Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Forsellit (Vehkalahti/Kolsila)
Kiinnostaisi tietää Antti Jussinpoika Forsellin jälkeläisistä. Onko kellään tietoja? Hänellä on ainakin yksi poika. Eerik, joka on toiminut Kolsilan-kylän vanhempana.
Kiinnostaisi tietää Antti Jussinpoika Forsellin jälkeläisistä. Onko kellään tietoja? Hänellä on ainakin yksi poika. Eerik, joka on toiminut Kolsilan-kylän vanhempana.
Orimattilassa on paljon Forsell sukua. Katso sieltäkin.
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Kiitos, täytyypä katsella. Mielelläni otan silti tietoja Forselleista, jotka ovat muuttaneet ja asuneet Kolsilassa 1700-luvusta lähtien. :)
Kaarlo Kalliala
28.12.09, 15:08
Martti Korhonen kirjoittaa Vehkalahden historiassa (1984, 401), että Kolsilan Forssellin isännäksi tuli 1676 Myllykylässä kartanon palveluksessa ollut Daniel Matinpoika, jonka (ainakin) kahdesta pojasta toinen oli nimeltään Johan (Jussi) ja toinen Daniel. Edellinen peri tilan, jälkimmäinen siltavoudin tehtävän.
"Kruununvirassa toimiminen lienee ollut syynä siihen, että suvun jäsenet käyttivät herraskaista nimeä Weckström"; tämä varmaankin viittaa Danieliin. Viipurissa Rannan kihlakunnanvoutina 1710 kuollut Johan Weckström saattaa kuulua tähän joukkoon; kaikki yhteyteen viittaava tieto olisi tervetullutta.
Kiitos vastauksesta Kaarlo. :)
Liisa Lausas
08.02.10, 00:58
Minulla on kyllä aika lailla Forselleita ja useampiakin Anton Johansson, lisäksi Erich Andersson Forsell pso Maria Johansdr. Poika Mathias synt 9.2.1791 Colsila, tällä 13 lasta joista ainakin kolmella jälkeläisiä Kolsilassa syntyneitä.
Terveisin Liisa
Hei Liisa
Pystyisitkö pistämään minulle vaikka yksityisviestinä lapset, joilla on jälkeläisiä Kolsilassa. Olisin kiitollinen.
Terveisin Vorsseli
Liisa Lausas
10.02.10, 23:29
Pistin äsken yksityisviestin - toivottavasti jotain apua :)
Bodniemi37
11.02.10, 10:39
Vehkalahtelaisen Forsell-suvun kantaisä lienee ollut noin 1644 Lapinjärvellä syntynyt Henrik Jordaninpoika? Hän oli kirjallisuudesta poimimieni tietojen mukaan Haminan porvari ja kestikievarin pitäjä, raatimies v:sta 1706; hän omisti Vehkalahden Reitkallin Junkkarin ja Pässin (myöhemmin Ståhlberg) sekä osti 29.3.1709 tilan Kolsilasta (Forsell, Kolsila n:o 1) [Åström, Sven-Erik. Kirja-arvosteluja - Recensioner. 1700-talets borgmästare. Genos 53(1982), s. 28-34, Korhonen, Martti. Vehkalahden pitäjän historia II. Hamina 1981, s. 80, 328, 332, 401, Nordenstreng, Sigurd ja Halila, Aimo. Haminan historia I. Ruotsin vallan aika (v:een 1742). Mikkeli 1974, s. 84].
Elimäen Villikkalan ja Anjalan kartanoita vuokrannut Anna Forsell oli ilmeisesti Henrik Forsellin tytär [Oksanen, Eeva Liisa, Elimäen historia, s. 247: "Erik Jakob Backman oli syntynyt Anjalan kartanossa kruununvouti Erik Backmanin perheeseen. Hänen isoäitinsä (Anna Forsell;r.j.) oli ilmeisesti Jakob af Forsellesin sisar..."].
Esi-isäni Jakob Sorén, joka viime viikolla löytyi Haminan tykistön vuoden 1738 pääkatselmusrullastakin katselmuskirjuriksi merkittynä [hänen edeltäjiään tässä tehtävässä (1732/henkikirjatieto) oli mm. Pyhtäällä 1708 menehtyneen kapteeni Sven Schalinin poika Sven Schalin nuorempi], toimi pikkuvihan jälkeen lyhyen ajan ennen Luumäen Kannuskosken sahalle siirtymistään Anna Forsellin alaisena eli Villikkalan kartanon muonituskirjurina.
Tietokannassamme on lisäksi viipurilainen kauppias Johan Forsell, jonka mahdollisia kytköksiä Lapinjärven ja Vehkalahden sukuun en tunne [Luther, Georg. Viborgssläkten Frese. Genos 72(2001), Lagus, Gabriel. Kuvauksia Wiipurin historiasta II:1:1, s. 29, 40. Viipuri 1895, Luther, Georg. Sutthoff. Släktbok. Ny följd. IV:1-2. Kristian Stockmann, utg. SSLS 723(2009), p. 279, T24].
Johan Forsellin pso 1:o oli Peter Peterinpoika Fresen leski Margareta Hansintytär Schmidt [Luther, Georg. Viborgssläkten Frese. Genos 72 (2001), Lagus, Gabriel. Kuvauksia Wiipurin historiasta II:1:1, s. 29. Viipuri 1895, Luther, Georg. Boisman. Släktbok. Ny följd. IV:1-2. Kristian Stockmann, utg. SSLS 723(2009), p. 78, T83]. Pso 2:o oli Viipurin pitäjässä 28.11.1692 vihitty Maria Jockimintytär Sutthoff [Ruuth, J. W. Wiipurin kaupungin historia II, s. 1141. Wiipuri 1908, Luther, Georg. Sutthoff. Släktbok. Ny följd. IV:1-2. Kristian Stockmann, utg. SSLS 723(2009), p. 279, T24].
Terveisin
Kaarlo Kalliala
11.02.10, 16:54
Johan Forsellin vanhemmat olivat Tallinnan suomalais-virolaisen seurakunnan kirkkoherra Johannes Forsius ja Helena Vogel. Heillä oli tytär Beata, joka ilmisesti oli naimisissa adjutantti Mikael Keckoniuksen kanssa.
Tämä tieto - ja paljon muuta - on luettavissa Georg Lutherin artikkelista Tarinaa Forsiuksista, Forseliuksista, Forselleista ja Fors(s)maneista. - Pertti Hakala & al (ed), Pertsa: ystäväkirja Pertti Vuoriselle 3.6.2002. Helsinki 2002. S. 136-146.
Sinänsä kiinnostavaa, että ilmeisesti vehkalahtelainen Johan Weckström oli Viipurissa naimisissa Henrik Forsmanin (ja Elisabet Otontyttären) tyttären kanssa. Kun Henrik Forsman puolestaan oli helsinkiläisen porvarin Tuomas Antinpojan ja Margareta Pekantyttären poika, mitään yhteyttä Vehkalahden Forselleihin tuskin on.
Bodniemi37
11.02.10, 19:03
Johan Forsellin vanhemmat olivat Tallinnan suomalais-virolaisen seurakunnan kirkkoherra Johannes Forsius ja Helena Vogel. Heillä oli tytär Beata, joka ilmisesti oli naimisissa adjutantti Mikael Keckoniuksen kanssa.
Tämä tieto - ja paljon muuta - on luettavissa Georg Lutherin artikkelista Tarinaa Forsiuksista, Forseliuksista, Forselleista ja Fors(s)maneista. - Pertti Hakala & al (ed), Pertsa: ystäväkirja Pertti Vuoriselle 3.6.2002. Helsinki 2002. S. 136-146.
Sinänsä kiinnostavaa, että ilmeisesti vehkalahtelainen Johan Weckström oli Viipurissa naimisissa Henrik Forsmanin (ja Elisabet Otontyttären) tyttären kanssa. Kun Henrik Forsman puolestaan oli helsinkiläisen porvarin Tuomas Antinpojan ja Margareta Pekantyttären poika, mitään yhteyttä Vehkalahden Forselleihin tuskin on.
Kiitos tiedoista ja kiinnostavasta kirjavinkistä! Pertti Vuoriselle omistetusta kirjasta olen ollut tietoinen, mutten näemmä siitä, minkälaisia artikkeleita se pitää sisällään.
Tallinnan kirkkoherrasta ja Helena Vogelin puolisosta minulla on ennestään kahdenlaista tietoa. Georg Lutherin Frese-artikkelin [Genos 72(2001)] mukaan hänen nimensä oli Johan Forselius. Saman tekijän 1966 ilmestyneen Genos-artikkelin Familjen Mums och dess släktförbindelser, http://www.genealogia.fi/genos/36/36_1.htm, mukaan kirkkoherran etunimi oli Samuel.
Elisabet Otontyttären Brita-sisar puolisoineen [pso 1:o Hans Johaninpoka (Bergman), pso 2:o Harald Johaninpoika Nauclérus] liittyy puolestaan omiin tutkimuksiimme.
Terveisin,
Kaarlo Kalliala
11.02.10, 20:37
Samuel on vanha tieto tai suoranainen lipsahdus. Johan Forseliuksella oli kyllä Samuel-niminen vaakamestarina ja tervan tarkastajana Viipurissa naimattomana elänyt poika, joka kuoli 1708. (Luther 2002, 140)
Elisabet Otontyttären lasten kohdalla minua on jäänyt askarruttamaan, eikö vain Johan Weckströmin kanssa naimisissa ollut tytär olekin nimeltään Margareta. Gottfrid Koopin kanssa avioitunut oli Ebba Maria ([+] 26.7.1709) ja Johan Wargentinin kanssa avioitunut Märta (+ 1696). Märta on kyllä Margaretan muoto, mutta Johanna Aminoff-Winbergin pakolaisluettelossa numerolla 4012 mainitaan "Margareta Forssman, Lieut. hustru, b: 7. gm: Matthias Willstadius, Lieutnant. _tillförende ägdt Befallningsman Weckström med 7 dess Barn."
Bodniemi37
11.02.10, 22:58
Elisabet Otontyttären lasten kohdalla minua on jäänyt askarruttamaan, eikö vain Johan Weckströmin kanssa naimisissa ollut tytär olekin nimeltään Margareta. Gottfrid Koopin kanssa avioitunut oli Ebba Maria ([+] 26.7.1709) ja Johan Wargentinin kanssa avioitunut Märta (+ 1696). Märta on kyllä Margaretan muoto, mutta Johanna Aminoff-Winbergin pakolaisluettelossa numerolla 4012 mainitaan "Margareta Forssman, Lieut. hustru, b: 7. gm: Matthias Willstadius, Lieutnant. _tillförende ägdt Befallningsman Weckström med 7 dess Barn."
Ylioppilasmatrikkelin mukaan Joakim Wargentinin puoliso oli Margareta Henrikintytär Forsman, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3202.
Mistähän lähteestä on peräisin tieto, että Johan Weckströmin puoliso oli Henrik Forsmanin ja Elisabet Otontyttären tytär? Itse olen näemmä arvuutellut, josko Matthias Willstadiuksen puolison Margareta Forsmanin vanhemmat olisivat voineet olla Laguksenkin tuntema rykmentinkirjuri Jakob Forsman ja Maria Jabel. Jakob Forsmanin kuoltua Maria Jabel avioitui Viipurissa Siikaniemen kappalaisen, sittemmin Kymin kirkkoherran Anders Jacobi Aganderin kanssa. Jakob Forsmanin ja Maria Jabelin lapsista poika Abraham näyttää toimineen veronkantokirjurina Vehkalahdella (Vehkalahden hk/1724).
Olen kyllä tietoinen siitä, että Laguksen mukaan Johan Weckström oli Ebba Maria Forsmanin kanssa aviossa olleen Gottfrid Koopin lanko. Olisiko tässäkin tapauksessa voinut olla kyse siitä, että lankous oli ennen muinoin laaja käsite ja että sukulaisuus juontuikin jostain kauempaa? Mahtoivatkohan esim. Henrik Tomaksenpoika Forsman ja luullakseni myös Helsingissä syntynyt rykmentinkirjuri Jakob Forsman olla sukua toisilleen?
Terveisin,
Kaarlo Kalliala
12.02.10, 18:47
Ylioppilasmatrikkeli seurannee sitä sinänsä siis aivan oikeaa linjaa, että Märta=Margareta. Tällöin jää kuitenkin selittämättä, miten tulkita vuoden 1716 pakolaiskomission luettelon maininta "Margareta Forssman, Lieut. hustru, b: 7. gm: Matthias Willstadius, Lieutnant. _tillförende ägdt Befallningsman Weckström med 7 dess Barn." Miten muutoin sen voisi lukea, kuin että Matthias Wilstadiuksen nykyinen vaimo Margareta Forsman on aikaisemmin ollut naimisissa Weckström-nimisen voudin kanssa?
Ei liene täysin mahdotonta, että samassa perheessä olisi ollut sekä Märta että Margareta. Taustalla saattaa kuitenkin olla jokin muukin tekijä, joka selittäisi kaksi vähintäänkin jännitteistä asiakirjamainintaa.
Se, että Johan Weckströmin puoliso oli Elisabet Otontyttären tytär, ei kuitenkaan ole vain Laguksen varassa. Luther (2002, 142) toteaa: "Elisabetin vävyinä mainitaan 1694 korpraali Joakim Wargentin sekä vuodesta 1696 viinuri Gottfrid Koop ja Johan Weckström. Wargentinin vaimo oli Märta Forsman (k. 1696) ja Koopin puoliso Ebba Maria Forsman (haud. Viipurissa 26.7.1709)" Tämän katkelman lähteinä hänellä ovat "KA: Viipurin kämnerinoikeus 12. ja 14.7.1694, 22.5. ja 15.8.1696, 18.8.1699, 17.3.1704. Henrik Falck, Om släkten Meinanders äldre led, Genos 1975, s. 85." Mainitussa kohdassa Falck puolestaan mainitsee, että Joakim Wargentinilla oli "första hustru Margareta Forsman, som dog 1696 samt var dotter till landssekreteraren i Viborg Henrik Thomasson Forsman och Elisabet Ottosdotter". Viitteenä Falckilla on "RA: x 26: 310v ff; x 36: 249; x 71a: 270, 279; mikrofilm WA 2068 (SKrA: avlöningslistor 1696)".
Olisi aika yllättävää, jos noista lähteistä ei lopulta kävisikään ilmi, että Margareta Forsman oli Henrik Forsmanin ja Elisabet Otontyttären tytär. Jos kuitenkaan niin ei olisi, Märta/Margareta-pulma ratkeaisi. Jakob Forsmania Luther ei tässä lainatussa artikkelissaan lainkaan mainitse.
Turun hiippakunnassa 1710 alkaen autettujen pakolaisten joukossa (6806) on myös "Elisabeth Ottesdotter, Camarerare Enkia, d: 12.9.1711. _med en dotter och många barnabarn". Ellei Henrik Forsmanilla ja Elisabet Otontyttärellä ollut vielä muitakin tyttäriä, tämä voi tarkoittaa vain Johan Weckströmin puolisoa, koska kaksi muuta tytärtä olivat tuolloin jo kuolleet. Lisäksi se sopisi monine lapsineen hyvin yhteen tuon toisen Margareta Forsmania koskevan maininnan (4012) kanssa. (Sekä Margareta että Elisabet mainitaan luetteloissa monia muitakin kertoja, mutta nämä eivät mielestäni sen enempää vahvista kuin heikennäkään edellä olevia pohdintoja.)
Bodniemi37
13.02.10, 11:01
Ylioppilasmatrikkeli seurannee sitä sinänsä siis aivan oikeaa linjaa, että Märta=Margareta. Tällöin jää kuitenkin selittämättä, miten tulkita vuoden 1716 pakolaiskomission luettelon maininta "Margareta Forssman, Lieut. hustru, b: 7. gm: Matthias Willstadius, Lieutnant. _tillförende ägdt Befallningsman Weckström med 7 dess Barn." Miten muutoin sen voisi lukea, kuin että Matthias Wilstadiuksen nykyinen vaimo Margareta Forsman on aikaisemmin ollut naimisissa Weckström-nimisen voudin kanssa?
Olen tällä välin käynyt uudelleen läpi pakolaiskomission luetteloiden mainintoja Margareta Fors(s)manin ja Johan Weckströmin lasten osalta. Vuoden 1715 luettelon merkinnät antavat mielestäni aihetta siteeraamasi tekstin muunkinlaiseen ymmärtämiseen: nimismies Johan Weckströmin isättömät ja äidittömät lapset mainitaan siinä erikseen omana ruokakuntanaan, luutnantti Wilstadiuksen puoliso Margareta Forssman puolestaan yksinään pakosalla olevana, lapsettomana luutnantin puolisona:
Flyktingkommissionen 1715, http://www.suku.fi/hakem/flykting/flykting37.htm:
2775 Weckström, Befallningsmans barn
b: 7. d: II. _Johan Weckströms fader och moderlösa barn.
3671 Margaretha Forssman, Lieutnants hustru
gm: Wilstadius, Lieutnant. d: II.
Johanna Aminoff-Winbergin väitöskirjatyö [På flykt i eget land. Interflyktingar i Sverige under stora nordiska kriget. Åbo 2007], jossa mainitaan pari itselleni aiemmin tuntematonta Fors(s)maniakin (esim. "Från Åbo och Björneborgs län flydde sex häradsskrivare, nämligen...Johan Forssman från Halikko"), löytyy osoitteesta https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/28126/AminoffJohanna.pdf?sequence=1. Alf Brenner puolestaan pohtii pakolaislistojen luotettavuutta Genos-artikkelissaan, joka löytyy täältä (http://www.genealogia.fi/genos/18/18_14.htm).
Lopuksi:
Ehdotan, että jatkamme keskustelua Weckström-suvun tiimoilta vaikkapa otsikon "Vehkalahden Weckström-suku" alla. Olen tällä välin käynyt alustavasti läpi muutamia Vehkalahden ja Viipurin kaupungin henkikirjoja, joten vähäistä uutta jutun juurta saattaa löytyä.
Weckströmeistä on aiemmin keskusteltu ainakin edesmenneellä Suku-postituslistalla. Ohimennen mainitsin Lappeenrannan ja Haminan Weckströmit sekä parista verkkotietokannasta löytämäni suvun Willstadius-nimisen kantaäidin (?Ebba Kristina Willstadia) myös tämän foorumin viestiketjussa Barck-Berkén-kokoelma (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=793&highlight=Weckstr%F6m).
Terveisin,
Seppo Niinioja
13.02.10, 15:40
Hei,
Kolsila kouluajoilta tuttuna paikannimenä herätti taas kiinnostukseni, vaikka juuria tai sukulaisia ei siellä olekaan. Johanna Aminoff-Winbergin: Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden. Flyktingförteckningar on osoittautunut minullekin hyödylliseksi.
Tämän pakolaiskomission lisäksi tai ehkä jatkeena toimi isonvihan jälkeen Läntinen tutkimuskomissio (ja kaiketi itäinenkin). Ainakin Läntisen tutkimuskomission raportit on julkaistu painettuina ja onnistuin joskus ne löytämäänkin KA:n kirjastohuoneesta. En muista, missä sarjassa (ei SSS:n) ne on julkaistu. Niissä oli minua kiinnostanutta Iiittiä koskevaa aineistoa, kirkkoherran valituksia sissien tuhotöistä tai muuta sellaista. Eräs esi-isäni, Henrik Lempe Asikkalasta on ehkä sama kuin kirkkoherran mainitsema vänrikki Lempe ja mahdollisesti kuulunut hiukan ristiriitaisen maineen omaavan sissipäällikkö Tapani Löfvingin joukkoihin.
Muistiinpanot ovat valitettavasti viemättä koneelle.
Seppo Niinioja
Bodniemi37
13.02.10, 17:55
Tämän pakolaiskomission lisäksi tai ehkä jatkeena toimi isonvihan jälkeen Läntinen tutkimuskomissio (ja kaiketi itäinenkin). Ainakin Läntisen tutkimuskomission raportit on julkaistu painettuina ja onnistuin joskus ne löytämäänkin KA:n kirjastohuoneesta. En muista, missä sarjassa (ei SSS:n) ne on julkaistu. Niissä oli minua kiinnostanutta Iiittiä koskevaa aineistoa, kirkkoherran valituksia sissien tuhotöistä tai muuta sellaista. Eräs esi-isäni, Henrik Lempe Asikkalasta on ehkä sama kuin kirkkoherran mainitsema vänrikki Lempe ja mahdollisesti kuulunut hiukan ristiriitaisen maineen omaavan sissipäällikkö Tapani Löfvingin joukkoihin.
Kiitos kirjavinkistä. Teos (ja tukku muita) löytyi Erkki-tietokannasta asiasanalla isoviha:
Tietokanta: ERKKI - Erikoiskirjastojen tietokanta
Tekijä(t): Alho, Keijo.
Nimeke: Läntinen tutkijakunta ja sen toiminta vuosina 1725-1727 :
eräs Suomen jälleenrakennustyön vaihe Ison vihan jälkeen
/ K. O. Alho.
Julkaistu: Helsinki : Suomen historiallinen seura, 1940.
Ulkoasu: VIII, 320 s.
Sarja: Historiallisia tutkimuksia, ISSN 0073-2559; 26
Historiallisia tutkimuksia, ISSN 0073-2559; 26
Väitöskirja: Diss. Helsingin yliopisto.
Aineisto: kirja/book
Kieli: fin
Tiivistelmän kieli: ger
ISBN: (sid.)
Asiasana: taloushistoria (ysa)
isoviha (ysa)
jälleenrakentaminen (ysa)
ekonomisk historia (allars)
stora ofreden (allars)
återuppbyggnad (allars)
taloushistoria-- Suomi-- 1725-1727 (ysa)
isoviha-- jälleenrakentaminen (ysa)
ekonomisk historia-- Finland-- 1725-1727 (allars)
stora ofreden-- återuppbyggnad (allars)
1725-1727
Maantieteellinen asiasana:
Suomi
Finland
UDK-luokitus: 948.0
Tiivistelmä: Selostus saksan kielellä.
Muu(t) tekijä(t): Alho, K. O.
-----------------------
Sissien tihutöistä valittanut Iitin kirkkoherra oli ilmeisesti Arvidus Johannis Paulinus (jonka puoliso Maria Ithimaea on erittäin todennäköinen esitätini)? Tapani Löfving taas taisi olla muistelmistaan päätellen hyvää pataa kirkkoherran Virolahdella syntyneen veljenpojan ja kaiman, Halikon kirkkoherraksi lopulta päätyneen Arvidus Johannis Paulinuksen kanssa.
Terveisin,
Seppo Niinioja
13.02.10, 19:42
Kiitos ERKKI-vinkistä. En muista olenko sitä huomannut käyttääkään. Tuli juuri mieleen, että näitä sissejähän sanottiin kivekkäiksi.
Paulinus tuntuu ulkomuistista tutulta. Tässä mainitaan tapahtuma, jossa Tapani Löfving toi v. 1715 kirjeen Halikon väliaikaiselle kappalaiselle, Arvid Paulinille:
http://suvut.genealogia.fi/sssry/2krjpyt.htm .
Löytämäni raportit olivat muistaakseni sellaisenaan painettu lähdejulkaisu 1700-luvun alun ruotsilla. Väitöskirjasta tietysti selviää sen sisältö ja sijainti. Löysin viitteitä siihen kaiketi Iitin (mahdollisesti Asikkalan) historiasta ja mielestäni sen (siis lähdejulkaisun) nimenä oli Läntisen tutkimuskomission raportti tms.
Tässäpä raikasta keskustelua (http://keskustelu.plaza.fi/ajassa/kotimaa/1788637/vaietut-hirvitykset-ja-suomen-isoviha-1713-1721-a/) isostavihasta ja muustakin. Tulee kysyneeksi, mistä sylttytehtaasta nämä korkeimman totuuden omistavat tulevat? Varmaan samasta kuin tännekin. Koskaan ei maailmassa ole kirjoitettu niin paljon puppua kuin nykyään.
Seppo Niinioja
Bodniemi37
13.02.10, 21:57
Kiitos ERKKI-vinkistä. En muista olenko sitä huomannut käyttääkään. Tuli juuri mieleen, että näitä sissejähän sanottiin kivekkäiksi.
Paulinus tuntuu ulkomuistista tutulta. Tässä mainitaan tapahtuma, jossa Tapani Löfving toi v. 1715 kirjeen Halikon väliaikaiselle kappalaiselle, Arvid Paulinille:
http://suvut.genealogia.fi/sssry/2krjpyt.htm .
Löytämäni raportit olivat muistaakseni sellaisenaan painettu lähdejulkaisu 1700-luvun alun ruotsilla. Väitöskirjasta tietysti selviää sen sisältö ja sijainti. Löysin viitteitä siihen kaiketi Iitin (mahdollisesti Asikkalan) historiasta ja mielestäni sen (siis lähdejulkaisun) nimenä oli Läntisen tutkimuskomission raportti tms.
Tässäpä raikasta keskustelua (http://keskustelu.plaza.fi/ajassa/kotimaa/1788637/vaietut-hirvitykset-ja-suomen-isoviha-1713-1721-a/) isostavihasta ja muustakin. Tulee kysyneeksi, mistä sylttytehtaasta nämä korkeimman totuuden omistavat tulevat? Varmaan samasta kuin tännekin. Koskaan ei maailmassa ole kirjoitettu niin paljon puppua kuin nykyään.
Terhi Nallinmmaa-Luoto selvitteli vuonna 2004 pyynnöstämme Valkealan kirkkoherran Carolus Bartholdi Ithimaeuksen puolison Karin Winterin sukutaustaa. Tutkimustyön kuluessa hän löysi useita samanaikaisesti eläneitä Karin Wintereitä. Valkealan kirkkoherran puolison tapaan sukujuuriltaan tuntemattomana pysyttelevä Tapani Löfvingin äiti oli eräs heistä.
-----------------
Sivustolla Skalman.nu, http://www.skalman.nu/, keskustellaan hieman toisenoloisesti isostavihasta ja monesta muustakin aihepiiristä.
Terveisin,
Seppo Niinioja
14.02.10, 16:58
Terhi Nallinmmaa-Luoto selvitteli vuonna 2004 pyynnöstämme Valkealan kirkkoherran Carolus Bartholdi Ithimaeuksen puolison Karin Winterin sukutaustaa. Tutkimustyön kuluessa hän löysi useita samanaikaisesti eläneitä Karin Wintereitä. Valkealan kirkkoherran puolison tapaan sukujuuriltaan tuntemattomana pysyttelevä Tapani Löfvingin äiti oli eräs heistä.
-----------------
Sivustolla Skalman.nu, http://www.skalman.nu/, keskustellaan hieman toisenoloisesti isostavihasta ja monesta muustakin aihepiiristä.
Terveisin,
Hienoon Skalman-sivustoon olen joskus törmännyt. Tuo nimim. t:ravelin, kulttuuriantropologin ja amanuenssin sekä Kansanrunousarkisto yliaktuaarin avaus Plaza-keskustelussa on ajatuksia herättävä. Tavattoman ahkeria keskustelijoita siellä. Kustaa H.J. Vilkunan kirja(t) pitäisi ehdottomasti lukea.
Seppo Niinioja
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.