Tontin osto 1680-luvun kaupungissa

[kkylakos]

Hei,

mitä rajoituksia oli tonttien ostolle 1600-luvun lopun kaupungissa? Kuvittelisin, ettei tämä ollut sallittua esim. satunnaiselle talonpojalle eikä oppipojalle, joka ei saanut muutenkaan tehdä mitään ilman lupaa. Mutta saiko porvari toisesta kaupungista ostaa tontin?

[Helena V.]

Hei Kaisa,

Näin aivan periaatteellisella tasolla ajattelisin, että ainakin teoriassa monen moinen oli mahdollista - ja käytännössäkin, kunhan varallisuutta ja hyvät suositukset löytyivät.

Asia käsiteltiin varmasti ensin kaupungin raadissa, koska pormestari ja raati olivat myös oikeusviranomaisia. Oikeuspöytäkirjoissa usein ilmoitetaan taloja myytäväksi (x:ttä kertaa). Maaviskaali taas valvoi valtion etua. Kruunun taholta oli erilaisia rajoituksia ja säännöksiä, joilla ohjailtiin kaupan suuntauksia yms. ja jotka usein määrittelivät kaupungin väkilukua ja myös minkälaista väkeä sinne haluttiin (tai ei haluttu). Maaherra oli paikallisesti kuninkaan äänitorvena. Kaupungit ja niiden tavoitteet olivat erilaisia.

Kuten tunnettua raadin päätöksistä sitten valiteltiin lääninoikeudelle (jos sellainen alueella oli), maaherralle ja vaikka kuninkaalle asti vaikka minkälaisissa asioissa.

t. Helena V.

[kkylakos]

Hei,

ostosta on erittäin lyhyt maininta oikeuspöytäkirjassa, eikä esi-isälläni ole siinä mitään titteliä. (Myöhemmin porvari Helsingissä.) Häntä ei löydy (tai minä en ainakaan löydä) saman vuoden henkikirjasta Helsingistä ja olisi kiva rajata hakuprosessi esim. muihin kaupunkeihin vs. kaikkiin Ruotsin valtakunnan pitäjiin.

[Helena V.]

Hei Kaisa,

Jos kertoisit ko. Helsingin porvarin nimen, jollain voisi olla lisätietoja.

Tuskin kaikenkattavaa (ja varsinkaan mahdottomat poissulkevaa) listaa talonostojen edellytyksistä Helsingissä 1680-luvulla on mahdollista valmiina saada. Veikkaan vahvasti tuota ed. viestini yleistystä toteutetun sielläkin silloin... eli hyvät suositukset ja paksu lompsa, mikä ei rajaa ketään sopivan suotuisissa olosuhteissa pois.

t. Helena V.

[Ingeborg Palmén]

Yritin katsoa nopeasti oikeushistorian lyhyen (lyhimmän) oppimäärän vanhasta kirjasesta.(Hemmer, ) löytyykö jotain tästä, mutta mitään mainintaa siitä, kuka olisi kelvollinen ostajaksi en löytänyt.
Raadin pöytäkirjoissa kuuluttamiset tontin myymisestä 1. 2. ja 3. kerta olettaisin liittyvän silloiseen lainhuudatusmenetelmään. Kauppaa ei saanut vahvistaa ennenkun tontti oli tietyin aikavälein tarjottu siihen lunastusoikeutta omaaville. Näin sekä maalla että kaupungissa. Tämä kuulutusmenettely oli meillä voimassa vielä viime vuosisadan alussa maalla.
Kannattaa vielä panna merkille, että tontilla/kiinteistöllä olevat rakennukset olivat ennen 1734 irtaimistoa, vaikka olivatkin tontinomistajan omistuksessa.
terveisin
Ingeborg