Rantasalmen Hyvöset

[Heljä Habermann]

Olen jo aikaisemmin etsinyt Hyvösiä Rantasalmen Kolkontaipaleelta, olen myöskin saanut erittäin hyviä tietoja/vihjeitä tältä foorumilta (kiitos!) Tiedot olen säilönyt, vaan ne linkit ja hyvätkin vihjeet...
Se on vähän sillä lailla, että: en todellakaan pääse liikkumaan niin hyvin kuin itse haluaisin. Tarkoittaapi sitä, että yritän päätellä kaikkea, mitä en pysty itse digiarkistoista katsomaan/tarkistamaan.
Voisinko nyt hyvällä omallatunnolla olettaa, että jos:
Rantasalmella oli maantarkastuksen yhteydessä v. 1562-1563 Hyvösillä kaskimaita, joiden ahojen ja kaskimaiden nimet esiintyvät taas n. 70 vuotta myöhemmin maantarkastuskirjoissa Hyvösten maina, niin vaikka etunimet olivatkin vaihtuneet, niin nämä Hyvöset sieltä 1500-luvulta olisivat esi-isiäni ????? - Jooko!
Rantasalmen kirkonkirjoja ei 1600-luvulta oikein ole, ei liiemmälti myöhemmiltäkään ajoilta.

[Movitz]

kyllä tuo on minusta aika validi peruste.

Kun itse tein taannoin perustutkimusta Leppävirran Kosusista, saatoin havaita, että 1560-luvun verollepanomaakirjassa esiintyy Pekka Laurinpoika Kosunen, jolla on hallussaan kahdeksan verotettavaa kaskimaata. Sittemmin Habermanin maantarkastusluettelossa esiintyy Niinimäen seutukylässä Heikki Pekanpoika Kosunen, jonka niinikään kahdeksasta kaskesta seitsemän on täysin saman nimisiä. Jonkinlaisen sukulaisuussuhteen uskoisi vallitsevan, mitä ajatusta puoltaa myös patronyymit - niitä kannattaa etsiä jos vain lykästää!

Kolkontaipaleen Matti Hyvösellä oli siis hallussaan 1620-luvulla seuraavat maakappaleet:

Riita- ja niittyaho
Suolahdenmäki
Pörskiänahonpää
Silmäkangas
Korvenkoskenaho
Vanhapelto (metsä)
Särkimäki
Kaivantoaho
Rekiselkä
Kinnulanahonpää
Leskenaho

Kun taas 1560-luvun maantarkastusluettelossa mainitaan Haapataipaleen seutukylässä Juho ja Heikki Hyvönen, kaiketi veljeksiä, ja heillä seitsemän kaskea, joista seuraavat yhteisiä 1620-luvun Matin kanssa:

Riita-ahonnenä
Suonlahdenmäki
Niittyaho
Pörskiänahonpää
Silmäkangas
Korvenaho

eli näyttäisi ilmeiseltä, että jotenkin samat maakappaleet ovat kulkeutuneet näiltä veljeksiltä Matille. Kyllä jokin sukulaisuussuhde vallitsee, mutta millainen, sitä on vaikea sanoa patronyymien puuttuessa. Patronyymejä voi kyllä löytyä jos jaksaa kahlata läpi voudintilejä...

Jens

[Markku Ruuskanen]

Hei !

Sen verran tiedän näistä Hyvösten maakappaleista, että ainakin Rekiselkä on kuulunut vielä 1900-luvun alkupuolella torppana Kolkontaipaleen Hyvölään, josta se sitten erotettiin omaksi tilakseen samoin kuin Ketolan torppa, jossa äitipuoleni sukua asui ja asuu vieläkin. Särkimäki on myös lähitienoolla pohjoiseen Hyvölästä ja lähempänä Kolkonjärveä oleva talo.
Muita maakappaleita en tarkemmin tunne.

Markku Ruuskanen

[Heljä Habermann]

Kiitos Jens ja Markku!
Onhan tämä aikamoista palapelin kokoamista, joten ilahdun tavattomasti, kun yksikin palanen loksahtaa kohdalleen.
Mistähän olisi mahdollista löytää tietoja talojen ulkopalstoista? Sisältyvätkö ne jo näihin maantarkastusluetteloihin vai lueteltiinko ne jossain erikseen? - Kuukeloimalla löytyi tieto Huhtiniemestä (ei SIITÄ, vaan Enonkoskelaisesta), joka oli ollut Hyvölän rusthollin ulkopalsta. Kun en muihin Hyvölän rustholleihin ole törmännyt, omin sen kuuluneeksi esi-isilleni.

[Terho Asikainen]

Hei Heljä!

Tarkoittanet tuota enonkoskelaista Huhtiniemeä, joka on Ruokosalon itärannalla:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=307&map.y=308&e=594360&n=6900221&scale=40000&tool=pienenna&styles=normal&lang=fi&tool=pienenna&lang=fi

Katselin tuota tienoota 1700-luvun lopun Rantasalmen pitäjänkartasta. Kyseessä on "Geographisk Charta öfwer Randasalmi Sokn samt Heynäwesi Capell af Nedre Safwolax Härad och Cuopio län", joka on tehty noin vuosina 1775-1809, joka tapauksessa ennen isojakoa siis. Kartta on Kansallisarkistossa, ja tilasin siitä aikanani digikopion, joka on hyödyllinen, koska siihen kaukopalstat on merkitty aika selkeästi.

Leikkasin kartasta Ruokosalon tienoon tähän liitteeksi. Näyttää siltä, että Ruokosalon pohjoisosa (johon Huhtiniemikin sisältyy) on siis ollut 1700-luvun lopulla Ahvensalmi 12:n ulkopalsta. Etelämpänä on ollut myös Ahvensalmi 7:n ja Ihamaniemen rusthollin ulkopalstat.

yst. terv.

Terho A.

[Heljä Habermann]

Kiitos Terho! Täytyypä minunkin tilata tuo kartta, kun en ole vielä onnistunut löytämään Rantasalmesta uudempaakaan hyvää karttaa, saati sitten vanhaa ja hyvää.
Luin juuri Säämingin historian ja sain taas uutta ihmeteltävää. Röösin mukaan Rantasalmen ja Säämingin rajaa ei ollut käyty, eikä kukaan tiennyt, missä raja kulkee. Kun Kallislahden ja Joutsenmäen kymmenekseen vuoden 1561 verollepanossa kuului Hyvösiä, niin olivatko he Rantasalmen vai Säämingin Hyvösiä?