K.Salminen
20.12.09, 08:45
Prof. Kimmo Rentolan ja emeritusprof. Osmo Apusen kirjoista nykyään paremmin tunnettu KGB:n tiedottaja nimeltä "Silinteri", alias Eero A Wuori syntyi Helsingissä:
Helsinki-syntyneet-1900
S 11.8, kast 26.8. Eero Aarne. Vht: arbetare Oskar Rosenberg 30 v mhu Josefina Kuntonen 30 v (1-31).
Kummit: Murar J. E Löfman mhu Amanda, Hilda M. Oinonen
Kastoi: G. Storgårds
Wuoren urasta seuraavat tiedot:
”Vuori (vuoteen 1905 Rosenberg), Eero Aarne, syntyi Helsingissä talonmiehen perheeseen 11.8.1900, kävi suomalaista normaalilyseota ja oli kirjakaupassa myyjänä. Punaisessa Suomessa työskenteli punakaartin intendenttijaoksen majoitusosastolla ja sitten elintarvikeosaston ohjaajana, maaliskuussa 1918 siirtyi Pietarin suomalaiseen kauppakamariin. Jäi sisällissodan lopulla Venäjälle, toukokuusta 1918 työskenteli suomalaisten pakolaisten huoltotoimistossa Pietarissa ja elokuussa 1918 Buin siirtolassa. Osallistui SKP:n perustamiskokoukseen Moskovassa elo-syyskuussa 1918. Maaliskuussa 1919 siirtyi Suomeen SKP:n maanalaistyöhön, toukokuussa samana vuonna jatkoi Ruotsiin, oli siellä 6 viikkoa pidätettynä. Käänsi vasemmistolehdille venäläistä kumouskirjallisuutta. Lokakuussa 1919 siirtyi Helsinkiin, mutta jäi kiinni joulukuussa 1919, sai helmikuussa 1920 kuuden vuoden tuomion ja toukokuussa toisen. Istui Turussa ja Tammisaaressa Laiho-Louhikon kaverina, sairasti keuhkotaudin ja vapautettiin vuoden 1925 lopulla. Siirtyi SDP:n puuhiin, oli Kansan Työ-lehden toimittajana Viipurissa 1926–38 ja SAK:n puheenjohtajana 1938–45.
Vuodesta 1942 kirjoitti nimensä Wuorena. Toimi Suomen hallituksen 2. kulkulaitosministerinä 1944, kulkulaitos- ja yleisten töiden ministerinä 1944–45, Suomen lähettiläänä Lontoossa 1945–52, ulkoasiainministesteriön poliittisen osaston päällikkönä 1953–55, suurlähettiläänä Moskovassa 1955–63 ja Tukholmassa 1964–65 sekä presidentin kansliapäällikkönä 1966. Suomettumisen johtomiehiä. Liukastui Helsingissä hotelli Marskin ovella päälleen 9.9.1966 ja kuoli sairaalassa 12.9.1966, haudattiin Malmille.”(M. Harjula 2006, 446)
Markku Salomaa kirjoittaa väitöskirjassaan:
Markku Salomaa. Punaupseerit. 1993, 266
”Esimerkiksi SAK:n puheenjohtaja (1938–45) Eero Aarne Wuori olisi käytettyjen tietojen mukaan ollut punaupseerikoulussa vv 1918–19. Hän oli entinen punakaartilainen ja toimi SKP:n keskuskomitean tehtävissä vuodesta 1918, kuriirina."
Eero Wuoren alkuperäinen sukunimi oli siis Rosenberg. Emeritusprof. Jukka Nevakivi on kirjoittanut Wuoren elämänkerran "Linnasta Linnaan" (1992), jossa Nevakivi kirjoittaa mm:
"
Kommentoidessaan perimätietoa, jonka mukaan hänen alkuaan Rosenbergin nimellä tunnettu sukunsa olisi lähtöisin Tanskan Ruotsille 1656 luovuttamasta Skånesta, parantumattoman itseironinen Eero A. Wuori arveli, ettei tästäkään kannattaisi paljon puhua: suomalaisuusintoilijat pääsisivät sanomaan, että sekin paha tuli Ruotsista!
Rosenbergit olivat tuon tiedon mukaan siirtyneet ensin Ahvenanmaalle ja sieltä edelleen manner-Suomeen. Vieraasta alkuperästään huolimatta he olisivat omaksunneet suomenkielen jo varhain, eikä ruotsia ollut käytetty äidinkielenä enää miesmuistiin.
Rosenbergit olivat olleet seppiä ammatiltaan niin kauan kuin tiedetään…
Polvi polvelta jatkuva Rosenbergien, innovaation mestareiden sarja, tarjoaa ainutlaatuisia esimerkkejä arkisen työn ja ideoinnin vuorovaikutuksesta, jota Aristoteles tarkoittaa määritellessään hyvää poliittista toimintaa: ”Eivät vain sellaiset ajatukset ole toiminnallisia, jotka on mietitty käytännöllisten tulosten saavuttamiseksi, vaan paljon enemmän toiminnallista on sellainen teoreettinen tarkastelu ja ajattelu, joka on itse oma päämääränsä ja joka tehdään sen itsensä takia”.
NURMIJÄRVEN ROSENBERGIT
Nurmijärvellä Rosenbergejä tavataan jo 1800-luvun alusta. Helsingin pitäjässä syntynyt v 1762 Johan Rosberg, jota pidetään Ahvenanmaalta mantereelle muuttaneen Rosenbergin poikana, asettui silloin vielä Lopen pitäjään kuuluneen Kytäjän kartanon torppariksi todennäköiseksi v 1809. Samana vuonna, 1809, syntynyt Antti Rosenberg jatkoi isänsä sepännammattia samaisessa Kalkkilan torpassa kuolemaansa saakka 1860-luvun loppuun"(mts 11-12).
Ym. mainittu seppä Johan Rosenberg, jolle Nevakivi antaa syntymävuoden 1762, rk:ssa se vaihtelee 1764 tai 1765, avioutui 1. kerran Nurmijärvellä 29.1.1801 Anna Matsint kanssa, joka kuoli v 1803 jälkeen, sillä seppä ja leskimies Johan siirtyy Vihtiin 21.11.1808 Nurmijärven Leppälammelta. Johan Rosenberg avioutuu Vihdissä, Norrbäckin torpassa 2. kerran 1.1.1809 Ulrika Andersint kanssa. Ulrika olisi Lopen rk:jen mukaan syntynyt v 1778 Espoossa. Seppä Johan Rosenbergin kuolee 13.1.1818 Lopella Kalkkilan torpassa, joka kuuluu v 1860 asti Lopelle, Kytäjän kartanon alaisuudessa (Ks. P.Tommila Nurmijärven pitäjän historia I. 1958).
Peräisin nyt tämän sepän Johan Rosenbergin vanhempia, syntämpaikka siis Nevakiven mukaan Helsingin pitäjä, ja tuota linkitystä Ahvenanmaan kautta Skåneen.
Onko kukaan tutkinut mainittua seppäsukua?
Toinen tietoaukkoni, koskee Eero A Wuoren vaimoa tai hänen taustojaan. Vaimo oli Kerttu And.
Kertusta Nevakivi mm.
"Eero Wuori oli päättänyt ennen Helsinkiin asettumista viettää kesällä 1927 kesää Terijoella, missä hänellä oli lomaseuranaan Pietarin suomalaisia syntyjään ollut paikkakuntalainen neiti Kerttu And. Kihlautuminen tapahtui tässä yhteydessä. Kerttu Andin isä oli ollut Suomen Valtionrautateiden palveluksessa ja palasi Suomeen 1920-luvulla…. ”Loistavien Andien”, kuten morsiammen sukua leikillisesti kutsuttiin, vakavaraisuus oli jäänyt Pietariin, eikä siltä suunnalta ollut odotettavissa myötäjäisiä. Myöskään sulhasella Eerolla ei ollut rahaa, eikä sen enempää perintöjä kuin säästöjäkään. Häitä vietettiin v 1929, ja Lena tytär syntyi 2 vuotta myöhemmin. ”(mts 67-68).
Onko Andin suku kenelläkään "hanskassa"? Lisätietoja?
Kyselee
Kari Salminen
Helsinki-syntyneet-1900
S 11.8, kast 26.8. Eero Aarne. Vht: arbetare Oskar Rosenberg 30 v mhu Josefina Kuntonen 30 v (1-31).
Kummit: Murar J. E Löfman mhu Amanda, Hilda M. Oinonen
Kastoi: G. Storgårds
Wuoren urasta seuraavat tiedot:
”Vuori (vuoteen 1905 Rosenberg), Eero Aarne, syntyi Helsingissä talonmiehen perheeseen 11.8.1900, kävi suomalaista normaalilyseota ja oli kirjakaupassa myyjänä. Punaisessa Suomessa työskenteli punakaartin intendenttijaoksen majoitusosastolla ja sitten elintarvikeosaston ohjaajana, maaliskuussa 1918 siirtyi Pietarin suomalaiseen kauppakamariin. Jäi sisällissodan lopulla Venäjälle, toukokuusta 1918 työskenteli suomalaisten pakolaisten huoltotoimistossa Pietarissa ja elokuussa 1918 Buin siirtolassa. Osallistui SKP:n perustamiskokoukseen Moskovassa elo-syyskuussa 1918. Maaliskuussa 1919 siirtyi Suomeen SKP:n maanalaistyöhön, toukokuussa samana vuonna jatkoi Ruotsiin, oli siellä 6 viikkoa pidätettynä. Käänsi vasemmistolehdille venäläistä kumouskirjallisuutta. Lokakuussa 1919 siirtyi Helsinkiin, mutta jäi kiinni joulukuussa 1919, sai helmikuussa 1920 kuuden vuoden tuomion ja toukokuussa toisen. Istui Turussa ja Tammisaaressa Laiho-Louhikon kaverina, sairasti keuhkotaudin ja vapautettiin vuoden 1925 lopulla. Siirtyi SDP:n puuhiin, oli Kansan Työ-lehden toimittajana Viipurissa 1926–38 ja SAK:n puheenjohtajana 1938–45.
Vuodesta 1942 kirjoitti nimensä Wuorena. Toimi Suomen hallituksen 2. kulkulaitosministerinä 1944, kulkulaitos- ja yleisten töiden ministerinä 1944–45, Suomen lähettiläänä Lontoossa 1945–52, ulkoasiainministesteriön poliittisen osaston päällikkönä 1953–55, suurlähettiläänä Moskovassa 1955–63 ja Tukholmassa 1964–65 sekä presidentin kansliapäällikkönä 1966. Suomettumisen johtomiehiä. Liukastui Helsingissä hotelli Marskin ovella päälleen 9.9.1966 ja kuoli sairaalassa 12.9.1966, haudattiin Malmille.”(M. Harjula 2006, 446)
Markku Salomaa kirjoittaa väitöskirjassaan:
Markku Salomaa. Punaupseerit. 1993, 266
”Esimerkiksi SAK:n puheenjohtaja (1938–45) Eero Aarne Wuori olisi käytettyjen tietojen mukaan ollut punaupseerikoulussa vv 1918–19. Hän oli entinen punakaartilainen ja toimi SKP:n keskuskomitean tehtävissä vuodesta 1918, kuriirina."
Eero Wuoren alkuperäinen sukunimi oli siis Rosenberg. Emeritusprof. Jukka Nevakivi on kirjoittanut Wuoren elämänkerran "Linnasta Linnaan" (1992), jossa Nevakivi kirjoittaa mm:
"
Kommentoidessaan perimätietoa, jonka mukaan hänen alkuaan Rosenbergin nimellä tunnettu sukunsa olisi lähtöisin Tanskan Ruotsille 1656 luovuttamasta Skånesta, parantumattoman itseironinen Eero A. Wuori arveli, ettei tästäkään kannattaisi paljon puhua: suomalaisuusintoilijat pääsisivät sanomaan, että sekin paha tuli Ruotsista!
Rosenbergit olivat tuon tiedon mukaan siirtyneet ensin Ahvenanmaalle ja sieltä edelleen manner-Suomeen. Vieraasta alkuperästään huolimatta he olisivat omaksunneet suomenkielen jo varhain, eikä ruotsia ollut käytetty äidinkielenä enää miesmuistiin.
Rosenbergit olivat olleet seppiä ammatiltaan niin kauan kuin tiedetään…
Polvi polvelta jatkuva Rosenbergien, innovaation mestareiden sarja, tarjoaa ainutlaatuisia esimerkkejä arkisen työn ja ideoinnin vuorovaikutuksesta, jota Aristoteles tarkoittaa määritellessään hyvää poliittista toimintaa: ”Eivät vain sellaiset ajatukset ole toiminnallisia, jotka on mietitty käytännöllisten tulosten saavuttamiseksi, vaan paljon enemmän toiminnallista on sellainen teoreettinen tarkastelu ja ajattelu, joka on itse oma päämääränsä ja joka tehdään sen itsensä takia”.
NURMIJÄRVEN ROSENBERGIT
Nurmijärvellä Rosenbergejä tavataan jo 1800-luvun alusta. Helsingin pitäjässä syntynyt v 1762 Johan Rosberg, jota pidetään Ahvenanmaalta mantereelle muuttaneen Rosenbergin poikana, asettui silloin vielä Lopen pitäjään kuuluneen Kytäjän kartanon torppariksi todennäköiseksi v 1809. Samana vuonna, 1809, syntynyt Antti Rosenberg jatkoi isänsä sepännammattia samaisessa Kalkkilan torpassa kuolemaansa saakka 1860-luvun loppuun"(mts 11-12).
Ym. mainittu seppä Johan Rosenberg, jolle Nevakivi antaa syntymävuoden 1762, rk:ssa se vaihtelee 1764 tai 1765, avioutui 1. kerran Nurmijärvellä 29.1.1801 Anna Matsint kanssa, joka kuoli v 1803 jälkeen, sillä seppä ja leskimies Johan siirtyy Vihtiin 21.11.1808 Nurmijärven Leppälammelta. Johan Rosenberg avioutuu Vihdissä, Norrbäckin torpassa 2. kerran 1.1.1809 Ulrika Andersint kanssa. Ulrika olisi Lopen rk:jen mukaan syntynyt v 1778 Espoossa. Seppä Johan Rosenbergin kuolee 13.1.1818 Lopella Kalkkilan torpassa, joka kuuluu v 1860 asti Lopelle, Kytäjän kartanon alaisuudessa (Ks. P.Tommila Nurmijärven pitäjän historia I. 1958).
Peräisin nyt tämän sepän Johan Rosenbergin vanhempia, syntämpaikka siis Nevakiven mukaan Helsingin pitäjä, ja tuota linkitystä Ahvenanmaan kautta Skåneen.
Onko kukaan tutkinut mainittua seppäsukua?
Toinen tietoaukkoni, koskee Eero A Wuoren vaimoa tai hänen taustojaan. Vaimo oli Kerttu And.
Kertusta Nevakivi mm.
"Eero Wuori oli päättänyt ennen Helsinkiin asettumista viettää kesällä 1927 kesää Terijoella, missä hänellä oli lomaseuranaan Pietarin suomalaisia syntyjään ollut paikkakuntalainen neiti Kerttu And. Kihlautuminen tapahtui tässä yhteydessä. Kerttu Andin isä oli ollut Suomen Valtionrautateiden palveluksessa ja palasi Suomeen 1920-luvulla…. ”Loistavien Andien”, kuten morsiammen sukua leikillisesti kutsuttiin, vakavaraisuus oli jäänyt Pietariin, eikä siltä suunnalta ollut odotettavissa myötäjäisiä. Myöskään sulhasella Eerolla ei ollut rahaa, eikä sen enempää perintöjä kuin säästöjäkään. Häitä vietettiin v 1929, ja Lena tytär syntyi 2 vuotta myöhemmin. ”(mts 67-68).
Onko Andin suku kenelläkään "hanskassa"? Lisätietoja?
Kyselee
Kari Salminen