva Anna Maria B tiedostoissani), jonka mies Anders Degerman Ylioppilasmatrikkelin mukaan "oleskeli Inkerissä 1700-luvun alussa, ehkä Nevanlinnan koulun opettajana. Pakeni sotaa Turkuun. Turun katedraalikoulun kollehtori 1703, lehtori 1707. Pakeni sotaa Arbogaan 1713. Västeråsin triviaalikoulun rehtori 1716. Turun katedraalikoulun rehtori 1722. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1729." AMB oli Ruuthien jälkeläinen, isosetä Henrik B. Käkisalmen kirkkoherra (k. 1688).
Muuten - Käkisalmella vihittiin 20.5.1703 saman kapteeni Möllerin komppanian sotilas Sigfrid Kartuin ja "pig. Elisabetha Johansd:r. Root, corporal Gabriel Jönssons Styfdotter". Helsingissä vihittiin 4.5.1668 Johan Jönsson Ruut ja Margreta Hendrichzdr. Olivatkohan sukua toisilleen? "Pig. Root" ei minusta kuitenkaan vaikuta säätyläiseltä vaan jonkun sotilaan tyttäreltä.
S. 30.10.1722 kast. 4.11.1722 Swartbäck hr Capel: Jöran Wahlgren mad: Anna Dycander Johanna (po. Johannes;rj). Kummit: Past: And: König, Capitan et Baron Fabian Duwall, Lieutnant Åke Åkesson, Inspect: Petter Rothenberg, Probstinnan Maria Hoppenstång, Häradshöfdinskan Fru Helena Hagert och Jungfru Ebba Hagert.
Pyhtäällä 1729 kuolleen kihlakunnantuomari Isak Hagertin puoliso oli Helena Kristina Thorwöste, Liedon ja myöhemmin Taivassalon kirkkoherran Johan Thorwösten sisar. Mitä sukua Helena ja Ebba olivat tälle Hagertille, sitä en ole saanut selville.
s. 10.5.1723 kast. 12.5.1723 Wäster Kyrckby hr häradshöfd: Johan Frese fru Magdalena Burman Carl. Kummit: Pastor And: König, Praepositus uthi Offerdahl Mag: Abraham Burman, i des ställe Pastor i Sibbo Erich Casselius (joka oli Andreas Königin isäpuoli), Hr Ryttmästaren And: Kijlström, Pastor i Kymmene Hr Arfved Thuranius (Thoranius; 1722-43)), i des ställe Monsr Mårten Nicelius (Niscelius=Katarina Lindormian poika), Hr Inspectoren Petter Rothenberg, Fru Aliza Phoenix, i hennes ställe Fru Probstinnan Maria Hoppenstång, hustru Elisabeth Lindormia, hustru Eva Röhl och dygdedla jungfru Christina Printz.
Burmanit olivat ruotsalaisia. Kihlströmistä (Katarina Johanintyttären ja Barbara Lydingin mies) oli puhetta tämän ketjun alussa. Thoraniuksen vaimo oli Susanna Gudsaeus; tämäkin suku on tullut vastaan monesti, mm. Norringien yhteydessä. Eva Röhliä en löydä. Alitza Hansintytär Phoenix oli Vendela Kristina Karlintytär Prinzin (1694-1744) miehen Lorentz Fresen äiti, mutta kuka oli Hans Phoenix?
Tulipas pitkä juttu ja täynnä kysymyksiä... Kaikki tuskin edes on olennaista pääkysymyksen kannalta, mutta onpa ainakin kiinnostavaa tutustua tähän itäsuomalaiseen porukkaan, joka on viime viikkoina tullut - minulle varsinaissuomalaiselle - jo varsin läheiseksi :)
Terv. Kari
Bodniemi37
27.02.10, 22:25
Sitten Ritvan aiemmin antamia Pyhtään kummitietoja - kiitos vielä niistä. Ovatko nämä vain poimintoja ja onko PR ollut kummina useamminkin?
S. 27.7.1722 kast. 1.8.1722 Ånäs hr cornett: Johan Gottman fru Elisabeth de la Fariolle Hindrich Anton. Kummit: Pas: And: König, Inspect: Hindr: Gottman, Insp: Pet: Rothenberg, Notar Erich Gottman, Handelsman Lars Carsberg, Hr Jöran Walgreen, Arrendat: Joch: Joh: Sievers, Lieutnantn Åke Åkesson, Hr Häradshöfdingen Isack Hagert, Fältväbelen Krämer, Fru Dorothea Lucia Klingenberg, Mad: Anna Gottman, Fru Elsa Gottman, Kyrckioherskan Catharina Berg, Häradshöfdinskan Hel: Thorwöst, Fru Ebba Serlachia, Mad: Anna Dÿcandra, Matrona Anna Detterding (Dettering), Fru Margreta Åkesdotter.
Carlsberg (ei Carsberg) näyttää olleen Anna Detterdingin puoliso. Anna oli äitinsä Ebba Stachaeuksen kautta Jakob Ruuthin ja Elisabet Cröellin tyttärentyttärentytär. Vääpeli Krämer taas oli Dorotea Elisabet Ruuthin poika ja Åke Åkessonin pojanpoika. Henrik Gottman oli Creutzin tilainhoitaja, Ahvenkosken kirjanpitäjä ja Ånäsin kartanon omistaja, ja lapsen isä Johan Gottman oli hänen poikansa. Ebba Serlachia oli Johanin veljen Erikin vaimo ja Anna ja Elsa G. Johanin sisaria. Lähes kaikki muutkin näyttävän kuuluvan samaan sukupiiriin, ainoastaan Sieversit puuttuvat tiedostoistani. Petter Rothenberg on kummilistan kolmantena heti pastorin ja lapsen isoisän jälkeen, ennen muita sukulaisia - ehkä asemansa tai läheisen tuttavuutensa takia? Hän oli hyvin samanikäinen Johan Gottmanin kanssa. Mahdollista tietenkin on, että Petter Rothenberg oli ilm. Helsingissä 26.1.1726 haudatun äitinsä puolelta myös sukua joillekin näistä.
Pyhtään kirkonarkisto on muuten parin viikon ajan kuulunut KA:n digitaaliarkiston valikoimiin :). Durchman kirjoittaa Sievers-suvustakin artikkelissaan http://www.genealogia.fi/genos/6/6_125.htm.
S. 3.4.1722 kast. 6.4.1722 Thessio Jöran Berg Catharina Holm Hindrich. Kummit: Inspect: Petter Rothenberg, Fältvebelen Krämer, Sr Hindrich Willström, Elisabeth Ågreen och Maria Willström.
Johan Gottmanin (tai Gottsmanin) puoliso Elisabeth oli Francois Fariolle de la Frauvillen ja Dorothea Lucia Klingenbergin tytär, jonka sisar Maria Hedvig oli naimisissa luutnantti Erik Rydmanin kanssa. Kari Rydmanin kotisivun mukaan Erikin poika Frans (s. 1715) vihittiin Gertrud Helena Bergin (s. 1736) kanssa. Bergin vanhemmat olivat kersantti Henrik Berg ja Maria Benjaminintytär (?) Willström, vihitty 27.10.1724 Pyhtäällä. Lauri Kiviniemen sukusivun mukaan Henrik Willström (1701-1754) oli loviisalainen raatimies ja kauppias, jonka puoliso oli Hedvig Magdalena Planting. Olikohan Henrik Willström Marian veli? Entä olisiko Jöran Berg ollut Henrik Bergin veli? Pyhtään Tesjoella (Tessjö) kuoli 7.2.1742 räätäli Jöran Berg 53-vuotiaana. Anders Königin puoliso Katarina Berg taas kuoli Pyhtäällä 62-vuotiaana 4.4.1732. Oliko hänkin sukua näille Bergeille? Tiedetäänkö Katarina Bergin taustasta jotain?
Annikki Tompurin tulkitsemassa Virolahden henkikirjassa Benjamin Willström vaimoineen mainitaan nimismiehenä Virolahden Hämeenkylässä 1706. Samassa taloudessa asui myös sukulainen Anders. Maria Willströmin olen merkinnyt Henrik Willströmin sisareksi. Tieto näyttää olevan peräisin Kari Rydmanin verkkosivustolta. Vrt myös http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1756-1769_es390-391/40.htm.
Yrjö Blomstedt mainitsee Katarina Bergin vuosikirja-artikkelissaan Suomalaisten ruotujakoisten joukko-osastojen vakinainen papisto Isonvihan, Suomen sodan välisenä aikana (1721-1808), SSV 31(1947), s. 27-62, mutta ei kerro mitään hänen sukutaustastaan.
S. 1.6.1723 kast. 3.6.1723 Thessio Staffan Pirhoinen Elisabeth Ågreen Elisabeth. Kummit: Pastor And: König, Insp: Petter Rothenberg, Sr Martin Nicelius, Fru Maria Hoppenstång, fru Christina Printz och ho Anna Maria B?
Edellisessäkin mainittu Elisabet Ågren oli siis Staffan Pirhosen puoliso. Voisiko tämä Pirhonen olla sama kuin Käkisalmen garnisoniseurakunnassa 30.9.1706 vihitty "af capit. Möllers comp. sold. Staffan Pirhoin h:u. Charin Larsd:r. - alkup - ALKUPKOMM: Eskill Kuokas enkia"? Muita Staffan Pirhosia en Hiskistä löytänyt. Nämä minulle tuntemattomat Pirhoset ja Ågrenit (Jakob?) näyttäisivät olleen käkisalmelaisia porvareja. Käkisalmen historian mukaan kaupungissa elivät 1670-luvun paikkeilla porvari ja raatimies Antti Pirhoinen (s. 129) ja serkkunsa Esko (s. 99) sekä Henrik ja Pietari Pirhoinen, mahdollisesti muitakin. Pirhoset kävivät kauppaa nevanlinnalaisten kanssa; Esko Pirhonen mainitaan Henrik Blankenhagenin yhteydessä (s. 101).
Käkisalmelaisella suutarilla Florens Ahlholmilla ja Jakob Ågrenilla oli yhteisiäkin jälkeläisiä. Sukupiiriin kuului myös muutamia kannaslaisia lukkareita, joista Fredrik Aron Asikanus oli toisessa aviossaan esisetäni tyttären Alexandra Amalia Strandmanin kanssa:
1. Florens Ahlholm, suutari, s. noin 1726, k. 13.5.1782 Käkisalmi
(Katariina Pöyhönen)
| 2. Anna Katarina Florensintytär Ahlholm, s. 15.1.1768 Käkisalmi
| (Peter Kuha)
| | 3. Helena Kristina Peterintytär Kuha, s. 28.3.1789, k. 9.6.1858
| | (Aron Mårteninpoika Asikanus, Kaukolan lukkari, s. 1775, k. 14.8.1835 Kaukola)
| | | 4. Johan Peter Aroninpoika Asikanus, s. 24.7.1810 Kaukola, kirkonkylä
| | | 4. Anna Margareta Aronintytär Asikanus, s. 3.7.1813 Kaukola, Kirkonkylä, k. 24.7.1867 Antrea, Hatula n:o 2
| | | (Pertti Sipinpoika Kokki, Kirvun, sitten Antrean lukkari, s. 1816 Sääminki?, k. 21.1.1901 Antrea)
| | | | 5. Hilda Maria Vilhelmina Pertintytär Kokki, s. 18.4.1846 Kaukola
| | | | 5. Elisabet Pertintytär Kokki, s. 19.12.1848 Kirvu
| | | | 5. Ida Kristina Pertintytär Kokki, s. 1.12.1849 Kirvu
| | | | 5. Johan Fredrik Pertinpoika Kokki, s. 26.2.1855 Kirvu
| | | 4. Fredrik Aron Aroninpoika Asikanus, Valkjärven lukkari, s. 2.5.1818 Kaukola, k. 8.7.1866 Valkjärvi, Vunnukkala
| | | (Maria Elisabet Paulintytär Tanninen, s. 23.3.1822)
| | | | 5. Aleksandra Elisabet Fredrik Aronintytär Asikanus, s. 18.6.1846 Valkjärvi, Wunnukkala 2
| | | | 5. Paulus Anders Fredrik Aroninpoika Asikanus, s. 13.11.1847 Valkjärvi, Vunnukkala 2
| | | | 5. Johan Botolf Fredrik Aroninpoika Asikanus, s. 17.6.1851 Valkjärvi, Vunnukala, k. 8.3.1919 Joensuu
| | | | 5. Fredrik Viktor Fredrik Aroninpoika Asikanus, s. 3.1.1854 Valkjärvi, Vunnukala
| | | (Alexandra Amalia Anders Emanuelintytär Strandman, esisetäni tytär, s. 15.4.1838 Kivennapa, Lintula, k. 6.5.1912 Antrea)
| | | 4. Wilhelmina Aronintytär Asikanus, s. 6.1823
| | | 4. Paul Ferdinand Aroninpoika Asikanus, s. 24.1.1827 Kaukola
| | | (Amalia Karolina Johanintytär van Assendelft, s. 18.9.1836 Räisälä)
| 2. Maria Florensintytär Ahlholm
| (Karl Jakobinpoika Ågren, käkisalmelainen porvari, raatimies)
| | 3. Jakob Karlinpoika Ågren, Pietarin suom. seurak. koulun opettaja 1767. Apulaispappi Räisälässä 1772. Armovuodensaarnaaja Viipurissa 1774. Kurkijoen kirkkoherran apulainen 1776. Viipurin tuomiorovastin apulainen ja tuomiokapitulin notaari 1783. Hiitolan kappalainen 1785, s. 15.2.1745 Käkisalmi, k. 8.3.1795 Hiitola
| | (Fredrika Kristina Lars Wilhelmintytär Stopaea, Kurkijoen hovin inspehtorin, Viipurin suuren meritullin kirjanpitäjän, toimituskomissaarin tytär. 20.10.1765 Viipuri (ruots. srk.), k. 11.12.1801 Hiitola, pappila)
S. 30.10.1722 kast. 4.11.1722 Swartbäck hr Capel: Jöran Wahlgren mad: Anna Dycander Johanna (po. Johannes;rj). Kummit: Past: And: König, Capitan et Baron Fabian Duwall, Lieutnant Åke Åkesson, Inspect: Petter Rothenberg, Probstinnan Maria Hoppenstång, Häradshöfdinskan Fru Helena Hagert och Jungfru Ebba Hagert.
Pyhtäällä 1729 kuolleen kihlakunnantuomari Isak Hagertin puoliso oli Helena Kristina Thorwöste, Liedon ja myöhemmin Taivassalon kirkkoherran Johan Thorwösten sisar. Mitä sukua Helena ja Ebba olivat tälle Hagertille, sitä en ole saanut selville.
Rouva Helena Hagert lienee ollut Helena Kristina Thorwöste, joka kuoli Hauhon pappilassa tyttärensä Ebban ja tämän puolison Martinus Matthiae Martiniuksen hoivissa, vrt Hauhon rippikirjan aukeama, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hauho/rippikirja_1749-1755_tk69/1.htm (äiti Thorwöst) http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hauho/rippikirja_1749-1755_tk69/2.htm.
s. 10.5.1723 kast. 12.5.1723 Wäster Kyrckby hr häradshöfd: Johan Frese fru Magdalena Burman Carl. Kummit: Pastor And: König, Praepositus uthi Offerdahl Mag: Abraham Burman, i des ställe Pastor i Sibbo Erich Casselius (joka oli Andreas Königin isäpuoli), Hr Ryttmästaren And: Kijlström, Pastor i Kymmene Hr Arfved Thuranius (Thoranius; 1722-43)), i des ställe Monsr Mårten Nicelius (Niscelius=Katarina Lindormian poika), Hr Inspectoren Petter Rothenberg, Fru Aliza Phoenix, i hennes ställe Fru Probstinnan Maria Hoppenstång, hustru Elisabeth Lindormia, hustru Eva Röhl och dygdedla jungfru Christina Printz.
Burmanit olivat ruotsalaisia. Kihlströmistä (Katarina Johanintyttären ja Barbara Lydingin mies) oli puhetta tämän ketjun alussa. Thoraniuksen vaimo oli Susanna Gudsaeus; tämäkin suku on tullut vastaan monesti, mm. Norringien yhteydessä. Eva Röhliä en löydä. Alitza Hansintytär Phoenix oli Vendela Kristina Karlintytär Prinzin (1694-1744) miehen Lorentz Fresen äiti, mutta kuka oli Hans Phoenix?
Eva Röhlin nimen olen nähnyt jossain muussakin asiakirjassa, olisiko nimi mainittu Kymin kastettujen luetteloissa (digitaaliarkisto) vaiko digitaaliarkiston tuomiokirjakortistossa? Hans Johaninpoika (Phoenix) oli ensin Claes Rålambin, sitten Carl Wreden lesken Märta Flemingin kirjanpitäjä.
Terveisin,
Ritva
Bodniemi37
02.03.10, 15:14
Hans Johaninpoika (Phoenix) oli ensin Claes Rålambin, sitten Carl Wreden lesken Märta Flemingin kirjanpitäjä.
En malta olla lisäämättä, että Elimäellä 26.-27.9.1670 pidettyjen syyskäräjien pöytäkirja (http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3740736&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400) vahvistaa mielestäni kirjallisuudesta löytämäni maininnat, että Hans Johansson (Phoenix) toimi edesmenneen rouva Märta Flemingin ja hänen poikansa kirjanpitäjänä. - Hans Johanssonin puoliso oli Susanna Sparman.
Pöytäkirja paljastaa myös, ettei Elimäen pastorin Herra Israelin (Ithimaeus) perillisten holhooja oli tuolloin Lapinjärven kappalaisena (1658-1672) ja myöhemmin Valkealan kirkkoherrana (1.10.1672-1702) toiminut Herra Carl (Carolus Bartholdi Ithimaeus).
[Lapsia Herra Israelilla oli ainakin kaksi: tyttäret Sofia ja Maria avioituivat Tallinnaan, vrt. Luther, Georg. Revals och Narvas kyrkböcker. Genos 30(1959), http://www.genealogia.fi/genos/30/30_46.htm. Elimäen käräjillä vuonna 1669 mainittu, Sakkolassa oleskellut teini Carl Israelinpoia kuului arvattavasti myös Herra Israelin perhekuntaan, vrt. digitaaliarkiston tuomiokirjakortisto http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=1861250&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400. Sakkolan kirkkoherrana toimi tuolloin Gregorius Martini (Thoranius), jonka seuraaja oli (noin vuodesta 1675 lähtien) Elimäen kirkkoherran Sigfridus Matthiae Hermigierin ja esiäitini Agneta Andersintyttären (jälkimmäisen 1. avio) poika Gabriel Hermigier.]
Terveisin,
Ritva
Bodniemi37
05.03.10, 15:54
Eva Röhliä en löydä.
Eva Röhlkin löytyi lopulta. Hänen puolisonsa oli aatelislipullisen Suomen komppanian katselmuskirjuri (1695-1700), sittemmin vuokraaja Michael Dahlman, vrt. http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=1917453&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 (KA/digitaaliarkisto/henklönimet) ja Eeva-Liisa Oksasen Elimäen historia, s. 171).
Michael Dahlmanin vanhemmat olivat Haminan (Vehkalahden kaupungin) pormestari, lainlukija Michael Mårteninpoika Dahlman ja Gertrud Svenintytär. jonka isä oli Sven Olofinpoika (Kymenkartanon tilanhoitaja eversti Hans Wrangelin aikana, sai 1658 lahjoituksena Wrangelilta Mussalon, jonka menetti vuonna 1670, sittemmin Creutzien omistaman Sippolan kartanon tilanhoitaja, Ulvinen, Arvi et al. Kymin historia I, s. 317, 545, Nordenstreng, Sigurd ja Halila, Aimo. Haminan historia I, s. 81, Hellgren, Kirsti. Sippolan historia, s. 190).
Terveisin,
Ritva
Bodniemi37
05.03.10, 16:40
Eva Röhlkin löytyi lopulta.
Ei olisi pitänyt hätäillä, sillä tuomiokirjakortistosta löytyi myös Evan ilmeinen sukulainen, sihteeri Michael Röhl (vapaaherra, eversti Fritz Wachtmeisterin sihteeri, joka mainitaan myös Viipurin vuoden 1697 henkikirjassa puolisoineen ja Sophia-tyttärineen sihteerin tittelillä varustettuna), http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=1917454&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400, http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=1917455&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400.
Michael Röhlin kerrotaan toimineen Lennart Pijkin käräjävaltuutettuna. Viimeksi mainittu lienee sama mies kuin Virolahden kirkkopyölissä tilaa vuokrannut nevanlinnalaissyntyinen Leonhard Pijk (Kaukiainen, Yrjö. Virolahden historia I, s. 248), joka oli naimisissa Virolahden kirkkoherran tyttären Kristina Mårtenintytär Fateburin kanssa. Viimeksi mainitun äiti oli Maria Henrikintytär Hopp.
Maria Hoppin pso 1:o oli Virolahden kirkkoherra Ericus Jacobi Hermigier ja pso 3:o, jos nyt oikein ymmärrän ylioppilasmatrikkelissa Mårten Fateburin, 84 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=84), esittelyn yhteydessä siteerattuja käräjäpöytäkirjoja, hampurilaissyntyinen kauppias Roloff Haas.
Terveisin,
Ritva
Tervehdys ja kiitos Ritvalle useasta kommentista. Olen ollut viikon päivät muiden kiireiden parissa, eikä minulla nyt valitettavasti ole mitään lisättävää keskusteluun. Pyhtään Pirhosesta ja Ågrenista laitan kysymyksen omalla otsikolla, koska Käkisalmi-yhteys kiinnostaa.
En onnistunut löytämään Pyhtään kirkonarkistoa Kansallisarkiston hakemistosta (joka minusta on luvattoman sotkuinen ja hankala käyttää), mutta SAY:n kirjat löysin. Niitäkö tarkoitit?
Nyt Turkuun sukututkimuspäiville.
Terv. Kari
Bodniemi37
06.03.10, 12:43
En onnistunut löytämään Pyhtään kirkonarkistoa Kansallisarkiston hakemistosta (joka minusta on luvattoman sotkuinen ja hankala käyttää), mutta SAY:n kirjat löysin. Niitäkö tarkoitit?
KA:n digitaaliarkiston aineistot löydät helpoimmin täältä (http://digi.narc.fi/digi/puu.ka).
Terveisin,
Ritva
Kiitos linkistä. Yritin haulla ja hakemistosta, mutta Pyhtään kirkonarkistoa en vain löytänyt. Nyt löytyi.
Pyhtäällä 1.6.1723 Staffan Pirhosen syntyneen lapsen kummina oli Anna Maria B. Hän ei ole Boisman, mutta en saa selvää nimestä. Vai onko B sittenkin R? Pyhtään kummeissa oli 1703 ja 1704 joku Anna Maria Rulling.
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=4535342&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Terv. Kari
Bodniemi37
09.03.10, 13:32
Kiitos linkistä. Yritin haulla ja hakemistosta, mutta Pyhtään kirkonarkistoa en vain löytänyt. Nyt löytyi.
Pyhtäällä 1.6.1723 Staffan Pirhosen syntyneen lapsen kummina oli Anna Maria B. Hän ei ole Boisman, mutta en saa selvää nimestä. Vai onko B sittenkin R? Pyhtään kummeissa oli 1703 ja 1704 joku Anna Maria Rulling.
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=4535342&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Terv. Kari
Anna Maria B:n (Birtley???), http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=4535342&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400, titteli on hustru, joten olisiko hän ollut vaikkapa jonkun ratsumiehen tai sotilaan (gemen soldat) vaimo?
Aukeaman oikean puoliskon oikenpuoleisessa sarakkeessa alinna mainitun, Ruotsinkylässä syntyneen Mårten Mårtenssonin ja Charlotta(?) Simonintyttären Henrik-pojan kastoi esi-isäni Carl Nirkko. Ei aukeaman tuostakaan kohdasta mitään selvää saa, jollei kuvaa ensin muokkaa kuvankäsittelynohjelmiston puolella.
Terveisin,
Ritva
B, Birtley, kuka lie on minulle aivan outo. Mutta palataanpa Boismaneihin... Aiemmin kirjoitin, että Rothenberg-sisarusten sukulaisuus vaikuttaa erittäin todennäköiseltä Melartopaeus-suvun ja Käkisalmen ja Kurkijoen "pappisdynastioiden" kautta.
Toinen yhdistävä tekijä on Achrenius-suku. Esiäitini Margareta Simontytär Achrenian (hänet ja Lars Rothenberg vihittiin Somerolla 1.8.1728) Suomen kirkkohistoriasta hyvin tunnettu veli Abraham palveli yliopistosta valmistuttuaan kesästä 1728 syksyyn 1730 kotiopettajana pietistikreivi Gustaf Creutzin perheessä Pyhtään Ahvenkoskella.
Koska kartanon pehtorina oli Petter Rothenberg, en yhtään ihmettelisi, jos juuri hän olisi suositellut kälynsä pikkuveljeä Abrahamia Creutzille. Tämä pieni yksityiskohta näyttää jääneen Achreniuksen elämäkertureilta huomaamatta (Martti Ruuth: Abraham Achrenius - ajan merkki ajoiltaan s. 40-52; Jaakko Haavio: Siionin vanki). Ruuth ja Haavio (osin fiktiivisessä teoksessaan) kertovat myös, että Abraham Achrenius seurusteli paljon Pyhtään kirkkoherran Andreas Königin perheen kanssa.
Tunnetun herätyksensä Abraham Achrenius koki Creutzien talviasunnolla Haminassa 29.12.1728. Myöhemmin Achreniukselle tarjottiin paikkaa Pietarsaaren kirkkoherran Andreas Degermanin apulaisena. Suosittelija oli Creutzin edellinen kotiopettaja, Pohjanmaan rykmentin pappi, maisteri Carl Gustaf Verander. Yo-matrikkeli ei tunne häntä, mutta olisiko hän ollut Sulvan kappalaisen Gustaf Veranderin, n. 1668 - 1704, poika?
Vuonna 1731 Achrenius avioitui Degermanin tyttären Anna Margaretan kanssa. Degermanin vaimo oli Anna Maria Boisman, Nevanlinnan raatimiehen ja pormestarin Jakob Boismanin (k. 1704/1705) ja N. Henrikintytär Frisiuksen tytär. Jakob Boismanin äiti oli (erään nettilähteen mukaan Nevanlinnassa 21.1.1696 kuollut) Elisabet Jakobintytär Ruuth. Andreas Degerman työskenteli opintonsa päätettyään 1600-luvun lopussa Viipurissa Joachim Fresen ja Barbro Hansintytär Ruuthin lasten kotiopettajana. Yksi lapsista oli runoilija Jakob Frese (n. 1690-1729). Degermanin vaimo Anna Maria Boisman oli Barbro Ruuthin serkuntytär.
Yo-matrikkelin mukaan Anders Degerman "oleskeli Inkerissä 1700-luvun alussa, ehkä Nevanlinnan koulun opettajana. Pakeni sotaa Turkuun. Turun katedraalikoulun kollehtori 1703, lehtori 1707. Pakeni sotaa Arbogaan 1713. Västeråsin triviaalikoulun rehtori 1716. Turun katedraalikoulun rehtori 1722. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1729. Rovasti 1733."
Terv. Kari
Bodniemi37
11.03.10, 22:59
Mutta palataanpa Boismaneihin... Aiemmin kirjoitin, että Rothenberg-sisarusten sukulaisuus vaikuttaa erittäin todennäköiseltä Melartopaeus-suvun ja Käkisalmen ja Kurkijoen "pappisdynastioiden" kautta.
Huomasin äsken, että Slottman-suvun ilmeinen kantaisä, lippumies Jesper S. mainitaan Salmisen Karin aloittamassa viestiketjussa Thomas Stenfeldt-Rautalampi, vrt. http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=45471&postcount=1.
Nimismies Erik Slottmanin isäksi olen - ilmeisesti virheellisesti - merkinnyt vänrikki Jonas S:n, joka palveli saamani tiedon mukaan Rautalammin komppaniassa kuten viestiketjussa Vehkalahden Weckström-suku mainittu Johan Kuhlbergkin. Olen luvannut etsiä viimeksi mainitun syntymäpaikan SVAR-yksikön skannaamista katselmusrullista, joten voin yrittää etsiä niistä samalla myös Jonas Slottmanin tietoja.
Rautalammilla 23.3.1735 syntyneen Kesälahden kirkkoherran Jonas Slottmanin jotkut jälkeläiset liittyvät avioliittojensa vuoksi huterasti tutkimiimme sukuihin. Esim. Erik Johan Rosenbomin (s. 19.1.1798 Kitee, k. 18.4.1859 Impilahti) pson Lovisa Natalia von Güterbockin (s. 15.2.1804 Kymi, k. 16.9.1861 Porvoo) äidin Eva Natalia Bökmanin sisarentytär Charlotta Elisabet Beckman oli naimisissa Luumäen koulumestarin Johan Argillanderin kanssa [vht revisiomaanmittari Herman Henrik Argillander ja Katarina Charlotta Sorén (Johanin kummit Luumäellä 18.4.1777 olivat Past: Joh: Bökman för vice Past: Zacharias Argillander i Cuopio (lapsen isoisä), H:r Postmäst: Nicolaus Biurberg, auscult: vid rewisionen Carl Gustaf Bernitz, fru postmästerskan Maria Biurberg (os. Paulin), Jungfru Anna Elisabet Bernitz].
Katarina Fredrika Rosenbomin (s. 12.8.1800 Kitee, k. 15.5.1844 Savonlinna) pson Enok Jonas Elfvengrenin (s. 18.4.1785 Kitee, Suorlahti, k. 28.6.1867 Kitee) isoäidin Anna Carlstedtin Arvid-veli oli naimisissa Anna Maria Paulinin kanssa (vht Iitin kirkkoherra Arvidus Johannis Paulinus ja Maria Ithimaea, jolla oli Sigfridus Isaaci Nircko -niminen sisarenmies).
Toinen yhdistävä tekijä on Achrenius-suku.
Achreniuksetkin olen noteerannut. Pyhtäällä eli samanaikaisesti myös joitakin Perttelin kruununvoudin Måns Esbjörninpojan jälkeläisiä, jotka käyttivät sukunimeä Brinck. Itä-Suomen sukuhaaran kantaisä oli rykmentinkirjurina Viipurissa 1674 mainittu Elias Brinck, jonka puoliso oli Beata Didrikintyär Barckhusen (itseäni kiinnostavat edelleenkin kaikki ko. sukuun liittyvät tiedot) Elias Brinckillä oli mm. Didrik-niminen poika, jonka tyttäristä Beata oli naimisissa Pyhtään Heinlahden Myyryssä 1775 menehtyneen verokantokirjurin ja veiljelijän Lorentz Herkepaeuksen kanssa. Johanna Katarina -tyttären puoliso oli Fredrik Adaminpoika Wahl, ratsutilallinen Pyhtään Siltakylässä, nimismies ja myöhemmin tilanhoitaja.
Elias Brinckillä lieneen ollut myös Otto Henrik -niminen, Viipurissa 1681 syntynyt poika [Karjalan maarakuunoiden (1709-1721) majurin komppanian (Uudenmaan komppanian?) katselmuskirjuri 1721?] ja tällä samanniminen maanmittaripoika. Viimeksi mainitun pso 1:o oli Pyhtäällä asuneen maanmittari Henrik Richenbergin Elisabet Katarina(?) -tytär, pso 2:o Margareta Wikar kiinnostanee sinua enemmän, sillä hän liittyy huterasti tutkimaasi Achrenius-sukuun: Margaretan vanhemmat olivat ylioppilasmatrikkelissa mainittu, Pietarsaaren pitäjän kirkkoherraksi lopulta valittu, mutta ennen viran vastaanottamista menehtynyt Maalahden kirkkoherra Jakob Wikar, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4317, ja hänen psonsa 1:o Brita Ross. Jakob Wikarin kolmas puoliso oli Abraham Achreniuksen käly Margareta Andersintytär Degerman.
Terveisin,
Ritva
Tervehdys,
Huomasin äsken, että Slottman-suvun ilmeinen kantaisä, lippumies Jesper S. mainitaan Salmisen Karin aloittamassa viestiketjussa Thomas Stenfeldt-Rautalampi, vrt. http://suku.genealogia.fi/showpost.p...71&postcount=1 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=45471&postcount=1).
Nimismies Erik Slottmanin isäksi olen - ilmeisesti virheellisesti - merkinnyt vänrikki Jonas S:n, joka palveli saamani tiedon mukaan Rautalammin komppaniassa kuten viestiketjussa Vehkalahden Weckström-suku mainittu Johan Kuhlbergkin. Olen luvannut etsiä viimeksi mainitun syntymäpaikan SVAR-yksikön skannaamista katselmusrullista, joten voin yrittää etsiä niistä samalla myös Jonas Slottmanin tietoja.
Ketkä nimismies Erik Slottmanin oikeat vanhemmat loppujen lopuksi olivatkaan? Tämä kysymys kuuluisi aloittamaani Slottman-ketjuun, mutta koska kukaan ei ole vastannut sinne, tulkoon tähän.
Rautalammin rippikirjassa 1748-54 mainitaan Erik Slottman, Anna Katarina Rothenberg ja "Mod. Elisabet Floriin", joka viittaa Erik Slottmaniin:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1748-1754_tk1090/63.htm
Ja näissä linkeissä Ylioppilasmatrikkeli antaa viittauksia käräjäkirjoihin:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8101
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2468
Edellisten tietojen perusteella Jesper Slottmanin Rautalammilla lokakuussa 1697 haudattu vaimo Kristina Florina olisi Lammin kappalaisen Jacobus Erici Florinuksen tytär (Wilskman ei mainitse tyttäriä lainkaan). Mutta keitä olivat Padasjoen ja Kuhmoisten käräjillä 1709 mainitut "chergiantens Manhaftigh Johan Slottmans hustru Elisabeth Florina"? Elisabet asui Rautalammilla Erik Slottmanin perheessä ja kuoli 86-vuotiaana 7.1.1759. Kuolleiden luettelossa 1697 luetellaan joukko Kristinan sisaria, nimeltä mainiten Matts Mulanderin puoliso Karin Florina. (Löytämäni vinkki on engl. sukusivulta, ja SSHY:n kopio on aika himmeä, mutta tuntuisi vastaavan viitteen sisältöä.) Kuuluiko Elisabetkin näihin sisaruksiin? Vai oliko hän (kirkonkirjassa) Erik Slottmanin äitipuoli? Hän oli nimittäin pari kertaa Erikin lasten kumminakin. (Tästä ja Florinuksista olen yksityisesti keskustellut myös Kati T:n kanssa.)
Tässä lisää uusia hajahavaintoja. Sakkolan arendaattori Reinhold Custor (k. Käkisalmella 14.4.1705) näyttää Anna Brunneruksen kuoltua (-1697) avioituneen Taivassalon kirkkoherran Johan Thorwösten sisaren Anna Sofia Johanintytär Thorwösten kanssa (Tor Carpelan: Åbo i genealogiskt hänseende, s. 103). Heidän tyttärensä Maria Sofia kastettiin 2.2.1705 Käkisalmessa, vähän ennen isän kuolemaa. Carpelanin mukaan heillä oli myös poika Johan Reinhold. Reinhold Custorin sisar Brita Elisabeth oli naimisissa Jakob Thomasinpoika Hoppenstongin kanssa, eli tämä osoittaa myös Custorien kuuluneen Rothenbergien piiriin. Carpelan vahvistaa, että Johan Thorwösten vaimo Brita Wetter oli meritullintarkastaja Petter Wetterin tytär, syntynyt 1696 ja kuollut 7.12.1746.
Ritva mainitsi ketjun alussa Erik Amburgerin teoksen "Deutsche in Staat, Wirtschaft und Gesellschaft Russlands, Die Familie Amburger in St. Petersburg 1770-1920". Siinä on s. 233 lyhyt seloste Grääneistä, jotka olivat Amburgerin esivanhempia Johann Friedrich Maschmayerin puolison Helena Gräänin (23.8.1729 Viipuri - 24.8.1793 Pietari) kautta. Helenan isä oli kauppias Niklas Johann Grään 31.7.1605 Nevanlinna? - 9.10.1752 Pietari) ja äiti Maria Peterintytär Ruuth (1699 ilm. Viipuri - 28.3.1767 Pietari). Niklas Johann Gräänin vanhemmat olivat Benjamin Grään ja Anna Maria Nääs ("Tochter des Pächters von Gut Matoxa auf der Karelischen Landenge"). Benjamin oli syntynyt 1668, työskenteli 1690 "als Amtmann auf den Gut Mäkis in Nöteborg Län", 1695-98(-1702?) kauppiaana Nevanlinnassa sekä vuodesta 1706 pehtorina kamarineuvos Bartold Ruuthin tiluksilla Kiteellä. Hän kuoli 7.3.1709 Kiteen Muljalassa. Anna Maria Nääs s. 1680 ja haudattiin Kiteellä 28.6.1708. Benjaminin isä Matts Grään eli 1680-luvulla kauppiaana Nevanlinnassa, ja hänen puolisonsa oli Margaretha Bälter, joka miehensä kuoltua avioitui uudelleen kesäkuussa 1688 kauppias Hans Hirron kanssa.
Benjaminin Kiteellä syntyneiden lasten kummeista löysin vain 2.8.1706 syntyneen Anna Helenan kummit (1-2 sivua alkuperäisistä kirjoista on jäänyt skannaamatta tai ne puuttuvat!), jotka olivat "häradshöfding Karl Frese, hustru Helena Sutthof". Frese (1653-1710) oli Käkisalmen pormestari jne., ja hänen poikansa Lorentz vihittiin 1711 Vendela Kristina Karlintytär Prinzin kanssa. Helena Sutthof kai oli Kiteellä keväällä 1705 kuolleen korpraalin, Kiteen Suorlahden vuokraajan Joakim Wargentinin leski. Joakimin veli, notaari ja Pien-Savon tuomiokunnan tuomari Johan Wargentin, vihittiin 27.3.1712 Pyhtäällä Nevanlinnassa 1694 syntyneen Margareta Elisabet Larsintytär Malmin kanssa.
Benjamin Grään oli siis 1707 Bartold Ruuthin pehtorina, ja hänen poikansa Niklas Johann avioitui 27.8.1717 Viipurissa Bartoldin veljen pojantyttären Marian kanssa. Tämän vanhemmat olivat kauppias Peter Peterinpoika Ruuth (1658-1711) ja Margareta Hansintytär Seseman. Epäilen, että Sysmän ja Rautalammin kirkkoherran August Hoppenstongin leski Katarina Seseman saattaisi hyvinkin kuulua tähän sukuhaaraan, mahdollisesti jopa olla Margaretan sisar. Löytyisikö arvelulleni mistään vahvistusta?
Niklas Gräänilla oli ainakin kymmenen lasta, joista Helena avioitui 10.10.1749 Pietarissa ensin Johann Friedrich Maschmayerin (1729-1769) ja tämän kuoltua Thomas Sieversin (19.6.1737 Lyypekki - 14.5.1810 Pietari) kanssa. Myös Sieversit astuvat siis lopulta kuvaan, vaikka melko myöhäisenä ajankohtana! Tämä Thomas Sievers oli vekkuli: kymmenen vuotta vanhemman Helena-vaimon kuoltua 1793 hän otti vaimokseen Helenan lähes 30 vuotta nuoremman sisarentyttären Dorothea Hedvig Mahsin (15.6.1758 Hampuri - 3.2.1818 Pietari). Dorothean vanhemmat olivat Johann Joachim Mahs (28.6.1718 Hampuri - 20.1.1783 Pietari) ja Hedvig Niklasintytär Grään (kast. 8.1.1728 Viipurissa - 2.1.1792 Pietari). Thomasilla oli myös veli Joachim Sievers, mutta näiden sukulaisuudesta Petter Rothenbergin kuoltua 1729 Pyhtään Ahvenkosken tilanhoitajaksi tulleeseen Joachim Sieversiin Erik Amburger ei puhu muistaakseni mitään, mutta ehkä he eivät sukua olleetkaan...
Myöskään kaikki Gräänit eivät Amburgerien mukaan ole sukulaisia (ja sekoittuvat helposti Greeneihin ja Grööneihin), mutta en ihmettelisi vaikka Helsingin Gottfried Grään (Elisabet Cröellin serkun mies) ja Haminan Mårten Grään (Nevanlinnan Petter Ruuthin serkun tyttären mies, vih. 1736) silti olisivat jotenkin sukua Benjamin Gräänille. Olikohan Mårten Grään Käkisalmen porvarin Mårten Gräänin poika tai muulla tavalla sukua hänelle?
Pyhtäällä eli samanaikaisesti myös joitakin Perttelin kruununvoudin Måns Esbjörninpojan jälkeläisiä, jotka käyttivät sukunimeä Brinck.
Tuota en tiennytkään. Minulla on Perttelissä talonpoikaisia esivanhempia. Måns Esbjörninpoikaa olen joskus jopa epäillyt Tarvasjoen Juvan kartanon voudin Sven Maununpojan isäksi, mutta M. E. vaikuttaa liian nuorelta ja lisäksi Aulis Ojan Perttelin historiassa kai luetellaan aika tarkkaan hänen lapsensa perintöriitojen yhteydessä. Sven mainitaan muistaakseni ensimmäisen kerran noin 1650 Kokemäen kartanossa, joten hän voisi olla lähtöisin Ruotsista.
Tässä olisi ollut aihetta 4-5 eri ketjuun...
Terv. Kari
Bodniemi37
17.03.10, 11:42
Ketkä nimismies Erik Slottmanin oikeat vanhemmat loppujen lopuksi olivatkaan?
Ylioppilasmatrikkelin (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8101) mukaan he olivat Jesper Slottman ja Ebba Norringius, joka oli Rautalammin kappalaisen tytär, vrt. myös Walta, Matti, Virkamiehiä (2005), s. 391.
...Jesper Slottmanin Rautalammilla lokakuussa 1697 haudattu vaimo Kristina Florina olisi Lammin kappalaisen Jacobus Erici Florinuksen tytär (Wilskman ei mainitse tyttäriä lainkaan). Mutta keitä olivat Padasjoen ja Kuhmoisten käräjillä 1709 mainitut "chergiantens Manhaftigh Johan Slottmans hustru Elisabeth Florina"? Elisabet asui Rautalammilla Erik Slottmanin perheessä ja kuoli 86-vuotiaana 7.1.1759. Kuolleiden luettelossa 1697 luetellaan joukko Kristinan sisaria, nimeltä mainiten Matts Mulanderin puoliso Karin Florina. (Löytämäni vinkki on engl. sukusivulta, ja SSHY:n kopio on aika himmeä, mutta tuntuisi vastaavan viitteen sisältöä.) Kuuluiko Elisabetkin näihin sisaruksiin? Vai oliko hän (kirkonkirjassa) Erik Slottmanin äitipuoli? Hän oli nimittäin pari kertaa Erikin lasten kumminakin. (Tästä ja Florinuksista olen yksityisesti keskustellut myös Kati T:n kanssa.)
Johan ja Jonas Slottman olivat mielestäni yksi ja sama mies. Hänen etunimensä on kirjautunut virheellisesti pöytäkirjaan joko käräjäkirjurin toimesta tai sitten virheen on tehnyt konseptipöytäkirjan puhtaaksikirjoittaja (renovoidut tuomiokirjat). Puolisonsa kuoliniästä päätellen Jonas Slottman oli nimismies Erikin setä?
Nimismiehen taloudessa asuneen Elisabet Florinan tittelin voi mielestäni tulkita myös lyhenteeksi sanasta madame, joskin lyhenteen oletettu a-kirjain muistuttaa turhan paljon o-kirjainta.
Tässä lisää uusia hajahavaintoja. Sakkolan arendaattori Reinhold Custor (k. Käkisalmella 14.4.1705) näyttää Anna Brunneruksen kuoltua (-1697) avioituneen Taivassalon kirkkoherran Johan Thorwösten sisaren Anna Sofia Johanintytär Thorwösten kanssa (Tor Carpelan: Åbo i genealogiskt hänseende, s. 103). Heidän tyttärensä Maria Sofia kastettiin 2.2.1705 Käkisalmessa, vähän ennen isän kuolemaa. Carpelanin mukaan heillä oli myös poika Johan Reinhold. Reinhold Custorin sisar Brita Elisabeth oli naimisissa Jakob Thomasinpoika Hoppenstongin kanssa, eli tämä osoittaa myös Custorien kuuluneen Rothenbergien piiriin. Carpelan vahvistaa, että Johan Thorwösten vaimo Brita Wetter oli meritullintarkastaja Petter Wetterin tytär, syntynyt 1696 ja kuollut 7.12.1746.
Hajahuomioita nämäkin. Arrendaattori Reinhold Custorilla (jonka isä eräältä toiselta sukufoorumilta poimimani tiedon mukaan käytti nimeä Köster) on voinut olla Jochim Köster -niminen luutnanttiveli, joka oli naimisissa Rantasalmen kappalaisen Arvidus Henricii Monniuksen tyttären kanssa, vrt. http://www.genealogia.fi/genos/8/8_144b.htm. Renhold Custorilla oli ensimmäisen puolisonsa kautta oman tutkimuksemme piiriin kuuluneet lankomiehet Hans Brotterus ja Bertil (Barthold) Ithimaeus.
Myöskään kaikki Gräänit eivät Amburgerien mukaan ole sukulaisia (ja sekoittuvat helposti Greeneihin ja Grööneihin), mutta en ihmettelisi vaikka Helsingin Gottfried Grään (Elisabet Cröellin serkun mies) ja Haminan Mårten Grään (Nevanlinnan Petter Ruuthin serkun tyttären mies, vih. 1736) silti olisivat jotenkin sukua Benjamin Gräänille. Olikohan Mårten Grään Käkisalmen porvarin Mårten Gräänin poika tai muulla tavalla sukua hänelle?
Luulenpa, että ainakin Benjamin Grääniä on silloin tällöin pidetty oman tutkimuksemme piiriin kuuluvan Käkisalmen pormestarin Caspar Gräänin jälkeläisenä :).
Haminaan ja Loviisaan Mårten Grään siirtyi (Viipurin kautta?) Loviisan haudattujen luettelon kauniin "muistokirjoituksen" perusteella Nevanlinnasta. Tuomiokirjoista saattaisi löytyä mainintoja hänenkin sukutaustastaan [Kaprion läänin tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat, http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=A&avain=315676.KA?].
Terveisin,
Ritva
Kiitos kommenteista, Ritva!
Ylioppilasmatrikkelin mukaan he olivat Jesper Slottman ja Ebba Norringius, joka oli Rautalammin kappalaisen tytär, vrt. myös Walta, Matti, Virkamiehiä (2005), s. 391.
Tiedän, Wallan kirja minulla on hyllyssä. Tosin en ole vielä löytänyt Erikiä Rautalammin syntyneistä.
Nimismiehen taloudessa asuneen Elisabet Florinan tittelin voi mielestäni tulkita myös lyhenteeksi sanasta madame, joskin lyhenteen oletettu a-kirjain muistuttaa turhan paljon o-kirjainta.
Minusta se ei vain muistuta vaan on selvä o-kirjain, mutta eihän yhtä kirjainta voi välttämättä ottaa kirjaimellisesti :) Jos jostain lähteestä näkyy, että Jesper Slottman ja Ebba Norringius olivat Erikin vanhemmat, niin klaari o, sano föriäijä jo paljon ennen kuin Myllysilta notkahti ensimmäisen kerran.
Itselleni kiinnostavinta on se, ovatko Norringiukset ja Florinukset kuuluneet Slottmanien sukupiiriin, ja molemmat selvästi ovat. Toisaalta Florinukset ovat esivanhempiani, joten olen kiinnostunut heidän jälkeläisistäänkin.
Luulenpa, että ainakin Benjamin Grääniä on silloin tällöin pidetty oman tutkimuksemme piiriin kuuluvan Käkisalmen pormestarin Caspar Gräänin jälkeläisenä :).
Amburgerin päätelmät siis eroavat omistanne tai oikeastaan Georg Lutherin, Max Engmanin ja Amburgerin muiden suomalaislähteiden antamista tiedoista. Nevanlinna ja Käkisalmi pysyvät kuvioissa mukana Gräänien epäselvistä esivanhemmista huolimatta.
Kaprio-vinkkisi oli hieno - kiitos. Olen selannut KA:n hakemistoa, mutta tämäkin on jäänyt huomaamatta, koska eksyn aina siihen "puuhun". Nyt olen ruvennut merkitsemään muistiin jokaisen löytämäni lähteen polun erillisenä linkkinä, niin ei tarvitse aloittaa aina alusta. Nevanlinnan kämnerioikeuden pöytäkirjoja tai kaupungin historiakirjoja ei vielä taida digimuodossa löytyä?
Kari
Bodniemi37
17.03.10, 14:16
Jos jostain lähteestä näkyy, että Jesper Slottman ja Ebba Norringius olivat Erikin vanhemmat, ...
Ebba Norringiuksesta vielä vähäsen. Hänen äitinsä isä oli varapastori Jeremias Monnius, joka saattoi olla Rantasalmen tienoilla vaikuttaneen Arvidus Henricii Monniuksen sukulainen, vrt. http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=61383&highlight=Sculptorius#post61383.
Kaprio-vinkkisi... Nevanlinnan kämnerioikeuden pöytäkirjoja tai kaupungin historiakirjoja ei vielä taida digimuodossa löytyä?
Eikä pidä unohtaman Ivangorodin ja Jaaman läänien tuomiokunnan renovoituja tuomiokirjoja, joista löysin mm. useita erittäin todennäköistä esi-isääni, Pyhtäällä 1708 menehtynyttä kapteeni Sven Schalinia koskevaa käräjäjuttua.
Pöytäkirjoissa mainitaan kruununnimismiehen ominaisuudessa myös Gahmberg-suvun kantaisän poika Chrysostomus G. (vht tilanhoitaja, sitten vuokraaja Lars Gahmberg ja N. N. Larsintytär Malm), joka kuoli 1733 Lappeenrannassa, missä hoiteli kämnerinoikeuden puheenjohtajan virkaa.
Nevanlinnan kämnerinoikeuden pöytäkirjojen luulisi kiinnostavan ainakin Ruotsin valtionarkistoa. SVAR-yksikkö on muuten jo skannannut Nevanlinnan paikalle rakennetun Pietarin ruots. (Katarinan) seurakunnan kirkonkirjat. Aion (yrittää) perehtyä niihin tämän kevään kuluessa.
Terveisin,
Ritva
Lars Gahmbergin tytär Maria vihittiin Nevanlinnassa 28.4.1691 sikäläisen kauppiaan ja Putilovin vuokraajan, lyypekkiläissyntyisen Claes Bergin kanssa. Hän on toinen von Bonsdorffin Nyen-kirjassaan mainitsemista nevanlinnalaisista kauppias Bergeistä. Toisesta, alkuaan narvalaisesta muonitusmestarista Petter Bergistä, jonka poika päätyi Närpiöön, on jo ollut puhetta.
Simon Hoppenstongin (k. 1697) leski Katarina Alhemia näyttäisi olleen Pyhtäällä kummina vielä 1706 - ellei kyseessä ole joku samanniminen. Genoksen Hoppenstong-artikkelit eivät muistaakseni mainitse hänen kuolinajastaan muuta kuin että hän kuoli 1697 jälkeen.
Terv. Kari
< Minusta se ei vain muistuta vaan on selvä o-kirjain, mutta eihän yhtä kirjainta voi välttämättä ottaa kirjaimellisesti :) Jos jostain lähteestä näkyy, että Jesper Slottman ja Ebba Norringius olivat Erikin vanhemmat, niin klaari o, sano föriäijä jo paljon ennen kuin Myllysilta notkahti ensimmäisen kerran. >
Ei näy, mutta Rautalammin 1. rippkirjasta näkyy, että Jesperin poika Yrjö (Jöran) vihittiin Ebba Norringin kanssa vuonna 1699 ja Jesperi syntyi 5.12.1702 Rautalammilla! Mutta kuoliko Ebba Viipurissa Suurkorvassa kirkkoköyhänä 76 vuotiaana 28.6.1752 jää toistaiseksi arvoitukseksi?
Tutkimisiin
Bodniemi37
17.03.10, 22:53
Lars Gahmbergin tytär Maria vihittiin Nevanlinnassa 28.4.1691 sikäläisen kauppiaan ja Putilovin vuokraajan, lyypekkiläissyntyisen Claes Bergin kanssa. Hän on toinen von Bonsdorffin Nyen-kirjassaan mainitsemista nevanlinnalaisista kauppias Bergeistä. Toisesta, alkuaan narvalaisesta muonitusmestarista Petter Bergistä, jonka poika päätyi Närpiöön, on jo ollut puhetta.
Govinius-suvun värmlantilaisen kantaisän poika Brynolphus Arvidi G. toimi Inkerinmaan Järvisaaren kirkkoherrana. Hänen nimeltä tuntematon sisarensa oli Lars Gahmbergin pso 1:o. Avioparin Elisabet-tyttären pso 2:o oli Paul Maus, josta on keskusteltu tälläkin palstalla.
Simon Hoppenstongin (k. 1697) leski Katarina Alhemia näyttäisi olleen Pyhtäällä kummina vielä 1706 - ellei kyseessä ole joku samanniminen. Genoksen Hoppenstong-artikkelit eivät muistaakseni mainitse hänen kuolinajastaan muuta kuin että hän kuoli 1697 jälkeen.
Eipä Matthias Alhemiuksella tainnut jälkeläisiä tungokseksi asti olla? Luther mainitsee hänen Sara-tyttärensä tuoreessa Boisman-artikkelissaan.
Itse arvelen, että myös Rickneck-suvun kantaisän, kirjanpitäjä Erik Mikaelinpojan puoliso Helena Alhemia kuului samaan sisarussarjaan. Hän on oman tutkimuksemme kannalta kiinnostavin Alhemius, sillä hänen Sakkolan kappalaisena (1724-1745) toiminut poikansa Theodorus Johannes (Didrik Johan) Ericii Rickneck oli ensimmäisessä aviossaan elimäkeläisen (ilmeisesti Viipurissa syntyneen) esiäitini Agneta Andersintyttären tyttärentyttären Magdalena Hertzin kanssa.
Kappalaisen toinen puoliso oli Käkisalmen linnan vahtimestarin (vääpelin?) Johan Schröderin [Luther, Georg. Herdaminne för Ingermanland II, s. 282, n:o 479] Helena-tytär. Johan Schröder saattoi mielestäni olla Itä-Suomen Schröder-suvun kantaisä. (Käkisalmen seudulta kotoisin ollut Uukuniemen kirkkoherra Johan Schröder, matrikkelin yo n:o 7461 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7461), oli mielestäni hänen mahdollinen poikansa. Kirkkoherralla ja hänen puolisollaan Anna Kristina Molanderilla oli neljä pappisviroissa toiminutta poikaa, Adolf-niminen poika oli Turun hovioikeuden asessori.)
Terveisin,
Ritva
Bodniemi37
17.03.10, 23:37
Ei näy, mutta Rautalammin 1. rippkirjasta näkyy, että Jesperin poika Yrjö (Jöran) vihittiin Ebba Norringin kanssa vuonna 1699 ja Jesperi syntyi 5.12.1702 Rautalammilla! Mutta kuoliko Ebba Viipurissa Suurkorvassa kirkkoköyhänä 76 vuotiaana 28.6.1752 jää toistaiseksi arvoitukseksi?
Pitihän tuo rippikirjan aukeama ominkin silmin nähdä: Ebba Norringin titteli näyttää olevan vääpelin puoliso, mutta puolison nimeä tai mainitsemaasi vihkimisvuotta ei aukeamalla mielestäni mainita, vrt. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1704-1713_tk1090/67.htm.
Terveisin,
Ritva
Julle nähtävästi viittaa Rautalammin puhtaaksi kirjoitettuun rippikirjaan:
http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/51.html
Työn ovat 1984 tehneet Nils Gustaffsson ja Erkki Valkonen, mutta he ovat täydentäneet tietoja muista lähteistä: "Tutkijalla, joka haluaa täydentää tietojaan tältä ajalta, on käytettävissään syntyneitten, vihittyjen ja kuolleitten luettelot, Suomen Asutuksen Yleisluettelo sekä alkuperäiset verokirjat eli läänintilit. Olemme täydentäneet näitten avulla rippikirjaa tarpeen mukaan."
Ei tämä yhtään selvemmäksi muutu, jos Jesperin tilalle nimismies Erikin isäksi on tyrkyllä vielä joku Jöran Jesperssonkin :cool:
Mutta kuten sanottu, kysymys Erik Slottmanin vanhemmista on omien tutkimusteni kannalta toissijainen.
Terv. Kari
Julle nähtävästi viittaa Rautalammin puhtaaksi kirjoitettuun rippikirjaan:
http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/51.html
Työn ovat 1984 tehneet Nils Gustaffsson ja Erkki Valkonen, mutta he ovat täydentäneet tietoja muista lähteistä: "Tutkijalla, joka haluaa täydentää tietojaan tältä ajalta, on käytettävissään syntyneitten, vihittyjen ja kuolleitten luettelot, Suomen Asutuksen Yleisluettelo sekä alkuperäiset verokirjat eli läänintilit. Olemme täydentäneet näitten avulla rippikirjaa tarpeen mukaan."
Ei tämä yhtään selvemmäksi muutu, jos Jesperin tilalle nimismies Erikin isäksi on tyrkyllä vielä joku Jöran Jesperssonkin :cool:
Vilkaisin tuota linkkiä ja siinä on joitakin kummallisuuksia.
Rautalammin vihityissä näkyy, että föraren Jesper vihittiin, ei suinkaan Jöran Jespersson:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4643&pnum=129
Aivan, sieltä se virhe on lähtöisin. Näyttää levinneen myös IGIn tiedostoihin.
Kari
Bodniemi37
18.03.10, 12:04
Vilkaisin tuota linkkiä ja siinä on joitakin kummallisuuksia.
Rautalammin vihityissä näkyy, että föraren Jesper vihittiin, ei suinkaan Jöran Jespersson:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4643&pnum=129
Kiitos virheellisen tiedon oikaisusta, Terhi! Nimismies Slottmanin pojantyttären Anna Katarina Slottmanin Elfvengren- ja Krogerus-nimiset jälkeläiset liittyvät huterasti omiin tutkimuksiimme.
Terveisin,
Ritva
Petter Rothenberg on ollut Pyhtäällä kummina 23.1.1722 - 19.7.1724 välillä ainakin kymmenen kertaa ja uudestaan 1.9.1728. Tosin 1720-luvun loppupuolen kirjat ovat paikoin niin sotkuisia, ettei niitä voi ilman kuvankäsittelyä lukea. Elisabet Cröell oli kummina 9.9.1723 ja Anna Rothenberg 10.7.1724.
Rothenbergeille syntyi Helsingissä kaksoset 8.1.1725, ja "moder Rothenberg" kuoli siellä tammikuussa 1726. Uudestaan Rothenbergit ovat olleet Pyhtäällä 8.6.1728; siellä heille syntyi toiset kaksoset. Luultavasti he ovat muuttaneet Helsinkiin kesän 1724 jälkeen ja palanneet Pyhtäälle ehkä runsaat kolme vuotta myöhemmin. Helsingin syntyneiden luettelossa lukee 1725 "inspector Petter Ruut" ilman lapsen äidin nimeä. - Alkuperäisiä ei ole SSHY:n sivulla eikä taida olla KA:n digiarkistossakaan?
Elisabet Cröell on ollut Pyhtäällä kummina 9.9.1723, ja Anna Rothenberg 10.7.1724. Vaikea sanoa, kumpi Anna on kyseessä, 3.2.1708 syntynyt esikoinen (Anna) Katarina vai 22.2.1710 syntynyt Anna Elisabet. Todennäköisesti vanhempi, vaikka esim. Katarina Printz oli kummina jo 14-vuotiaana, ensin "jungfruna" ja sitten "madamena", avioiduttuaan vain 17-vuotiaana. - Pyhtäällä näyttää muutaman kerran isoisä ja isoäitikin olleen kummina, vrt. Slottman ja Florina.
Katarina Seseman oli kummina 7.10.1706 ja uudelleen Georg Wallgrenin ja Sofia Printzin Maria-tyttärelle 7.2.1728, vaikka ei nähtävästi paikalla olevana: "...fru grefvinna Christina Creutz för sig och pastorskan Cathar. Seesman." Seseman oli näihin aikoihin Rautalammilla, ja joskus 1728-30 sinne ilmestyi Anna Katarina Rothenberg. Tämäkin todistaa Rothenbergien sekä Rautalammin ja Pyhtään yhteyksistä. Sen sijaan Pyhtään kummit eivät tue arvelua Rothenbergin ja paikallisten Ruuthien sukulaisuudesta: he esiintyvät yhdessä kummeina muiden lapsille, mutta eivät näytä olleen toistensa jälkeläisten kummeina. Tosin Petter Rothenberg on Klickien ja Krämerien muutaman lapsen syntymän aikaan Helsingissä.
Kummina olleen Anna Maria B:n nimeä arvailtaessa Ritva ehditti Birtleytä. Olisiko kyseessä nimismiehen sukulainen, koska Hiskistä löytyi tällaisia nimiehdotuksia:
15.1.1730 17.1.1730 Cupis Johan Borteij Cathar Thorania Arved (tvillingare)
15.1.1730 17.1.1730 Cupis Johan Borteij Cathar Thorania Catharina (tvillingare)
14.4.1730 26.4.1730 Cupis son Arfved Bortey 14 vko omainen: länsmans
21.4.1730 26.4.1730 Cupis dr Catharina Bortey 14 vko omainen: länsmans
Terv. Kari
Bodniemi37
21.03.10, 16:55
Katarina Seseman oli kummina 7.10.1706 ja uudelleen Georg Wallgrenin ja Sofia Printzin Maria-tyttärelle 7.2.1728, vaikka ei nähtävästi paikalla olevana: "...fru grefvinna Christina Creutz för sig och pastorskan Cathar. Seesman." Seseman oli näihin aikoihin Rautalammilla, ja joskus 1728-30 sinne ilmestyi Anna Katarina Rothenberg. Tämäkin todistaa Rothenbergien sekä Rautalammin ja Pyhtään yhteyksistä.
Itselläni on parhaillaan lainassa Ruuthin Viipurin historia II:2. Jo 7.10.1706 kummina ollut Katarina Seseman olisi ikänsä puolesta voinut olla kirjan loppupuolen sukutauluissa mainitun Seseman-suvun Suomen sukuhaaran kantaisän (sivu 1132, T2), 1696 menehtyneen Hans David Sesemanin tytär, mutta häntä ei mainita perheen yhteydessä.
Hans David Sesemanin puoliso oli 1693 kuollut Anna Thiele, jonka kautta päädymme taas Cröell-sukuun: hänen ädinäitinsähän oli Katarina Hansintytär Croëll. Annan sisar Katarina Thiele oli naimisissa Länsi-Göötanmaalta kotoisin olleen Burgman-suvun kantaisän Petter Torsteninpoika Petraeuksen kanssa, kuten tälläkin palstalla on aiemmin todettu.
Kummina olleen Anna Maria B:n nimeä arvailtaessa Ritva ehditti Birtleytä. Olisiko kyseessä nimismiehen sukulainen, koska Hiskistä löytyi tällaisia nimiehdotuksia:
15.1.1730 17.1.1730 Cupis Johan Borteij Cathar Thorania Arved (tvillingare)
15.1.1730 17.1.1730 Cupis Johan Borteij Cathar Thorania Catharina (tvillingare)
14.4.1730 26.4.1730 Cupis son Arfved Bortey 14 vko omainen: länsmans
21.4.1730 26.4.1730 Cupis dr Catharina Bortey 14 vko omainen: länsmans
Huomasin tuon sukunimien samankaltaisuuden. Pyhtään nimismiehen puolison sukujuurien vuoksi olin kuitenkin jo aiemmin yrittänyt selvitellä hänen omaakin sukutaustaansa.
Otaksun, että Porvoossa 1759 menehtynyt syökäri Portei oli ent. Pyhtään nimismies Borteij: 30.12.1759 31.12.1759 Staden Besök. Joh. Portei brådöd 70. Kuoliniästään päätellen hän syntyi noin 1689 ja saattoi kuulua ruotsinmaalaiseen Borteij-sukuun, vrt. http://www.adelsvapen.com/genealogi/Borteij.
Johan Borteijn puoliso Katarina Thorania oli mitä ilmeisimmin Kymin kirkkoherrana vuosina 1722-1743 toimineen Arvidus Martini Thoraniuksen ja Susanna (Ernstintytär) Gudsaean tytär. Viimeksi mainitun avioparin toisen tyttären Margaretan pso 1:o oli oman tutkimuksemme piiriin kuuuluva Iitin pitäjänapulainen Adam Otto Paulinus (vht Iitin kirkkoherra Arvidus Johanis P. ja Maria Karlintytär Ithimaea).
Johan Borteijn ja Katarina Thoranian Smoolannissa syntyneet kaksoset on merkitty Kymin kastettujen luetteloon (HisKi):
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/28urwz?fi+0261+kastetut+1275).9.1726 .9.1726 Småland Joh. Portei Cath. Thoronia Susanna (tvill)
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/28urwz?fi+0261+kastetut+1276).9.1726 .9.1726 Småland Joh. Portei Cath. Thoronia Christina (tvill
Borteij-suvun ruotsalainen haara näyttää eläneen Vetlandan lähistöllä. Kaupungin englanninkielinen esite kertoo sen sijaitsevan Smoolannissa: "Welcome to Vetlanda - a real smalltown in the Highlands of Småland.", http://www.vetlanda.se/engelskasidor/home.4.5c7e71761136e4cf80680005198.html.
Terveisin,
Ritva
Bodniemi37
21.03.10, 17:44
Johan Borteijn ja Katarina Thoranian Smoolannissa syntyneet kaksoset on merkitty Kymin kastettujen luetteloon (HisKi):
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/28urwz?fi+0261+kastetut+1275).9.1726 .9.1726 Småland Joh. Portei Cath. Thoronia Susanna (tvill)
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/28urwz?fi+0261+kastetut+1276).9.1726 .9.1726 Småland Joh. Portei Cath. Thoronia Christina (tvill
Kaksosten kastemerkintä löytyi myös KA:n digitaaliarkistoon skannatusta Kymin kastettujen luettelosta, http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=4460765&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400. Muokkasin kuvaa, mutta en sittenkään kyennyt tulkitsemaan kaikkien kastetodistajien nimiä: Arvid Thoranius, Peter Starck, Fru Anna Serlachia, Fru........, Jungfru Etolin (eli Kymin kirkkoherra, Jämsän kirkkoherran poika Peter Starck ja hänen äitinsä Anna Serlachia, Pernajan kirkkoherran tytär, ....., Kymin erotetun kappalaisen Samuel Etholinin (ilmeisesti Elisabet-) tytär, jonka veljenä pidän Johanneksen Koskjärven sahan kirjurina toiminutta Samuel Etholinia).
Terveisin,
Ritva
Itselläni on parhaillaan lainassa Ruuthin Viipurin historia II:2. Jo 7.10.1706 kummina ollut Katarina Seseman olisi ikänsä puolesta voinut olla kirjan loppupuolen sukutauluissa mainitun Seseman-suvun Suomen sukuhaaran kantaisän (sivu 1132, T2), 1696 menehtyneen Hans David Sesemanin tytär, mutta häntä ei mainita perheen yhteydessä.
Hans David Sesemanin puoliso oli 1693 kuollut Anna Thiele, jonka kautta päädymme taas Cröell-sukuun: hänen ädinäitinsähän oli Katarina Hansintytär Croëll. Annan sisar Katarina Thiele oli naimisissa Länsi-Göötanmaalta kotoisin olleen Burgman-suvun kantaisän Petter Torsteninpoika Petraeuksen kanssa, kuten tälläkin palstalla on aiemmin todettu.
Tähän minäkin päädyin, kuten aiemmin kerroin. Lisäksi David Hansinpoika Sesemanilla oli 1714 syntynyt Katarina-tytär, mutta nimihän ei ole ollenkaan harvinainen.
Löysin jokin aika sitten Tuokosta viitteen, jonka mukaan kersantti Petter Jac. Ruuth mainitaan Muolaan, Kivennavan ja Uudenkirkon käräjillä 1687. Se löytyy renovoiduista tuomiokirjoista:
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3804240&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Siinä on kaksikin juttua, joista ei paljastu paljon uutta. Ensimmäisessä selvitellään Ruuthin myymän hevosen varsin mutkikkaita vaiheita ja mainitaan pari nimeä Kuokkalasta ja Raivolasta. Ruuth on ilmoittanut haluavansa ostaa hevosen takaisin palattuaan Inkerinmaalle tekemältään matkalta. Toisessa jutussa kerrotaan hänen pantanneen perintötiluksensa Raivolassa 240 taalerilla. Nähtävästi kersantti on ollut velkakierteessä jo 1687. Hevosesta puhutaan 1694 Nevanlinnan kämnerioikeudessakin: "...för några år sedan lånat 74 dlr. k. m. af kaplanen Sigfrid Porthanus i Björkö, åt hvilken han lofvat gifva en häst." Liekö eri hevonen vai sama kiertopalkinto kuin 1687 mainittu, josta sanotaan: "...hästen wahra i klander af allenast till skiuts tagen." Ymmärrän niin, että sitä on käytetty vain kyytihevosena, joten peltotöihin se ei kelvannut.
Jully Ramsayn mukaan Petter Ruuth mainitaan 22.6.1683 Viipurissa, kun hän "vid sin afresa från staden uppdrog åt sin moder all sin rätt uti Innala-godset, 'till hvilket, enkannerligen säteriet, hon likmätigt privilegierna förmodar sig vara berättigad'." Lähdettä ei mainita - olisiko kyseessä Viipurin kämnerioikeus? Olisi kiinnostavaa löytää alkuperäinen dokumentti. Innala oli tietääkseni Uudellakirkolla. Ikään kuin äiti olisi vaatinut osuuden itselleen, syystä tai toisesta, ennen kuin poika häipyi paikkakunnalta. Muutamaa vuotta myöhemmin Ruuth panttasi Raivolan-tiluksensa ja menetti vähitellen lopunkin omaisuutensa haaksirikoissa. Leskiäiti avioitui ilmeisesti 1673 Esbjörn Hvässingin kanssa, joka aateloitiin 1686 Rutenstiernana ja sai haltuunsa mm. Ihantalan kartanon. Sisar Elsa Dorothea ilmeisesti myös pärjäsi hyvin. Melkoinen sosiaalinen lasku toisella lapsella - tiedä, millaisen kohtalon Petter Ruuth lopulta koki ja missä?
Terv. Kari
Bodniemi37
13.04.10, 17:51
Georg Luther uumoilee artikkelissaan Hur hänger Soldanerna samman? Genos 43(1972), s. 29-41, http://www.genealogia.fi/genos/43/43_29.htm, että omiin tutkimuksiimme löyhästi liittyvä Luumäen Soldan-suvun kantaisä Otto Johan Soldan (majoitusmestari, sittemmin kievarin isäntä Luumäen Toikkalassa, pso Maria Kristina Erikintytär? Rickneck) saattoi olla Inkerinmaan rakuunarykmentin kapteenina Sakkolan lähellä 1703 kaatuneen Otto Baltzar Soldanin poika.
Georg Lutherin artikkelin mukaan Otto Baltzar Soldan toimi ennen sotilasuraansa muun muassa Udnie-suvulta redusoitujen kruununtilojen vuokraajana Inkerinmaan Pähkinänlinnan läänissä. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli - jälleen oman tutkimuksemme kannalta kiinnostavasti - nevanlinnanlaisen rahastonhoitajan (räntemästare) Erik Barckhusenin ja tämän puolison Beata (Johansdotter?) Tvillingin nimeltä tuntematon tytär.
Vuokraajaksi Otto Baltzar Soldania tituloidaan hänen valittaessaan omasta ja anoppinsa puolesta Kuivaan, Korpiselän, Kelton ja Spaskoin pogostien käräjillä 7.-9.9.1685 (edellä mainitun artikkelin viite 14) heidän entisen amtmanninsa Peter (Pehr) Rothin toiminnasta, vrt. http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3876540&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400, http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3876544&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400, (http://www.genealogia.fi/genos/43/43_29.htm#14).
Terveisin,
Ritva
Erittäin kiinnostava havainto, kiitos tiedosta. Jos kyse on Petter Jakobinpoika Ruuthista, hän olisi ollut amtmanni jo 1683, Viipurista lähdettyään, mutta olisiko hän vain parikymppisenä (oletan hänen syntyneen viimeistään 1665) ollut liian kokematon tai nuori amtmanniksi? Tosin vaikeuksiin hän näyttää joutuneenkin. Samaan aikaan eli viipurilainen kauppias ja raatimies Petter Ruuth (1658-1711), mutta muita en tunne.
Otto Baltzar Soldanin Ursula-sisar oli naimisissa ensin Berend Dobbinin ja sitten Jost Stevenin kanssa. Pari jälkeläistä kummastakin avioliitosta oli naimisissa Hoppenstongien kanssa.
Tarkistaessani eilen, mitä amtmannilla oikeastaan tarkoitetaan ja keitä amtmanneja Karjalan suunnalla mainitaan, törmäsin uudestaan ennestään tuttuun Lampeel-sukuun:
http://sukututkimusseura.fi/genos/21/21_80.htm
Jürgen Lampeliuksen pojista kaksi oli naimisissa Hoppenstongien kanssa, Petter ja Konrad. Vaimot olivat samaa sisarussarjaa kuin tutut Pyhtään, Rautalammin ja Liedon Hoppenstongit. Anna Elisabet Lampeliuksen (kuoli Iissä 1753) puoliso oli luutnantti Gabriel Gustaf Sundrooth, joka oli pohjalaista, Rothenius- ja Ruuth-nimelläkin tunnettua sukua. Jürgenin nuorimmainen, Barbara, oli naimisissa luutnantti Johan Brandtin kanssa; heille syntyi Pyhtään Lill-Abborforsissa 14.7.1705 tytär Anna Elisabet.
Sen sijaan en ole aiemmin huomannut, että Jürgen Lampeliuksen (ilmeisesti) esikoistyttären Margareta Kristinan puoliso oli "korpraali Anders Ruuth, k. 1695". Yhtään Anders Ruuthia en ole Karjalasta löytänyt, ainoastaan Pohjanmaan suunnassa nimi on tuttu. Kemin msrk:ssa onkin haudattu 1695 eräs Anders Ruuth. Titteliä ei mainita, mutta Kemissä 1737 kuollut sotilas Anders Ruuth saattoi olla hänen poikansa tai ainakin sukulainen. Kemin kirjoissa mainitaan useita Ruutheja, mutta mitään Rothenbergeihin viittaavaa en Hiskin ja v. 1693-1710 kirkonkirjan pikasilmäilyllä löytänyt.
Terv. Kari
Yksi kiinnostava Anders on turkulaisen puutarhurin Jöran Ruuthin poika Anders Ruth (Roth, Routz), joka oli "scolasticus ja pienten lasten opettaja Porvoossa 1669, jolloin kiellettiin tointansa harjoittamasta, koska hänellä ei ollut papiston ja seurakunnan lupaa. Asui Nalkkilassa 1668-1669. Puoliso: Margareta." (Bergholm: Sukukirja)
Nalkkilan paikansin Askolaan. Tämänkin Andersin vaimo on Margareta. Sukukirjassa hän on Jöran Ruuthin ja Brita Olavintyttären (Fontanus) vanhin poika, mutta kysymysmerkillä. Korpraali hän ei ole, mutta on saattanut myöhemmin palvella armeijassa. Andersin sisarpuolen Katarinan mies oli Anders Ryman, ja heillähän oli miniänsä Maria Hedvig Fariolle de la Frauvillen siskon kautta suhteita Pyhtäälle.
Näin tästä Ruuth-sotkusta saatiin entistäkin mutkikkaampi :cool:
Terv. Kari
Porvoon ja Nalkkilan "scolasticus" Anders Ruuthin Margareta-vaimo on liian nuori Jürgen Lampeliuksen tyttäreksi, jos hänet mainitaan jo 1668-69. Sen jälkeisistä vaiheista Sukukirja ei anna tietoja. Lampeliuksen tytär näyttäisi syntyneen vasta 1660 paikkeilla. Koska kemiläisetkään eivät tule kysymykseen, minulla ei ole tällä hetkellä muita Anderseja tarjolla Margareta Lampeliuksen mieheksi. Herää tosin ajatus, voisiko etunimi olla väärin ja kyseessä olisikin Petter Ruuth.
Terv. Kari
Bodniemi37
15.04.10, 11:07
Hei Kari!
Mainitsit kerran yksityisviestissäsi, että myös Arckenholtzit toimivat Petter Ruthin lasten kummeina Helsingissä. Johan Arckenholtz näyttää olleen noihin aikoihin Uudenmaan ja Hämeen läänin lääninsihteeri. Hänenkin sukunsa liittyy löyhästi omiin tutkimuksiimme, sillä suvun kantaäidin Margareta Bertilintytär Rolandin puoliso 1:o oli ymmärtääkseni noin 1657/1658 kuollut luutnantti Per Sprint, joka omisti tilan Porvoon Stigbölessä ja jonka veljenpojan pojantytär Lucia Sprint oli esiserkkuni (esi-isän serkku) Margareta Fabianintytär Nirkon Fabian Henrik -pojan anoppi :), vrt. vaikkapa viestiketju http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=62262&postcount=5.
Petter Ruthin lapsen kummina (mahdollisesti) mainittu kauppias Heinrich Luhr oli puolestaan Nevanlinnan pakolaisia. Hänen puolisonsa Susanna Barckmanin isä Daniel B. toimi vuodesta 1668 lähtien komissaari Lennart Mörnerin inkerinmaalaisten tilusten hopmannina (= Hauptman). Viimeksi mainitun puoliso oli linköpingiläisen kultasepän Peter Henningin (Henningssonin?) Katarina-tytär, joka meni uusiin naimisiin niin ikään Nevanlinnassa kauppiaana toimineen Hans Pölckin kanssa. [Kirjallisuutta: Möller, Pontus och Luther, Georg. "Dhe Nyensche" hemma och i Stockholm. Genos 52(1981), s. 81-101, http://www.genealogia.fi/genos/52/52_81.htm.]
Terveisin,
Ritva
Kiitos, Ritva. Kyllä, Arckenholtzit olivat Petter Ruuthin tuttuja Helsingissä, ja nimenomaan tämä lääninsihteeri, Burgmanin liikekumppani, jos muistan oikein. Luhria en ole vielä voinut tarkistaa alkuperäisestä kastettujen luettelosta.
Onko sinulla noita Lampeeleja tai Lampeliuksia tiedostoissa? Muistaisin saaneeni tai löytäneeni jotain tietoja juuri sinun lähteistäsi. Kiinnostaisi tietää, mainitaanko niissä ketään Anders Ruuthia. Yrjö Blomstedtin maininta on vuodelta 1950 ja hyvin niukka, ei muuta kuin kuin nimi, titteli ja kuolinvuosi.
Huomasin Pyhtään SAY-tiedoista, että Uudenmaan ja Hämeen maaherra Henrik Tammelin (Petter Ruuthin tyttären kummi) on ollut ennen tähän virkaan tuloaan notaarina Suur-Ahvenkosken kartanossa 1702-1704.
Terv. Kari
Henrik Tammelin ei tietenkään ollut maaherra vaan Uudenmaan ja Hämeen läänin lääninrahastonhoitaja 1706-1713 ja Helsingin pormestari 1711-1713.
Hänen isoäitinsä Brita Larsintytär Ekestubbe oli esiäitini.
Kari
Bodniemi37
15.04.10, 16:07
Onko sinulla noita Lampeeleja tai Lampeliuksia tiedostoissa? Muistaisin saaneeni tai löytäneeni jotain tietoja juuri sinun lähteistäsi. Kiinnostaisi tietää, mainitaanko niissä ketään Anders Ruuthia. Yrjö Blomstedtin maininta on vuodelta 1950 ja hyvin niukka, ei muuta kuin kuin nimi, titteli ja kuolinvuosi.
Tietokantamme harvat Lampeelit olen poiminut Blomstedtin artikkelista. Peter Lampeelin ja Sofia Hoppenstångin Elsa Margareta -tytär liittyy omiin tutkimuksiimme: hänellä ja puolisollaan Christoffer Reinhold Taubella oli nähdäkseni myös noin 1762 syntynyt tytär Ebba Maria, jonka Savén-sukunimeä käyttänyt tyttärenpoika Adolf Fredrik vihittiin 25.3.1830 Luumäellä esitätini Katarina Charlotta Sorénin pojantyttären Kristina Charlotta Argillanderin kanssa.
Huomasin Pyhtään SAY-tiedoista, että Uudenmaan ja Hämeen maaherra Henrik Tammelin (Petter Ruuthin tyttären kummi) on ollut ennen tähän virkaan tuloaan notaarina Suur-Ahvenkosken kartanossa 1702-1704.
Tietoni Henrik Tammelinista näyttävät enimmäkseen olevan peräisin ylioppilasmatrikkelin verkkoversiosta. Ruotsin pakolaisuutensa aikana hän näyttäisi ainakin vierailleen Västmanlandin Norbergissa, missä toimi silloisen Norbergin kruununnimismiehen (ent. Viipurin läänin rahastonhoitajan) Barthold Gabrielinpoika Ithimaeuksen ja Sofia Abrahamintytär Brunneran Henrik-pojan kummina marraskuussa 1720 (lähde: AD Online, Norberg, C:3, s. 89, kuva 93, olen unohtanut kirjata tarkan kastepäivän) - pormestarin etunimi tosin on kl:ssa virheellisesti Anders, nimien ja titteleiden mahdolliset tulkintavirheet ovat minun jäljiltäni: (Kummit) Past: et Präp: And: Barchaeus, Borgmästaren högachtad Anders Tammelijn och des K. Hustr Madam Anna Christina Timme på Symbla, Capellanen Hr And: Granagrius och des Hustr Christina Isaacsdr, Adjunctus Dg Olaus Nohrberg, Hr Forsmans Hustr H. Catharina Böös, och Jungf Christina Barchaea.
Terveisin,
Ritva
Haussa on kaksi sotilasta, kersantti-venemies ja laivanrakennuksen tarkastaja Petter Ruuth sekä 1695 kuollut korpraali Anders Ruuth. Edellinen mainitaan 1683 Viipurissa, ehkä 1683-85 Toksovossa ja Keltossa Soldanin hovissa, 1687 Räisälän ja Uudenkirkon suunnalla ja 1693 Nevanlinnassa. Jälkimmäisen puolison Margareta Kristina Lampeliuksen perhe asui Inkerissä 1660-luvulla ja Kapriossa 1685, ehkä koko ajan Inkerissä. Kaprion ja Kelton välillä on runsaat sata kilometriä. Kummassakin tapauksessa ollaan tekemisissä amtmannien, vuokraajien ja sotilaiden kanssa, kumpikin sotilas on elänyt samoihin aikoihin ja ehkä kuollut 1700-luvun taitteessa.
Margareta Lampeliuksen isoisä oli Aino Kallaksen kuuluisa "Reigin pappi" Paulus Andreae, 1620-luvun alussa Tallinnan tuomiokoulun kollega ja rehtori, kirkkoherra Hiidenmaalla vuodesta 1625. Petter Ruuthin isänäidinisä oli ilmeisesti jo 1610-luvulla ja ehkä vielä 1620-luvulla Hiidenmaan linnakkeen komentajana toiminut Truls Holtenborg. Petter Ruuthin tiedetään liikkuneen jossain Inkerinmaalla (1687 käräjämerkintä aiemmassa viestissä). Anders Ruuthin taustasta ei tiedetä (toistaiseksi) mitään.
Margaretan veljen Hans Georg Lampeliuksen vaimo oli Gertrud Helena Kuhlefelt, jonka isoisä oli Ditlof von Sievers. Olikohan hän sukua Pyhtään Ahvenkosken pehtorille Joachim Sieversille?
Jos Helsingissä 1726 kuollut "moder, omainen Rothenberg" on sama Lampelius, ollaan paljon pitemmällä. Helsingin kummeista tai henkikirjoista voisi löytyä, ja Petter ja Anders puolestaan Karjalan tai Inkerin sotilasasiakirjoista, mutta 1600-luvun lopun kirjoista taitaa olla vasta murto-osa netissä? SSHY:ssä on HRR eli henkirakuunarykmentti, jonka olen tutkinut. SVARissa on Karelske dragonregementet 1685-1712, käytännössä ratsurykmentti, mutta en löytänyt siitä yhtään Rothenbergiä enkä Roothia, vaikka Johan Rothenbergin tiedetään palvelleen Karjalan ratsurykmentissä 1706. Ingermanländska dragonerna alkaa vastaa 1712. Meriittilistoja ei 1600-luvulta nähtävästi ole skannattuna nimeksikään, onko paljon olemassakaan? Kansallisarkiston sivuilta etsin turhaan Militarian sisällysluetteloa, josta ehkä löytyisivät lähteissä mainitut Savon ja Savonlinnan läänin kaksinnusjalkaväkirykmentti, Karjalan kaksinnusratsuväkirykmentti, Inkerin rykmentit ja Karjalan ratsuväkirykmentti 1706 paikkeilta. Entinen siviilipalvelusmies, joka ei erota korpraalia kersantista ja menee sekaisin näistä kaksinnuksista, on pikakurssin tarpeessa... Ovatko mainitsemani sotilasyksiköt tosiaan saatavissa vain mikrofilmirullina ja löytyvätkö niiden arkistotiedot joltain verkkosivulta?
Terv. Kari
Bodniemi37
26.05.10, 09:43
Margaretan veljen Hans Georg Lampeliuksen vaimo oli Gertrud Helena Kuhlefelt, jonka isoisä oli Ditlof von Sievers. Olikohan hän sukua Pyhtään Ahvenkosken pehtorille Joachim Sieversille?
Olet ilmeisesti tutustunut Osmo Durchman artikkeliin Ätten Horns ättlingar inom furstehus. Kompletterande ascentorier särskilt genom baltiska ätter. Genos 6(1935), s. 125-156, http://www.genealogia.fi/genos/6/6_125.htm? Durchman esittelee artikkelissaan myös Pyhtäälle rantautuneen Sievers-suvun varhaispolvia - tosin "med all reservation"?
Durchmanin artikkelista käy ilmi, että Itä-Suomen Brummer-suvun kantaisä ["...stamfar för de i Finland fortlevande ointroducerade grenarna av ätten Brummer (Östra Finland; de åländska äro av annan stam)] Heinrich Matthias von Bruemmer oli kreivi Creutzin palveluksessa olleen Joachim Johann Sieversin kälyn Anna Magdalena von Bruemmerin [pso Christian Peter (von) Sievers] setä.
Laivamies Petter Ruuthilla saattaisi olla tekemistä tekemistä Tammisaaren ja ympäristön Ruth/Rwt/Ruut jne.. nimiryppään kanssa. Rannikkokaupungeistahan jouduttiin yleensä merivoimiin. Sekä Peer että Anders -nimeä tuolla näyttäisi esiintyvän pitkin 1600-lukua.
Yksi lähde, josta saattaisi löytyä jotain valaistusta on Barthold Ruuthin arkisto, jota KA:ssa on filmattuna useampi rulla. Ajallisesti se ulottuu 1700-luvun alkuun. Paitsi tietoja tilusten kylvöistä ja veroista, on siellä monenlaista kirjeenvaihtoa, josta voisi löytyä tietoja Ruuthin Käkisalmen läänistä vuokraamiin alueisiin tavalla tai toisella liittyvistä henkilöistä. 1700-luvun alusta on myös joitain hajanaisia tietoja ratsumiesten ja sotilaiden värväyksestä Käkisalmen ja Inkerin läänien puolelta.
Seppo T.
Jouduin huhtikuussa jättämään tutkimukset sivuun "oikeiden" töiden takia, ja näillä näkymin kesäkin menee tiiviisti käännöstöissä sisällä (romaani) ja puutarhassa (kasvimaa). Voltaire voisi olla tyytyväinen, ja toivottavasti kesästäkin tulee lämmin ja kaunis ;)
Durchmanin artikkeli on minulle tuttu, mutta Sieversien sukulaisuutta en kyllä oikein osaa hahmottaa Ritvan Brummer-esimerkin pohjalta.
Seppo T:n vinkki on kiintoisa, koska Barthold Ruuthin arkistoa en tunne ollenkaan. Netissä on jo kiitettävän paljon kaikenlaista, ja sen avulla tutkimus täällä maaseudullakin onnistuu mukavasti, mutta silti pitäisi aina välillä päästä Kansallisarkiston lähteiden äärelle.
Nevanlinnalainen laivamies Petter Ruuth on Jully Ramsayn arvelun mukaan Viipurin Ruuthien sukua, mutta pienellä kysymysmerkillä varustettuna. Sukunimen yleisyys ja kirjoitusasun loputtomat variaatiot eivät tosiaan yhtään helpota; itsekin olen miettinyt, onko päättely sittenkään aivan varma. Entä voisiko Lampeliusten Anders Ruuthilla olla yhteys Pyhtään lukuisiin Ruutheihin / Rootheihin. Heitähän löytyy tuomiokirjakortistosta useita - yhteenveto tämän ketjun alussa.
Terv. Kari
J.M.Saarinen
01.06.10, 12:28
Viestiketjun alussa mainittiin Viipurin pormestari Hans Cröell, Anna Juusténin I puoliso, joka olisi aateloitu nimellä Rosencröell. Luultavammin on totta, että vasta heidän poikansa oikeuspormestari Johan Cröell vasta aateloitti itsensä Rosencröell-nimellä. Johan Cröellillä ei ollut lapsia. Johan Cröellin äiti Anna Juustén oli aatelista syntyperää aateloidun isän Paavalin ja rälssisyntyisen äitinsäkin kautta.
Toinen varottava seikka on Helsingissä olevien samannimisten Torsten Burgmanien sekoittuminen (s. 1693 ja 1700).
Itse olen Hollolan kihlakunnankirjurin, kamreeri Petter Bugmanin (1730-1793) miespuolisia jälkeläisiä. Petter Burgmanin poika apulaismaanmittari, sotakomissaari ja nimismies Gustaf Adolf B. (1764-1803) merkittiin (angafs Wlandtm Burgman) Orimattilassa Leena Henrikintyttären aviottoman Eric-pojan isäksi 17.4.1787. Erikistä tuli kantaisä sukuumme Uskilan Buchtilan torpparina.
Burgmanit polveutunevat aiempien tutkimusten mukaan viipurilaisesta Petter Torstenssonista ja naispuolelta Thiéle-Schmidt-Cröell-Juusten suvut vievät piispa Paavali ja isä Peter (1470-n. 1530) Juusténeihin. Mielestäni jonkun pitäisi oikaista puuttuvat ja väärätkin tiedot näistä, etenkin Cröellin sukuhaaroista.
Jorma Saarinen
Tämän ketjun päätavoite on jäjittää Rothenberg-sisarusten vanhemmat, mutta se ei ole toistaiseksi onnistunut. Cröellit ja Burgmanit ym. ovat heidän lähipiiriinsä kuuluvia sukuja, joiden perusteellinen selvittäminen ei kuulu ohjelmaani. Tietenkin on hyvä, jos noita sukuja tuntevat korjaavat tänne mahdollisesti putkahtaneet virheet, etteivät ne leviäisi eteenpäin. Ja kuten J. M. Saarinenkin toteaa, varsinkin Cröelleistä puuttuu todella paljon tietoja.
Kari K.
Tämän pitkän ketjun päätteeksi totean, ettei Rothenbergeillä ole mitään tekemistä Viipurien Ruuthien kanssa. Sisaruksista Elsa mainitaan Lohjan vihityissä 20.12.1708 nimellä Elsa Andersintytär Root (myöh. Rothenberg). Rothenbergit olivat mahdollisesti korpraali Anders Ruuthin ja Margareta Kristina Lampeliuksen lapsia Inkerinmaalta. Anders Ruuthin vanhemmiksi sopisivat Lars Hansinpoika Roth (Root) ja Kristina Matiaksentytär Wanaeus. Lars Hansinpojan isä kapteenimajuri Johannes (Hans) Birgerinpoika oli Jaaman linnoituksen komendantti Inkerissä.
Elsan veli Lars Rothenberg asui Liedon Pinomäessä 1729-, Marttilan Karvelassa ja sitten Huovaristossa. Hän omisti Huovariston Bromanin 1738-1741, perilliset 1741-1757. Rothenberg tuli Bromanin omistajaksi kirjanpitäjä Juhana Malleniuksen jälkeen (1733-1737, perilliset 1737-1738). Malleniuksen äidinisä (?) oli Gudmund Rothovius. Larsin puolison Margareta Achreniuksen ensimmäisen miehen Nils Nilsinpoika Tectoniuksen veli (tai ainakin lähisukulainen) Johan oli naimisissa Gudmund Rothoviuksen Helena-tyttären kanssa. Lisäksi Elsa Rothenberg avioitui Pälkäneelle, jossa Arvid Rothovius oli ollut kirkkoherrana.
DNA-testieni etäserkuissa on lukuisia Rothoviuksia ja Wanaeuksia. Dokumenttitodistus siitä, että Rothenbergit olivat Anders Ruuthin jälkeläisiä, kuitenkin puuttuu edelleen. Samoin pitäisi löytää Andersille varma yhteys Lars Rothiin.
Kari Klemelä
Sauvo
http://www.genealogia.fi/genos-old/21/21_80.htm
Robinson Korhonen
15.03.15, 12:01
Hei,
työnnänpä oman lusikkani tähänkin kattilaan, sillä Viipurin kaupungin tuomiokirjoja selatessani olen kuin olenkin Rothenbergeihin törmännyt. Perimmäiseen kysymykseen ei minullakaan taida vastausta olla, enkä muustakaan avusta tiedä, mutta kokoan tähän nyt yhteen viestiin sen sekalaisuuden mitä muistiinpanoistani saan haalittua. En ole myöskään tarkemmin tutustunut jäljessä tarjoamiini linkkeihin, mutta näyttäisi siltä että Viipurin parturin Hans Rothenbergin suku jatkui ainakin yhden tyttären kautta.
v.1643 Henrich Scharbou (vanhempi) esittää ”på en sin swägerskas wägnar, supplication..” ja hänen saksankielisestä selvityksestä paljastuu nimikin; ”..meinen lieben (?) schwegerinnen Catharina Ruttenberg..” Kielitaitoni ei ymmärrykseen riitä, mutta mitä ilmeisemmin tämä Catharina Ruthenberg, jonka patronyymiksi paljastuu Hansdotter, on jo tuolloin kihlattu Peter Skreddarelle http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198665
Henrich Scharbou itse oli naimisissa Bertil Wesselin tyttären kanssa. Wesselin toinen tytär taas oli Jochim Freesen puoliso. Kuinka lankous Catharina Ruthenbergiin selittyy, en tiedä.
Peter Skreddare lienee tuomiokirjoissakin usein esiintyvä Peter Joensson/Jönsson Skräddare joka oli kuollut ennen vuotta 1669. Hänen sukunimeään en tiedä
v.1674 mainitaan Herman Skräddares enckia Catharina Ruthenberg http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11302874 ja 1679 Herman Skräddaren vävynä Mårthen Nilsson ja tämän swärmoder Catharina Ruthenberg (sekä monia muita henkilöitä) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11303013
Vuonna 1683 Mårthen Nilsson Skräddare mainitaan autuaaksi. Leskensä oli Christina Petersdotter. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11303183 Jutussa mainitaan myös sisar Maria Petersdotter. Tästä voitaneen päätellä, että Catharina Ruthenberg oli kahdesti naimisissa, ensin räätäli Peterin ja sitten räätäli Hermanin kanssa.
Mårthen Nilsson Skräddare mainitaan jo v.1668 Herman Wagnerin vävypoikana http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11302261 vuonna 1661 puolestaan Herman Wegenerin lankona mainitaan eräs herra Samuel Karkiainen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11304579 Samaisen herra Samuelin vaimo (valitettavasti ei nimeltä) mainitaan v.1661 yhdessä Henrich Skarboun lesken ja Polycarpus Habermanin lesken (Elisabeth Lindeback) kanssa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11304523
Vuonna 1678 puolestaan kutsutaan Nevanlinnanlaista kauppiasta Anders Ryggiä termillä autuaan räätäli Herman Wagnerin ”stiufmågh”, eli Ryggin puoliso oli ilmeisesti jälleen räätäli Peterin tyttäriä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11250455 Eli löytyihän se linkki sinne Nevanlinnaankin :)
En ole valitettavasti törmännyt miespuolisiin Ruthenbergeihin, mutta ei liene aivan mahdotonta, että joku vävypojista olisi ottanut nimen itselleen? Tämän sukuryppään osalta ei löytyne linkkiä myöskään Ruuth-sukuun
t: Antti
Kiitos ystävällisistä tiedoista. Ruutuvaakunaa käyttänyt parturi Hans Ruthenberg on kyllä tuttu. Hylkäsin tutkimuslinjan havaittuani Ahvenkosken voudin Petter Rothenbergin käyttäneen alkuaan nimeä Ruuth (hänen sisarekseen arvelemani Elsa oli Root). Tällä hetkellä moni seikka viittaa Hans Birgerinpoika Rothin jälkeläisiin, mutta ovatko Voitilan Lars Hansinpoika Rothin kaikki lapset tiedossa ja mistä lähteistä, vai olisiko Jaaman komendantilla Hans Birgerinpoika Rothilla ollut nimeltä tuntemattomia jälkeläisiä?
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.