Heikki Matinpoika, torppari Kaarniemessä, Vehkalahti-Kymi

[M.Sjostrom]

Hiskistä poimitun mukaan tämän Henrikki Matinpojan aikamääretietoja ovat:
synt n1725
vihitty Kymin srk 28.12.1748 (jolloin itse renkinä Vehkalahden Kaarniemessä) Kymin Marinkylästä olleen Eeva Samuntyttären kanssa
kuoli 30.4.1786 Kaarniemi, läntinen Vehkalahti

vaimo oli Eeva Samulintytär
heille syntyi lapsia Kaarniemessä ajanjakson 1749-1776

Henrikki Matinpoika ilmiselvästi vaikutti Kaarniemessä ainakin 1748-86, ja hänen tarlempi alkamisaikansa siellä selvinnee rippikirjasta ja/tai henkikirjoista.
Ei ole mahdotonta että hänen saapumisensa Kaarniemeen kytkeytyy Elias Eljanpoika Sundbergin ja tämän vaimon Maria Reinontyttären tekemään kartanonhankintaan (1746)

O.K.Aution mukaan, tästä Henrikistä lähtee mieslinja (ja Y-DNA kulkeutuu):

Henrikki Matinpoika, Mikkolan torppari
Eero Heikinpoika
Juho Eeronpoika
Jeremias Juhonpoika, Suutarilta Autiolle, pso Helena Ristontytär, Autiolta
Robert Autio

[Suvimarja]

Miten voi tietää, oliko tuo Robert Aution isä Jeremias Juhonpoika se Jeremias Juhonpoika, joka oli syntynyt 12.2.1827 Haapasaaressa Yrjölän talossa vai se toinen Jeremias Juhonpoika joka oli syntynyt 6.4.1823 Kuutsalossa Suutarin talossa? Kysyn vaan siksi, kun mulla on itselläni merkintä, että tuo Roopen isä olisi tuo Haapasaaressa 12.2.1827 syntynyt Jeremias....voin toki olla aivan väärässä. Mutta jos olen oikeassa, niin sitten koko sukupuu Roopesta taaksepäin ei ole oikea. Osaako kukaan vahvistaa, kumpi varmasti oikein?

[M.Sjostrom]

Miten voi tietää, oliko tuo Robert Aution isä Jeremias Juhonpoika se Jeremias Juhonpoika, joka oli syntynyt 12.2.1827 Haapasaaressa Yrjölän talossa vai se toinen Jeremias Juhonpoika joka oli syntynyt 6.4.1823 Kuutsalossa Suutarin talossa? Kysyn vaan siksi, kun mulla on itselläni merkintä, että tuo Roopen isä olisi tuo Haapasaaressa 12.2.1827 syntynyt Jeremias....voin toki olla aivan väärässä. Mutta jos olen oikeassa, niin sitten koko sukupuu Roopesta taaksepäin ei ole oikea. Osaako kukaan vahvistaa, kumpi varmasti oikein?

se pitää huolella tarkistaa.

Ensimmäisiä tarkistuksia on rippikirjat:
pitää katsoa, milloin Jeremias Juhonpoika tulee rippikirjaan Kuutsalon Autiolla, mistä lähtien hän siellä alkaa saada ehtoollikäyntikirjauksia sarakkeeseensa. On nimittän oletettava, että sitten siitä lukien juuri hän poistuu edellisen asuinpaikkansa rippikirjan ehtoollisellakäyntimerkinnöistä.

Sitten kun tuo on selvitetty,
pitää mennä Haapasaaren rippikirjaan katsomaan minne asti siellä se sikäläinen Jeremias Juhonpoika saa ehtoollisia.
ja Kuutsalon rippikirjaan, Suutarin talon kohdille, katsomaan minne asti taas se sikäläinen Jeremias Juhonpoika saa ehtoollisia.

Jos jompikumpi osuu juuri kohdalle, eli ehtoollisellakäynnit yhdessä paikassa loppuvat juuri siinä kohdassa kun Autiolla Jeremias Juhonpoika alkaa, tämä on luultavasti sitten se oikea.
Jos taas jompikumpi (joko Haapasaari tai Suutari) sikälinen Jeremias jatkaa ehtoollisellakäyntejä siellä eikä Autiolla, ja toisaalta taas Autiolla Jeremias jo saa ehtoollisia, niin se taas tämä ei taida olla.

Lisäksi noita tonkiessa, voi juuri noissa asiakirjoissa matkan varrella tulla vastaan jokin merkintä joka ihan suoraankin mainitsee mistä Autiolle Jeremias oli peräisin.

-----

Kuolintiedot on myös paikallaan katsoa: onko Jeremias Juhonpoikaa kuolleissa, joka olisi mahdollisesti jompikumpi noista. Poistaako tämä jommankumman ehdokkaan pelistä kokonaan...

---------------

toki joku luottavainen sielu voi päättää luottaa jo pelkästään tähän kirjaukseen:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4041039
6.7.1848 vihkimismerkintä Jeremias Juhonpojan ja Leena Ristontyttären välillä, kertoo että tämä Leena oli juuri tuo aution tytär Kuutsalosta, ja hänen puolisokseen vihitty Jeremias juhonpoika olisi ollut Kuutsalon Suutarilta.

Mutta vähemmän luottavainen sielu voi vaikka pitää mahdollisena että Haapasaaren Jeremias Juhonpoika (joka tuolloin oli vasta 20 vuotta, eikä ihan vielä siinä totutussa perhenperustamisiässä...) olisi jo kuitenkin kerinnyt koukata Suutarin kautta ollen lähtöisin Haapasaaresta :)
Nämä epäilykset voi yrittää poistaa katsomalla juuri mm rippikirjoista, missä kumpikin oli milloinkin.
Ja kenen alla on vuonna 1848 Suutarissa se Jeremias Juhonpoika, josta sitten 1848 kesällä tosiaan tuli Leenan aviomies. Onko Suutarin tämä Jeremias ehkä listattu merkinnällä 'son' tai ''bror jonkun Suutarin alle, ja onko tämä yhteensopivaa sen kanssa kenen pojaksi tai veljeksi hän v1823 siellä syntyi...

-----

Sinänsä, jos suvussa on jotain tarinoita suvun alkuperästä, tämä ei välttämättä tarkoita mieslinjaista alkuperää kaikkien osalta,
eli ei kenties tarkoita ollenkaan vävyksi tulleen Jeremias Juhonpojan lähtökohtaa, vaan voi hyvin koskea koko Aution suvun, eli Jeremiaksen vaimon äidin jonkun esivanhemman tuloa Kuutsaloon...

On nimittäin liian helppo uskoa samaan isälinjan palvontaan kuin moni muukin lähtee uskomaan kun kuvittelee että se mitä suvusta on muistitietoa, koskee nimenomaan suoran isälinjan esivanhempia. Onhan se jo nähty, että Autiolla moni vaihe kulki oikeasti naisen kautta.

[Suvimarja]

Kaunis kiitos tuosta selvennyksestäsi. Varmaan tuo Ismo Pyyppösen tekemä sukuselvitys on luotettava, mutta jos osaisin tehdä nuo tarkistukset, joista kerrot, tekisin. Valitettavasti mun taitoni ei riitä. Siispä on luotettava Pyyppöseen. Jos M. Sjöström sinulla joskus on tekemisen puutetta, olisin kiitollinen jos voisit tarkistaa ; )

[M.Sjostrom]

Nyt, kun Robert Aution (toivottavasti) oikea patrilinja on selvinnut esille, kohtuullisen hyvällä luotettavuudella, päivitän dna-testitulosta koskevan kommentaarini seuraavan sisältöiseksi:

Suvimarja kirjoittaa, että kyse on hänen veljensä näytteestä, ja että se on familytreedna Suomi-projektin näytteenä numerolla 164448

Tiedän ftdnan testit, ja ymmärrän nyt mitä tuo tulos merkitsee ja mistä se on tullut.
Kyse on nimenomaan Y-dnan testituloksesta. Testatun y-kromosomin testitulos eli y-haploryhmä on I

y-dnan testitulos ei kerro muista geeneistä yhtään mitään kuin vain y-kromosomista, ja kun kyse on siis vain Y-kromosomista, niin se on aina faktisesti periytynyt vain ja ainoastaan mieslinjaisilta esi-isiltä, eikä kerro yhdenkään esiäidin asioista yhtään mitään.

Tuo y-haplo I, on nk viikinkihaplo. Eli, I on tulos joka osoittaa että testatun mieslinja tulee jostain viikinkiheimoisesta, so pohjois-germaanista so skandinaavista. Norjalainen, ruotsalainen...

Tämän testin tulos kertoo juuri ko miehen omasta mieslinjasta. Ja samalla niiden mieslinjan alkuperästä, joilla on sama mieslinja kuin tällä testatulla: esim hänen samasta isästä peräisin olevien sisartensa mieslinjasta.
Ja ilmeisesti niiden jotka ovat *katkeamattomassa* mieslinjassa Robert Aution jälkeläisiä.
Koska testattu on Robert Aution pojan pojan poika.

Robert Aution varhaisin asiakirjoista tunnettu mieslinjainen esi-isä oli:
Henrikki Matinpoika, Mikkolan viljelyksen torppari Kaarniemessä 1750-70-luvuilla.
Hiskistä poimitun mukaan tämän Henrikki Matinpojan aikamääretietoja ovat:
synt n1725
vihitty Kymin srk 28.12.1748 (jolloin itse renkinä Vehkalahden Kaarniemessä) Kymin Marinkylästä olleen Eeva Samuntyttären kanssa
Henrikki kuoli 30.4.1786 Kaarniemi, läntinen Vehkalahti

vaimo oli Eeva Samulintytär
heille syntyi lapsia Kaarniemessä ajanjakson 1749-1776

Henrikki Matinpoika ilmiselvästi vaikutti Kaarniemessä ainakin 1748-86, ja hänen tarkempi alkamisaikansa siellä selvinnee rippikirjasta ja/tai henkikirjoista.
Hän on ollut Elias Eljanpoika Sundbergin alustalainen.
Ei ole mahdotonta että hänen(kin) saapumisensa Kaarniemeen kytkeytyy Elias Sundbergin ja tämän vaimon Maria Reinontyttären tekemään kartanonhankintaan (1746)

O.K.Aution mukaan, tästä Henrikistä lähtee mieslinja (ja Y-DNA kulkeutuu):

Henrikki Matinpoika, Mikkolan torppari
Eero Heikinpoika
Juho Eeronpoika
Jeremias Juhonpoika, Suutarilta Autiolle, pso Helena Ristontytär, Autiolta
Robert Autio

Kun testattu on Robert Aution jälkeläinen katkeamattomassa mieslinjassa, niin silloin ilmeisestikin Robert Autio oli myös I haplon kantaja y-kromosomissaan.
Joka tarkoittaisi että se Robertin esipappa joka oli Kaarniemessä renkinä ja sittemmin viljeli torpparina Mikkolaa, oli 'viikinkien' mieslinjaa.

Arkistoihin pohjaavan sukuttkimuksen keinoin, tuo torppari Henrikki Matinpoika nöyttäisi olevan sukututkimukselle umpikuja. Hänen esipolviaan ei normaale9in keinoin ehkä löydy arkistojen avulla.
Mutta juuri tämä y-DNA-tulos saattaa yhdistää hänet johonkin muuhun tutkittuun sukulinjaan, jonka esi-isä noin aikoina osuukin lähelle, tai paikkaan josta sitten löytyykin indikaatioita että myös Henrikki Matinpoika olisi tullut sieltä.
Tämän mahdollisuuden selvittämiseksi, korrelaatiotulokset muiista testatuista, joilla olisi hyvin samansisältöinen I-haploinen y-dna, ovat ne joita pitäisi tarkistella.
Asianomaiset näyttävät jo saaneenkin joitakin kaukaisia korrelaatioita joihinkin. (ja lisää voi olla tulossa.) Niitä pitää tarkastella perusteellisemmin, kaysoa onko sellaisia jotka 67 tai 37 markkerin määrällä eroavat vain 'muutaman' verran, ja sitten katsoa tällaisten patrilinjaa heidän sukupuistaan.

Sellainen "hollantilaista, norjalaista, saksalaista, islantilaista, skotlantilaista sekä brittiläistä" EI tarkoita, että esi-isiä olisi tullut noista kaikista paikoista, vaan se on sitä, että viikinkejä levisi ryöstelyn ja valloittelun myötä asumaan merkittäviä väkimääriä (etenkin Norjasta ja Tanskastakin) juuri noihin nykyisiin maihin, ja niinpä siksi myös noista maista löytyy samoja I-haplon omaajia.

Y-dna ei käytännössä ikinä voi olla kokoelma monenmoisilta esivanhemmilta eri suunnista saatua, vaan se on kirjaimellisesti aika kompaktina pysyvä 'paketti', joka tulee vain ja ainoastaan patrilinjalta.

Suomessa on varsin suuri prosenttiosuus väestöstä I-haploryhmäisiä. Kymmeniä prosentteja. Kertoo vain siitä, että monen suomalaisen suora esi-isä oli 'viikinkikansallisuuteen' kuuluva.
Eipä tuo mikään ihme ole. Vastaavasti Ruotsissa monen ruotsalaisen tulos osoittaa, että heillä on ugrilainen tai saamelainen esi-isä.

Tämä Henrikki Matinpoika sinänsä luultavasti on Kymenlaakson-Karjalan rannikoille asettuneen jonkun ruotsalaisen tm skandinaavin ('viikingin') jälkeläinen. On mahdotonta sanoa, onko asettuminen tapahtunut vaikkapa 1300-luvun toisella neljänneksellä kun Ruotsista tuotiin rutkasti siirtolaisia Viipurin linnaläänin alueelle, Fogelvikin-Hultbodan ylhäisöperheen ('Viipurin rajakreivien') johdolla.

On periaatteessa ihan mahdollista, että tämän esi-isä-linjan kaikki esi-isät ovat pysytelleet koko ajan vaikkapa Itämeri-Suomenlahti -akselilla, eivätkä lähteneet koskaan länsi-Eurooppaan; vaan että ne ovat olleet näiden lähempiä ja kaukaisempia serkkuja jotka ovat levittäneet samaa geeniä niihin maihin.

Joka tapauksessa näyttää selvältä, että Skåttea nuo tulokset eivät koske ollenkaan.
Skåtten kanssa niillä olisi tekemistä vain, jos ko testattu polveutuisi KATKEAMATONTA MIESLINJAA suoraan Mikael skottesta.

Y-dnan kiintoisempia asioita ei välttämättä ole itse tulos pelkkänä numerosarjana, vaan kuinka ja mihin se vertautuu.

Näistä molemmista on kiinnostavaa:
millaisia nimiä ftdna-systeemi antaa 'lähisukulaisiksi'?
sehän tulostaa listan muista testatuista, joilla on aika lähellä oleva dna


-----

Äitilinjan tulokset ovat vielä tulematta, ne sitten luultavasti tulevat muutaman viikon kuluessa. FamilyTreeDna-tietokantaankin.

[M.Sjostrom]

Nyt, kun Robert Aution (toivottavasti) oikea patrilinja on selvinnut esille, kohtuullisen hyvällä luotettavuudella, päivitän dna-testitulosta koskevan kommentaarini seuraavan sisältöiseksi:

Suvimarja kirjoittaa, että kyse on hänen veljensä näytteestä, ja että se on familytreedna Suomi-projektin näytteenä numerolla 164448

Tiedän ftdnan testit, ja ymmärrän nyt mitä tuo tulos merkitsee ja mistä se on tullut.
Kyse on nimenomaan Y-dnan testituloksesta. Testatun y-kromosomin testitulos eli y-haploryhmä on I

y-dnan testitulos ei kerro muista geeneistä yhtään mitään kuin vain y-kromosomista, ja kun kyse on siis vain Y-kromosomista, niin se on aina faktisesti periytynyt vain ja ainoastaan mieslinjaisilta esi-isiltä, eikä kerro yhdenkään esiäidin asioista yhtään mitään.

Tuo y-haplo I, on nk viikinkihaplo. Eli, I on tulos joka osoittaa että testatun mieslinja tulee jostain viikinkiheimoisesta, so pohjois-germaanista so skandinaavista. Norjalainen, ruotsalainen...

Tämän testin tulos kertoo juuri ko miehen omasta mieslinjasta. Ja samalla niiden mieslinjan alkuperästä, joilla on sama mieslinja kuin tällä testatulla: esim hänen samasta isästä peräisin olevien sisartensa mieslinjasta.
Ja ilmeisesti niiden jotka ovat *katkeamattomassa* mieslinjassa Robert Aution jälkeläisiä.
Koska testattu on Robert Aution pojan pojan poika.

Robert Aution varhaisin asiakirjoista tunnettu mieslinjainen esi-isä oli:
Henrikki Matinpoika, Mikkolan viljelyksen torppari Kaarniemessä 1750-70-luvuilla.
Hiskistä poimitun mukaan tämän Henrikki Matinpojan aikamääretietoja ovat:
synt n1725
vihitty Kymin srk 28.12.1748 (jolloin itse renkinä Vehkalahden Kaarniemessä) Kymin Marinkylästä olleen Eeva Samuntyttären kanssa
Henrikki kuoli 30.4.1786 Kaarniemi, läntinen Vehkalahti

vaimo oli Eeva Samulintytär
heille syntyi lapsia Kaarniemessä ajanjakson 1749-1776

Henrikki Matinpoika ilmiselvästi vaikutti Kaarniemessä ainakin 1748-86, ja hänen tarkempi alkamisaikansa siellä selvinnee rippikirjasta ja/tai henkikirjoista.
Hän on ollut Elias Eljanpoika Sundbergin alustalainen.
Ei ole mahdotonta että hänen(kin) saapumisensa Kaarniemeen kytkeytyy Elias Sundbergin ja tämän vaimon Maria Reinontyttären tekemään kartanonhankintaan (1746)

O.K.Aution mukaan, tästä Henrikistä lähtee mieslinja (ja Y-DNA kulkeutuu):

Henrikki Matinpoika, Mikkolan torppari
Eero Heikinpoika
Juho Eeronpoika
Jeremias Juhonpoika, Suutarilta Autiolle, pso Helena Ristontytär, Autiolta
Robert Autio

Kun testattu on Robert Aution jälkeläinen katkeamattomassa mieslinjassa, niin silloin ilmeisestikin Robert Autio oli myös I haplon kantaja y-kromosomissaan.
Joka tarkoittaisi että se Robertin esipappa joka oli Kaarniemessä renkinä ja sittemmin viljeli torpparina Mikkolaa, oli 'viikinkien' mieslinjaa.

Arkistoihin pohjaavan sukuttkimuksen keinoin, tuo torppari Henrikki Matinpoika nöyttäisi olevan sukututkimukselle umpikuja. Hänen esipolviaan ei normaale9in keinoin ehkä löydy arkistojen avulla.
Mutta juuri tämä y-DNA-tulos saattaa yhdistää hänet johonkin muuhun tutkittuun sukulinjaan, jonka esi-isä noin aikoina osuukin lähelle, tai paikkaan josta sitten löytyykin indikaatioita että myös Henrikki Matinpoika olisi tullut sieltä.
Tämän mahdollisuuden selvittämiseksi, korrelaatiotulokset muiista testatuista, joilla olisi hyvin samansisältöinen I-haploinen y-dna, ovat ne joita pitäisi tarkistella.
Asianomaiset näyttävät jo saaneenkin joitakin kaukaisia korrelaatioita joihinkin. (ja lisää voi olla tulossa.) Niitä pitää tarkastella perusteellisemmin, kaysoa onko sellaisia jotka 67 tai 37 markkerin määrällä eroavat vain 'muutaman' verran, ja sitten katsoa tällaisten patrilinjaa heidän sukupuistaan.

Sellainen "hollantilaista, norjalaista, saksalaista, islantilaista, skotlantilaista sekä brittiläistä" EI tarkoita, että esi-isiä olisi tullut noista kaikista paikoista, vaan se on sitä, että viikinkejä levisi ryöstelyn ja valloittelun myötä asumaan merkittäviä väkimääriä (etenkin Norjasta ja Tanskastakin) juuri noihin nykyisiin maihin, ja niinpä siksi myös noista maista löytyy samoja I-haplon omaajia.

Y-dna ei käytännössä ikinä voi olla kokoelma monenmoisilta esivanhemmilta eri suunnista saatua, vaan se on kirjaimellisesti aika kompaktina pysyvä 'paketti', joka tulee vain ja ainoastaan patrilinjalta.

Suomessa on varsin suuri prosenttiosuus väestöstä I-haploryhmäisiä. Kymmeniä prosentteja. Kertoo vain siitä, että monen suomalaisen suora esi-isä oli 'viikinkikansallisuuteen' kuuluva.
Eipä tuo mikään ihme ole. Vastaavasti Ruotsissa monen ruotsalaisen tulos osoittaa, että heillä on ugrilainen tai saamelainen esi-isä.

Tämä Henrikki Matinpoika sinänsä luultavasti on Kymenlaakson-Karjalan rannikoille asettuneen jonkun ruotsalaisen tm skandinaavin ('viikingin') jälkeläinen. On mahdotonta sanoa, onko asettuminen tapahtunut vaikkapa 1300-luvun toisella neljänneksellä kun Ruotsista tuotiin rutkasti siirtolaisia Viipurin linnaläänin alueelle, Fogelvikin-Hultbodan ylhäisöperheen ('Viipurin rajakreivien') johdolla.

On periaatteessa ihan mahdollista, että tämän esi-isä-linjan kaikki esi-isät ovat pysytelleet koko ajan vaikkapa Itämeri-Suomenlahti -akselilla, eivätkä lähteneet koskaan länsi-Eurooppaan; vaan että ne ovat olleet näiden lähempiä ja kaukaisempia serkkuja jotka ovat levittäneet samaa geeniä niihin maihin.

Joka tapauksessa näyttää selvältä, että Skåttea nuo tulokset eivät koske ollenkaan.
Skåtten kanssa niillä olisi tekemistä vain, jos ko testattu polveutuisi KATKEAMATONTA MIESLINJAA suoraan Mikael skottesta.

Y-dnan kiintoisempia asioita ei välttämättä ole itse tulos pelkkänä numerosarjana, vaan kuinka ja mihin se vertautuu.

Näistä molemmista on kiinnostavaa:
millaisia nimiä ftdna-systeemi antaa 'lähisukulaisiksi'?
sehän tulostaa listan muista testatuista, joilla on aika lähellä oleva dna


-----

Äitilinjan tulokset ovat vielä tulematta, ne sitten luultavasti tulevat muutaman viikon kuluessa. FamilyTreeDna-tietokantaankin.

jä tässä vielä linkki sinne ftdnan Suomi-projektin y-dna-tulosten sivulle:
http://www.familytreedna.com/ftGroups_score_frame_classic.aspx?SHOWLASTNAME=N&pass=UQSiRqM%2fUCrDs6O1jKVmVMYq6YCm6w6yKk0BNi5Nf57 R6fMsoGmygyJKg6WiC8DZ8TqcWdCVDaYWWu040SFJ6KC%2bN5F dcnDqq804iPi56VgEPYurBv2g0x9ab57cqXEGqgt3przrrHs%3 d

[M.Sjostrom]

nyt on selvinnyt että eräällä toisella suomalaisella on Y-dnassa tähän testattuun verrattuna mutaatioita vain 4 kpl 25 markkerin määrällä.
Se viittaa patrilinjaiseen sukulaisuuteen noin tuhannen vuoden sisällä.

Tämä toinen näyte on peräisin suvusta, joka on elänyt arkistotietoihin noustessaan, ja pitkään sen jälkeenkin, eräällä Suomeen kuuluvalla Itämeren-rannikon saarella, joka saari on ainakin voittopuolisesti ruotsinkielinen.
Asujaimiston yleisesti oletetaan olevan skandinaaveja, idän-suunnan retkeilijöiden eli varjagien sukulaisia, jotka ovat asettuneet tuollaisille saarille joskus keskiajalla, jopa tuhat tai lähes tuhatr vuotta sitten. niiden perheiden elinkeinoissa purjehdus, kalastus, veneet jms oli keskeistä.

Toisaalta, Kaarniemeläisen torpparin Henrikin vanhin poika eli Aution tuon sukuhaaran kantaisä, ei jäänyt rannikkokylään Kaarniemeen torppaa viljelemään (tms), vaan otti haltuunsa kuutsaklon saaresta kalastajatilan, Suutarin tilan, ja hän ja hänen perheensä elivät kalastuksella, jnkinasteisella viljelyllä, purjehduksella, jms.
Tämä viittaa siihen että jo Henrikki Matinpojan perheessä Kaarniemen rannikkokylässä, olisi ollut merellistä yhteyttä.

Tämä I-haploryhmäinen tulos, eli nk Iivarin jälkeläinen, on varsin hyvin konsistenssissa tuon saaristo-skandinaavisuuden ja merellisten elinkeinojen kanssa.
Ei kovin ihmeellistä epäilystä, etteivätkö olisi nk varjagien jälkeläisiä tai heimolaisia, noin etnisesti.

Vaikea tietää mistä olivat peräisin toista tuhatta vuotta sitten; mutta ei Gotlannin kauppasaari mikään huono ehdokas ole,
Suomenlahden saariröpäkkeitä on kai jo lähes tuhat vuotta sitten, jnpp, saanut skandinaavista asutusta.

[Olarra]

Vaikea tietää mistä olivat peräisin toista tuhatta vuotta sitten; mutta ei Gotlannin kauppasaari mikään huono ehdokas ole,
Suomenlahden saariröpäkkeitä on kai jo lähes tuhat vuotta sitten, jnpp, saanut skandinaavista asutusta.

Kiinnostava tulos todellakin ja kiitos hyvästä tulkinnasta. Puhuminen viikinkigeeneistä on sikäli huono asia, että se johtaa ajattelemaan viikinkiaikaa. 1900-luvun alun svekomaanit halusivat mielellään esittää, että Suomen ruotsinkielinen väestö olisi peräisin tuolta ajalta, mutta arkeologinen evidenssi ei tue tuota teoriaa.

Veli-Matti Autio siteeraa Kuutsalo kirjassaan Ragnar Rosénia puhuessaan Suomenlahden saarien ja rannikon asutuksesta. Rosénin mukaan saaristoon ja rannikolle asutettiin Ruotsista käsin väestöä Viipuriin v. 1293 tehdyn ristiretken jälkeen. Tämä lojaaliksi koettu väestö oli lähinnä lähtöisin Lindköpingin hiippakunnan Itämerenpuoleisesta osasta ja asutustoiminta tapahtui 1300-luvulla. Kuutsalossa esiintyvät nimet Brun ja Arnik viittaavat tähän asutukseen, joka jatkui rannikkoa pitkin aina Viipuriin saakka. Nykyisinhän ruotsinkielisyys ulottunee enää Pyhtäälle (?). Viikinkiaikana asutus ei siis syntynyt, mutta Ruotsista tulleina he tietenkin kantoivat ns. viikinkigeenejä. Jottei ajoituksessa törmättäisi ongelmiin, olisi parempi ehkä puhua vaikka skandinaavisista tai ruotsalaisista geeneistä.

Tässä käsiteltyjen Autioden patriarkaalinen johto olisi siis skandinaavista alkuperää. Kuutsalon muista Autioista (noita johtoja on useitakin) ei tällä perusteella voida sanoa mitään, koska asiaa on seurattu vain isältä pojalle periytyvänä geeninä. Kuutsalossa Autio-nimi saattoi tulla talon tai vaimon kauttakin.
t. Olavi A.

[M.Sjostrom]

Linköpingin hiippakunta ja 1320-luvulla sen piispa Kaarle, olivat eräitä siirtolaisten lähettäjiä jo sellaisestaKIN syystä että nimenomaan juuri tuo Gotlannin saari kuului Linköpingin hiippakuntaan.

Gotlannista tulevat kirkolliset tulot olivat hyvin merkittävä osuus Linköpingin piispojen taloutta.
Ja gotlantilaisten eli vuojolaisten t voiolaisten (kuten suomalaisheimoiset lienevät noita saariskandinaaveja nimittäneet omalla kielellään) kaupalliset ja taloudelliset intressit puolestaan olivat ekspansiosta kiinnostuneempien piispojen suojeluksessa....

[M.Sjostrom]

Veli-Matti Autio siteeraa Kuutsalo kirjassaan Ragnar Rosénia puhuessaan Suomenlahden saarien ja rannikon asutuksesta. Rosénin mukaan saaristoon ja rannikolle asutettiin Ruotsista käsin väestöä Viipuriin v. 1293 tehdyn ristiretken jälkeen. Tämä lojaaliksi koettu väestö oli lähinnä lähtöisin Lindköpingin hiippakunnan Itämerenpuoleisesta osasta ja asutustoiminta tapahtui 1300-luvulla. Kuutsalossa esiintyvät nimet Brun ja Arnik viittaavat tähän asutukseen, joka jatkui rannikkoa pitkin aina Viipuriin saakka. Nykyisinhän ruotsinkielisyys ulottunee enää Pyhtäälle (?).

Viikinkiaikana asutus ei siis syntynyt, ....


..... Kymenlaakson-Karjalan rannikoille asettuneen jonkun ruotsalaisen tm skandinaavin ... jälkeläinen. On mahdotonta sanoa, onko asettuminen tapahtunut vaikkapa 1300-luvun toisella neljänneksellä kun Ruotsista tuotiin rutkasti siirtolaisia Viipurin linnaläänin alueelle, Fogelvikin-Hultbodan ylhäisöperheen ('Viipurin rajakreivien') johdolla.

Linköpingin hiippakunta ja 1320-luvulla sen piispa Kaarle, olivat eräitä siirtolaisten lähettäjiä jo sellaisestaKIN syystä että nimenomaan juuri tuo Gotlannin saari kuului Linköpingin hiippakuntaan.

Gotlannista tulevat kirkolliset tulot olivat hyvin merkittävä osuus Linköpingin piispojen taloutta.
Ja gotlantilaisten eli vuojolaisten t voiolaisten (kuten suomalaisheimoiset lienevät noita saariskandinaaveja nimittäneet omalla kielellään) kaupalliset ja taloudelliset intressit puolestaan olivat ekspansiosta kiinnostuneempien piispojen suojeluksessa....

Piispa Kaarle on jossakin tuon ajan dokumentissa mainittu juuri tuon Fogelvikin-Hultbodan ylhäisöperheen sukulaismieheksi. Hän lainasi heille valtavasti rahaa, jotta he pystyivät lunastamaan Viipurin linnoituksen.

Ja on aivan selvää, että noin vuodesta 1321 alkaen, Fogelvikin-Hultbodan ylhäisöperhe (asettamansa linnanherran, ritari Petteri Joninpoika Haakin ollessa päätoimijana Viipurissa) oli se joka johti skandinaavisiirtolaisten asettamista Viipurin linnaläänin alueiden rannikoille.

valitettavasti ritari Petteri Joninpoika Haak ei (vielä) ole genealogicsissa.
Mutta, hänen tyttärensä, Katariina Petterintytär, kyllä on:
http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00487466&tree=LEO

Fogelvikin-Hultbodan perheen päämies tuolloin 1320-30-luvuilla oli laamanni Sune Jonson, Fogelvikin herra, joka oli suuren osan kaakkois-Ruotsia laamanni. Hän oli Viipurin linnanherran, ritari Petteri Haakin vanhempi veli.
Sune Joninpojan jälkeläiset (jotka kirjaimellisesti kuolivat sukupuuttoon 1300-luvun loppuun mennessä), olivat lujasti kontakteissa Viipurin linnalääniinkin
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00489496&tree=LEO
heillä ilmeisimmin oli Viipurin läänissä valvottavana huomattavia taloudellisia etuja, sukupolvesta toiseen. Juuri niitä perittyjä isoja maaomaisuksia ja perittyjä asekuntoisia alustalaisia...

Olen jo maininnut, että 1300-luvun alkuvuosikymmeninä Linköpingin piispana ollut Kaarle oli näiden veljesten sukulaismies. Ja rahoittaja.

Mainitulla ritarintyttärellä, Katariina Petterintyttärellä, jonka isä siis oli Viipurin autonominen linnanherra, kyllä on jälkeläisiä nykypäiväänkin saakka.

ja Fogelvikin-Hultbodan perheen eräs (ehkä vähäisempi) sukulaismies 1300-luvun puolivälin korvilla oli ritari Erengisle Joninpoika, jonka jälkeläisillä myös pitkään oli kytköstä Viipuriin
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00507061&tree=LEO

[M.Sjostrom]

.... ajattelemaan viikinkiaikaa. 1900-luvun alun svekomaanit halusivat mielellään esittää, että Suomen ruotsinkielinen väestö olisi peräisin tuolta ajalta, mutta arkeologinen evidenssi ei tue tuota teoriaa.


Onko tosiaan niin (ja arkeologisesti todistettu), että esim lounais-Suomen saaristossa mitkään paikat eivät olisi olleet skandinaavien asuttamia vielä nk viikinkiaikana, tai vuoden 1000 tai vuoden 1100 korvilla?

Lounais-Suomen saaristoilla tarkoitan mm Turun edustaa, ja sellaisia paikkoja kuin Kemiötä, ja mitä saaria ja niemiä siellä juuri lounaassa on.
Se on ymmärtääkseni aivan eri asia kuin (lähes koko) Suomenlahti, joka on idempänä; ja etenkin ihan eri asia kuin itäinen Suomenlahti.

Minä kyllä olisin ihan valmis uskomaan, jos olisi niin päin että jo tuolloin juuri siellä joissain paikoissa nimenomaan lounaassa oli skandinaavista asutusta.

Mutta toki jätän sen arkeologien ratkaistavaksi. Olisin kiinnostunut kuulemaan mitä on löydetty ja miltä ajoilta ei löydy...

Eikös Hiidenmaalla, eli etelä'rannan' puolella tuota, ole ollut skandinaavista asutusta jo viikinkiajasta? vai onko sekin svekojen myytti?

Gotlannin minä uskon skandinaavien asuttamaksi jo reilut toistatuhatta vuotta....
(vaikka, mistä senkään tietää... mitä jos ne olivat ugrilaisia ja kuurilaisia, ja vasta myöhemmin tuli tanskalaisia ja ruotsalaisia...)

Tuo Rosenilta peräisin oleva tutkimustietohan ymmärtääkseni koskee nimanomaan itäistä suomenlahtea, sen pohjoisrannikkoa, joka nimenomaan vasta suunnilleen 1300-luvulla sai skandinaavista asutusta, kun nimenomaan Viipurin linnoitukseen liittyvä asutustoiminta teki sen tapahtumaan.
En kuitenkaan yleistäisi tätä lounaisen saaristoihin.

[Olarra]

Onko tosiaan niin (ja arkeologisesti todistettu), että esim lounais-Suomen saaristossa mitkään paikat eivät olisi olleet skandinaavien asuttamia vielä nk viikinkiaikana, tai vuoden 1000 tai vuoden 1100 korvilla?

No, sellaista todistusketjua ei tietenkään voi olla, koska kaikkia paikkoja ei koskaan voida tutkia. Todisteluketju menee toisinpäin; arkeologiset löydöt eivät tue käsitystä siitä, että Suomen ruotsalainen asutus (poislukien Ahvenanmaa, joka arkeologisesti on pikemminkin osa Ruotsia ja sai asutuksensa 500-luvulla, siis ennen viikinkiaikaa) olisi syntynyt viikinkiajalla. Arkeologia on kallista puuhaa ja voi tietysti olla, että kuva joskus muuttuu.

Muistini mukaan Hiittisistä olisi tehty löytöjä, jotka saattaisivat viitata vähäiseen asutukseen jo viikinkiajalla, mutta varsinainen asutus olisi joka tapauksessa peräisin myöhemmältä ajalta. Siitä, jatkuiko asutus Hiittisissä katkeamattoma ei minulla ole tietoa. Yhdellä tuntemallani, Kuutsalosta polveutuvalla muuten on huvila Hiittisillä, terveisiä, jos satut lukemaan tämän, Anu. Tulivatko ruotsalaiset geenit 500-luvulla, viikinkiajalla, 1300-luvulla tai vaikkapa 1700-luvulla ei sinänsä ole geenien kannalta olennaista - saa niitä minun puolestani viikinkigeeneiksikin kutsua, jos ajatus niihin kuuluvasta sotaisuudesta tai muista seikoista kiehtoo. 1900-luvun alussa kysymys ruotasalaisen asutuksen synnystä oli vahvasti poliittinen kysymys ja tuon aikuiseen keskusteluun on mielenkiintoista perehtyä (Freudenthal, Karsten jne.). Onneksi politiikka ei nykyisin samalla tavoin kytkeydy osaksi tutkimusta.

Suomenlahden saariston asutukselle ongelmallinen aika oli isoviha, jolloin monet saaret autioituivat, kenties sieltä tulee myös Autio, joka ennen isovihaa tunnettiin Viloisena.
t. Olavi A.

[Seppo T.]

....nk viikinkiaikana, tai vuoden 1000 tai vuoden 1100 korvilla?

Lounais-Suomen saaristoilla tarkoitan mm Turun edustaa, ja sellaisia paikkoja kuin Kemiötä, ja mitä saaria ja niemiä siellä juuri lounaassa on.

Mutta toki jätän sen arkeologien ratkaistavaksi. Olisin kiinnostunut kuulemaan mitä on löydetty ja miltä ajoilta ei löydy...
.

Hiukan mennään jo otsikon ulkopuolelle, mutta jatkan tähän hiukan.
Tässä muutamia mietteitä siitä, mikä vaikuttaa mainitsemasi seudun asutukseen. Maankohoaminen nykyisen Turun seudulla on vuodesta 1000 tähän päivään mennessä arvioitavissa 6-7 metrin vaiheille. Tämä tarkoittaa sitä, että kun katselee kyseisen seudun karttoja, niin vaikkapa Kemiössä ei 1000 vuotta sitten ollut juuri muuta kuin kallioisia saaria vieri vieressä, joissakin pienissä paikoin oli kalliomäkien väleissä kuivaakin maata lähellä silloista merenpintaa. Vastaava tilanne on sitten muuallakin. Tällaisissa paikoissa ei ole voinut olla kuin kalastajien ja hylkeenpyytäjien tukikohtia. Yksi tärkeä asia, mikä vaikuttaa pysyvän asutuksen syntyyn on hyvän juomaveden saanti ympäri vuoden. Tällaisessa kallioisessa saaristossa hyvää pohjavettä ja lähteitä ei synny, eikä jokia ja järviä ole. Olettaen, että uudisasutuspyrkyrit tulevat mereltä lounaasta, niin pysyvää asutusta on vuoden 1000 paikkeilla voinut syntyä jonnekin nykyisen Turun paikkeilta katsoen pohjoiseen-pohjoiskoilliseen. Jos taas sisämaa oli jo asuttu, en oikein usko, että uudet tulokkaat olisivat saaneet täällä pysyvää jalansijaa. Sisämaan asukkaat pitäisivät asutuksensa ja rannikon kalastus- ja hyljenautintansa. Uusille tulijoille jäisi lähinnä kaupankäynti- tai ryöstelymahdollisuus.

Asutuksen leviäminen rannikolla sitten seuraavina vuosisatoina kun Ruotsi valloitti silloisen Suomen maakunnakseen, onkin taas toinen juttu.

[Okariina]

LAINAUS SJOSTROMILTA:
Robert Aution varhaisin asiakirjoista tunnettu mieslinjainen esi-isä oli:
Henrikki Matinpoika, Mikkolan viljelyksen torppari Kaarniemessä 1750-70-luvuilla. Hiskistä poimitun mukaan tämän Henrikki Matinpojan aikamääretietoja ovat: synt n1725, vihitty Kymin srk 28.12.1748 (jolloin itse renkinä Vehkalahden Kaarniemessä) Kymin Marinkylästä olleen Eeva Samuntyttären kanssa. Henrikki kuoli 30.4.1786 Kaarniemi, läntinen Vehkalahti. Vaimo oli Eeva Samulintytär, heille syntyi lapsia Kaarniemessä ajanjakson 1749-1776.
Henrikki Matinpoika ilmiselvästi vaikutti Kaarniemessä ainakin 1748-86, ja hänen tarkempi alkamisaikansa siellä selvinnee rippikirjasta ja/tai henkikirjoista.
Hän on ollut Elias Eljanpoika Sundbergin alustalainen.
Ei ole mahdotonta että hänen(kin) saapumisensa Kaarniemeen kytkeytyy Elias Sundbergin ja tämän vaimon Maria Reinontyttären tekemään kartanonhankintaan (1746)

Hei! Kun nyt viestiketjun otsake on tämä Heikki Matinpoika, palaan vielä Pyyppösen kirjauksiin
Heikki Matinpojan (Mikkola) osalta:
Syntynyt 1725 Vehkalahti, Kaarniemi??. Kuollut 30.4.1786 Vehkalahti, Kaarniemi. Poika:
Eero Heikinpoika (Mikkola). S. 22.3.1749 Vehkalahti, Kaarniemi. Vihittäessä torppari Vehkalahden Kaarniemessä.
Otti Suutarin tilan hoteisiinsa aiemman talonväen menehdyttyä tai muutettua muualle. Toisen Suutari-suvun kantaisä. 7 lasta, joista vain henkiin jäi 1:

Juho Eeronpoika Suutari. S. 9.6.1785 Kymi, Kuutsalo. Vihittäessä 2) talollinen ja leski Kuutsalosta. Kuollut 15.6.1853, hänellä poika:

Jeremias Juhonpoika Suutari. S. 6.4.1823 Kymi, Kuutsalo. Tuli Autiolle vävyksi. Ainakin 5 lasta. Kuollut 1.11.1863 Kuutsalo, poika:
Robert Autio jne.

Miten niin Eero tuli ja otti Suutarin tilan hoteisiinsa. Lopetti siis torpparin hommat ja tuli Kuutsaloon noin vain. Olikohan siinä talossa jo valmiiksi ollut sukua..
Poika Juho meni toisen kerran naimisiin Kuutsalolaisena talollisena ja leskenä. Tämä toinen vaimo oli Kaarina Mikontytär Wanhala. S. 9.11.1787 Kymi, Kuutsalo, k. 10.4.1837 Kymi, Kuutsalo. Eri Vanhalaa varmaan kuin siellä Pernoossa?
Näin Autiot kytkeytyvät toiseen Kuutsalon kantasukuun Vanhalaan. Kuinkahan monta sukua sitä oikein pitäisi tutkia :confused:
Suutarin toinen suku oli siis se menehtynyt suku ilmeisesti (ei varmaankaan tarkoiteta Vehkalahden Suutaria?), ja kuinka tieto meni Suutarin talonväen kuolemasta Vehkalahden Kaarniemen torppaan? Eihän sitä varmaan kukaan tiedä, mutta jos kuitenkin... On täällä jo niin paljon "ihmeitä" tapahtunut.

[Olarra]

Miten niin Eero tuli ja otti Suutarin tilan hoteisiinsa. Lopetti siis torpparin hommat ja tuli Kuutsaloon noin vain. Olikohan siinä talossa jo valmiiksi ollut sukua..Poika Juho meni toisen kerran naimisiin Kuutsalolaisena talollisena ja leskenä. Tämä toinen vaimo oli Kaarina Mikontytär Wanhala. S. 9.11.1787 Kymi, Kuutsalo, k. 10.4.1837 Kymi, Kuutsalo. Eri Vanhalaa varmaan kuin siellä Pernoossa?

Kuutsalo kirjan mukaan Kaarina Mikontytär Vanhala oli kyllä Juhon ensimmäinen vaimo. Kun katsoo Kaarina Vanhalaa hänen kotitalostaan, niin huomaa hänen isänsä, olleen luotsi Mikko Yrjölä Haapasaaresta (s. 1761). Suutarin taloa ennen Eero Heikinpoikaa isännöineen suvun viimeinen edustaja, Simo Juhonpoika Suutari puolestaan oli muuttanut Kuutsalosta Haapasaaren Sipilään. Olisiko tässä yhteys?

Samasta kirjasta huomaamme muutakin: Vanhalassa avioitui Kaarina Mikontyttären täti, Saara Juhontytär Vanhala vuonna 1805 Simo Styrmanin kanssa Kurittulasta. Autiolle tuli v. 1802 Jaakko Martinpoika Aution vaimoksi Eeva Paavontytär Styrman Kurittulasta.

Aution toiselta puolikkaalta löytyy Aron Simonpojan puolisona (vasta 1885) Trumpari, nimittäin Leena Stiina Trumpari Saksalasta (s. 1862). Kyllä väki kulki ja sukusiteitä syntyi moneen suuntaan. Noita jos tarkemmin katselee, niin avautuu varmaan muitakin kuvioita.
t. Olavi A.

[karuottu]

Poikani teetti tuon familytreedna testin ja sen mukaan tällä torppari Heikki Matinpojalla ja oman sukuni isälinjan 1. jäsenellä Yrjö Erkinpoika "Tervahardia"lla Koiviston Tervahartialasta olisi ilmeisesti yhteinen kantaisä. 1707 maakirjassa Tervahartialassa on Erik Sigfridinpoika Tervahartia ja hän saattaisi olla tuo isä "Erkki" ja sama josta prof. Yrjö Kaukiainen on käyttänyt nimeä "Esko Sipinpoika" ja kertonut hänen olleen 1600-luvun lopulla osakkaana isommassa laivassa, "kreijarissa". Tervahartia-suku oli toisena Kaukiaisen mainitsemista 1600-luvun laivurisuvuista, ensimmäinen oli tietenkin "Patanen". Eerikki Nuutinpoika Patasen tarina on kerrottu teoksessa "Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon". Yrjö Erkinpoika Tervahartian poika Tuomas tuli 1751-1762 välillä yhtiömieheksi velipuolensa Aatami Ristonpoika Tervahartian (isä Risto Paavonpoika) ja kahden Eerikki Patasen serkun Matti Heikinpoika Patasen pojan, Yrjön ja Riston, kanssa Koiviston Patalan "Mellanen" tilalle. Tuomaksen jälkeläisille sitten tuli oma "Ruottu" sukunimeni, syytä ei vielä tiedossa :)

Yksi vaihtoehto voisi olla se että ihmisillä on ollut tapana vääntää sukunimi mitä kummallisimpiin asuihin kuten "Routtu", "Routto" tai "Ruotto" joista kaksi ensimmäistä ovat ihan oikeita nykyisin käytössä olevia sukunimiä, kolmas ilmeisesti käytössä USA:ssa joillakin. Joten jos Ruth/Ruuth sukunimistä on vääntyneet suvut Ruuttu ja Ruutu niin miksei sitten myös Ruottu... Jotkut seikat vihjaavat tähän suuntaan kuten Tuomaksen vanhimman pojan Yrjön nimen väärä merkintä "Peter" ensin ja Tuomaksen siskon nimi "Johanna". Yrjö pojan kummina oli Koiviston lukkari Henrik Talikander jonka vaimo oli Johanna Peterintytär Ruth. Toisen pojan, Erkin (oman sukuhaarani kantaisä), kummina oli sitten mm. Koiviston kappalainen Forsander. 1600-1700 luvun taitteessa jolloin Yrjö Erkinpoika oli syntynyt - tytär Johanna s.1731 ja Tuomas s.1733 rippikirjojen mukaan - Ruth/Ruuth-sukuisia esiintyi Koivistolla ja sekaantui siellä myös laivuritouhuihin jotka olivat Patasten, Tervahartioiden jne päätoimialaa...

"Suvimarja kirjoittaa, että kyse on hänen veljensä näytteestä" joten tuleekohan jollekin mieleen mitään mikä liittäisi tämän laivurisuvun tai tuon Ruth/Ruuth porvari-, pappis-, sotilas- ym. suvun tähän torppariin?

Yksi outo seikka jota joskus tuli tarkasteltua on Valkealan "Ruottula" eli "Keltti" kylä :
http://www.valkeala.net/walkealanwaiheita/sivu_5.htm
mutta mitään mikä liittäisi sen omaan sukunimeeni en havainnut...

[karuottu]

Tässä olisi yksi villi arvaus Heikki Matinpojan isäksi Koiviston Piisaaresta, Alvatin kylästä :

Patanen, Matti Heikinpoika (Isä: Patanen, Heikki) s. 1680? Alvatti Patanen?. k. 1749. Talollinen.
henkikirjat v. 1699, 1700, 1701, 1705, 1706. VA 3 s. 121 Alvatti nro 2 Patanen v. 1741-1749, kuollut v. 1749, 2.7.1749 viimeinen ripilläkäynti. v. 1747 henkikirjassa nro 2:ssa pojat Elias ja Yrjö, ei vielä v. 1743? . Missä Matti Heikinpoika oli v. 1723-1743 välisen ajan?
1. puoliso Patanen, Valpuri Tuomaksentytär? s. 1681. k. 1746 Alvatti. Emäntä, + 65 v. Torpparin vaimo??.
VA 3 s. 121 Alvatti Patanen v. 1741-1745, 2.12.1745 viimeinen ripilläkäynti.
Lapset:
1) Elias Matinpoika (katso taulu 5) s. 1713 Alvatti. k. 18.03.1786 ib, yskä. Torppari, Lampuoti, + 80 v.
2) Yrjö Matinpoika (katso taulu 6) s. 1717 Alvatti. k. 1762 Patala, hautauspäivä, 6. Pääsiäisen jälkeinen sunnuntai. Talollinen, Patalassa, + 45 v. .
3) Risto Matinpoika (katso taulu 7) s. 1729 Alvatti. k. 12.10.1800 Patala 5, vanhuus. Talollinen, + 80 v.
4) Juhani Matinpoika s. 1735 Alvatti?.
VA 4 s. 121 Alvatti Patanen v. 1741-1751. ripilläkäynti v. 1750-1751. ei enää v. 1762-1774 rippikirjassa Alvatissa..
5) Antti Matinpoika s. 1736 Alvatti?.
VA 4 s. 121 Alvatti Patanen v. 1741-1751. ei enää v. 1762-1774 rippikirjassa Alvatissa.

Noiden Yrjö ja Risto Patasen kanssa Tuomas Yrjönpoika Ruottu ja velipuolensa Aatami Ristonpoika Tervahartia menivät osakkaiksi Koiviston Koivusaaren Patalan kylään Mellasen tilalle. "Autiona" vuonna 1727-28 jolloin sille määrättiin uudet isännät entisten kuoltua. Nämä taasen vaihtuivat joskus 1751-1754 edellämainittuihin. Patasen merenkulkijasuvusta Yrjö Erkinpoika Patanen seikkaili Tukholman ja Haminan välillä, naiden 4 helmikuuta 1741 Anna Bertilintyttären Haminassa. Anna oli oman arvaukseni mukaan 13.9.1708 Kymin Kuutsalossa kastettu Bertil Larsinpojan tytär. Anna kuoli Tukholmassa 29.12.1742...

Joka tapauksessa olisi aika odotettavaa että Matti Heikinpojalla olisi voinut olla myös poika Heikki joka olisi syntynyt välissä 1717-1729 ja jäänyt Matin laivasta jossain Kuutsalossa tai Haapasaaressa...