Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Autiotarkastusasiakirjat
Taas vähän hukassa mahdollisten lähdemateriaalien kanssa ...
Esi-isän veli Clemet (Mikonpoika) Holopainen oli saanut aution Kopolanniemen kruununluontoisen talon Kuopion Riistavedellä 11.7.1711. Edellinen asukas Heikki Koponen yritti saada sitä takaisin Kuopion syyskäräjillä 1724, josta:
Hålapain producerade Denne Rätts Ransakning af den 18 etL Septembr. 1711 Hwar af befans at detta Hemman, som Kåpoin för dess fattigdom uti ödesmål lämnadt, blifwit af då warande Crono Befallningsman Niels Södermarck den 11. Julii berörde Åhr Hålapain immitterat, Hwarföre och af Rätten om Hemmanets beskaffenhet blifwit undersökt och till dess uprättande för Hålapain 3 Åhrs frijhet projecterat
Nyt olen sitten käynyt läpi 1710-1712 Kuopion käräjät (ordinarie härads ting), mutta eihän niistä löytynytkään mitään mainintaa juuri tuosta autiotarkastuksesta. Olin luullut että näissähän sen pitäisi olla. Kuopiosta tietenkin puuttuu isonvihan takia "kaikki" vuosilta 1713-21.
Mistähän arkistosta pitäisi hakea seuraavaksi? Voudin? Maaherran? Lagmans ting? --> ja tietenkin missä nämä ovat, onko mikrofilmattuina jne.
Vaiko jonkun toisen pitäjän käräjiltä (en itse asiassa tiedä oliko Clemetin kotipaikka Kuopiossa)?
VäinöH
eeva häkkinen
30.12.09, 23:19
Näitten aikojen lähteitten kanssa on itsekukin silloin tällöin hukassa.
Tuntuu kyllä oudolta, jollei asiaa mainita lainkaan vuoden 1711 käräjäpöytäkirjassa, kun asia on noinkin selvästi sanottu lainauksessasi "denna Rätts ransakning af den ..." Kruununvoudin asioitahan nämä autiostaotot olivat, mutta ei taida löytyä kruununvoudin arkistoa tuolta ajalta? Lääninkanslia antoi immissiolle vahvistuskirjeen (stadfästelsebref), mutta en tiedä, oliko tämä menettely jo tuolloin käytössä, kun olen löytänyt näitä vasta vuodesta 1745 lähtien.
Todennäköisesti paras lähde ovat tässä tilanteessa läänintilit, niissä on ainakin vuosittainen luettelo autiotiloista ja joskus hyvinkin perusteellinen selitys niiden tilanteesta. Tai sitten vain tieto, että XX on ottanut YY:n kymmenen vuotta autiona olleen tilan, jota verotetaan vuodesta nnnn lähtien. Riippuu tuurista, mitä löytyy.
Laamanninkäräjät on kyllä filmattu, olen lukenut niitä väliltä 1635-1745 (Karjalan laamannikunta, olikohan Pohjois-Savo samassa?), mutta se oli vetoomustuomioistuin, eli riidan päätyminen laamanninkäräjille pitäisi näkyä jo alioikeuden pöytäkirjoista.
Talo mainitaan vuosien 1710, 1711 ja 1712 autioluetteloissa edesmenneen Heikki Koposen autiona (läänintilit), mutta ei niissä ole Clemet Holopaisesta mitään mainintaa.
Autioluetteloissa 1722-1724 ei mainita Koposten eikä Holopaisten nimellä.
Henkikirjassakin on vielä vuonna 1710 Heikki Heikinpoika (Koponen) vaimoineen, kun taas 1711 ja 1712 Mikko Holopaisen leski (=Clemet Holopaisen äiti). Clemet Mikonpoika on itse henkikirjassa 1722 lähtien.
Seppo Niinioja
31.12.09, 06:58
Talo mainitaan vuosien 1710, 1711 ja 1712 autioluetteloissa edesmenneen Heikki Koposen autiona (läänintilit), mutta ei niissä ole Clemet Holopaisesta mitään mainintaa.
Autioluetteloissa 1722-1724 ei mainita Koposten eikä Holopaisten nimellä.
Henkikirjassakin on vielä vuonna 1710 Heikki Heikinpoika (Koponen) vaimoineen, kun taas 1711 ja 1712 Mikko Holopaisen leski (=Clemet Holopaisen äiti). Clemet Mikonpoika on itse henkikirjassa 1722 lähtien.
Anteeksi sotkeutumiseni asian vierestä, mutta luin otsikon aamuntihruisin silmin AUTOTARKASTUSASIAKIRJAT. :confused:
Oletettavasti myös autot/kulkuneuvot olisi autiotarkastuksessa huomioitu ... vaan eipä tainnut olla citymaastureita vielä tuohon aikaan ;)
olisiko mitenkään mahdollista, että tällainen juttu olisi jätetty tilaavievänä pois renovoiduista tuomiokirjoista. Outoa sinänsä, sillä yleensä kyllä kaikki maa-asiat sisällytetään niihin uskollisesti...
Jens
Anteeksi sotkeutumiseni asian vierestä, mutta luin otsikon aamuntihruisin silmin AUTOTARKASTUSASIAKIRJAT. :confused:
Etkä ole Seppo ainoa :( Itse asiassa olin kauan lukemassa muka AUTOtarkastuksesta...
olisiko mitenkään mahdollista, että tällainen juttu olisi jätetty tilaavievänä pois renovoiduista tuomiokirjoista.
Mielenkiintoinen ajatus ... mikrofilmi ES 2010 on ilmeisesti se renovoitu. Onkohan konseptituomiokirja jossakin olemassa (alkuperäisenä tai mikrofilminä)?
Tuo 1724 käräjät muuten päättyi toteamukseen ettei paikalliset käräjät voinut päättää kruununluontoisen talon asiasta, vaan se menee maaherran ratkaistavaksi (jos oikein tulkitsin)
Härutinnan afsades alderstund ofwannembde hemman om besittningen, Hwar af Parterne sin emellan twista, är Crono, så warde Parterne med deras å ömsesidor giorde foran ber:de ansökning till Höfwälborne HL: Landshöfdingen i ödmiukheet Remitterade.
Olisiko tuo maaherran arkisto läänintileissä vai jossain muualla?
VäinöH
Seppo Niinioja
03.01.10, 11:05
Mielenkiintoinen ajatus ... mikrofilmi ES 2010 on ilmeisesti se renovoitu. Onkohan konseptituomiokirja jossakin olemassa (alkuperäisenä tai mikrofilminä)?
Tuo 1724 käräjät muuten päättyi toteamukseen ettei paikalliset käräjät voinut päättää kruununluontoisen talon asiasta, vaan se menee maaherran ratkaistavaksi (jos oikein tulkitsin)
Härutinnan afsades alderstund ofwannembde hemman om besittningen, Hwar af Parterne sin emellan twista, är Crono, så warde Parterne med deras å ömsesidor giorde foran ber:de ansökning till Höfwälborne HL: Landshöfdingen i ödmiukheet Remitterade.
Olisiko tuo maaherran arkisto läänintileissä vai jossain muualla?
VäinöH
Käsittääkseni oikeuden istunnossa on aina tehty konseptituomiokirja, "on-line" ja sen huomaa. Niistähän renovoidut on hovioikeutta varten kirjoitettu puhtaaksi. Konseptituomiokirjoja säilytetään maakunta-arkistoissa eikä niitä ole mikrofilmattu. Kaikki eivät ole säilyneet, vaikka renovoitu olisikin olemassa. Renovoidusta on kai yleensä jätetty vähemmän tärkeitä asioita, liitteitä yms. pois ja tesktiä lyhennetty. Tämä meni 1800-luvun loppupuoliskolla niin pitkälle, että renovoidussa mainittiin enää pykälä ja sen käsittelemä asia.
Toisaalta minulla on eräs tärkeä lainhuudatus Turun raastuvanoikeudesta vuodelta 1728. Se on täysin saman sisältöisenä Turun kaupunginarkistossa konseptina ja renovoituna filmillä. Käsiala on vain renovoidussa yllättäen vaikeampaa. Tuomiokirjathan jaettiin myöhemmiin varsinaisiin asioihin ja ilmoitusasioihin, mutta edellä mainittu käsittää molempia.
Ainakin Kansallisarkistossa on luettelo
Uudenmaan lääninhallitus
Konttori
jossa on Uudenmaan läänin maaherran kirjeenvaihtoa koskevia diaareja ja itse kirjeenvaihtoa, ehkä muutakin. Maakunta-arkistoissa lienee muiden läänien maaherrojen arkistoja, elleivät ne ole kaikki KA:ssa.
Toivottavasti tämä pitää suunnilleen paikkansa.
Seppo Niinioja
eeva häkkinen
03.01.10, 20:19
Tuo 1724 käräjät muuten päättyi toteamukseen ettei paikalliset käräjät voinut päättää kruununluontoisen talon asiasta, vaan se menee maaherran ratkaistavaksi (jos oikein tulkitsin)
Härutinnan afsades alderstund ofwannembde hemman om besittningen, Hwar af Parterne sin emellan twista, är Crono, så warde Parterne med deras å ömsesidor giorde foran ber:de ansökning till Höfwälborne HL: Landshöfdingen i ödmiukheet Remitterade.
Olisiko tuo maaherran arkisto läänintileissä vai jossain muualla?
VäinöH
Jos asia meni maaherran ratkaistavaksi, pitäisi se löytyä lääninkanslian anomus- ja käsittelydiaareista. Itse olen löytänyt niistä monenmoista kivaa, vaikka hakemisto on vielä aika sekulia. Tosin vasta vuodesta 1745 lähtien, niinkuin kerroin, eli pikkuvihan jälkeisen lääninjaon jälkeiseltä ajalta. Edes Vakka-haku ei tuottanut tuloksia kysymältäsi ajalta, olisin itsekin kiinnostunut, jos sellaisia löytyisi. Voin vielä kysäistä ensi kerran MMAssa käydessäni, mikä tilanne oikein on (jos muistan).
Ainakin MMAssa on lisäksi erillinen sarja maanmittarin ja uskottujen miesten suorittamista tiluskatselmuksista, jotka on määrätty joko maaherran tai käräjien toimesta tilan jakokelpoisuuden arvioimiseksi tai rajariitojen ratkaisemiseksi. Näitäkin löytyy vasta 1700-luvun puolivälistä lähtien ja niiden tulokset osoitetaan kihlakunnan käräjille, joka virallisesti päätti asioista (vaikka päätös tuskin poikkesi katselmuksen tuloksista).
Kruununvoudin arkisto on erillinen asiakirjasarja, eikä sitäkään taida olla tallessa 1700-luvun alusta.
Kiitokset vastaajille
Tuossapa tulikin tarpeeksi (tutkimus)ohjelmaa muutamalle seuraavalle lomalle ;)
VäinöH
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.