Hakkapeliitta vai kuormarenki

[sukutut642]

Eräs esi-isäni (ja myös monen muunkin eteläpohjalaisen esi-isä) Markus Rekonpoika Höök, s. 1577 Alajärvi Kurejoki, osallistui Saksassa käytyyn 30-vuotiseen sotaan 1600-luvulla Hork-nimisenä. (Nimi on kyllä mielestäni väärin kirjoitettu.)
Onkohan kellään asiasta mitään tietoa? Siis mitä varsinaisesti teki armeijan palveluksessa ja missä asemassa oli. Jos ajatellaan, että Markus oli tosiaankin syntynyt 1577, hänhän olisi ollut aika iäkäs taistelemaan, kun sota alkoi vasta 1618 (ja päättyi 1648) eikä sinne varmaankaan heti kaikki rynnänneet. Ja sitä paitsi sen aikainen armeijahan raahasi mukanaan valtavaa väkijoukkoa, josta kaikki eivät varsinaisesti sotineet. (Lähde: Het sitte Strangeja)
PS. Eilen muuten tuli Yle Teemalta hyvä dokumentti 1600-luvusta ja mm. kyseisestä sodasta. Näkyy varmaan vielä Yle Areenasta.

[Julle]

< Onkohan kellään asiasta mitään tietoa? Siis mitä varsinaisesti teki armeijan palveluksessa ja missä asemassa oli. >

Ei mitään tietoa, mutta arvoja ja ammatteja löytyy:
http://www.katajala.net/keskiaika/elama/ammatit.html

Tutkimisiin

[Kaisa Kihl]

PS. Eilen muuten tuli Yle Teemalta hyvä dokumentti 1600-luvusta ja mm. kyseisestä sodasta. Näkyy varmaan vielä Yle Areenasta.[/quote]

Hei! dokumentti oli hyvä. Vielä paremman kuvan ajasta ja tapahtumista saa lukemalla Englund: Suuren sodan vuodet.

Rauhallista joulunaikaa!

terv.
Kaisa

[Matti Lund]

Eräs esi-isäni (ja myös monen muunkin eteläpohjalaisen esi-isä) Markus Rekonpoika Höök, s. 1577 Alajärvi Kurejoki, osallistui Saksassa käytyyn 30-vuotiseen sotaan 1600-luvulla Hork-nimisenä. (Nimi on kyllä mielestäni väärin kirjoitettu.)
Onkohan kellään asiasta mitään tietoa? Siis mitä varsinaisesti teki armeijan palveluksessa ja missä asemassa oli. Jos ajatellaan, että Markus oli tosiaankin syntynyt 1577, hänhän olisi ollut aika iäkäs taistelemaan, kun sota alkoi vasta 1618 (ja päättyi 1648) eikä sinne varmaankaan heti kaikki rynnänneet. Ja sitä paitsi sen aikainen armeijahan raahasi mukanaan valtavaa väkijoukkoa, josta kaikki eivät varsinaisesti sotineet. (Lähde: Het sitte Strangeja)
PS. Eilen muuten tuli Yle Teemalta hyvä dokumentti 1600-luvusta ja mm. kyseisestä sodasta. Näkyy varmaan vielä Yle Areenasta.


Hei

Sama mies näkyy hyvin Alajärven veroluetteloissa mm. 1624(3)-1640 ja ruodutusluetteloissa 1627-40, muttei ole näiden mukaan armeijan rullissa.

Alajärveltä on aina tänä aikana normaalisti kolme miestä armeijan rullissa, muttei siis Markku Rekonpoikaa näiden joukossa, kaksi muuta Rekonpoikaa on tällöin sotamiehinä Alajärveltä, Mikko Rekonpoika oman 1/2 manttaalin talon puolesta ja Klemetti Rekonpoika veljensä Erkki Rekonpojan 1/4 manttaalin talon puolesta.

Yksi Alajärven nihdeistä on ainakin vuoteen 1631 asti "sotavanhus" Martti Antinpoika 3/4 manttaalin talonsa puolesta, joka on 65 -vuotiaana nihtinä siinä vuoden 1630 ruodutusluettelossa (hänen poikansa Antti Martinpoika 30 -vuotias ja ilmeisesti se mies, joka talon peltotöistä vastasi), jossa naapurinsa Markku Rekonpoika on kirjattu omalle 3/4 manttaalilleen 53 -vuotiaaksi (758, WA773).

Täten Alajärvellä eli kolmikymmenvuotisen sodan aikaan eräs ruutiukko ja
sotavanhus, Martti Antinpoika, joka on jollain tavoin osallistunut tähän sotaan. Oli toki paljon muitakin miehiä, mutta nuorempia.

Mutta Markku Rekonpoika näkyy näissä lähteissä vain "siviilinä".

En saanut Markku Rekonpoikaa kiinni mistään luettelosta kolmikymmenvuotisen sodan aikakaudella vuosilta 1618-22. Jos Markku Rekonpoika on todella käynyt ??? sotimassa Saksamaalla, se olisi jäänyt pikavisiitiksi ja piiloutuisi johonkin noista auki jääneistä vuosista, joilta Markkua ei löydy isännöimässä Alajärveltä. Toisaalta, ehkäpä Markkua ei näy siksi, että Höökin taloa hallitsi vielä vanhusisäntä. - Vai oliko hän silloin sotimassa? - Onko olemassa jokin korkean esivallan kirje, josta sellainen seikka ilmenisi? Sodan syttyessä Markku Rekonpoika on ollut noin 40 -vuotias.

terv Matti Lund

[sukutut642]

Kiitos kaikille vastaajille. Arvelinkin, että tietoa on niukasti saatavana. Olen muuten lukenut - ihan tarkkaan ottaen se on kirjahyllyssäni - teoksen Peter Englund: Suuren sodan vuodet. Se on yli 600-sivuinen opus, mutta suosittelen sitä lämpimästi kaikille asiasta kiinnostuneille.
Rauhallista joulua t. Aimo J. Autio

[Matti Lund]

Eräs esi-isäni (ja myös monen muunkin eteläpohjalaisen esi-isä) Markus Rekonpoika Höök, s. 1577 Alajärvi Kurejoki, osallistui Saksassa käytyyn 30-vuotiseen sotaan 1600-luvulla Hork-nimisenä. (Nimi on kyllä mielestäni väärin kirjoitettu.)
Onkohan kellään asiasta mitään tietoa? Siis mitä varsinaisesti teki armeijan palveluksessa ja missä asemassa oli. Jos ajatellaan, että Markus oli tosiaankin syntynyt 1577, hänhän olisi ollut aika iäkäs taistelemaan, kun sota alkoi vasta 1618 (ja päättyi 1648) eikä sinne varmaankaan heti kaikki rynnänneet. Ja sitä paitsi sen aikainen armeijahan raahasi mukanaan valtavaa väkijoukkoa, josta kaikki eivät varsinaisesti sotineet. (Lähde: Het sitte Strangeja)
PS. Eilen muuten tuli Yle Teemalta hyvä dokumentti 1600-luvusta ja mm. kyseisestä sodasta. Näkyy varmaan vielä Yle Areenasta.

Ruotsin katsotaan aloittaneen osallistumisensa 30 -vuotiseen sotaan vuonna 1630, kun se tunkeutui Saksan maaperälle. Jonkilainen esinäytös oli 1628, kun Ruotsin kuningas lähetti 1628 joukkoja puolustamaan Stralsundia Wallensteinin joukkojen torjumiseksi. Itämeren meriherruus oli ehkä päällimmäisenä mielessä.

Olen tutkinut Markku Krekinpoika (Rekonpoika) Höökin vaiheet asiakirjoista niin perusteellisesti kuin sen pystyy tekemään tuomiokirjoista ja veroasiakirjoista.

Olen vastikään julkaissut Höökin suvun alkuvaiheista tutkielman:

Alajärven Höökin suvun alkuperä, Matti Lund.
Eteläpohjalaiset Juuret 1/2021.

Kiinnostuneille selviävät Markun vaiheet paremmin siitä.

Katsoin internetistä, miten Alajärven Höökeistä on rakennettu sukupuita.

Laskin että joissakin sukupuissa on Markusta alkaen ja taaksepäin noin 20 sukupuun kohtaa, joissa ei ole mitään perää, enimmäkseen aivan keksittyjä nimiä, joille ei ole vastineita asiakirjoissa. Sukupuut on niillä sotkettu pahasti ja niitä ehdotetaan sitten mm. julkisuuden henkilöitten esivanhemmiksi, mikä on sangen kiusallista käyttäytymistä.

Terv M Lu

[sukutut642]

Ottamatta kantaa Markus Rekonpoika (Krekinpoika) Höökin mahdolliseen sotilasuraan eräs asia jäi epäselväksi. Minulle nimittäin tulee Etelä-Pohjalaiset Juuret ja olen lukenut ko. artikkelin. Sanoit, että Höökin suvun alkuperää on sotkettu. Tarkoitatko mahdollisesti "Het sitte Strangeja"-sukukirjaa? Siellä nimittäin sanotaan (s. 70) Markus Rekonpoika (Krekinpoika) Höökin isä on Reko Heikinpoika Höök ja hänen isänsä suku: Heikki Maununpoika Höök- Maunu Juhonpoika Höök- Juho Strang/Höök. Siis tulevat Strangin suvusta. Missään ei mainita Heikki Ollinpoikaa Krekin isänä. Siis en väitä mitään, mutta asia on kieltämättä kummallinen. Onko sukukirjassa ymmärretty asia väärin?

[Matti Lund]

Käsitit juuri niin kuin pitääkin.

Tarkemmin näistä väärinkäsityksistä uskon, että niitä ei ole suorastaan synnytetty Het sitte projekteissa, vaan kirjan tekijät ovat olleet varomattomia ja käyttäneet jotain minulle epämääräistä vanhempaa selvitystä, jonka ehdotuksia eivät ole tarkastaneet.

Osa virheistähän karsittiin Strangien uudemmista julkaisuista pois, kun selvisi, ettei oletettujen isien ja poikien haploryhmät mätsänneet keskenään, mutta se seikka ei näytä liikuttavan väärien sukupuitten laatijoita.

Olen yrittänyt jäljittää pahan alkua ja juurta niiltä jotka ovat hyväksyneet väärinkäsityksiä esityksiinsä, mutta virheitten ensimmäistä versiota en ole saanut ruodittavakseni .

Huomattava osa väärinymmärryksiähän on uponnut Järviseudun historia 1:n teksteihin ja talonhaltijaluetteloihin, jotka ovat Alajärven kohdalta aivan sekaisin.

Siis virheellisyyksiä toistetaan ilman minkäänlaista harkintaa ja tutkintaa nykyään. On luotu aivan viime aikoina uusia sukusivuja, joissa niitä toistetaan. Kopioidaan vain ilman, että ajatellaan sisältöä, koskapa ne sisältävät aivan tolkuttomiakin sukujuontoja, mahdottomuuksia.

Mutta näitä on siis toistettu jo 1980-luvulla.

Keskeiset Pietarsaaren Ylämaan sukujen johtojen kardinaalivirheet ovat syntyneet jo ennen 1980-lukua. Osa näkyy jo joissakin 1960-luvulla julkaistuissa selvityksissä.

Näiden kardinaalimokien päälle on kyhäilty viime aikoina niistä yllykkeen saaneita perättömiä kehitelmiä, paljon hatusta vedettyjäkin nimiä, joilla sukupuita pahennetaan entisestään.

Höökin sukua koskevat selostukset on ikävimpiä esimerkkejä niistä.

Markku Höök on meidän yhteinen esi-isämme, jos sukujuontosi häneen ei noudata tarjolla olleita väärinkäsityksiä.

Olen tutkinut aika tarkkaan Ruotsin sotiin nihteinä osallistuneita pohjalaisia, joista muutamia esi-isiäkin, mutta heidän joukossaan en ole tunnistanut Markkua.

30-vuotinen sota on poissuljettu kuten selvityksestäni voit päätellä. Mutta Ruotsi kävi tiuhaan sotia ennen sitä Baltiassa, Puolassa, Tanskassa ja Venäjällä. Siis sinä aikana kun Markku oli nuori mies. Niihin sotiin osallistunut upseeristo on tuolta ajalta hyvin selvillä. Ja muutamilta niiltä vuosilta löytyy rullia rivimiehistäkin, mutta Markkua en niistä tunnista. Markun naapuri Höristä kyllä siellä idässä soti.

Kirjoitin Höristä edelliseen numeroon, tarkastele sieltä.

Terv M Lu

[Pauli]

Hyvä, että näitä Järviseudun sukuihin liittyviä virheellisiä oletuksia ja päätelmiä oikaistaan. Höökit ovat myös minun moninkertaisia esivanhempiani, samoin Lappajärven Söyringit, joiden alkupään Matti Lund näyttää myös selvittäneen.

Alajärveltähän löytyy myös Paavo Joosepinpoika Rustmästars (s. 1620), joka oli Pohjanmaan rykmentin varusmestari ja kuoli Keisarin sukukirjan tiedon mukaan sotilasleirillä Skånessa. Hänen taustansa ei liene selvillä? Olikohan varusmestari tavallinen otettu sotilas, joka yleni tehtävässään vai vaatiko tämä toimi toisenlaisen taustan tuohon aikaan? Myöhemminhän varusmestarit olivat virkataloupseereja.

[Matti Lund]

Hyvä, että näitä Järviseudun sukuihin liittyviä virheellisiä oletuksia ja päätelmiä oikaistaan. Höökit ovat myös minun moninkertaisia esivanhempiani, samoin Lappajärven Söyringit, joiden alkupään Matti Lund näyttää myös selvittäneen.

Alajärveltähän löytyy myös Paavo Joosepinpoika Rustmästars (s. 1620), joka oli Pohjanmaan rykmentin varusmestari ja kuoli Keisarin sukukirjan tiedon mukaan sotilasleirillä Skånessa. Hänen taustansa ei liene selvillä? Olikohan varusmestari tavallinen otettu sotilas, joka yleni tehtävässään vai vaatiko tämä toimi toisenlaisen taustan tuohon aikaan? Myöhemminhän varusmestarit olivat virkataloupseereja.

Kiitos rohkaisusta,

Kaikkien Pietarsaaren ylämaitten sukujen alkujuuret ovat olleet ja ovat edelleen tarkassa tutkinnassani, ja siitä aherruksesta on jonkin verran tippunut tuloksia esiin.

Herätteen sille, että päätin juuri parahiksi julkistaa käsitykseni Savonkylän Söyringin suvun alkupäästä, sain havainnosta, että Strangin-Spangarin sukuseurassa on tajuttu vanhoista sukujohdoista laadittujen presentaatioiden epäilyttävyys, mutta yritykset kunnollisiin sukujohtoihin pääsemiseksi näyttäisivät hyytyneen heillä suureen neuvottomuuteen.

Näytti siltä, etteivät he löydä ulospääsyä 1500 -luvulle kehitellystä Lillstrangista, jolle sepitellyn perättömän esipolviston jatkeeksi Söyringin suvun edustajat oli rakenneltu, vaikka hyvin tietävät, että Lillstrang on vasta 1700 -luvun pinnassa syntynyt seikka.

Toivottavasti kirjoitukseni tulee avuksi heille ja johtaa heidän työnsä edistymiseen myös pitkään jumissa olleitten esipolviensa selvityksessä. Varmojen lähtöhenkilöiden sukumatrikkeleitahan he ovat kiitettävällä ahkeruudella koonneet ja toimittaneet.

Joku oli kytkenyt tämän sepitelmän myös esipolviksi Höökeille???

Samoin näytti siltä, että on oltu jotenkin hukassa Söyringin erkaantumisesta Iso-Söyrinkiin ja Vähä-Söyrinkiin (Storsöfring och Lillsöfring), joten liitin kirjoitukseeni käännökset niistä dokumenteista, joista niiden synnyn prosessointi käy yksiselitteisesti ilmi.

Samanlaiset protokollat esitin myös Höökin jaosta Storhöökiin ja Lillhöökiin vuonna 1673. Nämäkin oli pantu monissa selvityksissä kummittelemaan jo 1500 -luvuille, vaikka eivät ole sen ajan seikkoja.

Yksi piirre Pietarsaaren ylämaan sukujen selvityksissä on, että enemmän kuin muilla uudempien aikakausien aikoina syntyneitä seikastoja sekoitetaan vuosisatain taakse oleviin aikakausiin, otetaan rutiininomaiseen käyttöön silloin tapahtuneen yhteydessä, jolloin sellaisia seikastoja ei ollut vielä olemassa. Ei ole sitten odottamatonta, että sukupuitten henkilötkin hyppelehtivät kauas omien aikaraamiensa ulkopuolelle ja kytketään keksittyihin sukupuun täytteisiin.

Terv M Lu