Maria Heikintytär Vehkalahdelta

[liisa.ahonen]

V. 1749 vihittiin Vehkalahdella Matti Kallenpoika Liikkanen Sivatista ja Maria Heikintytär Pampyölistä. Maria löytyy Pampyölissä Hovin sivuilta, mutta jonkinlaisena aputyttönä ehkä. Yksi talon miniöistä on Anna Heikintytär, joka ilmestyy taloon samaan aikaan kuin Mariakin. Vihittäessä Anna on Husulasta. Ovatko nämä jollekin tuttuja henkilöitä, eli olisiko tytärten alkuperästä jotain tietoa?

[M.Sjostrom]

V. 1749 vihittiin Vehkalahdella Matti Kallenpoika Liikkanen Sivatista ja Maria Heikintytär Pampyölistä. Maria löytyy Pampyölissä Hovin sivuilta, mutta jonkinlaisena aputyttönä ehkä. Yksi talon miniöistä on Anna Heikintytär, joka ilmestyy taloon samaan aikaan kuin Mariakin. Vihittäessä Anna on Husulasta (sic). Ovatko nämä jollekin tuttuja henkilöitä, eli olisiko tytärten alkuperästä jotain tietoa?

Minulla on osa Husupyölin-Husulan suvuista selvitettyinä johonkin määrään, ja osa ei ole. Kyllä minulla on ainakin yksi Heikki, joka sopisi *ehkä* heidän isäkseen.
Jotta tietäisin, voiko nuo 'heikintyttäret' tulla lähelle, olisi hyvä jos voisit katsoa missä talossa ja asemassa nuo Anna (ja Maria) ovat vv 1744-47 *rippikirjoissa* Husupyölin (tai Husulan) kylässä, jos ovat siellä.

Huomaa, että vihkimerkintä joka osoittaa mistä Anna Heikintytär tuli vihittäväksi, EI tarkoita Husulan kylää,
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8739952
vaan sen naapurikylää, Husupyoliä, joka on eri maakirjakylä ja myös kirkonkirjoissa pääsääntöisesti eri kylänä. Sen kylän asujaimiston tekemisiä etsiäksesi, tulee tarkistaa nimen eri varianttien (tai kylänaapurimuodostelmanimien) alta, mm Husuböle, Böle, ja ehkä varmuuden vuoksi lisäksi Hussula.

Husupyölissä oli mm sen nimisiä maatiloja kuin Pukkila, Hannola, Läätilä, Vilppula...
Mutta sitten siellä oli myös lampuoteja, torppia sekä käsityöläistyyppistä väestöä, ynnä palvelusväkeä.

[liisa.ahonen]

Kävin Husupyöliä läpi ja sikäli kävi huonosti että löysin Annan, mutten Mariaa jota varsinaisesti etsin. Kiri ilmeisesti on sen talon nimi, jonka sivulla Anna Heikintyttären nimi on yli vedetty ja viimeiset ehtoolliset ovat olleet v. 1746. Ajattelin jo että nyt ratkaisu löytyi, mutta ilmeisesti ei onnistanut. Kun olet vehkalahtelaisiin sukuihin perehtynyt, et silti ole törmännyt tähän Mariaan? Alkaa tuntua aika toivottomalta koko juttu! Kiitos joka tapauksessa avustasi.

[M.Sjostrom]

Kävin Husupyöliä läpi ja sikäli kävi huonosti että löysin Annan, mutten Mariaa jota varsinaisesti etsin. Kiri ilmeisesti on sen talon nimi, jonka sivulla Anna Heikintyttären nimi on yli vedetty ja viimeiset ehtoolliset ovat olleet v. 1746. Ajattelin jo että nyt ratkaisu löytyi, mutta ilmeisesti ei onnistanut. Kun olet vehkalahtelaisiin sukuihin perehtynyt, et silti ole törmännyt tähän Mariaan? Alkaa tuntua aika toivottomalta koko juttu! Kiitos joka tapauksessa avustasi.

ai se Anna Heikintytär on Kiriltä. Mutta sehän on ihan mielekäs tulos.

Ei pidä hätääntyä siitä, jos ilmeisesti muutamaa vuotta nuorempaa Mariaa ei löydy. Hänhän on voinut olla alle ehtoollisiän vielä muuttaessaan oletetun sisarensa mukana Pampyöliin.

Jos Husulasta, Husupyölistä, Pyölistä jne eri löydy muita vuodenvaihteessa 1746-47 pois lähteneitä Heikintyttäriä (Anna, Maria), niin tuo Kiri on sitten sinun paras johtolankasi.
Tietämättä mitään itse rippikirjojen noista detaljeista, mutta tietäen väestön lukumääriä ja estimoiden todennäköisyyksiä, muuta juuri tuolloin poislähtevää Anna Heikintytärtä ei luultavasti sieltä oikeista paikoista löydy.
Ja toisaalta, Hiski näyttäisi sltä että tuo Kiriltä pois lähtevö Anna Heikintytär ei todennäköisesti päätynyt muualle kuin juuri tuonne Pampyöliin, koska muuta anna heikintytär-nimisille sopivaa tapahtumaa ei löydy loppuvuoden 1746-alkuvuoden 1747 kirjauksista lähimailtakaan.
* muista 'materian häviämättömyyden laki' :)

Itse en ole noita Kirejä tutkinut detaljeja myöten kunnolla koskaan. Mutta tiedän, että he olivat lampuoteja/torppareita Husupyölissä. Siis ei täysivaltaisia tilanomistajia, vaan vähän niin kuin jonkinsortin perinnöllisiä vuokraviljelijöitä.
Luulisin että maa, jota he viljelivät, oli jonkisortin rälssimaata.

Heidän viljeltävä tilansa ei liene ollut kovin suuri.

Tähän nähden on uskottavaa, että jopa viljelijän tyttäristä (jos perhe oli monilapsinen) yksi lähti sisarensa mukana toiseen paikkaan, palvelukseen.

Voisit tarkastella sosiaali- ja varallisuusluokkia: tuliko Annasta koskaan emäntää, vai jäikö hän nuoremman pojan tms vaimoksi loppuiäkseen?
tuliko Mariasta koskaan emäntää, vai oliko hänen miehensä palvelusväkeä tai nuorempia poikia... ?


on ihan mahdollista että tämä Heikki Yrjönpoika oli tuon Mariasi isä
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8694497
ja äiti olisi ollut tämä Kaarina Martintytär
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8692500
* molemmat olisivat olleet syntyneet noin 1700 viimeistään, ja ehkä jo 1690 tms. Kuolinikä on luultavasti huolimattomasti laskettu, äläkä suotta usko pelkästään sen takia että mies olisi ollut vaimoaan huomattavasti nuorempi.

[liisa.ahonen]

Viipyilevät välillä nämä vastaukseni, kun töissäkäyntiä on harrastettava näin arkipäivisin.
Minusta se mahdollisuus, että Maria olisi ollut alle ehtoollisiän v. 1747 Hoville muuttaessaan, ei ole kovin todennäköinen koska hänet on vihitty syyskuussa 1749 Matti Kallenpojan kanssa Sivatista. Kuoliniän mukaan (tiedän että ne saattavat heittää 10 vuottakin) hän olisi syntynyt n. 1730 paikkeilla. Hänestä tuli emäntä. En tunne niinkään olosuhteita Sivatin Liikkasella (Vehkalahden Historia II, sivu 396), mutta Matti Kallenpoika ja kaksi muuta vehkalahtelaista ostivat v. 1753 Virolahden Alapihlajasta Halfbjörneille aiemmin kuuluneen tilan. Matin jälkeläiset alkoivat 1800-luvun alkupuolella käyttää nimeä Riihelä. Matti Kallenpojan taustaahan ei taideta myöskään olla onnistuttu tarkoin selvittämään, tietääkseni. Hän ei tosin ole esi-isäni vaan Marian toinen mies, Yrjö Yrjönpoika, joka ilmestyi Alapihlajaan v. 1750-luvun lopussa, ilmeisesti myös vehkalahtelaisia. Melkoinen mysteeri hänkin; joku tosin vihjaisi hevosvarkaista?!!

[M.Sjostrom]

Minusta se mahdollisuus, että Maria olisi ollut alle ehtoollisiän v. 1747 Hoville muuttaessaan, ei ole kovin todennäköinen koska hänet on vihitty syyskuussa 1749 Matti Kallenpojan kanssa Sivatista. Kuoliniän mukaan (tiedän että ne saattavat heittää 10 vuottakin) hän olisi syntynyt n. 1730 paikkeilla. Hänestä tuli emäntä. En tunne niinkään olosuhteita Sivatin Liikkasella (Vehkalahden Historia II, sivu 396), mutta Matti Kallenpoika ja kaksi muuta vehkalahtelaista ostivat v. 1753 Virolahden Alapihlajasta Halfbjörneille aiemmin kuuluneen tilan. Matin jälkeläiset alkoivat 1800-luvun alkupuolella käyttää nimeä Riihelä. Matti Kallenpojan taustaahan ei taideta myöskään olla onnistuttu tarkoin selvittämään, tietääkseni. Hän ei tosin ole esi-isäni vaan Marian toinen mies, Yrjö Yrjönpoika, joka ilmestyi Alapihlajaan v. 1750-luvun lopussa, ilmeisesti myös vehkalahtelaisia. Melkoinen mysteeri hänkin; joku tosin vihjaisi hevosvarkaista?!!


ahaa, tämä kytkeytyy tuohon Halbjörnin maatilan ostoon. Joku on sitä tutkinut kai enemmänkin. Muistanko oikein, että Ritva Jurvasella on paljonkin materiaalia siitä ja suvuista jotka juontuvat siitä....

Kysy Ritvalta hönen matskujaan: luultavasti säästyt paljosta työstä ja kummastelusta, jos saat niitä tutustuttavaksesi.

Minulla on jo jonkin aikaa ollut hypoteesi, että tuo Matti Kallenpoika olisi ollut Onkamaalla, Lahden rusthollissa, isäntänä jonkin aikaa vaikuttaneen Kaarlen eräs poika.
Ja että tuo Kaarle (jonka hänkin olisi ollut Halfbjörnin ostajia) olisi ollut Lahden rusthollin jonkun edeltävän isännän poika; ja että Lahden rustholli Onkamaalla olisi päätynyt naiselle, joka oli Kaarlen sisar (tms lähisukulainen) ja tämän naisen miehelle.
Minä puolestani polveudun juuri siitä naisesta ja hänen (luultavasti kotivävyksi sinne Lahdelle tulleesta) puheenaolevasta miehestään.

Jos tämä edes suurin piirtein pitää kutinsa, niin silloin tapahtumia on luultavasti kulkenut niin, että Kaarle ja hänen poikansa olivat epävarmuuden varassa Onkamaan rusthollin suhteen, ja pyrkivät hankkimaan itselleen tilan toisaalta. Yksi niistä tilanhankkimisyritelmistä perheessä olisi sitten ollut jonkin aikaa vuokraviljelijänä Sivatissa. Eli Matti ei välttämättä toisaalta ollut Sivatin kantaväestöä ja toisaalta ei jäänyt sinne.

Sivatti oli aika pitkälti lampuotien kylä, eli eri sorttisia vuokraviljelijöitä monella tilalla. Sukuoikeutta tilan jatkamiseen ei välttämättä ollut, vaan sellaiset riippuivat 'herran' harkinnasta. Joskus nämä jäivät lyhytaikaisiksi viljelijöiksi. näin luultavasti esim Matti.

Lopulta heille onni kohtasi kun saivat ostetuksi ihan omistustilan, Halfbjörnin.


Tuon Marian avio v1749 on tosiaan sitten maata omistamattoman lampuodin kanssa. Mikä sopii oikein hyvin Husupyölin Kirien suvun 1700-l statukseen.

Sitten, se on ollut yhteiskunnallista nousua että hänestä myöhemmällä paikkakunnalla tuli omistetun tilan emäntä.

--------------

Marian kuolinikään ei kannata luottaa. Yleensäkään kirkolliseen laskutauitoon ei kannata luottaa. Mutta tässä erityisessä tapauksessa hän lisäksi kuoli muussa seurakunnassa kuin missä oli kastettu. Joten sillä välimatkalla moni tieto on voinut hukkua tai muuntua, ja tulos on pöhkö arvio.

Ehtoollisiällä en tarkoita sitä, milloin on oikeus alkaa käydä ehtoollisella, vaan sitä missä iässä suunnilleen papit alkoivat seuraamaan ikänkuin pakollista ehtoolliskäymistä.
Vehkalahdella näyttää vaihdelleen erinäisissä ikävuosissa, ja 18-20 on monissa tapauksissa ollut sellainen ikä. Minä nimittäin tein itselleni aikanaan muistiinpanoja eräistä sukujeni jäsenistä 1700-luvulla -joiden kastemerkinnät kertoivat syntymäajat kullekin- milloin ehtoollisellakäyntimerkinnät alkoivat. Yritin sillä arvioida muutamia asioita (kuten, keskinäisiä ikäjärjestyksiä, ja jopa syntymävuosia) niistä joiden syntymäaikaa ei ollut tallessa.
Voin vakuuttaa että oikeastaan ei koskaan ehtoolliskirjaukset alkaneet 15 (tai vielä edes 16) v iästä. Vaan tuntuu paremmin korreloivan 18-20.

Noin v1747 kun Maria muuttaa Pampyöliin, hänen voi olettaa olevan tarpeeksi vanha palvelukseen. 16-18 tai jotain niillä huikkeilla.
Ja tämä on vielä ikä, jolloin ei ole edes odotettava että siinä iässä olisi tehty ehtoolliskirjauksia.

1749 avioituminen (noin 19 tai 20 v iässä) on myös kronologisesti uskottavaa.

Kaiken kaikkiaan, jos Maria ilmestyy ehtoolliskirjauksiin v1747, on sen puolesta ihan mahdollista että hän olisi syntynyt jopa niin varhain kuin v1726.

Toisin sanoen, minä kumoasiain tuon arviosi 'ei kovin todennäköistä' - koska päinvastoin, asia on todennäköinen minun mielestäni.

[M.Sjostrom]

jos tällaisesta ja siihen liittyvistä olisi jotain iloa...
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=36643&postcount=93

[liisa.ahonen]

Antti Iisakinpoika, Lahti, rusthollari (bc 1679; venäläiset surmasivat 1743 Vehkalahti);
tämän poika Johannes Antinpoika, Lahti, lyhyen aikaa rusthollari; ja jälkimmäisen vaimo Elisabet Erkintytär (bc 1713; k 30 marrask 1796 Onkamaa, Vehkalahti)- polveudun tämän pariskunnan pojasta Matiaksesta, joka vielä 1750-luvulla oli liian nuori isännäksi.

Millä tavoin nämä Antti, Johannes, ja vaimo Elisabet, olisivat olleet Kalle Heikinpojalle tai tämän vaimolle (kuka se olikaan) sukua?

En tosiaan ollut tuota viestiä nähnyt. Mutta siis: jos Matti olisi ollut tuon Kalle Heikinpojan ja vaimonsa Maria Antintyttären poika, niin miksi Sofia Iisakintytär muutti poikiensa Matti ja Paavo Kallenpoikien mukana Alapihlajaan ja kuoli siellä? Kun tuo Iisak on suht. harvinainen nimi, niin tuntuisi ehkä mahdollisemmalta että Sofia olisi ollut y.m. Antin sisar. Sofian mies taas olisi ollut Kalle Magnuksenpoika?
Mitä ehtoollisellakäynti-ikään tulee, en ole tiennytkään että papit eri aikaan alkoivat seurata ehtoollisella käyntiä kuin mitä oli oikeus alkaa käydä? Voi Marian syntymäaika olla varhaisempikin, en vastaan väitä. On siis pidettävä mahdollisena, että esivanhempiani ovat Heikki Yrjönpoika Kiri ja Kaisa Martintytär.
Täytyy minunkin hankkia Mämmälän suvut-kirja, jonka Ritva mainitsi. Polveudun myös Gabrielista, samoin kuin Kalle Heikinpoika Lahdesta. En näitä vehkalahtelaisia esivanhempia ole juurikaan selvitellyt.

[M.Sjostrom]

mjuu. katsos kun Martti Korhonen on joskus muinoin koonnut Vehkalahden maakirjatilojen kortiston, jossa on tiloittain pääsääntöisesti myös isäntäluettelot.

Minä joskus aikoja sitten jäljensin sieltä itselleni muutamien tilojen isäntäluetteloita.

Onkamaan Lahden isännistä
Korhonen on kortistoonsa kirjannut oman arvionsa että vv 1723-26 isäntänä ollut Antti Iisakinpoika olisi ollut vävy talossa. Ja toden totta, ko maakirjatilan aiempien isäntien joukossa ei näytä mitään Iisakkia olleen.

Sen sijaan, sanotun Antin jälkeen eli vv 1727-53 on Lahden rusthollin isäntänä tuo Kalle Heikinpoika.
Vasta vuodesta 1754 on sitten isäntänä Johannes Antinpoika. Ja tämähän toki selittyy sillä että v1753 Kalle meni ostamaan maatilan muualta ja ilmeisimmin muutti sinne.


Vuosina 1675-1722 on Lahden rusthollin isäntänä Henrikki Jaakonpoika. Tätä on hyvä epäillä Kalle Heikinpojan isäksi. Tai vaihtoehtoisesti Kallen isänä on sitten joku muu Heikki.



Henrikki Jaakonpoika joka tapauksessa lienee ollut vv 1655-67 ja 1672 isäntänä olleen Jaakko Matinpojan jälkikasvua, ja Jaakko puolestaan olisi ollut vv 1635-54 isännän, Matias Lahdenmiehen, lapsi.



Tämä on saanut minut olettamaan että se pikemminkin oli Antti Iisakinpoika joka tuli vävyksi taloon; ja että Kalle (sittemmin Halfbjörnin isäntä) olisi voinut olla Lahden rusthollin edeltävän isännän poika.

[M.Sjostrom]

Onkamaan kohdalla rippikirjassa mainitaan Johannes Antinpojan äidiksi leskiemäntä Kirsti Henrikintytär
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/3.htm

ja tämä emäntä Kirsti Henrikintytär kuolee 7.5.1749, kirkollisen laskutaidon mukaan 67 vuoden iässä.
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8690858
Kirsti olisi siis syntynyt noin 1680. Hän on oikein hyvin sopiva olemaan Henrikki Jaakonpojan tytär.

[M.Sjostrom]

Halfbjörnissä oli kyllä yksi Iisakintytär, nimittäin Johanna Iisakintytär, joka kuoli hyvin iäkkäänä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t9106887
Hän on hyvin voinut olla Antti Iisakinpojan sisar.
Mutta kuka oli Johannan aviomies ?
Minäpä luulen että se ei ollut Kalle Heikinpoika. Pikemminkin, Johanna Iisakintytär olisi sopiva jonkin ostajakumppanin vaimoksi (tai äidiksi). Tämä selviäisi kai parhaiten Virolahden rippikirjoista.

Sofia olisi joidenkin tulkintojen mukaan 'Juhontytär'
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t9105246
Jos hän oli Kallen vaimo, niin siinä ei sitten ole välttämättä mitään mikä sanoisi että Sofian olisi pitänyt olla Antti Iisakinpojan sukulaisia.

[M.Sjostrom]

Kuka on Kalle Maununpoika, ja mihin perustuu (a) hänen olemasaolonsa, (b) se että hän olisi ollut Sofian mies
ja (c) että hä olisi ollut Matti Kallenpojan isä?

[M.Sjostrom]

teenpä hypoteesin:

Sohvi (Sofia) olisi ollut Iisakintytär, ei Juhontytär.

Kalle Heikinpoika, mieslinjalla vanhaa Lahdenmiehen rusthollarisukua Onkamaalta,
teki yhtiökumppanuuden lankonsa = sisarensa miehen (kotivävyksi tulleen) Antti Iisakinpojan sisarten Sohvin ja Johannan poikien kanssa. Nämä eivät olisi olleet Kallelle mitään verisukua, mutta olivat samaa perhepiiriä Onkamaan Lahden rusthollin kautta.

Näistä Kallella oli sukuoikeus Lahtien nimeen, mutta noilla muilla ei ollut.
Tätä sukunimikäsitystä voisi testata katsomalla, tuliko nimi Lahti käyttöön talonosan nimenä tai sukunimenä Halfbjörnissä keillään muilla kuin Kallen jälkeläisillä.

------------

joka tapauksessa, kun minä polveudun tuosta Antti Iisakinpojasta, niin vaikka hän ei ollutkaan itse peräisin Lahden rusthollista (eivätkä olleet Iisakintyttäret, hänen sisarensa), niin minä olen sitten Iisakin kautta verisukua noiden Iisakintyttärien jälkeläisille.

Antti Iisakinpojan vaimon, Kirsti Henrikintyttären, kautta minä sitten polveudun Lahdenmiehen suvusta...

[liisa.ahonen]

Minulta meni jo sekaisin Sofiat ja Johannat. Johanna Iisakintytär oli Yrjö Hiiron vaimo ja Jaakko, Juhana ja Eerik Yrjönpoikien äiti. Eli yksi perhe näistä Halfbjörnille siirtyneistä. Näistä polveutuu Virolahdella useampikin suku.

Sofia oli Juhanantytär kuten sanoitkin ja olen merkinnyt hänet syntyneeksi Valkealan Oravalassa ja puolisoksi Kaarle Magnuksenpojan, jonka lisätietoihin olen kirjoittanut: rakuuna. Näillä olivat lapset, Matti, Paavo, Anna ja Kaisa. Näistä Matin jälkeläiset ottivat nimeksi Riihelä ja Paavon Paavola. Annan ja Kaisan kasteilmoitukset ovat Hiskissä.http://hiski.genealogia.fi/hiski/220smy?fi+0607+kastetut+418

Kolmas vehkalahtelainen oli Kaarle Heikinpoika joka siis oli naimisissa Maria Antintyttären kanssa, joka oli Antti Iisakinpojan tytär. Nämä ottivat myös Virolahdella käyttöön nimen Lahti.

Ollaanko nyt samoilla linjoilla? Anteeksi kun sotkin. Valitettavasti en ole lähdettä merkinnyt muistiin, nämä ovat aika vanhoja merkintöjä minulla. Nykyään olen jo siinä asiassa vähän ottanut opikseni. Annikki Tompurin muistiinpanoja kävin kerran penkomassa 2000-luvun alussa Virojoella, se on yksi mahdollisuus. Polveudun tosiaan noista kaikista kolmesta suvusta ja nyt sitten Kiristäkin. Kiitos tosiaan tästä, täydentelen omia tietojani. Nähtävästi olemme sukuakin, vaikkakin melkoisen kaukaa.

[Bodniemi37]

Halfbjörnissä oli kyllä yksi Iisakintytär, nimittäin Johanna Iisakintytär, joka kuoli hyvin iäkkäänä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t9106887
Hän on hyvin voinut olla Antti Iisakinpojan sisar.
Mutta kuka oli Johannan aviomies ?


Johanna Iisakintyttären puoliso oli Sivatin Hiirossa menehtynyt Yrjö Matinpoika. Pariskunnan Erkki-pojan puoliso oli Valpuri Gabrielintytär eli tässähän on kyse sekä Liisan että minun esivanhemmista:

HisKi/Vehkalahden haudatut:
18.4.1763 19.4.1763 Sifvertzby Hiro Gla: B: Jöran Mattsson 85

Yrjö Matinpojalla ja Johanna Iisakintyttärellä oli ainakin pojat Jaakko (s. noin 1723), Juho (s. noin 1728) ja Erkki (s. noin 1729). Virolahdella 30.4.1796 menehtynyt Jaakko Yrjönpoika avioitui Vehkalahdella kahdesti:

HisKi/Vehkalahden vihityt
17.5.1749 Sifwartzby Jacob Jöransson P: Anna Johansd:r Ångama
23.9.1750 Sifwartzby E: Jacob Jöransson ("utan b:") P: Maria Andersd:r Ångama

Juhon mahdollisista avioista en ole selvillä. Erkki ja Vappu Gabrielintytär vihittiin Virolahdella 1.1.1757. Valpurin ja Maria-sisarensa vanhemmat olivat itsellisenä Vehkalahdella 21.9.1742 kuollut Gabriel Yrjönpoika (Pytty) ja Anna Matintytär, joka kuoli Virolahdella 29.12.1763. Anna ehti Gabrielin kuoleman jälkeen avioitua rakuuna Jaakko Matinpojan kanssa, jonka kuolintietoja minulla ei ole.

Nuutti Pytyn (maakirjassa Cnut Bytte) jälkeläisiä:

1. Nuutti (Cnut) Matinpoika Pytty (Bytte), korpraali ja tilallinen Vehkalahdella
(N. N.)
| 2. Yrjö Nuutinpoika, k. jälkeen 8.11.1692, ratsumies ratsumestari Abraham Pistolekorsin komppaniassa 30.1.1672, Vehkalahden Liikkalan kylän Pyttylän isäntä
| (pso Riitta Pekantytär, Hellgren, Sippolan historia, s. 157: "(Pyttylän;r.j.) Tilan oli pormestari Baltzar Valentin ostanut suurten kuolonvuosien jälkeen Yrjö Knuutinpojan leskeltä, jonka sanottiin olleen niin köyhän, että hänen täytyi tarttua kerjuusauvaan.")
| | 3. Gabriel Yrjönpoika, s. noin 1686, renki, itsellinen
| | (pso Anna Matintytär, s. noin 1708 Vehkalahti?, k. 29.12.1763 Virolahti, Virolahti, Länsikylä, Kokki)
| | | 4. Maria Gabrielintytär, s. noin 1722, k. 28.5.1768 Virolahti, Länsikylä, Kokki
| | | 4. Vappu Gabrielintytär, s. 5.3.1738 Vehkalahti, Hirvelä, Kurittu, k. 17.11.1797 Virolahti, Alapihlaja, Halfbjörn
| | 3. Yrjö Yrjönpoika
| 2. Taavi Nuutinpoika
| 2. Heikki Nuutinpoika, Vehkalahden postimestari, jonka puoliso meni uteen avioon Baltzar Valentininpojan kanssa?
| (N. N.)
| 2. Gabriel Nuutinpoika Pytty
| 2. Sofia Nuutintytär

Kirjallisuutta: Häkkinen, Veli, Sippu, Seppo. Mämmälän kylän talot ja suvut. Vammala 2000, Hellgren, Kirsti. Sippolan historia. Myllykoski 1957.

[M.Sjostrom]

Kolmas vehkalahtelainen oli Kaarle Heikinpoika joka siis oli naimisissa Maria Antintyttären kanssa, joka oli Antti Iisakinpojan tytär. Nämä ottivat myös Virolahdella käyttöön nimen Lahti.



Maria Antintyttären ja Kaarle Henrikinpojan suhteen on kaksi vaihtoehtoa, jotka käytännössä sulkevat toisensa pois:

vaihtoehto 1) Maria Antintytär EI ollut Antti Iisakinpojan tytär vaan jostain muualta peräisin, ja Kaarle Henrikinpoika oli silloin Kirsti Henrikintyttären (nuorempi) veli ja rusthollari Henrikki Jaakonpojan lapsia olivat molemmat.

vaihtoehto 2) Maria Antintytär oli Antti Iisakinpojan ja Kirsti Henrikintyttären tytär, ja Marian mies Kaarle Henrikinpoika ei tällöin voinut olla rusthollari Henrikki Jaakonpojan lapsi, vaabn kaarle tuli jostain muualta, 'suuresta tuntemattomasta'

Joka tapauksessa on selvää että missään tapauksessa Maria Antintytär ei voinut olla Kirsti Henrikintyttären lapsi, jos samanaikaisesti aviomiehensä Kaarle Henrikinpoika olisi ollut Kirsti Henrikintyttären veli.

Noista tuo vaihtoehto 2 on hieman vähemmän todennäköinen: nimittäin, Kaarle nousee isännäksi jo 1727, jolloin Antti Iisakinpoika on vasta alle 50-vuotias.
Minusta on yleensä kummallista (joskin joissain tilanteissa niin tapahtuu), jos vävyn annettaisiin nousta ihan työikäisen apen sijaan isännäksi.

Sen sijaan jos Kaarle oli 'laillinen' perillinen ja Antti Iisakinpoika oli hänen lankonsa joka oli väliaikaisisäntänä joitain vuosia niin että Kaarle varttui kunnolla aikuiseksi, niin silloin olisi aivan tavanomaista että lanko väistyy isännyydestä vaikka on työkykyinen ja edellisen isännän aikuinen poika astuu isännäksi.

Toinen probleemi on se, että Antti Iisakinpoika ja Kirsti Henrikintytär eivät ehkä olisi olleet naimisissa niin varhaisina vuosina, että heillä olisi ehtinyt olla tytär joka olisi ollut tarpeeksi vanha tuomaan taloon vävyn jo 1726.

Minä kyllä ymmärrän, että vuodesta 1744 alkava rippikirja sanoo että Kaarle Henrikinpoika oli tuolloin rusthollin isännän svåger eli lankomies.
Mutta, Johannes Antinpojalle hän olisi ollut äidin veli ja edellisenä vuonna, 1743, tapetulle isäntävainaalle Antti Iisakinpojalle Kaarle olisi ollut lanko.
Tuo 'svåger' -merkintä toki hieman puoltaisi kakkosvaihtoehtoa. Ellei se svåger ollut 'vanhasta muistista' kirjattua ja teknisesti väärin jo tuolloin.

[K-Erik]

Minulla on omassa tietokannassani Jonas Michaelinpoika Lahti, s. 18 tammikuu 1818. Voiko tämä herra, jonka isä oli Michael Eliaksenpoika Mässeli, kuulua samaan Lahden sukuun? Ovat lapsenlapseni sukua.
Karl-Erik Liljeström

[M.Sjostrom]

Minulla on omassa tietokannassani Jonas Michaelinpoika Lahti, s. 18 tammikuu 1818. Voiko tämä herra, jonka isä oli Michael Eliaksenpoika Mässeli, kuulua samaan Lahden sukuun? Ovat lapsenlapseni sukua.
Karl-Erik Liljeström

oletko aivan varma kuka Joonas on kenenkin Mikko Eljanpojan lapsi?
tuossa nimittäin ovat pahasti ristikkäin Alapihlajan Lahti (Halfbjörnin osatila) ja Säkäjärven Mässeli - jotka ovat eri asioita.

Joonas Mikonpoika Lahti, Alapihlajan Halfbjörniltä, menee tässä naimisiin
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t9154605

Hän oli ilmeisesti se joka oli syntynyt Alapihlajan Halfbjörnillä 1820 ja äitinsä olisi ollut Liisa Tuomontytär
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t9137704

kun taas tässä syntyy 1818 Joonas Mikonpoika, Säkäjärven Mässelille:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t9137120
Mutta tämän osalta ei juurikaan ole järkeä otaksua että hänestä olisi ikinä tullut 'Lahti'

[liisa.ahonen]

Joonas Mikonpoika Lahden vanhemmat olivat Mikko Eliaanpoika Mässeli, synt. 25.8.1790 ja Kristiina Eliaantytär Urpalainen, synt. 27.6.1793. Mikko eli ja kuoli Säkäjärvellä Mässelissä, mutta hänen leskensä Kristiina ja lapset muuttivat Alapihlajaan Lahden tilalle, josta asukkaat olivat muuttaneet muualle. Alapihlajasta muutti monia perheitä samoihin aikoihin Säkäjärvelle, joten tässä todennäköisesti tapahtui jonkinlainen vaihto.

[liisa.ahonen]

Eli lisäyksenä vastaus kysymykseen: ei ole samaa sukua.

[Bodniemi37]

Johanna Iisakintyttären puoliso oli Sivatin Hiirossa menehtynyt Yrjö Matinpoika.


Vehkalahden rippikirjassa (Sivatti, Hiiro)http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/111.htm mainitaan (kaikki tosin yliviivattuina) Jaakko Yrjönpojan ja hänen jälkimmäisen puolisonsa sekä veljiensä Juhon ja Erkin lisäksi myös äiti Johanna Iisakintytär ynnä lesket Marketta Heikintytär ja Liisa Samulintytär. Mitenkähän nämä lesket mahtoivat liittyä Sivatin Hiiron asukkaiden sukupiiriin?

[M.Sjostrom]

Minusta näyttää, että Antti Iisakinpoika rantautuu Onkamaan Lahden rustholliin vasta ennen 1723 henkikirjaa. 1700-luvun alkutaipalella hän ei vielä liene siellä.

koska on selvää, että Iisakinpoika ja Iisakintytär (syntyneitä 1680 korvilla) eivät tulleet ainakaan Onkamaan Lahden rusthollista, olisi kiintoisaa saada selville, kenenkä Iisakin lapsia he oikeasti olivat.

Nimi ei liene ollut vallan yleinen 1600-luvun loppuvuosikymmeninä.

Joten, aiheesta kiinnostunut ja ahkera ihminen voisi käydä lävitse noiden vuosikymmenten (1670-80-luvut) henkikirjat ja maaverot jnpp -ainakin Verhkalahdelta ja Virolahdelta.
Mitäköhän Iisakkeja löytyisi....

Toinen kiintoisa mahdolisuus olisi että joku ahkera kävisi lävitse vv 1700-1712 henkikirjat ja maaverot jnpp, jos sieltä löytyisi sellaisia Antti Iisakinpoika-nimisiä (jota ei ainakaan noina aikoina vielä näkyne Onkamaan Lahdella) ja ehkä tämän lähettyviltä vielä joku Yrjänäkin vaimon kera.
Tällainen löytö auttaisi kartalle sen missä Antti nuorena miehenä vaikutti. Ja joka i9han hyvin voisi olla hänen ja hänen sisarustensa alkuperäiskoti, ja se mistä 1600-l lopuilla löytyy Iisakkikin.

[liisa.ahonen]

Tiedä ahkeruudesta ja varsinkaan vanhojen käsialojen lukutaidosta, mutta Virolahdelta löytyy yksi Isak, Iisak Matinpoika 1600-luvun loppupuolelta. Hän ilmestyy Yläpihlajan henkikirjoihin 1650-luvulla ja ilmeisesti asuu siellä 1660-luvun loppupuolelle, siirtyy Vilkkilän kautta Paatioon, jossa v. 1680 ei enää näy Iisakkia vaan hänen poikansa Heikki ja veli Juhana poikansa Tuomaan kera. Poika Anttia ei näy.
Vehkalahdelta ei ole SSHY:ssä henkikirjoja tuolta ajalta, vuodelta 1712 on. Selasin sitäkin ja löysin Husulasta (?) mielenkiintoisen keskittymän http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4404&pnum=266 Arkistoon en pääse ennenkuin huhtikuussa.

[K-Erik]

Sain hyvältä tuttavalta Lahden perheestä tehty sukuselvitys, jossa Joonas on saanut sukunimekseen Lahti vaikka onkin lähtöisin Mässelistä. Olen samaa mieltä sukulaisuudesta, eivät ole sukua keskenään. Kunhan kyselin muitten mielipiteistä ja kiitokset kaikille. Olen itsekin tarkistanut Joonaksen taustoja ja todennut sukuselvityksen oikeaksi. Mutta kun kaikkia suvun haaroja ei siellä ole, kyselin tästä.
K-Erik

[akunnari]

Tiedä ahkeruudesta ja varsinkaan vanhojen käsialojen lukutaidosta, mutta Virolahdelta löytyy yksi Isak, Iisak Matinpoika 1600-luvun loppupuolelta. Hän ilmestyy Yläpihlajan henkikirjoihin 1650-luvulla ja ilmeisesti asuu siellä 1660-luvun loppupuolelle, siirtyy Vilkkilän kautta Paatioon, jossa v. 1680 ei enää näy Iisakkia vaan hänen poikansa Heikki ja veli Juhana poikansa Tuomaan kera. Poika Anttia ei näy.
Vehkalahdelta ei ole SSHY:ssä henkikirjoja tuolta ajalta, vuodelta 1712 on. Selasin sitäkin ja löysin Husulasta (?) mielenkiintoisen keskittymän http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4404&pnum=266 Arkistoon en pääse ennenkuin huhtikuussa.

Hei,

ajatelin panna korteni kekoon kun Iisakkia etsitte. Vehkalahden Metsäkylän No.14 Gunnar-tilan isäntänä oli 1678-1725 Iisakki Ristonpoika, joka löytyy isäntänä aiemmin mainituista 1700-luvun läänintileistä. Samoin kuin Liisa, en ole löytänyt Anttia vaan Riston (Christopher), s.n. 1682 ja Jaakon, s.n. 1688, hänelle pojiksi. Mutta ajoitus osuisi ja sitkeästihän tämä Iisakki on isäntänäkin ollut (lähes puolivuosisataa) joten ei liene täysin mahdotonta etteikö hänellä olisi Anttiakin ollut. Tosin miten Metsäkylän (Skogby) Iisakinpoika olisi Onkamaan Lahdelle eksynyt on tietysti mysteeri.....

//Aki

[M.Sjostrom]

Hei,

ajatelin panna korteni kekoon kun Iisakkia etsitte. Vehkalahden Metsäkylän No.14 Gunnar-tilan isäntänä oli 1678-1725 Iisakki Ristonpoika, joka löytyy isäntänä aiemmin mainituista 1700-luvun läänintileistä. Samoin kuin Liisa, en ole löytänyt Anttia vaan Riston (Christopher), s.n. 1682 ja Jaakon, s.n. 1688, hänelle pojiksi. Mutta ajoitus osuisi ja sitkeästihän tämä Iisakki on isäntänäkin ollut (lähes puolivuosisataa) joten ei liene täysin mahdotonta etteikö hänellä olisi Anttiakin ollut. Tosin miten Metsäkylän (Skogby) Iisakinpoika olisi Onkamaan Lahdelle eksynyt on tietysti mysteeri.....

//Aki

Onkamaan Lahdenmiesten rusthollin vanhaisäntä Henrikki Jaakonpojan ilmeisesti peri lähinnä hänen tyttärensä.

Tytär Kirsti Henrikintyttären aviomies oli juuri tuo Antti Iisakinpoika, seuraava rusthollari.
Koska on ihan selvää että hän tuli sinne kotivävyksi, ei se ole mitenkään kummallista että hän olisi ollut pitäjän jonkin toisen talollisen poika, etenkin jos oli ikäänkuin 'ylimääräinen' poika - jollaiselle on ollut ihan onnenpotku päästä morsiamen kautta isännäksi toisaalla olevaan vauraaseen taloon.

Samaa pitäjää nuo Onkamaa ja Metsäkylä olivat, ja pitäjän sisällä (jopa pitäjän eri laitojen kylistä) ne talonpoikaisnuoret siippansa usein löysivät.
Minullakin on esivanhempia sekä Metsäkylästä että Onkamaalta. He tai heidän jälkeläisensä ovat siis todistettavasti jossain vaiheessa kohdanneet toisiaan, avioliiton merkeissä.

[ttulkki]

Johanna Iisakintyttären puoliso oli Sivatin Hiirossa menehtynyt Yrjö Matinpoika. Pariskunnan Erkki-pojan puoliso oli Valpuri Gabrielintytär eli tässähän on kyse sekä Liisan että minun esivanhemmista:

HisKi/Vehkalahden haudatut:
18.4.1763 19.4.1763 Sifvertzby Hiro Gla: B: Jöran Mattsson 85

Yrjö Matinpojalla ja Johanna Iisakintyttärellä oli ainakin pojat Jaakko (s. noin 1723), Juho (s. noin 1728) ja Erkki (s. noin 1729). Virolahdella 30.4.1796 menehtynyt Jaakko Yrjönpoika avioitui Vehkalahdella kahdesti:

HisKi/Vehkalahden vihityt
17.5.1749 Sifwartzby Jacob Jöransson P: Anna Johansd:r Ångama
23.9.1750 Sifwartzby E: Jacob Jöransson ("utan b:") P: Maria Andersd:r Ångama

Juhon mahdollisista avioista en ole selvillä. Erkki ja Vappu Gabrielintytär vihittiin Virolahdella 1.1.1757. Valpurin ja Maria-sisarensa vanhemmat olivat itsellisenä Vehkalahdella 21.9.1742 kuollut Gabriel Yrjönpoika (Pytty) ja Anna Matintytär, joka kuoli Virolahdella 29.12.1763. Anna ehti Gabrielin kuoleman jälkeen avioitua rakuuna Jaakko Matinpojan kanssa, jonka kuolintietoja minulla ei ole.

Nuutti Pytyn (maakirjassa Cnut Bytte) jälkeläisiä:

1. Nuutti (Cnut) Matinpoika Pytty (Bytte), korpraali ja tilallinen Vehkalahdella
(N. N.)
| 2. Yrjö Nuutinpoika, k. jälkeen 8.11.1692, ratsumies ratsumestari Abraham Pistolekorsin komppaniassa 30.1.1672, Vehkalahden Liikkalan kylän Pyttylän isäntä
| (pso Riitta Pekantytär, Hellgren, Sippolan historia, s. 157: "(Pyttylän;r.j.) Tilan oli pormestari Baltzar Valentin ostanut suurten kuolonvuosien jälkeen Yrjö Knuutinpojan leskeltä, jonka sanottiin olleen niin köyhän, että hänen täytyi tarttua kerjuusauvaan.")
| | 3. Gabriel Yrjönpoika, s. noin 1686, renki, itsellinen
| | (pso Anna Matintytär, s. noin 1708 Vehkalahti?, k. 29.12.1763 Virolahti, Virolahti, Länsikylä, Kokki)
| | | 4. Maria Gabrielintytär, s. noin 1722, k. 28.5.1768 Virolahti, Länsikylä, Kokki
| | | 4. Vappu Gabrielintytär, s. 5.3.1738 Vehkalahti, Hirvelä, Kurittu, k. 17.11.1797 Virolahti, Alapihlaja, Halfbjörn
| | 3. Yrjö Yrjönpoika
| 2. Taavi Nuutinpoika
| 2. Heikki Nuutinpoika, Vehkalahden postimestari, jonka puoliso meni uteen avioon Baltzar Valentininpojan kanssa?
| (N. N.)
| 2. Gabriel Nuutinpoika Pytty
| 2. Sofia Nuutintytär

Kirjallisuutta: Häkkinen, Veli, Sippu, Seppo. Mämmälän kylän talot ja suvut. Vammala 2000, Hellgren, Kirsti. Sippolan historia. Myllykoski 1957.


Löysin Tuomiokirjakortistosta joitain viittauksia Pyttyyn:

Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Perinnönjako 1654-1700 (29.16.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29557060

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29557061

Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Yhtiömies (29.26.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29553874

[Bodniemi37]

Löysin Tuomiokirjakortistosta joitain viittauksia Pyttyyn:

Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Perinnönjako 1654-1700 (29.16.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29557060

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29557061

Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Yhtiömies (29.26.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29553874

Mainitsen lainaamassasi viestissä, että Johanna Iisakintyttären puoliso oli Yrjö Matinpoika, jonka väitän kuolleen Vehkalahden Sivatissa 1763. Vuonna 2009 antamani tiedot ovat virheellisiä: Johannan puolisoa en ole pystynyt identifioimaan; Johanna itse asui äidiksi tituloituna poikiensa luona Virolahden Alapihlajan Halfbjörnissä vuodesta 1753 lähtien, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6427922.

Seppo Sippu on ystävällisesti tulkinnut foorumillamme myös muutamia Liikkalan Pytyn asukkaita koskevia käräjäjuttuja:

Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Perinnönjako 1654-1700 (29.16.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29557060 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29557060)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3740534 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3740534)
KA, mf. ES:1814 (KO a:2, ent. signum ii 2), Vehkalahden ja Valkealan syyskäräjät 27.-29.8.1666, f. 81
Vrt. Seppo Sipun viesti, http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=100759&postcount=26 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=100759&postcount=26)
--------------------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29557061 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29557061)

= http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=100759&postcount=26 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=100759&postcount=26)
--------------------
Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Yhtiömies (29.26.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29553874 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29553874)

KA, mf. ES:1815-1816 (KO a:4, ent. tunnus ii 7), Vehkalahden ja Kymen talvikäräjät 3.-4.2.1693, s. 615v, 616, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3778110 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3778110)
Vrt. Seppo Sipun viesti, http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=99336&postcount=24 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=99336&postcount=24)

Terveisin,

[ttulkki]

Toisin sanoen nämä käräjäjutut ovat jo ennestään tiedossa ja jopa käännetty! Palaan varmaan jossain vaiheessa asiaan kun olen vähän kerrannut näitä lähteitä ja omia sukutietojani. Harmi että se Valpuri Gabrielintytär -ketju hävisi silloin sen laiterikon aikana, eikä niitä viestejä ole enää luettavana foorumilla.

Huomasin, että tuomiokirjakortistosta löytyy paljon aineistoa, joista osaan on laitettu henkilön- ja paikannimiä ja/tai referointia sisällöstä, mutta on runsaasti sellaisiakin kortteja, joissa ei lue kuin viite jonkun paikkakunnan käräjiin ja ainoa informaatio sen lisäksi on itse kortin oma luokitus, kuten esim. "perinnönjako", tms.

1700-luvulta tuomiokirjakortistossa ei ole enää aineistoa, joten sitä täytyy sitten etsiä vähän työläämmin, esim. tuomiokirjojen omien nimihakemistojen avulla silloin kun sellaisia on olemassa.

[Bodniemi37]

Harmi että se Valpuri Gabrielintytär -ketju hävisi silloin sen laiterikon aikana, eikä niitä viestejä ole enää luettavana foorumilla.


Löysin Valpuri Gabrielintyttären tiimoilta käytyjen foorumikeskustelujen jälkeen Yahoon Kymenlaakso-ryhmän arkistosta Seppo Sipun mielestäni Valpurinkin esipolvia koskevan tärkeän postauksen, jonka rohkenen nyt kopioida tällekin foorumille varsinkin sen vuoksi, että Yahoon myytyä verkkotoimintonsa myös postitusryhmien ja niiden arkistojen kohtalo askarruttaa itseänikin tällä hetkellä (Yahoon Kymenlaakso-ryhmä (suljettu ryhmä), Seppo Sipun viesti 20.4.2004 viestiketjussa "Viialan Sihvola, Ruotilan Heikkilä..."), https://groups.yahoo.com/neo/groups/Kymenlaakso/conversations/messages/1202:


Vehkalahden ja osan Kymiä syyskäräjissä 26/10 1761 talollisenleski Marketta Matintytär Lonka Hirvelän kylästä vaati kotona olevan vanhan ja ramman äitinsä Liisa Matintyttären puolesta poikapuoliltaan Eerik ja Heikki Yrjönpojat Longalta jotain korvausta siitä, että vanha Liisa Matintytär oli tuonut mukanaan Longan taloon lehmän, joka oli sittemmin teurastettu, niin että vuota oli käytetty kenkiin ja liha koko talon tarpeisiin. Vastaajat myönsivät, että koko talo oli käyttänyt hyödykseen teurastetun lehmän, mutta sen edestä Liisa Matintytär oli saanut kaksi paria kenkiä, minkä vuoksi he eivät halunneet maksaa enempää kuin mitä sittemmin lehmän kohtuuarvosta voi heidän osalleen langeta. Sitten havaittiin, että Marketan äiti Liisa yhä elää, ja tuli Longan taloon 1744, jolloin myös Marketta avioitui Eerikin ja Heikin isän kanssa, joka kuoli helmikuussa 1759. Liisa kuuluu olevan yli 70-vuotias, ja on sitten Yrjön, appensa [sic! p.o. vävynsä], kuoltua ollut Eerikin ja Heikin ylläpitämänä heidän pesässään, sekä sitten viime kevään yksin Eerikin, vaikkei hän (Liisa) enää kykene ruokaansa ansaitsemaan. Hän Liisa on ollut naimisissa Viialan Matti Sihvolan kanssa, joka kuoli 1742, hänellä on lapsia, jotka elävät:

1:o Poika torppari Risto Sippolassa.
2:o Talollinen Yrjö Heikkilä Ruotilasta.
3:o Ajomies Antti Haminassa.
4:o Tytär, leski Anna Länsikylässä (Flånckarböle).
5:o Hakija Marketta, joka istuu itsellisenä poikapuoltensa luona.

Ja kun äiti Liisa yhä elää ja hänellä on useita lapsia ja koska Marketalla ei ole mitään valtakirjaa äidiltään, niin sen vuoksi ei asiassa voida mitään tehdä, vaan pitäisi Marketta langettaa sakkoihin asianomistajan oikeuden kerjäämisestä oikeudenkäymisen kaaren 15. luvun 16. pykälän nojalla, mutta hänet armahdettiin hänen typeryytensä vuoksi.

Seppo Sippu


Tekstin osittainen tummennus allekirjoittaneen.

Terveisin,

[ttulkki]

Löysin vielä lisää viitteitä korpraali Nuutti Pytystä:


Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Sotalaitos > Aliupseeri (36.1.)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29511732

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29511775

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29511801

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29511805

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29511823

[M.Sjostrom]

1749 vihittiin Vehkalahdella Matti Kallenpoika Liikkanen Sivatista ja Maria Heikintytär Pampyölistä.

Seppo Sippu on nyttemmin raportoinut pariskunnan.

Maria Heikintytär on tuossa vaiheessa orpo, ja on syntynyt Vilniemen Muurin talon edesmenneen osakkaan Henrikki Tuomonpojan ja Stöder-Brandstaka-sukuisen knaapintyttären Elisabeth Mikkelintyttären,hänkin tuolloin vainaja, välisestä avioliitosta. Tämän tiedon takeena on tietyt kaksi käräjäpoytäkirjaa, 1751 jne.

Elisabeth Mikkelintytär oli syntynyt ensimmäisestä vaimosta (naimisissa viimeistään 1704; nimi lienee jäänyt tuntemattomksi) knaappi Mikkeli Mikkelinpojalle joka oli kuolemaansa (1742) saakka Töytärin eli Teinpyölin knaappitilan osakas.
Olen rekonstruoinut itse, Sippun keräämän ynnä muunkin materiaalin pohjalta, että Mikkeli Mikkelinpojan äiti olisi ollut Groenschildt,Hornstjerna-sukuinen Anna Juhantytär, jonka äiti olisi ollut NN Hannuntytär Poitz, jonka äiti oli Barbara Siffredintytär Vilken, tuomari Siffred Jussinpoika Vilkenin, Tavastilan kartanonherran ja alilaamannin, tytär.
Mikkeli Mikkelinpojan isä, Mikkeli Tuomonpoika on se nyrpeänä nuorukaisena avioliittoonsa tuupittu knaappi, jonka isoveli oli ollut rantaratsastaja Martti Tuomonpoika, knaappi ja häätarjoiluiden maksaja. Näiden isä, nimeltään Tuomas Mikkelinpoika, knaappi, on veljessarjaa, joiden kesken Teinpyölin numero 1 jaettiin.

[liisa.ahonen]

Hei!
Kiitos, tässähän oli joululahjaa kerrakseen!

Katselin vähän mitä sanovat Vehkalahden Historia II ja Vehkalahden Knaapit tästä. Knaapeissa on ainakin Mikael Mikaelinpojalle merkitty ilmeisesti vain se toinen vaimo Anna Samuelintytär ja hänen jälkeläisensä. Vehkalahden Historiassa mainitaan Elisabet Mikontytär ja puolisonsa Heikki Muuri.

Vahinko ettei jouluaherruksen keskellä ole aikaa paneutua tähän. En tosin ole ollenkaan perehtynyt Vehkalahdella varsinkaan knaappisukuihin, mutta voisihan noita pyhinä hieman silmäillä. Hienoa että ehditte ja jaksatte edelleen selvittää vehkalahtelaisen juuria!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

[M.Sjostrom]

1751 syyskäräjistä ja 1752 talvikäräjistä niiden pöytäkirjat kertovat seuraavia asioita:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=314159&postcount=9

1751: "...oli Mikko-vainajalla aiemmasta aviostaan tytär Liisa, joka oli naimisissa edesmenneen talollisen Heikki Muurin kanssa Vilniemestä [vrt. Korhonen 1981: 161] ja jätti jälkeensä tyttären Marian, joka on naimisissa talollisen Matti Kallenpoika Liikkasen kanssa Sivatista...."
Tästä Brandstake-sukuhaarasta oleva Tilas-sukutaulu noin vuodelta 1769 mainitsee Marian isän nimimuodossa "Henrich Muri" ja äidin nimellä Elisabeth Brandstake.

1752: "...sanoutui ...puolesta irti riidasta, ja jos Mikko voittaisi osan talosta, niin hän saisi Eliaan kanssa pitää ... osuuden. ... lausui ... Matti Liikkanen samoin vaimonsa Marian puolesta..."

[liisa.ahonen]

Selvästihän tuo on sanottu.

Kiitoksin