Tapani Kovalaine
01.01.10, 19:07
Nyt 1.1.2010 on jo kovin kaukainen asia Uudenvuodenpäivä 1866 Huittisten pappilassa, mutta tuolloin lopetettiin ruotsin kielen käyttäminen, kun kirjattiin asiat seurakunnan vihittyjen luetteloon ja muuttaneiden luetteloon.
Suomen kieltä käytettäessä löydettiin aivan uusi ilmaus: PIKKU WAIMO.
Tässäpä meillä on nyt ihmettelemistä - tarkoitettiinko 23.6.1866 vihityn pikku vaimo Kristiina Juhontyttären kohdalla pitkälle edennyttä raskautta ja sitä, että hän oli 1.8.1866 synnyttävä poikalapsen, joka ei ollut suinkaan hänen esikoisensa. Vai tarkoitettiinko kenties, että hän oli ollut qp (kvinnaperson) alkaen päivämäärästä 15.3.1863, jolloin hänelle syntyi se esikoinen Juho Oskari.
Oli miten oli, Huittisista muutti (nro 11/1866) juhannuksen 1866 jälkeen Turkuun "Tietoviisauden maisteri" Karl Forselius, joten häneltä emme voi kysyä. Loimaalta tuli helmikuussa 11 päivää vihkimisen jälkeen Huittisiin pikku waimo Johanna Fredrika Antintytär "ja sen äpärä lapsi"... Olisiko siis pikku waimoksi pääsyn edellytyksenä ollut äpärä lapsi? Esimerkiksi Kemin seurakunnassa pidettiin rippikirjoissa omaa osastoa henkilöille, jotka olivat lägrade qvinnor ja Huittisissa heitä pidettiin pikku vaimoina, näinkö se meni?
Tässä ilmiöön liittyvät digikuvat:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/huittinen/vihityt_1850-1884_jk1081/46.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/huittinen/rippikirja_1861-1867_mko50-75/132.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/huittinen/syntyneet_1857-1872_jk1081/157.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/huittinen/muuttaneet_1849-1884_jk1083/99.htm
Suomen kieltä käytettäessä löydettiin aivan uusi ilmaus: PIKKU WAIMO.
Tässäpä meillä on nyt ihmettelemistä - tarkoitettiinko 23.6.1866 vihityn pikku vaimo Kristiina Juhontyttären kohdalla pitkälle edennyttä raskautta ja sitä, että hän oli 1.8.1866 synnyttävä poikalapsen, joka ei ollut suinkaan hänen esikoisensa. Vai tarkoitettiinko kenties, että hän oli ollut qp (kvinnaperson) alkaen päivämäärästä 15.3.1863, jolloin hänelle syntyi se esikoinen Juho Oskari.
Oli miten oli, Huittisista muutti (nro 11/1866) juhannuksen 1866 jälkeen Turkuun "Tietoviisauden maisteri" Karl Forselius, joten häneltä emme voi kysyä. Loimaalta tuli helmikuussa 11 päivää vihkimisen jälkeen Huittisiin pikku waimo Johanna Fredrika Antintytär "ja sen äpärä lapsi"... Olisiko siis pikku waimoksi pääsyn edellytyksenä ollut äpärä lapsi? Esimerkiksi Kemin seurakunnassa pidettiin rippikirjoissa omaa osastoa henkilöille, jotka olivat lägrade qvinnor ja Huittisissa heitä pidettiin pikku vaimoina, näinkö se meni?
Tässä ilmiöön liittyvät digikuvat:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/huittinen/vihityt_1850-1884_jk1081/46.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/huittinen/rippikirja_1861-1867_mko50-75/132.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/huittinen/syntyneet_1857-1872_jk1081/157.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/huittinen/muuttaneet_1849-1884_jk1083/99.htm