Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tohmajärvi; Bergman
Siirrän Ahlström-ketjusta oheisen maakuntiin. Jospa "poikisi" paremmin!
SSHY:n Tohmajärven rippikirjoista (1779-1784, Kemie) voidaan huomata, että Qvist-Ahlström pari asui yhdessä leskeksi jääneen Beata Helena Qvistin kanssa. Beata ja Herman olivat sisarukset, kuten rippikirjamerkinnät vahvistavat.
Beta Helena Qvist oli Tohmajärven lukkarin Daniel Bergmanin toinen puoliso (1. vaimo oli ollut Anna Maria Lackman).
Mistä oli kotoisin Daniel Bergman, Qvistien vävy?
Onko hänestä mainintaa Tohmajärven historiassa?
Huomasin aikaisemman viestisikin ja odottelin jonkun ennättävän vastata. Tohmajärven historia ei ollut tällä kertaa minulla, mutta onneksi kirjastossa oli paikalla.
Pikaisella selailulla tietoja Daniel Bergmanista.
Näkyy olleen ongelmia pitäjän laajuuden kanssa, mistä syystä pitäjänmiehet kannattivat toisen lukkarin palkkaamista. Yksi mies (viinaan menevä) ennätti Kiihtelysvaaran kappelille vain harvoin, koska emäkirkko oli etusijalla. ”Nyt tohmajärveläiset lähettivät viinaan menevän Myllerin kappeliin ja palkkasivat itselleen uudeksi lukkariksi renki Daniel Bergmanin, joka sai valtakirjansa virkaan 10.5.1750.” Myller erotettiin vuonna 1756, seuraajaksi valittiin ”raitis ja hyvätapainen” entinen Pälkjärven lukkari Juhani Tujulin, joka oli ollut pitäjässä jo vuodesta 1756.
”Sekä emäkirkon Bergman että kappelin Tujulin olivat lukutaitoisia miehiä, jotka myös opettivat pitäjän lapsia. Tujulinilla oli myös jonkinlainen kirjoitustaito. Bergman toimi Tohmajärven lukkarina 21 vuotta kuolemaansa vuoteen 1771 saakka.”
---
”Erityistä lukkarin virkataloa ei Tohmajärvellä ollut. Jaakko Myller vanhempi asui Jouhkolassa ja Daniel Bergman otti viljeltäväkseen autiotorpan Oravaarassa (missä lieneekään?) sekä hallitsi puolta Jauhiala nimisestä kruununtilasta Kemiessä (no. 15).”
Yritän ennättää jossain välissä tutkia tarkemmin talonhaltijaluetteloa.
---
Hiskin mukaan 1. avioliitto 21.8.1750 Maria Christina Laccmanin kanssa, joka kuoli 36 vuotiaana 7.12.1760. 2. avioliitto 4.3.1762 Beata Helena Quist (Qvist). Lapsia liitoista yhteensä 7, kuusi tyttöä ja poika, joka kuoli vuoden ikäisenä. Daniel Bergman kuoli 45 vuotiaana rintatautiin 7.4.1771 Tohmajärven Kemiessä. Mistä lienee lähtöisin? Ei ole vielä osunut silmään.
Virkeillä silmillä saattais ehkä löytääkin jotain.
Eila
Kiitos, Eila, vaivannäöstä!
Daniel voi olla hyvä-ääninen paikallisen talonpojan poika, tai sitten kaukaakin Kemien hoveihin kulkeutunut.
Se, että hän nai Lackman- ja Qvist-suvuista antaisi olettaa jotain "tukusampaa" taustalla.
Bergman/Qvist-parin tytär Sophia Elisabeth Bergman avioitui 22.2.1781 Kemiessä kamarikirjuri Abraham Björkmanin kanssa, joka oli Loviisassa (Degerby) syntynyt. Sophian täti (avion kautta) Catharina Christina Ahlström oli hänkin loviisalaisia.
Loviisassa ja Ruotsinpyhtäällä vaikutti Bergman-nimisiä.
Olisiko Daniel kenties heikäläisiä?
Bodniemi37
29.12.09, 09:32
Hiskin mukaan 1. avioliitto 21.8.1750 Maria Christina Laccmanin kanssa, joka kuoli 36 vuotiaana 7.12.1760.
Maria Kristina Johanintytär Lackmanin veli, Tohmajärven nimismies Magnus Lackman oli naimisissa ilmeisesti Vehkalahden Myllykylässä syntyneen Agneta Gotofreda Wetterstedtin kanssa (viimeksi mainitun 2. avioliitto), jonka 3. puoliso oli mainitsemasi lukkari Johan Tujulin [vht veronkantokirjuri, Pälkjärven Iljalan hovin vuokraaja Karl Erikinpoika Tujulainen, vuodesta 1700 Tujulin (Falckin mukaan Tujulaisten alkukoti sijaitsi todennäköisesti Lappeen pitäjässä) ja Elisabet Herkepaea, Pälkjärven kirkkoherran tytär. Eipä siis ollut ihme eikä mikään, että lukkari Tujulin oli myös kirjoitustaitoinen :)]. Vrt. myös viesti http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=13585&postcount=7 (Agneta Gotofreda Wetterstedtin 3. puolison oikea etunimi oli Johan. Lukkarin veljen Petter Tujulinin puoliso oli mikkeliläinen Hedvig Nybäck).
Etenkin veronkantokirjuri Johan Lackmanin Charlotta-tytär avioitui oman tutkimuksemme kannalta kiinnostavasti: hänen ensimmäinen puolisonsa oli kihlakunnankirjuri Josef Molitor, Ruokolahden kappalaisen Anders Molitorin ja Kristina Georgintytär Nigraean poika; puoliso 2:o oli Lucia Maria Karlintytär Gröönin kanssa aviossa olleen raatimies Jakob Nybeckin veli, Lappeenrannan järjestystuomari, nimineuvos Johan Nybeck.
Tapani Kovalaine
29.12.09, 20:27
Ehdotan renki Daniel Bergmanin isäksi Jaakkiman siltavouti Gerhard Bergmania Lahdenpohjasta:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/22o10j?fi+0126+haudatut+2604)1740 Lahdenpohja Brofvdg: Gerhard Bergman 60
Hänen jälkeläisensä, siltavouti Johan Bergman Jaakkiman Metsämiklistä halusi antaa 1787 pojalleen etunimen Daniel. Tuo poika kuoli samana vuonna.
Lukkari Daniel Bergmanin kirjoitustaito viittaisi oppineisiin vanhempiin ja Jaakkiman rippikirjoista voisi jotakin löytyä, mutta eivätpä ole vielä netissä. On myös huomattava, että Tohmajärven Kemiessä kuoli vuonna 1768 lukkarin poika Carl Gerhard Bergman:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/22o10j?fi+0554+haudatut+4312)8.1.1768 16.1.1768 Kemie klåck: b: Carl Gerhard Bergman okänd 1
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/22o10j?fi+0126+haudatut+2673)1741 Lahdenpohja Brofigd. Gerhard Bergmans hust: Hedvig Christina Bergner 50
Bodniemi37
29.12.09, 20:59
Ehdotan renki Daniel Bergmanin isäksi Jaakkiman siltavouti Gerhard Bergmania Lahdenpohjasta:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/22o10j?fi+0126+haudatut+2604)1740 Lahdenpohja Brofvdg: Gerhard Bergman 60
Hänen jälkeläisensä, siltavouti Johan Bergman Jaakkiman Metsämiklistä halusi antaa 1787 pojalleen etunimen Daniel. Tuo poika kuoli samana vuonna.
Lukkari Daniel Bergmanin kirjoitustaito viittaisi oppineisiin vanhempiin ja Jaakkiman rippikirjoista voisi jotakin löytyä, mutta eivätpä ole vielä netissä. On myös huomattava, että Tohmajärven Kemiessä kuoli vuonna 1768 lukkarin poika Carl Gerhard Bergman:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/22o10j?fi+0554+haudatut+4312)8.1.1768 16.1.1768 Kemie klåck: b: Carl Gerhard Bergman okänd 1
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/22o10j?fi+0126+haudatut+2673)1741 Lahdenpohja Brofigd. Gerhard Bergmans hust: Hedvig Christina Bergner 50
Jaakkimasta löytämäsi aviopari asui aiemmin Sulkavallakin:
Sulkavan kastetut:
23.10.1723 27.10.1723 Kyrkiobyn Föraren Gerdt Bergman Hedvig Bergner Beata Elisab
Myös Sulkavan kirkonkirjat puuttuvat toistaiseksi digiarkiston valikoimista. - Mahtaakohan Wirilander mainita Gerdt Bergmanin sotilasmatrikkelissaan?
Mahtaakohan Wirilander mainita Gerdt Bergmanin sotilasmatrikkelissaan?
Ei ole Wirilanderia hyllyssä, mutta omista muistiinpanoistani löytyy maininta hänestä. Ruotsissa 20.10.1719 pidetyssä katselmuksessa Gierdt Bergman löytyy Juvan komppaniasta. Ensin Rustmästare, till Fourier 31.10.1716, till Förare 30.12.1717. Blef fången i Norie 26. nestl. September.
Bodniemi37
29.12.09, 22:44
Ei ole Wirilanderia hyllyssä, mutta omista muistiinpanoistani löytyy maininta hänestä. Ruotsissa 20.10.1719 pidetyssä katselmuksessa Gierdt Bergman löytyy Juvan komppaniasta. Ensin Rustmästare, till Fourier 31.10.1716, till Förare 30.12.1717. Blef fången i Norie 26. nestl. September.
Kiitos vinkistä, Terhi! Omista arkistoistani löysin lisäksi vuoden 1720 pääkatselmustiedot (lähde SVAR). 30 v 11 kk ja 1 pv:n ikäinen föörari Gierdt Bergman palveli tuolloinkin Juvan komppaniassa. Hänen syntymäpaikakseen on merkitty Inkerinmaa.
Gert Bermanin tiedot Wirilanderissa:
SAVON JA SAVONLINNAN LÄÄNIN JALKAVÄKIRYKMENTTI
Juvan komppania
622. Lippumies
Virkatalo: Sulkava Harakkaharju
Gierdt Bergman 30.12.1717 — 2.1.1724 1)
1 Erosi, tarkoittanee puustellista luopumista, eroamispäivämäärä olisi ehkä oikeammin 19.7.1723
Bodniemi37
30.12.09, 10:30
Lappeen kihlakunnan kruununvoudilla (1662–71) Hans Johaninpojalla ja hänen puolisollaan Brita Otontyttärellä (jälkimmäisen pso 2:o oli kruununvouti Harald Johaninpoika Nauclérus) oli kolmen tyttären lisäksi ilmeisesti kaksikin poikaa: Otto-nimisestä, joka käytti myöhemmin sukunimeä Bergman, tuli lopulta Inkerinmaan Tyrön seurakunnan kirkkoherra, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3520, Kaarlo Teräsvuori puolestaan mainitsee Jöran Hansinpoika Bergman -nimisen kokin artikkelissaan Elephantin ja Tarwoniuksen suvuista, SSV 19-20(1935-1936), s. 163-188. Jälkimmäinen ei ollut aviossa ainakaan vuoden 1707 tienoilla, jolloin Viipurin raastuvanoikeus langetti hänelle sakot laittomasta kihlauksesta (käräjäjutun toinen osapuoli oli krouvinpitäjänä Viipurin Siikaniemessä noin 1699-1707 toiminut Pieksämäen kirkkoherran tytär Lisbeta Tarwonia).
Hans Johaninpoika haudattiin Viipurissa 4.2.1672, joten hänellä itsellään ei voinut olla noin vuoden 1690 paikeilla syntynyttä Gierdt-nimistä poikaa. Entäpä jos kruununvoudilla oli kolmaskin, edellä mainittuja vanhempi poika?
{Kirjallisuutta: Falck, Henrik. Om släkten Meinanders äldre led. Genos 46(1975), s. 85-91, 112, Falck, Henrik. Släkten Påsa - Posa - Possenius - Posse. SSV 42(1986), s. 145-222, Hohenthal, Torvald T:son. Anteckningar om släkten Nauklérs äldre led. Genos 12(1941), s. 51-58, Hohenthal, Torvald T:son. Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41, Soininvaara, Heikki. Brotherus. Uusi sukukirja III. Gunnar Soininen, Olavi Wanne, Yrjö Blomstedt, Ragnar Rosén & Heikki Soininvaara, toim. SSJ XX(1970), Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1. Det svenska elementet. Wiborg 1895.]
Voi hyvinkin olla, että Gerhardt (Gerdt) Bergmanin setiä olisivat Otto ja Hans, kuten ehdotat.
Otto oli aviossa Anna Maria Baumgartin (nobil. Adlerbaum) ja Magdalena Hermigierin kanssa. Anna Marian serkku Maria Elisabet Roman oli aviossa Johan Ulmstedtin kanssa, joka on laskujeni mukaan Barkerydin Anna Barckin jälkeläinen (vrt. Ahlström-Barck-Qvist-von Burghausen-Bergman-linkki).
Hans Bergman taas oli Loviisan asettuneen Johan Bergmanin todennäköinen isä. Näin Danielin tausta sattuisi pirtaan, renkitittelistä huolimatta.
Ehdotan edelleen, että Ahlström-ketjussa mainittu suutarimestarien oltermanni, porvari Loviisassa Johan Ahlström (1710-1790) ja samaan
kaupunkiin Turusta siirtynyt suutarimestari Johan Bergman (1723-1766)puoliso Brita Haijli) olivat lähisukulaisia. Tähän viittaavat kummiudet ja aviot.
Turussa esiintyy molempia sukunimiä, samassa ammattikunnassa.
Johan Bergmanin ja Brita Haijlin poika Hans Henrik nai Loviisassa 22.12.1796 Emerentia Regina Poitzellin, jonka vanhemmat ovat itseltäni hukassa.
Bodniemi37
30.12.09, 11:53
Johan Bergmanin ja Brita Haijlin poika Hans Henrik nai Loviisassa 22.12.1796 Emerentia Regina Poitzellin, jonka vanhemmat ovat itseltäni hukassa.
Tunnen kehnosti Poitzell-sukua, mutta Emerentia Regina Potzell syntyi nähdäkseni Porvoossa:
HisKi/Porvoon kastetut
10.3.1756 11.3.1756 Lill Pelling Tullnär. Herman Poitzell Emerentia Wallander Emerentia Regina
Herman Poitzell oli ilmeisesti Haminassa tullinhoitajana toimineen Johan Poitzellin poika? Hänen veljekseen olen merkinnyt Elimäellä 19.9.1749 Maria Danskin kanssa avioituneen kontrollööri Fredrik Potzellin. Viimeksi mainitun avioparin tytär, Loviisassa 26.7.1750 syntynyt Anna Regina vihittiin 2.9.1767 Pieksämäen kirkkoherraksi päätyneen Henrik Wilhelm Påsan kanssa, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U793.
Itse olen puolestani pohdiskellut, josko vesilahtelainen tilanomistaja Hans Bergman, http://users.utu.fi/~isoi/talot/vesilaht.htm, kuului itäiseen sukuun.
Kiitos lisätiedoista!
En minäkään tunne Poitzeja sen tarkemmin. Olenpahan vain tiedostolleni merkinnyt esim. sen Henrik Olofsson Poitzin (till Tervik), joka omisti lukuisia tiloja Alftassa ja kuoli siellä 21.5.1692. Hän oli aviossa Sara Celsian kanssa, jonka vanhemmat olivat Nicolaus Magni Alptaenus (Alftaneus) ja Sigrid Unonius (Gavelius). Nicolauksen ja Sigridin pojanpojanpoika, valtakunnahistorioitsija Magnus von Celse painoontoimitti Alftan-kronikan "Katsauksia Ruotsin historiaan"-sarjassa hiukan ennen kuolemaansa (1783).
Sigrid Unoniuksen veljen jälkeläisiä asettui Loviisaan (Elias Unonius).
Bodniemi37
30.12.09, 14:19
Kiitos lisätiedoista!
En minäkään tunne Poitzeja sen tarkemmin. Olenpahan vain tiedostolleni merkinnyt esim. sen Henrik Olofsson Poitzin (till Tervik), joka omisti lukuisia tiloja Alftassa ja kuoli siellä 21.5.1692. Hän oli aviossa Sara Celsian kanssa, jonka vanhemmat olivat Nicolaus Magni Alptaenus (Alftaneus) ja Sigrid Unonius (Gavelius). Nicolauksen ja Sigridin pojanpojanpoika, valtakunnahistorioitsija Magnus von Celse painoontoimitti Alftan-kronikan "Katsauksia Ruotsin historiaan"-sarjassa hiukan ennen kuolemaansa (1783).
Sigrid Unoniuksen veljen jälkeläisiä asettui Loviisaan (Elias Unonius).
En ole osannut yhdistää Johan Poitzellia Vehkalahden Poitz-sukuun, jotenka hänen esipolvensa puuttuvat minulta kokonaan.
Mårten Henrikinpoika Poitz vanhemman ja Johanna Lydikintyttären pojanpojan poika Nils Mårteninpoika Poitz viljeli kotikartanoaan Poitsilaa, mutta myi tilan vuonna 1704 vieraille ja muutti pois Vehkalahdelta [lähde: Korhonen, Martti. Vehkalahden pitäjän historia II. Hamina 1981, s. 83, 84 (sukutaulusto)]. Hänellä oli ainakin Anna-niminen tytär, jonka puoliso Mårten Sommar sai vuonna 1691 apeltaan lahjoituksena Vehkalahden Vilniemen kartanon (Korhonen).
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.