K.Salminen
03.01.10, 07:52
Uukuniemeltä löytyy pappissuku Wasten, siellä vaikuttaa myös samanniminen suku joka asui Uukuniemen Martinansaaren kylässä.
Jos tarkastelee ensin näitä pappeja, lähteenä Hyn matrikkeli, löytyy seuraavaa:
Henkilötiedot
14.6.1697 Grels Wastin Gregorius Gregorii, Viburgensis 4265. Vht luult.: viipurilainen suutarimestari Grels Svensson Wastin ja N.N. Ylioppilas Turussa 14.6.1697 Wastin Gregor Vib _ 217. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1697 d. 14 Jun.] Gregorius Wastin. Vib. Vihitty papiksi Viipurin hiippakunnassa noin 1697. — Palvellut Savon kahdennusjalkaväkirykmentin pastorina kahdeksan vuotta. Kesälahden kappalainen 1701. Uukuniemen kirkkoherra 1710. Pakeni Rantasalmelle 1711, palasi 1713. Sortavalan kirkkoherra 1720 (ei astunut virkaan, vaan nimitys peruttiin seurakuntalaisten valituksen johdosta). † noin 1731.
Pso: Katarina Kettunius.
Poika: Uukuniemen kappalainen Karl Wastin 5930 (yo 1732, † 1752).
Poika: ylioppilas Grels Johan Wastin 7379 (yo 1748, † 1755).
Henkilötiedot
17.5.1732 Karl Wastin 5930. * 18.1.1709. Vht: Uukuniemen kirkkoherra Grels Wastin 4265 (yo 1697, † ~1731) ja Katarina Kettunius. Porvoon lukion oppilas 2.4.1730 – 1732. Ylioppilas Turussa 17.5.1732 Vastin Carol. Gregorii Vib _ 338. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1732 d. 17. Maii] Carolus Gregorii Vastin. Vihitty papiksi Viipurin hiippakunnassa 3.4.173[5]. — Uukuniemen kappalainen 1735. † Uukuniemellä 2.6.1752.
Pso: Dorotea Elisabet Jaenisch tämän 1. avioliitossa († 1788).
Pson seur. aviomies: Uukuniemen kappalainen Gustaf Stråhlman 6665 (yo 1740, † 1791).
Henkilötiedot
14.4.1748 Grels Johan Wastin 7379. * Uukuniemellä noin 1726. Vht: Uukuniemen kirkkoherra Grels Wastin 4265 (yo 1697, † ~1731) ja Katarina Kettunius. Ylioppilas Turussa 14.4.1748 [Wastin] Gregor. Joh:is‹¿› Vib _ 419. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1748 d. 14. Apr.] Gregorius Vastin. Kexholm. † ylioppilaana Uukuniemellä 6.8.1755.
Henkilötiedot
20.2.1781 Jakob Johan Wastin 9803. * Uukuniemellä 15.1.1758. Vht: Uukuniemen kirkkoherra Samuel Wastin († 1762) ja hänen 2. puolisonsa Kristina Schroeder. Viipurin katedraalikoulun oppilas. Porvoon lukion oppilas 9.5.1777 – 4.12.1779. Ylioppilas Turussa 20.2.1781 Wastin Jacob Johan, Wiburg. _ 595. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1781 Febr.] 20. Jacob. Johannes Vastin n. 1757. Patre Pastore in Uguniemi Careliæ, jam defuncto. Vihitty papiksi Viipurin hiippakunnassa 1783. — Sortavalan kirkkoherran apulainen 1783, samalla kaupunkikoulun opettaja siellä s.v., ero (1790?). Pataljoonansaarnaaja (1791). † Sortavalassa 10.4.1791.
Pso: 1:o 1784 Katarina Ottiliana Lindén († 1785); 2:o 1786 Rosina Lovisa Kyllén (elossa 1798).
Kun tarkasteluhaarukka siirretään näihin Uukuniemessä Martinansaaren kylässä oleviin Wastineihin, sieltä löytyy:
Georgius Gustavinp Wastin s 1742, k. 3.5.1809 vaimonaan v 1750 syntynyt Anna Laukanen k 11.6.1815, sekä Georgiuksen veli Gustav Gustavinp Wastin k 1791 vaimonaan Anna Pesu s 1737. Poikien äiti oli v 1712 syntynyt Anna Muhoin/Muhonen, k 27.3.1792 Martinansaarella.
Nyt herää kysymys mikä on relaatio näiden Martinansaaren Wastinien ja tuon Wastinin pappissuvun välillä?
Kysymyksellä antaa relevanssia kun tarkastelee Uukuniemen syntyneitä:
28.5.1750 7.6.1750 Kyrckioby Sacell.hr. Carl Wastin Dorothea Elisab. Jänisch Elisabeth
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/22xlya?fi+0587+kastetut+1911)21.4.1759 28.4.1759 Kyrckiobyy Gust: Wastin Anna Pesu Mathias
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/22xlya?fi+0587+kastetut+2225)20.4.1763 27.4.1763 Kyrkioby Gustaw Wastin Anna Pesu Johannes
Huomataan että Georgius Wastinin veli Gustav on saanut lapsia samassa paikassa kuin tuo Uukuniemen kappalainen Carl Grelsinp Wastin.
Lisäksi molempien suvun etunimissä on tuo alluusio Georgius/Grels.
Syy miksi kyselen näiden kahden suvun Wastin - tai yhden ? - potentiaalista relaatiota on se, että tuo mainittu Uukuniemen mainittu Georgius Gustavinp Wastin (1742-1809) on seuraavien kahden veljeksen iiii.
Vastén, tai Wastén, Aleksanteri ”Šurka” Pietarin/Pekanpoika, syntyi Pietarin suomalaisiin 17.10.1887, Adolf Taimen veli. Liittyi bolshevikkipuolueeseen 1907. Oli Helsingissä viilarina. Toi pistoolilastin Helsingin punakaartille marraskuussa 1917, komensi punakaartin Helsingin A-komppaniaa ja tammikuussa 1918 nousi Suomen punakaartin johtokolmikon jäseneksi ollen perustamassa Tampereella kaartin toimivan armeijan yleisesikuntaa helmikuussa 1918.
Kuului punaisten Länsirintaman esikuntaan helmikuusta maaliskuuhun 1918, Tampereen taistelun jälkeen osallistui vielä Lahden taisteluihin huhtikuussa 1918.
Sodan lopulla pakeni Venäjälle, lähti Pietarista toukokuussa 1918 Muurmannin radalle kokoamaan suomalaisia punaisia etelään. Komensi suomalaista punaosastoa taistelussa brittejä vastaan kesäkuusta 1918 alkaen, kehitti joukostaan suomalaisen punapataljoonan syyskuussa 1918 ja 1. suomalaisen rykmentin marraskuussa 1918.
Komensi sitä tammikuuhun 1919 asti ja toimi sen jälkeen rykmentin komissaarina joulukuuhun 1919, jolloin pidätettiin, lähetettiin Vologdaan, mutta vapautettiin sitten. Johti Komiternin etappia Murmanskissa vuoden 1920 vuoden 1921 lopulle, oli samalla Muurmannin suomalaisten puoluekollektiivien keskustoimiston jäsenenä ja välillä Kantalahden tšekan päällikkönä. Siirtyi Pietariin Murmanskin etapin lakkautuksen jälkeen, toimi SKP:n sotilasjärjestössä ja ainakin 1922 opetti Pietarin kansainvälisessä sotakoulussa. VKP(b) nimitti SKP:n keskuskomitean sihteeriksi marraskuussa 1923. Johti SKP:n Leningradin toimistoa vuoteen 1931 ja toimi SKP:n etappikeskuksen johtajana rajalla Lempaalassa 1929–31, erotettiin viroistaan salakaupan takia. Oli trotskilainen 1920-luvulla. Maaliskuussa 1929 valittiin Kirja-kustantamon hallintoon. Myöhemmin toimi Leningradissa Elektrik-tehtaalla työnjohtajana. Vangittiin 2.9.1937, tuomittiin 10.1.1938 ja teloitettiin 18.1.1938.
Taimi, alkujaan Vastén, Adolf Pietarinp, syntyi pietarinsuomalaisen metallityöläisen perheeseen (3.) 15.10.1881, Aleksanteri Vasténin veli. Kävi koulun Suomessa, meni laatikkotehtaalle töihin 1891, myöhemmin oli viilarina Pietarin eri tehtailla. Liittyi Venäjän sosialidemokraatteihin 1902 ja orientui bolshevikkeihin 1903. Valittiin Pietarin neuvostoon Putilovin tehtaalla 1905, vangittiin 1906 ja karkoitettiin Vologdan kuvernementtiin Nikolskiin, mutta karkasi Suomeen ja oli Helsingissä telakalla töissä. Jäi kiinni marraskuussa 1907, mutta pakeni Belgiaan ja Ruotsiin, joissa oli metallitehtaissa töissä. Otti nimen Taimi ja palasi Helsinkiin kesällä 1908, jossa pääsi Viaporin telakalle töihin. Johti lakkoa Katajanokalla vappuna 1912, mistä karkoitettiin 3 vuodeksi Turuhanskin seudulle. Palasi syksyllä 1915 Pietariin. Osallistui helmikuun 1917 vallankumoukseen Pietarissa kaartin Volhynian reservirykmentin kanssa. Bolshevikkipuolueen yhdysmies SDP:ssa maaliskuussa 1917, siirtyi Helsinkiin huhtikuussa 1917 ja liittyi SDP:hen. Valittiin bolshevikkipuolueen Helsingin komiteaan toukokuussa 1917, edusti sitä SDP:ssa, agitoi Helsingissä. Suurlakon aikana marraskuussa 1917 johti Helsingin vallankumouskomitean vangitsemien tutkintakomiteaa sekä Saksanniemen järjestys lipuston hajotusta. Joulukuussa 1917 nousi punakaartin johtoryhmään ja tammikuussa 1918 SDP:n puoluetoimikuntaan. Oli punaisen Suomen kansanvaltuuskunnan sisäasiainvaltuutettuna tammikuusta huhtikuuhun 1918, samalla kuului tammikuussa ja uudelleen maalis-huhtikuussa 1918 punakaartin johtokolmikkoon ja oli sota-asiainvaltuutettuna huhtikuussa 1918.
Pakeni Venäjälle, Pietarissa oli keväästä 1918 suomalaisten pakolaisten johtokomiteassa. Osallistui SKP:n perustamiskokoukseen elo-syyskuussa 1918. Johti viljaa sisä-Venäjältä ja Siperiasta hakevia suomalaisia junia juolukuusta 1918. Toukokuusta kesäkuuhun 1919 oli Pietarissa punaisen lento-osaston komissaarina, kesäkuusta elökuuhun 1919 Karjalan kannaksen vallankumouksellisen puolutuksen erityisvaliokunnan pj, sitten palveli Petroskoissa 6. suomalaisrykmentin esikunnassa. V 1920 alusta palveli Pietarin sotilaspiirin esikunnan ja operatiivisen osaston komissaarina, sitten sotilaspiirin esikunnan vallankumoustribunaalin kollegioin jäsenenä ja vpj:na v 1921 lopulle asti. Valittiin SKP:n keskuskomiteaan v 1921. Maaliskuussa 1922 valitiin RKB(b):n Pietarin kuvernementtikomitean revisiokomiteaan. Huhtikuusta elokuuhun oli Komiternin toimeenpanevan komitean varajäsenenä. Nimitettiin RKB:n keskuskomitean luoteisen aluetoimiston jäseneksi ja oli Suomessa maanalaishommissa talvesta 1922 vuoden 1923 loppuun. Piti SKP:n kursseja ainakin 1925 Moskovassa.
Siirtyi Suomeen maanalaispuuhiin syksyllä 1927, toimi Helsingissä. Vangittiin toukokuussa 1928, sai syyskuussa 1928 viidentoista vuoden tuomion. Istui Tammisaaressa, mutta siirrettiin heinäkuussa 1929 Turun lääninvankilaan, kun lietsoi muita vankeja. Huhtikuusta 1938 istui Riihinmäellä. Talvodan jälkeen vapautettiin (yhdessä Toivo Salomon Antikaisen kanssa KS) huhtikuussa 1940 ja palautettiin NL:oon toukokuussa 1940.
Valittiin kesäkuussa 1940 NL:n korkeimman neuvoston kansallisuuksien neuvostoon ja Karjalais-suomalaisen SNT:n korkeimpaan neuvostoon sekä sen kansankomissaarien neuvoston pj:n sijaiseksi. Toisen maailmansodan aikana osallistui suomenkielisen propagandan laatimiseen Sorokassa. V 1942 oli Karjalais-suomalaisen SNT:n korkeimman neuvoston puheenjohtajan kulttuuriasiain sijainen. Heinäkuussa 1947 yleni Karjalais-suomalaisen SNT:n korkeimman neuvoston puheenjohtajaksi. Kuoli Petroskoissa 1954.
Siis kysymys onko jollain tietoa näiden kahden Wastin suvun yhteisestä genesiksestä, alkujuuresta joskus tuolla 1600-luvun puolella, mahdollisesti Viipurissa?
Kysellen
Kari Salminen
Jos tarkastelee ensin näitä pappeja, lähteenä Hyn matrikkeli, löytyy seuraavaa:
Henkilötiedot
14.6.1697 Grels Wastin Gregorius Gregorii, Viburgensis 4265. Vht luult.: viipurilainen suutarimestari Grels Svensson Wastin ja N.N. Ylioppilas Turussa 14.6.1697 Wastin Gregor Vib _ 217. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1697 d. 14 Jun.] Gregorius Wastin. Vib. Vihitty papiksi Viipurin hiippakunnassa noin 1697. — Palvellut Savon kahdennusjalkaväkirykmentin pastorina kahdeksan vuotta. Kesälahden kappalainen 1701. Uukuniemen kirkkoherra 1710. Pakeni Rantasalmelle 1711, palasi 1713. Sortavalan kirkkoherra 1720 (ei astunut virkaan, vaan nimitys peruttiin seurakuntalaisten valituksen johdosta). † noin 1731.
Pso: Katarina Kettunius.
Poika: Uukuniemen kappalainen Karl Wastin 5930 (yo 1732, † 1752).
Poika: ylioppilas Grels Johan Wastin 7379 (yo 1748, † 1755).
Henkilötiedot
17.5.1732 Karl Wastin 5930. * 18.1.1709. Vht: Uukuniemen kirkkoherra Grels Wastin 4265 (yo 1697, † ~1731) ja Katarina Kettunius. Porvoon lukion oppilas 2.4.1730 – 1732. Ylioppilas Turussa 17.5.1732 Vastin Carol. Gregorii Vib _ 338. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1732 d. 17. Maii] Carolus Gregorii Vastin. Vihitty papiksi Viipurin hiippakunnassa 3.4.173[5]. — Uukuniemen kappalainen 1735. † Uukuniemellä 2.6.1752.
Pso: Dorotea Elisabet Jaenisch tämän 1. avioliitossa († 1788).
Pson seur. aviomies: Uukuniemen kappalainen Gustaf Stråhlman 6665 (yo 1740, † 1791).
Henkilötiedot
14.4.1748 Grels Johan Wastin 7379. * Uukuniemellä noin 1726. Vht: Uukuniemen kirkkoherra Grels Wastin 4265 (yo 1697, † ~1731) ja Katarina Kettunius. Ylioppilas Turussa 14.4.1748 [Wastin] Gregor. Joh:is‹¿› Vib _ 419. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1748 d. 14. Apr.] Gregorius Vastin. Kexholm. † ylioppilaana Uukuniemellä 6.8.1755.
Henkilötiedot
20.2.1781 Jakob Johan Wastin 9803. * Uukuniemellä 15.1.1758. Vht: Uukuniemen kirkkoherra Samuel Wastin († 1762) ja hänen 2. puolisonsa Kristina Schroeder. Viipurin katedraalikoulun oppilas. Porvoon lukion oppilas 9.5.1777 – 4.12.1779. Ylioppilas Turussa 20.2.1781 Wastin Jacob Johan, Wiburg. _ 595. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1781 Febr.] 20. Jacob. Johannes Vastin n. 1757. Patre Pastore in Uguniemi Careliæ, jam defuncto. Vihitty papiksi Viipurin hiippakunnassa 1783. — Sortavalan kirkkoherran apulainen 1783, samalla kaupunkikoulun opettaja siellä s.v., ero (1790?). Pataljoonansaarnaaja (1791). † Sortavalassa 10.4.1791.
Pso: 1:o 1784 Katarina Ottiliana Lindén († 1785); 2:o 1786 Rosina Lovisa Kyllén (elossa 1798).
Kun tarkasteluhaarukka siirretään näihin Uukuniemessä Martinansaaren kylässä oleviin Wastineihin, sieltä löytyy:
Georgius Gustavinp Wastin s 1742, k. 3.5.1809 vaimonaan v 1750 syntynyt Anna Laukanen k 11.6.1815, sekä Georgiuksen veli Gustav Gustavinp Wastin k 1791 vaimonaan Anna Pesu s 1737. Poikien äiti oli v 1712 syntynyt Anna Muhoin/Muhonen, k 27.3.1792 Martinansaarella.
Nyt herää kysymys mikä on relaatio näiden Martinansaaren Wastinien ja tuon Wastinin pappissuvun välillä?
Kysymyksellä antaa relevanssia kun tarkastelee Uukuniemen syntyneitä:
28.5.1750 7.6.1750 Kyrckioby Sacell.hr. Carl Wastin Dorothea Elisab. Jänisch Elisabeth
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/22xlya?fi+0587+kastetut+1911)21.4.1759 28.4.1759 Kyrckiobyy Gust: Wastin Anna Pesu Mathias
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/22xlya?fi+0587+kastetut+2225)20.4.1763 27.4.1763 Kyrkioby Gustaw Wastin Anna Pesu Johannes
Huomataan että Georgius Wastinin veli Gustav on saanut lapsia samassa paikassa kuin tuo Uukuniemen kappalainen Carl Grelsinp Wastin.
Lisäksi molempien suvun etunimissä on tuo alluusio Georgius/Grels.
Syy miksi kyselen näiden kahden suvun Wastin - tai yhden ? - potentiaalista relaatiota on se, että tuo mainittu Uukuniemen mainittu Georgius Gustavinp Wastin (1742-1809) on seuraavien kahden veljeksen iiii.
Vastén, tai Wastén, Aleksanteri ”Šurka” Pietarin/Pekanpoika, syntyi Pietarin suomalaisiin 17.10.1887, Adolf Taimen veli. Liittyi bolshevikkipuolueeseen 1907. Oli Helsingissä viilarina. Toi pistoolilastin Helsingin punakaartille marraskuussa 1917, komensi punakaartin Helsingin A-komppaniaa ja tammikuussa 1918 nousi Suomen punakaartin johtokolmikon jäseneksi ollen perustamassa Tampereella kaartin toimivan armeijan yleisesikuntaa helmikuussa 1918.
Kuului punaisten Länsirintaman esikuntaan helmikuusta maaliskuuhun 1918, Tampereen taistelun jälkeen osallistui vielä Lahden taisteluihin huhtikuussa 1918.
Sodan lopulla pakeni Venäjälle, lähti Pietarista toukokuussa 1918 Muurmannin radalle kokoamaan suomalaisia punaisia etelään. Komensi suomalaista punaosastoa taistelussa brittejä vastaan kesäkuusta 1918 alkaen, kehitti joukostaan suomalaisen punapataljoonan syyskuussa 1918 ja 1. suomalaisen rykmentin marraskuussa 1918.
Komensi sitä tammikuuhun 1919 asti ja toimi sen jälkeen rykmentin komissaarina joulukuuhun 1919, jolloin pidätettiin, lähetettiin Vologdaan, mutta vapautettiin sitten. Johti Komiternin etappia Murmanskissa vuoden 1920 vuoden 1921 lopulle, oli samalla Muurmannin suomalaisten puoluekollektiivien keskustoimiston jäsenenä ja välillä Kantalahden tšekan päällikkönä. Siirtyi Pietariin Murmanskin etapin lakkautuksen jälkeen, toimi SKP:n sotilasjärjestössä ja ainakin 1922 opetti Pietarin kansainvälisessä sotakoulussa. VKP(b) nimitti SKP:n keskuskomitean sihteeriksi marraskuussa 1923. Johti SKP:n Leningradin toimistoa vuoteen 1931 ja toimi SKP:n etappikeskuksen johtajana rajalla Lempaalassa 1929–31, erotettiin viroistaan salakaupan takia. Oli trotskilainen 1920-luvulla. Maaliskuussa 1929 valittiin Kirja-kustantamon hallintoon. Myöhemmin toimi Leningradissa Elektrik-tehtaalla työnjohtajana. Vangittiin 2.9.1937, tuomittiin 10.1.1938 ja teloitettiin 18.1.1938.
Taimi, alkujaan Vastén, Adolf Pietarinp, syntyi pietarinsuomalaisen metallityöläisen perheeseen (3.) 15.10.1881, Aleksanteri Vasténin veli. Kävi koulun Suomessa, meni laatikkotehtaalle töihin 1891, myöhemmin oli viilarina Pietarin eri tehtailla. Liittyi Venäjän sosialidemokraatteihin 1902 ja orientui bolshevikkeihin 1903. Valittiin Pietarin neuvostoon Putilovin tehtaalla 1905, vangittiin 1906 ja karkoitettiin Vologdan kuvernementtiin Nikolskiin, mutta karkasi Suomeen ja oli Helsingissä telakalla töissä. Jäi kiinni marraskuussa 1907, mutta pakeni Belgiaan ja Ruotsiin, joissa oli metallitehtaissa töissä. Otti nimen Taimi ja palasi Helsinkiin kesällä 1908, jossa pääsi Viaporin telakalle töihin. Johti lakkoa Katajanokalla vappuna 1912, mistä karkoitettiin 3 vuodeksi Turuhanskin seudulle. Palasi syksyllä 1915 Pietariin. Osallistui helmikuun 1917 vallankumoukseen Pietarissa kaartin Volhynian reservirykmentin kanssa. Bolshevikkipuolueen yhdysmies SDP:ssa maaliskuussa 1917, siirtyi Helsinkiin huhtikuussa 1917 ja liittyi SDP:hen. Valittiin bolshevikkipuolueen Helsingin komiteaan toukokuussa 1917, edusti sitä SDP:ssa, agitoi Helsingissä. Suurlakon aikana marraskuussa 1917 johti Helsingin vallankumouskomitean vangitsemien tutkintakomiteaa sekä Saksanniemen järjestys lipuston hajotusta. Joulukuussa 1917 nousi punakaartin johtoryhmään ja tammikuussa 1918 SDP:n puoluetoimikuntaan. Oli punaisen Suomen kansanvaltuuskunnan sisäasiainvaltuutettuna tammikuusta huhtikuuhun 1918, samalla kuului tammikuussa ja uudelleen maalis-huhtikuussa 1918 punakaartin johtokolmikkoon ja oli sota-asiainvaltuutettuna huhtikuussa 1918.
Pakeni Venäjälle, Pietarissa oli keväästä 1918 suomalaisten pakolaisten johtokomiteassa. Osallistui SKP:n perustamiskokoukseen elo-syyskuussa 1918. Johti viljaa sisä-Venäjältä ja Siperiasta hakevia suomalaisia junia juolukuusta 1918. Toukokuusta kesäkuuhun 1919 oli Pietarissa punaisen lento-osaston komissaarina, kesäkuusta elökuuhun 1919 Karjalan kannaksen vallankumouksellisen puolutuksen erityisvaliokunnan pj, sitten palveli Petroskoissa 6. suomalaisrykmentin esikunnassa. V 1920 alusta palveli Pietarin sotilaspiirin esikunnan ja operatiivisen osaston komissaarina, sitten sotilaspiirin esikunnan vallankumoustribunaalin kollegioin jäsenenä ja vpj:na v 1921 lopulle asti. Valittiin SKP:n keskuskomiteaan v 1921. Maaliskuussa 1922 valitiin RKB(b):n Pietarin kuvernementtikomitean revisiokomiteaan. Huhtikuusta elokuuhun oli Komiternin toimeenpanevan komitean varajäsenenä. Nimitettiin RKB:n keskuskomitean luoteisen aluetoimiston jäseneksi ja oli Suomessa maanalaishommissa talvesta 1922 vuoden 1923 loppuun. Piti SKP:n kursseja ainakin 1925 Moskovassa.
Siirtyi Suomeen maanalaispuuhiin syksyllä 1927, toimi Helsingissä. Vangittiin toukokuussa 1928, sai syyskuussa 1928 viidentoista vuoden tuomion. Istui Tammisaaressa, mutta siirrettiin heinäkuussa 1929 Turun lääninvankilaan, kun lietsoi muita vankeja. Huhtikuusta 1938 istui Riihinmäellä. Talvodan jälkeen vapautettiin (yhdessä Toivo Salomon Antikaisen kanssa KS) huhtikuussa 1940 ja palautettiin NL:oon toukokuussa 1940.
Valittiin kesäkuussa 1940 NL:n korkeimman neuvoston kansallisuuksien neuvostoon ja Karjalais-suomalaisen SNT:n korkeimpaan neuvostoon sekä sen kansankomissaarien neuvoston pj:n sijaiseksi. Toisen maailmansodan aikana osallistui suomenkielisen propagandan laatimiseen Sorokassa. V 1942 oli Karjalais-suomalaisen SNT:n korkeimman neuvoston puheenjohtajan kulttuuriasiain sijainen. Heinäkuussa 1947 yleni Karjalais-suomalaisen SNT:n korkeimman neuvoston puheenjohtajaksi. Kuoli Petroskoissa 1954.
Siis kysymys onko jollain tietoa näiden kahden Wastin suvun yhteisestä genesiksestä, alkujuuresta joskus tuolla 1600-luvun puolella, mahdollisesti Viipurissa?
Kysellen
Kari Salminen