Arn Magnusson

[Giösling]

Koko Lähi-Idän kattavassa Orbit-satelliittiverkossa on parhaimpaan katseluaikaan joulupäivänä esitetty yhteispohjoismainen Arn - The Knight
Templar-elokuva, jota itsekin olen mitä suurimmalla mielenkiinnolla seurannut.

Erityisen "otettu" olin filmin upeista ruotsalaisista (?) maisemista,
keskiaikaan pureutuvasta kerronnasta ja vanhakantaisesta ruotsinkielestä - myös roolisuorituksia ihailin! Kyllä Pohjolassa osataan!

Onko filmillä historiallista totuusarvoa? Onko Arn todella kerran elänyt henkilö?

Positiivisessa tapauksessa; miten hän liittyy Vasa-sukuun, vai liittyykö?

[Ben-Eric]

Inspirationskällor ur verkligheten [redigera (http://sv.wikipedia.org/w/index.php?title=Arn_Magnusson&action=edit&section=6)]

Två legender kring tempelriddarna har inspirerat Jan Guillou då han skrev om Arns liv i Det heliga landet (http://sv.wikipedia.org/wiki/Det_heliga_landet). Enligt den första legenden ska en tempelriddare ha räddat livet på Saladin då denne anfölls av ett rövarband. Den andra legenden handlar om en tempelriddare som ledde de kristnas trupper till en stor seger vid Mont Gisard. Vi vet inte namnet på någon av dessa riddare, som Jan Guillou använde för att skapa sin figur Arn de Gothia.[källa behövs (http://sv.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:K%C3%A4llh%C3%A4nvisningar)]
Arns och Cecilias son Magnus Måneskjöld har en verklig förebild: Han hette Magnus Minnisköld (http://sv.wikipedia.org/wiki/Magnus_Minnisk%C3%B6ld) och var son till Bengt Snivil (http://sv.wikipedia.org/wiki/Bengt_Snivil). Moderns namn är okänt. Hans son Birger Magnusson är Birger jarl (http://sv.wikipedia.org/wiki/Birger_jarl).
Arns barndomsgård Arnäs i romansviten är inspirerad av den verkliga gården Aranäs (http://sv.wikipedia.org/wiki/Aran%C3%A4s). Där finns ruinen efter en borg från 1200-talet. Borgen är inte byggd på det vanliga sätt som borgar byggdes i Norden vid denna tid, utan liknar de samtida nordfranska donjonerna (http://sv.wikipedia.org/wiki/Donjon).
Forshems kyrka (http://sv.wikipedia.org/wiki/Forshem), som i Riket vid vägens slut beställs och bekostas av Arn, finns i verkligheten. I romanen bestämmer Arn att hans kyrka ska tillägnas Den heliga graven (http://sv.wikipedia.org/wiki/Den_heliga_gravens_kyrka) i Jerusalem. Även verklighetens Forshems kyrka helgades åt Den heliga graven (http://sv.wikipedia.org/wiki/Den_heliga_gravens_kyrka) och inte, vilket var det vanliga på 1100-talet, åt Guds moder – jungfru Maria. Över kyrkporten finns en stenrelief, där kyrkans byggherre, en riddare, är avbildad då han överräcker kyrkans nycklar till Gud. Bredvid dem ser man hur stenhuggarmästaren arbetar med att färdigställa kyrkan. Ovanför Guds huvud finns ett tempelriddarkors.Kritik mot uppgifter i böckerna [redigera (http://sv.wikipedia.org/w/index.php?title=Arn_Magnusson&action=edit&section=7)]

Romantrilogin är skönlitteratur (http://sv.wikipedia.org/wiki/Sk%C3%B6nlitteratur). I olika sammanhang har "felaktigheter" och tvivelaktiga uppgifter påpekats:

I slutet av Riket vid vägens slut, då Birger Magnusson tar farväl av sin farfar Arn på dödsbädden, lovar han farfadern att skapa en ny stad vid Mälarens inlopp (Stockholm) och att styra riket därifrån. Han ska vidare, på Arns inrådan söka stöd hos svearna - i värsta fall "finge man väl kalla det nya riket Svea rike", säger Arn och Guillou fortsätter i romanen: "Eftersom Arn fortfarande talade nordiska mer som en dansk än som götisk man lät det i Birger Magnussons öron som om han sagt Sverige. [...]" [1] (http://sv.wikipedia.org/wiki/Arn_Magnusson#cite_note-0) Enligt kritikerna skall uppmjukningen av intervokaliskt k till g ha skett samtidigt i svenska och danska språken.[källa behövs (http://sv.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:K%C3%A4llh%C3%A4nvisningar)]
Jan Guillou använder den nuvarande indelningen av Sverige i sina böcker om Arn. Bland annat Svealand, men det området betecknades inte så på den tiden. Det kallades Nordanskog/Norrland och låg norr om Tiveden. [källa behövs (http://sv.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:K%C3%A4llh%C3%A4nvisningar)]
Att statsvapnet Tre Kronor (http://sv.wikipedia.org/wiki/Tre_kronor_(symbol)) skulle symbolisera kung Eriks makt över Västra Götaland, Östra Götaland och Svealand är knappast troligt. Det är två århundraden innan Albrecht III von Mecklenburg (http://sv.wikipedia.org/wiki/Albrekt_av_Mecklenburg), på senare delen av 1300-talet, blir den förste svenske regent som med säkerhet dokumenteras med ett sköldmärke med tre kronor.[2] (http://sv.wikipedia.org/wiki/Arn_Magnusson#cite_note-1)[3] (http://sv.wikipedia.org/wiki/Arn_Magnusson#cite_note-2)

[M.Sjostrom]

Arn Magnusson itsessään on fiktiota.

Ei, hänen nimistään henkilöä ei ollut olemassa ainakaan asiakirjalähteiden valossa.

Hänen pojakseen teossarjassa väitetty Magnus minnesköld oli aikalaisdokumentaation mukaan Benedikt snivel -nimisen ylhäisaatelisen poika.

kronologia on viturallaan, ainakin Magnus minnesköldin kronologia: Birger jaarli syntyi Magnus minnesköldin viimeisestä aviosta (Ingrid ylvan kanssa) ja näyttää syntyneen isänsä ollessa jo iäkäs mies. Niin kuin usein tapahtuu kun on monen perättäisen avion aviomiehen viimeisestä aviosta kyse.

Benedikt snivel nimittäin näyttää elelleen (ja saaneen lapsiaan) 1100-luvun puoltaväliä ennen. Esimerkiksi Birger brosa, jaarli, Benediktin poika ja luultavasti vanhin, kohoaa mahtiasemiin jo sellaisina vuosina että olisi kumma jos hän ei olisi syntynyt ennen vuotta 1140.
Ja vaikka sitten sallittaisiin vähän pidemppiäkin välejä Benediktin poikien syntyä, niin eipä se minneskäldinkään syntymä saisi mennä 1160 myöhemmä. sitäpaitsi, ennen Ingridiä minneskäld oli kerinnyt saada aienmmasta aviostaan sellaisiakin poikia (kuten laamanni Eskil), joiden vaikutusaika on sellaisista vuosista lähtien, että Magnus minnesköldin on täytynyt olla lapsensaanti-iässä (vähintään parikymppinen, noin normaalisti) jo noin 1180-luvulla.
On siis turvallista olettaa että minnesköld olisi syntynyt viimeistään noin 1150-luvulla. Pannaan arvio 1150.

Revi sitten siitä.

Birger jaarli sitten on syntynyt joskun 1200-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kuluessa. Ennen 1210, aika selvästi. Mutta hänen kuolinvuotensa ja luurangostaan tehdyt testit eivät tue hänen olleen olennaisesti yli 60-v kuollessaan.

Siten noihin kirjoihin kehitetty Arnin kuolinikä ei ole sellainen, jolloin todellinen historiallinen Birger, tuleva jaarli, voisi vielä olla tuollaisessa roolissa.
Joko Arn on 'teräsvaari' joka eli satavuotiaaksi ja oli erityisen aktiivinen kahdeksan-yhdeksänkymppisenä,
tai Birgeriksi väitetty nuorimies oli historiallisen ikänsä puolesta kätkyessä (tai syntymätön) kun tämä nk isoisä esitteli noita svea-gööttain suuria suunnitelmia...
Virhe ei tietenkään ole epätavallinen fiktiossa: kun joku sankari (taikka antisankari) on sarjaan luotu, tätä joskus käytetään uskomattoman monina vuosikymmeninä. Olen aiemmin kiinnittänyt huomiota Hovimäki-sarjan kommunistisen antisankarin Oskarin elämänkaareen, joka merkitsi että noin seitsemänkymppisenä miehenä (teräsvaari) hän vielä sitten oli neukkujen desanttina Suomessa, tehden vetreästi sabotaasia räjähteiden jnpp kanssa.

Guillou, jonka suhtautuminen genealogiaan näyttää joko ignorantilta tai sitten tietoiselta fiktionluomiselta,
on mielestäni käyttänyt tuota pitkää sukupolvenväliä joka todellisessa historiassa oli Birger jaarlin ja tämän isän Magnus minnesköldin välillä, hyväksi niin että siihen hän on fiktioinut yhden sukupolven lisää (fiktiivisen Arn Magnussonin) ja sumplinut sitten loput niin että sukujohto ei vastaa todellista historiaa, mutta ei toisaalta hänen kirjasarjassaan näytä sisäisesti mahdottomalta.

Arnia siis ei ollut olemassa.

Magnus minnesköldistä (siitä oikeasta, historiallisesta Magnus minnesköldistä) polveutuu runsaasti sukulinjoja joiden jälkeläinen kuningas Kustaa I oli:
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00079664&tree=LEO

http://genealogics.org/pedigree.php?personID=I00014929&tree=LEO&parentset=0&display=standard&generations=8

[Timo W]

Birger Jarl Magnusson til Bjälbo FOLKUNGA

http://wadbring.com/historia/sidor/birgerj.htm

http://www.tacitus.nu/svenskhistoria/kungar/folkunga.htm

http://www.catshamans.se/m06folkung/06folkungar.htm

http://runeberg.org/display.pl?mode=facsimile&work=sverhist/2&page=0123

http://www.birgerjarl2010.se/

[M.Sjostrom]

Birger Jarl Magnusson til Bjälbo FOLKUNGA

http://www.birgerjarl2010.se/

oh, yllä onkin erinomainen esimerkki älyttömästä internetissä tapahtuvasta leikkaamisesta ja liimaamisesta. Jätin liimakamasta nyt tuon yhden linkin, koska haluan kritisoida sitä yksityiskohtaisella pointilla:

Minä huomaan että jotkut haluavat väen vängällä juhlia Birger jaarlin 800-vuotisuutta juuri ensi vuonna eli 2010.
Tähän päätyäkseen, he ovat päättäneet että Birger sitten syntyi vuonna 1210.

Tuo noin muutoin tuntuu kivasti pyöristetyltä vuosiluvulta.

Kronologisesti tuo kuitenkin kärsii ikävänpuoleisesta ongelmasta: tradition mukaan, Birgerin isä Magnus minnesköld olisi menehtynyt vuonna 1208, 31 tammikuuta 1208 käydyn Lenan taistelun tuloksena.

Jos tuo kuolinaika pitää kutinsa, ja jos Birger olisi tosiaan syntynyt vuonna 1210, niin Birgerin on sitten täytynyt olla äpärä, jonka oli joku muu mies kuin Magnus minnesköld siittänyt Birgerin äidille, Ingridille.

Birger kuitenkaan todennäköisesti ei ollut sen enempää äpärä kuin postuumikaan.

Nimittäin, jos hän olisi syntynyt isänsä kuoleman jälkeen, siitä olisi todennäköisyydellä jokin maininta häntä koskevissa kertomuksissa tai aikalaisasiakirjoissa. Jo etunimeksikin olisi ptänyt silloin tulla pikemminkin Magnus kuin Birger.
Samojen aikojen tunnetuista miehistä, postuumimaininta nimenomaan tiedetään nuoresta kuninkaasta Eerikistä. Birger on vähintäänkin yhtä hyvin dokumentoitu kuin Eerik. Joten, ei liene postuumi.

Kuitenkin, vielä paljon selvempää on että aikalaisilla ei ollut mitään syytä epäillä Birgerin isyyttä. Aikalaislähteet nimenomaan mainitsevat hänet Magnus minnesköldin pojaksi.
isyys oli noina aikoina jotakin hyvin tärkeää. Ja kilpailevat perilliset hyödynsivät jopa epäilyksiä.
Jos äpäryys olisi ollut ilmeistä, siitä olisi taatusti jokin äläkkä, ja toisaalta Birgeriä ei niin selvästi sanottaisi tämän pojaksi.
Melkein samoin (eli jotakin äläköintiä) on todennäkäistä jos ilmeisyyden sijasta olisi ollut vain vakava epäilys äpäryydestä.

Tämä tekee hyvin todennäkäiseksi, että Birger jaarli ei ollut syntynyt niin myöhään kuin vasta vuonna 1210.

sorry vaan niille (torveloille), jotka valitsivat vuosijulkavuoden noin hölmästi.

[M.Sjostrom]

http://runeberg.org/display.pl?mode=facsimile&work=sverhist/2&page=0123



Tässän näemme sukutaulun, joka on eräs tulos siitä väärennysten sarjasta, jonka Kaarle Knuutinpoika teki bonde-sukunsa hyväksi 1400-luvun puolenvälin alla ja korvilla.

[M.Sjostrom]

Birger Jarl Magnusson til Bjälbo FOLKUNGA



tuo 'Folkunga' on naurettava.
Jostain syystä jotkut nykyihmiset eivät pysty kestämään sitä, että joitain satoja vuosia sitten ihmisillä ei vielä ollut sukunimiä.
Ilmeisesti kelakortti-aikakauden vaatimukset (kuten että jokaisella pitää olla sukunimi... joka sitten voidaan syöttää tietokoneelle tiettyyn kenttään dataa...) ovat aivan liian hyvin lyöneet lävitse yksinkertaisten sielujen uskomuksiin menneestäkin maailmasta.
Niinpä tuollaisia väärennettyjä sukunimiä pitää sitten ängetä ja toistella sukunimettömistäkin menneisyyden ihmisistä jos vaikka missä. Tälläkin foorumilla.

[Sami Lehtonen]

tuo 'Folkunga' on naurettava.
Jostain syystä jotkut nykyihmiset eivät pysty kestämään sitä, että joitain satoja vuosia sitten ihmisillä ei vielä ollut sukunimiä.
Ilmeisesti kelakortti-aikakauden vaatimukset (kuten että jokaisella pitää olla sukunimi... joka sitten voidaan syöttää tietokoneelle tiettyyn kenttään dataa...) ovat aivan liian hyvin lyöneet lävitse yksinkertaisten sielujen uskomuksiin menneestäkin maailmasta.
Niinpä tuollaisia väärennettyjä sukunimiä pitää sitten ängetä ja toistella sukunimettömistäkin menneisyyden ihmisistä jos vaikka missä. Tälläkin foorumilla.

Lisäksi lienee jo useampaan kertaan käyty keskustelu siitä, että sukua on syytä kutsua Bjälbo-suvuksi erotuksena muutamaan suvun jäseneen, josta poliittisesta ryhmittymästä käytetään myös Folkunga-nimitystä (joihin arvon jaarli ei kuulunut). Birger Magnusson ei käyttänyt sen enempää Bjälbo kuin Folkunga-nimeäkään.

[Erkki A Tikkanen]

Tarkistin hyllystäni mitä kirjassa "Birger Magnusson - den siste jarlen -", julkaistu 2006, julkaisija Västergötlands museums förlag, oikein Birgerin syntymästä ja isänsä kuolemasta sanotaan.

Dick Harrison, Lundin yliopiston historian professori, tunnettu useista keskiaikaa käsittelevistä kirjoistaan, kirjoittaa mm. näin, vapaasti suomennettuna: "Koska Magnus Minnesköld katoaa lähteistä aikaisin, hän näyttää kuolleen johonkin aikaan vuoden 1210 paikkeilla, siis kun Birger oli vielä lapsi..."

Ei ole siis mitään aikalais- tai myöhäisempääkään lähdettä, jossa todettaisiin Birgerin isän Magnuksen kuolleen esim. juuri 1208 Lenan taistelussa.

Kirjassa käydään läpi myös Birgerin haudan avaus ja luiden dna:n vertailu. Luiden ikämäärittelyjen perusteella hän olisi syntynyt vuoden 1210 tienoilla, ei siis tarkasti juuri sinä vuonna. Hän kuoli 1266 ja luiden iän perusteella hän kuoli 50-55 -vuotiaana.

Kirjassa esitetään myös Birgerin "kasvokuva", hänen pääkallostaan otetusta kuvasta on digitekniikalla tehty kasvomallinnus. :cool:

[Woodland]

Nähtävästi kertoo Jan Guillou itse mielellään ajatuksistaan fiktiivisen hahmonsa Arn Magnussonin luomisprosessin yhteydessä
http://www.arnmagnusson.se/page/id___464.php