Palveluksesta vapautetut

[Mariaana]

Hei!

Toisaalla kirjoitetaan Sota-arkiston tiedon jakamisesta. Siitä tuli mieleeni keuhkotautinen sukulaiseni, joka ei ole ollut rintamalla. Mahtaakohan Sota-arkistossa olla tietoja miehistä, jotka terveytensä takia olivat vapautettuja palveluksesta?

Millä tavoin ja kuka totesi heidät "kelpaamattomiksi"? Millaisiin tehtäviin heidät velvoitettiin kotirintamalla vai saivatko hoitaa tointaan ilman ylimääräisiä velvoitteita?

Entä sitten ihmiset, joiden isänmaallisuuteen ei luotettu. Onko heistä kantakortteja, jos heidät oli velvoitettu aseettomasti palvelemaan? Mieleeni tulee eräs Suomen kansalainen, jonka äidinkieli on venäjä. Hän oli aseettomassa palveluksessa ja toimi mm. tulkkina. Hänen kanssaan samassa yksikössä/komppaniassa tms. oli ainakin romaneita.

Tällaisia pohtii Mariaana

[Heikki Koskela]

Hei!

Toisaalla kirjoitetaan Sota-arkiston tiedon jakamisesta. Siitä tuli mieleeni keuhkotautinen sukulaiseni, joka ei ole ollut rintamalla. Mahtaakohan Sota-arkistossa olla tietoja miehistä, jotka terveytensä takia olivat vapautettuja palveluksesta?

Millä tavoin ja kuka totesi heidät "kelpaamattomiksi"? Millaisiin tehtäviin heidät velvoitettiin kotirintamalla vai saivatko hoitaa tointaan ilman ylimääräisiä velvoitteita?

Entä sitten ihmiset, joiden isänmaallisuuteen ei luotettu. Onko heistä kantakortteja, jos heidät oli velvoitettu aseettomasti palvelemaan? Mieleeni tulee eräs Suomen kansalainen, jonka äidinkieli on venäjä. Hän oli aseettomassa palveluksessa ja toimi mm. tulkkina. Hänen kanssaan samassa yksikössä/komppaniassa tms. oli ainakin romaneita.

Tällaisia pohtii Mariaana

Minun ymmärtääkseni kaikista miespuolisista (nykyisin pitänee sanoa "kaikista Suomen kansalaisista") Suomen kansalaisista on olemassa kantakortti tallella, joka kattaa koko sotapalvelusajan olipa rauha tai sota.

[Mariaana]

Minun ymmärtääkseni kaikista miespuolisista (nykyisin pitänee sanoa "kaikista Suomen kansalaisista") Suomen kansalaisista on olemassa kantakortti tallella, joka kattaa koko sotapalvelusajan olipa rauha tai sota.


Taitaa minulla armeijaa käymättömänä olla hieman hankaluuksia termien kanssa. :) Tarkoittaako Heikin käyttämä sotapalvelusaika "intin" käymistä?

Arkistolaitoksen sivuilla lukee, että kantakortti on jokaisesta asevelvollisesta. Mutta mitä termiä tästä venäjää puhuvasta miehestä voi käyttää? Hän tuli oikeaan ikään sodan viime vuosina, mutta hän ei saanut asetta käteensä. Tietyt veteraanietuudet saa vain asepalveluksen käynyt. Tämä mies ei niitä saa, vaikka jonkinsorttisessa palveluksessa olikin. Olisiko hänet rinnastettava nykyiseksi siviilipalvelusmieheksi? Vai olisiko hän ollut terveyden vuoksi vapautettu asepalveluksesta?

t. Kysymyksiä toisensa perään esittelevä
Mariaana

[Heikki Koskela]

Taitaa minulla armeijaa käymättömänä olla hieman hankaluuksia termien kanssa. :) Tarkoittaako Heikin käyttämä sotapalvelusaika "intin" käymistä?

Arkistolaitoksen sivuilla lukee, että kantakortti on jokaisesta asevelvollisesta. Mutta mitä termiä tästä venäjää puhuvasta miehestä voi käyttää? Hän tuli oikeaan ikään sodan viime vuosina, mutta hän ei saanut asetta käteensä. Tietyt veteraanietuudet saa vain asepalveluksen käynyt. Tämä mies ei niitä saa, vaikka jonkinsorttisessa palveluksessa olikin. Olisiko hänet rinnastettava nykyiseksi siviilipalvelusmieheksi? Vai olisiko hän ollut terveyden vuoksi vapautettu asepalveluksesta?

t. Kysymyksiä toisensa perään esittelevä
Mariaana

Käyttämäni sanamuoto tarkoittaa juuri nk "intin" käymistä siis asevelvollisuutensa suorittanutta. Kuten kerrot, että arkistolaitoksella on kantakortti jokaisesta asevelvollisesta, olkoon palvelusmuoto mikä tahansa. Kantakorttiin om merkitty kaikki asepalveluksen aikana tahtuneet asiat. Itse olen saanut kertausharjoitusten aikana katsoa mm. poikani kantakorttia siis varsin nuorta.

Samoin olen tilannut isäni kantakortti-kopion itselleni pientä maksua vastaan ja vuosia sitten. Etuudet ovat ymmärtääkseni riippuvaisia sota-ajan palvelumuodosta. Jos henkilö on ollut nk. rintamasotilas (omaa rintamatunnuksen), hänellä on tiettyjä etuja saatavissa.

Asevelvollisuuden voi täyttää monella lain edellyttämällä tavalla. Yksi tapa on aseeton palvelus, jolloin rintamatunnusta ei voi saada. Totaalikieltäytyjä ei voi saada mitään etuja, koska Suomessa on asevelvollisuuslaki. Hänet tuomitaan lain rikkomisesta ja joutuu linnaan. Asevelvollisuus on siis pakollinen, ellei pysyvä sairaus tai Jehovan usko sitä estä. Heitä koskee (kumma kyllä) poikkeuslaki. He eivät mene asepalvelukseen eivätkä linnaan.

Ulkomaalainen ei ole asevelvollinen Suomessa. Sen sijaan erikielisyys ei vapauta asepalveluksesta jos on suomalainen kansallisuudeltaan.

[Helena V.]

Hei,
Hei!

Toisaalla kirjoitetaan Sota-arkiston tiedon jakamisesta. Siitä tuli mieleeni keuhkotautinen sukulaiseni, joka ei ole ollut rintamalla. Mahtaakohan Sota-arkistossa olla tietoja miehistä, jotka terveytensä takia olivat vapautettuja palveluksesta?

Millä tavoin ja kuka totesi heidät "kelpaamattomiksi"? Millaisiin tehtäviin heidät velvoitettiin kotirintamalla vai saivatko hoitaa tointaan ilman ylimääräisiä velvoitteita?

Entä sitten ihmiset, joiden isänmaallisuuteen ei luotettu. Onko heistä kantakortteja, jos heidät oli velvoitettu aseettomasti palvelemaan? Mieleeni tulee eräs Suomen kansalainen, jonka äidinkieli on venäjä. Hän oli aseettomassa palveluksessa ja toimi mm. tulkkina. Hänen kanssaan samassa yksikössä/komppaniassa tms. oli ainakin romaneita.

Tällaisia pohtii Mariaana

Sota-aikana (ja tietyin edellytyksin muulloinkin tarvittaessa) kutsunnoissa lääkärintarkastuksessa palvelukseen kelpaamattomiksi todetut ja muutkin Suomessa asuvat - periaatteessa kaikki työikäiset - ovat yleisen työvelvollisuuden alaisia, jolloin heitä voidaan määrätä erilaisiin töihin edellytystensä mukaan. Kansalaisuudellakaan ei ole väliä, ainoastaan vihollisvaltion kansalaisia ja sotavankeja ei voi näihin töihin määrätä. Sotatilan vallitessa ko. sotilasalueen päälliköllä on oikeus määrätä henkilöitä eri tehtäviin. Varmasti kutsuntoihin pyydetyistä on olemassa tiedot Sota-arkistossa.

Sodan aikana monet palvelukseen kelpaamattomat halusivat silti vapaaehtoisestikin palvella isänmaata jossain muodossa ja heille yleensä löytyi soveltuvia tehtäviä esim. suojeluskuntien kautta.

Toiseen kysymykseesi... Erään tuttavani isä toimi aivan samoin venäjänkielen tulkkina, koska ei kelvannut aktiivipalvelukseen kansalaisuudesta huolimatta ja muistelen nähneeni hänen sotilaspassinsakin. Kantakortti varmaan löytyy Sota-arkistosta.

t. Helena V.

[Heikki Koskela]

Hei,


Sota-aikana (ja tietyin edellytyksin muulloinkin tarvittaessa) kutsunnoissa lääkärintarkastuksessa palvelukseen kelpaamattomiksi todetut ja muutkin Suomessa asuvat - periaatteessa kaikki työikäiset - ovat yleisen työvelvollisuuden alaisia, jolloin heitä voidaan määrätä erilaisiin töihin edellytystensä mukaan. Kansalaisuudellakaan ei ole väliä, ainoastaan vihollisvaltion kansalaisia ja sotavankeja ei voi näihin töihin määrätä. Sotatilan vallitessa ko. sotilasalueen päälliköllä on oikeus määrätä henkilöitä eri tehtäviin. Varmasti kutsuntoihin pyydetyistä on olemassa tiedot Sota-arkistossa.

t. Helena V.

Tarkoitat sitä, että kaikki Suomessa asuvat työikäiset ja -kykyiset ovat työvelvollisuuden alaisia. Se on varmaan totta. Mutta asevelvollisuus on eri asia. Sen suorittavat vain Suomen kansalaiset.

Myös vihollismaan sotilaita eli venäläisiä sotavankeja on käytetty Suomessa aivan yleisesti maaseudulla aputyövoimana maatiloilla ja vastaavissa tehtävissä jatkosodan aikana. Oletan (en siis tiedä), että tämäntapainen työvoiman käyttö, joka on tietenkin ollut viranomaisten kontrollissa, on ollut vankien kohdalla vapaaehtoisuuteen perustuva.

[Helena V.]

Hei,

Ymmärsin Mariaanan kysyneen kahdenlaisista erityisryhmiin määritellyistä miehistä ja löytyykö Sota-arkistoista tietoja myös heistä. Ensimmäinen kysymys koski asevelvollisuudesta vapautettuja ja miten heidän kanssaan jatkossa toimittiin?

Millä tavoin ja kuka totesi heidät "kelpaamattomiksi"? Millaisiin tehtäviin heidät velvoitettiin kotirintamalla vai saivatko hoitaa tointaan ilman ylimääräisiä velvoitteita?Tästä ryhmästä siis löytyy Sota-arkistosta todennäköisesti vain merkintä kutsunnoista ja vapautuksen syy. Tämän jälkeen palveluksesta vapautetut siirtyivät työvelvollisuuden alaisiksi - juuri kukaan 17-64 vuotias ei ollut velvoitteista vapaa. Tietojen etsintä heidän mahdollisista myöhemmistä velvoitteistaan on hankalampaa ja koostunee useista eri lähteistä.

Jokaisessa kunnassa oli työvoimalautakunta, joka kortistoi työvelvolliset, joten kuntien arkistoista näitä löytynee. En ole itse koskaan kysellyt. Tehtävät olivat kaikkea mahdollista maa- ja metsätaloudesta teollisuuteen, puun hakkuusta turpeennostoon tai hiilen polttoon puukaasuautoja varten, jne. - työvelvollisen työkyky huomioiden; keuhkotautista tuskin laitettiin raskaisiin ruumiillisiin töihin. Siis kaikki kriittiset tehtävät, joihin yhteiskunnan pyörittämiseksi tarvittiin työvoimaa, kun suurin osa työkuntoisista miehistä oli sotapalveluksessa.

Aiheesta lisää mm.:
http://www.mil.fi/perustietoa/julkaisut/kokonaismaanpuolustus/7/7_3_6_3.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6velvollisuus

Hyvän Uuden Vuoden toivotuksin,
Helena V.

[Mariaana]

Kiitos Heikki ja Helena selventävistä vastauksista kysymyksiini! Niiden pohjalta on parempi olla yhteydessä Sota-arkistoon, kun tiedän paremmin mitä tietoja haluan ja mitä voisi olla saatavissa.

Minulla olisi vielä yksi kysymys. Minkä ikäiset olivat asevelvollisia sodan aikana?

Mariaana

[Irja Paredes]

Armeijan ikähaitari oli varsin pitkä mutta lyheni sodan kuluessa kun vanhimpia ikäluokkia kotiutettiin. Talvisodan liikekannallepanossa lokakuussa 1939 kutsuttiin palvelukseen ikäluokat 1900 - 1918. Helmikuussa 1940 kutsuttiin aseisiin vielä vanhemmat ikäluokat 1894 - 1899. Talvisodan ja välirauhan aikana asevelvollisuuttaan astuivat suorittamaan ikäluokat 1919 - 1921. He olivat jatkosodan alkaessa jo palveluksessa, ja kesäkuun 1941 varsinainen liikekannallepano koski vuosina 1896 - 1918 syntyneitä. Näistä vapautettiin sodan aikana palveluksesta ikäluokat 1896 - 1901 ja osittain harkiten vuosina 1902 - 1911 syntyneitä, kunnes heidät kutsuttiin kesäkuussa 1944 takaisin palvelukseen. Jatkosodan aikana koulutettiin ja lähetettiin palvelukseen 1922 - 1925 syntyneet kokonaan ja osaksi vielä 1926 syntyneitä. Näin siis talvisodassa soturien ikäero oli suurimmillaan 24 vuotta ja jatkosodan loppuvaiheessa lähes sama. Eli jossain määrin jopa kaksi polvea, isät ja pojat taistelivat rinta rinnan.

[Hannu Numminen]

Talvisodan liikekannallepanossa lokakuussa 1939 kutsuttiin palvelukseen ikäluokat 1900 - 1918. Helmikuussa 1940 kutsuttiin aseisiin vielä vanhemmat ikäluokat 1894 - 1899.

Tähän vain yksi pieni kommentti: vuonna 1899 syntynyt isoisäni on ainakin kantakortin mukaan saapunut palvelukseen 28.12.1939. Siis jo vuoden 1939 puolella.

[Mariaana]

Kiitos tästä vastauksesta! Se oli tarkempi kuin osasin toivoakaan. Tämän perusteella sodassa taistelleiden melko lähisukulaisten määrä kasvoi huomattavasti.

Mariaana

[Lahtinen]

Mielenkiintoista tietoa, Arsiro. Olen jo kauan yrittänyt etsiä tietoja sota-ajan asevelvollisuusiästä. Kysyisin vielä, mitä lähteitä olet käyttänyt?

Mielenkiintoista oli myös sodan jälkeinen valtion "palkkio" kaikkein nuorimmille rintamamiehille. Isäni (s. 1925) lähti koulutukseen lokakuussa 1943 ja kesäkuussa 1944 Karjalan kannakselle suurhyökkäystä vastaan. Rauhan tultua syksyllä ikäluokka "pääsi" sitten suorittamaan vuoden varusmiespalveluksensa, joten siviiliin isäni pääsi syksyllä 1945.

[kkylakos]

Myös Kansallisarkistossa oli jotain työvelvollisuuteen liittyvää aineistoa. Näin päivystäjä joskus kertoi, mutta en kuunnellut vastausta kovin tarkasti...