Vehkalahden ns. Hiiro-suku

[Bodniemi37]

Kirjoitin viestiketjussa Maria Heikintytär Vehkalahdelta (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=54815&postcount=15): "Johanna Iisakintyttären puoliso oli Sivatin Hiirossa menehtynyt Yrjö Matinpoika." Pyörrän nyt puheeni, sillä löysin mielestäni äsken Yrjön Johanna-puolison tittelillä äiti varustettuna lapsineen ja muutamine sukulaisineen Sivatin Weckströmien tilalta, (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/113.htm), minne perhe näyttäisi asettuneen vuonna 1746.

Yrjöä ei vuosien 1744-1754 rippikirjassa mainita, joten hänen kuolemansa (missä?) on voinut johtaa siihen, että perhe ensin viljeli (vuokrasi?) Antti-pojan johdolla Weckströmien tilaa, mistä muutamat perheenjäsenet sitten siirtyivät Jaakko Yrjönpojan johdolla vuonna 1750 saman kylän Hiiroon ja lopulta Virolahden Alapihlajaan.

Kysymyksiä:

Hiirossa oli aiemmin asunut 1742 menehtynyt Olli Matinpoika, jonka puoliso oli ilmeisesti rippikirjassa mainittu leski Marketta Henrikintytär, jolla tytär Liisa Ollintytär, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/111.htm.

Onkamaan Lahden rusthollin isännällä Heikki Jaakonpojalla oli ainakin kolme vävyä: Antti Iisakinpoika, Olli Matinpoika ja Juho Heikinpoika, vrt. vuoden 1722 henkikirja (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11566&pnum=306). Vuoden 1724 henkikirjan (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7003&pnum=29) mukaan tilan isäntänä toimi vävyistä (todennäköisesti) vanhin Antti Iisakinpoika. Vävynä (kenen?) mainitaan Johan; tilalla on lisäksi Olli- ja Kalle-nimiset rengit ja piika Maria.

Onko mielestänne mahdollista, että Heikki Jaakonpojan vävyistä Olli Matinpoika siirtyi Sivatin Hiiiron isännäksi? Olisivatko Olli Matinpoika ja Yrjö (kuten merkitessäni Yrjölle Matti-patronyymin uumoilin) voineet olla veljeksiä vai olivatko he mahdollisesti ns. aviosukulaisia puolisoidensa kautta, ts. oliko Yrjön puoliso Johanna Isakintytär Antti Iisakinpojan sisar ja Olli Matinpojan puoliso Marketta Henrikintytär Antti Iisakinpojan käly?

[M.Sjostrom]

niin,
aivan ilmeisesti Onkamaan Lahdenmiesten rusthollilla oli jokin suora yhteys vuokraviljelypaikkoihin Sivatissa.
sivatissahan nuo eivät sinänsä *omistaneet* maita, vaan olivat lähinnä lampuoteina.
Kun taas Lahdenmiesten rustholli Onkamaalla oli perheellä 'normaali' talonpoikaisomistus.
Jotenkin noista 1700-luvun toisen neljänneksen kuvioista pyrkii esille vaikutelma, että runsasväkinen Lahdenmiesten rustholli Onkamaalla hyödynsi useallakin tapaa sivattilaisia vuoktaviljelyspaikkoja 'ylimääräisen' väkensä sijoituspaikkoina. Kuvio on siis olemassa, eikä kannata epäillä yhteyden olemassaoloa sinänsä.

Kun henkikirja kerran todistaa että Olli Matinpoika oli lahdenmies-rusthollarin Henrikki Jaakonpojan vävy, ja sitten Olli Matinpojan tyttäreksi hyvinkin kuuluvalla on äitinä kirkonkirjassa juuri Marketta Henrikintytär-niminen nainen, ihan sopivasti, niin on syytä uskoa että tämä Marketta Henrikintytär oli juuri tuon rusthollari Henrikki Jaakonpojan tytär, Onkamaan numerosta yksi.

[M.Sjostrom]

Onkamaan Lahden rusthollin isännällä Heikki Jaakonpojalla oli ainakin kolme vävyä: Antti Iisakinpoika, Olli Matinpoika ja Juho Heikinpoika....
..... Vuoden 1724 henkikirjan
mukaan tilan isäntänä toimi vävyistä (todennäköisesti) vanhin Antti Iisakinpoika.


tämä Antti Iisakinpoika, ja hänen vaimonsa, joksi olen jäljittänyt Onkamaan Lahden rusthollin perijättären Kirsti Henrikintyttären (sn 1680; k 7. toukok 1749 Onkamaa), ovat esivanhempiani.
Heidän suoria jälkeläisiään nimittäin oli Harjulan isäntä Antti Eljanpoika
http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00541811&tree=LEO
(joka oli Antin ja Kirstin pojanpojan tyttärenpoika)

Kirsti Henrikintyttären (nuoremmat) sisaret, eli ne jotka naivat Lahdenmiesten rustholliin noita muita vävyjä, lienevät sitten syntyneet 1680- ja/tai 1690-luvuilla.

Antti Iisakinpojan oma tausta on arvoituksena/ selviteltävänä kysymyksenä kiehtova.
Hänhän ei mitä ilmeisimmin itse ollut kotoisin Lahdenmiesten rusthollista. Vaan tuli sinne vävynä.
Kiehtovuutta on siinä, olisikohan juuri hän ollut peräisin Sivatista, jonne tällä runsaslukuisella perhekunnalla heti Antin Lahden-rustholliin asettumista seuraavissa käänteissä on noita kovin tuntuvia siteitä.

[M.Sjostrom]

Onkamaan Lahden rusthollin isännällä Heikki Jaakonpojalla oli ainakin kolme vävyä: Antti Iisakinpoika, Olli Matinpoika ja Juho Heikinpoika, vrt. vuoden 1722 henkikirja.... Vuoden 1724 henkikirjan mukaan tilan isäntänä toimi vävyistä (todennäköisesti) vanhin Antti Iisakinpoika. Vävynä (kenen?) mainitaan Johan; tilalla on lisäksi Olli- ja Kalle-nimiset rengit ja piika Maria.



nimistö korreloi aika kauniisti:
vuonna 1722 oli Antti, Olli ja Juho.
vuonna 1724 oli Antti (uusi isäntä) sekä vävy Juho ja renki Olli.

Materian häviämättömyyden laki puoltaisi sitä että nämä iidentifioidaan samaksi miesarjaksi.
Ainakin Antti ja Olli näistä 1723 nupeista näyttäisivät löytyvän hengssä vielä vuosiakjin myöhemmin. ?Olisiko näyttöä myös Juho Heikinpojan pysymisestä hengissä?
Jotta jotakin muuta kuin tämä idenfifiointi olisi järkevää tehdä, olisi syytä vastakkaisesti löytää se henkilö sitten 1724 dokumentoituna toisestta paikasta. Muuten tuntuisi siltä että oletus että sarjan miehet ovat samat, on liian vahva epäiltäväksi järkevästi.

se, että Juho (joka olisi identtinen edellisen vuoden Juho Heikinpojan kanssa) on 1724 mainittu vävynä, voi johtua kahdesta vaihtoehtosesta asiasta
a) että vaikka isäntä oli vaihtunut, Juholle tuo vävyys on kirjattu nk vanhasta muistista, tai
b) vanhaisäntä Henrikki Jaakonpoika oli vielä hengissö 1724, vaikkei enää verovelvollinen ja siksi ei näkyvissä - ja Juhon asema eli vävyys kirjattiin suhteessa vanhaisäntään
Minusta on helkutin todennäköistä että vuoden 1724 vävy Juho Heikinpoika oli uuden isännän Antti iisakinpojan, ja tämän vaimon (Kirsti Henrikintyttären), lankomies

Tämä jättää ihasteltaviksi vu9nna 1724 henkikirjan renki Kallen ja piika Marian.

Ensinnäkin, laajennetussa perhepiirissä (ja samassa talossa lähivuosikymmeninä) pidemmän päälle ilmenee pariskunta, Kaarle Henrikinpoika ja Maria Antintytär, jotka ovat keskenään naimisissa ja saavat yhteisiä lapsia.
Myöhemmin tämän kaarle henrikinpoika päätyy oston kautta kokonaisen Halfbjörnin pääisännäksi, ja maria antintytär sinne emännäksi.
sillä välin, juuri sama Kaarle Henrikinpoika kerkiää olla n1727-1753 isäntänä eli rusthollarina Onkamaan Lahdenmiesen rusthollissa. Ja Maria Antintytär hänen emäntänään.
Tämä Kaarle Henrikinpoika kuolee Alapihlajassa Virolahdella 22. elok 1757, ja on kirkollisen laskutaidon mukaan kuollessaan 64 v ikäinen - joka tarkoittaisi että olisi syntynyt noin vuonna 1693.
(Jos silloin tai suunnilleen syntynyt, niin hänen pitäisi tulla henkiverolle 1713 tienovilla viimeistään - mutta juuri 1713-20 ei ole henkikirjoja, koska isoviha haittasi hallintoa. Kaarlen pitäisi kuitenkin ehdottomasti olla henkiverotettu jo 1721-1723 henkikirjoissa -ainakin 1721 ja 1722 on tehty ja tallella henkikirjat-, sillä silloin hän ei mitenkään enää voinut olla niin nuori että olisi ollut vapaa siitä kenenkään voudin silmissä. Tästä seuraa tehtävä: löytyykö Kaarlea jostain noista henkikirjoista, ja mikä on sijaintinsa)

Noina aikoina, verotuksen silmissä, myös perheenjäseniä laitettiin joskus palvelusväen nimikkeille.

Heidät siis Maria Antintytär ja Kaarle Henrikinpoika on mahdollista identifioida vuoden 1724 renki Kalleksi ja piika Mariaksi. mutta voihan se toisinkin olla ollut.

Eräänä muuna vaihtoehtona on, että samassa sukupiirissä oli joku valkealalainen Kalle Maununpoika, rakuuna jossakin vaiheessa -
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=54814&postcount=14
jonka poika Matti Kallenpoika sitten on yksi Halfbjörnin ostoon osallistuneista ja sinne siirtyneistä. Matti Kallenpoika siis on sukupiirissä 1750-luvulla - mikä ei ollenkaan takaa että olisivat perheet edes tunteneet toisiaan vielä 1720-luvulla;
nousee kysymys, onko rakuunaksi joskus mainittu Kalle Maununpoika juuri 1724 kirjoilla jossain ihan toisaalla, vai voisiko hän vaihtoehtoisesti olla tämä renki Kalle?

Kun tuolla on Juho Heikinpoika, joka siis nöhtävästi mainitaan Lahdenmies-rusthollarin Henrikki Jaakonpojan vävyksi, niin tämä merkitsee että tämä Juho ei ollut rusthollari Henrikki Jaakonpojan poika. Eli, Lahdenmiesten perhepiirin laidoilla oli vuonna 1723 joku (elävä tai vainaja) joka myös oli nimeltään Henrikki - koska hänen poikansa Juho oli tullut Henrikki Jaakonpojalle vävyksi.
Nyt tästä nousee kiehtova mahdollisuus, että sittemmin Halfbörnin ostossa maineikkaaksi tullut Kaarle Henrikinpoika, olisikin voinut olla vävy Juho Henrikinpojan veli, ja tullut perhepiiriin ikään kuin syrjästä.

Tuo Henrikki, jolla oli tuo joskus luultavasti 1680-luvulla (tai viimeistään 1690-luvulla) syntynyt poika Juho, eli tuo Lahdenmiehen rusthollin vävy, olisi kiva saada löydettyä. 1690-luvun henkikirjoista, noin...
Ja jos sen kodista sitten 1721 korvilta löytyisi Juho ja Kaarle, veljekset...

[M.Sjostrom]

1720-luvun loppuun mennessä, Kaarle Henrikinpojan (myöhempi Halfbjörnin isäntä) ja vaimonsa Maria Antintyttären avioitumisen on täytynyt tapahtua - koskapa vanhin eloonjäänyt poika, Aatami, on syntynyt nähtävästi jo 1720-luvun lopulla. Kuten, ehkä 1729. Muuten, hänet vihitään ensimmäiseen avioonsa 1753.

Henkikirjoihin nähden, kiintoisaa on milloin ja kuka Kaarle siellä Onkamaan ykkösessä, muuttuu avioituneeksi mieheksi (eli on vero kahdesta ja merkintä med hu) 1720-luvun edetessä. Ilmeisesti vielä 1724 renki-Kalle ei ollut naimisissa ollut mies.
Häviääkö joku piika tai tytär veroista ja maininnoista samanaikaisesti kun Kaarle saa vaimon? ja kuka se häviävä nainen on ja kenen tytär?

[M.Sjostrom]

nakyykö missään henkikirjoissa Yrjänää (Johanna Iisakintyttären aviomiestä) ikinä Onkamaalla?
jos ei, niin sitten on oletettava että hän olisi pikemminkin pysynyt Iisakinlasten oman perheen vaikkapa kotipaikoilla, kuin että hänen sukulaistumisensa olisi kulkenut Onkamaan kautta.

(löytyykö jostain Sivatista jo 1720-luvulta henkikirjoista Yrjänää?
tai, mikä mahdollista, löytyykö tällainen Yrjänä Matinpoika Ihamaan kylästä?
tai jo aiemmin?

Antti Iisakinpoika on melko varmasti jo ennen vuotta 1710 kyllä nainut Kirsti Henrikintyttären - mutta vielä 1712 henkikirjastakaan häntä ei näy löytyvän Onkamaalta.
Jossain Antti Iisakinpojan (ja tämän vaimon Kirstin) pitää kuitenkin olla ollut paikalla 1712 ja jo ennen 1710 myös. löytyykö?
(nimittäin, heidän poikansa Johannes Antinpoika näyttäisi olleen syntynt ehkä noin 1710 tienovilla ja lisäksi mahdollista on että heillä oli tytär Maria joka on syntynyt varmaankin viimeistään 1705)

Korhonen uskottelee Vehkalahden pitäjänhistoria kakkosessa, että Olavi eli Olli Matinpoika olisi tullut 1725 Sivattiin Ihamaalta (ei kai ångamaa nin kirjoitettu). Tämän voisi vinkkinä tarkistaa (eli löytyykö aiemmin sieltä, tai perheestä joka on ollut siellä), sillä Korhosen nuo tiedot ovat usein peräisin dokumentaatiosta jossa uusi veronmaksaja tai rentanmaksaja saa viljelyksen hallintaansa.
Olli oli korhsen mukaan Ihamaan Langin talosta, ja olisi ollut Uskien suurta sukua. Sukulinja kulkisi: Uskin Lauri Lassenpoika (Pyhällössä) - Uskin Simo Lassenpoika (Pyhällössä) - Kosken Olavi Simonpoika (Ihamaalla) - Langin Matias Ollinpoika (Ihamaalla) - Hiiron Olli Matinpoika (Sivatissa)

Ollin tila, Hiiro, veronmaksullisesti autioitui pikkuvihan takia. Liekö mies saanut surmansa juuri silloin... rakennukset korhonen kertoo vihollisen polttaneen.

weckström oli väliaikaisesti nimenä Sivatti nelosella, joka yleisemmin tunnettiin nimellä Mölperi.

Kun Olli Matinpoika kerran oli vävynä ja sitten renkinäkin Onkamaalla 1720-luvulla ja jos hänen perheellään oli vijelystila, niin hänen perheensä enimmäkseen tulisi löytyä sieltä. Ja jos Yrjänä olisi ollut veli, niin on ihan mielekästä että hän löytyy muualta kuin Onkamaan Lahdenmiesten rusthollista.
Mies nimeltä Matias Matinpoika sinänsä jatkoi Ihamaan Langin viljelemistä - hän näyttäisi olleen Ollin veli.

Onkamaan tuon rusthollin isäntänä oli n1727-n1753 Kaarle Henrikinpoika. ainakin maaverotuksessa. Vaikka edeltävä isäntä Antti olikin hengissä aina 1743 saakka.
Olli Matinpoika ja tämän perhe on jostain syystä Kaarlen isännyyskaudella siirtynyt Onkamaalta Sivattiin. Vuonna 1725, näköjään.
Kyllä, pidän juuri sitä jopa varmana, sen pohjalta mitä korhonen on tutkinut (vaikka, hänellä onkin se tieto että Olli tuli Ihamaalta; mutta minä sanon että vaimon takia Olli koukkasi Onkamaan kautta).

Muuten, veljeksisyys ei edes poissulje sitä että näiden vaimot voivat olla keskenään toista kautta jo valmiiksikin kälykset.

[Bodniemi37]

Kiitos, M.Sjöstrom, runsaista ja erinomaisen kiinnostavista kommenteistasi, joiden sulatteluun minulta (iän ja muut seikat huomioon ottaen) kulunee hyvä tovi. Toivon nyt hartaasti, että Virolahden sukuja kattavasti tutkineet Liisa ja Kari kertovat meille omat tämänhetkiset näkemyksensä osin virolahtelaistuneesta Lahden rusthollin väestä ja siinä sivussa omiin esipolviini lähimmin liittyvästä Yrjön (Annikki Tompurin aikoinaan lanseeraama sukunimen Hiiro voimme kaiketi vähäksi aikaa unohtaa) ja Johanna Iisakintyttären klaanista.

Tutkimuksen nopsaa etenemistä haittaa ainakin omalta osaltani vuoden 1724 jälkeisten Vehkalahden ja ympäristöpitäjien henkikirjojen puuttuminen digiarkiston valikoimista. Voihan niitä toki lainatakin KA:sta tänne periferian kirjastoihin, vaan ei ole sekään keino tae nopeasta pääsystä tiedon lähteille. - Korhosen paikallishistoriasta löytämiesi vinkkien pohjalta yritän joka tapauksessa katsella lähipäivinä käytettävissä olevia vuosien 1722 ja 1724 henkikirjoja "sillä silmällä".

Terveisin,

Ritva J.

[M.Sjostrom]

......on voinut johtaa siihen, että perhe ensin viljeli (vuokrasi?) Antti-pojan johdolla Weckströmien tilaa, mistä muutamat perheenjäsenet sitten siirtyivät Jaakko Yrjönpojan johdolla vuonna 1750 saman kylän Hiiroon ja lopulta Virolahden Alapihlajaan.


Tästä Mölperin tilaa 1740-60-luvuilla viljelleestä Antista jonka patronyymi alkoi J-kirjamella (jörenson vai johanson, kysyn minä), Korhonen kertoo että kyseessä olisi ollut samaa tilaa 1720-luvulla hallinneen siltavouti Johannes Möllbergin toinen poika.

Siltavoudin pojan patronyymin kuitenkin pitäsi olla Juhonpoika, salaperäisen ja näköhavaintoa jättämättömän Yrjänämme pojan taas Yrjönpoika.

On mahdollista että Korhonen on erehtynyt, mutta yleensä hänellä on noissa kyllä ollut lähteenä jokin käräjien 'lainhuudatus' tms. Eli Antti voisi kyllä olla siltavoudin poika.

Jos Johanna Iisakintyttärelle olisi jäänyt viljelijäksi poika (Antti) Sivattiin, niin olisiko Johanna muuttanut Alapihlajaan asti?
noin 70-vuotiaana?

Aiheesta kolmanteen, kun Jaakko Yrjönpoika vihittiin vuonna 1749, hän oli renki Kolsilan kylästä
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8740042
Tämän äiti on silloin mölperi-vekström-talossa Sivatissa,m mutta ei kai emäntänä

[M.Sjostrom]

....
Onkamaan Lahden rusthollin isännällä Heikki Jaakonpojalla oli ainakin kolme vävyä: .... ja Juho Heikinpoika, vrt. vuoden 1722 henkikirja ... Vuoden 1724 henkikirjan mukaan tilan .... Vävynä (kenen?) mainitaan Johan



tämä 'vävy' Juho Heikinpoika ja hänen vaimonsa, Lahdenmiesten sukua oleva Eeva Henrikintytär, pihisivät hengissä vielä ainakin vuonna 1738
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8711121
heille syntyy vielä silloinkin lapsi
tämä Eeva Henrikintytär kuolee vasta 1765, ja olisi silloin ollut 65 v ikäinen (kirkolliseen laskutaitoon on kuitenkin suhtauduttava varauksella)
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8693106

En ole löytänyt Juhon kuolintietoa....

[Bodniemi37]

Aiheesta kolmanteen, kun Jaakko Yrjönpoika vihittiin vuonna 1749, hän oli renki Kolsilan kylästä
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8740042
Tämän äiti on silloin mölperi-vekström-talossa Sivatissa,m mutta ei kai emäntänä

Eiköhän kyseessä ollut ihan toinen Jaakko, vrt. HisKin kastetut: 21.7.1751 26.7.1751 Sifvartzby Hiro Jacob Jöransson Maria Andersd:r Jacob.

Meidän Jaakko Yrjönpoikamme ensimmäinen(?) puoliso Anna Juhontytär kuoli jo 27.6.1750 Sivatissa, minkä jälkeen leskimies Jaakko avioitui uudemman kerran 23.9.1750 Maria Antintyttären kanssa, joka menehtyi Virolahdella vasta 1796.

Mellberg-nimi eri asuissaan vilahtelee henkikirjoissa. Mellbergit kiinnostavat minua muutenkin, sillä ruotsinpyhtääläinen seppä Anders M. ja krouvaripoikansa Anders (pso 1753 syntynyt Johanna Isakintytär Röök, Götan hovioikeuden kanslistin au-tytär) ovat esi-isiäni. Myönnän jo nyt, että kulmakunnalla eleli samanaikaisesti useita erillisiä Mellberg-sukuja.

Terveisin,

Ritva J.
P. S. Ei Weckströmin tilalla asuneen Andersin patronyymiä voi millään erehtyä lukemaan Johaniksi, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/113.htm (rippikirjassa Jakob Jöraninpojan nimen alapuolella mainitaan myös Anna Johanintytär). Korhosen pitäjänhistorian sukutauluissakin on erheitä: esisetäni Sigfrid Strandmanin sukunimi on niissä muuntunut Standmaniksi (Pukkilan Brandstaka). Esiäitini Agneta Andersintyttären pojan Gabriel Hermigierinkin tauluissa on virheellisyyksiä. Pitääpä ottaa opus kolmannenkin kerran tarkkaan syyniin. - Mihin voin valittaa virheistä ;)?

[M.Sjostrom]

Eiköhän kyseessä ollut ihan toinen Jaakko, vrt. HisKin kastetut: 21.7.1751 26.7.1751 Sifvartzby Hiro Jacob Jöransson Maria Andersd:r Jacob.

Meidän Jaakko Yrjönpoikamme ensimmäinen(?) puoliso Anna Juhontytär kuoli jo 27.6.1750 Sivatissa, minkä jälkeen leskimies Jaakko avioitui uudemman kerran 23.9.1750 Maria Antintyttären kanssa, joka menehtyi Virolahdella vasta 1796.



no siinäpä jännittäviä Jaakkoja.

Jaakko Yrjönpoika on vaimonsa Valpuri Matintyttären kanssa juuri tällä Hiirolla:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/111.htm
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8715975

Tosin siellä on myös Jaakko Yrjönpoika vaimonsa Mari Antintyttären kanssa
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8713298

ja joku Jaakko Yrjönpoika sieltä vihitään Anna Juhontyttären kanssa
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8740046

ja tämä viimeksimainittu morsian Anna Juhontytär näyttäisi olevan Lahdenmiesten rusthollista Onkamaalta, Juho Heikinpojan ja Eeva Henrikintyttären lapsi ja siten tällä äidinisänä rusthollari Henrikki Jaakonpoika
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/3.htm

[M.Sjostrom]

hyvinkin jännittävällä tavalla, 1740-luvulla Onkamaan Lahdenmiesten rusthollissa seikkailevat toisaalta renki Antti Yrjönpoika ja toisaalta leskivaimo Kirsti Antintytär (onko hän ratsumiehen leski, vai mitä siinä piperryksessä lukeekaan)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/3.htm

ja miten kummassa ilmaantuvatkaan Sivatin Melperiin v1746 viljelijäksi Antti Yrjönpoika ja tälle viim 1747 lähtien vaimoksi Kirsti Antintytär
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/113.htm
1746 kesällä tämä pariskunta tosin toki jo vihitään
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8739916

Tuo nimenomainen Kirsti Antintytär voisi olla esivanhempieni, rusthollari Antti Iisakinpojan ja tämän vaimon, rusthollinperijättären Kirsti Henrikintyttären lapsia.
Miksi muuten hän olisi Onkamaalla lahdenmiesten rusthollissa?

Kirsti Antintytär näyttäisi olevan sama joka kuolee v1777 ihan samalla tilalla kuin minne avioitunutkin, eli Sivatin Melperissä (joka tosin on tällä välin kerinnyt olla vekströmmi ja longa)
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8695133

Miehensä Antti Yrjönpojan kuolemaa en ole pystynyt löytämään.

Tämä Kirsti Antintytär saa näköjään viimeisen lapsensa vuoden 1754 keväällä
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8713870
jolloin voisi ajatella Kirstin olleen ehkä 46-vuotias

Mutta jos Kirsti Antintytär olisi Antti Iisakinpojan tytär, niin voisiko aviomiehensä Antti Yrjönpoika sitten olla sellaisen Johanna Iisakintyttären lapsi joka olisi Antti Iisakinpojan sisar?
Täysserkkujen avioon kaivattiin noina aikoina kunink.maj. lupa.

[M.Sjostrom]

tämä kiehtova henkilö voi olla, tai voi olla olematta, kaiken avain:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8692272
Piriitta Henrikintytär, Melbergin vanha vaimo, kuoli 1759 Sivatissa, Vilppuperin maatilalla

Kenenkäs Heikin tai Henrikin tytär hän oli?

Ja oliko hän juuri sen siltavouti Johannes Melperin leski?

Voi olla niin, että juuri hänen poikansa oli se juoppo Johannes Juhonpoika Melperi, joka näkyy asustelevan sekä Hiirossa että Vilpunmäessä, molemmat Sivatissa, ja jonka Korhonen kertoo (ilmeisesti käräjädokumenttien pohjalta) katsotun jonkin sellaisten asioiden kuin juoppouden ja huonon elämäntavan takia sopimattomaksi jatkamaan isäntänä :)

Mitäpä jos kaiken avaimena (ja onkamaalaisten viljelijöiden invaasioiden taustana) on Piriitta-lesken pyrkimykset järjestää työkykyinen viljelijä maille joihin tällä oli jokin oikeus niitä omistuksessaan pitäneen siltavoudin leskenä...

Jokin side tuolloin oli, joka toi Onkamaalta eri ihmisiä Sivattiin tiluksille, jotka olivat Piriitta-lesken vaikutuspiirissä
Mikä oli Piriitan oma side Onkamaahan?

[Bodniemi37]

Jaakko Yrjönpoika on vaimonsa Valpuri Matintyttären kanssa juuri tällä Hiirolla:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/111.htm
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8715975


Olisiko näistä merkinnöistä pääteltävissä, että meidän Jaakkomme kaima asui/työskenteli ensin Naakan tilalla (renkimieshän hän vihittäessä oli?) ja asettui sitten Hiiron tilalle sen jäätyä tyhjilleen 1754 Yrjön klaanin siirryttyä Virolahdelle?

23.8.1750 26.8.1750 Sifvartzby Naka Jacob Jöransson Walborg Mattsd:r Michael
21.2.1753 23.2.1753 Sifvartzby Naka Jacob Jöransson Walborg Mattsd:r Matthias
31.3.1755 2.4.1755 Sifvartzby Hiro Jacob Jöransson Walborg Mattsd:r Eric
18.4.1757 20.4.1757 Sifvartzby Hiro Jacob Jöransson Walborg Mattsd:r Jacob
16.7.1759 18.7.1759 Sifvartzby Hiro Jacob Jöransson Walborg Mattsd:r Jacob
1.11.1763 3.11.1763 Sifvertsby Hiro Jacob Jöranss: Walb: Mattsd:r Mårten

Terveisin,

Ritva J.

[Bodniemi37]

Mutta jos Kirsti Antintytär olisi Antti Iisakinpojan tytär, niin voisiko aviomiehensä Antti Yrjönpoika sitten olla sellaisen Johanna Iisakintyttären lapsi joka olisi Antti Iisakinpojan sisar?
Täysserkkujen avioon kaivattiin noina aikoina kunink.maj. lupa.

Antti Yrjönpoika näyttäisi pysytelleen jotenkin eriseuraisena, joten mielessänin on käväissyt, että hän ei kenties ollutkaan Johanna Iisakintyttären poika, vaikka tätä rippikirjassa äidiksi tituleerataankin. Jospa tuntemattomana pysyttelevä Yrjömme oli ollut naimisissa jo aiemminkin? Tällöin eivät Kirsti ja Antti olisi olleet täysserkuksia.

Terveisin,

Ritva J.

[M.Sjostrom]

Antti Yrjönpoika näyttäisi pysytelleen jotenkin eriseuraisena, joten mielessänin on käväissyt, että hän ei kenties ollutkaan Johanna Iisakintyttären poika, vaikka tätä rippikirjassa äidiksi tituleerataankin. Jospa tuntemattomana pysyttelevä Yrjömme oli ollut naimisissa jo aiemminkin? Tällöin eivät Kirsti ja Antti olisi olleet täysserkuksia.

Terveisin,

Ritva J.

itse asiassa, minusta olisi paljon kivempi jos sattuisi olemaan niin, että jossain päin arkistoja olisikin joku dokumenttimerkintä että vuonna 1745 tai 46, leski Kirsti Antintytär ja hänen serkkunsa antti Yrjönpoika, olisivat saaneet hallitukselta erivapauden mennä naimisiin...

[M.Sjostrom]

jos oletetaan että Melbergille nainut Piriitta Henrikintytär oli jommankumman tässä ketjussa esiintyvän Henrikin tytär (mikä on aika mielekäs oletus, sillä niin paljon siteitä näiden perheiden välillä todistettavasti oli)
niin vaihtoehdot ovat:

I Henrikki, josta ei vielä näköhavaintoa, hänellä lapsia:

1.1 Juho Heikinpoika (syntynyt varmaankin ennen 1700), meni nuoremmaksi vävyksi Onkamaalle Lahdenmiesten rustholliin, nai Eeva Henrikintyttären

1.2 mahdollinen poika: Kaarle Heikinpoika (syntynyt varmaankin ennen 1700), asettui rengiksi Onkamaalle Lahdenmiesten rustholliin (eli, tuloko veljensä perässä), nai sitten Mari Antintyttären, sitten hänestä tuli veerokirjoihin rusthollin isäntä, sitten v1753 yhdessä joidenkin kanssa osti kokonaisen Halfbjörnin

1.3 mahdollinen tytär: Piriitta Heikintytär, syntynyt noin 1684, nai siltavouti Johannes Melperin, jolla oli peräjälkeen omistuksessaan kaksikin Sivaton tilaa: ensin Vilpunmäki, sitten tämä Melperin tila

vaihtoehto:

II rusthollari Henrikki Jaakonpoika, Lahden isäntä Onkamaalla, kuoli jälkeen vuoden 1722, oli syntynyt ehkä 1650-luvulla
hänellä lapsia:

1.1 Kirsti Henrikintytär (n1680-k1749), nähtävästi pääperijätär, nai Antti Iisakinpojan, jonka toi rustholliin kotivävyksi
* heidän tyttärensä ehkä oli se Kirsti Antintytär, joka nai Antti Yrjönpojan, joka pääsi Sivatin Melperin viljelijäksi

1.2 Marketta Henrikintytär (n1682-jälkeen 1700-l puolivälin), nai Ihamaan Langille, Olavi Matinpojan vaimoksi, toi miehensä vävyksi-rengiksi Onkamaalle, mies hankki viljelykseensä 1725 lukien Hiiron maatilan Sivatista, pikkuvihan aikana vihulainen poltti rakennukset, tilaa tuli noin1748 lukien viljelemään (ehkä sukulaismies) Jaakko Yrjönpoika, jonka perhe siirtyi Alapihlajaan, sitten n1754 tilalle asettuivat uudet

1.3 mahdollinen tytär: Piriitta Henrikintytär (sn 1684, k 1759 Sivatti), meni naimisiin siltavouti Johannes Melperin kanssa, jolla oli peräjälkeen omistuksessaan kaksikin Sivatin tilaa: ensin Vilpunmäki, sitten tämä Melperin tila

1.4 Eeva Henrikintytär (synt n1699....k 1765), nai Juho Heikinpojan ja toi tämän kakkosvävyksi rustholliin
* heidän tyttärensä Anna Juhontytär nai Jaakko Yrjönpojan, joka pääsi Sivatin Hiiron asukiksi, ja sitten oli yksi joka osallistui Halfbjörnin ostoon

--------

Minulla on sellainen tunne että kontaktien kannalta pohdittuna, suurempi selitysvoima olisi sillä jos Piriitta Henrikintytär oli II vaihtoehdon mukainen, eli rusthollari Henrikki Jaakonpojan eräs tytär.

[Bodniemi37]

nakyykö missään henkikirjoissa Yrjänää (Johanna Iisakintyttären aviomiestä) ikinä Onkamaalla?


Onkos näitä Heikki Jaakonpojan veljiä mainittu aikaisempien keskustelujen yhteydessä? Digiarkistosta löytyy nimittäin Vehkalahden henkikirjoja myös seuraavilta hajavuosilta:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1411&pnum=243bid=1411&pnum=240 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1411&pnum=240) [Viipurin ja Savonlinnan lääni läänintili, 1675-1675],
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1421&pnum=128 [Viipurin ja Savonlinnan lääni läänintili, 1688-1688],
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1412&pnum=123 [Viipurin ja Savonlinnan lääni läänintili, 1690-1690 ],
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9303&pnum=355 [Viipurin ja Savonlinnan lääni läänintili, 1697-1697],

joista vuosien 1688, 1690 ja 1697 kirjoissa mainitaan Heikki Jaakonpoika selkeästi veljiensä Yrjön ja Matin kera (tutunoloisia etunimiä :)). Vuoden 1675 henkikirjan merkinnät ovat vaikeammin tulkittavissa, mutta olisiko Jaakko Heikinpojalla ollut myös Johan-niminen veli?

Käytettävissäni on lisäksi Matti J. Kankaanpään toimittama vuoden 1701 henkikirja, jossa veli Matti vielä mainitaan, mutta Yrjöä ei näy. Tässä henkikirjassa Heikillä(?) on myös M: Anders eli ilmeisesti Antti-niminen vävy?

Joudun kohta sulkemaan kompuutterini, mutta hyvällä onnella olen sen ääressä jälleen huomenna.

Terveisin,

Ritva J.

[kariniemela]

Hei, todettakoon ihan aluksi, että luen tätä foorumia satunnaisesti. Nytkin Liisa herätti minut sähköpostillaan. Sitten aiheeseen, joka todellakin on minua askarruttanut, mutta ei minulla ole juurikaan tällä hetkellä lisättävää teidän aikaansaannoksiinne. Toisin sanoen on ollut tarkoitus paneutua tähän asiaan eli Hiiron ja Lahden varhaisvaiheisiin, mutta asia on jäänyt odottamaan aikaa parempaa, mutta ehkä se aika on nyt tullut.

Aikoinaan jo ennen digikameroiden ja Hiskin aikaa vietin yhden syksyn Halfbjörnien seurassa ja löysin sen tosiasian, että Vehkalahdeltahan he olivat tulleet. Sitten vähän sen jälkeen ehkäpä Ritvan ansiosta sain käsiini Annikki Tompurin tuotteita, joista asia olisi selvinnyt helposti. En ole vielä lukenut tätä koko threadiä, joten en pysty kommentoimaan ja taitaa olla niin, että tuohon lukemiseenkin menee ainakin viikko, jos samalla yrittää katsella viitteet läpi. Sen verran voisin vielä mainita, että minulla oli kyllä aikoinaan ajatus, että Hiirot ja Lahdet olivat sukulaisia ja linkki tuohon sukulaisuuteen olisi Johanna Iisakintytär, mutta mitenkään todistamaan en tuota sukulaisuutta en pystynyt.

Olavi Matinpojalla oli ymmärtääkseni myös tytär Liisa, joka naitiin Virolahdelle Eerik Mikonpoika Klamin puolisoksi.

[Bodniemi37]

Olavi Matinpojalla oli ymmärtääkseni myös tytär Liisa, joka naitiin Virolahdelle Eerik Mikonpoika Klamin puolisoksi.

Hitaasti hyvä tulee tavattiin ennen vanhaan sanoa, Kari :). HisKistä katsottuna Eerikin puoliso oli Maria Ollintytär, mutta kyllä Ollilla rippikirjamerkinnöistä päätellen oli myös Liisa-niminen tytär.

Eerik Mikonpoika Klami puuttuu tietokannastani. Hän oli ilmeisesti Mikko Eerikinpoika Koukin poika? Kuka oli Mikon puoliso? Entäpä sitten Eerikin itsensä ensimmäinen vaimo, sillä hänhän oli leskimies avioituessaan Maria Ollintyttären kanssa.

Kiinnostukseni Klameja kohtaan virisi uudelleen huomatessani joitakin viikkoja sitten, että Luumäeltä Virolahdelle avioituneen isotätini Eevan lapset polveutuivat isänsä Santeri Kujalan puolelta myös Klami-suvun kantaisästä. Jo sitä ennen tiesin, että Hietaniemen hautausmaalla lepäävä Uuno Klami oli äitinsä puolelta myös esi-isäni Petteri Yrjönpojan jälkeläinen. Sukuohjelmistoni laskeskeli, että hän oli 5. serkkuni ja toista kautta äidinisäni Rietun (Fredrikin) 4. serkku.

Terveisin,

Ritva J.

[kariniemela]

Tottakai asia oli siis niin, että Maria oli tuo, joka naitiin Klamilaan.

[kariniemela]

Eerik Mikonpojan ensimmäinen puoliso oli Sofia Simontytär, joka kuoli 32 vuotiaana 1736. Hänellä ei ilmeisesti ollut lapsia. Eerikin toinen puoliso oli Riitta Markuntytär ja hänellä oli Eerikin kanssa kaksi lasta Eeva (1737-83), joka oli Henrik Henrikinpoika Talsin puoliso ja Eerik (1739), josta ei ole myöhempiä tietoja.

Eerikilllä ja Marialla oli kolme lasta Tahvo, Maria ja Juhana. Näyttäisi siltä, että tämä Klamien haara sammuu vähitellen ainakin Klameina.

Eerik Mikonpoika oli ensimmäisen vaimon vihkimerkinnässä mainittu sotilaaksi, mutta ilmeisesti kuitenkin paikkakuntalaisia, eli isä oli Mikko Sipinpoika. Anna Arvintytär oli mahdollisesti vasta Mikon toinen puoliso eikä Eerikin äiti.

[Bodniemi37]

Eerik Mikonpoika oli ensimmäisen vaimon vihkimerkinnässä mainittu sotilaaksi, mutta ilmeisesti kuitenkin paikkakuntalaisia, eli isä oli Mikko Sipinpoika. Anna Arvintytär oli mahdollisesti vasta Mikon toinen puoliso eikä Eerikin äiti.

Kiitos tiedoista, Kari! Klamien alkupolvissa minulla tuntuu olevan enemmänkin hämminkiä, sillä Mikko Sipinpoikakin puuttuu tietokannastamme. Mitenkäs hän polveutui Yrjö Heikinpoika Koukista? Vastauksella ei ole kiirettä.

Terveisin,

Ritva J.

[M.Sjostrom]

Halfbörnille sittemmin muuttaneen, Sivatin Hiiroa viljelleen Jaakko Yrjönpojan toinen avio (vuonna 1750) Mari Antintyttären kanssa, tapahtui sekin niin että hän nouti morsiamen, Marin, Onkamaalta: Mari antintytär asui silloin Onkamaan Tillilässä, Eerikki Niilonpoika Nopanen-vainaan jälkeläisten joukossa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/1.htm

Mari asui siellä Tillillä 1745-1749, mutta minulle on jäänyt epäselväksi, miksi hän sinne tuli ja mistä, sillä en näe ketään sopivaa Anttia jonka tytär hän siinä talossa olisi ollut.

[Bodniemi37]

Halfbörnille sittemmin muuttaneen, Sivatin Hiiroa viljelleen Jaakko Yrjönpojan toinen avio (vuonna 1750) Mari Antintyttären kanssa, tapahtui sekin niin että hän nouti morsiamen, Marin, Onkamaalta: Mari antintytär asui silloin Onkamaan Tillilässä, Eerikki Niilonpoika Nopanen-vainaan jälkeläisten joukossa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/1.htm

Mari asui siellä Tillillä 1745-1749, mutta minulle on jäänyt epäselväksi, miksi hän sinne tuli ja mistä, sillä en näe ketään sopivaa Anttia jonka tytär hän siinä talossa olisi ollut.

Maria Antintytär oli kuollessaan Virolahdella 73-vuotias eli hänestä noin 1723 syntyneenä ei ole lisätietoa löydettävissä käytettävissäni olevista henkikirjoista.

Luumäellä syntyneen Ruokolahden lukkarin Johan Merseliuksen puoliso Liisa Eliaantytär oli nähdäkseni Kannusjärven Nopasia. Avioparin tytär Agata meni naimisiin sahankirjurina ja krouvarina toimineen luumäkeläisen Petter Johan Argillanderin kanssa, joka oli myös Soréneiden, Nirkkojen, Beckmanien etc. jälkeläinen. Muita Vehkalahden Nopasia ei tietokannassamme sitten olekaan.

Terveisin,

Ritva J.

[M.Sjostrom]

....asui silloin Onkamaan Tillilässä, Eerikki Niilonpoika Nopanen-vainaan jälkeläisten ....

Korhosen tutkimusten mukaan, esi-isäni Eerikki Niilonpoika Nopanen tuli (hieman ennen isoavihaa) Onkamaan Tillilän isännäksi Virolahdelta, ei siis Vehkalahdelta.
En ole katsonut mihin Korhonen tämän tiedon pohjaa, mutta yleensä hänellä oli noissa jotain käräjillä esitettyä puhetta jnpp kun kyse oli tilan ottamisesta uuden viljelijän viljeltäväksi ja tämän pääsystä kruunun hyväksymäksi.

Onkamaahan sijaitsee niin, että yhteydet siihen Virolahden rannikkolle virtaavan joen laakson kyliin ovat mitä todennäköisimmät.
Sieltä luultavasti tuo Eerikkikin Tillille tuli.

[Bodniemi37]

Korhosen tutkimusten mukaan, esi-isäni Eerikki Niilonpoika Nopanen tuli (hieman ennen isoavihaa) Onkamaan Tillilän isännäksi Virolahdelta, ei siis Vehkalahdelta.
En ole katsonut mihin Korhonen tämän tiedon pohjaa, mutta yleensä hänellä oli noissa jotain käräjillä esitettyä puhetta jnpp kun kyse oli tilan ottamisesta uuden viljelijän viljeltäväksi ja tämän pääsystä kruunun hyväksymäksi.

Onkamaahan sijaitsee niin, että yhteydet siihen Virolahden rannikkolle virtaavan joen laakson kyliin ovat mitä todennäköisimmät.
Sieltä luultavasti tuo Eerikkikin Tillille tuli.

Oliko Eerikki Tompurin mukaan Virolahden Kurkelassa noin 1640 syntyneen Niilon Nopasen poikia?

Ehtisitko vielä katsoa, mittä kerrottavaa Korhosella on Onkamaan Lahden veljeksistä, vrt. aamuinen viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=56071&postcount=18.

Terveisin,

Ritva J.

[M.Sjostrom]

Oliko Eerikki Tompurin mukaan Virolahden Kurkelassa noin 1640 syntyneen Niilon Nopasen poikia?

Ehtisitko vielä katsoa, mittä kerrottavaa Korhosella on Onkamaan Lahden veljeksistä, vrt. aamuinen viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=56071&postcount=18.

Terveisin,

Ritva J.

2) Korhonen ei sano mitään Henrikki Jaakonpojan veljistä, ei ainakaan Lahdenmiesten maakirjatilan kohdalla. Henrikkikin itse tulee nimenä mainituksi vain ohimennen.

1) ei Eerikki Niilonpoika Nopasen vanhemmista taida olla eksplisiittistä mainintaa.
Sinänsä, hänen voi uskoa syntyneen mieluiten hieman ennen vuotta 1680. (ei ainakaan olennaisesti tuota vuotta myöhemmin.)
Lapsiahan tämä Eerikki itse sai ainakin 1710-luvun mittaan, jollei jonkun lapsen jo hieman aikaisemminkin.
Tähän nähden, ei ole suinkaan mahdotonta että hän olisi ollut noin vuonna 1640 syntyneen miehen (nuorempia) poikia.

Mitä tuosta Kurkelan Niiles Nopasesta ja tämän esipolvista tiedetään?

[Bodniemi37]

2)
Mitä tuosta Kurkelan Niiles Nopasesta ja tämän esipolvista tiedetään?

Niilon esipolvia minulla ei ole, eikä hänestä itsestäänkään muita lisämerkintöjä kuin että hänen isännimensä oli Pärttylinpoika. Hänellä ja esi-isälläni Petteri Yrjönpojalla on yhteisiä Kantola-nimisiä jälkeläisiä. Tietoni Niilosta ja hänen jälkeläistöstään ovat peräisin Kari Niemelältä ja Ismo Pyyppöseltä.

[Bodniemi37]

2) Korhonen ei sano mitään Henrikki Jaakonpojan veljistä, ei ainakaan Lahdenmiesten maakirjatilan kohdalla. Henrikkikin itse tulee nimenä mainituksi vain ohimennen.


Hm...Ja kuitenkin Heikki Jaakonpoika toimi isäntänä useita vuosikymmeniä: ilmeisesti jo 1675 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1411&pnum=243) (aamuinen linkki oli virheellinen ja johti Virolahden henkikirjaan) ja vielä 1722 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11566&pnum=306).

Tilaa viljeli Heikki Jaakonpojan jälkeen hänen vävynsä Antti Iisakinpoika, jonka puoliso oli Heikin vanhin tytär. Onko tilanne tulkittava siten, että Yrjö- ja Matti-veljillä ei ollut miespuolisia perillisiä. Tunne nolostuttavan heikosti näitä perimyskäytäntöjä.

Terveisin,

Ritva J.

[Bodniemi37]

Korhonen uskottelee Vehkalahden pitäjänhistoria kakkosessa, että Olavi eli Olli Matinpoika olisi tullut 1725 Sivattiin Ihamaalta (ei kai ångamaa nin kirjoitettu). Tämän voisi vinkkinä tarkistaa (eli löytyykö aiemmin sieltä, tai perheestä joka on ollut siellä), sillä Korhosen nuo tiedot ovat usein peräisin dokumentaatiosta jossa uusi veronmaksaja tai rentanmaksaja saa viljelyksen hallintaansa.
Olli oli korhsen mukaan Ihamaan Langin talosta, ja olisi ollut Uskien suurta sukua. Sukulinja kulkisi: Uskin Lauri Lassenpoika (Pyhällössä) - Uskin Simo Lassenpoika (Pyhällössä) - Kosken Olavi Simonpoika (Ihamaalla) - Langin Matias Ollinpoika (Ihamaalla) - Hiiron Olli Matinpoika (Sivatissa)


Vuosien 1712, 1722, 1724 henkikirjoista en ollut löytävinäni yhtään Olli Matinpoikaa Ihamaalta, mutta kylläkin samannimisen torpparinpojan vuodesta 1722 lähtien Sippolasta:

Vuoden 1712 hk:
Ihamaa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4404&pnum=266, s. 533
Matti Ollinpoika ja vaimo
poika Matti
-----------------------------
[Sippola, frelse, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4404&pnum=270, s. 542
1. T:ri (torppariksi tulkitsen tittelin T:e) Matti Yrjönpojan vaimo
2. Yhtiömies Matti Yrjönpoika ja vaimo]
---------------------------
Vuoden 1722 hk:
Ihamaa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11566&pnum=300, s. 572
Matti Matinpoika ja vaimo
---
Sippola, frelse, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11566&pnum=304, s. 581
T:e Matti Yrjönpojan vaimo
poika Olli Matinpoika ja vaimo
--------------------------------
Vuoden 1724 hk:
Ihamaa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7003&pnum=21, s. 1329
Matti Matinpoika ja vaimo
---
Sippola, frelse, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7003&pnum=27, s. 1341
T:e Olli Matinpoika ja vaimo

Terveisin,

Ritva J.

[M.Sjostrom]

Sippolan kaveri on luultavimmin ihan eri tyyppi, nimittäin Olavi Matinpojanhan piti 1722 henkikirjoituksessa löytyä Onkamaan Lahdenmniesen rusthollista, kuten myös samassa paikassa näköjään olisi 1724 henkikirjoituksessa.
Normaalisääntö on, että sama ei ole kahdessa paikassa.


Jos Olavi Matinpoikaa ei löydy (ainakaan itsenäisenä nimenä) v1712 henkikirjasta, mistään, silloin relevanteimmat vaihtoehdot (joiden efektiivinen vaikutus on suunnilleen sama) ovat:
a) kaveri oli 1712 vielä niin nuori, että ei veroa peritty - jolloin myöskin naimaton erittäin todennäköisesti, jo iänkin takia
b) kaveri oli naimaton perheensä luona tms, jolloin ei saanut itsenäistä merkintää henkikirjaan, vaan on jonkun perhekunnassa vain numeerisena sieluna

1712-21 välillähän henkikirjoja ei joko tehty tai ei säilynyt. Eli, tuo pitkä vuosikymmenen mittainen pimeä kausi on ollut se jolloin Olavi Matinpoika on joko riittävästi aikuistunut tai, ja joka tapauksessa, mennyt naimisiin.

1722 hän löytyy näköjään rusthollari Henrikki Jaakonpojan vävynä.

Kotitilalla (mikä se sitten olikaan) on siten nähtävästi ollut joku muu jatkaja (kuten esim Matias-veli) ja Olavi on laitettu sen tilanpidon avuksi jonka kanssa hän sillä välin oli naimiskauppaan mennyt.

Muutaman vuotta tuota appiukolla olemista sitten näköjään kesti, ja sitten olisi Olavi saanut haltuunsa Hiiron tilan Sivatista. Joka kohosi pitkäaikaisesta autiosta.
Olen rekonstruoinut, että Olavin vaimon sisar olisi ollut se Piriitta, joka miehensä, väitetysti asiantuntevan siltavoudin Johannes Melbergin kanssa, otti pian isonvihan jälkeen (v1722 käräjädok) haltuunsa Sivatin Vilpunmäen tilan, ja myöhemmin taas n.1726 sen autiotilan, josta muodostui Melperi-Vekströmmi-Lonka; osoittaen niissä autioiden omistukseenotoissa huomattavaa osaamista aution hankkimisessa pätevästi (ja ilmaiseksikohan...) kruunulta. Melberg oli sen ajan kiinteistönjalostaja.
Melberg olisi voinut hyvinkin olla se joka auttoi lankoakin 1725 hankinnassa.

Vouti Mellberg meni toki sitten kuolemaan viimeistään 1730-luvun alkuvaiheilla, ja juoppo poikansa ja perillisensä Johannes Juhonpoika sai sapiskaa 1737 käräjiltä, kun oli kehnojen elämäntapojensa takia laiminlyönyt jo jonkin aikaa kaikenmoista olennaista kuten veronmaksun.

Jotakin lähiliittolaisuutta on kuitenkin aistittavissa vielä 1740-luvun loppupuolellakin Olavin jälkeenjääneen perheen ja Mellbergin perheen välillä.... esim, kun jonkun rakennukset vihulainen oli polttanut, niin mihinkäs...


Tämä kaikki ei sinänsä sen enempää vahvista kuin kumoakaan Olavin sanottua alkuperää Ihamaalla. Sen osalta jäämme edelleen sen varaan mitä Korhonen toteaa, ja mikä (esim käräjädokumentaatioko?) hönellä on siitä näyttönä



Vuosien 1712, 1722, 1724 henkikirjoista en ollut löytävinäni yhtään Olli Matinpoikaa Ihamaalta, mutta kylläkin samannimisen torpparinpojan vuodesta 1722 lähtien Sippolasta:

Vuoden 1712 hk:
Ihamaa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4404&pnum=266, s. 533
Matti Ollinpoika ja vaimo
poika Matti
-----------------------------
[Sippola, frelse, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4404&pnum=270, s. 542
1. T:ri (torppariksi tulkitsen tittelin T:e) Matti Yrjönpojan vaimo
2. Yhtiömies Matti Yrjönpoika ja vaimo]
---------------------------
Vuoden 1722 hk:
Ihamaa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11566&pnum=300, s. 572
Matti Matinpoika ja vaimo
---
Sippola, frelse, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11566&pnum=304, s. 581
T:e Matti Yrjönpojan vaimo
poika Olli Matinpoika ja vaimo
--------------------------------
Vuoden 1724 hk:
Ihamaa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7003&pnum=21, s. 1329
Matti Matinpoika ja vaimo
---
Sippola, frelse, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7003&pnum=27, s. 1341
T:e Olli Matinpoika ja vaimo

Terveisin,

Ritva J.

[Bodniemi37]

Sippolan kaveri on luultavimmin ihan eri tyyppi, nimittäin Olavi Matinpojanhan piti 1722 henkikirjoituksessa löytyä Onkamaan Lahdenmniesen rusthollista, kuten myös samassa paikassa näköjään olisi 1724 henkikirjoituksessa.
Normaalisääntö on, että sama ei ole kahdessa paikassa.

Etsin tällä kertaa henkikirjoista oikeastaan vain Korhosen lanseeramaa, Ihamaalta kotoisin ollutta, Sivatin Hiiron isäntänä vuodesta 1725 lähtien toiminutta Olavi Matinpoikaa. Sinun mielestäsi nyt löytämäni Lahden rusthollin isännän Heikki Jaakonpojan vävyn Olli Matinpojan sippolalainen aikalaiskaima (onkohan jollain foorumilaisella hänestä lisätietoja?) ei ilmeisesti ole etsimämme mies, joten vaihtoehdot Hiiron vehkalahtelaisiksi isänniksi ovat varsin vähissä: pitäjän vuosien 1722 ja 1724 henkikirjoissa ei nähdäkseni näiden kahden lisäksi muita Olli Matinpoikia mainita. Niinpä Heikki Jaakonpojan vävy oli mitä ilmeisimmin Hiiron tuleva isäntä. Hän oli Ihamaalta kotoisin tai sitten ei:


Tämä kaikki ei sinänsä sen enempää vahvista kuin kumoakaan Olavin sanottua alkuperää Ihamaalla. Sen osalta jäämme edelleen sen varaan mitä Korhonen toteaa, ja mikä (esim käräjädokumentaatioko?) hönellä on siitä näyttönä

Taisin jo kerran aikaisemmin lausahtaa, että Korhosen opus pitää minunkin ottaa kolmannen kerran entistä tarkempaan syyniin. Ehkäpä joskus keväämmällä :).

Terveisin,

Ritva J.

[kariniemela]

Hei, olen nyt ns. nopeasti lukenut läpi tämän ketjun, mutta kun henkilöitä on enemmän kuin Karamazovin veljeksissä, en pystynyt kaikkea omaksumaan. Mainittu kirjakin minulta jäi aikoinaan kesken. Olen sittenkin jonkin verran tutkinut juttua, mutta lankoja (en nyt suorastaan tarkoita sisaren miehiä, mutta toisaalta niistäkin voi tässä olla kysymys) en ole pystynyt yhdistämään niin paljon kuin Ritva ja M.Sjöström.

Esivanhempiani ovat Kaisa Kaarlentytär Lahti (25.9.1737-21.1.1798) ja sitä kautta Kaisan vanhemmat Kaarle Henrikinpoika (1693-22.8.1757) ja Maria Antintytär Lahti (1705-21.4.1776) ja Marian vanhemmat Antti Iisakinpoika (1680-1743) ja Kristiina Henrikintytär Lahti (1682-7.5.1749) ja Kristiinan isä Henrik Jaakonpoika. Hiskistä löytymättömät syntymä- ja kuolinvuodet ovat omia arvauksiani/tulkintojani, joista voi olla eri mieltä.

Mutta tuo Iisak on minulta löytämättä, joka yhdistäisi "Hiiron" ja Lahden eli Sivatin ja Onkamaan suvut.

Tuohon M.Sjöströmin sanomaan autioiden viljelykseen saamisesta, että ei se välttämättä ollut niin vaikeaa. Kruunulla oli siinä vain yksi tavoite: saada tilasta verotulot. Viljelijä sai muutaman vuoden verovapauden, jona aikana tila piti saada kuntoon ja tuottavaksi. Toki yritettiin arvioida kuka siihen pystyisi, mutta luultavasti viljelijän ei tarvinnut panna rahaa likoon viljelyoikeutta hankkiakseen.

Eerik Niilonpoika Nopasen isä oli Niilo Pärttylinpoika. Äidin nimestä ei ole tietoa. Tämän pitemmälle minulla ei tätä haaraa ole. Tompurin mukaan Niilo oli Hurtta Kurkelasta ja hänen veljenpoikansa oli Yrjö Yrjönpoika, joka ryhtyi 1682 viljelemään Suur-Uskia Ravijärvellä. Niilolla oli siis veli Yrjö Pärttylinpoika.

Klameista vielä sen verran, että tämä mainitsemamme haara ei ole ainakaan suoraa sukua noille Koukilta tulleille.

Hyvää lauantai-iltaa! Kari

[Bodniemi37]

Hei, olen nyt ns. nopeasti lukenut läpi tämän ketjun, mutta kun henkilöitä on enemmän kuin Karamazovin veljeksissä, en pystynyt kaikkea omaksumaan. Mainittu kirjakin minulta jäi aikoinaan kesken. Olen sittenkin jonkin verran tutkinut juttua, mutta lankoja (en nyt suorastaan tarkoita sisaren miehiä, mutta toisaalta niistäkin voi tässä olla kysymys) en ole pystynyt yhdistämään niin paljon kuin Ritva ja M.Sjöström.

Esivanhempiani ovat Kaisa Kaarlentytär Lahti (25.9.1737-21.1.1798) ja sitä kautta Kaisan vanhemmat Kaarle Henrikinpoika (1693-22.8.1757) ja Maria Antintytär Lahti (1705-21.4.1776) ja Marian vanhemmat Antti Iisakinpoika (1680-1743) ja Kristiina Henrikintytär Lahti (1682-7.5.1749) ja Kristiinan isä Henrik Jaakonpoika. Hiskistä löytymättömät syntymä- ja kuolinvuodet ovat omia arvauksiani/tulkintojani, joista voi olla eri mieltä.

Mutta tuo Iisak on minulta löytämättä, joka yhdistäisi "Hiiron" ja Lahden eli Sivatin ja Onkamaan suvut.


Kiitos kommenteistasi, Kari! Edetäänkö asteittain? Yritin viestisi luettuani puhtaaksikirjoittaa Vehkalahden vuoden 1744-1755 rippikirjan tiedot Onkamaan Lahden rusthollin osalta. Seuraavana vuorossa - ehkä parin päivän kuluttua - on Sivatin Weckström eli Möllberg. Minunkin mielestäni Iisakki Antinpoika ja Johanna Iisakintytär olivat sisaruksia. Heidän vanhempansa ovat minultakin edelleen hukassa. Johannan varmana jälkeläisenä olen ilmeisesti tätäkin kautta etäserkkusi.
------------------------
Korjaukset, lisäykset, kommentit ja analyysit ovat tervetulleita; yliviivatut henkilöt ilmeisesti joko kuolivat tai muuttivat muualle:

Onkamaan Lahden rusthollin väki,
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/3.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/3.htm)

Ångama, Lachti Rusthåll
B:e Johan Andersson
h: Lisa Erichsd:r
Moor Chirstin Hind:sdr död - yliviivattu
Svåg Carl Hinderss: - yliviivattu
h: Maria Andersd:r - yliviivattu
Syst: Pig. Anna Andersd:r - yliviivattu
Syst: Enck: Chirstin And:sd:r - yliviivattu
S: Adam Carlsson - yliviivattu
Carin Carlsdot:r(?) - yliviivattu
dräng Anders Jöransson - yliviivattu
flicka? Anna ...d:r? - yliviivattu
---------?

Bolags M: Johan Hinderss:n
h: Eva Hindersd:r
Michel Johansson
h:o Lisa Jöransd:r
Matts Johansson
d:r Lisa Johansd:r
d:r Anna Johansd:r - yliviivattu
d:r Maria Johansd:r
d:r Helena Johansd:r (s. 6.1.1738/HisKi)
? moor? Marg. Jöransd:r - yliviivattu
flick? Anna Pettersd:r? yliviivattu
flick? Lisa Olofsd:r - yliviivattu
Enck: Beata? Isacksd:r - yliviivattu
d:r Eva Johansd:r
s: Matts Johansson
---------?
Puhackan tilan väki.......


Terveisin,

Ritva

[kariniemela]

Hei, Ritva on todella ihailtavasti selvittänyt sotkuisen tekstin. Ensimmäisen ruokakunnan toiseksi viimeinen Anna voisi olla Jörsdr ja hänen jälkeensä saattaisi lukea gåss mutta etunimi on niin sotkussa, että sitä en käy edes arvaamaan, patronyymin ensimmäinen kirjain näyttää e:ltä, mutta siitäkään ei juuri muuta saa selvää. No nämä eivät liene niitä olennaisia henkilöitä. Siellä alempana on sitten Beata Iisakintytär, joka voi taas olla olennaisempi. Minua jäi vaivaamaan mitä lukee siellä sivun oikeassa laidassa ehkäpä juuri tuon Flickan kohdalla: voisiko se olla Ryss hustru, vai mitä viisaammat sanovat? Jotakin tekstiä on myös ripilläkäyntipäivämäärien seassa.

Terveisin Kari

[Bodniemi37]

Hei, Ritva on todella ihailtavasti selvittänyt sotkuisen tekstin. Ensimmäisen ruokakunnan toiseksi viimeinen Anna voisi olla Jörsdr ja hänen jälkeensä saattaisi lukea gåss mutta etunimi on niin sotkussa, että sitä en käy edes arvaamaan, patronyymin ensimmäinen kirjain näyttää e:ltä, mutta siitäkään ei juuri muuta saa selvää. No nämä eivät liene niitä olennaisia henkilöitä. Siellä alempana on sitten Beata Iisakintytär, joka voi taas olla olennaisempi. Minua jäi vaivaamaan mitä lukee siellä sivun oikeassa laidassa ehkäpä juuri tuon Flickan kohdalla: voisiko se olla Ryss hustru, vai mitä viisaammat sanovat? Jotakin tekstiä on myös ripilläkäyntipäivämäärien seassa.


Kiitos, Kari, kommenteistasi! Viestiketjussa Kenen vaimo? (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=56928#post56928) keskustelimme Anna-tytön tittelistä: Ryss hustru se on Helenan ja minunkin mielestäni. Rippikirja-aukeaman oikean puolen merkinnöistä ymmärrän vain sanan sieltä, toisen täältä.

Seuraava etappimme on Weckström eli Mälberg/Mölberg, missä väkeä on huomattavasti vähemmän kuin Lahden rusthollissa. Osa jatkaa matkaansa Hiiroon. Anna Juhontytär (Lahden rusthollin puulaakimiehen perhekuntaa?) kuitenkin kuolee pian Hiiroon tultuaan: 27.6.1750 1.7.1750 Sifvartzby Hiro Bho: Anna Johansd:r 22.

Vehkalahden Sivatin Weckström/Mölberg/Mälberg,
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/113.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/113.htm)

B:de Anders Jöransson
H: Chrijstina Andersd:r
(Styf?)d:r Eva Josephsd:r
[HisKi/Kastetut 28.12.1740 30.12.1740 Paijerfvi Luoma Joseph Christophersson (kuollessaan isännän veli) Stina Andersd:r Eva - HisKi/vihityt/15.12.1762 Sifertsby Påhl Erichss: P: Eva Josephsd:r Sifertsby]
B:r Iacob Jöransson - yliviivattu
H: Anna Johansd:r - yliviivattu
[HisKi/vihityt/ 17.5.1749 Sifwartzby Jacob Jöransson P: Anna Johansd:r (kuului ilmeisesti puulaakimiehen perhekuntaan?) Ångama]
B:r Johan Jöransson - yliviivattu - naimaton
Gl.? mor Johanna Isacksd:r - yliviivattu
Johan Mälberg
H: Brita Hind:sd:r - yliviivattu
[HisKi/Haudatut 15.12.1759 17.12.1759 Sifvartzby Philpenb: Gl: (Möllbergs ho Brita Hindersd:r 75]
?mor Johanna Isacksd:r - yliviivattu
? Encka Lisa Jöransd:r? - yliviivattu
B:r Erich Jöransson - yliviivattu
Inh: Thomas Marckuss: - yliviivattu
H: Marg:ta Erichsd:r - yliviivattu
d:r Anna Thomasd:r - yliviivattu

Korjaukset, kommentit ja analyysit ovat taas erinomaisen tervetulleita.

Terveisin,

Ritva

[kariniemela]

Hei, kukaan muu ei näköjään halua kommentoida, joten laitan pari pientä. Tässä on välillä kyllä sellaista tekstiä tai pikemminkin sotkua, että olisi minulta jäänyt selvittämättä. Jos tietää, että Eeva Juhanantyttären alapuolella lukee Jacob Jöransson, niin kyllähän se sieltä löytyy, mutta... Johan Mällbergin vaimon perässä lukee Flyttadt till stan (?). Tarkoittaakohan se, että puolisot elivät erillään?

En ole vieläkään ehtinyt kovin syvällisesti paneutua asiaan. Pojanpojat vievät aikaa viikonloppuisin, mikä toki on pelkästään mieluista. Viikolla taas illat jäävät lyhyiksi, kun työ toistaiseksi häiritsee näitä harrastuksia.

Terveisin Kari

[Bodniemi37]

Hei, kukaan muu ei näköjään halua kommentoida, joten laitan pari pientä. Tässä on välillä kyllä sellaista tekstiä tai pikemminkin sotkua, että olisi minulta jäänyt selvittämättä. Jos tietää, että Eeva Juhanantyttären alapuolella lukee Jacob Jöransson, niin kyllähän se sieltä löytyy, mutta... Johan Mällbergin vaimon perässä lukee Flyttadt till stan (?). Tarkoittaakohan se, että puolisot elivät erillään?

En ole vieläkään ehtinyt kovin syvällisesti paneutua asiaan. Pojanpojat vievät aikaa viikonloppuisin, mikä toki on pelkästään mieluista. Viikolla taas illat jäävät lyhyiksi, kun työ toistaiseksi häiritsee näitä harrastuksia.



Kiitos kommenteistasi, Kari! Vielä ovat jäljellä Sivatin Hiiron asukkaat, joista suurin osa muutti Virolahdelle vuoden 1753 tietämillä. Sen jälkeen voimme varmaan jättää homman hautumaan siihen saakka, kunnes Liisa pääsee arkistoon joskus kevään korvalla :).

Terveisin,

Ritva

[Bodniemi37]

Pidemmittä puheitta:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/111.htm

Siwartsby
Hiro

(Merkkien *-----* väliin jäävän alueen yli on vedetty "henkselit".)

*Bonde Jacob Jöransson - tuli Hiiroon 1750, muutti perheineen ja veljineen Virolahdelle 1753
h: Maria Andersd:r
h: Anna Johansd:r - yliviivattu - pso 1:o, kuoli Hiirossa 1750
Enck: Marg: Hindersd:r - yliviivattu - missä kuoli?
dr: Lisa Ohlsd:r - yliviivattu - kuoliko Liisakin?
Mohr Johanna Isacksd:r
Enck: Lisa Samuelsd:r - yliviivattu - avioitui ilmeisesti uudelleen Pitkäkosken sahan työmiehen kanssa?
Bror Johan Jöranss.
Bror Erich Jörensson*
---------------------------------------
B:de Jacob Jöransson - asui aiemmin Sivatin Naakassa - oliko Jaakko Olli Matinpoika Hiiron sukulainen (isä Yrjö Matinpoika)
h: Walborg Mattsd:r
Far Jöran Mattsson
Inh: Hendrick? Johansson?, yliviivattu
h:? ? ?, - yliviivattu
dotter ? ? - yliviivattu
?gs? Enck. Brita Hindersd:r (Mölbergin leski?)
----------------------
Fhelpenberg?
B:de Johan Mölberg
h: Eva Andersd:r
d:r Maria Johansd:r
pig. Maria Eskelsd:r - yliviivattu
d:r Eva Johansd:r
Bolagsm: Hind: Mölberg - yliviivattu
h: Maria Michelsd:r - yliviivattu
SvärM: Maria Simonsd:r - yliviivattu
d:r Anna Johansd:r - yliviivattu
Pig: Anna Thomasd:r - yliviivattu
B:l:m: Sigfred Sigfreds:n
h: Lisa Thomasd::r
d:r Matts Jacobsson - yliviivattu
?:k Maria Andersd:r? - yliviivattu
Pig: Maria Thomasd:r
---------------------
Kujala
B:de Tomas Marcisson
h: Marg: Erichsd:r
d:r Anna Tomasd:r - yliviivattu
s: Marcus Thomasson

Terveisin,

Ritva

[Bodniemi37]

Kirjoitin viestiketjussa Maria Heikintytär Vehkalahdelta (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=54815&postcount=15): "Johanna Iisakintyttären puoliso oli Sivatin Hiirossa menehtynyt Yrjö Matinpoika." Pyörrän nyt puheeni, sillä löysin mielestäni äsken Yrjön Johanna-puolison tittelillä äiti varustettuna lapsineen ja muutamine sukulaisineen Sivatin Weckströmien tilalta, (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/113.htm), minne perhe näyttäisi asettuneen vuonna 1746.

Yrjöä ei vuosien 1744-1754 rippikirjassa mainita, joten hänen kuolemansa (missä?) on voinut johtaa siihen, että perhe ensin viljeli (vuokrasi?) Antti-pojan johdolla Weckströmien tilaa, mistä muutamat perheenjäsenet sitten siirtyivät Jaakko Yrjönpojan johdolla vuonna 1750 saman kylän Hiiroon ja lopulta Virolahden Alapihlajaan.


Myös Jaakko Yrjönpojan noin 1728 syntynyt veli Erkki muutti Virolahden Alapihlajan Halfbjörnin taloon. Hän avioitui 1.1.1757 Virolahden Länsikylästä kotoisin olleen Valpuri Gabrielintyttären kanssa. Länsikylän Kokkiin oli Vehkalahdelta jo 1.4.1750 avioitunut Maria Gabrielintytär. Hänen puolisonsa oli 12.4.1730 Valkealan Jokelassa syntynyt Gabriel Zachriksenpoika Tammelin. Virolahdella kuoli 29.12.1763 myös sisarusten äiti Anna Matintytär, perheen isä oli Gabriel Yrjönpoika (Pytty), renki ja itsellinen Vehkalahdelta, vrt. viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=54815&postcount=15.

SSHY:n digiarkistoon on skannattu Vehkalahden henkikirjoja muutamilta hajavuosilta. Vuoden 1724 hk:ssa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7003&pnum=20, [Nide 8774, s. 1327, mf LT957-958] mainitaan Hirvelän kylässä samaan talouteen (Kymenlaakson sukututkijoiden postituslistan viesteistä löytämieni vinkkien perusteella kyseessä on Longan talo) kuuluvina Mats Jöranson, Jöran Simonsons hustru, måg Gabriel Jöranson med h:, syster Anna.

Otaksun nyt, että (ilmeisesti) noin 1722 menehtyneen(?) Yrjö Simonpojan ja tämän nimeltä tuntemattoman puolison vävy Gabriel Yrjönpoika ja eräiden oikeudenkäyntien aikana Hirvelässä asuvaksi mainittu esi-isäni Gabriel Yrjönpoika ovat yksi ja sama persoona. Gabrielin Virolahdella 29.12.1763 menehtynyt vaimo Anna oli jonkun Matin tytär, joten uumoilen, että hän olikin Gabrielin pso 2:o(?).

Gabrielin Yrjönpoika mainitaan mielestäni vaimoineen jo vuoden 1722 henkikirjassa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11566&pnum=299, vaikkei sotkuisesti kirjatusta patronyymistä tahdokaan saada selvää. Jo vuoden 1712 henkikirjassa mainitaan Hirvelän Longan renkinä joku Gabriel ilman patronyymiä.

Gabriel Yrjönpojalla ja puoliso(i)llaan(?) oli siis Maria- ja Valpuri-nimiset tyttäret. Valpurin syntymäaika on löydettävissä Vehkalahden kastettujen luettelosta, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7148176 [Vehkalahden Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1737-1759 (I C:2), jakso 38, Hirvelä, kummit: (Seppä) Petter Erichsson, (Tuomas Antinpoika Kuritun vaimo) h:o Brita Mattsd:r, (Antti Jaakonpoika Kuritun vaimo) h:o Anna Thomasd:r]. Maria oli kuoliniästään päätellen syntynyt jo noin 1722(?). Tyttärien suuri ikäero vahvistaa mielestäni oletustani, että heillä oli eri äidit.

Kaikenlaiset kannanotot ja lisätiedot ovat taas tervetulleita.

Terveisin,

[Bodniemi37]

Otaksun nyt, että (ilmeisesti) noin 1722 menehtyneen(?) Yrjö Simonpojan ja tämän nimeltä tuntemattoman puolison vävy Gabriel Yrjönpoika ja eräiden oikeudenkäyntien aikana Hirvelässä asuvaksi mainittu esi-isäni Gabriel Yrjönpoika ovat yksi ja sama persoona. Gabrielin Virolahdella 29.12.1763 menehtynyt vaimo Anna oli jonkun Matin tytär, joten uumoilen, että hän olikin Gabrielin pso 2:o(?).


Joudun oikaisemaan ajatusvirheeni: ...noin 1722 menehtyneen(?) Simo Yrjönpojan... Vuoden 1722 henkikirjassa mainitaan hänen poikansa Yrjö Simonpoika ja vuoden 1724 henkikirjassa viimeksi mainitun vaimo.

Terveisin,

[Bodniemi37]

Mutta tuo Iisak on minulta löytämättä, joka yhdistäisi "Hiiron" ja Lahden eli Sivatin ja Onkamaan suvut.


Voisiko vuonna 1693 pidettyjen Pyhtään, Lapinjärven ja osan Kymiä syyskäräjien [KA, mf. ES 1816 (KO a:5, ent. tunnus ii:8), s. 142] pöytäkirjassa mainittu, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3778388 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3778388), Lapinjärven Lapinkylässä (Labby) asunut korpraali Antti Iisakinpoika olla Lahden ratsutilaa Vehkalahden Onkamaan kylässä isännöineen Heikki Jaakonpojan tuleva vävy?

Pyhtään/Lapinjärven vuosien 1675-1694 SAY:sta, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1124624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1124624), käy ilmi, että Lapinkylässä viljeli Martti Matinpojan (Mårten Mattson) veronmaksukyvytöntä tai autiota tilaa Iisakki Antinpoika, joka varusti rakuunan kapteeni B. Danielssonin (Halfbjörn;rj) komppaniaan. Iisakki menehtyi vuoden 1692 paikkeilla, sillä vuonna 1693 tilalla asuivat hänen leskensä Anna ja poikansa Martti ja heidän lisäkseen korpraalin vaimo Anna, joka vuosien 1693 ja 1694 kastettujen luetteloiden merkinnöistä päätellen oli jonkun Martin (Mårten) tytär ja tuomiopöytäkirjassa mainitun Antti Iisakinpojan puoliso sekä ilmeisesti identtinen samalla tilalla vuonna 1690 asuneen, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11710138 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11710138), sotilaan vaimon Annan kanssa. Antti Iisakinpojan ja Anna Martintyttären perheeseen syntyivät Lapinkylässä vuosina 1693 ja 1694 pojat Juho (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9852669 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9852669); kummit: Luutnantti Johan Gudsaeus, Pär Mattson, Henrik Arvidinpoika Kyckling, vaimo Anna Mattsintytär, vaimo Anna Mårtenintytär ja vaimo Valpuri Larsintytär) ja Kalle (Carl, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9852681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9852681); kummit: Kersantti Rooth, "Mons: Hof:" Westman, Gabriel Corporal, Caplanskan, vaimo Brita Henrikintytär (Hinders-), vaimo Anna Henrikintytär (Hinders-)).

Lapinkylän tila oli veronmaksukyvytön vuonna 1697, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1127899 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1127899), jolloin siellä vielä asuivat Iisakki Antinpojan leski, poikansa Martti ja tytär Maria ((leski kuoli ennen vuotta 1699?). Vuodesta 1695 lähtien korpraalin vaimoa Annaa lapsineen ei enää mainita tilalla.


Antti Iisakinpoika näyttää olleen Viipurin läänin jalkaväkirykmentin (Zachris Aminoffin rykmentti) kapteenin Jakob Gripenbergin komppanian korpraali. Rykmentin katselmusrullat eivät ymmärtääkseni ole säilyneet 1690-luvun osalta. Vuoden 1700 rullassa Antti Iisakinpoika mainitaan Gripenbergin komppanian kuudentena korpraalina. Vuosien 1701 ja 1702 katselmusrullista en häntä enää löytänyt. Vuonna 1702 hänen tilallaan on Isak Abrahamsson. Liekö sukulainen, sillä Iisakki Antinpojalla oli Abraham-niminen veli (SAY): Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1700/4 (1700), bildid: A0054463_00379, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054463_00379 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054463_00379), Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1702/2 (1702), bildid: A0054517_00330, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054517_00330 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054517_00330).


Lahden ratsutilan isännän Heikki Jaakonpojan Antti-niminen vävy mainitaan Viipurin ja Savonlinnan läänin henkikirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1700, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10547855 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10547855), ja viimeisen kerran 1706, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11863051 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11863051). Uudenkaupungin rauhan solmimisen jälkeen laaditusta vuoden 1722 henkikirjasta käy ilmi Antin patronyymi, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11566&pnum=306 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11566&pnum=306). Hän oli jonkun Iisakin poika. Jo vuoden 1726 henkikirjan mukaan Antti oli vanha ja raihnas, eikä hänen tarvinnut enää maksaa henkirahaa (yliviivaus), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12019270 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12019270). Henkikirjamerkintöjen ja vaikkapa Virolahden Alapihlajan Halfbjörnissä 21.4.1776 menehtyneen Maria-tyttären kuoliniän (71 v) perusteella olen päätellyt, että Onkamaan ratsutilan isännän vävy on ainakin ikänsä puolesta voinut olla identtinen jalkaväen sotilaasta (1690) ainakin jo 1693 korpraaliksi ylenneen ja vielä vuonna 1700 aktiivipalveluksessa olleen Antti Iisakinpojan kanssa. Antti haudattiin Vehkalahdella vasta 12.9.1743 (HisKi/”Begr: i skogen”, kuolinsyy: ”Ihiälsl: af Ryssen"). Kuoliniäksi merkitty 63 v on vuoden 1726 henkikirjamerkinnöistä päätellen aivan liian alhainen.

Antti Iisakinpojan oletetusta ensimmäisestä puolisosta ja muista perheenjäsenistä minulla ei ole vuoden 1694 jälkeiseltä ajalta minkäänlaisia havaintoja. He ovat voineet menehtyä nälkään ja tauteihin suurten kuolonvuosien aikana 1695-1697.


Esiäitiäni Johanna Iisakintytärtä pidän edelleen Onkamaalla asuneen Antti Iisakinpojan erittäin todennäköisenä, vaikkakin veljeään aika tavalla nuorempana sisarena. Useat hänen lapsistaan näyttävät syntyneen vasta 1720-luvulla, joten hänen arvioitu(?) kuolinikänsä 90 v (hän menehtyi Virolahden Alapihlajassa 9.2.1775) vaikuttaa liian korkealta.

Johannasta en ole löytänyt asiakirjatietoa vuotta 1746 edeltävältä ajalta. Hän asui tuolloin äidiksi tituloituna Antti Yrjönpojan luona Vehkalahden Sivatissa (Weckström), Vehkalahden rk/1744-1764, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7679603 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7679603), jakso 78. Jostain syystä Johanna mainitaan samassa rippikirjassa äiti-tittelillä varustettuna toisenkin kerran Juho Möllbergin ja tämän puolison Pirita Heikintyttären alapuolella. Pirita oli ymmärtääkseni Antti Iisakinpojan puolison Kirsti Heikintyttären (Lahti) sisar. Johannan nimen alapuolelle on merkitty "Flick:" Liisa Yrjöntytär ja ilmeisesti Johannan nuorin poika Erkki (Kujalan-sukuhaaran kantaisä ja esi-isäni). Myös Johannan pojat Jaakko ja Juho asuivat Antti Yrjönpojan taloudessa.

Sekä Johanna Iisakintytär että Jaakko, Juho ja Erkki Yrjönpojat muuttivat 1750 Sivatin Hiiroon. Siellä mainitaan heidän lisäkseen Olli Heikinpoika Hiirosen (alk. Lanki?) leski Marketta Heikintytär (Lahti) ja hänen miniänsä, Antti Ollinpojan leski Liisa Samuelintytär, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7679602 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7679602), jakso 77.

Vuodesta 1753 lähtien Jaakko Yrjönpoika mainitaan Virolahden Alapihlajan hovin yhtiömiehenä (tilan isäntä oli samana vuonna Onkamaalta muuttanut Antti Iisakinpojan vävy Kalle Heikinpoika, joka menehtyi jo 22.8.1757). Jaakon mukana olivat Virolahdelle muuttaneet hänen äitinsä Johanna ja veljensä Juho ja Erkki. Rippikirjassa mainitaan toisena yhtiömiehenä Vehkalahden Sivatin Liikkasesta muuttanut Matti Kallenpoika, jolla oli Paavo-niminen veli, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6427922 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6427922), jakso 61.

Johanna Iisakintyttären Yrjö-puolisoa en ole edelleenkään onnistunut aikalaisasiakirjoista jäljittämään.
----------------------
Verkosta löydettyä: https://www.geni.com/projects/Lapptr%25C3%25A4sk-f%25C3%25B6re-1732-Lapinj%25C3%25A4rvi-ennen-1732/13568 (https://www.geni.com/projects/Lapptr%25C3%25A4sk-f%25C3%25B6re-1732-Lapinj%25C3%25A4rvi-ennen-1732/13568):



Lappträsk före 1732 - Lapinjärvi ennen 1732

LABBY

"Mårten Mattsson el. Isak Andersson"
Asutuksen yleisluettelot > Pyhtää 1655-1674 s. 147 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1118996)
Asutuksen yleisluettelot > Pyhtää 1675-1694 s.153 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1124624)
Asutuksen yleisluettelot > Pyhtää 1695-1712 s.158 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1127899)

Ödhe från 1660-talet
Upptaget av dragonIsak Andersson och Abraham Andersson 1676

Son Mårten Isaksson f. före 1677, Maria Isaksdotter f. före 1681
Pånytt Ödhe 1697
------------------------------------
Kaikenlaiset kommentit, lisätiedot ja -havainnot ovat tervetulleita.

Terveisin,

[ttulkki]

Luin eilisiltana Heraldica Fennica -teosta ja siinä oli sattumoisin itselleni ihan uusi viittaus Onkamaan Lahden sukuun:


"Keisarillisessa apteekissa Pietarissa palvelleen Alexander Wikmanin suku oli haminalaista kauppiassukua, joka avioliiton sitein liittyy moneen 1700-luvun pappissukuun. Alexanderin vanhemmat olivat kauppias Tobias Wikman (1767-1845) ja Elisabeth Juliana Boisman (Böisman) (1784-1843). Edellisen vanhemmat olivat kauppias Martin Wikman (k. 1792) ja Catharina Charlotta Gudseus (k. 1781) --- Martin Wikman kuului nähtävästi siihen Wikman-sukuun, joka polveutuu Vehkalahden Onkamaan kylän Lahden talosta. Wikmanien kauppahuone toimi kahden sukupolven ajan Haminassa."
(Nils Berndtson: "Sukututkimuksesta ja sukuvaakunoista." Heraldica Fennica. Weilin+Göös 1978, s. 111)

Minulla ei ole vielä ollut tilaisuutta etsiä sellaista valmista sukututkimusta Wikman-suvusta, jollaisia ilmeisesti on tämän kirjoituksen sukutietojen taustalla.


Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa on lisäksi tällainen Risto Helavaaran kokoama julkaisu Annikki Tompurin sukututkimusaineistosta, jossa Lahden suvun sukulinja pystytään ulottamaan Matti Lahdenmiestäkin kauemmas, aina vuoteen 1544 asti:

Annikki Tompuri: "Onkamaan Lahden tilan vaiheita" [1995]. Lahden ja Hytin sukujen vaiheita vuodesta n. 1693 alkaen. Risto Helavaara 2002

[Bodniemi37]

Luin eilisiltana Heraldica Fennica -teosta ja siinä oli sattumoisin itselleni ihan uusi viittaus Onkamaan Lahden sukuun:


"Keisarillisessa apteekissa Pietarissa palvelleen Alexander Wikmanin suku oli haminalaista kauppiassukua, joka avioliiton sitein liittyy moneen 1700-luvun pappissukuun. Alexanderin vanhemmat olivat kauppias Tobias Wikman (1767-1845) ja Elisabeth Juliana Boisman (Böisman) (1784-1843). Edellisen vanhemmat olivat kauppias Martin Wikman (k. 1792) ja Catharina Charlotta Gudseus (k. 1781) --- Martin Wikman kuului nähtävästi siihen Wikman-sukuun, joka polveutuu Vehkalahden Onkamaan kylän Lahden talosta. Wikmanien kauppahuone toimi kahden sukupolven ajan Haminassa."
(Nils Berndtson: "Sukututkimuksesta ja sukuvaakunoista." Heraldica Fennica. Weilin+Göös 1978, s. 111)

Minulla ei ole vielä ollut tilaisuutta etsiä sellaista valmista sukututkimusta Wikman-suvusta, jollaisia ilmeisesti on tämän kirjoituksen sukutietojen taustalla.


Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa on lisäksi tällainen Risto Helavaaran kokoama julkaisu Annikki Tompurin sukututkimusaineistosta, jossa Lahden suvun sukulinja pystytään ulottamaan Matti Lahdenmiestäkin kauemmas, aina vuoteen 1544 asti:

Annikki Tompuri: "Onkamaan Lahden tilan vaiheita" [1995]. Lahden ja Hytin sukujen vaiheita vuodesta n. 1693 alkaen. Risto Helavaara 2002

Kiitos kommenteistasi ja kirjavinkistä!

Joudun aluksi korjaamaan viimeisimmän viestini ajatusvirheen. Kirjoitin: Antti Iisakinpojan oletetusta ensimmäisestä puolisosta ja muista perheenjäsenistä minulla ei ole vuoden 1694 jälkeiseltä ajalta minkäänlaisia havaintoja. Korjaus: vuoden 1697 jälkeiseltä ajalta.

Kauppias Mårten Wikman (Wijkman) mainitaan ainakin seuraavissa teoksissa: Arto Sahrakorpi, Samuel Jakob Schéle 1763-1833, Kangasniemi - Juva - Sulkava (Helsinki 2003), s. 93; Sigurd Nordenstreng ja Aimo Halila, Haminan historia II (Mikkeli 1975), s. 52, 73; Georg Luther, Boisman. Släktbok. Ny följd IV:1-2, p. 75, T79.

Hänen esipolvistaan en näemmä ole löytänyt minkäänlaista tietoa. Korhonen mainitsee Vehkalahden historiassaan (s. 361) vain lukkari Samuel Vijkmanin, joka omisti Mäntlahden Ristolan 1750-luvun lopulta lähtien. Hän oli lukkari Antti Wijkmanin poika, äiti oli Valpuri Talsi.

Kauppias Mårten Wikman syntyi noin 1710 ja hän näyttää olleen aviossa (ainakin) kolme kertaa. Oletettavasti ensimmäinen puoliso, joka nähdäkseni mainitaan Vehkalahden ensimmäisessä rippikirjassakin, kuului Forsell-sukuun (Henrik Jordaninpojalla oli noin 1723 syntynyt Hedvig-niminen pojantytär). Hän kuoli 1749 (HisKi, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7148353):
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/7actfh?fi+0607+haudatut+2280)22.7.1749 23.7.1749 Staden Hand: (Wijkm:s ho:) Hedevig Forsell 29

Wijkmanin 2. puoliso oli 1751 vihitty Anna Antonia Scheele, joka kuoli samana vuonna ilmeisesti ensimmäisen lapsensa syntyessä:

HisKi/Vehkalahti/vihityt
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/7actfh?fi+0607+vihityt+378) 24.1.1751 Staden Hand: Mårten Wijkman J: Anna Anthonia Schele Staden
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/7actfh?fi+0607+vihityt+504) 5.10.1753 Staden Hand: Mårten Wijkman J: Cath: Charl: Gudsea Pasoratel

Vehkalahden ensimmäisessä rippikirjassa mainitaan Hedvig (Elisabet?) Forsellin alapuolella Wijkmanin Henrik Johan -niminen poika, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7679702.

Terveisin,

[ttulkki]

Silmäilin tässä eilen läpi tuomiokirjakortiston osaston "Perhe ja perintösuhteet", ja löysin useita viittauksia Onkamaan kylään. Tiedä vaikka näistä löytyisi jotain lisäselvyyttä Lahden sukulaisuussuhteisiin:


Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Perinnönjako 1654-1700 (29.16.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29557402

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29557584

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29557590


Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Yhtiömies (29.26.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29553775
-lahjoitusmaatalonpoika Onkamaalta yhtiömieheksi Virolahden Sydänkylään (Kallfierdh)


Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Myötäjäiset (29.11.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29559485

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29559520


Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Perheenjäsenten suhteet, sosiaaliselta kannalta kiintoisat jutut (29.14.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29559759


Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Suurperhe (29.17.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29553424



Ja vielä yksittäinen viittaus Sivatin kylään, joskin varhaisemmalta ajalta:

Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Sotalaitos > Knaappi (36.3.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29511429

[Bodniemi37]

Silmäilin tässä eilen läpi tuomiokirjakortiston osaston "Perhe ja perintösuhteet", ja löysin useita viittauksia Onkamaan kylään. Tiedä vaikka näistä löytyisi jotain lisäselvyyttä Lahden sukulaisuussuhteisiin:


Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Perinnönjako 1654-1700 (29.16.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29557402

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29557584

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29557590


Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Yhtiömies (29.26.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29553775
-lahjoitusmaatalonpoika Onkamaalta yhtiömieheksi Virolahden Sydänkylään (Kallfierdh)


Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Myötäjäiset (29.11.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29559485

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29559520


Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Perheenjäsenten suhteet, sosiaaliselta kannalta kiintoisat jutut (29.14.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29559759


Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Suurperhe (29.17.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29553424



Ja vielä yksittäinen viittaus Sivatin kylään, joskin varhaisemmalta ajalta:

Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Sotalaitos > Knaappi (36.3.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29511429

Kiitos tuomiokirjakortistovinkeistä! Muutamien käräjäjuttujen pöytäkirjoissa mainitaan esisukulaisiani Vehkalahden Hirvelästä, Liikkalasta ja Onkamaalta (vrt. oheinen tiedosto).

Terveisin,

Ritva Jurvanen

[ttulkki]

Yritin etsiä tuomiokirjakortistosta korpraali Antti Iisakinpoikaa, mutta löysin lähinnä vain tallaisia nimettömiä korpraaleja:


Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Sotalaitos > Aliupseeri (36.1.)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29511959

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29511976

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29512024

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29512034

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29512035

ent. korpraali, rusthollari:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29512049

ent. korpraali:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29512118

[Bodniemi37]

Yritin etsiä tuomiokirjakortistosta korpraali Antti Iisakinpoikaa, mutta löysin lähinnä vain tallaisia nimettömiä korpraaleja:


Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Sotalaitos > Aliupseeri (36.1.)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29511959

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29511976

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29512024

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29512034

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29512035

ent. korpraali, rusthollari:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29512049

ent. korpraali:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29512118

Korpraali Antti Iisakinpoika Lapinjärven Lapinkylästä (Labby) mainitaan tuomiokirjoissa ilmeisesti yhden ainoan kerran, KA, mf. ES 1816 (KO a:5, ent. tunnus ii:8), Pyhtään, Lapinjärven ja osan Kymiä syyskäräjät 15.-16.11.1693, s. 142, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3778388, korpraali Antti Iisakinpoika, Lapinjärvi, Lapinkylä (Labby).

Hänen ilmeinen isänsä Iisakki Antinpoika oli ottanut viljelykseen aution samasta kylästä 1676 ja oli sitoutunut varustamaan rakuunan everstiluutnantti Gustaf Creutzin rakuunaeskadroonaan (SAY) (oliko itsekin rakuuna?):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12861959 (Lapinjärven hk/1676), Uudet rakuunat, Labby, Iisakki Antinpoika ja vaimo, rakuuna Aabraham Antinpoika (veli?) ja vaimo;

Everstiluutnantti Gustaf Creutzin Viipurin läänin rakuunaeskadroona ja everstiluutnantin oma komppania, Lapinjärvi, Labby, Isak Andersson, rakuunapalvelusta suoritti veli Abraham Andersson, lähde SVAR: Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1675/4 (1675), bildid: A0053915_00505, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053915_00506

Terveisin,

[Bodniemi37]

Voisiko vuonna 1693 pidettyjen Pyhtään, Lapinjärven ja osan Kymiä syyskäräjien [KA, mf. ES 1816 (KO a:5, ent. tunnus ii:8), s. 142] pöytäkirjassa mainittu, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3778388 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3778388), Lapinjärven Lapinkylässä (Labby) asunut korpraali Antti Iisakinpoika olla Lahden ratsutilaa Vehkalahden Onkamaan kylässä isännöineen Heikki Jaakonpojan tuleva vävy? ....

Lahden ratsutilan isännän Heikki Jaakonpojan Antti-niminen vävy mainitaan Viipurin ja Savonlinnan läänin henkikirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1700, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10547855 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10547855), ja viimeisen kerran 1706, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11863051 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11863051). Uudenkaupungin rauhan solmimisen jälkeen laaditusta vuoden 1722 henkikirjasta käy ilmi Antin patronyymi, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11566&pnum=306 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11566&pnum=306). Hän oli jonkun Iisakin poika. Jo vuoden 1726 henkikirjan mukaan Antti oli vanha ja raihnas, eikä hänen tarvinnut enää maksaa henkirahaa (yliviivaus), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12019270 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12019270). Henkikirjamerkintöjen ja vaikkapa Virolahden Alapihlajan Halfbjörnissä 21.4.1776 menehtyneen Maria-tyttären kuoliniän (71 v) perusteella olen päätellyt, että Onkamaan ratsutilan isännän vävy on ainakin ikänsä puolesta voinut olla identtinen jalkaväen sotilaasta (1690) ainakin jo 1693 korpraaliksi ylenneen ja vielä vuonna 1700 aktiivipalveluksessa olleen Antti Iisakinpojan kanssa. Antti haudattiin Vehkalahdella vasta 12.9.1743 (HisKi/”Begr: i skogen”, kuolinsyy: ”Ihiälsl: af Ryssen"). Kuoliniäksi merkitty 63 v on vuoden 1726 henkikirjamerkinnöistä päätellen aivan liian alhainen.


MAP-kirkko on aikoinaan mikrofilmannut myös Vanhan Suomen tuomiokirja-aineistot. Mikrofilmit on nyttemmin digitoitu saman kirkon toimesta - oman tutkimuksemme kannalta ilahduttavasti myös Vehkalahden (ja Sippolan) perukirjoja sisältävien filmien osalta (vuodet 1742-97, vrt. Kansallisarkiston Vakka-tietokanta: Vanhan-Suomen tuomioistuimet -> Arkistonmuodostaja: Kymin tuomiokunta -> Arkisto: Kymin tuomiokunnan arkisto -> Sarja: Kymin tuomiokunnan muut asiakirjat -> Arkistoyksikkö: 176 Vehkalahden pitäjän perunkirjoitukset).

Vehkalahden Onkamaalla sijainneen Lahden rusthollin 12.9.1743 haudatun vävyn ja lyhytaikaisen isännän (1723-1726) Antti Iisakinpojan ja hänen 7.5.1749 menehtyneen puolisonsa Kirsti Heikintyttären jälkeen laadittu perukirja löytyy täältä https://familysearch.org/ark:/61903/3:1:3Q9M-C9Y8-KHMC-R?i=172, kuva 173.

Perukirjasta käy ilmi, että avioparilla oli Juho-niminen (Johan) poika, kesällä 1754 naimattomana kuollut Anna-tytär sekä tyttäret Maria ja Kirsti. Ensiksi mainitun puoliso oli Kalle Heikinpoika Lahti, Kirstin puoliso oli sivattilainen maanviljelijä Antti Yrjönpoika (joka oli työskennellyt myös Lahden rusthollin renkinä?). Antin isä oli sukutaustaltaan tuntematon Yrjö ja äiti Johanna Iisakintytär.

Johanna Iisakintytärtä olen aiemmin pitänyt Antti Iisakinpojan mahdollisena sisarena. Tällöin olisi Kirsti Antintyttären ja Antti Yrjönpojan kohdalla ollut kyse serkusten välisestä avioliitosta, jollaisen solmimiseen ainakin 1770-luvulla tarvittiin oikeuskollegion lupa. Antti Yrjönpoika ja Kirsti Antintytär solmivat avioliiton Vehkalahdella 1746, mutta tällaista lupa-anomusta ei heidän osaltaan Oikeuskollegion arkistosta löydy (KA, Astia-verkkopalvelu).

Terveisin,

[kariniemela]

Hei, ihan hyvä löytö tämä perukirja. Se vahvistaa joitakin olettamia. Toisaalta ihmetyttää, että Antin sanotaan kuolleen 1742, kun hautaus on tapahtunut vasta 12.9.1743. Samoin, jos Anna on kuollut 1754, sen pitäisi löytyä haudattujen luettelosta, joka vaikuttaa suhteellisen hyvin pidetyltä. Myöskään rippikirjassa ei Annaa ole mainittu kuolleeksi ja ripilläkäyntimerkinnät loppuvat 1751. Voi tietysti olla, että Anna on piikana jossakin muualla.

[Bodniemi37]

Esi-isäni veli Jaakko Yrjönpoika mainitaan Virolahden rippikirjassa vuodesta 1753 lähtien Alapihlajan hovin yhtiömiehenä (tilan isäntä oli samana vuonna Onkamaalta muuttanut Antti Iisakinpojan vävy Kalle Heikinpoika, joka menehtyi jo 22.8.1757). Jaakon mukana olivat Virolahdelle muuttaneet hänen äitinsä Johanna ja veljensä Juho ja Erkki, vrt. aiempi viestini tässä ketjussa, http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=277883&postcount=43. Rippikirjassa mainitaan toisena yhtiömiehenä Vehkalahden Sivatin Liikkasesta muuttanut Matti Kallenpoika, jolla oli Paavo-niminen veli, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6427922 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6427922), jakso 61.

Tietoni kolmen vehkalahtelaisen talonpojan tilanostosta ovat alun pitäen peräisin Annikki Tompurin monisteesta Alapihlajan aatelisista ja muistakin kylän asukkaista (Helsinki 1983), vrt. aiemmat viestini toisissa ketjuissa
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=36643&postcount=93 (21.3.2009),
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=50342&postcount=172 (21.10.2009) ja
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=56925&postcount=10 (12.1.2010).

Tompurin mukaan (s. 11) "Jaakolle ja Matille heräsi kuitenkin epäilyksiä omasta asemastaan, varsinkin kun maaherralta tulleeseen immissiokirjeesen (sijoituskirja, joka laaditaan, kun kruununtilalle otetaan uusia asukkaita) 15.2.1755 oli tilan omistajaksi merkitty vain Kalle Heikinpoika. Asia oli esillä Virolahden käräjillä 1757. Kalle Heikinpoika selitti tällöin oikeudelle, että tämä kaikki johtuu vain ja yksinomaan siitä, että juuri hän teki majuri Stuartin kanssa kaupan ja siitä johtuen kauppakirjaan tuli vain hänen nimensä ja kauppakirjasta nimi siirtyi automaattisesti Immissiokirjeeseenkin. Jaakko Yrjönpoika ja Matti Kallenpoika omistavat taatusti tilasta kumpikin yhden kolmanneksen ja ovat siis täysin samanarvoisia omistajia hänen itsensä kanssa."

Alkuperäinen käräjäpöytäkirja [KA(/FamilySearch), mf. ES 2750 (tunnus 13), Vanhan Suomen tuomioistuimet, Kymen tuomiokunnan pöytäkirjat, 13 Pyhtään, Vehkalahden ja Virolahden käräjäkunta, Virolahden talvikäräjät 14.-17.1.1757, s. 256 (f. 70v)] löytyy täältä, https://familysearch.org/ark:/61903/3:1:3Q9M-C9YN-C7RV-3?i=503&cat=327709t=327709, kuva 504.

Jaakon Yrjö-isää (pso Johanna Iisakintytär) en ole onnistunut aikalaisasiakirjoista jäljittämään.

Terveisin,

[ttulkki]

Löysin Juho Yrjönpoika Halfbjörnin perukirjan, joka on päivätty 7.1.1778:
https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3Q9M-C9Y8-V478-4?i=385&cat=327709

Hän kuoli naimattomana, joten perijöinä luetellaan hänen sisaruksensa: 1) veli, itsellinen Antti Yrjönpoika Sivatista, 2) Jaakko Halfbjörn, 3) Eerikki Halfbjörn, molemmat Alapihlajan kylästä Virolahdelta 4) sisar Liisa, naimisissa isäntä Mikko Juhonpoika Lahden kanssa Onkamaalta.

[Bodniemi37]

Löysin Juho Yrjönpoika Halfbjörnin perukirjan, joka on päivätty 7.1.1778:
https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3Q9M-C9Y8-V478-4?i=385&cat=327709

Hän kuoli naimattomana, joten perijöinä luetellaan hänen sisaruksensa: 1) veli, itsellinen Antti Yrjönpoika Sivatista, 2) Jaakko Halfbjörn, 3) Eerikki Halfbjörn, molemmat Alapihlajan kylästä Virolahdelta 4) sisar Liisa, naimisissa isäntä Mikko Juhonpoika Lahden kanssa Onkamaalta.

Sydämelliset kiitokseni! Perukirja vahvistaa omat tutkimustulokseni oikeiksi myös Vehkalahdelle jääneiden sisarusten osalta. Polveudun itse sisarussarjan nuorimmaisesta eli Eerikistä. Alla hänen poikansa pojantyttären Stiinan (Kristiina) esivanhempainpolku. Stiina oli äidinisäni isän äiti:

I
Yrjö Antinpoika(?) ("Hiiro"?), Vehkalahtelainen talollinen?, s. noin 1678?, k. ?
Pso Johanna Iisakintytär, s. noin 1685 (kuolinikä 90 v), k. 9.2.1775 Virolahti, Halfbjörn

II
Erkki Yrjönpoika, s. noin 1729 (kuolinikä 78 v), k. 24.2.1807 Virolahti, Alapihlaja, Kujala
Pso Valpuri Gabrielintytär (Pytty), s. 5.3.1738 Vehkalahti, Hirvelä, Kurittu, k. 17.11.1797 Virolahti, Alapihlaja, Halfbjörn

III
Simo Erkinpoika, s. 16.10.1758 Virolahti, Alapihlaja, Halfbjörn, k. 9.1.1792 Virolahti, Alapihlaja, Halfbjörn
Pso Helena Yrjöntytär, s. 1.6.1763 Virolahti, Virojoki, Lautamies, k. 15.3.1817 Virolahti, Alapihlaja, Kujala

IV
Elias Simonpoika, s. 3.10.1781 Virolahti, Alapihlaja, Halfbjörn, k. 5.12.1832 Virolahti, Alapihlaja, Kujala
Pso Eeva Tuomaantytär, s. 14.12.1774 Virolahti, Hämeenkylä, Dufva, k. 16.11.1817 Virolahti, Alapihlaja, Kujala (Eevan 1. pso oli Matti Kallenpojan (Liikkanen) pojanpoika Juho, k. 22.6.1798 Virolahti, Alapihlaja, Halfbjörn)

V
Stiina (Kristiina) Eliaantytär, s. 24.3.1802 Virolahti, Alapihlaja, Kujala, k. 10.1.1859 Virolahti, Pyterlahti

Terveisin,