Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Vladimir Gröndahl - kenraalieversti
K.Salminen
29.12.09, 09:26
Kyseessä on henkilö, joka kohosi NL:n armeijassa korkeimpaan arvoon missä kukaan suomalaissyntyinen on koskaan ollut.
Vladimir Davydovitš Grendahl, Vladimir Davidovitŝ Grendahl, ent. Woldemar Gröndahl (ven. Владимир Давыдович Грендаль, 3. marraskuuta 1884 Helsinki – 16. marraskuuta 1940 Moskova oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen kenraalieversti.
Grendahl syntyi Helsingissä Tsaarin armeijan 10. reservin pataljoonan kapteenin David Gröndahl ja Maria Galotschkinin pojaksi ja 20. marraskuuta 1884 hän sai kasteessa nimekseen Woldemar Gröndahl. Hänen isänsä kohosi Tsaarin armeijassa aina kenraalin arvoon saakka. Grendahl erkani omasta perheestään Venäjän vallankumouksen jälkeen, kun hän astui puna-armeijan riveihin, mikä johti siihen, että hän ei enää koskaan nähnyt perhettään. Hänen vaimonsa ja lapsensa asuivat sillä hetkellä Tallinnassa Virossa, mistä he muuttivat Suomen sisällissodan jälkeen Helsinkiin. Hänen vaimonsa avioitui myöhemmin Suomessa uudelleen.
Grendahlin poika Boris varttui aikuiseksi Suomessa ja taisteli talvisodassa Suomen armeijan riveissä isäänsä vastaan.
Grendahl tai paremminkin Gröndahl oli tykistöteoreetikko kuten Suomen puolella ollut Nenonen. Näistä kaveruksista Markku Salomaa on kirjoittanut Sotahist. aikauskirjaan, vol 17, artikkelin: "W. D. Gröndahl ja V. P. Nenonen - viholliset vastoin tahtoaan."
Väitöskirjassaan "Punaupseerit" (1992) Salomaa toteaa mm.
"Komentajien auktoriteettia oli myös pyrittävä kohentamaan ottamalla kenraalinarvot, viimeisinä henkilökohtaisista sotilasarvoista, uudelleen käyttöön.
Niinpä Neuvostoliiton korkein neuvosto sääti 7.5.1940 asetuksen uusista sotilasarvoista ja kansankomissaarien neuvosto 4.6.1940 nimitti 982 kenraalia ja 74 amiraalia. W.D. Gröndahl oli yksi seitsemästä kenraalieverstin arvon saaneista ja Akseli Mooseksenp (KS) Anttila yksi 852:sta kenraalimajurin arvon saaneista. Lisäksi korkein neuvosto palkitsi 21.5.1940 mm. Timoshenkon, Gröndahlin ja myös Meretskovin Neuvostoliiton sankarin arvonimellä ja Lenin kunniamerkillä. (mt. 360)"
Gröndahlin toiminnasta talvisodassa mm:
"13. armeijan komentajaksi nimitettiin suomalaissyntyinen tykistötiedemies, armeijakunnan komentajan sotilasarvossa (3 vn) ollut W. D. Gröndahl. Hän oli aloittanut sodan Suomen rintaman tykistön tarkastajana, mutta jo joulukuussa 1939 hänet oli nimitetty 7. armeijaan lukeutuneen ”ryhmän” komentajaksi, jossa oli 2 divisionaa, yksi jalkaväkirykmentti, 2 hauptsirykmenttiä, kenttätykistöpatteri sekä 3 pioneeripataljoonaa. Joukot lukeutuivat taisteleviin joukkoihin eivätkä ”toiseen portaaseen”. Ne hyökkäsivät Taipaleenjoen lohkolla. Gröndahlin antamat käskyt osoittavat, että hän pyrki noudattamaan taistelutoiminnassa tunnollisesti syvien operaatioiden oppia, mutta joukoilla ei ollut kykyä käskyjen toteuttamiseen.
Gröndahl sai komentoonsa 13. armeijan 7.1.1940 ja hänet ylennettiin jo 16.1.1940 lukien 2. luokan armeijankomentajaksi. Hän oli itse asiassa yksi syvien oppien kehittelijöistä, joten hän sai nyt tilaisuuden soveltaa oppia armeijan puitteissa. Hänen esikuntaansa komennettiin oppilaiksi ryhmä opetusupseereita M.V. Frunzelle nimetystä sota-akatemiasta Moskovasta.
13. armeijan kokoonpano osoitti, että se oli tarkoitettu samalla tavoin läpimurtotaistelua varten kuin 7. armeijakin. Talvisodan jälkeen Gröndahlilta ilmestyikin tutkimus tykistön käytöstä syvien operaatioiden mukaisessa hyökkäystaistelussa…”(mt. 354)
Gröndahlin on todettu sanoneen Stalinille seuraavaa, talvisodan jälkimainingeissa:
Stalinin tentissä huhtikuussa 1940 armeijankomentaja Vladimir Grendahl totesi: - ”Yksi automaattiaseella varustautunut suomalainen sotilas taistelee kuin kokonainen meikäläinen ryhmä”
Gröndahl menehtyi syöpään 16. marraskuuta 1940 NL:ssa ja hänet haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin.
Voldemar/Vladimir Davidinp Gröndahlin syntymäajasta on hieman ristiriitaista tietoa: useissa lähteissä hänen on sanottu syntyneen Helsingissä huhtikuussa 1884, kun taas kirkonkirjojen mukaan hän syntyi marraskuun 3.p. 1884 Helsingissä, ortodoksisessa srk:ssa, joten tietojaan ei löydy SSHYn sivuilta.
Olisiko jollain klaarausta tähän lähteiden diskrepanssiin ?
Sitten tämä Grendahl suku - tunteeko kukaan sen taustoja tsaarin Venäjällä?
T. Kari Salminen
Hei Kari!
Tiedätkö mistä Salomaan väitöskirjaa tai Sotahist. aikakauskirjaa voisi lainata?
Tietojen täydentämistä ja tarkistamista varten suosittelen ottamaan yhteyttä Gröndahl-Murtola sukuseuraan, yhteystiedot löytyvät Sukuseurat-hakemistosta.
Sukuseuran lehdessä (Petäjä) oli muutama vuosi sitten jotain Vladimir Gröndahlista. Olethan katsonut mitä Matti Alajoki Nenos-kirjassa kirjoittaa VG:stä?
Petäjä-lehdessä on ollut mainintoja myös Törni-sissistä Martti Gröndahl.
Kävin juuri hakemassa kirjakaupasta Veli Salinin kirjan Vaarallinen tehtävä, jonka todennäköisesti luen ”ennen ensi vuotta”. Kirja perustuu luutnantti Lauri Törnin raporttiin vaarallisesta partiomatkasta syksyllä 1942. Martti Gröndahl on yksi kirjan henkilö.
Ai niin, V. P. Nenosesta on julkaistu tänä vuonna uusi kirja. Lähetä yksityisviestiä, jos se kiinnostaa.
Terveisin
Eila
Teoksessa Raunio, Ari & Kilin, Juri.- Itsenäisyyden puolustajat: Sodan taisteluja 1: Talvisota.- W+G, Porvoo 2005, s 29 on Gröndahlin henkilötietoja, lähdeviite on sama Sotahistoriallinen aikakauskirja vol 17. Valokuvakin on. Tässä hänen syntymäajakseen sanotaan 3. huhtikuuta 1884. Tuo sarjajulkaisu löytyy Helka-tietokannan mukaan Sotatieteen laitoksesta, Museoviraston kirjastosta ja humanistisen tdk:n kirjastosta, Topeliasta.
terveisin
K.Salminen
31.12.09, 09:14
Kiitos näistä vastauksista.
Tuo Markku Salomaan väitöskirja minulla on hyllyssäni, en osaa sanoa muuta kuin jostain antikvariaatista sen voisi saada hankkittua. Ja artikkeli Gröndahl vs Nenonen on tulossa minulle. Salomaahan tulen tn ottamaan yhteyttä, koska hänellä on kortisto näistä punaupseereista, minulla kun on jo melkoinen data heidän taustoistaan. Pitää katsoa mitä sen kanssa tehdään.
Voldemar Gröndahlista vielä vähän tarkennusta:
Suomalaisia spesialisteja
”Nämä henkilöhistoriat ovat kuitenkin marginaalisia verrattuna myös suomalaissyntyisen W.D. Gröndahlin uraan. Hän toisin, erotuksena muista, oli entinen tsaarinarmeijan upseeri. Hän oli juuri yksi niistä erikoismiehistä, joita ilman bolsevikit eivät olisi pärjänneet kansalaissodassa. Jäätyään puna-armeijaan Gröndahl, 1884-1940, loi huomattavan uran rintamakomentajana kansalaissodassa, yleisesikuntaupseerina ja tykistötiedemiehenä. Häntä on luonnehdittu merkittävämmäksi puna-armeijan tykistön kehittäjäksi. Hänen ensimmäiset teoksensa olivat ”Tarkentava ammunta” (1925) ja ”Tykistön tuli” (1927) sekä viimeiseksi jäänyt ”Tykistö hyökkäystaistelussa” (1940). Viimeisestä teoksesta otettiin uusintapainos vielä v 1970….
W.D.Gröndahl palveli tykistötarkastajana vv 1925-34, hän oli Frunzen sota-akatemian tykistötiedekunnassa dosenttina ja vuodesta 1937 tykistöakatemian osastopäällikkönä. Vuosina 1938-39 hän oli tykistön päähallinnon GAU:n päällikön sijaisena, sen osastopäällikkönä ja sen tykistökomitean jäsenenä. Komitea suunnitteli, kokeili ja valmisti uudet tykistöaseet. Se oli keskeinen elin myös uuden tykistötaktiikan luomisessa.
V 1939 Gröndahl sai professorin arvonimen. Hänen osuuteensa talvisodassa palataan myöhemmin, talvisodassa hän pyrki toteuttamaan uutta tykistöajattelua ”syvistä operaatioista”. Gröndahl aloitti talvisodan armeijakunnan komentajan arvossa (3vn) ja päätti sen toisen luokan armeijankomentajan arvossa (4vn). Vasta talvisodan aika Gröndahl merkittiin NKP(b):n jäseneksi. Hänen veljensä D.D. Gröndahl , 1898-1973, loi myös arvostetun uran puna-armeijan ilmavoimissa. Myös hän toimi opettajana sotaoppilaitoksissa ja hän yleni myös huomattavaan sotilasarvoon (3vn). (Salomaa 1992, 192-3)
Viaporissa 1884 syntynyt vanhan Venäjän armeijan tykistön eversti Valdemar Gröndahl liittyi puna-armeijaan 1918, oli tykistön tarkastajana Etelärintamalla ja Lounaisrintamalla 1920 ja sai punalipun kunniamerkin. Yleni puna-armeijassa kenraalieverstiksi (Harjula 2006).
Gröndahl, Vladimir, ven Grendal, (1884 Helsinki – menehtyi syöpään syksyllä 1940 Moskovassa), kenraali. Isä tsaarin armeijan kenraali. Mihailovin tykistöakatemia 1911. Yleni ensimmäisen maailmansodan aikana tsaarin armeijan everstiksi, Venäjän vallankumouksen jälkeen liittyi puna-armeijaan. Tykistön kehittäjä. Taisteli talvisodassa tykistön ylimpänä upseerina Kannaksella ja ylennettiin vielä sodan aikana 13.Armeijan komentajaksi.
T. Valtiot.tri Kari Salminen
K.Salminen
06.01.10, 10:28
Lisäilen vähän tietoja Vladimir Gröndahlista, kun minulla on nyt käsissäni tuo mainittu Markku Salomaan artikkeli Gröndahlista ja Nenosesta
(Markku Salomaa. W.D. Gröndahl ja V.P. Nenonen –viholliset vastoin tahtoaan. Sotahistoriallinen aikauskirja. Vol 17. 1998, 114-132) + tsekkailut vähän muista lähteistä. Jospa tämä auttaisi Gröndahlin taustassa eteenpäin.
Ensinnäkin Gröndahl on venäläisten lähteiden mukaan syntynyt Suomenlinnassa 3.4 (22.3) 1884. Gröndahlin kuten Nenosenkin isoisä oli pappi. Ja isä David Gröndahl, oli Suomen suurruhtinaskunnan kansalainen ja myöh. Venäjän keisarin armeijan kenraali, oli suorittanut Helsingissä junkkerikoulun. Äiti Maria os Golotšin oli puhdas venäläinen, perheessä puhuttiin kotikielinä venäjää, suomea ja ruotsia.
Perheeseen kuuluivat pojat Vladimir, vanhin, Dimitri, keskimäinen, ja nuorin Georgi. Sekä tytär Maria myöhemmin avion kautta sukunimenä Forssell.
Perheen 3 poikaa – Wladimir, Dimitri ja Georgi – lähtivät upseerin uralle keisarilliseen armeijaan, mutta päätyivätkin puna-armeijaan. Vanhin poika W.D. Gröndahl yleni puna-armeijassa kenraalieverstiksi, keskimmäinen D.D. Gröndahl kenraaliluutnantiksi ja nuorin G.D. Gröndahl everstiksi.
Suomalainen tykistön kehittäjä Vilho Peter Nenonen on kuvannut tuttavuuttaan V.D. Gröndahliin mm. seuraavasti:
"Tunsin Gröndahlin oikein hyvin. Hän tuli Mihailovskin tykistökouluun vuoden minun jälkeeni ja tykistöakatemiaan 2 vuotta jälkeeni…
Kun palvelin Tallinnassa 1. MS:n aikana tykistöhallinnossa, palveli Gröndahl 1. Rykmentissä samassa tehtävässä kuin minä…
V 1916 Gröndahl nimitettiin tykistödivisioonan komentajaksi. Divisioonansa kanssa hän lähti rintamalle, enkä nähnyt G:a enää sen jälkeen"
Salomaa kirjoittaa seuraavasti:
Gröndahl sai 1.MS:ssa 9 kunniamerkkiä ja ylennettiin everstiksi v 1917. Hän myös haavottui rintamalla. Missään lähteissä ei yksilöidä miksi hän jäi tai joutui jäämään lokakuun vallankumouksen jälkeen puna-armeijan palvelukseen. Todellista kommunistia hänestä saatiin tuskin tekemälläkään…
Bolshevikkien kaapatessa lopullisen yksinvallan 7-8.11.(25–26.10) 1917 Venäjällä, Gröndahlin divisioona oli edelleen eteläisellä rintamalla. Kun yhteydet katkesivat Venäjältä Viroon ja paikallisten punaisten ja valkoisten taistelut alkoivat, ei Gröndahl voinut palata perheensä luo Tallinaan.
Gröndahlin vaimo ruhtinatar Nina os. Soumbatova, 1890–1964, ja lapset oleskelivat edelleen Tallinnassa, kun he saivat (väärän) tiedon, että perheen isä olisi kaatunut rintamalla. Kun Viro oli lopullisesti valkoisilla, päätti perhe siirtyä Suomeen. Samassa talossa asui nuori keisarin armeijan eversti Paul Londen, joka toi perheen lahden yli Helsinkiin vuonna 1919. Londenista tuli pian Gröndahlin ”lesken” uusi puoliso.
Gröndahl ei enää koskaan palannut Suomeen eikä pitänyt yhteyttä perheeseensä. Koskaan ei selvinnyt, vaikuttiko Gröndahlin jäämiseen bolshevikkien palvelukseen se, että vaimo ja koko perhe oli kadonnut toisen upseerin matkaan? Joka tapauksessa Gröndahl avioitui myös itse myöhemmin uudestaan…
Gröndahlin 1. aviosta olivat lapset Boris ja Irina. Irina myöh. Junker oli elossa Helsingissä ainakin 1989. Boris taas taisteli kuten aikaisemmin mainittu Talvisodassa isäänsä vastaan. Tästä Salomaa mm:
Taipaleen lohkolla Suomen armeijan riveissä torjui päälle käyvää puna-armeijaa myös Gröndahlin oma poika Boris, 1909-1972, mikä Gröndahlin on täytynyt tietää, koska jopa Moskovan suomenkielisten radiolähestysten ”Tiltu” herjasi poikaa: ”Boris, Boris, taistelet isääsi vastaan”…
Gröndahl selvisi Stalinin toimeenpanemista upseeripuhdistuksista mm. seuraavista syistä (Salomaa ma.):
Stalinin upseeripuhdistusten alettua vaikuttaa siltä, että Gröndahl olisi tarkoituksellisesti syventynyt sotatieteeseen. Hän luennoi, opetti, ohjasi, tutki, suoritti kokeiluja, julkaisi tutkimuksia ja osallistui eri aselajien aseistuskaavioiden laadintaan. Joka tapauksessa hän yritti pysytellä sivussa ideologisista kysymyksistä. Yrittipä hän erota palveluksestakin.
Mahdollisesti Gröndahl säästyi puhdistuksilta senkin ansiosta, että Josif Stalinin esikoispoika Jakov Dzugašvili, 1908–1943, oli vuodesta 1937 tykistöaktemian oppilaana ensin tykistön iltalinjalla ja sitten vuodesta 1938 tykistöakatemian 1. tiedekunnan 4. vuosikurssilla. Tunnettua on, kuinka kunnianhimoisia odotuksia Stalinilla oli poikiensa sotilasurasta, lisäksi pojat olivat NKVD:n suojelussa, jopa koulun penkillä. Stalinin uskotaan jättäneen Gröndahlin vangitsemasta, koska ”olisi ollut typerää tappaa kultamunia muniva kukko”.
Edelleen:
Tykistönasiantuntija Gröndahl siirrettiin rintamalla tilanteen jo ratkettua toisiin tehtäviin 3.3.1940; Luoteis-rintaman tykistön komentajaksi. Se ei ollut Gröndahlille rangaistus, vaan helpotus koska hänellä oli yllättäen kesken talvisodan todettu keuhkosyöpä. G oli aktiivinen tupakoitsija koko elämänsä.
Hän taisteli nyt nopeasti kehittyvää sairautta vastaan, mutta oli silti rivissä ja kantoi vastuunsa….
Gröndahl oli yhtenä selostamassa käsityksiään Talvisodan epäonnistumisen syistä ns. Stalinin istunnoissa 14–17.4.1940. Gröndahlin kuulusteluvuoro oli viimeisessä, seitsemännessä istunnossa illalla 17.4.
Gröndahl ja 13. Armeijan sotaneuvoston jäsen (armeijakunnan komissaari) Alexander Zaporozets selvisivät ristikuulusteluista ehjin nahoin. Sen sijaan 13. armeijan esikuntapäällikkö, prikaatinkomentaja V.S. Goluskevits, jota ei kutsuttu paikalle, oli joutunut epäsuosioon. Tämä kostautui runsas vuosi myöhemmin, kun hänet Stalinin käskystä vangittiin.
V.D.Gröndahlin loppuvaiheista:
Kenraalikuntaan ylennettävät nimitettiin NL:n korkeimman neuvoston (parlamentin) päätöksellä 7.5.1940 ja ylennykset tulivat voimaan 4.6.1940. Kenraalieverstejä nimitettiin tykistöön 2 kpl: Voronov ja Gröndahl. Lisäksi korkein neuvosto 21.5.1940 palkitsi Gröndahlin vielä Leninin kunniamerkillä. Talvisotaa seuranneen tähtisateen jälkeen hän palasi toimeensa yleisen taktiikan professoriksi….
Gröndahl kuoli Moskovassa 56 vuoden iässä 16.11.1940 ja haudattin kaikin sotilallisin kunnianosoituksin Novodevitsin hautausmaalle Moskovaan.
Hautajaisia varten perustettiin korkean upseeriarvon mukainen komissio, joka ilmoitti, että viimeiset tervehdykset saattoi jättää sunnantaina 17.11. klo 12–20 ja vielä maanantaina 18.11. klo 10–14. Jälkimmäisenä päivänä klo 15 arkku suljettaisiin ja kannettaisiin pois. Krematointi tapahtuisi samana päivänä klo 17.30.
Neuvostohallituksen pää-äänenkannattaja Izvestija julkaisi tiedon Gröndahlin kuolemasta kansankomissaarien neuvoston (hallituksen) ja NKP:n keskuskomitean ”syvien surunvalittujen” kera. Samalla lehti julkaisi Gröndahlin elämän kerran puolustusasian kansankomissariaatin näyttävin muistolausein 17.11.1940 ja uutisoi vielä hautajaiset 19.11. R. Moranin laatima varsinainen nekrologi oli otsikoitu ”Synnyinmaan uskollinen poika”
No tässä joitain tietoja.
Miten on onko kenelläkään tietoa Helsingin junkkerikoulun oppilaista -> David Gröndahl?
Ja kuka voisi olla se pappi joka oli Vladimirin isoisä?
Kari Salminen
Kiitos näistä vastauksista.
Tuo Markku Salomaan väitöskirja minulla on hyllyssäni, en osaa sanoa muuta kuin jostain antikvariaatista sen voisi saada hankkittua. Ja artikkeli Gröndahl vs Nenonen on tulossa minulle. Salomaahan tulen tn ottamaan yhteyttä, koska hänellä on kortisto näistä punaupseereista, minulla kun on jo melkoinen data heidän taustoistaan. Pitää katsoa mitä sen kanssa tehdään.
Voldemar Gröndahlista vielä vähän tarkennusta:
Suomalaisia spesialisteja
”Nämä henkilöhistoriat ovat kuitenkin marginaalisia verrattuna myös suomalaissyntyisen W.D. Gröndahlin uraan. Hän toisin, erotuksena muista, oli entinen tsaarinarmeijan upseeri. Hän oli juuri yksi niistä erikoismiehistä, joita ilman bolsevikit eivät olisi pärjänneet kansalaissodassa. Jäätyään puna-armeijaan Gröndahl, 1884-1940, loi huomattavan uran rintamakomentajana kansalaissodassa, yleisesikuntaupseerina ja tykistötiedemiehenä. Häntä on luonnehdittu merkittävämmäksi puna-armeijan tykistön kehittäjäksi. Hänen ensimmäiset teoksensa olivat ”Tarkentava ammunta” (1925) ja ”Tykistön tuli” (1927) sekä viimeiseksi jäänyt ”Tykistö hyökkäystaistelussa” (1940). Viimeisestä teoksesta otettiin uusintapainos vielä v 1970….
W.D.Gröndahl palveli tykistötarkastajana vv 1925-34, hän oli Frunzen sota-akatemian tykistötiedekunnassa dosenttina ja vuodesta 1937 tykistöakatemian osastopäällikkönä. Vuosina 1938-39 hän oli tykistön päähallinnon GAU:n päällikön sijaisena, sen osastopäällikkönä ja sen tykistökomitean jäsenenä. Komitea suunnitteli, kokeili ja valmisti uudet tykistöaseet. Se oli keskeinen elin myös uuden tykistötaktiikan luomisessa.
V 1939 Gröndahl sai professorin arvonimen. Hänen osuuteensa talvisodassa palataan myöhemmin, talvisodassa hän pyrki toteuttamaan uutta tykistöajattelua ”syvistä operaatioista”. Gröndahl aloitti talvisodan armeijakunnan komentajan arvossa (3vn) ja päätti sen toisen luokan armeijankomentajan arvossa (4vn). Vasta talvisodan aika Gröndahl merkittiin NKP(b):n jäseneksi. Hänen veljensä D.D. Gröndahl , 1898-1973, loi myös arvostetun uran puna-armeijan ilmavoimissa. Myös hän toimi opettajana sotaoppilaitoksissa ja hän yleni myös huomattavaan sotilasarvoon (3vn). (Salomaa 1992, 192-3)
Viaporissa 1884 syntynyt vanhan Venäjän armeijan tykistön eversti Valdemar Gröndahl liittyi puna-armeijaan 1918, oli tykistön tarkastajana Etelärintamalla ja Lounaisrintamalla 1920 ja sai punalipun kunniamerkin. Yleni puna-armeijassa kenraalieverstiksi (Harjula 2006).
Gröndahl, Vladimir, ven Grendal, (1884 Helsinki – menehtyi syöpään syksyllä 1940 Moskovassa), kenraali. Isä tsaarin armeijan kenraali. Mihailovin tykistöakatemia 1911. Yleni ensimmäisen maailmansodan aikana tsaarin armeijan everstiksi, Venäjän vallankumouksen jälkeen liittyi puna-armeijaan. Tykistön kehittäjä. Taisteli talvisodassa tykistön ylimpänä upseerina Kannaksella ja ylennettiin vielä sodan aikana 13.Armeijan komentajaksi.
T. Valtiot.tri Kari Salminen
Sami Lehtonen
06.01.10, 11:23
Sukututkimusseuran seurakuntatietokannasta löytyy papeista kaksi Gröndahlia: Erik Johan ja Josef. Ajallisesti Erik Johan (virassa vielä 1900-luvulla) on liian nuori, mutta Kemiön pedagogi ja pitäjänapulainen Josef Gröndahl (myöhemmin saarnaajana Muurlassa) sopisi hyvin David Gröndahlin isäksi.
Vihittäessä Kemiössä Josef on Muurlasta ja puoliso Blondina Aurelia Bäckström Dragsfjärdin Björkbodasta:
http://hiski.genealogia.fi/hiski/23b9wi?fi+0191+vihityt+4004
Bäckström löytyy:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/dragsfjard/rippikirja_1846-1853_jk625/6.htm
En ehtinyt katsoa, löytyykö heiltä Davidia, mutta jätetään löytämisen riemu kysyjälle, jos näin hyvin kävisi.
HisKin mukaan ovat luutnantti David Gröndahl ja Maria Vilhelmina Galotschkin saaneet tyttären (Maria Dagmar) Viaporissa 13.4.1883. Saman lähteen mukaan muutti Maria Vilhelmina Moskovaan 4.6.1860. Blondina Aurelia Bäckström avioituu uudestaan Noormarkussa 25.3.1857 Emil Theodor Gestriniin. En ole löytänyt tietoa lapsen syntymästä hänen ensimmäisestä avioliitosta Joseph Gröndahlin kanssa.
Sami Lehtonen
06.01.10, 16:01
HisKin mukaan ovat luutnantti David Gröndahl ja Maria Vilhelmina Galotschkin saaneet tyttären (Maria Dagmar) Viaporissa 13.4.1883. Saman lähteen mukaan muutti Maria Vilhelmina Moskovaan 4.6.1860. Blondina Aurelia Bäckström avioituu uudestaan Noormarkussa 25.3.1857 Emil Theodor Gestriniin. En ole löytänyt tietoa lapsen syntymästä hänen ensimmäisestä avioliitosta Joseph Gröndahlin kanssa.
Josef Gröndahl avioituu uudelleen jo 1852 (eli samana vuonna kun aivoero Bäckströmistä tapahtui). Josef muutti Bäckströmin kanssa Uskelaan 1849, jossa kuoli 10.5.1856. Toinen vaimo Gustava Karolina Johansson on aivan hyvin voinut synnyttää yhden jos toisenkin lapsen noin neljänä vuotena. Valitettavasti Uskelaa ei ole HisKissä eikä Digiarkistossakaan. Digitaaliarkiston henkikirjoista 1850 yritin nopeasti paikallistaa Gröndahlia siinä onnistumatta.
Ylioppilasmatrikkelista:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=16131
K.Salminen
07.01.10, 08:38
Minullakin on ollut jo aikaisemmin yhtenä tarkastelupunktina tämä Josef Gröndahl, mutta en oikein jaksa uskoa hänen olevan kenraali David Gröndahlin isä. Haeskelen Davidin taustaa vähän korkeampi rankisesta kaverista, Josef oli nimittäin torpparin lapsia. Lisäksi lähdepohjastani ei selviä tarkoitetaanko Vladimir Davidinp Gröndahlin isoisällä, joka siis oli pappi, hänen isänsä David G:n vai äitinsä Maria Golotsinin isää.
Tässä vielä vähän Nenosen tekstiä V.Gröndahlista:
"Olimme läheisiä naapureita. Tulin tietämään silloin , että hänen isänsä (David Gröndahl KS) oli saanut upseerikoulutuksensa Helsingin junkkerikoulussa ja hänen äitinsä oli venäläinen. Mahdollisesti hän itse oli Suomen kansalainen, jos hän myös oli täysin venäläistynyt.
Kun palvelin Tallinnassa 1. MS:n aikana tykistöhallinnossa, palveli Gröndahl 1. Rykmentissä samassa tehtävässä kuin minä.."
T. Kari S
Josef Gröndahl avioituu uudelleen jo 1852 (eli samana vuonna kun aivoero Bäckströmistä tapahtui). Josef muutti Bäckströmin kanssa Uskelaan 1849, jossa kuoli 10.5.1856. Toinen vaimo Gustava Karolina Johansson on aivan hyvin voinut synnyttää yhden jos toisenkin lapsen noin neljänä vuotena. Valitettavasti Uskelaa ei ole HisKissä eikä Digiarkistossakaan. Digitaaliarkiston henkikirjoista 1850 yritin nopeasti paikallistaa Gröndahlia siinä onnistumatta.
Ylioppilasmatrikkelista:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=16131
HisKin mukaan ovat luutnantti David Gröndahl ja Maria Vilhelmina Galotschkin saaneet tyttären (Maria Dagmar) Viaporissa 13.4.1883. Saman lähteen mukaan muutti Maria Vilhelmina Moskovaan 4.6.1860. Blondina Aurelia Bäckström avioituu uudestaan Noormarkussa 25.3.1857 Emil Theodor Gestriniin. En ole löytänyt tietoa lapsen syntymästä hänen ensimmäisestä avioliitosta Joseph Gröndahlin kanssa.
Maria Vilhelmina Gröndahlin muuton yhteydessä hänen todettu syntyneen Yläneellä.
Hiski tarjoaa myös:
Virolais-lättiläinen sotilassrk - Estnisk-lettiska militärförs - kastetut
3.11.1884
20.11.1884
Kapten v. 10 Reserv bat. David Gröndahl
Maria Galatschkin
Woldemar
Davidin urakehitystä
20.05.1894 Hufvudstadsbladet nro. 133 sivu 4 (http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html?processForm=true&_finish&_page=3&conversationId=3&pageId=731391&pageNum=4&pageFrame_currPage=1&terms=David&terms=Gr%C3%B6ndahl)
Finnar i rysk tjänst. Utnämde till riddare: af K. S:t Anna ordens ... 3:dje klass: kaptenen vid 2:dra Varschau fästnings infanteribataljon David Gröndahl ...
06.05.1896 Nya Pressen nro. 122 sivu 2 (http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html?processForm=true&_finish&_page=3&conversationId=3&pageId=804615&pageNum=2&pageFrame_currPage=1&terms=David&terms=Gr%C3%B6ndahl)
Landsman i rysk tjänst. Befordrad, den 9 mars, i vakans: kaptenen vid 2:a Warschau fästnings infanteribataljon David Gröndahl - till öfverstelöjtnant, med transport till 66:s, Butirska infanteriregementet
Mitään Gröndahlia ei näytä olevan Biografiakeskusksen tiedoissa (http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/) , jatkuiko Davidin ura todellakin niin korkealle?
K.Salminen
07.01.10, 12:04
Beste Kaisa,
Tiedot David Gröndahlin kenraaliarvosta tsaarin armeijassa perustuvat tuohon jo aiemmin referoituun Valtiot.tri Markku Salomaan Sotilashistoriallisessa aikauskirjassa vol 17 olevaan artikkeliin.
Löysin Gröndahlien sukuseuran julkaisusta Petäjä seuraavan fragmentin, minkä lähteenä on ollut Matti Alajoki: Tykistö-kenraali Vilho Petter Nenonen.
"Hänen isänsä (Vladimir Gröndahlin KS) oli David Gröndahl, Mikkelin maalaiskunnan papin poika, joka valmistui upseeriksi Helsingin junkkarikoulusta, palveli Viaporin jalkaväkirykmentissä ja oli mukana kukistamassa Puolan kapinaa. 1880-luvulla. David meni naimisiin ummikkovenäläisen naisen kanssa. Vaimo ilmeisesti oli mukana Puolan sotaretkellä, koska Wladimir syntyi Varsovassa samana vuonna kuin Vilho Nenonen Kuopiossa ja kaksi nuorempaa poikaa vielä myöhemmin. Vuosisadan vaihteessa David lähti vapaaehtoisena Japanin sotaan, missä kaatui everstinä 1904."
Pari kysymystä:
Nyt näissä syntymätiedoissa ja -paikoissa rupeaa olemaan suurta diskrepanssia Wladimirin eli Voldemarin kohdalla.
Wladimir Gröndahl oli syntynyt 3.4 (22.3) 1884 Helsingin Viaporissa (lähteet syntymäaikaan venäläiset KS).
Toinen kysymys, kuka oli tuo Mikkelin maalaiskunnan pappi, jonka pojaksi David Gröndahl mainitaan?
T. Kari S
Maria Vilhelmina Gröndahlin muuton yhteydessä hänen todettu syntyneen Yläneellä.
Hiski tarjoaa myös:
Virolais-lättiläinen sotilassrk - Estnisk-lettiska militärförs - kastetut
3.11.1884
20.11.1884
Kapten v. 10 Reserv bat. David Gröndahl
Maria Galatschkin
Woldemar
Davidin urakehitystä
20.05.1894 Hufvudstadsbladet nro. 133 sivu 4 (http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html?processForm=true&_finish&_page=3&conversationId=3&pageId=731391&pageNum=4&pageFrame_currPage=1&terms=David&terms=Gr%C3%B6ndahl)
Finnar i rysk tjänst. Utnämde till riddare: af K. S:t Anna ordens ... 3:dje klass: kaptenen vid 2:dra Varschau fästnings infanteribataljon David Gröndahl ...
06.05.1896 Nya Pressen nro. 122 sivu 2 (http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html?processForm=true&_finish&_page=3&conversationId=3&pageId=804615&pageNum=2&pageFrame_currPage=1&terms=David&terms=Gr%C3%B6ndahl)
Landsman i rysk tjänst. Befordrad, den 9 mars, i vakans: kaptenen vid 2:a Warschau fästnings infanteribataljon David Gröndahl - till öfverstelöjtnant, med transport till 66:s, Butirska infanteriregementet
Mitään Gröndahlia ei näytä olevan Biografiakeskusksen tiedoissa (http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/) , jatkuiko Davidin ura todellakin niin korkealle?
Beste Kaisa,
Tiedot David Gröndahlin kenraaliarvosta tsaarin armeijassa perustuvat tuohon jo aiemmin referoituun Valtiot.tri Markku Salomaan Sotilashistoriallisessa aikauskirjassa vol 17 olevaan artikkeliin.
Sisälukutaitoni ei ole niin rappeutunut, etten olisi tätä aikaisemmasta keskustelusta huomannut. Tarkoitin kysymykseni retoriseksi kyseenalaistukseksi. Kokemus kun on opettanut, ettei tohtorinväitös(kään) tee ihmistä erehtymättömäksi. Ja kas, jonkun mielestä kenraali onkin eversti.
Joseph Gröndahl ja Gustava Karolina Johansson saivat kaksi lasta. Carl Immanuel 17.11.1853 ja Fanny Josefina 30.8.1855 (Salo, Syntyneet 1821-1868, kuva 189 ja 205). Terveisin
Sami Lehtonen
07.01.10, 17:36
Joseph Gröndahl ja Gustava Karolina Johansson saivat kaksi lasta. Carl Immanuel 17.11.1853 ja Fanny Josefina 30.8.1855 (Salo, Syntyneet 1821-1868, kuva 189 ja 205). Terveisin
Tämä rajannee todellakin Josefin ulos kaavailuista. Katsastin noita mikkelin pastoreita, ja ainakaan myöhempi Iisalmen kirkkoherra Georgius Monell ei tule kyseeseen. Hiskin perusteella ei yhdellekään pappismiehelle synny David-nimistä poikaa (ellei hän ole joku aviottomista) vuosien 1840-1851 aikana, joten luultavasti David on siis syntynyt tämän jälkeen luultavasti kuitenkin 1850-luvulla. Sikäli kun kyse on todellakin ollut maaseurakunnan papista, ei isän sukunimi ainakaan ole Gröndahl. Mikään pappisluettelon nimistä ei edes muistuta Gröndahlia, joten myös itse nimen alkuperä on auki.
K.Salminen
08.01.10, 08:03
Pistän Sami tähän koko lainauksen Gröndahlin sukuseuran lehdestä Petäjä No 5, siinä oleva loppukanteetti vahvistaa ao. tekstisi:
Petäjän numerossa 4 kerrottiin Wladimir Gröndahlista, venäläisestä tykistokenraalista. Tiedämme nyt jo hieman enemmän:
Hänen isänsä oli David Gröndahl, Mikkelin maalaiskunnan papin poika, joka valmistui upseeriksi Helsingin junkkarikoulusta, palveli Viaporin jalkaväkirykmentissä ja oli mukana kukistamassa Puolan kapinaa. 1880-luvulla. David meni naimisiin ummikkovenäläisen naisen kanssa. Vaimo ilmeisesti oli mukana Puolan sotaretkellä, koska Wladimir syntyi Varsovassa samana vuonna kuin Vilho Nenonen Kuopiossa ja kaksi nuorempaa poikaa vielä myöhemmin. Vuosisadan vaihteessa David lähti vapaaehtoisena Japanin sotaan, missä kaatui everstinä 1904.
Poika, alikapteeni Wladimir Gröndahl opiskeli Pietarin tykistöakatemiassa samoihin aikoihin Vilho Nenosen kanssa, mutta valmistui paria vuotta myöhemmin. Pietarissa Gröndahl ja Nenonen tekivät tiivistä yhteistyötä, asuivatkin samassa huvilassa. Viimeisen kerran kaverukset tapasivat toisensa Tallinnassa 1916 joutuakseen sen jälkeen kumpikin omille tahoilleen.
Wladimirkin oli naimisissa ja hänelle syntyi Pietarissa 1909 Boris-niminen poika. Venäjän vallankumouksen pyörteissä vaimo ja poika pelastautuivat Virosta Suomeen eikä kommunistipuolueeseen liittynyt isä saanut heitä enää palaamaan takaisin. Sen sijaan hänestä tuli kenraalieversti, Venäjän tykistön kehittäjä, tykistöakatemian johtaja, professori ja lopulta Talvisodas-sa Taipaleen lohkon venäläistykistön komentaja, joka kuoli Talvisodan seurauksena saamaansa kehkotulehdukseen marraskuussa 1940
Wladimir Gröndalin tykistökapteenin arvoon kohonnut veli pakeni myös Baltian maiden kautta Suomeen, mutta joutui elättämään itsensä tavallisena työmiehenä Fazerin tehtailla, kunnes kuoli 1939.Toinen veli, 1900 syntynyt Dimitri, jäi Venäjälle, kohosi kenraaliksi ja sai lentokonesuunnittelijana professorin arvon.
Tiedot kirjasta, Matti Alajoki: Tykistö-kenraali Vilho Petter Nenonen
Mikkelin kirkkoherranvirasto ei löytänyt arkistoistaan tietoja Gröndahl-nimisestä, papista, joten Nenosen kirjatiedoissa täytynee olla virhe. Toivottavasti yhtymäkohta pystytään muita teitä selvittämään. - AH
Vaikka tuossa Petäjä-lehden nootissa on asiavirheitä, enemmän kuin pari, tuo loppukaneetti on paikkansa pitävä. Joten David G:n kohdalla tullee kysymykseen muu kuin pappi isänä. Jatkan hommia, kyllä tämän Davidin kohdalla selvyys saadaan, samalla tehdään palvelus sukuseuralle.
T. Kari
Tämä rajannee todellakin Josefin ulos kaavailuista. Katsastin noita mikkelin pastoreita, ja ainakaan myöhempi Iisalmen kirkkoherra Georgius Monell ei tule kyseeseen. Hiskin perusteella ei yhdellekään pappismiehelle synny David-nimistä poikaa (ellei hän ole joku aviottomista) vuosien 1840-1851 aikana, joten luultavasti David on siis syntynyt tämän jälkeen luultavasti kuitenkin 1850-luvulla. Sikäli kun kyse on todellakin ollut maaseurakunnan papista, ei isän sukunimi ainakaan ole Gröndahl. Mikään pappisluettelon nimistä ei edes muistuta Gröndahlia, joten myös itse nimen alkuperä on auki.
David Gröndahl oli Iitin Kimolan kylästä Lahdenpään torpparin, kestikievarin pitäjä Juho Gröndahlin poika. Hän värväytyi Viaporin linnoituspataljonaan 1873 ja valmistui Helsingin junkkarikoulusta 1878. Pataljoona siirrettiin Puolaan 1886 ja se liitttyi venäläisten joukkojen säännönmukaiseen kierrätykseen. Hän menehtyi haavoihinsa Venäjän-Japanin sodassa Mukdenin lähistöllä 24.02.1905 Thenitunin kylään tehdyssä hyökkäysyrityksessä everstiluutnantin arvoisena 213.Oravaisten rykmentin komentajana.
Vladimir syntyi Helsingissä. Kommunistia hänestä ei saanut tekemälläkään. Hänet kirjattiin puolueen jäseneksi, taisi olla keväällä 1940 eli ei siis liittynyt. Niin perusinsinööri kuin vai voi olla. Kenraalieverstiksi yleni mutta oli saanut akatemiassa tykistön teknillisen koulutuksen.
Keskimmäinen veljeksistä Georgi, joka syntyi 1889 Holmissa Puolassa palveli I maailmansodassa tykistössä, siirtyi vallankumouksen jälkeen palvelemaan getmanni Skoropadskin armeijaan Ukrainaan ja sieltä etelän valkoisten joukkoihin. Evakuoitiin muiden mukana Krimiltä Serbiaan ja muutti sieltä sitten Suomeen.
Nuorin veljeksistä, 1898 Varsovassa syntynyt Dmitri ehti palvella hetken keisarillisessä armeijassa Vladimirin komentamassa patteristossa Väinänlinnan-Riikan rintamalla. Eräiden vaiheiden jälkeen värväytyi puna-armeijaan ja kohosi ilmavoimien kenraaliluutnantiksi. Sai myöskin Leninin kunniamerkin, tosin pitkästä palveluksesta vuonna 1947.
Maria Dagmar palasi Suomeen tyttärensä kanssa 1920-luvulla Tarton rauhansopimuksen mukaisena paluumuuttajana.
Lisätietoja syksyllä (toivottavasti) julkaistavasta kirjasta joka käsittelee ym. henkilöitä.
K.Salminen
31.01.17, 17:04
Yo. kommetissa mielipide: `Kommunistia ei hänestä (VGstä) saanut tekemälläkään`....Jos näin on (vai esitetäänkö ns faktat niinkuin niiden tulisi olla, eikä niinkuin ne ovat), miksi sitten teki näin, siis ketä palveli ja kenelle oli lojaali??????
Gröndahlilla olisi ollut mahdollisuus 14.10.1920 solmitun Tarton rauhan
sopimuksen perusteella palata Suomeen, kuten yli 20 000 suomalaista teki,
mutta palaaminen ei häntä kiinnostanut, koska hänen tähtensä oli jo noussut Neuvosto-Venäjällä....
Gröndahl oli yhtenä selostamassa käsityksiään Talvisodan epäonnistumisen syistä ns. Stalinin istunnoissa 14–17.4.1940. Gröndahlin kuulusteluvuoro oli viimeisessä, seitsemännessä istunnossa illalla 17.4.
Gröndahl ja 13. Armeijan sotaneuvoston jäsen (armeijakunnan komissaari) Alexander Zaporozets selvisivät ristikuulusteluista ehjin nahoin. Sen sijaan 13. armeijan esikuntapäällikkö, prikaatinkomentaja V.S. Goluskevits, jota ei kutsuttu paikalle, oli joutunut epäsuosioon. Tämä kostautui runsas vuosi myöhemmin, kun hänet Stalinin käskystä vangittiin.
Gröndahl kuoli Moskovassa 56 vuoden iässä 16.11.1940 ja haudattin kaikin sotilallisin kunnianosoituksin Novodevitsin hautausmaalle Moskovaan.
Hautajaisia varten perustettiin korkean upseeriarvon mukainen komissio, joka ilmoitti, että viimeiset tervehdykset saattoi jättää sunnantaina 17.11. klo 12–20 ja vielä maanantaina 18.11. klo 10–14. Jälkimmäisenä päivänä klo 15 arkku suljettaisiin ja kannettaisiin pois. Krematointi tapahtuisi samana päivänä klo 17.30.
Neuvostohallituksen pää-äänenkannattaja Izvestija julkaisi tiedon Gröndahlin kuolemasta kansankomissaarien neuvoston (hallituksen) ja NKP:n keskuskomitean ”syvien surunvalittujen” kera. Samalla lehti julkaisi Gröndahlin elämän kerran puolustusasian kansankomissariaatin näyttävin muistolausein 17.11.1940 ja uutisoi vielä hautajaiset 19.11. R. Moranin laatima varsinainen nekrologi oli otsikoitu ”Synnyinmaan uskollinen poika”.
(Markku Salomaa W.D. Gröndahl ja V.P. Nenonen –viholliset vastoin tahtoaan. Sotahistoriallinen aikauskirja. Vol 17. 1998, 114-132)
KS
Myönnän mielipiteeni perustuvan omaan subjektiiviseen arviooni Vladimir Gröndahlin omasta kirjallisesta tuotannosta I maailmansodan päättymisen ja hänen kuolemansa välisenä aikana. Kansalaissodan aikana ja varsinkin 1930-luvulla julkaistuista artikkeleista puuttuu täysin sille ajalle tyypillinen sosialistinen värikäs hehkutus. Artikkelit rajoittuvat tiukasti tykistötieteisiin liittyviin asioihin, monissa niistä jopa avoimesti viitataan ulkomaalaisiin alan julkaisuihin ja eräät artikkelit ovat suoria käännöksiä ranskalaisista tykistöjulkaisuista.
Muistokirjoitusten hehkutukset jättäisin omaan arvoonsa, olihan kyseessä kuuluisa ja pidetty tykistöasiantuntija, mutta vaikeaa niistä on tehdä johtopäätöksiä ko. henkilön poliittisesta kannasta.
Paluumuutto ei hänen osaltaan tullut edes kysymykseen Tarton rauhansopimuksen nojalla. Tässä viittaan Pekka Nevalaisen erinomaiseen asiaa käsittelevään kirjaan "Punaisen myrskyn suomalaiset". Puna-armeija ei missään nimessä olisi päästänyt maasta elävänä moista kokenutta sotilasta jos rautatievirkailijoillakin oli ylivoimaisia vaikeuksia saada maastamuuttolupaa. Suomalaisetkin suhtautuivat epäluuloisesti jokaiseen itärajan ylittävään ja toisaalta millä tavalla hän olisi todistanut suomalaisuutensa koska oli 2-vuotias perheen muuttaessa Puolaan.
Kadettikouluissa ja sotaopistoissa tulevat upseerit opetettiin palvelemaan Isänmaata ja keisaria. Tässä hengessä kasvoi myös nuori Vladimir. Venäjästä tuli hänen Isänmaansa jota hän puolusti.
Lojaalisuutta ja motivaatiota sekä niiden toisiinsa liittymistä ovat sosiologit tutkineet eikä yksiselitteistä vastausta ole löydetty. Vladimir Gröndahl oli lojaali neuvostovaltiolle mutta mikä oli hänen motiivinsa? Vanha hänen luonaan asuva äiti jolla puhtaasti venäläisenä ei ollut mahdollisuutta paluumuuttoon? Ehkä se, että hän ei osannut oikealla hetkellä tai ei ollut mahdollisuutta oikealla hetkellä karata armeijasta ja muuttaa salaa Suomeen tai liittyä veljensä tavoin valkoisiin joukkoihin?
Faktaa on, että hän palveli neuvostovaltiota mutta hänen kirjoittamiensa artikkeleiden ja muiden kirjallisten töiden sekä hänet hyvin tunteneiden aikalaisten kommenttien perusteella kyseenalaistan oliko hän ollenkaan kommunista vai jäikö Neuvostoliittoon olosuhteiden pakosta ja pystyi adaptoitumaan systeemin vaatimuksiin?
Jukka
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.