Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mariana Valdemarintytär Folkunga
Heikki Koskela
02.01.10, 13:31
Kyseinen henkilö esiintyy Folkunga-nimen yhteydessä mutta varmaa tietoa hänen syntyperästään ei oikein ole olemassa. Mainitaan vain, että hänen nimensä esiintyy Kuningas Valdemar Birgerinpojan tyttärellä. Onko tähän löydettävissä vähän varmenpi tieto kuin edellä kerrottu oletukselta vaikuttava maininta? Tähän hieman epävarmalta vaikuttavaan asiaan viittaa mm. ÄSF/Hans Gillingstam.
Tiedä luotettavuudesta, mutta Wikipedia mainitsee henkilön (Marina, onko sama ?)
http://sv.wikipedia.org/wiki/Marina_Valdemarsdotter_av_Sverige
Christer Engstrand: Sverige och dess regenter under 1000 år
Heikki Koskela
02.01.10, 13:51
Tiedä luotettavuudesta, mutta Wikipedia mainitsee henkilön (Marina, onko sama ?)
http://sv.wikipedia.org/wiki/Marina_Valdemarsdotter_av_Sverige
Christer Engstrand: Sverige och dess regenter under 1000 år
Henkilö on sama. Onko hän todella Valdemarin tytär ja kuka oli hänen (Marinan) poikansa Magnusin isä? Olen siinä käsityksessä, että isä ei ole Diepholt.
Sami Lehtonen
02.01.10, 14:20
Hans Gillingstamin artikkeli Magnus Marinasons ätt (="Leopard") kertoo seuraavaa:
"Stamfadern Magnus Marinasons metronymikon är anmärkningsvärt och frestar till kombination med folkungaättens lejonvapen, eftersom Marina under 1200-talet endast kan beläggas som namn på en av konung Valdemar Magnussons döttrar (jfr. R. Pipping, Kommentar till Erikskrönikan, s. 300); även Magnus Marinasons förnamn ger ju associationer till Folkungaätten."
ÄSF I:1 s. 171
Vaikuttaa siltä, ettei Marina Valdemarintytär ole sellaisenaan asiakirjoista tunnettu, vaan hänen olemassaoloaan Magnus Marinanpojan äitinä on todennäköisenä pidetty.
Henkilö on sama. Onko hän todella Valdemarin tytär ja kuka oli hänen (Marinan) poikansa Magnusin isä? Olen siinä käsityksessä, että isä ei ole Diepholt.
Heikki,
Minä 'löysin' kompuutteristani tuollaista. Selventääköhän ae asiaasi?
Ossian Mesterton
Taulu 1
I Valdemar Birgersson, King of Sweden 1250-1275 (30076), s. noin 1237, k. 26.12.1302 Nyköping Castle1
1. Puoliso: 1260 Sophie of Denmark (30137), k. 12862
Puolison vanhempia:
(i) Erik (IV) "Plovpenning", King Denmark 1241-1250 s. 1216 k. 10.8.1250 a.d. Schlei, murdered.
(ii) Valdemar II "Sejr", Kg Denmark 1202-1241 s. 28.6.1170 k. 28.3.1241 Vordingborg.
(iä) Berengaria Portugal s. 1194 k. 27.3.1221 Ringsted.
(ä) Jutta Saxony.
(äi) Albrecht I. Duke Saxony 1212-1261 k. 8.11.1261.
(ää) Agnes Austria s. 19.2.1206 k. 29.7.1226.
Lapset:
1. Ingeborg of Sweden. Tauluun 2.
2. Marina (Folkunge). Tauluun 3.
3. Richiza (Rixa) (Folkunge). Tauluun 4.
4. Erik (Folkunge), k. 12613
5. Katharina (Folkunge), k. 12834
6. Erik (Folkungaättens Valdemarsgren). Tauluun 5.
7. Margareta (Folkunge), Nonne in Skänninge Kloster 12885
2. Puoliso: Luccardis (Luitgard) N.N. (86170)
3. avopuoliso: Jutta of Denmark (86228), Äbtissin in St.Agnete Kloster in Roskilde 1266, verliess dieses 1271, s. 1246, k. noin 12906
Puolison vanhempia:
(i) Erik (IV) "Plovpenning", King Denmark 1241-1250 s. 1216 k. 10.8.1250 a.d. Schlei, murdered.
(ii) Valdemar II "Sejr", Kg Denmark 1202-1241 s. 28.6.1170 k. 28.3.1241 Vordingborg.
(iä) Berengaria Portugal s. 1194 k. 27.3.1221 Ringsted.
(ä) Jutta Saxony.
(äi) Albrecht I. Duke Saxony 1212-1261 k. 8.11.1261.
(ää) Agnes Austria s. 19.2.1206 k. 29.7.1226.
Lapset:
8. Erik (Folkunge), s. 12737 Taulu 2
II Ingeborg Valdemarsdotter of Sweden (30136), k. noin 12908
Puoliso: 10.12.1275 Gerhard II, Graf von Holstein in Plön (18637), s. 1254, k. 25.10.13129
Puolison vanhempia:
(i) Gerhard I, Graf Holstein s. 1232 k. 21.12.1290.
(ii) Adolf IV, Graf Holstein 1224-1239 k. 8.7.1261.
(iä) Hedwig Lippe k. 1250.
(ä) Elisabet, Fürstin Mecklenburg s. 1235 k. 6.2.1280.
(äi) Johann I, Fürst Mecklenburg & Wismar s. 1211 k. 1.8.1264.
(ää) Luitgard, Gräfin Henneberg k. 14.6.1267.
Lapsia 3.
Taulu 3
II Marina Valdemarsdotter (Folkunge) (86419)10
Puoliso: 1285 Nyköping Rudolf II von Diepholz (86420), k. 1303.
Puolison vanhempia:
(i) Johann, Herr Diepholz k. 1265.
(ä) Hedwig, Gräfin Roden k. 1246.
Ei lapsia
Taulu 4
II Richiza (Rixa) Valdemarsdotter (Folkunge) (86416), k. 1288/129311
Puoliso: 1285 Przemyslaw II, Duke and King of Poland (86415), Herzog in Posen 1273, Fürst von Grosspolen 1279, Fürst von Krakau 1290, Fürst von Pommerellen und König v Polen 1295, s. 14.10.1257, k. 8.2.129612
Puolison vanhempia:
(i) Przemyslaw I, Duke Poland s. 1220 k. 4.5.1257.
(ii) Wladyslaw Odonicz, Duke Poland 1229-1239 s. 1190 k. 5.6.1239.
(iä) Jadwiga k. 29.12.1249.
(ä) Elisabeth Schlesien-Breslau s. 1224/32 k. 16.1.1265.
(äi) Heinrich II, 'the Pious', Duke Schlesien-Krakau und Grosspolen s. 1196/1204 k. 9.4.1241 Liegnitz, in battle.
(ää) Anna Bohemia s. 1204 k. 23.6.1265.
Lapsi.
Taulu 5
II Erik Valdemarsson (Folkungaättens Valdemarsgren) (86414), Riddare, riksråd13
Puoliso: Ingeborg Knutsdotter (Aspenäsätten) (86413), k. abt.1333. Levde ännu 31.1.1333, då hon som änka av fadern ingavs i S:ta Klara kloster14
Puolison vanhempia:
(i) Knut Jonsson (Aspenäsätten) k. 25.9.1345.
(ii) Johan Filipsson (Aspenäsätten) k. 20.8.1280 murdered.
(iä) Ingeborg Svantepolksdotter (Svantepolk Knutssons ätt) k. 22.2.1341.
(ä) Katarina Bengtsdotter (Folkungaättens lagmansgren) k. 1350.
(äi) Bengt Magnusson (Folkungaättens lagmansgren) k. 1294.
(ää) Sigrid "den fagra"? k. 1289.
Lapsi.
LÄHDELUETTELO
1. (Leo van de Pas XV-394-4)
2. (Leo van de Pas XVI-125-1; ES NF/II Tafel 100; NGA 285)
3. (Leo van de Pas XVI-542-4; ES NF/II Tafel 116; NGA 382)
4. (ES NF/II Tafel 116)
5. (ES NF/II Tafel 116; NGA 388)
6. (Leo van de Pas XVI-125-5; ES NF/II Tafel 100; NGA 287)
7. (Leo van de Pas XVI-542-5; NGA 389)
8. (Leo van de Pas XVI-542-1; ES NF/II Tafel 116; NGA 383)
9. (Leo van de Pas XVI-593-4; E 388)
10. (Leo van de Pas XVI-542-2; ES NF/II Tafel 116; NGA 387)
11. (Leo van de Pas XVI-542-3; ES NF/II Tafel 116; NGA 386)
12. (Leo van de Pas XVI-188-2)
13. (ES NF/II Tafel 116; NGA 384; ÄSF s.12, 47-48)
14. (NGA 1001; ÄSF s.12, 48)
Heikki Koskela
02.01.10, 17:21
Heikki,
Minä 'löysin' kompuutteristani tuollaista. Selventääköhän ae asiaasi?
Ossian Mesterton
Taulu 1
I Valdemar Birgersson, King of Sweden 1250-1275 (30076), s. noin 1237, k. 26.12.1302 Nyköping Castle1
1. Puoliso: 1260 Sophie of Denmark (30137), k. 12862
Puolison vanhempia:
(i) Erik (IV) "Plovpenning", King Denmark 1241-1250 s. 1216 k. 10.8.1250 a.d. Schlei, murdered.
(ii) Valdemar II "Sejr", Kg Denmark 1202-1241 s. 28.6.1170 k. 28.3.1241 Vordingborg.
(iä) Berengaria Portugal s. 1194 k. 27.3.1221 Ringsted.
(ä) Jutta Saxony.
(äi) Albrecht I. Duke Saxony 1212-1261 k. 8.11.1261.
(ää) Agnes Austria s. 19.2.1206 k. 29.7.1226.
Lapset:
1. Ingeborg of Sweden. Tauluun 2.
2. Marina (Folkunge). Tauluun 3.
3. Richiza (Rixa) (Folkunge). Tauluun 4.
4. Erik (Folkunge), k. 12613
5. Katharina (Folkunge), k. 12834
6. Erik (Folkungaättens Valdemarsgren). Tauluun 5.
7. Margareta (Folkunge), Nonne in Skänninge Kloster 12885
2. Puoliso: Luccardis (Luitgard) N.N. (86170)
3. avopuoliso: Jutta of Denmark (86228), Äbtissin in St.Agnete Kloster in Roskilde 1266, verliess dieses 1271, s. 1246, k. noin 12906
Puolison vanhempia:
(i) Erik (IV) "Plovpenning", King Denmark 1241-1250 s. 1216 k. 10.8.1250 a.d. Schlei, murdered.
(ii) Valdemar II "Sejr", Kg Denmark 1202-1241 s. 28.6.1170 k. 28.3.1241 Vordingborg.
(iä) Berengaria Portugal s. 1194 k. 27.3.1221 Ringsted.
(ä) Jutta Saxony.
(äi) Albrecht I. Duke Saxony 1212-1261 k. 8.11.1261.
(ää) Agnes Austria s. 19.2.1206 k. 29.7.1226.
Lapset:
8. Erik (Folkunge), s. 12737 Taulu 2
II Ingeborg Valdemarsdotter of Sweden (30136), k. noin 12908
Puoliso: 10.12.1275 Gerhard II, Graf von Holstein in Plön (18637), s. 1254, k. 25.10.13129
Puolison vanhempia:
(i) Gerhard I, Graf Holstein s. 1232 k. 21.12.1290.
(ii) Adolf IV, Graf Holstein 1224-1239 k. 8.7.1261.
(iä) Hedwig Lippe k. 1250.
(ä) Elisabet, Fürstin Mecklenburg s. 1235 k. 6.2.1280.
(äi) Johann I, Fürst Mecklenburg & Wismar s. 1211 k. 1.8.1264.
(ää) Luitgard, Gräfin Henneberg k. 14.6.1267.
Lapsia 3.
Taulu 3 II Marina Valdemarsdotter (Folkunge) (86419)10
Puoliso: 1285 Nyköping Rudolf II von Diepholz (86420), k. 1303. Puolison vanhempia: (i) Johann, Herr Diepholz k. 1265. (ä) Hedwig, Gräfin Roden k. 1246. Ei lapsia Taulu 4
II Richiza (Rixa) Valdemarsdotter (Folkunge) (86416), k. 1288/129311
Puoliso: 1285 Przemyslaw II, Duke and King of Poland (86415), Herzog in Posen 1273, Fürst von Grosspolen 1279, Fürst von Krakau 1290, Fürst von Pommerellen und König v Polen 1295, s. 14.10.1257, k. 8.2.129612
Puolison vanhempia:
(i) Przemyslaw I, Duke Poland s. 1220 k. 4.5.1257.
(ii) Wladyslaw Odonicz, Duke Poland 1229-1239 s. 1190 k. 5.6.1239.
(iä) Jadwiga k. 29.12.1249.
(ä) Elisabeth Schlesien-Breslau s. 1224/32 k. 16.1.1265.
(äi) Heinrich II, 'the Pious', Duke Schlesien-Krakau und Grosspolen s. 1196/1204 k. 9.4.1241 Liegnitz, in battle.
(ää) Anna Bohemia s. 1204 k. 23.6.1265.
Lapsi.
Taulu 5
II Erik Valdemarsson (Folkungaättens Valdemarsgren) (86414), Riddare, riksråd13
Puoliso: Ingeborg Knutsdotter (Aspenäsätten) (86413), k. abt.1333. Levde ännu 31.1.1333, då hon som änka av fadern ingavs i S:ta Klara kloster14
Puolison vanhempia:
(i) Knut Jonsson (Aspenäsätten) k. 25.9.1345.
(ii) Johan Filipsson (Aspenäsätten) k. 20.8.1280 murdered.
(iä) Ingeborg Svantepolksdotter (Svantepolk Knutssons ätt) k. 22.2.1341.
(ä) Katarina Bengtsdotter (Folkungaättens lagmansgren) k. 1350.
(äi) Bengt Magnusson (Folkungaättens lagmansgren) k. 1294.
(ää) Sigrid "den fagra"? k. 1289.
Lapsi.
LÄHDELUETTELO
1. (Leo van de Pas XV-394-4)
2. (Leo van de Pas XVI-125-1; ES NF/II Tafel 100; NGA 285)
3. (Leo van de Pas XVI-542-4; ES NF/II Tafel 116; NGA 382)
4. (ES NF/II Tafel 116)
5. (ES NF/II Tafel 116; NGA 388)
6. (Leo van de Pas XVI-125-5; ES NF/II Tafel 100; NGA 287)
7. (Leo van de Pas XVI-542-5; NGA 389)
8. (Leo van de Pas XVI-542-1; ES NF/II Tafel 116; NGA 383)
9. (Leo van de Pas XVI-593-4; E 388)
10. (Leo van de Pas XVI-542-2; ES NF/II Tafel 116; NGA 387)
11. (Leo van de Pas XVI-542-3; ES NF/II Tafel 116; NGA 386)
12. (Leo van de Pas XVI-188-2)
13. (ES NF/II Tafel 116; NGA 384; ÄSF s.12, 47-48)
14. (NGA 1001; ÄSF s.12, 48)
Vaikuttaa siltä, että Marinan perheestä voidaan poistaa perillinen (Magnus), joka minulla on merkittynä. Samaa tulosta näyttää Ossianin tulosten kanssa seuraava tutkimus: http://fmg.ac/Projects/MedLands/SWEDEN.htm
Tämä tutkimus on tehty jonkinmoisen työryhmän toimesta. Lähdeviitteet on mainittu.
Mutta kenen poika on sitten Magnus Marinanpoika, joka jatkaa sukua (ÄFS/ Gillingstam, sivu 171)?
Sami Lehtonen
02.01.10, 17:42
Vaikuttaa siltä, että Marinan perheestä voidaan poistaa perillinen (Magnus), joka minulla on merkittynä. Samaa tulosta näyttää Ossianin tulosten kanssa seuraava tutkimus: http://fmg.ac/Projects/MedLands/SWEDEN.htm
Tämä tutkimus on tehty jonkinmoisen työryhmän toimesta. Lähdeviitteet on mainittu.
Mutta kenen poika on sitten Magnus Marinanpoika, joka jatkaa sukua (ÄFS/ Gillingstam, sivu 171)?
Eihän se tosiasia, ettei Marinalla ollut jälkeläistä avioliitostaan tarkoita sitä, ettei hänellä olisi voinut olla au-lasta. Joka tapauksessa tuo Gillingstamin artikkeli tekee suoran johtopäätöksen siitä, että Magnus Marinanpoika vaakunan perusteella kuuluu Folkungiin ja että ajallisesti tämä tuntematon (?) Marina sopii samaiseksi Valdemarin tyttäreksi.
Seppo Niinioja
02.01.10, 17:51
Heikki,
Minä 'löysin' kompuutteristani tuollaista. Selventääköhän ae asiaasi?
Ossian Mesterton
Taulu 1
I Valdemar Birgersson, King of Sweden 1250-1275 (30076), s. noin 1237, k. 26.12.1302 Nyköping Castle1
1. Puoliso: 1260 Sophie of Denmark (30137), k. 12862
Puolison vanhempia:
(i) Erik (IV) "Plovpenning", King Denmark 1241-1250 s. 1216 k. 10.8.1250 a.d. Schlei, murdered.
(ii) Valdemar II "Sejr", Kg Denmark 1202-1241 s. 28.6.1170 k. 28.3.1241 Vordingborg.
(iä) Berengaria Portugal s. 1194 k. 27.3.1221 Ringsted.
(ä) Jutta Saxony.
(äi) Albrecht I. Duke Saxony 1212-1261 k. 8.11.1261.
(ää) Agnes Austria s. 19.2.1206 k. 29.7.1226.
Lapset:
1. Ingeborg of Sweden. Tauluun 2.
2. Marina (Folkunge). Tauluun 3.
3. Richiza (Rixa) (Folkunge). Tauluun 4.
4. Erik (Folkunge), k. 12613
5. Katharina (Folkunge), k. 12834
6. Erik (Folkungaättens Valdemarsgren). Tauluun 5.
7. Margareta (Folkunge), Nonne in Skänninge Kloster 12885
2. Puoliso: Luccardis (Luitgard) N.N. (86170)
3. avopuoliso: Jutta of Denmark (86228), Äbtissin in St.Agnete Kloster in Roskilde 1266, verliess dieses 1271, s. 1246, k. noin 12906
Puolison vanhempia:
(i) Erik (IV) "Plovpenning", King Denmark 1241-1250 s. 1216 k. 10.8.1250 a.d. Schlei, murdered.
(ii) Valdemar II "Sejr", Kg Denmark 1202-1241 s. 28.6.1170 k. 28.3.1241 Vordingborg.
(iä) Berengaria Portugal s. 1194 k. 27.3.1221 Ringsted.
(ä) Jutta Saxony.
(äi) Albrecht I. Duke Saxony 1212-1261 k. 8.11.1261.
(ää) Agnes Austria s. 19.2.1206 k. 29.7.1226.
Lapset:
8. Erik (Folkunge), s. 12737 Taulu 2
II Ingeborg Valdemarsdotter of Sweden (30136), k. noin 12908
jne.
Puoliso: 10.12.1275 Gerhard II, Graf von Holstein in Plön (18637), s. 1254, k. 25.10.13129
Puolison vanhempia:
(i) Gerhard I, Graf Holstein s. 1232 k. 21.12.1290.
(ii) Adolf IV, Graf Holstein 1224-1239 k. 8.7.1261.
(iä) Hedwig Lippe k. 1250.
(ä) Elisabet, Fürstin Mecklenburg s. 1235 k. 6.2.1280.
(äi) Johann I, Fürst Mecklenburg & Wismar s. 1211 k. 1.8.1264.
(ää) Luitgard, Gräfin Henneberg k. 14.6.1267.
Lapsia 3.
Taulu 3
II Marina Valdemarsdotter (Folkunge) (86419)10
Puoliso: 1285 Nyköping Rudolf II von Diepholz (86420), k. 1303.
Puolison vanhempia:
(i) Johann, Herr Diepholz k. 1265.
(ä) Hedwig, Gräfin Roden k. 1246.
Ei lapsia
Taulu 4
II Richiza (Rixa) Valdemarsdotter (Folkunge) (86416), k. 1288/129311
Puoliso: 1285 Przemyslaw II, Duke and King of Poland (86415), Herzog in Posen 1273, Fürst von Grosspolen 1279, Fürst von Krakau 1290, Fürst von Pommerellen und König v Polen 1295, s. 14.10.1257, k. 8.2.129612
Puolison vanhempia:
(i) Przemyslaw I, Duke Poland s. 1220 k. 4.5.1257.
(ii) Wladyslaw Odonicz, Duke Poland 1229-1239 s. 1190 k. 5.6.1239.
(iä) Jadwiga k. 29.12.1249.
(ä) Elisabeth Schlesien-Breslau s. 1224/32 k. 16.1.1265.
(äi) Heinrich II, 'the Pious', Duke Schlesien-Krakau und Grosspolen s. 1196/1204 k. 9.4.1241 Liegnitz, in battle.
(ää) Anna Bohemia s. 1204 k. 23.6.1265.
Lapsi.
Taulu 5
II Erik Valdemarsson (Folkungaättens Valdemarsgren) (86414), Riddare, riksråd13
Puoliso: Ingeborg Knutsdotter (Aspenäsätten) (86413), k. abt.1333. Levde ännu 31.1.1333, då hon som änka av fadern ingavs i S:ta Klara kloster14
Puolison vanhempia:
(i) Knut Jonsson (Aspenäsätten) k. 25.9.1345.
(ii) Johan Filipsson (Aspenäsätten) k. 20.8.1280 murdered.
(iä) Ingeborg Svantepolksdotter (Svantepolk Knutssons ätt) k. 22.2.1341.
(ä) Katarina Bengtsdotter (Folkungaättens lagmansgren) k. 1350.
(äi) Bengt Magnusson (Folkungaättens lagmansgren) k. 1294.
(ää) Sigrid "den fagra"? k. 1289.
Lapsi.
LÄHDELUETTELO
1. (Leo van de Pas XV-394-4)
2. (Leo van de Pas XVI-125-1; ES NF/II Tafel 100; NGA 285)
3. (Leo van de Pas XVI-542-4; ES NF/II Tafel 116; NGA 382)
4. (ES NF/II Tafel 116)
5. (ES NF/II Tafel 116; NGA 388)
6. (Leo van de Pas XVI-125-5; ES NF/II Tafel 100; NGA 287)
7. (Leo van de Pas XVI-542-5; NGA 389)
8. (Leo van de Pas XVI-542-1; ES NF/II Tafel 116; NGA 383)
9. (Leo van de Pas XVI-593-4; E 388)
10. (Leo van de Pas XVI-542-2; ES NF/II Tafel 116; NGA 387)
11. (Leo van de Pas XVI-542-3; ES NF/II Tafel 116; NGA 386)
12. (Leo van de Pas XVI-188-2)
13. (ES NF/II Tafel 116; NGA 384; ÄSF s.12, 47-48)
14. (NGA 1001; ÄSF s.12, 48)
Minun kompuutterini nikotteli muutamien vuosilukujen(?) kohdalla.
Onko Leo van de Pas nykyään primäärilähde tuolta ajalta ja mitä ovat ES NF/II ja NGA, jotka tietysti ovat asianharrastajille epäilemättä varsin tuttuja, mutta eivät nyt tule mieleen?
ÄSF:n sivunumerointi alkaa uudestaan ykkösestä osan II alussa. Sen vihko 1:hän ilmestyi v. 2001. Yllä tarkoitetaan ilmeisesti osan I vihon 1 mainittuja sivuja.
Terveisin
Seppo Niinioja
Heikki Koskela
02.01.10, 18:16
Eihän se tosiasia, ettei Marinalla ollut jälkeläistä avioliitostaan tarkoita sitä, ettei hänellä olisi voinut olla au-lasta. Joka tapauksessa tuo Gillingstamin artikkeli tekee suoran johtopäätöksen siitä, että Magnus Marinanpoika vaakunan perusteella kuuluu Folkungiin ja että ajallisesti tämä tuntematon (?) Marina sopii samaiseksi Valdemarin tyttäreksi.
Marinalla on hyvinkin saattanut olla au-lapsi kuten tuohon aikaan monilla oli. Mutta perustelu vaakunan avulla on hieman mielestäni heikko perustelu. Gillingstam kyllä sanoo, että on todistettu Marianan synnyttäneen aviottoman lapsen.
Olen tämän ongelman aikoinaan ratkaissut lievällä itsepetoksella toistaiseksi merkitsemällä Marinalle puolisoksi N.N. ja heille lapseksi ko. Magnuksen. Ajan myötä sukulinjaani selvitellessäni olen kutenkin ruvennut epäilemään tätä N.N.-puolisoa. Savolainen sanoisi. "Suattaapi olla ja suattaapi olla olemata".
Näitä ongelmia tulee vastaan yhtenään myöhemmälläkin ajalla, mutta eivät ne sukututkimusta kaada.
Minun kompuutterini nikotteli muutamien vuosilukujen(?) kohdalla.
Onko Leo van de Pas nykyään primäärilähde tuolta ajalta ja mitä ovat ES NF/II ja NGA, jotka tietysti ovat asianharrastajille epäilemättä varsin tuttuja, mutta eivät nyt tule mieleen?
ÄSF:n sivunumerointi alkaa uudestaan ykkösestä osan II alussa. Sen vihko 1:hän ilmestyi v. 2001. Yllä tarkoitetaan ilmeisesti osan I vihon 1 mainittuja sivuja.
Terveisin
Seppo Niinioja
Seppo,
Enpä mene sanomaan kysymykseesi muuta kuin että minulla on ollut lähes kymmenen vuotta sitten tehty taulukko, johon lisäilen milloin mitäkin ja joka nyt on osoitteessa: http://www.mesterton.net/lahteet.htm (http://www.mesterton.net/lahteet.htm)
Otin siitä tuohon alas nyt kysymyksessä olevat kohdat.
Tuon verkkoviitteenä mainitsemani osoitteen olen löytänyt jo joitakin vuosia sitten ”ihan ite”;-))
Se kompuutterisi nikottelu johtui varmaankin siitä kun nuo lähdeviitenumerot ovatkin ällistyksekseni tulleet ”alas” oikealta paikaltaan. Se taas johtunee siitä, että en ole viitsinyt opetella tällaiselle Forumille kirjoittamista oikein. Siksi menenkin taas omiin ympyröihini.
Ossian Mesterton
NGA
Brenner S. Otto: Nachkommen Gorms des Alten. I.-XVI. Generation. Dansk Historisk Haandbogsforlag. DK-2800 Lyngby
ES
Europäische Stammtafeln. Neue Folge. Marburg (vuodesta 1980 alkaen).
Verkkoviitteitä
Leo van de Pas: Descendants of Karl der Grosse, "Charlemagne"
http://worldroots.com/brigitte/famous/c/charlemagnedesc-01.htm
Sami Lehtonen
02.01.10, 19:40
Marinalla on hyvinkin saattanut olla au-lapsi kuten tuohon aikaan monilla oli. Mutta perustelu vaakunan avulla on hieman mielestäni heikko perustelu. Gillingstam kyllä sanoo, että on todistettu Marianan synnyttäneen aviottoman lapsen.
Olen tämän ongelman aikoinaan ratkaissut lievällä itsepetoksella toistaiseksi merkitsemällä Marinalle puolisoksi N.N. ja heille lapseksi ko. Magnuksen. Ajan myötä sukulinjaani selvitellessäni olen kutenkin ruvennut epäilemään tätä N.N.-puolisoa. Savolainen sanoisi. "Suattaapi olla ja suattaapi olla olemata".
Näitä ongelmia tulee vastaan yhtenään myöhemmälläkin ajalla, mutta eivät ne sukututkimusta kaada.
Mahtaisikohan sitä ihan kuka tahansa äpärälapsi olla ottanut kuninkaan suvun vaakunan käyttöönsä tuosta vain? Kyllä sitä on pidettävä melko luotettavana polveutumisen osoituksena.
Tarkoitatko tuon NN sijaan vaihtoehdoksi Diepholzia? Ainakin Kristoffer kuninkaan maanlain mukaan ennen aviota syntyneille yhteisille lapsille olisi ollut samat oikeudet kuin myöhemmillä aviolapsilla. Magnus kuitenkin pysyy Marinanpoikana.
Heikki Koskela
02.01.10, 19:58
Mahtaisikohan sitä ihan kuka tahansa äpärälapsi olla ottanut kuninkaan suvun vaakunan käyttöönsä tuosta vain? Kyllä sitä on pidettävä melko luotettavana polveutumisen osoituksena.
Tarkoitatko tuon NN sijaan vaihtoehdoksi Diepholzia? Ainakin Kristoffer kuninkaan maanlain mukaan ennen aviota syntyneille yhteisille lapsille olisi ollut samat oikeudet kuin myöhemmillä aviolapsilla. Magnus kuitenkin pysyy Marinanpoikana.
En tarkoita vaan Marianan ensimmäiseksi tuntemattomaksi puolisoksi. Diepholt olisi minun laskelmani mukaan toinen puoliso.
Ajattelin, että jollain olisi ollut tietoa asiasta "varman päälle" mutta jääköön asia hautumaan. En toistaiseksi laske olevani Marianan perillinen. Sukututkimus on pieniä ja suurempiakin ongelmia täynnänsä, kuten olet huomannut tällä Forumilla. Jos yksi linja katkeaa, niin toinen saattaa johtaa eteen/taakse päin.
Sami Lehtonen
02.01.10, 21:23
En tarkoita vaan Marianan ensimmäiseksi tuntemattomaksi puolisoksi. Diepholt olisi minun laskelmani mukaan toinen puoliso.
Ajattelin, että jollain olisi ollut tietoa asiasta "varman päälle" mutta jääköön asia hautumaan. En toistaiseksi laske olevani Marianan perillinen. Sukututkimus on pieniä ja suurempiakin ongelmia täynnänsä, kuten olet huomannut tällä Forumilla. Jos yksi linja katkeaa, niin toinen saattaa johtaa eteen/taakse päin.
Puoliso lienee väärä termi, jos poika kuitenkin liikkuu matronyymillä Marinanpoika. Vaakunan perusteella päätellyn sukujohdon heikkous liittynee juuri siihen, että emme voi olla varmoja, ettei Folkungeissa olisi ollut toista Marina-nimistä naista.
Minun kiinnostukseni herätti tuo "toistaiseksi en laske olevani Marianan perillinen" - siis millainen sukujohto sinulla tällä hetkellä on? Lasketko Marinalla olleen toisenkin au-lapsen vai oletko joka tapauksessa Magnus Marinanpojan jälkeläinen? Siinä tapauksessahan Marina on ilman muuta esiäitisi, mutta tietoa siitä, onko tämä Valdemar Magnuksenpojan tytär ei aukottomasti voida osoittaa.
Seppo Niinioja
02.01.10, 22:36
Seppo,
Enpä mene sanomaan kysymykseesi muuta kuin että minulla on ollut lähes kymmenen vuotta sitten tehty taulukko, johon lisäilen milloin mitäkin ja joka nyt on osoitteessa: http://www.mesterton.net/lahteet.htm (http://www.mesterton.net/lahteet.htm)
Otin siitä tuohon alas nyt kysymyksessä olevat kohdat.
Tuon verkkoviitteenä mainitsemani osoitteen olen löytänyt jo joitakin vuosia sitten ”ihan ite”;-))
Se kompuutterisi nikottelu johtui varmaankin siitä kun nuo lähdeviitenumerot ovatkin ällistyksekseni tulleet ”alas” oikealta paikaltaan. Se taas johtunee siitä, että en ole viitsinyt opetella tällaiselle Forumille kirjoittamista oikein. Siksi menenkin taas omiin ympyröihini.
Ossian Mesterton
NGA
Brenner S. Otto: Nachkommen Gorms des Alten. I.-XVI. Generation. Dansk Historisk Haandbogsforlag. DK-2800 Lyngby
ES
Europäische Stammtafeln. Neue Folge. Marburg (vuodesta 1980 alkaen).
Verkkoviitteitä
Leo van de Pas: Descendants of Karl der Grosse, "Charlemagne"
http://worldroots.com/brigitte/famous/c/charlemagnedesc-01.htm
Ossian,
Kyllä minä hyvän ja Internetissä harvinaisen lähdeluettelosi muistan, mutta ajattelin varmistaa.
Ihan tämä kaurakompuutterini vaan rupesi ihmettelemään isoja vuosilukuja. Kokeilenpa yläviitteen tuomista Wordista tähän:
Tarkemmin lähteissä[1] (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=55804#_ftn1)
[1]Jouni Kaleva, Genos; Emerentia Tottin syntyperä. Suku Forum. (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=55804#_ftnref1)
Ei mennyt oikein hyvin. Taitaa olla paras käyttää liitetiedostoja rtf- tai pdf-muodossa, niin tulevat suunnilleen oikein perille. Ossian, pysy ihmeessä linjoilla! Siihen on sosiaalinen tilaus.
En tosiaankaan ihan tiedä, miten tämän Leo van der Pasin tietokantaan pitäisi suhtautua. Varmaankin vilpitön, kun on ollut pappi ja kaikkea, mutta hän sanoo itsekin olevansa keräilijä, ei tutkija. Mahdottoman helppoahan sieltä on vetäistä vaikuttavia sukujuuria ja esittää ne sitten ikään kuin ominaan:D:. Tämä lausahdus on joskus vähän ilkeästi sanottu Yrjö Kallisesta, joka mm. poliittisen ja kansansivistystoimintansa ohella kirjoitti zenbuddhalaisuudesta sisältöä ammentavia kirjoja. Panivat kyllä nuoren mielen ajatukset liikkeelle.
Seppo Niinioja
Bodniemi37
02.01.10, 22:43
...Yrjö Kallisesta, joka mm. poliittisen ja kansansivistystoimintansa ohella kirjoitti zenbuddhalaisuudesta sisältöä ammentavia kirjoja. Panivat kyllä nuoren mielen ajatukset liikkeelle.
Enpä malttanut olla googlaamatta http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=299&a=2348.
Heikki Koskela
03.01.10, 05:05
Puoliso lienee väärä termi, jos poika kuitenkin liikkuu matronyymillä Marinanpoika. Vaakunan perusteella päätellyn sukujohdon heikkous liittynee juuri siihen, että emme voi olla varmoja, ettei Folkungeissa olisi ollut toista Marina-nimistä naista.
Minun kiinnostukseni herätti tuo "toistaiseksi en laske olevani Marianan perillinen" - siis millainen sukujohto sinulla tällä hetkellä on? Lasketko Marinalla olleen toisenkin au-lapsen vai oletko joka tapauksessa Magnus Marinanpojan jälkeläinen? Siinä tapauksessahan Marina on ilman muuta esiäitisi, mutta tietoa siitä, onko tämä Valdemar Magnuksenpojan tytär ei aukottomasti voida osoittaa.
Käytän ajoittain muotoa N.N., jonka voi tulkita puoliso/tuntematon. Se ei ole olennaista eikä johda harhaan.
Laitan osoitteen, josta löytyy mainittu kytkös http://koti.japo.fi/~jkhpuro/ (http://koti.japo.fi/%7Ejkhpuro/).
Otsikko on Sukututkimus/Ludvig XIV Aurinkokuningas. Luettelossa mainittu Johanna Pylkkä on tätini. Tämä sukujohto on mielestäni epävarma.
M.Sjostrom
03.01.10, 09:06
vallasta syöstyllä kuningas Valdemarilla oli useita tyttäriä, joista Maren/ Marianne/ Mariana, naitettiin saksalaiselle Diepholzin herralle Rudolfille.
Maren ei nähtävästi ollut Valdemarin tyttäristä vanhin, vaan syntyi vasta 1260-luvun ollessa jo pitkällä tai vasta 1270-luvun puolella. (Vanhempi tytär oli Ingeborg Valdemarintytär, jonka Holstein-avioliitto on aikalaislähteissä tunnettu myös...; Maren myös oli syntynyt Valdemarin vuonna 1260 solmitusta aviosta Tanskan Sofie Eriksdatterin kanssa)
Valdemar tuli syöstyksi vallasta jo 1270-luvulla. Marenin Diepholz-avioliitto (joka on aikalaislähteissä mainittu, samoin kuin Marenin olemassaolo) ajoittuu aikaan (vuoteen 1285) jolloin Valdemarin perhe oli maanpakolaisina lähinnä Tanskassa, ollen Tanskan hallitsijan sukulaisia, ja avio palveli enemmänkin tanskalaisia poliittisia kuvioita pohjoisessa Saksassa. Marenin asema siinä oli enempikin Tanskan hallitsijan serkkutyttö kuin Ruotsin hallitsijan perheenjäsen, noin valtapoliittisesti. Vihkimispaikkakin näyttää olleen tanskalainen Nykobing.
Avio kirjaimellisesti jäi lapsettomaksi, koska saksalaislähteet osaavat indikoida että Rudolfin peri hänen veljensä, jne.
TÄMÄN Marenin olemassaolo on siis suoraan aikalaislähteissä.
Sen sijaan se Maren/Marina.... joka metronyymin todistusvoimalla oli ritari Magnus Marinason'in äiti, ei ole asiakirjoissa muuten kuin juuri metronyyminä.
Nyt on huomattava, että juuri tämä ritari Magnus Marinason on jo aikuinen mies sillä kohtaa (esim vuonna 1293) kun kuninkaallinen Maren Valdemarintytär vasta itsekin alkaa olla aikuinen. Ritari Magnusin jostain edesottamuksista nimittäin on olemassa päivättyjä aikalaisdokumentteja.
Tämän vuoksi tutkijat yleensä nykyään pitävät mahdottomana, että Magnus voisi olla juuri tuon Maren Valdemarintyttären lapsi.
Lisäksi ritari Magnusin omia poikia oli aikuisia jo 1320-luvulla.
Kuvitelma että ritari Magnus olisi ollut juuri kuninkaantyttären lapsi, on kautta aikojen ollut houkutteleva. Mutta olosuhteetkin puhuvat sitä vastaan: Maren Valdemarintytär oli vasta lapsi, alle teini-ikäinen, kun isän vallastasyökseminen ajoi perheen maanpakoon. Jos Maren olisi saanut äpäräpojan sitten sukukypsäksi (ulkomailla) vartuttuaan, on kaukaa harttua että tällainen äpäräpoika olisi sitten päätynyt Ruotsiin.
Jos Magnus olisi ollut kuningasperheen naisen äpärä, se olisi olliut niin suuri skandaali tuonaikaisessa Ruotsissa että hyvin todennäköisesti olisi jossain kronikassa tai asiakirjassa säilynyt jokin maininta sellaisesta hänen yhteydessään.
matronyymi ei ole välttämättä äpäryyden merkki tuonaikaisessa: moni äpära kantoi patronyymia. Kuten esim Arnön Gregers Birgerinpoika.
Minusta tuntuu että päätelmässä että keskiaikainen metronyymi viittaisi aviottomuuteen, on LIIKAA anakronistista kuvitelmaa joka pohjautuu noin 1800-luvun (eli ihan eri aikakauden) tapoihin pitää (jotakuinkin poikkeuksetta) väestörekisterissä aviottomat metronyymillä.
Ja noina aikoina kumpikaan, sen enempää patronyymi kuin metronyymi, ei ollut ihan välttämätön. Jos ritari Magnus olisi tosiaan ollut äpärä, hänet ehkä muistettaisiin pikemminkin nimellä Magnus äpärä, tai jollain muulla lisänimellä.
Sen sijaan metronyymi noina aikoina oli usein merkkinä siitä, että ihan aviossa syntynyt mies oli äitinsä puolelta rikkaampaa, korkeampaa sukua kuin isänsä.
Ja/tai perinyt pääkartanonsa äidin kautta (mikä voi olla pitkälti sama varallisuus-korkeus-asia...)
Jonkun Marinan poika tuo ritari Magnus oli. Ja se ollut sellainen Marina joka on elänyt noin 1250-luvulla.
Nimi ei ole määrättömän yleinen, mutta sitä esiintyi tuolloin jonkin verran etenkin skoonelais(-tanskalaisessa) yläluokassa. Usein ortografia nykykirjallisuudessa noille on Maren.
M.Sjostrom
03.01.10, 09:10
ei Marinanpojan 'leopardi'-vaakuna ole välttämättä sama kuin kuninkaallinen folkungavaakuna.
Niissä on sen verran eroavaisuutta jo pohjaelementeissä, että ei ole lankaan selviö että olisivat tulleet edes samasta juuresta.
Sami Lehtonen
03.01.10, 12:14
ei Marinanpojan 'leopardi'-vaakuna ole välttämättä sama kuin kuninkaallinen folkungavaakuna.
Niissä on sen verran eroavaisuutta jo pohjaelementeissä, että ei ole lankaan selviö että olisivat tulleet edes samasta juuresta.
Enpä katsonut sen tarkemmin Gillingstamin vaakunakuvausta. Jos (isoja) eroja on, niin filiaation osoittaminen vaakunalla on melko rohkeaa.
Tuossa aiemmin kirjoittaessani, ettei Marinaa tunneta aikalaislähteistä, niin tarkoitin nimenomaan Magnuksen äitiä.
Lienee todella anakronistista ajatella Marinanpoikaa automaattisesti äpäränä. Entä jos ajatus viedään vähän vielä pitemmälle - onko kyse edes matronyymistä vai kenties vain syystä tai toisesta otetusta lisänimestä vrt. Rengonpojat?
Seppo Niinioja
03.01.10, 22:24
Enpä malttanut olla googlaamatta http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=299&a=2348.
Kiitos Ritva! Pieni häiriköinti kannattaa välillä, vaikka juuri kukaan ei ole huomaavinaan. Olen nähnyt tuon Kalllisen haastattelun aikoinaan 1971 ja luin jo sitä ennen muutaman hänen kirjansa. Ehkä parasta elämänfilosofiaa on teoksessa Tässä ja nyt. Sitä olen koettanut opetella ja ehkä pienen askeleen päässyt eteenpäin. Minun missioni on pikemminkin yrittää olla isoisä, isä ja aviomies tässä ja nyt kuin hautautua muinaisten vaakuna- ja sinettikuvioiden sokkeloihin. Ei niiltä ole edes perintöä odotettavissa. Olisi hyvä, jos joku näkisi sen vaivan, että laatisi meille kuolevaisille helppotajuisen ja tarkistetun laitoksen Folkungein tarusta (vai oliko se Forsythein taru se upea brittisarja?). Esim. Kari Rydmanin esitys http://www.sci.fi/~s151036j/rydman/carolus.htm olisi ihan kiva legendojen lähtökohta eikä turhan ryppyoksainen. Suosittelen siinä kuin muitakin.
Seppo Niinioja
Heikki Koskela
04.01.10, 04:18
Olisi hyvä, jos joku näkisi sen vaivan, että laatisi meille kuolevaisille helppotajuisen ja tarkistetun laitoksen Folkungein tarusta (vai oliko se Forsythein taru se upea brittisarja?). Esim. Kari Rydmanin esitys http://www.sci.fi/~s151036j/rydman/carolus.htm (http://www.sci.fi/%7Es151036j/rydman/carolus.htm) olisi ihan kiva legendojen lähtökohta eikä turhan ryppyoksainen. Suosittelen siinä kuin muitakin.
Seppo Niinioja
Tapani mukaan käyn tähän aikaan jaloittelemassa jotta jaksan nukkua aamuun saakka. Samalla piipahdan koneella katsomassa mitä kaikkia viisauden hedelmiä on pomittavissa. Viiden tunnin päästä pitää taas lähteä skannaamaan Lappajärvelle Alajärven rippikirjoja kaiken kansan nähtäväksi.
Tosipuheessa Sepon ajatus Folkungein tarujen yhteenvedosta olisi poikaa. Suku näyttää pomppineen aisan yli kaiken aikaa eikä minun aivoillani pääse asiaa laittamaan aivan loogiseen järjestykseen. Samoin tuo sinetti-kysymys olisi hyvä selvittää mikäli se on mahdollista. Olen saanut hyviä vinkkejä Forumilta osa lähdetietoineen. Mutta minussa piilee pieni annos kapteeni Kaarnan kirjuria/lähettiä (Tuntematon sotilas), jolle Kaarna toteaa: "Epäillä sopii mutta tankki se on". Rydmanin esitys voisi olla pohjana.
Siis, heittäkää kehiin kokonaiskuva Folkunga-suvusta, totean.
Heikki Koskela
04.01.10, 17:42
Kirjoitin yhden viestin noin tunti sitten mutta ei tainnut olla sopiva julkaistavaksi, kun ei näy.
M.Sjostrom
04.01.10, 18:01
Kirjoitin yhden viestin noin tunti sitten mutta ei tainnut olla sopiva julkaistavaksi, kun ei näy.
oletan että täällä ei ole moderaattoreilla toiminnassa toimitia, jolla jokin viesti (tai Hekin viestit) tulisivat ensin hyväksyttäviksi ennen kuin pääsevät foorumille. Eli että moderointi on jälkikäteen tapahtuvaa: jo tullut viesti voidaan poistaa.
Jos näin, niin: sitten tuo heikin aiempi viesti on joutunut tietokoneen tai foorumsysteemin jonkun vian uhriksi ja mennyt bittiavaruuteen, eikä koskaan foorumille asti. Eli että se ei joutunut sensuuriin, vaan tekniseen vikaan.
Nimittäin, jos viesti olisi päässyt läpi mutta sitten poisrtettu, uskoisin että se olisi kuitenkin tullut sähköpostiini - tämähän lähettää automatic. Ja sinne ei ole tullut.
Ylläpito ei ole poistanut yhtään viestiä tästä keskustelusta, joten Heikki Koskelan kohdalla kyse on jostain teknisestä ongelmasta.
Vahvistan myös sen, että tällä forumilla ei ole etukäteissensuuria. Mahdollinen moderointi tapahtuu aina jälkikäteen.
Suomen Sukututkimusseura
Juha Vuorela
Suku Forumin moderaattori
Heikki Koskela
05.01.10, 06:37
Ylläpito ei ole poistanut yhtään viestiä tästä keskustelusta, joten Heikki Koskelan kohdalla kyse on jostain teknisestä ongelmasta.
Vahvistan myös sen, että tällä forumilla ei ole etukäteissensuuria. Mahdollinen moderointi tapahtuu aina jälkikäteen.
Suomen Sukututkimusseura
Juha Vuorela
Suku Forumin moderaattori
Uskon virheen tapahtuneen lähettäessäni viestiä. Pahoittelen turhia epäilyksiäni moderoinnin osalta.
Seppo Niinioja
05.01.10, 08:46
Minullakin näyttää jääneen menemättä perille lyhyt noin tunti sitten lähettämäkseni luulemani viesti ihan eri aiheesta. Sitä sattuu silloin tällöin. Omaa tumpulointia (yleensä) kai, mutta ehkä Forumissakin on jokin omituisuus. Ainakin, kun tulee odottamatta ilmoitus "The server is too busy at the moment jne", niin tekeillä ollut viesti katoaa.
Varminta onkin kirjoittaa vähänkin pitemmät vastaukset ensin vaikka Wordilla ja kopioida valmis viesti Forumille. Tai käyttää riittävän usein Valitse kaikki -toimintoa ja kopiointia leikepöydälle. Joku tätä suosittelikin.
Kun muistaisi edes itse!
Seppo Niinioja
Erkki A Tikkanen
05.01.10, 09:02
---
Varminta onkin kirjoittaa vähänkin pitemmät vastaukset ensin vaikka Wordilla ja kopioida valmis viesti Forumille. Tai käyttää riittävän usein Valitse kaikki -toimintoa ja kopiointia leikepöydälle. Joku tätä suosittelikin.
Kun muistaisi edes itse!
Seppo Niinioja
Olen useammankin kerran todennut, että jos käyttää tekstin kopiointia muista ohjelmista ja sen jälkeen "liimaa" tälle sivustolle vastauksensa osaksi, teksti ei useinkaan tule sellaisenaan, vaan siihen tulee vaikka mitä omituisuuksia. Fonttikoko vaihtelee, rivivälit muuttuvat, kappalejaot sekoilevat ym. omituisuuksia.
Tämä johtuu usein siitä, että lainatussa sivussa tekstin joukossa on omia tekstin ohjauksia mukana jiota tämä forumin systeemi ei tunnista. Yksi esimerkki on esim. tämän ketjun viidennessä viestissä, fonttikoko on varmaan täysin eri kuin Ossian sen tarkoitti olevan, samoin rivien ja kappaleiden välistys on muuttunut.
Sami Lehtonen
05.01.10, 09:12
Juuri ennen viestin lähettämistä kannattaa koko teksti maalata ja Ctrl+C yhdistelmällä kopioida leikepöydälle. Siellä se pysyy tallessa ja tarvittaessa sen voi tiputtaa vaikka Notepadiin jos jostain syystä uusi yritys forumille ei tuota tulosta.
Olen useammankin kerran todennut, että jos käyttää tekstin kopiointia muista ohjelmista ja sen jälkeen "liimaa" tälle sivustolle vastauksensa osaksi, teksti ei useinkaan tule sellaisenaan, vaan siihen tulee vaikka mitä omituisuuksia. Fonttikoko vaihtelee, rivivälit muuttuvat, kappalejaot sekoilevat ym. omituisuuksia.
Tämä johtuu usein siitä, että lainatussa sivussa tekstin joukossa on omia tekstin ohjauksia mukana jiota tämä forumin systeemi ei tunnista. Yksi esimerkki on esim. tämän ketjun viidennessä viestissä, fonttikoko on varmaan täysin eri kuin Ossian sen tarkoitti olevan, samoin rivien ja kappaleiden välistys on muuttunut.
Kiitos Erkki kun huomasit,
Juuri näin minulle kävi. Minulla ei ole aikaa eikä haluakaan alkaa tällä iällä opettelemaan jonkun Forumin systeemeitä vaan jätän mieluummin kirjoittamatta. Tuon ko. viestinikin olisin ottanut kokonaan pois mutta sehän ei enää käynytkään ;-))
Ossian Mesterton
Viestissä viisi on viitteissä mainittu Leo van de Pas, useammankin kerran.
Sjöströmin viesteissä häneen viitataan niinikään useasti. Kuka on tämä herra?
Viestissä viisi on viitteissä mainittu Leo van de Pas, useammankin kerran.
Sjöströmin viesteissä häneen viitataan niinikään useasti. Kuka on tämä herra?
Hän on minulle vuosien aikana "tutuksi" tullut sukututkimusta harrastava henkilö http://www.genealogics.org/index.php
Hänen viestejään saattaa löytyä mm tuolta:
http://archiver.rootsweb.ancestry.com/th/index/gen-medieval
Ossian Mesterton
Viestissä viisi on viitteissä mainittu Leo van de Pas, useammankin kerran.
Sjöströmin viesteissä häneen viitataan niinikään useasti. Kuka on tämä herra?
http://www.genealogics.org/getperson.php?personID=I00071584&tree=LEO
http://www.genealogics.org/index.php
Johtaako tämä siihen, että tulevaisuudessa tutkijat viittaavat yhä enemmän toisiinsa, julkaistessaan netissä.
Taitaa olla melkoinen "jobi" löytää se alkuperäinen arkistolähde?
Keskiajan sukuja tutkiessa voivat eväät olla vähissä, kuten ketjussa on jo
todettu. Mielikuvitustako silloin on käytettävä?
Olenpa iloinen, että edes Alftan-suku on tyydyttävästi kronikoitu ja julkaistu jopa kovissa kansissa Ruotsin historiaan keskittyvässä teossarjassa "Upplysningar i Svenska Historien, del. 3. sid. 82-85".
Painoonlykkijänä oli itse valtakunnanhistorioitsija Magnus von Celse.
Olen useammankin kerran todennut, että jos käyttää tekstin kopiointia muista ohjelmista ja sen jälkeen "liimaa" tälle sivustolle vastauksensa osaksi, teksti ei useinkaan tule sellaisenaan, vaan siihen tulee vaikka mitä omituisuuksia. Fonttikoko vaihtelee, rivivälit muuttuvat, kappalejaot sekoilevat ym. omituisuuksia.
Tämä johtuu usein siitä, että lainatussa sivussa tekstin joukossa on omia tekstin ohjauksia mukana jiota tämä forumin systeemi ei tunnista. Yksi esimerkki on esim. tämän ketjun viidennessä viestissä, fonttikoko on varmaan täysin eri kuin Ossian sen tarkoitti olevan, samoin rivien ja kappaleiden välistys on muuttunut.
Pieni vihje:
Liittekuvan vasemmassa yläkulmassa ympyröity toiminto "poista tekstin formatointi" poistaa merkityn tekstin ylimääräinen formatointi, ts. leikepöydän mukana tulleet pistekoon muutokset, fontinvaihdot jne. Kokeilkaa! Merkatkaa koko sijoitettu teksti ja klikkaa "poista formatointi"
Hasse
Johtaako tämä siihen, että tulevaisuudessa tutkijat viittaavat yhä enemmän toisiinsa, julkaistessaan netissä.
Taitaa olla melkoinen "jobi" löytää se alkuperäinen arkistolähde?
Keskiajan sukuja tutkiessa voivat eväät olla vähissä, kuten ketjussa on jo
todettu. Mielikuvitustako silloin on käytettävä?
Olenpa iloinen, että edes Alftan-suku on tyydyttävästi kronikoitu ja julkaistu jopa kovissa kansissa Ruotsin historiaan keskittyvässä teossarjassa "Upplysningar i Svenska Historien, del. 3. sid. 82-85".
Painoonlykkijänä oli itse valtakunnanhistorioitsija Magnus von Celse.
Rautalangasta viännettynä:
Se, mihin minä viittaan, näkyy, kuten olen useasti maininnut, tuolla: www.mesterton.net/lahteet.htm (http://www.mesterton.net/lahteet.htm)
Ossian Mesterton
Mikä tämä sitten on (kopioitu viestin 5. hännästä)?
LÄHDELUETTELO
1. (Leo van de Pas XV-394-4)
2. (Leo van de Pas XVI-125-1; ES NF/II Tafel 100; NGA 285)
3. (Leo van de Pas XVI-542-4; ES NF/II Tafel 116; NGA 382)
4. (ES NF/II Tafel 116)
5. (ES NF/II Tafel 116; NGA 388)
6. (Leo van de Pas XVI-125-5; ES NF/II Tafel 100; NGA 287)
7. (Leo van de Pas XVI-542-5; NGA 389)
8. (Leo van de Pas XVI-542-1; ES NF/II Tafel 116; NGA 383)
9. (Leo van de Pas XVI-593-4; E 388)
10. (Leo van de Pas XVI-542-2; ES NF/II Tafel 116; NGA 387)
11. (Leo van de Pas XVI-542-3; ES NF/II Tafel 116; NGA 386)
12. (Leo van de Pas XVI-188-2)
13. (ES NF/II Tafel 116; NGA 384; ÄSF s.12, 47-48)
14. (NGA 1001; ÄSF s.12, 48)
Mikä tämä sitten on (kopioitu viestin 5. hännästä)?
LÄHDELUETTELO
1. (Leo van de Pas XV-394-4)
2. (Leo van de Pas XVI-125-1; ES NF/II Tafel 100; NGA 285)
3. (Leo van de Pas XVI-542-4; ES NF/II Tafel 116; NGA 382)
4. (ES NF/II Tafel 116)
5. (ES NF/II Tafel 116; NGA 388)
6. (Leo van de Pas XVI-125-5; ES NF/II Tafel 100; NGA 287)
7. (Leo van de Pas XVI-542-5; NGA 389)
8. (Leo van de Pas XVI-542-1; ES NF/II Tafel 116; NGA 383)
9. (Leo van de Pas XVI-593-4; E 388)
10. (Leo van de Pas XVI-542-2; ES NF/II Tafel 116; NGA 387)
11. (Leo van de Pas XVI-542-3; ES NF/II Tafel 116; NGA 386)
12. (Leo van de Pas XVI-188-2)
13. (ES NF/II Tafel 116; NGA 384; ÄSF s.12, 47-48)
14. (NGA 1001; ÄSF s.12, 48)
Voi pyhä yksinkertaisuus!
Mikäli et osannut lukea niitä tuolta antamastani linkistä www.mesterton.net/lahteet.htm (http://www.mesterton.net/lahteet.htm), autan Sinua senverran, että lue tämän viestiketjun viesti 14., jossa olen asiaa selvittänyt.
Tämä päättyy minun osaltani tähän.
Ossian Mesterton
Eikö Leo van de Pas olekaan lähteesi, kuten rimpsusta voisi päätellä?
Minulla ei valitettavasti ole aikaa ladata sivustoasi (liikkuu erittän hitaasti)
asian selvittämiseksi.
Jos olet itse tarkistanut julkaisemasi van de Pasin mainitsemista lähteistä, miksi viitata häneen?
Johtaako tämä siihen, että tulevaisuudessa tutkijat viittaavat yhä enemmän toisiinsa, julkaistessaan netissä.
Taitaa olla melkoinen "jobi" löytää se alkuperäinen arkistolähde?
Eiköhän kautta aikojen ole alkuperäislähteiden lisäksi viitattu kirjallisuuteen? Ei liene mikään verkkoilmiö.
Papeista vielä:
allekirjoitan täysin sen mitä Hattulan pastori Abraham Alftanius kirjoitti
Alftan-kronikassaan Hattulan pappilassa 6.3.1695.
Miksi tämä pappi ei teille kelpaa?
Eiköhän kautta aikojen ole alkuperäislähteiden lisäksi viitattu kirjallisuuteen? Ei liene mikään verkkoilmiö.
Onko van de Pas julkaissut kovakantisiakin (so. "kirjallisuus"), en tunne hänen tuotantoaan?
Netissä nimi kylläkin tulee vastaan usein, varsinkin tällä forumilla.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.