Folke den digre Jarl in Sweden

[Timo W]

FOLKE "den digre/the Fat", son of ---. Brenner suggests that he was the same person as FOULQUES de Beaumont Vicomte de Montevrault, son of RAOUL de Beaumont & his wife Agathe de Vendôme. He is named "Fulko grossus, son of Ingewaldus, son of Fulko Fölbythe the pagan" in a 14th century genealogy compiled at Varnem Abbey. Jarl in Sweden.
m INGEGERD of Denmark, daughter of KNUD II "den Hellige" King of Denmark & his wife Adèle de Flandre. Twin with her sister Cæcilie, they were left in Denmark when their mother fled to Flanders after their father's murder according toSaxo Grammaticus who also names her husband .


http://fmg.ac/Projects/MedLands/SWEDISH%20NOBILITY.htm

[M.Sjostrom]

Brenner suggests that he was the same person as FOULQUES de Beaumont Vicomte de Montevrault, son of RAOUL de Beaumont & his wife Agathe de Vendôme.

ja tuossa onkin mopo karkaamassa käsistä.

Historian todellisuuteen ja todennäköisyyksiin nähden, identifiointi ranskalaiseen aatelismieheen on epätodennäköinen,
ja lähinnä romanttista haihattelua.

Se on kumma että hörhöjen pitää yrittää kiinnittää kaikille, joiden vanhempia ei tiedetä, jokin ulkomainen, hieno ja romanttinen alkuperä.

On aika vähän järkeä siinä, että Ruotsin kakkosmiehen paikalle olisi vuoden 1100 korvilla päässyt joku juuri maahan muuttanut ulkomaalainen.
Noina aikoina, sukuverkostojen yhteiskunnassa eläessään, ja mahdin tullessa maaomaisuuksista, perityistä asekuntoisista alustalaisista ja samanlaisia mahtiasemia maassa perineiden sukulaisten verkostolta,
itse siirtolaisena saapuneen mahdollisuudet päästä tuollaiseen asemaan olivat vähissä.

Huomattavasti todennäköisempää on, että Folke-pullero (paksuksi lisänimikoitu) oli paikallista, varakasta syntyperää.

[Giösling]

Ketäköhän juuri hiljattain "toppuuttelin" Skotte-ketjussa Georg Lutherin
sanoin: "epävarmuuden systemaattinen vähättely ei ole sukututkimusta"?

[M.Sjostrom]

Ketäköhän juuri hiljattain "toppuuttelin" Skotte-ketjussa Georg Lutherin
sanoin: "epävarmuuden systemaattinen vähättely ei ole sukututkimusta"?

Jotenkin minusta on tuntunut, että Giösling on käsittänyt Georg Lutherinkin ajatuksen jotenkin väärin päin.

Georg Luther ei taatusti halunnut rohkaista haihattelijoita.

Hän ei pitänyt siitä epävarmuuden vähättelystä, joka ilmeni jossain määrin epävarmojen filiaatioiden esittämisenä täytenä totena.

Ja sehän tiedetään, että epävarmojen filiaatioiden esittäminen täytenä totena on haihattelijoiden sukulinjojen kantava voima.
Kun esitetyssä sukulinjassa ratkaisevana linkkinä on esim täysi taruolento.

[Giösling]

Jotenkin minusta on tuntunut, että Giösling on käsittänyt Georg Lutherinkin ajatuksen jotenkin väärin päin.

Georg Luther ei taatusti halunnut rohkaista haihattelijoita.

Hän ei pitänyt siitä epävarmuuden vähättelystä, joka ilmeni jossain määrin epävarmojen filiaatioiden esittämisenä täytenä totena.

Ja sehän tiedetään, että epävarmojen filiaatioiden esittäminen täytenä totena on haihattelijoiden sukulinjojen kantava voima.
Kun esitetyssä sukulinjassa ratkaisevana linkkinä on esim täysi taruolento.

Olisiko kuitenkin niin, että vähätellessäsi epävarmuutta tulet haihatelleeksi
vaikkapa Scott-aatelisista, kun kyseessä saattaakin olla pelkkä suomalainen talonpoika?

[M.Sjostrom]

Olisiko kuitenkin niin, että vähätellessäsi epävarmuutta tulet haihatelleeksi
vaikkapa Scott-aatelisista, kun kyseessä saattaakin olla pelkkä suomalainen talonpoika?

voi, minä olen huolellisesti siinä maininnut että kyse on spekulaatiosta ja hypoteeseista.

Hyvä että oivalsit, että Mikael skottessa kyse voi olla pelkästä suomalaisesta talonpojasta.
Aivan samaa toivoisi oivallettavan siinäkin kysymyksessä, että täkäläisen pappissuvun esiäiti kohtuullisella todennäköisyydellä on ollut täkäläinen papintytär tai papinsisar.

[Knaapi]

Brennerin väitteeseen törmää toistuvasti, mutta en muista nähneeni hänen perustelujaan missään. Brennerin teos ei ole käytössäni, mutta voisiko joku kertoa, millä perusteella hän yhdistää Folken ja Foulquesin? Oli puppua tai ei.

Terveisin
Kari K.

[Heikki Koskela]

ja tuossa onkin mopo karkaamassa käsistä.

Historian todellisuuteen ja todennäköisyyksiin nähden, identifiointi ranskalaiseen aatelismieheen on epätodennäköinen,
ja lähinnä romanttista haihattelua.

Se on kumma että hörhöjen pitää yrittää kiinnittää kaikille, joiden vanhempia ei tiedetä, jokin ulkomainen, hieno ja romanttinen alkuperä.

On aika vähän järkeä siinä, että Ruotsin kakkosmiehen paikalle olisi vuoden 1100 korvilla päässyt joku juuri maahan muuttanut ulkomaalainen.
Noina aikoina, sukuverkostojen yhteiskunnassa eläessään, ja mahdin tullessa maaomaisuuksista, perityistä asekuntoisista alustalaisista ja samanlaisia mahtiasemia maassa perineiden sukulaisten verkostolta,
itse siirtolaisena saapuneen mahdollisuudet päästä tuollaiseen asemaan olivat vähissä.

Huomattavasti todennäköisempää on, että Folke-pullero (paksuksi lisänimikoitu) oli paikallista, varakasta syntyperää.

Nyt olisi hyvä tilaisuus vakuuttaa esim. minut siitä, että Timo W:n sitaatti on mopo, joka on karannut käsistä. Ehdotan tätä sen vuoksi, että suku tulee esivanhempiini.

Mitä esimerkiksi tarkoittaa toteamus: "Huomattavasti todennäköisempää on, että Folke-pullero (paksuksi lisänimikoitu) oli paikallista, varakasta syntyperää." Onko tämä tieto vai Sjöströmin oletus, että näinkin voisi olla.

Jos ajattelen esitettyä kommenttia (Sjöström), perustuu se puhtaaseen spekulointiin. Mikään asia tekstissä ei ole kiinnitetty lähdetietoon vaan liikkuu joko fantasia-tasolla tai sitten erittäin varmasti asiastaan perillä olevan henkilön tietoon, jota ei ole edes tarvetta perustella.

[M.Sjostrom]

Jos ajattelen esitettyä kommenttia (Sjöström), perustuu se puhtaaseen spekulointiin. Mikään asia tekstissä ei ole kiinnitetty lähdetietoon vaan liikkuu joko fantasia-tasolla tai sitten erittäin varmasti asiastaan perillä olevan henkilön tietoon, jota ei ole edes tarvetta perustella.

Heikki hyvä, seuraava perustuu laajaan, lähdetietoihin rakentuvaan tietämykseen asialle relevantista ympäristöstä - eikä siis ole mitään fantasiaa (toisin kuin ehkä haluat kuvitella):

.....vähän järkeä siinä, että Ruotsin kakkosmiehen paikalle olisi vuoden 1100 korvilla päässyt joku juuri maahan muuttanut ulkomaalainen.
Noina aikoina, olivät sukuverkostojen yhteiskunnassa; mahdin tullessa maaomaisuuksista, perityistä asekuntoisista alustalaisista ja samanlaisia mahtiasemia maassa perineiden sukulaisten verkostolta,
itse siirtolaisena saapuneen mahdollisuudet päästä tuollaiseen asemaan olivat vähissä.

Jos et tuota käsitä, en tiedä mitä sille asialle pitäisi tehdä.

[Heikki Koskela]

Heikki hyvä, seuraava perustuu laajaan, lähdetietoihin rakentuvaan tietämykseen asialle relevantista ympäristöstä - eikä siis ole mitään fantasiaa (toisin kuin ehkä haluat kuvitella):

.....vähän järkeä siinä, että Ruotsin kakkosmiehen paikalle olisi vuoden 1100 korvilla päässyt joku juuri maahan muuttanut ulkomaalainen.
Noina aikoina, olivät sukuverkostojen yhteiskunnassa; mahdin tullessa maaomaisuuksista, perityistä asekuntoisista alustalaisista ja samanlaisia mahtiasemia maassa perineiden sukulaisten verkostolta,
itse siirtolaisena saapuneen mahdollisuudet päästä tuollaiseen asemaan olivat vähissä.

Jos et tuota käsitä, en tiedä mitä sille asialle pitäisi tehdä.

Ensinnäkin ehdotan, että puhuttelet minua ihan normaalilla tavalla. Toiseksi käsityskykyni on hyvin normaalilla tasolla. Kolmanneksi tutkimuksessa pitäisi jättää tuntemukset ja niiden tulkinta psykologeille. Neljänneksi laitan Timo W:n lainauksen johdosta tekstin, joka lyhyesti kertoo Timon lainakusen taustaa: "The Foundation for Medieval Genealogy (FMG) was established in 2001 by a group of British genealogists and historians with a special interest in the medieval period. In January 2002 we formally registered the FMG as a not-for-profit organisation with the Charity Commission (http://www.charity-commission.gov.uk/) for England and Wales."


En ryhdy asiasta enempään kirjoitteluun.

[M.Sjostrom]

.... että Emerentia Tott on mainittu....
En suinkaan ole Emerentia Tottin "keksijä"....
.....Olenko mahdollisesti "sepustanut" Isonkyrön kronikkaversionkin, sen joka hiljattain löydettiin" ja joka johtaa Emerentia Tottista suoraan ....

Emerentia Tott.


Niin, giösling siis mainitsee Emerentia Tottin. Joka siis on lähinnä jo kirosana täällä. Kirosana siinäkin mielessä, että jälkikäteinen moderointi usein poistaa ko kirosanan tältä foorumilta.



tämä teksti on julkaistu valtakunnanhistorioitsija von Celsen henkilökohtaisesti painoontoimittamana jo neljännesvuosisata sitten?!

Tuen Alftan-kronikkaa siinä muodossa kuin se on kirjoitettu, etsien jatkuvasti loogista selitystä sen näennäisille ristiriidoille.


Monia muitakin satuja on julkaistu ihan painetuissa kirjoissa.

Minun mielestäni, tuossa asenteessa 'ristiriidat ovat näennäisiä', on pahasti vikaa.
On hyvinkin todennäköistä, että ko ristiriidat eivät ole näennäisiä, vaan sellaisia jotka osoittavat että koko henkilö on puppua.
Kirjoitusvirgheen kaltaisen virheen tulosta.

Tämän varteenotettavan mahdollisuuden takia, ei ole hedelmällistä lähteä pelkästään siitä että ristiriidat olisivat näennäisiä ja voitaisiin selittää pois.

[M.Sjostrom]

laitan Timo W:n lainauksen johdosta tekstin, joka lyhyesti kertoo Timon lainakusen taustaa: "The Foundation for Medieval Genealogy (FMG) was established in 2001 by a group of British genealogists and historians with a special interest in the medieval period. In January 2002 we formally registered the FMG as a not-for-profit organisation with the Charity Commission (http://www.charity-commission.gov.uk/) for England and Wales."


tämä valitettavasti pudottaa pois relevanttia tietoa, eli on todellakin vain 'lyhyesti' taustaa.

FMG on ottanut verkkosivuilleen hostattavaksi Charles Cawleyn kokoaman läjän Medieval Lands. FMG ei vastaa sen sisällöstä yhtään mitenkään, kuten ei muistakaan artikkeleista joita FMGn medioissa julkaistaan. Cawleyn kokoelma pyrkii esittämään kullekin filiaatiolle aikalaislähteen ja jos sitä asiasta ei ole, alkuperäislähteen.
Toiseksi, Cawley on jatkuvasti täydentämässä ja korjaamassa kokoelmaansa ko sivuille, joka sisältää maininnan että se on vielä work-in-progress -työ.

On siis turha yrittää käyttää FMGn arvovaltaa minkäänlaisena auktoriteettiargumenttina Brennerin hyväksi.

Sitten, jo Cawleyn kokoelmassa tekstistä näkyy, että tämä vain toteaa Brennerin ehdottaneen tuollaista identifikaatiota.
Cawley ei sanoillaan yhdy Brennerin ideaan.
Huomionarvoista on, että Cawley ei esitä tuolle identifikaatio-idealle aikalaislähdettä. Vaan toteaa, että se on peräisin Brenneriltä, vajaat sata vuotta sitten.

[admin]

...Keskustelu on asiallista ja toisia kunnioittavaa...lukee säännöissä...Nyt herrat ovat pikkuhiljaa siirtymässä liikaa kiivaaseen viestienvaihtoon jossa helposti tulee kirjoitettua liian paljon henkilökohtaisuuksia. Siispä kannattaa miettiä mitä kirjoittaa tästä eteenpäin.

Asiallisia viestejä jos saan pyytää! Jollei onnistu niin modeporukalla taitaa olla lähiaikana puuhaa.

[Sami Lehtonen]

Sitten, jo Cawleyn kokoelmassa tekstistä näkyy, että tämä vain toteaa Brennerin ehdottaneen tuollaista identifikaatiota.
Cawley ei sanoillaan yhdy Brennerin ideaan.
Huomionarvoista on, että Cawley ei esitä tuolle identifikaatio-idealle aikalaislähdettä. Vaan toteaa, että se on peräisin Brenneriltä, vajaat sata vuotta sitten.

Eli Folke == Foulques kuuluu sarjaan Teit i Pernå == Tait of Pirn eli samalta kalskahtavat nimet voi 10kg hienosäätölekalla kätevästi sovittaa yhteen sillä seurauksella, että lopputulos ei enää käy ja kuku, mutta näyttää hyvältä?
Brenner ei siis ole jättänyt jälkiä, miten hän on aikanaan moiseen filiaatiohypoteesiin päätynyt?

Muuten olen Samoilla linjoilla M.Sjostromin kanssa siinä, ettei tuona aikana ulkomaalaisuus olisi jäänyt mainitsematta - paljon todennäköisempää olisi, että se olisi jäänyt suvaitsematta. Folke-punkero olisi siis ollut Folke-ulkomaalainen.

[Ossian]

Eli Folke == Foulques kuuluu sarjaan Teit i Pernå == Tait of Pirn eli samalta kalskahtavat nimet voi 10kg hienosäätölekalla kätevästi sovittaa yhteen sillä seurauksella, että lopputulos ei enää käy ja kuku, mutta näyttää hyvältä?
Brenner ei siis ole jättänyt jälkiä, miten hän on aikanaan moiseen filiaatiohypoteesiin päätynyt?

Muuten olen Samoilla linjoilla M.Sjostromin kanssa siinä, ettei tuona aikana ulkomaalaisuus olisi jäänyt mainitsematta - paljon todennäköisempää olisi, että se olisi jäänyt suvaitsematta. Folke-punkero olisi siis ollut Folke-ulkomaalainen.

Hei,

Olen joskus villissä nuoruudessani, yli 20 vuotta sitten, kaukolainannut ja sitten itselleni kopioinut S. Otto Brennerin teoksen ”Nachkommen Gorms des Alten”.

Rakentelin teoksen niistä osista, joissa mainitaan oletuksia Folke den digren esivanhemmista tiedoston tuonne: www.mesterton.net/folke.pdf (http://www.mesterton.net/folke.pdf).

Mukana olevassa kirjallisuusluettelossa mainitaan mm:
BF – S. Otto Brenner, Var folkungarna av fransk härkomst? (Skrifter utgivna av Arkiv för Svensk Släktforskning I). Malmö 1959, jota artikkelia en ole edes etsinyt.

Ossian Mesterton
Diletantti

[Sami Lehtonen]

Hei,

Olen joskus villissä nuoruudessani, yli 20 vuotta sitten, kaukolainannut ja sitten itselleni kopioinut S. Otto Brennerin teoksen ”Nachkommen Gorms des Alten”.

Rakentelin teoksen niistä osista, joissa mainitaan oletuksia Folke den digren esivanhemmista tiedoston tuonne: www.mesterton.net/folke.pdf (http://www.mesterton.net/folke.pdf).

Mukana olevassa kirjallisuusluettelossa mainitaan mm:
BF – S. Otto Brenner, Var folkungarna av fransk härkomst? (Skrifter utgivna av Arkiv för Svensk Släktforskning I). Malmö 1959, jota artikkelia en ole edes etsinyt.

Ossian Mesterton
Diletantti

Kiitos Ossian, tuosta otteesta. Brenner esittää siis muutaman mielenkiintoisen aihetodisteen nimien samankaltaisuuksista (mm. Birger Brosa, Roger Bursa) ja siitä, että Foulques ja Folke ovat olleet mitä ilmeisimmin aikalaisia. Merkillepantavaa on kuitenkin se, että myös Brenner on lisännyt tuohon sukupuuhun Foulquesin ja Folken välissä olevan yhtäläisyysmerkin lisäksi kysymysmerkin.

[Knaapi]

Minäkin esitän lampimät kiitokseni Ossian Mestertonille. Faktoja pelkän Brenner-viittauksen tueksi. Minäkin suhtaudun Brennerin arveluun epäillen, mutta on vaikea ottaa kantaa ilman taustatietoja, itsekin diletanttina...

Terveisin
Kari K.

[M.Sjostrom]

.....Brenner esittää siis muutaman mielenkiintoisen aihetodisteen nimien samankaltaisuuksista ....

Nimien samansuuntaiselta kuulostavuus on eräs kehnoimmista ja pettävimmistä todisteista keskiajan sukututkimuksessa.
Sillä on saatu käsittämättömän lukuisia kestämättömiä filiaatioita esitetyksi.

Sitä voisi verrata uskomukseen, että Virtasten täytyy kaikkien olla sukua keskenään. (= heillähän on sama sukunimi)

Kehnolla pohjalla tuo vielä on, yhtäläisyyksinä kun esitetty Foulques = Folke ja Bouchard = Birger, sekä kukkaroa nähtävästi tarkoittanut lisänimi Bursa olisi jotenkin muka perinnöllinen.

------

Se toinen ikivanha versiohan paksun Folken juurista on, että tämän isä olisi ollut Ingevald ja isoisä Folke.
Jossa on kyllä jotain sellaista joka ilmiselvästi ei sovi ranskalaiseen nimistöön.

Minusta kumpaankaan ei kannata luottaa. Ei sen enempää ranskalaiseen sukupuuhun kuin siihenkään että Ingevald Folkenpoika olisi ollut historiallinen henkilö eikä myöhemmän ajan tarua.

[Sami Lehtonen]

Nimien samansuuntaiselta kuulostavuus on eräs kehnoimmista ja pettävimmistä todisteista keskiajan sukututkimuksessa.
Sillä on saatu käsittämättömän lukuisia kestämättömiä filiaatioita esitetyksi.


Viestissäni mielenkiintoinen on syytä lukea anekdootinomaiseksi ja aihetodiste on toki juuri sellainen kuin aihetodiste on, se ei itsessään osoita mitään, muttei ole vastaankaan.

Ilman muuta pitäisi olla osoitettavissa, että Foulques on ranskanmaalta hävinnyt ja mieluummin vielä niin, että ilmestyy ruotsinmaalle vasta tämän jälkeen. Lähes koko kristikunnassa oltiin kuitenkin saman nimikulttuurin vaikutuspiirissä, joten vastaavanlaisia samankaltaisia nimiryhmiä on varmasti löydettävissä monista maista ja parhaista useita. Kuvaavaa on tietysti se, että 1100-luvulla lähteitä on niin niukalti, ettei suoralta kädeltä tällaisen päättelyn kumoavaa tietoa ole löydettävissä.

Vastaava ilmiö on helppo havaita myös kotomaisten keskiaikaisten sukujen tutkijoiden artikkeleista, joissa usein oiotaan vanhempia tutkimuksia, joissa samannimisiä henkilöitä on heppoisin perustein tulkittu samaksi henkilöksi. Ei ole tavatonta, että rälssimieskään ei olisi tullut merkityksi kuin vain yhteen tai kahteen aikalaisasiakirjaan.

[Jari Nykänen]

Niin onko Folke ja hänen esivanhempansa alkujaan Ranskasta vai Ruotsista, siinäpä kysymys, johon tuskin koskaan saadaan täyttä varmuutta.

Mutta on ainakin todettava hänen olleen merkittävä ja tärkeä mies aikanaan, tuskin muuten puolisona olisi Tanskan kuninkaan tytär ja tittelinä Ruotsin jaarli. Siihen aikaan ei edes kyvykäs rahvaan edustaja sellaiseen nousuun kyennyt.

[Timo W]

Folque (Fulco) Montrevault

http://www.mesterton.net/montell/p7ad485ed.html

de Beumont y Montrevault, Folque (Folke Filbyter den Digre)

http://family.olofpark.com/0001/2890.htm

Folke (den Tjocke) FOLKUNGA

http://www.american-pictures.com/genealogy/persons/per01558.htm#0

[Juha]

Hyvät keskustelijat,


Toivomme modeporukassamme hartaasti, että meidän ei tarvitsisi puuttua tämän antoisan keskustelun kiemuroihin.

Monella meistä on vahvojakin mielipiteitä ja käsityksiä tässä viime päivinä keskustelluista asioista, mutta pyritään silti antamaan tilaa muidenkin ajatelmille. Asiallisia perusteluita lukee varmasti jokainen mielellään, joten toivottavasti jatkossakin pysytään sillä linjalla.




Suomen Sukututkimusseura
Juha Vuorela
Suku Forumin moderaattori

[M.Sjostrom]

Ei ole tavatonta, että rälssimieskään ei olisi tullut merkityksi kuin vain yhteen tai kahteen aikalaisasiakirjaan.

Alemman rälssin rälssimiehiä ei useita tai useimpia mainita ollenkaan, ei missään, Suomen keskiajan säilyneissä dokumenteissa. Tämä käy ilmi mm niille, jotka yrittävät tutkia Vehkalahden knaappeja 1500-luvun ihan alussa tai sitä edeltävänä vuosisatana. Tai yrittävät tutkia myöhemmän Creutz-suvun eli Sarvilahden rälssimiesten, historiaa ennen vuotta 1500.

Rälssin yläkerroksen miehiä, eli varakkaimpia rälssimiehiä, Suomen 1400-luvulla mainitaan elämänsä aikana ehkä muutaman kerran.
Suomen 1300-luku on jo sellainen, että yhteiskunnan yäkerroksenkaan ihmisiä ei välttämättä mainita ikinä.

[M.Sjostrom]

Folque (Fulco) Montrevault

http://www.mesterton.net/montell/p7ad485ed.html

de Beumont y Montrevault, Folque (Folke Filbyter den Digre)

http://family.olofpark.com/0001/2890.htm

Folke (den Tjocke) FOLKUNGA

http://www.american-pictures.com/genealogy/persons/per01558.htm#0

huh, miten karmaisevaa roskaa.
Ilman mitään varauksia, noissa esitetään tämä hyvinkin todennäköistä hölynpölyä oleva filiaatio.

[Seppo Niinioja]

Saadakseni itselleni parempaa tolkkkua ja luotettavampaa tietoa kuin näistä kinasteluista päätin tilata SKS:n 1999 julkaiseman CD-ROM:in Kuninkaallisia, keisarillisia ja tasavaltalaisia 8 euron talvialehintaan. Julkaisijan mukaan se sisältää kaikki Suomen hallitsijat ja valtionpäämiehet puolisoineen 1000 vuoden ajalta Emund Vanhasta Martti ja Eeva Ahtisaareen. Julkaisu sisältää 141 perusteellista pienoiselämänkertaa.

Se on julkaistu v. 2001 myös näyttävänä kirjana, jos haluaa maksaa enemmän. Sukupuut ovat selkeitä. Mieli tehnyt monta kertaa ostaa sekin. Kirjassa on Halonenkin mukana, mutta ilman häntäkin pärjää.

Seppo Niinioja

[M.Sjostrom]

Saadakseni itselleni parempaa tolkkkua ja luotettavampaa tietoa kuin näistä kinasteluista päätin tilata SKS:n 1999 julkaiseman CD-ROM:in Kuninkaallisia, keisarillisia ja tasavaltalaisia 8 euron talvialehintaan. Julkaisijan mukaan se sisältää kaikki Suomen hallitsijat ja valtionpäämiehet puolisoineen 1000 vuoden ajalta Emund Vanhasta Martti ja Eeva Ahtisaareen. Julkaisu sisältää 141 perusteellista pienoiselämänkertaa.

Se on julkaistu v. 2001 myös näyttävänä kirjana, jos haluaa maksaa enemmän. Sukupuut ovat selkeitä. Mieli tehnyt monta kertaa ostaa sekin. Kirjassa on Halonenkin mukana, mutta ilman häntäkin pärjää.

Seppo Niinioja

Millä voi perustella, että Emund vanha muka olisi ollut Suomen valtionpäämies?
hallinnut Suomesta edes osaa?

Suomen merkittävien osien liittämisen Ruotsiin, kun vaaditaan jotakuinkin kiistatonta näyttöä, on tehnyt Birger jaarli. 1200-luvun puolivälissä.

Jopa ristiretkimytologiakin, joka on olennaisilta elementeiltä epäluotettavaa huttua, asemoi Suomen lounaisen palasen liittämisen Ruotsiin 1100-luvun puoliväliin, tapahtuneeksi sittemmän kuningas Eerik pyhän tekemänä.

Pitäisin kummallisena, ja kaipaisin lujia perusteluja, miksi kukaan näitä aiemmin elellyt olisi luokiteltava Suomen valtionpäämieheksi.

Näin sieltä käy täysin kyseenalaisiksi mm Emund vanha, Stenkil, Halsten, Inge I, Filip, Inge II, Sverker I, ja Kaarle Sverkerinpoika.

ja joltisenkin hutun arvoon jäisivät mm Eerik pyhä, Knuut Eerikinpoika, Sverker II, Eerik X, Knuut II....

Minusta ei ole lupaavaa ko tekeleen sisältämien sukutaulujenkaan luotettavuudelle se, että tekijät ovat jo itse Suomen hallitsemisen kriteerit luokitelleet noin pöhkösti.
Heidän todellisuudentajunsa siitä mitä historia sisältää, ei saa kovin hyvää rvosanaa, ja kun juuri sellainen todellisuudentaju sitten kuitenkin olisi se tärkeä ominaisuus sillekin, että olisi kyennyt erottamaan mytologfiar ja tarunomaiset sukulinjat niistä aikalaistodistetuista myös sukupuita varten.

Siihen nähden,että Suomen 'valtiohistoriaa' on luotettavasti tiedossa vain noin 760 vuoden ajalta,
Minusta tuntuu että jo se lähtökohta että halutaan esittää tuhatvuotinen valtakunta, tuhat vuotta valtionpäämiehiä, on harhainen ja historianvastainen ideologinen valinta.

sinänsä toivotan Sepolle nautintoa, tuon mahdollisesti satukirjanomaisen koosteen kanssa.
Ehkä mekin saamme kuulla viihdykettä, taruja, tai jotain, sitten sieltä.
Toivottavasti ei kuitenkaan varauksitta esitettyinä suorina totuusväittäminä.

[Sami Lehtonen]

sinänsä toivotan Sepolle nautintoa, tuon mahdollisesti satukirjanomaisen koosteen kanssa.
Ehkä mekin saamme kuulla viihdykettä, taruja, tai jotain, sitten sieltä.
Toivottavasti ei kuitenkaan varauksitta esitettyinä suorina totuusväittäminä.

Typistin vähän, kun sisältö ei ole vastauksen kannalta niin oleellista. Eikös erinäisiä "Suomen" hallitsijoita saataisi yhdistelemällä luovasti Kalevalaa ja erinäisiä islantilaisia saagoja, jotka käsittääkseni luettelevat Finnien kuninkaita. Norjalainen Thorolfkin liittoutui kveenien kuninkaan Faravidin kanssa. Orkneyn jaarlit taas taruilivat polveutuvansa Fornjotrin. Saagoista kaivettujahan ne skandinaavienkin vanhimmat kuninkaat ovat ja ilmeisesti nykykonsensuksen mukaan saagat ovat tosia siihen asti, kunnes tullaan näihin finnien ja kveenien kuninkaisiin.

Joka tapauksessa näistähän tuohon kirjaan olisi helposti saatu tuhat vuotta lisää hallitsijoita.

Yleensäkin on aika anakronistista puhua jonkin alueen, jonka valtiollinen olemassaolo on ollut vain pari vuosisataa, valtionpäämiehistä tuhannen vuoden ajalta. Itse asiassa Ruotsin valtion pitäminen ikiaikaisena on vähintään yhtä suuri virhe; siksi heikko keskusvalta vielä 1500-luvullakin oli.

[admin]

Pyysin eilen että saisimme lukea asiallisia viestejä. Jotkut keskustelijoista eivät nähtävästi halua pyyntöä/kehoitusta noudattaa.

Viesteissä jatkuvasti leimataan kanssakeskustelijoiden viestejä "roskaksi" jne.

Siispä tällaiset viestit loppuvat nyt! Pyydän teidät kaikki kirjoittamaan viestejänne ilman ylimielisiä ylilyöntejä ja toisia keskustelijoita mollaavia kannanottoja. Jollette pysty lopettamaan itse niin moderaattorit hoitavat asian puolestanne.

[Ossian]

Saadakseni itselleni parempaa tolkkkua ja luotettavampaa tietoa kuin näistä kinasteluista päätin tilata SKS:n 1999 julkaiseman CD-ROM:in Kuninkaallisia, keisarillisia ja tasavaltalaisia 8 euron talvialehintaan. Julkaisijan mukaan se sisältää kaikki Suomen hallitsijat ja valtionpäämiehet puolisoineen 1000 vuoden ajalta Emund Vanhasta Martti ja Eeva Ahtisaareen. Julkaisu sisältää 141 perusteellista pienoiselämänkertaa.

Se on julkaistu v. 2001 myös näyttävänä kirjana, jos haluaa maksaa enemmän. Sukupuut ovat selkeitä. Mieli tehnyt monta kertaa ostaa sekin. Kirjassa on Halonenkin mukana, mutta ilman häntäkin pärjää.

Seppo Niinioja

Seppo,

Melkein samaa, sanoisinko 'puppua' ;-)) tarjotaan myös Weilin+Göösin teoksessa "Suomen hallitsijat. Kuninkaat, Keisarit ja Presidentit". Päätoimittajana on professori Päiviö Tommila. ISBN 951-35-6489-4.

Minulla on muuten tuo sama romppu, ollut sen ilmestymisestä saakka. Kokeilin sitä äsken, mutta se ei toiminutkaan kunnolla nykyisessä Windows 7:ssa.

Ossian Mesterton

[Sami Lehtonen]

Seppo,

Melkein samaa, sanoisinko 'puppua' ;-)) tarjotaan myös Weilin+Göösin teoksessa "Suomen hallitsijat. Kuninkaat, Keisarit ja Presidentit". Päätoimittajana on professori Päiviö Tommila. ISBN 951-35-6489-4.

Minulla on muuten tuo sama romppu, ollut sen ilmestymisestä saakka. Kokeilin sitä äsken, mutta se ei toiminutkaan kunnolla nykyisessä Windows 7:ssa.

Ossian Mesterton

Siis tuo on eri teos? Seppo, mitkä mahtoivat olla tarkemmat speksit tuon hankkimasi levyn kirjaversiosta?

[Timo W]

KUNINKAALLISIA, KEISARILLISIA, TASAVALTALAISIA Suomen valtionpäämiehet ja heidän puolisonsa.

http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=6132

http://www.booky.fi/book.php?book_id=9789517463102

[Sami Lehtonen]

Siis tuo on eri teos? Seppo, mitkä mahtoivat olla tarkemmat speksit tuon hankkimasi levyn kirjaversiosta?

Risto Valjuksen toimittama on tämä Sepon mainitsema painettu versio.
ISBN 951-746-310-3

[Seppo Niinioja]

Siis tuo on eri teos? Seppo, mitkä mahtoivat olla tarkemmat speksit tuon hankkimasi levyn kirjaversiosta?

Vastasit näköjään jo itse itsellesi, mutta speksit löytyvät tietysti SKS:n (mikä tarkoittaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa) verkkokaupan sivulta. Ellei romppu toimi, vaikka käytän vasta Vistaa ja XP:tä, täytyy ostaa kirjakin lapsille. Heitä se taatusti kiinnostaa. Siitä kelpaa lukea talvi-iltain tarinoita (Topeliusta mukaillen). Itsekin lapsenmielisenä tykkään niistä kovasti. Ihmetellä täytyy silti muutamien listalaisten (omasta mielestään) ylivertaista tietämystä ammattihistorioitsijoihin verrattuna. Se ei välttämättä vaikuta uskottavalta.

Enempää en tähän päättömään keskusteluun osallistu.

[M.Sjostrom]

Seppo,

Melkein samaa, sanoisinko 'puppua' ;-)) tarjotaan myös Weilin+Göösin teoksessa "Suomen hallitsijat. Kuninkaat, Keisarit ja Presidentit". Päätoimittajana on professori Päiviö Tommila. ISBN 951-35-6489-4.

Minulla on muuten tuo sama romppu, ollut sen ilmestymisestä saakka. Kokeilin sitä äsken, mutta se ei toiminutkaan kunnolla nykyisessä Windows 7:ssa.

Ossian Mesterton

Tommilan päätoimittama teos näyttää esittelynsä mukaan kattavan "Suomen hallitsijoiden historiaa vuosilta 1150-2000",
mikä on tietysti eri asia kuin väittää (niin kuin tuo täällä mainostettu Valjuksen opus implikoi) että Ruotsin hallitsijat 1000-1150 olisivat myöskin olleet Suomen hallitsijoita.

[Jari Nykänen]

Minusta keskitytään aivan liikaa pelkästään sukuihin. Näissä epäselvissä tilanteissa kannattaa ehkä miettiä silloista tilannetta.

---spekulointia---
Folken elinaika osuu juuri siihen aikaan kun ristinusko rantautuu Ruotsiin ja kuningas Inge Stenkilinpoika oli hyvissä väleissä paavin kanssa. Joten hyvinkin mahdollista että ristinuskon levittämissä oli apuja ranskasta tai muualta jo katoliselta alueelta. Joten ei välttämättä pois suljettu.

[Sami Lehtonen]

Vastasit näköjään jo itse itsellesi, mutta speksit löytyvät tietysti SKS:n (mikä tarkoittaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa) verkkokaupan sivulta. Ellei romppu toimi, vaikka käytän vasta Vistaa ja XP:tä, täytyy ostaa kirjakin lapsille. Heitä se taatusti kiinnostaa. Siitä kelpaa lukea talvi-iltain tarinoita (Topeliusta mukaillen). Itsekin lapsenmielisenä tykkään niistä kovasti. Ihmetellä täytyy silti muutamien listalaisten (omasta mielestään) ylivertaista tietämystä ammattihistorioitsijoihin verrattuna. Se ei välttämättä vaikuta uskottavalta.

Enempää en tähän päättömään keskusteluun osallistu.

Kiitos tästäkin - tilasin ko CD-ROM:in myös itselleni, vaikken tullut ollenkaan ajatelleeksi sen käyttöä omilla koneillani (Linux ja Mac OSX). Bongasin samaan syssyyn muitakin mielenkiintoisia niteitä, mutta ne eivät enää liity tähän ketjuun niinkuin ei oikeastaan tämäkään viesti. Ehkäpä Folke-pullukan osalta sanainen arkku on aika pistää kiinni.

[M.Sjostrom]

Minusta keskitytään aivan liikaa pelkästään sukuihin. Näissä epäselvissä tilanteissa kannattaa ehkä miettiä silloista tilannetta.

---spekulointia---
Folken elinaika osuu juuri siihen aikaan kun ristinusko rantautuu Ruotsiin ja kuningas Inge Stenkilinpoika oli hyvissä väleissä paavin kanssa. Joten hyvinkin mahdollista että ristinuskon levittämissä oli apuja ranskasta tai muualta jo katoliselta alueelta. Joten ei välttämättä pois suljettu.

olisiko kuningas Inge kuitenkaan onnistunut nostamaan ulkomaista seikkailijaa valtakunnan kakkosmieheksi juuri noissa riitaisissa oloissa, jolloin hänellä oli vihamiehiä yllin kyllin vanhan pakanuuden kannattajissa.

Ingen tuli välttämättä hankkia kristinuskoa kannattavia liittolaisia maan vanhojen valtakeskittymien joukosta - ja varmaankin sellaisia oli, ainahan keskiaikaiset (ja viikinkiaikaiset) mahtiryhmittymät ovat sisältäneet tukijoita 'kummallekin puolelle'
Kristinusko itsessään jo oli sellainen uutuus, että Ingen pyrkimysten läpimenolle aika hyödyllistä oli sitten pitää vanhan vallan kulisseja joiltakin muilta osin, kuten apunaan johtotehtävissä niitä ylhäisiä kotimaisia joilla oli jo valmiiksi omaa alueellista valtaa jnpp.

Jos kuitenkin Venäjältä paikalle tuotettu kuningas Inge, sinänsä syntyisin eräästä edeltävästä hallitsijasta, rusikoi Ruotsiin kristinuskon valtionuskonnoksi kakkosmiehenään Ranskasta tuotettu katolinen seikkailija, kyse on sitten oikeastaan ristiretkestä Ruotsiin, ja ristiretkeläistyyppisestä 'ulkopuolisten' tekemästä Ruotsin valloituksesta uudelle uskonnolle.....
Olisi kuitenkin luultavaa, että tätä olisi käytetty propagandana Ingeä vastaan, ja että se näkyisi ajan kronikoissa ja saagoissa. Esim, kakkosmiehen ulkomaalaisuus.

[Jari Nykänen]

Mutta voisiko Ingellä olla tukenaan Tanskan Knuut (näin kun Nuutin päiväkin on lähellä) jonka tyttärestä tuli Folken puoliso.

Uskoisin hyvin vahvasti ristinuskon levittämisellä olleen vahva sija Folken asemaan, oli Folke sitten alkujaan ruotsalainen tai ranskalainen.

Tuli vain mieleeni että Vatikaanin aineistossa voisi hyvinkin olla uutta tietoa asiaan ... mutta ei taida olla ihan helposti tutkittavissa tuhannen vuoden takaisia asioita ...

[Jari Nykänen]

Huomasin juuri että Folke kuoli vuonna 1130, eli samana vuonna kun Sverker nousi valtaan ja karkotti viimeisen Stenkil -suvun kuninkaan maasta.

Tiedä sitten oliko Sverkerin valtaannousu Folken kuoleman syy vai seuraus.

[M.Sjostrom]

Mutta voisiko Ingellä olla tukenaan Tanskan Knuut (näin kun Nuutin päiväkin on lähellä) jonka tyttärestä tuli Folken puoliso.

Uskoisin hyvin vahvasti ristinuskon levittämisellä olleen vahva sija Folken asemaan, oli Folke sitten alkujaan ruotsalainen tai ranskalainen.



en minä tiedä, mistä tulee käsitys että Folke paksu olisi kuollut juuri nimenomaan 1130.
Onkohan tämä jälleen näitä kyhättyjä vuosilukuja....

Sen sijaan, vuosiluvut viittaavat kovasti siihen että Tanskan Knuut pyhä ja vävynsä jaarli Folke paksu eivät olleet toistensa varsinaisia aikalaisia.

kun Knuuthan tapettiin marttyyrina jo 1080-luvun puolivälissä.

Vaikkei Folken vuosiluvuista oikeasti tiedetä kovin lujasti, niin hänhän kuitenkin ajoittuu myöhemmäs, kuningas Ingen hallituskauden loppuvuosikymmenille. Kuten on arvioitu, 1100 tienoville.

Joka tapauksessa, kun kuningas Knuut tapettiin, hänen kaksostyttärensä olivat pieniä tyttöjä vielä (vaikkakaan eivät enää kätkyessä)
Ingegerd oli toinen näistä - hänelle usein arvioidaan syntymä noin 1080 tietämillä.
Ingegerdin saadessa sitten noita lapsia Folkelle, on varmastikin ollut jo vuoden 1100 tienoot käsillä (aikaisintaan), ja kun lapsia oli useita, niin Folke eli vielä silloin ainakin joitain vuosia (ja ihan mahdollisesti paljon pidempäänkin). Häätkään Folken ja Ingegerdin välillä eivät voineet olla oikein ennen 1090-lukua. Eli Folken on pitänyt olla mahtava mies ja kuningas Ingen suosiossa ja 'kakkosmiehenä' tuolloin, kun Knuut jo pitkään oli tapettuna.

Pikemminkin Folken liittolaisena (tai ainakin sinä roolissa joka 'naittajana' ikäänkuin antoi hänelle tuon vaimon), oli lähinnä Tanskan kuningas Eerik ikihyvä. Ingegerdin setä ja Knuutin ideologinenkin manttelinperijä.

----------------

Ne ovat yleisesti perin harvoja ja hyvin kummallisiin käänteisiin liittyviä, jos ja kun jonkin maan kakkosmiehen paikalle nousisi joku ulkomaalainen.
Sellaista on tapahtunut, kun ulkomainen konkkaronkka on valloittanut jonkin maan. Ja sitten joskus hyvin rauhallisina aikoina, kun joku vakiintunut kuningas on pitkään hallinnut ja lujassa asemassa ja nimittää jonkun lojaalin ulkomaalaisen suosikin (joka on paremmin riippumaton paikallisista valtakuvioista) sellaiseen asemaan, ja kunkun lujasta asemasta yms johtuu että asiasta ei räjähdä kapinaa tms.
En näin yhtäkkiä muista mitään tapausta tarkoittamistani ympyröistä, jossa asemaltaan horjuvan vaalimonarkian kunkun olisi onnistunut menestyksellisesti saada tuollaiseen kakkosasemaan joku ulkomainen suosikki.

[Jari Nykänen]

En minäkään ota kantaa onko ranskalainen vai ei ... halusin vain tuoda esiin että näissä vanhemmissa asioissa yleensäkin voisi katsella laajemmin historiallisia tapahtumia ympärillä ... kun taitaa olla yksi näistä vakioriidoista :D:

[Giösling]

niinpä. Toden totta, toistamistaan toistanut. Netti niitä kirjoituksia puolillaan.
En todellakaan väitä vastaan, etteikö juuri niin ole tapahtunut.

Kyllä kai siitä voi jo ansiomerkin myöntää.....

Näkyyhän tuolla giöslingin julistus, että hän tukee....

Ja siitä tuleekin mieleeni kysyä:
Miksi askaroida asioilla, joihin ei ole mitään uutta annettavaa.... eikä edes toivoa.....

Joku tuolla jo kerkisi komentamaan seuraavan suuntaisesti:
Jättäkää tarut rauhaan....


'Folkungeistakin' on noita taruja.
Ja siinä se dilemma onkin: joillekuille taru on muodostunut niin pyhitetyksi, että se pitää jättää rauhaan - kun sen totuusarvo ei kestä päivänvaloa.



Folkungatarujen ja Alftan-kronikan tärkeä ero on se, että jälkimmäinen valmistui vuonna 1695 ja käsittelee 1500-luvun tapahtumia. Lisätietojen löytymisestä on näin ollen todellista toivoa. Tämän osoitti Sukulistalla avaamani keskustelun ansiosta, sensaatiomaisesti uudelleenlöydetty ja julkaistu Isonkyrön kronikkaversio 1700-luvulta.

Pidän erittän todennököisenä että lähivuosina eri arkistoista ja unohdetuista kätköistä löytyvät mm. seuraavat dokumentit:

1) von Celsen hiukan ennen kuolemaansa, vuonna 1774 toimittama Alftan-kronikan käsikirjoitus. Tämä on todennäköisesti tallessa Loenbomin arkistossa.

2) Ruotsissa A.G Ahlqvistin käytössä ollut Alftanien matriarkaalinen sukupuu (vrt. Isonkyrön versio).

Se, että kronikan kakkossivu on ollut Ruotsissa vanhastaan, tulee esille ASF-sitaatista, jossa toimituskunta viittaa Emerentiaan Kaarina Maununtyttären jälkeläisenä, lähteenään A.G. Ahlqvistin vuonna 1874 julkaisema Kaarina Maununtyttären elämänkerta. Ahlqvistin lähde taas ei ole voinut olla Loenbom, joka mainitsee kronikassaan Emerentia Tottin Abraham Erici Alftanin äitinä, mutta ei anna hänelle omaa sukupuuta, kuten Isonkyrön kakkossivu tekee. Isonkyrön kronikka, joka vasta muutama vuosi sitten tuli yleiseen tietouteen avaamassani Emerentia Tott-ketjussa, ei varmaankaan ole voinut olla Ahlqvistin lähde. Kuinka hän olisi osannut sellaista etsiäkään Isonkyrön kirkon sakastiin kätketystä inventaari- ja dokumenttikirjasta?

3) 1800-luvun alussa Ruotsiin, kauppaneuvos Kyntzellin myymän Alftanien perintöhopeakannun sisältämät dokumentit, jotka on kätketty niitä varten valmistettuihin salalokeroihin kannun kyljissä. Suvussa säilyneen tiedon mukaan lokerot sisälsivät tietoja kannun antajasta (Erik XIV) ja sen saajista (Alftanien sukukronikan alkuperäskappale?). Koska kyseessä ovat pärmäkirjoitukset” (pergamenttidkoumentit), ne todennäköisesti ovat säilyneet näihin päiviin luettavassa kunnossa.

4) Kronikan lukuisat muut kopiot, joita varmaankin on säilynyt, Isonkyrön tavoin, eri kirkonarkistoissa, kronikkahan on papin laatima ja pappien jäljentämä.

5) Kaarina Maununtyttären arkkuun kätketyt dokumentit, jotka siirrettiin kuninkaan määräyksestä “parempaan talteen” 1700-luvulla. Näistä toistaiseksi vain Jeremias Petri Parginsulanuksen hautajaispuhe Kaarinalle on löydetty Kansallisarkistosta. Muut seuraavat perässä.

6) Henrik Claesson Tottin Riiassa tapahtunutta varhaista kuolemaa (1603) valaisevat dokumentit. Jo nyt on löytynyt Mitaun (Jelgava) museossa säilytettävä, Henrikin omakätisesti piirtämä ja hänen ambitioitaan kuvaava vaakuna, joka on tulkittava valtahaasteeksi.

7) Prinssi Gustaf Erikssonia koskeva aineisto Moskovassa, Keski-Euroopassa, Ruotsissa ja Suomessa. Alkusysäyksenä jatkotutkimuksille olen käännättänyt Biaudetin ranskankielisen teoksen prinssistä osina suomenkielelle ja tutkimuksen käyttöön.


Toisin, kuin “1200-luvusta”, jolla ketjussa askaroidaan, Erikin ajasta yleensäkin on säilynyt runsaasti dokumentointia eri arkistoissa, Pohjolassa ja Mannermaalla. Ne odottavat löytäjäänsä. Isonkyrön dokumenttilöytö rohkaisee jatkoponnistuksiin. “Löytämisen ilo”, palkitsee vaivan, voin vakuuttaa.

Olen koonnut Riadiin Erik XIV aikaa koskevan laajan kirja- ja dokumenttikokoelman, ehkä katavimman Pohjolan ulkopuolella. Jatkan tutkimusta ja sen sponsorointia, suomalaisten sukututkimuspiirien paheksunnasta , vastustuksesta ja suoranaisesta parjauskampanjasta huolimatta.

[Janne Asplund]

Folkungatarujen ja Alftan-kronikan tärkeä ero on se, että jälkimmäinen valmistui vuonna 1695 ja käsittelee 1500-luvun tapahtumia. Lisätietojen löytymisestä on näin ollen todellista toivoa. Tämän osoitti Sukulistalla avaamani keskustelun ansiosta, sensaatiomaisesti uudelleenlöydetty ja julkaistu Isonkyrön kronikkaversio 1700-luvulta.

Pidän erittän todennököisenä että lähivuosina eri arkistoista ja unohdetuista kätköistä löytyvät mm. seuraavat dokumentit:

1) von Celsen hiukan ennen kuolemaansa, vuonna 1774 toimittama Alftan-kronikan käsikirjoitus. Tämä on todennäköisesti tallessa Loenbomin arkistossa.

2) Ruotsissa A.G Ahlqvistin käytössä ollut Alftanien matriarkaalinen sukupuu (vrt. Isonkyrön versio).

Se, että kronikan kakkossivu on ollut Ruotsissa vanhastaan, tulee esille ASF-sitaatista, jossa toimituskunta viittaa Emerentiaan Kaarina Maununtyttären jälkeläisenä, lähteenään A.G. Ahlqvistin vuonna 1874 julkaisema Kaarina Maununtyttären elämänkerta. Ahlqvistin lähde taas ei ole voinut olla Loenbom, joka mainitsee kronikassaan Emerentia Tottin Abraham Erici Alftanin äitinä, mutta ei anna hänelle omaa sukupuuta, kuten Isonkyrön kakkossivu tekee. Isonkyrön kronikka, joka vasta muutama vuosi sitten tuli yleiseen tietouteen avaamassani Emerentia Tott-ketjussa, ei varmaankaan ole voinut olla Ahlqvistin lähde. Kuinka hän olisi osannut sellaista etsiäkään Isonkyrön kirkon sakastiin kätketystä inventaari- ja dokumenttikirjasta?

3) 1800-luvun alussa Ruotsiin, kauppaneuvos Kyntzellin myymän Alftanien perintöhopeakannun sisältämät dokumentit, jotka on kätketty niitä varten valmistettuihin salalokeroihin kannun kyljissä. Suvussa säilyneen tiedon mukaan lokerot sisälsivät tietoja kannun antajasta (Erik XIV) ja sen saajista (Alftanien sukukronikan alkuperäskappale?). Koska kyseessä ovat pärmäkirjoitukset” (pergamenttidkoumentit), ne todennäköisesti ovat säilyneet näihin päiviin luettavassa kunnossa.

4) Kronikan lukuisat muut kopiot, joita varmaankin on säilynyt, Isonkyrön tavoin, eri kirkonarkistoissa, kronikkahan on papin laatima ja pappien jäljentämä.

5) Kaarina Maununtyttären arkkuun kätketyt dokumentit, jotka siirrettiin kuninkaan määräyksestä “parempaan talteen” 1700-luvulla. Näistä toistaiseksi vain Jeremias Petri Parginsulanuksen hautajaispuhe Kaarinalle on löydetty Kansallisarkistosta. Muut seuraavat perässä.

6) Henrik Claesson Tottin Riiassa tapahtunutta varhaista kuolemaa (1603) valaisevat dokumentit. Jo nyt on löytynyt Mitaun (Jelgava) museossa säilytettävä, Henrikin omakätisesti piirtämä ja hänen ambitioitaan kuvaava vaakuna, joka on tulkittava valtahaasteeksi.

7) Prinssi Gustaf Erikssonia koskeva aineisto Moskovassa, Keski-Euroopassa, Ruotsissa ja Suomessa. Alkusysäyksenä jatkotutkimuksille olen käännättänyt Biaudetin ranskankielisen teoksen prinssistä osina suomenkielelle ja tutkimuksen käyttöön.


Hei!

Totuuden ja lähdekritiikin nimissä on kuitenkin todettava, että Emerentia Tott-nimisen henkilön voi julistaa oikeasti eläneeksi henkilöksi (ja että hänet voi lisätä sukutauluun hyvällä omalla tunnolla) vain yhdellä tavalla: on löydyttävä virallinen aikalaisdokumentti tai edes kirje, jossa kyseinen henkilö mainitaan edes nimeltä.
Olisi toki erinomaisen mukavaa ja mielenkiintoista, että tällainen dokumentti löytyisi. Ehkäpä kaikkia arkistoja ei tosiaan ole vielä käyty riittävän tarkkaan läpi...

[Timo W]

Hei!

Totuuden ja lähdekritiikin nimissä on kuitenkin todettava, että Emerentia Tott-nimisen henkilön voi julistaa oikeasti eläneeksi henkilöksi (ja että hänet voi lisätä sukutauluun hyvällä omalla tunnolla) vain yhdellä tavalla: on löydyttävä virallinen aikalaisdokumentti tai edes kirje, jossa kyseinen henkilö mainitaan edes nimeltä.
Olisi toki erinomaisen mukavaa ja mielenkiintoista, että tällainen dokumentti löytyisi. Ehkäpä kaikkia arkistoja ei tosiaan ole vielä käyty riittävän tarkkaan läpi...


http://photos1.blogger.com/blogger/629/2343/1600/alfthan2.jpg

[Juha]

Lähdekritiikki on kova sana, kun poimitaan netistä jotain - Janne Asplund kaipaili aikalaisdokumenttia.

Olisi myös kohteliasta mainita kuvan lähde, joka tässä tapauksessa oli allekirjoittaneen blogi, jolle taas luvan julkaisuun antoi Antti Alftan. Ja kyseessä on siis Isonkyrön kronikka, joka ei ole aikalaislähde



Juha

[Jouni Kaleva]

On jälleen siirrytty keskusteluun keskustelusta sekä itse substanssin sijasta alettu keskustella keskustelijoiden henkilöistä ja motiiveista.

Ketju suljetaan ainakin toistaiseksi. Ylläpito harkitsee jatkoa.

[Jouni Kaleva]

Tästä ketjusta on nyt poistettu asiattomat viestit.

Rakentava ja ystävällinen keskustelu kiinnostavasta aiheesta voi taas jatkua.

Jouni Kaleva
Forumin moderaattori

[Sami Lehtonen]

En minäkään ota kantaa onko ranskalainen vai ei ... halusin vain tuoda esiin että näissä vanhemmissa asioissa yleensäkin voisi katsella laajemmin historiallisia tapahtumia ympärillä ... kun taitaa olla yksi näistä vakioriidoista :D:

Tämä on toki aina hyvä huomio. Minusta kuitenkin useimpien muualta Ruotsiin tulleiden aatelisten ym. vierasperäisyys on tavalla tai toisella ollut melko selvää. Monesti myös tyhjästä ilmestyvä korkea virkamies kaipaa selitystä eli taustaa, joka saattaa ulkomailta löytyä. Folken ajoilta tietoa on niin vähän, ettei tämäkään puoli oikeastaan jää auki. Folkella taitaa olla miespuolisia jälkeläisiä aina tähän päivään asti - mitenkähän Foulquesilla?

[Erkki Järvinen]

Saadakseni itselleni parempaa tolkkkua ja luotettavampaa tietoa kuin näistä kinasteluista päätin tilata SKS:n 1999 julkaiseman CD-ROM:in Kuninkaallisia, keisarillisia ja tasavaltalaisia 8 euron talvialehintaan. Julkaisijan mukaan se sisältää kaikki Suomen hallitsijat ja valtionpäämiehet puolisoineen 1000 vuoden ajalta Emund Vanhasta Martti ja Eeva Ahtisaareen. Julkaisu sisältää 141 perusteellista pienoiselämänkertaa.

Se on julkaistu v. 2001 myös näyttävänä kirjana, jos haluaa maksaa enemmän. Sukupuut ovat selkeitä. Mieli tehnyt monta kertaa ostaa sekin. Kirjassa on Halonenkin mukana, mutta ilman häntäkin pärjää.

Seppo Niinioja

Hei Seppo, olet varmaan saanut tilaamasi cd-rommin

tilasin minäkin ja totesin, että toimivaisuus on vähän heikko - mitä havaintoja itselläsi on?

kai se suoraan cd´ltä pitäisi toimia?

[Jari Nykänen]

tilasin minäkin ja totesin, että toimivaisuus on vähän heikko - mitä havaintoja itselläsi on?



Minäkin tilasin, tosin ei vielä ole tullut. Toivotaan että toimii ...

Joskus ongelma voi olla CD/DVD aseman lukupäässä. Kannattaa ehkä kokeilla jollain toisella laitteella, jos mahdollista.

[Sami Lehtonen]

Minäkin tilasin, tosin ei vielä ole tullut. Toivotaan että toimii ...

Joskus ongelma voi olla CD/DVD aseman lukupäässä. Kannattaa ehkä kokeilla jollain toisella laitteella, jos mahdollista.

Tuli juuri tänään ja mietin heti - kannattaako tuota maciin lykätä, kun päällä lukee, että windows 95. Ehkä kuitenkin katson, mitä rompulla on tarjottavana.

[Seppo Niinioja]

Tuli juuri tänään ja mietin heti - kannattaako tuota maciin lykätä, kun päällä lukee, että windows 95. Ehkä kuitenkin katson, mitä rompulla on tarjottavana.

Macismi on masokismia :D:. Machan tietääkseni osaa lukea myös Windows-tiedostoja. Windows 95 on tietysti kovin vanha, mutta kyllä romppu minulla Windows Vista Home Premiumissa ja XP Home jossakin (pistin vanhan koneen jo kiinni) pelittää. Lähtee liikkeelle käynnistämällä aloita.exe-tiedosto.

Tämän ketjun nimihenkilöstä käytetään siinä nimeä Folke Paksu, mikä suomen kielellä keskusteltaessa onkin luontevampi kuin tuo hirveä ruotsalais-englantilainen kielelllinen sekasikiö.

Seppo Niinioja

[Erkki Järvinen]

Tuli juuri tänään ja mietin heti - kannattaako tuota maciin lykätä, kun päällä lukee, että windows 95. Ehkä kuitenkin katson, mitä rompulla on tarjottavana.

[ Lainaus tuolta edeltä Ossian´in viestistä;
"Melkein samaa, sanoisinko 'puppua' ;-)) tarjotaan myös Weilin+Göösin teoksessa "Suomen hallitsijat. Kuninkaat, Keisarit ja Presidentit". Päätoimittajana on professori Päiviö Tommila. ISBN 951-35-6489-4.

Minulla on muuten tuo sama romppu, ollut sen ilmestymisestä saakka. Kokeilin sitä äsken, mutta se ei toiminutkaan kunnolla nykyisessä Windows 7:ssa.

Ossian Mesterton."

Juu tuo olisi pitänyt aiemmin huomata vaikka ei vahinko huomaamattomuudesta suuri olekaan. Romppu toimii moitteettomasti vanhassa Windows 95 koneessa - mutta erittäin huonosti ja puutteellisesti Window XP:ssä.

Erkki Järvinen

[Jari Nykänen]

Täytyy kasata Win95 kone johonkin nurkkaan ... tai jostain vanhasta läppäristä :)

[Sami Lehtonen]

Täytyy kasata Win95 kone johonkin nurkkaan ... tai jostain vanhasta läppäristä :)

Minulla on kyllä Macissäni Parallelsi, joten win95-kone on periaatteessa windowsin asennusta vaille valmis. Taidanpa silti ensin kokeilla wine:llä.

[Knaapi]

No niin, tartuin syöttiin, tilasin hallitsijarompun 8 eurolla ja sain sen tänään. Minun PC:ssäni se toimii XP:llä ilman mitään ongelmia.

Kari K

[Seppo Niinioja]

No niin, tartuin syöttiin, tilasin hallitsijarompun 8 eurolla ja sain sen tänään. Minun PC:ssäni se toimii XP:llä ilman mitään ongelmia.

Kari K

Arvoisat rojalistit!

Huom! En ole kauppaamassa enkä suosittelemassa tätä tuotetta ja mahdollisuudet käyttäjäneuvontaankin ovat rajoitetut suunnilleen tähän.

Jos ette saa romppua toimimaan, niin senhän voi palauttaa asiakaspalautuksena ilmaiseksi. Kirjankin hinta näkyy pudonneen 8 euroon ja tilasin senkin. Saa Halosenkin prinssipuolisoineen mukaan.

Verkkokaupassa ei mainita laitevaatimuksista, mutta rompussa esitetään vaatimukset:
- PC Pentium prosessori (Vastaava AMD:kin toki käy, kokeilin).
- Windows 95 tai uudempi
- 32 Mb RAM
- 4 x CD-ROM-asema
- Täysväri SVGA 800x600 pixeliä (16-bit)

Siis varsin vaatimattomat nykytasoon nähden. Jotta rahat saa takaisin, rompussa olisi hyvä olla todella vikaakin, sillä kuten eilen illalla jo vakuutin, se toimii myös minulla moitteettomasti niin Windows Vista Home Premiumissa kuin XP Home Editionissakin ja niin Intel- kuin AMD-prosessorillakin. Windows 7:stä ei minulla ole tietoa. Pärjäähän Vistallakin ihan hyvin, vaikka se vähän limbo olikin. Romppu on jo vuodelta 1999, joten välttämättä se ei Vistassakaan toimisi, mutta toimii vaan. Harmillista kyllä, esim. Sukuohjelmisto 8.0 eikä muutama muukaan minulla oleva ei enää toimi XP:ssä, mutta vielä Windows 98:ssa se toimi. (Sellainenkin kone on kyllä kaapissa ja W 95 autotallissa, mutta vaatisivat vähän korjausta. Olen nähkääs rakentelamassa tietokonemuseota hallituksen pyynnöistä huolimatta :)) Em. asia liittynee ohjelman ja/tai käyttöjärjestelmän 16/32-bittisyyteen, jonka joku viisaampi osannee selittää.

Tätä kuningasromppusovellusta ei tarvitse edes asentaa, sen kun rupeaa käyttämään siitä Macromedian Aloita.exe-tiedostosta, joka kai on jonkinlainen sovelluspaketti.

Minulla on vähän vanhempikin Suomen linnut -niminen multimediaromppu, jonka laitevaatimuksina on mm. vähintään Windows 3.1., 3.11 tai 95. W 3.11 oli kova sana aikanaan 1990-luvulla. Niin ne ajat muuttuvat. Hyvin sekin Vistaan asentui ja XP:ssa jo olikin. (Tämä pitää siis oikein asentaakin ja valita sitä varten 32-bittisen version asennuohjelma SETUP32-kansiosta).

Varsin mainio ominaisuus on vapaatekstihaku sekä merkkijonoille että kokonaisille sanoille. Esim merkkujono 'paksu' antaa Ingegerd Birgerintyttären artikkelissa mainitun tämän rakkaan Folke Paksumme ja toisen maininnan Aleksanteri III:n paksulla sinikynällä kirjoittamasta kirjoittamasta, ettei hän usko tätä. Eipä rompun sisältämiä kertomuksiakaan ole pakko uskoa eikä nyt varsinkaan minun juttujani. Häpeä kyllä, jos liitteessä mainitut kirjoittajat, joista useat ovat sentään minullekin ulkomuodoltaan tuttuja Kansallisarkistosta ja pari henkilökohtaisestikin ovat erehtyneet enemmältikin puppua kirjoittamaan.

Seppo Niinioja

[Knaapi]

Väärinkäsitysten välttämiseksi totean, että Seppo Niiniojan (jos hän siitä rompusta ensimmäisenä mainitsi) "syötti" oli oivallinen vaikka tulikin minulle hiukan kalliiksi, koska sen ansiosta tuli tilatuksi, hops, parikymmentä kirjaa SKS:stä... Mutta siitä saan syyttää vain itseäni ja tiedonjanoani. Ilman vihjettä koko alennusmyynti olisi mennyt minulta sivu suun. Minulle tuo romppu on näppärä lähde, keskustelussa todetuista puutteistaan huolimatta tai ne muistaen.

Tietysti on harmillista, jos joillakuilla on ongelmia rompun käytössä. Toivottavasti keksitte pätevät atk-keinot.

Yst. terv.
Kari K

[Sami Lehtonen]

Väärinkäsitysten välttämiseksi totean, että Seppo Niiniojan (jos hän siitä rompusta ensimmäisenä mainitsi) "syötti" oli oivallinen vaikka tulikin minulle hiukan kalliiksi, koska sen ansiosta tuli tilatuksi, hops, parikymmentä kirjaa SKS:stä... Mutta siitä saan syyttää vain itseäni ja tiedonjanoani. Ilman vihjettä koko alennusmyynti olisi mennyt minulta sivu suun. Minulle tuo romppu on näppärä lähde, keskustelussa todetuista puutteistaan huolimatta tai ne muistaen.

Tietysti on harmillista, jos joillakuilla on ongelmia rompun käytössä. Toivottavasti keksitte pätevät atk-keinot.

Yst. terv.
Kari K

Ainakin Macissä tuo CD-toimii auttavasti wine:n avulla. Karttojen tarkastelu ei toimi tai on hankalaa, kun päävalikkoon ei tunnu pääsevän millään. Hallitsijoiden artikkeleiden selaaminen ja aikajana toimii oikein hyvin.

[Seppo Niinioja]

Ainakin Macissä tuo CD-toimii auttavasti wine:n avulla. Karttojen tarkastelu ei toimi tai on hankalaa, kun päävalikkoon ei tunnu pääsevän millään. Hallitsijoiden artikkeleiden selaaminen ja aikajana toimii oikein hyvin.

Wine:n toimivuudesta en tiedä juuri mitään ja romppuhan on tietysti tarkoitettu ensisijaisesti Windows-koneisiin. Oletko kokeillut kelloa vasemmassa alalaidassa? Siitä pääsee päävalikkoon. Yksi etu rompussa ja kirjassa on, että siitä löytyy vähemmäm tunnnetuistakin henkilöistäkin historioitsijoiden käyttämiä vakiintuneita nimiä ja patronyymejä, joita voi pitää normatiivisina ja olisi syytä käyttää harrastelijatasollakin.

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Wine:n toimivuudesta en tiedä juuri mitään ja romppuhan on tietysti tarkoitettu ensisijaisesti Windows-koneisiin. Oletko kokeillut kelloa vasemmassa alalaidassa? Siitä pääsee päävalikkoon. Yksi etu rompussa ja kirjassa on, että siitä löytyy vähemmäm tunnnetuistakin henkilöistäkin historioitsijoiden käyttämiä vakiintuneita nimiä ja patronyymejä, joita voi pitää normatiivisina ja olisi syytä käyttää harrastelijatasollakin.

Seppo Niinioja

Joo, se kello löytyy kaikista muista, mutta karttaosiossa sitä ei ole.

Aikaisemmin tässä ketjussa kirjoitin, että aikajanaa voitaisiin kasvattaa saagojen kuninkailla. Ei niitä ihan unohdettu ole: Faravid löytyy rompulta.

[Heikki Koskela]

Arvoisat rojalistit!

Varsin mainio ominaisuus on vapaatekstihaku sekä merkkijonoille että kokonaisille sanoille. Esim merkkujono 'paksu' antaa Ingegerd Birgerintyttären artikkelissa mainitun tämän rakkaan Folke Paksumme ja toisen maininnan Aleksanteri III:n paksulla sinikynällä kirjoittamasta kirjoittamasta, ettei hän usko tätä. Eipä rompun sisältämiä kertomuksiakaan ole pakko uskoa eikä nyt varsinkaan minun juttujani. Häpeä kyllä, jos liitteessä mainitut kirjoittajat, joista useat ovat sentään minullekin ulkomuodoltaan tuttuja Kansallisarkistosta ja pari henkilökohtaisestikin ovat erehtyneet enemmältikin puppua kirjoittamaan.

Seppo Niinioja

Katsoin kirjoittajien nimilistaa ja sain positiivesn kuvan rompun sisällöstä ja pelkästään nimiluettelon perusteella päätin tilata tuotteen. Joitakin nimiä minäkin tunnen entuudestaan ja muutamia selvitin nettin kautta. Kaikki tuntuvat olevan korkeasti oppineita ja enin osa historioitsijoita.

PS. Kävin tutkimassa RUK:n kurssin 84 pioneeriosaston oppilaita ja totean että Jussi T. Lappalainen oli samalla kurssilla. Hän oli savolaisten pääedustaja, joka komensi aitoon savolaistyyliin: "Kuapeille ja kuapit aaki." Jos olen väärässä, niin joku voi oikaista, esim. Jussi T. Lapplainen minua.

Tämän perusteella luotan siihen, että kukin kirjoittaja mainitsee omalta osaltaan onko hänen tekstinsä puppua, tarinaa tai oikeaa tietoa ja tiedon perusteella osaan orientoitua asiaan. Ainakaan kirjoittajia ei voi luokitella sadun kertojiksi.

[Seppo Niinioja]

Millä voi perustella, että Emund vanha muka olisi ollut Suomen valtionpäämies?
hallinnut Suomesta edes osaa?

Suomen merkittävien osien liittämisen Ruotsiin, kun vaaditaan jotakuinkin kiistatonta näyttöä, on tehnyt Birger jaarli. 1200-luvun puolivälissä.

Jopa ristiretkimytologiakin, joka on olennaisilta elementeiltä epäluotettavaa huttua, asemoi Suomen lounaisen palasen liittämisen Ruotsiin 1100-luvun puoliväliin, tapahtuneeksi sittemmän kuningas Eerik pyhän tekemänä.

Pitäisin kummallisena, ja kaipaisin lujia perusteluja, miksi kukaan näitä aiemmin elellyt olisi luokiteltava Suomen valtionpäämieheksi.

Näin sieltä käy täysin kyseenalaisiksi mm Emund vanha, Stenkil, Halsten, Inge I, Filip, Inge II, Sverker I, ja Kaarle Sverkerinpoika.

ja joltisenkin hutun arvoon jäisivät mm Eerik pyhä, Knuut Eerikinpoika, Sverker II, Eerik X, Knuut II....

Minusta ei ole lupaavaa ko tekeleen sisältämien sukutaulujenkaan luotettavuudelle se, että tekijät ovat jo itse Suomen hallitsemisen kriteerit luokitelleet noin pöhkösti.
Heidän todellisuudentajunsa siitä mitä historia sisältää, ei saa kovin hyvää rvosanaa, ja kun juuri sellainen todellisuudentaju sitten kuitenkin olisi se tärkeä ominaisuus sillekin, että olisi kyennyt erottamaan mytologfiar ja tarunomaiset sukulinjat niistä aikalaistodistetuista myös sukupuita varten.

Siihen nähden,että Suomen 'valtiohistoriaa' on luotettavasti tiedossa vain noin 760 vuoden ajalta,
Minusta tuntuu että jo se lähtökohta että halutaan esittää tuhatvuotinen valtakunta, tuhat vuotta valtionpäämiehiä, on harhainen ja historianvastainen ideologinen valinta.

sinänsä toivotan Sepolle nautintoa, tuon mahdollisesti satukirjanomaisen koosteen kanssa.
Ehkä mekin saamme kuulla viihdykettä, taruja, tai jotain, sitten sieltä.
Toivottavasti ei kuitenkaan varauksitta esitettyinä suorina totuusväittäminä.

Kun osui silmään tuollainenkin tutkielma, niin vastaan kaikesta huolimatta. Tekstin tyyli puhuu itse puolestaan. Minä en aio ruveta romppua tai kirjaa esilukemaan, miksi pitäisikään? Sen voi ostaa tai lainata kirjastosta itse ja tutkia, mikä on "huttua". En ole toimituskunnassa ollut, enkä tietenkään omaa siihen pätevyyttäkään. Sehän on populaariesitys, mutta jotakin faktaakin siitä saattaa löytyä. Ehkä tulos olisi ollut parempi, jos kirjoittajat olisi valittu forumin asiantuntijoista :confused:

Mainitsin jossakin, että sitä voi lukea lastenlapsille Topeliuksen Talvi-iltain tarinoiden tapaan. Siihen romppu soveltunee paremmin kuin kirja mm. värikuvien, kartaston sekä kuulokuvien (radioäänitteiden) ja elävien kuvien (filminpätkien) ansiosta.

Seppo Niinioja

[Heikki Koskela]

Mainitsin jossakin, että sitä voi lukea lastenlapsille Topeliuksen Talvi-iltain tarinoiden tapaan. Siihen romppu soveltunee paremmin kuin kirja mm. värikuvien, kartaston sekä kuulokuvien (radioäänitteiden) ja elävien kuvien (filminpätkien) ansiosta.

Seppo Niinioja

En saanut/osannut koipoida Talvi-iltain tarinoista ainuttakaan tekstiä, joita olisin voinut liimailla omiin tutkimuksiini mieleni ylennyksesksi ja heikon itsetunnon kohottamiseksi.

Epäonnistumisen vuoksi jouduin tilaamaan rompun kirjallisessa muodossa, jotta tekstit eivät karkaa minulta. Muutoinkin selatessani levyn tietoja alkaa koneeni täristä pöydällä niin kuin matkaansa Finnairin koneella odotteleva matkalaukku. Mahtaako laakerit olla jo löysällä - siis koneessa meinaan.

[Seppo Niinioja]

En saanut/osannut koipoida Talvi-iltain tarinoista ainuttakaan tekstiä, joita olisin voinut liimailla omiin tutkimuksiini mieleni ylennyksesksi ja heikon itsetunnon kohottamiseksi.

Epäonnistumisen vuoksi jouduin tilaamaan rompun kirjallisessa muodossa, jotta tekstit eivät karkaa minulta. Muutoinkin selatessani levyn tietoja alkaa koneeni täristä pöydällä niin kuin matkaansa Finnairin koneella odotteleva matkalaukku. Mahtaako laakerit olla jo löysällä - siis koneessa meinaan.

Mahtaakohan koneesi täristä innosta päästä tutustumaan näihin hallitsijoihin, joista on kovasti taitettu peistä täällä. :D: Vähän siitä aluksi. Tietysti on niin, että tuo tuhannen vuoden raja on ylimitoitettu todellisten hallitsijoiden osalta, kuten jo koulussa opetettiin. On haluttu ilmeisesti ottaa tasaluku. Parhaiten asiat ja käytetyt lähteet selviävät rompusta, kirjasta tai Biografiakeskuksen julkaisemasta Kansallisbiografiasta. Romppuhan on Kansallisbiografian ensimmäisenä julkaistu osa. Jouko Vahtola, Suomen ja Skandinavian historian professori Oulun yliopistossa kirjoittaa, että Emund Vanha on ensimmäinen kuningas, joka varsin luotettavana pidettävän tiedon mukaan pyrki laajentamaan valtakuntaansa Suomeen. Suomen kuninkaaksi häntä ei edes väitetä. Artikkelissa on viitisentoista lähdettä. Olisi keskustelun tasolle eduksi, jos arvoisat vastaväittäjät toisivat omia lähteitään esiin tai esittäisivät korjauksensa suoraan artikkelien kirjoittajille.

Muutamia ohjeita omalla vastuulla käytettäviksi: Minä olen tavannut tehdä tietokantatyyppistä rompuista kopion kiintolevylle ja käyttää sitä. Siinähän ei ole mitään laitonta. Romppu on varakopiona ja muistaakseni Riddarhusets stamtavlor -romissa kehotetaankin tekemään näin, koska se tietysti toimii kiintolevyltä paljon nopeammin.

Vanhassa Windows XP -koneessa olen luonut Omiin tiedostoihin kansion Kuninkaalliset ja kopioinut siihen kaikki rompun tiedostot seuraavasti:
- Avaa asema, jossa CD-ROM on
- Muokkaa-valikosta "Valitse kaikki"
- Valitse "Kopioi kansioon" ja avaa edellä luotu kansio
- Valitse "Kopioi"
- Kopiointi voi kestää useita minuutteja. Tavaraa on 350 megatavua.
- Ota romppu pois, mene Kuninkaalliset-kansioon ja käynnistä Aloita.exe
- Voilà! Jos toimii, mutta vielä tärisee, kiintolevysi voi vedellä viimeisiään.

Laitoin saman kansion myös ulkoiselle kiintolevylle ja kyllä se sieltäkin toimii. Vistan kanssakin olen saanut sen toimimaan, mutta siihen on ilmaantunut komplikaatioita, kun kopioin kansiot kiintolevylle. Valitukset on syytä osoittaa SKS:lle.

Tekstien kopiointi on sikäli onnetonta, että kynää napsauttamalla vain ruudussa näkyvän sivun teksti kopioituu leikepöydälle enkä ole keksinyt konstia, mihin sen voisi ohjelmasta poistumatta jemmata sillä välin kun kopioi muita sivuja. Yksi sivu kerrallaan on kyllä mahdollista siirtää toiseen ohjelmaan. Vanhahan tuo on koko tuotekin ja halpa.

Mukavampaa on itse asiassa, kuten taisin mainitakin, ostaa lukuaikaa Kansallisbiografiaan (http://www.kansallisbiografia.fi/kb/ ), josta onkin helpompaa löytää esi-isiä, koska siinä on esitelty 6000 henkilöä. Ihan 8 eurolla lukuoikeutta ei tosin saa.

Jos ei tästä vielä tullut tarpeeksi epäselvää, laita vaikka privaattipostia (koskee vain Heikkiä).

Seppo Niinioja