Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Skalm-Kalmi-suku
tutustuin tässä ratokseni T. Kalmin komeaan teokseen Skalm - Kalm - Kalmi, Hansakaudelta 2000-luvulle (2009), koska minulla on etäinen linkki kyseiseen sukuun Punnusniemessä asuneen talollisen Matti Henttisen (1683-1766) toisen puolison Katriina Kalmin (k. 1758) kautta. Tässä yhteydessä ole syynäillyt suvun varhaispolvia, joiden dokumentaatio on varsin puutteellinen, mistä kiitos lähinnä niukalle lähdemateriaalille. Ottamatta mitään kantaa siihen, polveutuuko talonpoikainen Kalmi-suku vanhasta, Paraisilta lähteneestä ja sittemmin Viipurin ja Muolaan seuduilla vaikuttaneesta Skalmien rälssisuvusta (mahdollista tämä kaikkiaan toki on), kaipaisi ehkä juuri tuo sotien pahasti turmelema 1600- ja 1700-lukujen taite lisähuomiota suvun tutkimuksessa.
Varhaisin lähdemaininta talollissuvusta lienee tässä, vuoden 1723 väestöluettelossa, jossa mainitaan Matti Juhananpoika ilman sukunimeä. Hänet voidaan kyllä lastensa perusteella identifioida luotettavasti samaksi Matti Kalmiksi, joka komeilee Muolaan ensimmäisessä rippikirjassa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/vaestoluettelo_1723-1723_es2693/16.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/rippikirja_1736-1740_uk688-689/82.htm
Matille on sukukirjassa liitetty veljeksi Tuomas. Tämä yhdistäminen perustuu nähdäkseni siihen, että Tuomas sopisi iältään täydellisesti Matin veljeksi, ja siihen, että hänen elämäänsä liittyvät dokumentit (pojan syntymä ja miehen itsensä kuolema) liittävät hänet juuri Kopralan kylään. Tuomaalle ei tosin mainita patronyymiä koskaan, eikä häntä tavata vuoden 1723 luetteloissa, mutta kaipa hänet voidaan varsin uskottavasti liittää Matin veljeksi ja Juhanan pojaksi - Juhanan, jota ymmärtääkseni ei tunneta kuin Matin patronyymistä 1723. Kun varhaisin (säilynyt) rippikirja 1736 aloitetaan, asuu Matin perhe tiiviisti Kopralassa, mutta Tuomaan perhe on hajaantunut.
Kun talonpoikainen Kalmi-suku siis polveutuu näistä kahdesta miehestä, Matista ja Tuomaasta, jotka todennäköisesti olivat veljeksiä keskenään, nousee uusi ongelma, jota ei ole mielestäni ratkaistu tyydyttävästi: kaksi miestä, mutta kolme samannimistä tytärtarjokasta! Puhun nyt Katriina Kalmeista.
Se, että vanhalla Matti Kalmilla oli Katriina-tytär, käy hyvin ilmi rippikirjasta (Matin lapset jatkuvat yhtiömiehen alapuolella):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/rippikirja_1755-1765_uk689/90.htm
tässäkin on sukunimi luettu pieleen, mutta menköön nyt:
30.11.1757 Sackalila And. Mattss. Iho Pig. Cat. Matt.d. Cahu Coprala
Naapuriseurakuntaan, Valkjärven Jutikkalaan, naidaan emännäksi joku Katriina Kalmi. Hän oli naimisissa Olavi Pessin kanssa jo vuonna 1732:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/valkjarvi/rippikirja_1732-1749_uk784/47.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/valkjarvi/rippikirja_1750-1780_uk784-785/78.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/valkjarvi/rippikirja_1750-1780_uk784-785/177.htm
1732 heillä näkyy jo poika Tuomas, joka pääsee ripille 1744, eli olisi syntynyt ehkä hieman ennen vuotta 1730. Koska Katriina iältään sopii Tuomas Kalmin tyttäreksi ja koska hänellä sattuu lisäksi olemaan Tuomas-niminen poika (ei kuulune Pessien perintönimiin?), on hänet liitetty Tuomaan perheeseen. Harmi, ettei hänelläkään koskaan mainita patronyymiä eikä paria löydy Muolaan vihkikirjoista, vaikka jos morsian on ollut Muolaan tyttölöi, on häitä todennäköisesti tanssittu morsiamen kotiseurakunnassa.
Katriina kuolee Valkjärvellä, ja syntymäajaksi saadaan n. 1710, mikä voi pitää oikein hyvin kutinsa, jos vanhin eloonjäänyt lapsi on syntynyt ehkä 1727-1730.
27.8.1766 1.9.1766 Jutikala E:a Catth: Kalm 60
Mutta kuka on sitten tämä:
Muolaa:
29.10.1738 Punnusniemj Enckl. Mats Hentin Pig. Catharina Skahuij Ylikusa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/rippikirja_1736-1740_uk688-689/33.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/rippikirja_1755-1765_uk689/96.htm
22.2.1758 Punnus Matz Hentis h. Catarina 50
*17.11.1752 29.11.1752 Punnusn. Matts Hentin Cathar Calmi Catharina
Jos synnyttää vielä 1752, on syntymänsä ajoitettava viimeistäänkin vuosien 1705-1710 väliin ja kuoliniästä laskettu 1708 voisi olla hyvinkin oikea.
T. Kalmi yhdistää tämän Katriinan Matin ja Tuomaan siskoksi. Onko tämä kuitenkaan todennäköistä, siis että sisko olisi veljiään parikymmentä vuotta nuorempi ja syntynyt isästä, jota ei mainita missään lähteissä?
Jens
Kiitos kirjavinkistä ja pohdinnasta, joka tuli minulle sopivasti, pyytämättä ja yllätyksenä.
En ole kyllä näin pitkällä, siinäkin kohtaa missä olen, olen vähän tyhjän päällä. Kyläkirja kertoo että Bertill Höltän toinen puoliso Maria Hentin oli EHKÄ Matti Yrjänänpoika Henttisen ja Katarina Kalmin tytär. Itse en ole päässyt sen pidemmälle. Pidemmälle ehkä pääseekin vain jos löytyy joku toinen, varmempi, Maria.
Marjatta
oikaisuja:
Matti Kalmin isä Juhana Skalm tunnetaan lähteistä, hän komeilee esim. vuoden 1700 henkikirjoissa, mutta patronyyminä on Johansson! Ei siis voi olla Lars Andersson Skalmin poika. Mutta Anders Skalmilla oli myös Johan-poika, joka oli sotilas, mutta hän on ehkä liian vanha Johan Johanssonin isäksi. Pitänee konsultoida kirjan tekijää...
Jens
Erkki Kiuru
10.12.09, 00:16
Seuraan mielenkiinnolla tätä keskustelua ja selvittelyä. Olen Kalmin sukutaulussa http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%2081 numero 81 olevan Martti Kalmin s. 5.1.1762 jälkeläinen.
1700-luvun vaiheet ovat jääneet minulta tutkimatta ja nyt Tapani Kalmin esitys Kalmin sukukirjassa on alkanut kiinnostamaan.
Kirja on tilauksessa.
Erkki
hei,
aion nyt käydä läpi Muolaan henkikirjoja seuraten, missä vaiheessa Skalm-suku ylipäätänsä ilmestyy niihin.
Lienee kiistatonta, että koskapa henkikirjoissa esiintyy v. 1701 Juhana Juhananpoika Skalm, hän ei voi mitenkään olla esitetyn Lasse Antinpojan poika, vaan koko sukujohto täytyy arvioida uudestaan.
Aatelin verotuksellinen status eroaa merkittävästi talonpoikaissäädystä, joten on tutkimuksellisesti varsin vaivatonta erottaa nämä ryhmät toisistaan. Ilmoittelen asiasta lisää, kunhan henkikirjat ovat puhuneet.
Jens
Minäkin seuraan tätä keskustelua mielenkiinnolla.
Olin etsinyt tuota taulukkoa, jonka Erkki Kiuru näytti löytäneen. Valitettavasti en aikoinani laittanut sitä muistiin. Täytyy korjata virhe.
Matti Juhonpoika Skalmin tytär Anna (Annica)taulukon mukaan syntynyt 15.1.1728. Kirjan mukaan tämä oli Matin toisesta avioliitosta Gertrud Kimalaisen kanssa. Anna avioitui taasen Taperniemestä kotoisin olevan Matti Toikan kanssa ja sai lukuisia lapsia. Heidän 1760 syntynyt Matti on esivanhempiani.
Kirjassa on merkittitty Annan syntymäajaksi 15.1.1728 ja taas Hiskissä tuo 15.1.1728 kastepäiväksi. Toistaiseksi luottaisin tuohon kirjan tietoon. Täytyy tarkistaa kertauksen vuoksi kirkonkirjoista kumpi on oikea. Kirjassa on virhe Annan puolison nimessä, koska se merkitty Antiksi vaikka oikeampi nimi olisi Matti. Varmaankin kirjeenvaihdossa tekijän kanssa keskustelumme vaaristani Antti Toikasta ko. aikana on sekoittanut nimet.
Tiedot avioitumisesta taas eroavat Hiskissä rippikirjoissa. Hiskissä on mitä ilmeisemmin tulkinta virhe vuoden kohdalla ja vähän muutenkin.
Katselin lystikseni henkikirjoja SSHY:n sivuilta.
1703: Johan Johansson Skalm isännöi vaimoineen kolmen veromarkan rakuunataloa Kopralan kylässä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7443&pnum=13 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7443&pnum=13)
1697 henkikirjassa ei mainita Skalmin Skalmia. Se ei tietysti tarkoita, etteikö heitä voisi olla vaikkapa sukunimettöminä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9303&pnum=54
tuo koko oikeanpuoleinen sivu on vielä Kopralaa, eikä liene ollenkaan epätodennäköistä, etteikö maininta "rakuuna Johanin vaimosta" viittaisi mainittuun Skalmien perhekuntaan.
Tämä ansaitsee laajempaa tarkastelua...
Jens
En ollut huomannut tuota 1703 tietoa Juho Juhonpoika Skalmista, mutta hyvä, että se löytyi. Yritin monta vuotta etsiä tietoa siitä onko tuon Juhon isä Juho Antinpoika vai Lasse Antinpoika. Juho Antinpojasta en löytänyt mainintoja vuoden 1634 jälkeen. Lasse Antinpojan tietoja löytyy mm. Viipurin maalaiskunnan Tervajärveltä, jossa hänellä oli rälssitila ainakin vuonna 1657. Hänellä tiedettiin myös olevan perhettä. Päädyin tämän vuoksi siihen, että hän oli todennäköisesti Juhon isä. Sinänsä tämä muuttaa kirjan tietoja sen verran, että pariin kohtaan pitää vaihtaa etunimi. Kyseessä ovat kuitenkin veljekset, joten vanhempien tietojen osalta ei muutoksia tule. Sen sijaan jatkotutkimukset suuntautuvat nyt Juho Antinpojan tietojen etsimiseen. On varmasti paljon asiakirjoja, joita en ole vielä nähnyt ja niissä voi olla nyt puuttuvia tietoja.
1700-luvun alun Katariinojen (Hentin, Pessin,..) kohdalla on vastaavaa ongelmaa. Vahvoja todisteita heidän isistään ei ole, joten heidän paikkaansa Skalmin perheessä on syytä suhtautua äärimmäisen kriittisesti. Olen kyllä vakuuttunut siitä, että kaikki 1700-luvun alun Skalmit kuuluivat Juhana Skalmin ja Kaarina Sabelfanan jälkeläisiin.
Netissä olevat sukutaulut päivitän lähiaikana uuden tiedon mukaisiksi. Kirjan osalta laitan Kalmin sukuseuran kotisivulle virhelistan, josta näkyvät löytyneet virheet ja oikeat tiedot. Sinänsä harmillista, että painetuissa kirjoissa on virheitä, mutta lievänä selityksenä on vapaa-aikana harrastuspohjalta tehty työ.
Tapani Kalmi
Sen verran tarkennusta edelliseen, että tarkoitin Kannaksella asuneita Skalmeja. Varsinais-Suomessa ja Hämeessä asui 1700-luvulla Skalm- suvun muiden haarojen jäseniä.
Tapani
Terve kaikki "Skalm" tutkijat.
Mulla on Margareta Skalm, s. 1567 Viipurissa-Pulli. Meni naimisiin 1601 Vihdissä Lindved Hästesko af Fulkila'n kanssa.
Onkohan Margareta samaa sukua ?
terveisin Kaj L.
Margareta Skalm on todennäköisesti Juhana Skalmin ja Kaarina Sabelfanan tytär, joka oli naimisissa Lindved Hästeskon kanssa. Minua kiinnostavat erityisesti nuo ajat. Mistä löytyy varma tieto Margaretan syntymäajasta ja mistä löytyy vihkimistieto.
Tuo Lindved Hästesko af Fulkila hieman ihmetytti, sillä Margareta Skalmin puoliso käytti nimeä Lindved Hästesko af Målagård. Selitys on varmaan se, että Muolaankartanon läänitys tuli hänelle vasta noin 1610, joten vielä 1601 hän käytti eri paikkanimeä.
Terveisin
Tapani
Kiitos kirjavinkistä ja pohdinnasta, joka tuli minulle sopivasti, pyytämättä ja yllätyksenä.
En ole kyllä näin pitkällä, siinäkin kohtaa missä olen, olen vähän tyhjän päällä. Kyläkirja kertoo että Bertill Höltän toinen puoliso Maria Hentin oli EHKÄ Matti Yrjänänpoika Henttisen ja Katarina Kalmin tytär. Itse en ole päässyt sen pidemmälle. Pidemmälle ehkä pääseekin vain jos löytyy joku toinen, varmempi, Maria.
Marjatta
Hei Marjatta!
Olen äidinpuoleisen isoisän kautta Bertilin ja Maria Hentinin jälkeläisiä. Olisi kiva tietää, josko Marian sukutausta on selvinnyt. Kiinnostaisi myös tietää, olisiko kenelläkään tietoa Hölttien vaiheista ennen Karjalaan muuttoa, tai siitä, milloin ja mistä ovat sinne muuttaneet. Perimätieto kertoo, että olisivat tulleet aikoinaan Saksasta. Olivatko Höltät mahdollisesti alkuaan Höltöjä, Höltzejä, Höltejä..?
Hei Marjatta!
Kiinnostaisi myös tietää, olisiko kenelläkään tietoa Hölttien vaiheista ennen Karjalaan muuttoa, tai siitä, milloin ja mistä ovat sinne muuttaneet. Perimätieto kertoo, että olisivat tulleet aikoinaan Saksasta. Olivatko Höltät mahdollisesti alkuaan Höltöjä, Höltzejä, Höltejä..?
Muolaassa taitaa olla ensimmäinen Hölttä-maininta vuoden 1728 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13464340. Luulen, että Jöran oli seppä kuten poikansa Bertilkin, jolla ei ollut omaa tilaa, mutta joka kuitenkin oli perukirjasta päätellen varsin varakas. Väestöluettelossa on Saustolassa ?Hölös öde, joka saattaa olla Höltän (ellei Hollon). http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/vaestoluettelo_1723-1723_es2693/42.htm
Saustolassa oli seppiä, ehkä siellä ei ollut kaikille töitä, joten Jöran lähti Punnusniemeen paremmalle paikalle. Jöran ja hänen puolisonsa Brigit löytyvät myös lasten kummeina 1730-lla, joten he ovat vakiinnuttaneet asemansa, vaikka kai olivat savakoita.
Muista pitäjistä Hölttää löytyy jo paljon aikaisemmin. Mäntyharjun Höltän kylä lienee ollut olemassa 1500-luvun alkupuolella. Satakunnan historiakirjassa on maininta, että 1560 Karkun Kiuralassa isäntä Lasse Hölttää sakotettiin, koska hän muiden kanssa vastusti sarkajakoa. Lasse on luultavasti muuttanut idästäpäin kuten jotkut muutkin niinä aikoina.
Marjatta
Me tiedämme talonpoikaisen Skalm-suvun alkuperästä kuitenkin varsin vähän. Johan Johansson Skalm oli talollinen Muolaan Kopralassa henkikirjoissa 1701-1708. Henkikirjoissa 1697-1700 mainitaan vain vaimonsa, koska mies oli rakuuna ja siten vapaa henkirahasta. Tiedämme, että hän ratsasti Nils Grotenfeltin komppaniassa Karjalan rakuunaeskvadroonassa, joka oli muodostettu 1686. Olen yrittänyt metsästää komppanian miehistöluetteloja siinä kuitenkaan onnistumatta.
Tapaamme Johan Johansson Skalmin muuten Muolaan käräjillä 1699:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704441
Tuolloin todetaan, että hän oli 1697 ottanut suorittaakseen veroa vastaan ratsupalveluksen Tahvana Sipinpojan tilan edestä Kopralan kylässä. Henkikirjoista häntä ei voida identifioida aikaisemmin ainakaan Kopralasta (en ole kahlannut koko henkikirjaa läpi).
On terveellistä pitää mielessä, että emme tosiasiallisesti tiedä, miten Johan Johansson liittyy aateliseen Skalm-sukuun -vai liittyykö mitenkään. Rakuunat ja ratsumiehet ovat siitä kiusallisia, että heillä esiintyy erilaisia 'sotilasnimiä' jo varsin varhain toisin kuin jalkamiehillä. Sääty-yhteiskunnassa ajatus siitä, että aatelismies - vaikkakin vain maalaisrälssiä mutta kuitenkin introdusoitu aatelismies - jotenkin muuttuisi tavalliseksi verotalonpojaksi (nostamatta siitä julmettua meteliä) vaikuttaa jotenkin epätodelliselta.
Juuri Skalmien tapauksessa tämä olisi sikäli mahdollista, että tiedetään jo Kavantsaaren Johan Andersson Skalmin - joka kiistatta kuului vanhaan rälssisukuun - joutuneen esittämään kirjalliset todisteet aateluutensa puolesta. Mikäli Johan Johansson olisi tosiaan ollut vaikkapa juuri Johan Anderssonin poika, olisi yhtä kaikki hyvin vaikea selittää, että hän tuosta vain luopua säätynsä erioikeuksista, joista kouriintuntuvin liittyi verovapauteen. Ei sellaisesta luovuta vaikka valtiopäiville ei olisikaan intoa lähteä. On siis pidettävä avoimena vaihtoehtoa - ehkäpä erittäin todennäköistäkin vaihtoehtoa - ettei rakuuna Johanilla ole mitään sukusiteitä samannimiseen rälssisukuun. (Ja että sittemmin Kuninkaallisella asetuksella nimenomaisesti kielletään sotilashenkilöitä omaksumasta aatelisnimiä käyttöönsä osoittaa, että tällaista tapahtui ja se saattoi olla siemen sekaannuksille).
Jens
Bodniemi37
13.05.14, 16:22
Tiedämme, että hän ratsasti Nils Grotenfeltin komppaniassa Karjalan rakuunaeskvadroonassa, joka oli muodostettu 1686. Olen yrittänyt metsästää komppanian miehistöluetteloja siinä kuitenkaan onnistumatta.
Jens
Luumäkeläinen esi-isäni palveli samoihin aikoihin rakuunana Elias von Nandelstadhin komppaniassa (lähteenä maakirja). Sotilasmaakirjan mukaan Elias von Nandelstadhin komppania kuului everstiluutnantti Nils Grotenfeltin rakuunaeskadroonan alaisuuteen, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10546625.
Miehistörullia olen itsekin etsinyt tuloksetta. Suomen maarakuunarykmentin (Finska lantdragonregementet), jolla näyttää olleen useita vaihtoehtoisia nimiä (painike Om arkivet), osalta on SVARista suorittamani haun perusteella (http://sok.riksarkivet.se/amnesomrade?postid=Arkis+9d2235ed-7bec-4bb7-9efb-7cbde3d73a5f&infosida=amnesomrade-militaria&flik=1&vol=n&s=TARKIS08_Balder) tallella sekalaisia asiakirjoja (diverse handlingar) vuosilta 1691-1723. Infon mukaan saan Bevaka-painiketta klikkaamalla sähköpostitse tiedon aineiston digitoinnin tullessa ajankohtaiseksi. Saattaa ottaa aikansa...
Terveisin,
Minua painaa tässä lähinnä se pelko, että kun N. Karl Grotenfelt käsittelee Grotenfeltin rakuunoita l. Karjalan rakuunaskvadroonaa l. Suomen rakuunoita (1686-1709) perusteoksessaan Anteckningar om indelta dragoner i Östra Finland 1644-1721, SSLSF 279, H:fors 1940 ss. 66-92), hän viittaa toistuvasti ylimalkaisesti Joroisten Järvikylän kartanon arkistoon eli Grotenfeltien sukuarkistoon. Ainakin kyseessä on eversti Nils Grotenfeltin kirjeenvaihto, mutta en voi välttyä vaikutelmalta, että arkistossa olisi ollut laajemmaltikin asiakirjoja Grotenfeltien peruina. Jotain miehistöluetteloja N.K.G:lla on ollut edessään, kun hän on kuitenkin referoinut huolellisesti esikunnan kokoonpanot katselmus katselmukselta mainiten miehistöstä vain pääluvun.
Mutta mitä on sittemmin käynyt Järvikylän kartanon arkistolle? Onko se hajaantunut ajan kanssa ja lakannut käytännössä olemasta olemassa, onko se tuhoutunut, onko se edelleen kartanon hallussa vai deponoitu johonkin keskusarkistoon (mihin? millä nimellä?).
Luulen kyllä, että tuo SVARin kautta näyttämäsi asiakirjanippu todennäköisimmin tuottaa positiivisen tuloksen!
Jens
Aikaisemmin keskusteltu Catharina Skalmi avioitui siis 1738 Punnusniemeen. Morsiamen sukunimi on HisKi-haussa turmeltunut mutta alkuperäisessä aivan selkeä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6780122
Morsiamen sanotaan olleen piika Yläkuusaasta, mutta en ole löytänyt häntä rippikirjasta.
Mutta mikä sukunimi teidän mielestänne löytyy tämän sivun kahdella alimmaisella henkilöllä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6766476
Bodniemi37
13.05.14, 17:49
Mutta mitä on sittemmin käynyt Järvikylän kartanon arkistolle? Onko se hajaantunut ajan kanssa ja lakannut käytännössä olemasta olemassa, onko se tuhoutunut, onko se edelleen kartanon hallussa vai deponoitu johonkin keskusarkistoon (mihin? millä nimellä?).
Muutamien Grotenfelt-suvun jäsenten yksityisarkistojen sijoituspaikat löytyvät valtakunnallisesta yksityisarkistorekisteristä, http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/yarek.mac/input. Laitoin hakusanaksi Groten. Gustaf G:n arkiston aineisto vaikuttaa lupaavimmalta: "Sukulaisille kuulunutta aineistoa".
Terveisin.
Muolaassa taitaa olla ensimmäinen Hölttä-maininta vuoden 1728 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13464340. Luulen, että Jöran oli seppä kuten poikansa Bertilkin, jolla ei ollut omaa tilaa, mutta joka kuitenkin oli perukirjasta päätellen varsin varakas. Väestöluettelossa on Saustolassa ?Hölös öde, joka saattaa olla Höltän (ellei Hollon). http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/vaestoluettelo_1723-1723_es2693/42.htm
Saustolassa oli seppiä, ehkä siellä ei ollut kaikille töitä, joten Jöran lähti Punnusniemeen paremmalle paikalle. Jöran ja hänen puolisonsa Brigit löytyvät myös lasten kummeina 1730-lla, joten he ovat vakiinnuttaneet asemansa, vaikka kai olivat savakoita.
Muista pitäjistä Hölttää löytyy jo paljon aikaisemmin. Mäntyharjun Höltän kylä lienee ollut olemassa 1500-luvun alkupuolella. Satakunnan historiakirjassa on maininta, että 1560 Karkun Kiuralassa isäntä Lasse Hölttää sakotettiin, koska hän muiden kanssa vastusti sarkajakoa. Lasse on luultavasti muuttanut idästäpäin kuten jotkut muutkin niinä aikoina.
MarjattaKiitos vastauksesta. Siinä tulikin paljon (minulle) uutta tietoa. Kyselin hieman siitä "saksalaisesta alkuperästä", mutta se on ollut sukututkimuksen tekijän (jolta tutkimus tilattiin) mielipide tai arvio, että olisivat tulleet aikoinaan Saksasta.
Äitini mukaan Wilhelm olisi ollut alkuaan Höltö, ja nimi muuttui Höltäksi. Itse en ole nähnyt sukututkimusta ja olen ollut vain muiden puheiden varassa toistaiseksi. On kuitenkin mielenkiintoista, että Hölttiä löytyy 1500-luvulta muualta Suomesta.
Ps. Anteeksi tietämättömyyteni, mutta mitä ovat savakot?
Skalm i Finland nr 144
http://www.adelsvapen.com/wiki/images/b/b1/0144.jpg
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Skalm_i_Finland_nr_144
Lindved Claesson den yngre (son av Claes Lindvedsson, Tab. 1), till Målagård i Mola socken i Finland. I ungdomen anställd hos ståthållaren på Nyslott, Arvid Henriksson Tawast. Löjtnant under Göran Henriksson Horns fana 1600. Ryttmästare 1602 för karelska knapefanan, bestående av s. k. fribönder, vilka genom k. mandat av 1606 fingo sin rätt att utgöra adlig rusttjänst befästad. Adlad 1602-07-12 tillika med brodern Mårten. Erhöll Måla kungsgård m. m. i förläning 1606-06-30. Drog med sin fana till Livland i febr. 1608. Levde ännu 1615-07-03, men stupade kort därefter vid belägringen av Pskov och begraven s. å. 3/12 i Viborg. Gift med Margareta Skalm, som 1615-10-13 såsom änka fick årliga räntan av några byar i Bjärnå socken i underhåll och levde ännu 1619, dotter av Johan Hansson Skalm (i Finland, nr 144) och Carin Andersdotter (Sabelfana, Anders Nilsson Sabels eller Sabelfanas släkt, som ej blev introducerad).
http://www.adelsvapen.com/genealogi/H%C3%A4stesko_af_M%C3%A5lag%C3%A5rd_nr_187
Onhan näitä kaikenkarvaisia Kalmeja Muolaassa asustellut. Kuusaan kylästä löytyy vielä allekirjoittaneelle täysin vieras Elisab. Kalm. Mikäli ikämerkintä 70 on osapuilleen kohdillaan, rouva olisi syntynyt n. 1685 eli kuuluisi Mats Johanssonin sukupolveen. Kalmien varhaisvaiheet ovat sen verran hämärät, että en yllättyisi, jos näitä Kalmeja vielä jostain siunaantuisi enemmänkin
www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3708&pnum=71
Kyselin hieman siitä "saksalaisesta alkuperästä", mutta se on ollut sukututkimuksen tekijän (jolta tutkimus tilattiin) mielipide tai arvio, että olisivat tulleet aikoinaan Saksasta.
Äitini mukaan Wilhelm olisi ollut alkuaan Höltö, ja nimi muuttui Höltäksi. Itse en ole nähnyt sukututkimusta ja olen ollut vain muiden puheiden varassa toistaiseksi. On kuitenkin mielenkiintoista, että Hölttiä löytyy 1500-luvulta muualta Suomesta.
Ps. Anteeksi tietämättömyyteni, mutta mitä ovat savakot?
Menee vähän ketjun aiheesta sivuun, mutta vastaan kysymykseen. Savakot olivat Etelä-Savosta muuttaneita, ja muualta tulleina heidän piti nähdä vaivaa, että pääsivät yhteisöön sisälle. Vaikuttaa siltä, että Höltät olivat muuttaneet Mäntyharjulta Kivennavalle, josta tämä haara muutti Muolaaseen. Näin olkoon näkemys, kunnes mahdollisesti toisin todistetaan. Nimi lienee aina ollut Hölttä, mutta papit ja henkikirjoittajat kirjasivat sitä eri tavoin.
Marjatta
Vaarinkukka
09.01.15, 14:54
Teen sukutukimusta mieheni suvusta ja omastani ja nyt löysin ukko-kullallekin esi-isiä
5 Iso-isän Matz Skalm Syntynyt 1688 Kuollut 1768 (80)
Hänen sukunsa on lähtöisin Muolaasta .
Olisi mukavaa saada vähän lisätietoja suvusta, ja niiden vanhemmista vaiheista.
Ihan mukavasti löytyy jo täältäkin.
Matin isä oli ratsumiehes Juhana Juhananpoika Skalm, jolla ei voida osoittaa olleen mitään yhteyttä vanhaan samannimiseen rälssisukuun (eikä tätä voida pitää millään tavoin järjellisenä lähtöolettamuksena sääty-yhteiskunnan mekanismit huomioon ottaen). Sukunimi Skalm ("aisa") on todennäköisimmin vain ja ainoastaan ratsumiesnimi. Ei siis maksa vaivaa keräillä talonisäntä-Matille "hienoa" rälssijuuristoa.
Jens
Vaarinkukka
10.01.15, 18:15
Voi en minä kerää "aatelistoa" tai rälssi juuristoa :D kerään vain yksinkertaisesti tietoa suvusta ja täällä oli sama nimi. Olen mielelläni ihan "tavis" :D:
Vaarinkukka
11.01.15, 15:00
Nyt löysin Skalmin omistakin esivanhemmistani, 9 Isoäitini
Margareta Skalm s. 1576 k.1619
Olisihan näistä kiva tietää vaikka ei aatelisia olisikaan :) etenkin sellainen että monellako menee suvut niin että esim: aviopuolisoin kanssa löytyy jokin kaukainen yhteinen esivanhempi.
Viitsisikö joku kirjan omistaja katsoa, löytyykö suvusta tälläinen henkilö, johon pysähtyi erään sukulaiseni juurien tutkimus ?
Isä Sigfrid Kalmi. Taulu 9647. Äiti Piata ? Mikontytär ?.
Sofia Sipintytär Kalmi. Syntynyt 1787. Vihittäessä 1809 Papulan Häyryssä. –Puoliso 06.06.1809 Viipurin msrk Fredrik Yrjönpoika Lankolainen. Taulu 9624.
Lapset
Fredrik Fredrikinpoika Lankolainen.
Diplomat_77
28.02.15, 18:41
Hei,
esiäitini on yksi noista aiemmin mainituista Carin Kalmeista, Olaus Pessisen vaimo. Pessisen suku ei ole tutkinut tätä haaraa.
Olen Kalmin sukututkimuslähteiden mukaan liittänyt tämän Carinin (k. 1766) Thomas Johansson Kalmin tyttäreksi.
Ja sitten DNA:sta sukututkimuksen tukena:
Jensille tiedoksi, että en ihan noin hätäisesti lähtisi kuitenkaan pudottamaan pois Skalmien rälssisukuyhteyttä tutkitamatta mitä FamilyTreeDNAsta jo nyt suorasta Kalmilinjasta löytyy. Itselläni on lisäksi FamilyFinder-osuma, jossa jaettuCM serkun kanssa tukee yhteistä Carin Kalmi -sukulaisuutta.
Nämä tiedothan ovat luonnollisesti julkisia vain FTDNA-näytteen antajille ja jäsenille, ja sikäli kuin sukulaisuusyhteys on olemassa.
T. Atte
Kannattaa lukea Jensin viesti vielä ajatuksella. Sama sukunimi ei tarkoita välttämättä sukulaisuutta, eteenkään tässä tapauksessa. Ratsumies ja rälssimies ovat tosiaan täysin eri asia
DNA -testaus ei myöskään tässä tapauksessa ole ratkaiseva tekijä, jotta kyseistä sukujohtoa voisi pitää totena.
Juha
Diplomat_77
28.02.15, 19:33
DNA -testaus ei myöskään tässä tapauksessa ole ratkaiseva tekijä, jotta kyseistä sukujohtoa voisi pitää totena.
Hei,
voitko perustella tarkemmin miksi ei tässä tapauksessa?
t. Atte
Diplomat_77
30.08.15, 10:17
Hei,
ohessa Kalmin isälinjan selvitystä alla, mikä kiinnostanee kaikkia Kalmi-tutkijoita.
http://koti.mbnet.fi/tkalmi/kalmi/lehti/Sukulehti44K15.pdf
T. Atte
Virolainen
10.02.16, 20:37
Hei kaikille! Olen tässä syksyn aikana tehnyt sukututkimusta ja löysin oman mummoni Ida Taposen kautta yhteyden Kalmin sukuun. Skalmin sukututkimuksen Taulusta 103 löytyy mummoni äiti Beata Taponen, jota seuraamalla pääsen aina tauluun nro 1 saakka. Enpä uskonut mihin asti tutkimuksessa pääsen kun tämän syksyllä aloitin. Koukuttavaa puuhaa..
Virolainen
10.02.16, 21:15
Avaan hieman sukuani jotta olisi selvempää. Eli sukuni isän puolelta on kotoisin Heinjoelta Isäni äiti oli Ida Taponen s 30.8 1902 jonka äiti taas Beata Taponen s 7.6. 1879 jonka äiti taas oli Maria Kalmi s 23.12.1856 jonka isä olI Matts Andersson Kalmi 21.9.1825 jne. Olisi kiva kuulla löytyykö täältä sukulaisyhteyksiä.
Petri Virolainen
Vaarinkukka
11.02.16, 17:19
Maria löytyy mieheni sukupuusta, mies kuuluu Kakin sukuun Muolaasta.
Maria Kalmi is your husband's third cousin, ja hänen miehensä näyttää olevan Matss Taponen, ja Marian Isäkin tietty :) tällaisin tiedoin.
1825 Mats Kalmi
s.Koprala, Heinjoki
Kuollut
Heinäkuu 21. 1858 (33)
Koprala, Heinjoki
Lähisukulaiset:
Vanhemmat: Anders antti Kalmi ja Walborg Kalmi
Puolisot: Beatha Kalm
Lapset: Anders Kalmi; Helena Kalmi; Staffan Kalmi ja Maria Kalmi
Sisarukset: Wilhelm Kalmi; Anna Kakki; Stephan Kalmi ja Catharina Kalmi
Vaarinkukka
11.02.16, 19:06
Minua kiinnostaa oman sukupuuni kohdalla ovatko samaa sukua Kalmi / Kalm / Skalm´ omissa esi-isissäni on paljon Skalm´nimellä olevia.
Pirjo Takala
20.06.17, 09:05
Seuraan myös mielenkiinnolla tätä keskustelua. Minun esivanhempani ovat Anna Kalmi 1758-1820 ja puoliso Abel Tolvanen 1730-1802, löytyvät täältä mainuttuna http://tkalmi.mbnet.fi/kalmi/kalmituo.htm
Äitini suku on Tolvasia Terijoelta.
Onko tietoa mistä tämä Tuomas Skalm on Kopralaan tullut, onko yhteyksiä Viipuriin?
Annan isä oli Yrjö (Georg) Skalm.
Finns det någon förbindelse på 1500- eller 1600-talen mellan släkterna Kalm och Skalm ?
Är några flera barn till Nils Tomasson Skalm än Christer kända ?
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.