Yxkull/Üksküla -keskustelua

[Movitz]

... oli ennen luettavissa verkossa mutta nyt en tahdo löytää millään. Tietääkö kukaan, minne hän on muuttanut? Suomessa ja liepeille vaikuttaneita Yxkulleja tarkastelisin.

ihmettellöö,

Jens

[Seppo Niinioja]

... oli ennen luettavissa verkossa mutta nyt en tahdo löytää millään. Tietääkö kukaan, minne hän on muuttanut? Suomessa ja liepeille vaikuttaneita Yxkulleja tarkastelisin.

ihmettellöö,

Jens

Laitan äkkiä tämän linkin: http://www.familienforschung-peters.de/archives/575 . Toivottavasti toimii.

T. Seppo N.

[Movitz]

johan toimii! kiitos!


Jens

[Movitz]

olen itse asiassa yritellyt selvitellä, mitä nämä 1600-luvulla Karjalaan (Sakkola, Pyhäjärvi-suunnalla) tulleet Yxkull-Gyllenbandtit ovat miehiään, mutta eipä oikein onnista...

[M.Sjostrom]

eikö tämän ketjun voisi muuttaa nimeksi Yxkull ?

------------------------------

noista Üksküla-suvun jäsenistä jotka omaksuivat pompösiteetin 'Gyllenband' sukunimeensä juuri joskus 1600-luvun mittaan (aiempaa näyttöä Gyllenband-nimiosasta ei näytä olevan, ei vielä edes 1600-luvun alkuvaiheilta eikä sitä aiemmin)
ja joista jotkut saivat kolmikymmenvuotisen sodan käynnistämän läänitysaallon aikana noita maita (kuten Pyhäjärven, Pusujärven...)
avain on että minusta näyttää että he olivat Paadreman perijättären Sofia Ükskülan lapsia tämän Üksküla-sukuisen toisen aviomiehen, Reinon, kanssa.
Sen Ukskula-suvun josta Sofia polveutui, genealogista yhteyttä Reinon Ukskula-juureen ei ole voitu osoittaa. Suvut polveutuvat myöhäiskeskiajan 'hämärästä' jo erillisinä ja niillä voi hyvin olla yhteinen juuri - joskaan ei pidä ryhtyä vannomaan että sellainen yhteinen juuri välttämättä olisi puhtaasti mieslinjainen.
Ükskülat myöhäiskeskiajan Eestissä ovat oletettavasti ristiretkikautisten Ikskilen (Ykskylän) linnanherrojen jälkeläisiä: tuo alunperin liiviläinen linna ja kaupungintapainen, on Latviassa ja sittemmin lähinnä lättiläisten asumaa aluetta. Saksalaiset ristiretkeilijät alistivat sen ristiretkiensä myötä ja asettivat sinne oletettavasti saksalaisperäisiä linnanherroja. 'von Üexkull'
Jokin tai jotkin haarat polveutuen tuollaisista linnanherroista, löysivät tiensä -yhä historian hämärissä- tanskalaishallinnossa olleen Eestin puolelle. Tiedetyt Üksküla-suvut polveutuvat nähtävästi vain sellaisista jotka jo olivat Eestin puolella, ei näytä olevan sukuhaaraa joka olisi koko ajan pysytellyt Latvian-Liivin alueella.

Toisen miehensä Reinon kanssa Sofia sai ison lapsilauman.
http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00495350&tree=LEO

heidän pojistaan eräs, Otto (k 1653), näyttää olleen se joka sai Pyhäjärven läänityksekseen, ja kuningatar Kristiinalta vuonna 1648 vapaaherran arvon koko perheelleen.
Tämän Oton suomalaismaiden saamisen kanssa yhteydessä lienee se että hän avioitui (1624) Helena tai Elina Kaarlentytär Hornin (1581-1656) kanssa, joka oli sen sukupolvisten Horn-sotamarsalkkojen sisar, Kankaisten Hornien sukuhaarasta.
http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00509125&tree=LEO
Otto Üksküla sinänsä vaikutti lähinnä Eestissä, ollen siellä Eestinmaan maaneuvos ja Liivinmaan sotaneuvos.
Kun hän kuoli lapsettomana, ne hänen veljenpoikansa jotka jatkoivat 'Gyllenband'-vapaaherrasukua, eivät nähtävästi perineet karjalaisalueita ainakaan Pyhäjärveä.

Tämän pitkäikäisen Oton veljistä esimerkiksi Konrad Üksküla (joka ei elänyt tarpeeksi pitkään saadakseen tunnustuksen vapaaherraksi) näyttää saaneen läänityksen Pusujärveltä.
http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00534440&tree=LEO
Hän oli onnistunut (skandaalinkäryisesti) avioitumaan Oxenstierna-sukuisen ylhäisaatelisen naisen kanssa, ja hänen tyttärensä Beata vei suomalais-ruotsalaista kiinteistöperintöä eteenpäin. Tyttären mies oli Eerik Gyllenstierna, joka vaikutti Karjalassa maaherranakin.

Sisaruslauman vanhemmista Reino oli nähtävästi oman perheensä nuorempia poikia, ja hänen vaimonsa Sofia toisaalta näyttää olleen suurperijätär. Suurin osa eestiläisestä omaisuudesta lienee ollut peräisin Sofian puolelta.
Joka tapauksessa, tämän sisarusparven juuret -niin laajalti kuin niitä tunnetaan- ovat kauttaaltaan Eestistä, eipä juuri muualta.
http://genealogics.org/pedigree.php?personID=I00534440&tree=LEO&parentset=0&display=standard&generations=6

[Knaapi]

Tässä hiukan uudempia (30-luvulta...) lähteitä, von Tauben kolme perusteellista Uxkull-kirjaa jälkeläistauluineen, sekä yksi 1200-luvun saksalais-slaavilaisia suhteita käsittelevä. Kaikki löytyvät Suomen kirjastoista.


- von Taube, Michael: "Die von Uxkull. Genealogische Geschichte des uradeligen Geschlechts der Herren, Freiherren und Grafen vun Uxkull 1229-1929." I Teil. Berlin 1930, xxiv+139.
- von Taube, Michael: "Die von Uxkull. Genealogische Geschichte der Gesamtfamilie von Uxkull (Stammhaus Schloss Fickel) 1229-1936." II Teil. iv+274. Tallinna 1936.
- von Taube, Michael: "Die von Uxkull. Genealogische Geschichte der Gesamtfamilie von Uxkull (Stammhaus Schloss Fickel) 1229-1954." III Teil. München 1955
- von Taube, Michael: "Russische und Litauische Fürsten an der Düna zur Zeit der deutschen Eroberung Livlands (XII. und XIII. Jahrhundert)." - Jahrbücher für Kultur und Geschichte der Slaven. Zeitschrift des Osteuropa-Instituts Breslau, N. F. Band XI, 1935. - Reprint: Johnson Reprint Corporation.


Eesti on suomeksi Viro.


Terv. Kari K.

[Knaapi]

PS. Siis tuossa neljännessä kirjassa käsitellään liettualais-slaavilaisia suhteita, mutta myös Tiesenhausen- ja Üxkull-suvun yhteyksiä niihin.

Kari K.

[Movitz]

kiitoksia hyvistä kirjallisuusvinkeistä. Olen tässä lystikseni uppoutunut noihin Yxkulleihin, vaikkeivat varsinaisesti sukuuni kuulukaan.

Jens