Kemiön/Dragsfjärdin rusthollit

[Tapjus]

Löytyykö alueen useista rustholleista tutkimuksia ja/tai isäntäluetteloita. Jälkeläisiä näistä on syntynyt ehkä runsaamminkin kuin muista taloista ja rusthollit ovat sittemmin jakautuneet useiksi eri taloiksi. Erityisesti kiinnostaisi mm
YtterÖllmos in rusthollin (-ien) isäntäväki 1700 luvulla ja sitä ennen.

[Seppo Niinioja]

Löytyykö alueen useista rustholleista tutkimuksia ja/tai isäntäluetteloita. Jälkeläisiä näistä on syntynyt ehkä runsaamminkin kuin muista taloista ja rusthollit ovat sittemmin jakautuneet useiksi eri taloiksi. Erityisesti kiinnostaisi mm
YtterÖllmos in rusthollin (-ien) isäntäväki 1700 luvulla ja sitä ennen.

Genoksessa http://www.genealogia.fi/genos/36/36_49.htm on julkaistu fil. kand. Ove Stenrothin artikkeli Länsmän i Kimito på 1700-talet. Siinä esiintyy sana rusthåll kymmeniä kertoja.Ytterölmosia siinä ei kuitenkaan näytä olevan. Wikipedia-artikkelin mukaan se oli Dragsfjärdin kylä. Dragsfjärd puolestaan on vuoden 2009 alusta osa Kemiönsaaren kuntaa.

Toivottavasti Stenrothin artikkelista saa ainakin paikallistietoa. Hän houkutteli minut SSS:n jäseneksi vuonna 1974 ollessaan silloisen Valtionarkiston päivystäjänä.

Seppo Niinioja

[Tapjus]

Kiitos tiedosta. Artikkelista löytyi lisätietoja. Ölmos mainitaan kertaalleen tekstissä.
Rustholli luetteloiden mukaan Dragsfjärdissä olisi 1700 luvulla ollut mahdollisesti 6 rusthollia ja Kemiössä jopa 40. Dragsfjärdin rustholleja mainitaan rippikirjoissa ainakin seuraavat: Sunnanå, Ytter Ölmos, Skinnarvik, Söderlångvik, Härtsböle ja Söglö. Kartanotyyppisiä taloja lienee ollut lisäksi mm ÖfverOlmos joka oli 1700 luvulla Forssman suvun hallinnassa. Björkbodan tehtaan vaikutus alueella on ollut merkityksellinen ja mm Nils Gaddelius hankki Söglön omistukseensa. Ilmeisesti
alueella eivät rusthollit olleet niin läheistä sukua naimakauppojen kautta kuin esimerkiksi Hämeessä.

[Seppo Niinioja]

Kiitos tiedosta. Artikkelista löytyi lisätietoja. Ölmos mainitaan kertaalleen tekstissä.
Rustholli luetteloiden mukaan Dragsfjärdissä olisi 1700 luvulla ollut mahdollisesti 6 rusthollia ja Kemiössä jopa 40. Dragsfjärdin rustholleja mainitaan rippikirjoissa ainakin seuraavat: Sunnanå, Ytter Ölmos, Skinnarvik, Söderlångvik, Härtsböle ja Söglö. Kartanotyyppisiä taloja lienee ollut lisäksi mm ÖfverOlmos joka oli 1700 luvulla Forssman suvun hallinnassa. Björkbodan tehtaan vaikutus alueella on ollut merkityksellinen ja mm Nils Gaddelius hankki Söglön omistukseensa. Ilmeisesti
alueella eivät rusthollit olleet niin läheistä sukua naimakauppojen kautta kuin esimerkiksi Hämeessä.

Tässä on luettelo rustholleista vuonna 1884: http://www.genealogia.fi/hakem/rusth0.htm . Aikanaan annetut numerot ja manttaaliluvut ilmeisesti säilyivät, vaikka rakuunoita ei tuolloin ollutkaan. Verolukujen merkityksestä 1800-luvulla en ole selvillä, ehkä joku osaa kertoa. Rykmentti, paitsi Karjalan käsitti 8 komppaniaa, kussakin 125 rakuunaa.

[Seija Randell]

Rusthollarisukujen jälkeläisenä haluan tuoda esille se, että täällä itäisessä Varsinais-Suomessa päin rustholleja oli todellakin paljon, ja esim. Halikon 35 rusthollista puolet oli jaettuja. Eli kyse ei aina ole mistään sen kummemmasta talosta, ja esim.Halikon isäntiä nimetetään ihan vaihdellen "bonden" tai "rusthollaren". Kotini ympäristössä on todellinen kasauma. - Varhain asutuilla alueilla näyttää olevan paljon rustholleja, eli vauraudesta on ollut kyse. Tosin sitten, kun nyt olen katsellut Asutuksen yleisluetteloa, sattumanvaraistakin näyttää olleen se, mikä talo on ratsumiestä varustanut systeemin vakiintumisen aikaan.