Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Varhainen suomalainen etunimi
Harvemmin osuu kasteluettelossa kohdalle supisuomalainen etunimi aikana jolloin nimet kirjattiin ruotsiksi.
Perttelin (myöh. Kuusjoen) Pappilan kylän Lautkosken isäntäparille syntyi 25.11.1855 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pertteli/syntyneet_1849-1867_jk1063/61.htm) poikalapsi nimeltä Yrjä Evert, joka kuoli 31.5.1857 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pertteli/kuolleet_1856-1883_jk1063/7.htm).
Yrjä Evert oli äii:ni kolmas serkku, jonka sisaruksista Erika Carolina, Johan Gustaf, Josef Joakim ja Maria Lena elivät ainakin avioon asti.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
:) Jaska
eeva häkkinen
06.12.09, 19:00
Niinhän se oli, että ruotsiksi tai latinaksi nimet yleensä merkittiin kirkonkirjoissa, kunnes papit saivat komennuksen käyttää kansan kieltä. Sensijaan vanhemmissa lähteissä, etenkin 1500-luvulla, ovat suomalaiset nimet aika tavanomaisia, kuten Matti, Laur tai Lassi, Pavo (ruotsalaiset kirjurit eivät osanneet kirjoittaa kaksoisvokaalia, vaikka muuten pyrkivät käyttämään nimen alkumuotoa) ja muinaissuomalainen nimi, jonka variaatioitakaan en ole tavannut kirkonkirjoista: Seppo
Seppo Niinioja
06.12.09, 19:45
Niinhän se oli, että ruotsiksi tai latinaksi nimet yleensä merkittiin kirkonkirjoissa, kunnes papit saivat komennuksen käyttää kansan kieltä. Sensijaan vanhemmissa lähteissä, etenkin 1500-luvulla, ovat suomalaiset nimet aika tavanomaisia, kuten Matti, Laur tai Lassi, Pavo (ruotsalaiset kirjurit eivät osanneet kirjoittaa kaksoisvokaalia, vaikka muuten pyrkivät käyttämään nimen alkumuotoa) ja muinaissuomalainen nimi, jonka variaatioitakaan en ole tavannut kirkonkirjoista: Seppo
Aika muinaissuomalainen alan jo olla itsekin:). Jos sinulla sattuu olemaan jokin Sepon vanha esiintymä muistissa, ottaisin mielelläni vastaan. Nimen Elina olen tavannut tässä muodossa n. 1860 jossakin. Vaimon puolella ruotsinkieliseen perheeseen annettiin mm. nimet Helmi 1867, Lempi 1871 ja Wäinö 1877. Loput olivat ja pysyivät ruotsalaisessa asussa.
Asiasta vähän sivuun: Amerikansiirtolaisten nimet aiheuttavat tunnetusti päänvaivaa. Suorastaan liikuttava oli eräs Helmi, jonka nimeksi oli yhdessä väestönlaskennassa, 1910 tai 1920 ilmoitettu Pearl. Vanhemmat vihittiin USA:ssa 1904. Poika, joka oli kastettu Anshelmiksi ei tainnut tykätä siitä ja vaihtoi etunimensä muotoon, jota koko Ancestry.com:issa on vain yksi. Hänen tyttärensä on vaimoni yhdeksäs serkku.
Seppo Niinioja
eeva häkkinen
06.12.09, 20:29
Pikaskannauksella muistiinpanoistani ainakin seuraavissa:
Voudintilit 1579, Skattemantals, Jockas sochn, Wesulax fierdungh, Hellimecki (VA 6718, s.7)
9 veromarkan tilalla: Per Polss Hurskain, Seppo do
Visulahden/Pellosniemen syyskäräjät 1639, viimeinen juttu eli pitkä luettelo isännistä, jotka eivät olleet pitäneet siltoja ja tietä kunnossa, loppupäässä Seppo Wanhainen. Samojen käräjien lautamiehissä on Laurj Palainen.
Edellisessä vastineessa, jonka kirjoitin muistista, on semmoinen virhe, että muotoa Lassi ei tainnut esiintyä, sen sijaan muodot Laur, Lauri ja Lasse ovat varsin yleisiä. Seppoakin olen muistaakseni nähnyt useammin, koska olen aina pysähtynyt sitä hämmästelemään, mutta nämä havainnot eivät ole ehkä tulleet muistiinmerkityiksi.
Seppo Niinioja
06.12.09, 22:05
Pikaskannauksella muistiinpanoistani ainakin seuraavissa:
Voudintilit 1579, Skattemantals, Jockas sochn, Wesulax fierdungh, Hellimecki (VA 6718, s.7)
9 veromarkan tilalla: Per Polss Hurskain, Seppo do
Visulahden/Pellosniemen syyskäräjät 1639, viimeinen juttu eli pitkä luettelo isännistä, jotka eivät olleet pitäneet siltoja ja tietä kunnossa, loppupäässä Seppo Wanhainen. Samojen käräjien lautamiehissä on Laurj Palainen.
Edellisessä vastineessa, jonka kirjoitin muistista, on semmoinen virhe, että muotoa Lassi ei tainnut esiintyä, sen sijaan muodot Laur, Lauri ja Lasse ovat varsin yleisiä. Seppoakin olen muistaakseni nähnyt useammin, koska olen aina pysähtynyt sitä hämmästelemään, mutta nämä havainnot eivät ole ehkä tulleet muistiinmerkityiksi.
Kiitos! En muista noita veromarkkojen arvoja, mutta eikö 9 markan tila ollut kohtalaisen iso? Onneksi tuo teiden kunnossapidon laiminlyönnyt isäntä ei näytä olleen sukua, ehkä pääministerin...
Niitä esikristillisen ajan nimiähän tunnetaan Kalevalasta ja muualta koko joukko. Useimmat taisivat jäädä pysyvästi käytöstä suomalaisten tultua käännytetyiksi, mutta ei Seppo eikä toinenkaan kalevalainen etunimeni.
Seppo Niinioja
Matti Lund
07.12.09, 01:13
Pikaskannauksella muistiinpanoistani ainakin seuraavissa:
Voudintilit 1579, Skattemantals, Jockas sochn, Wesulax fierdungh, Hellimecki (VA 6718, s.7)
9 veromarkan tilalla: Per Polss Hurskain, Seppo do
Visulahden/Pellosniemen syyskäräjät 1639, viimeinen juttu eli pitkä luettelo isännistä, jotka eivät olleet pitäneet siltoja ja tietä kunnossa, loppupäässä Seppo Wanhainen. Samojen käräjien lautamiehissä on Laurj Palainen.
Edellisessä vastineessa, jonka kirjoitin muistista, on semmoinen virhe, että muotoa Lassi ei tainnut esiintyä, sen sijaan muodot Laur, Lauri ja Lasse ovat varsin yleisiä. Seppoakin olen muistaakseni nähnyt useammin, koska olen aina pysähtynyt sitä hämmästelemään, mutta nämä havainnot eivät ole ehkä tulleet muistiinmerkityiksi.
Kyllä 1500 -luvun asiakirjoissa esiintyi tulkintani mukaan Lassi -nimeä.
Mutta 1500 -luvulla oli asiakirjoja, joissa on i -kirjaimen näköinen e -kirjain, joka tarkalla silmällä eroaa siten, että piste puoltaa i:n oikeaan reunaan eikä ole kohtisuoraan päällä (ellei sitten näköni ole kiero). Eli asiakirjoissa ei ole yhtään pisteetöntä e -kirjainta, ellei piste ole kulunut pois (mitä on tietysti tapahtunut, jolloin ei i:nkään päällä juuri näy pistettä eikä juuri mitään ä:nkään päällä).
Jos vaikka tarkoitti pistettä eri paikkaan kuin i:n pisteen, eli e:n pisteeksi, mutta pisti sen huolimattomasti tai kuten monissa käsialoissa viereisen kirjaimen päälle, johon pistettä ei kuulunut, ja jos viivaimella aletaan määritellä ja erotella näitä i - ja e - kirjaimia toisistaan sen mukaan, mille puolelle hiusviivainta piste sijoittuu, siis tulkitaan lahjomattoman tarkkaan oikean kirjoitustavan mukaan, niin silloin Lasse on tulkittava Lassiksi.
Siis kirjattiin Lassiksi tuhansissa tapauksissa, mutta se saattoi olla kirjurin virhe näissä tuhansissa tapauksissa.
Vanhoista Lassila -talonnimistä päätellen paikoitellen saattoi olla Lassi -muotoa Lasse -muodon sijaan, mutta myös astevaihtelu selittänee joissain talonnimissä Lasse -nimen Lassila -asuisuuden.
Kyllä kaikkia etunimiä tapaa silloin tällöin suomalaisissa muodoissa asiakirjoissa 1500 -luvulla ja sitä enemmän, mitä varhaisempaa aikakautta edetään. Sehän oli vasta Kustaa Vaasan "stalinistisen" ruotsalaistamisohjelman sisäänajovaihetta.
Kustaa Vaasan ruotsalaistamisohjelman hapattava voima näyttää vaikuttavan vielä tänäänkin kovasti joihinkin sukututkimuksen harrastelijoihin Suomessa.
Itse pidän ruotsin kieltä kauniina, varsinkin Frödingin runoissa, mutten siitä huolimatta halua sekoittaa sitä suomen kieleen.
terv Matti Lund
Vanhassa (1500 luku tai 1600 luku ) veroluettelossa oli Pecco Viipurin läänin alueella. Siellä tämä Pekko oli vanhojen puheessa vielä 1950-luvulla ainakin yhtä tavallinen kuin Pekka.
Olihan Agricolan luetteloimassa pakanajumalien luettelossakin Pellonpecco.
Täysin ruotsinkielisellä seudulla eli Karjaalla on kylännimi Heimos, joka palautuu jonnekin 1300- tai 1400-luvulle. Eräiden tutkijoiden mielestä sen pohjana on miehennimi Heimo
Juha
Useimmat taisivat jäädä pysyvästi käytöstä suomalaisten tultua käännytetyiksi, mutta ei Seppo eikä toinenkaan kalevalainen etunimeni.
Voisiko Seppo-nimen kohdalla olla käynyt niin, että heitä on kirjattu ruotsiksi Joseph/Josef-muodossa?
Tuli vain mieleeni sen takia, että toisessa kotikielessäni, saksassa (ainakin Baijerin-sellaisessa), Josephia/Josefia usein kutsutaan Sepp-nimellä? Minun baijerilaisen au-pairperheeni isä esim. on Sepp-Jochen.
t. Sanna (Sepontytär itsekin ja Josephinan äiti :))
Matti Lund
07.12.09, 11:35
Voisiko Seppo-nimen kohdalla olla käynyt niin, että heitä on kirjattu ruotsiksi Joseph/Josef-muodossa?
Tuli vain mieleeni sen takia, että toisessa kotikielessäni, saksassa (ainakin Baijerin-sellaisessa), Josephia/Josefia usein kutsutaan Sepp-nimellä? Minun baijerilaisen au-pairperheeni isä esim. on Sepp-Jochen.
t. Sanna (Sepontytär itsekin ja Josephinan äiti :))
Etelä-Pohjanmaalla vanhat Seppilä -talonnimet, mm. Ilmajoki, Vähäkyrö, tulevat Seppi -nimisten isäntien mukaan. 1500 -luvun veroluetteloissa näitä isännännimiä on näkyvissä Jooseppi -muotoon (Josep) kirjattuina. Tämä oli lännen puolella. Itäpuolella "Etelä-Pohjanmaan Savossa" Töysällä muotona onkin sitten Seppola ja Sepponen.
Vanhimmissa veroluetteloissa näkee muutaman kerran vanhaa lyhyttä muotoa Jose tai Joose. Kappalainen Matias Reinius on kirjannut kummiluetteloihin 12.1668 syntyneen esi-isäni Jooseppi Loukon etunimen muotoon Jose.
Jos katsotaan sitten pitkän muodon lausuntaa, niin nimeä on lausuttu yhtä lailla Juusepiksi ja Joosepiksi. - Mitä lännempänä todennäköisesti sitä enemmän Juusepiksi. Juusepiksi sitä näytään myös joskus kirjatun.
Pekka Kangas perusti Sotkamon Katermanniskaan 1600 -luvun alussa talon, joka on luetteloissa Kangaspekka ja isännän nimi esiintyy muodossa "Kangas Pecca".
terv Matti Lund
Seppo Niinioja
07.12.09, 16:19
On aivan varmaa, että vanhempani ajattelivat supisuomalaista muinaisen kansanrunouden nimeä, joka lienee yhä monille Kalevalastakin tuttu. Eivät he olleet sitä voudintileistä löytäneet, mutta oli kiva nähdä, että Eeva on. Almanakkaan nimi on tullut aika myöhään, kuten monet "alkusuomalaiset" nimet. Vilkunan ja Lempiäisen mukaan Seppo on tietysti seppä ja yleensä taitava tekijämies, jollainen oli Seppo Ilmarinen, nimen kantakaima.
Nimeni ei ole sikäli ollut enne, että minun vahvuuteni ovat olleet enemmän teoreettisella puolella. Hyvin tyytyväinen olen kyllä nimeeni ollut. Vanhempani kuulemma miettivät myös Juhani Ahon muodostamaa Ilpoa, joka ei vielä ollut silloin almanakassakaan. Sepeteukseksi tai Joosepiksi minua ei ole koskaan haukuttu.
Seppo Niinioja
tellervoranta
07.12.09, 17:30
Hiskin vanhin Seppo oli syntynyt 1885. Minusta Seppo-nimi tuntuisi olevan nuoren ihmisen, tosin naapurissa oli minun ikäinen Seppo.;)
Seppo Niinioja
07.12.09, 17:57
Hiskin vanhin Seppo oli syntynyt 1885. Minusta Seppo-nimi tuntuisi olevan nuoren ihmisen, tosin naapurissa oli minun ikäinen Seppo.;)
Kävisikö nuorekaskin? Yritystä pitäisi löytymän.:) Olikohan se anoppi vai kuka, joka sanoi, että ennen minä olin (siis anoppi tietysti) nuori ja nätti, nyt vaan nätti. Hän oli ikuisesti katkera siitä, että hänellä oli vain yksi etunimi, Evi ja siinäkin vain kolme kirjainta. Eikä sitä jouluaattona yleensä kukaan muistanut, paitsi minä herrasmiehenä (?). Lankomiehen kaveri nimitti omaa anoppiaan nimellä "besvärmor", mutta en minä. Tyttärentyttärellämme oli lupa sanoa häntä rokkimummoksi, mutta ei muilla.
Tein koulun vuosikertomuksesta 1950-luvun puolivälissä tilastoa ja yleisimmät poikien nimet olivat Matti, Seppo ja Pekka. Ihan varma en ole järjestyksestä.
Seppo N.
Heikki Koskela
07.12.09, 20:23
Heitin kerran tittelit pois erään kirkkoherran kanssa 1950-luvulla kirkkoherran pyynnöstä tietenkin. Hänen nimensä oli Martti. Esittelin siis itseni Heikki-nimellä. Kirkon miehenä hän rupesi selaamaan muistiaan ja etsiskeli nimeäni raamatusta ja totesi, ettei taida sentään raamatussa olla.
Itsekin aloin kiinnostua omasta nimestäni. Ja löytyyhän siitä erilaisia muunnoksia, kuten kaikki tietävät. Paneuduin kuitenkin asiaan syvällisemmin ja löysin minua tyydyttävän vastauksen. Nimen alkuperä tutkimusteni mukaan juontaa saksankielisestä sanasta Heimrich, joka merkitsee likimain samaa kuin "kodin rikkaus". Nimi lienee melko vanha. Olen nimeni merkityksestä kertonut varmuuden vuoksi vaimolleni mutta ei sillä tunnu olevan näkyvää vaikutusta.
Onhan minulla joitakin etunimikaimoja kuten piispa Henrik ja kanafarmari Heinrich Himmler ikäänkuin lukusuoran molemmista päistä:).
tellervoranta
08.12.09, 08:29
Isälläni nuorimpana lapsena oli vain yksi etunimi vaan kylläkin raamatullinen eli Eeli. Äiti olikin sitten Maria ja Hiljaksi sanottiin.
Itsekin aloin kiinnostua omasta nimestäni. Ja löytyyhän siitä erilaisia muunnoksia, kuten kaikki tietävät. Paneuduin kuitenkin asiaan syvällisemmin ja löysin minua tyydyttävän vastauksen. Nimen alkuperä tutkimusteni mukaan juontaa saksankielisestä sanasta Heimrich, joka merkitsee likimain samaa kuin "kodin rikkaus". Nimi lienee melko vanha. Olen nimeni merkityksestä kertonut varmuuden vuoksi vaimolleni mutta ei sillä tunnu olevan näkyvää vaikutusta.
Tervehdys!
Jos ajattelee itäisesti, niin Heikin alkuperänä voi pitää nimeä Theodoros, joka kääntyy Jumalan lahjaksi. Varsin vaikuttava nimi mielestäni. :)
Lähteenä A. Kasanko: Nimi ja usko.
Mariaana
Heikki Koskela
10.12.09, 20:37
Tervehdys!
Jos ajattelee itäisesti, niin Heikin alkuperänä voi pitää nimeä Theodoros, joka kääntyy Jumalan lahjaksi. Varsin vaikuttava nimi mielestäni. :)
Lähteenä A. Kasanko: Nimi ja usko.
Mariaana
Niinpä näkyy olevan asia. Mutta tämä pappi, jonka kanssa tein sinunkaupat, olikin luterilaisen kirkon pappi. Ortodoksi-kirkon tiedot näyttivät olevan hänelle vierasta tietoa.
En halua nimetä ko. pappia kuin etunimeltä. Hän toimi erään pienen seurakunnan kirkkoherrana ja tuli siitä kuuluisaksi, että kierteli pitkin poikin Suomea ja keräsi lahjoituksia ja rahaa uuden kirkon rakentamiseksi. Hän oli mm saanut eräältä radiotehtaalta oikein sironmuotoisia vanhan mallisia (1954-55) radioita luultavasti runsaanlaiseti. Näitäkin hän kaupitteli ja minäkin ostin yhden semmoisen. Valitettavasti radio on jäänyt maisen vaellukseni aikana jonnekin. Nyt se olisi puhdasta antiikkia.
Nykyään ja silloinkin valmistumisensa aikoihin kirkko sai korkonimen "kerjuukirkko" varojen hankkimistavan vuoksi. Kaunis sievä kirkkohan se on.
Nimistöjen seuraamisessa on ainakin itselleni tuottanut suurta iloa v1988 hankkimani Suuri suomalainen nimikirja. Etunimet Kustaa Vilkuna, avustajinaan Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen. Sukunimet Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala.
Juuri löysin, että Jyväskylän yliopiston julkaisusarjassa on tällainen mielenkiintoinen lisensiaattityö:
Nimeke: Isoisältä pojalle, isoäidiltä tyttärelle :
suvun nimien antaminen ja nimenmääräytymistapa esikristilliseltä ajalta nykypäiviin
Tekijä: Järvinen, Harma
Julkaisuaika: 2001
Seppo Niinioja
11.12.09, 12:12
Nimistöjen seuraamisessa on ainakin itselleni tuottanut suurta iloa v1988 hankkimani Suuri suomalainen nimikirja. Etunimet Kustaa Vilkuna, avustajinaan Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen. Sukunimet Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala.
Juuri löysin, että Jyväskylän yliopiston julkaisusarjassa on tällainen mielenkiintoinen lisensiaattityö:
Nimeke: Isoisältä pojalle, isoäidiltä tyttärelle :
suvun nimien antaminen ja nimenmääräytymistapa esikristilliseltä ajalta nykypäiviin
Tekijä: Järvinen, Harma
Julkaisuaika: 2001
Sama täällä. Minulla on erillinen Vilkunan Etunimet, jossa Virpi Hämeen-Anttilan vinjettipiirrokset, kuten juuri yllätyksekseni huomasin, sekä Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet. Uusin on ehkä Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja, kolmas painos 2004.
Netissä www.behindthename.com (http://www.behindthename.com) on minusta luotettava ja sisältää suuren määrän etunimiä etymologioineen eri kulttuuripiireistä.
Seppo Niinioja
tellervoranta
11.12.09, 16:42
Koska en ole talomme esiäidin jäljille vielä päässyt kummienkaan kautta, on minulle juuri tullut mieleen tuo etunimiasia.Neljännessä polvessa siirtyy esi-isä Honkanen-Timosesta vävyn kautta Huruun, vaikkakin vävy ottaa talon sukunimen. Mutta etunimiin tulee muutosta. Esimerkiksi Heikkiä ei aiemmin ollut lainkaan ja nyt se alkaa toistumaan tähän päivään saakka.Simo jää pois. Jne. Eli voisinko mahdollisesti lähestyä tuntematonta esiäitiä etunimien kautta.
Nimistöjen seuraamisessa on ainakin itselleni tuottanut suurta iloa v1988 hankkimani Suuri suomalainen nimikirja. Etunimet Kustaa Vilkuna, avustajinaan Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen. Sukunimet Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala.
Juuri löysin, että Jyväskylän yliopiston julkaisusarjassa on tällainen mielenkiintoinen lisensiaattityö:
Nimeke: Isoisältä pojalle, isoäidiltä tyttärelle :
suvun nimien antaminen ja nimenmääräytymistapa esikristilliseltä ajalta nykypäiviin
Tekijä: Järvinen, Harma
Julkaisuaika: 2001
Pieni tutkielma, lainatakseni erästä sukututkijaa.
Erkki Kiuru
11.12.09, 23:20
Tuossa aikaisemmin mainittu Harma Järvisen lisensiaattityö löytyy verkosta osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/8108/harjarvi.pdf?sequence=1
Erkki
tellervoranta
12.12.09, 08:39
Kiitos Erkki linkistä, minkä lisäsin suosikeihin :)
Kiireessä ajatuksetkin liikkuu hitaammin kuin sormet näppäimillä, koska juuri yön aikana tuli mieleen, että pitäisi kysyä, mistä tuon lisensiaattityön saa.
Entäs nimet Johanna tai Maria? Onko Maria vanhakin, onhan se Jeesuksen äitikin :p: ?
Seppo Niinioja
14.12.09, 10:23
Entäs nimet Johanna tai Maria? Onko Maria vanhakin, onhan se Jeesuksen äitikin :p: ?
Katso esim. viesteissä 18 ja 19 mainitut kirjat. Niitä voi itsekin lukea.
Tutkin huvikseni Sepon erimuotoja - siis nimen - ja Hiski antaa kastetuista ja muistakin muodolla Sebastian useita seurakuntia. Suurin osa on ilmeisen ulkomaalaisnimiä, mutta kyllä sieltä Kaavin puolesta tukiainenkin löytyy...
Sepedeuksia ei sattunut kohdalle, vaikka se kai se ihan alkuperäinen muoto lienee...Tutkimisiin..
Seppo Niinioja
14.12.09, 15:07
Tutkin huvikseni Sepon erimuotoja - siis nimen - ja Hiski antaa kastetuista ja muistakin muodolla Sebastian useita seurakuntia. Suurin osa on ilmeisen ulkomaalaisnimiä, mutta kyllä sieltä Kaavin puolesta tukiainenkin löytyy...
Sepedeuksia ei sattunut kohdalle, vaikka se kai se ihan alkuperäinen muoto lienee...Tutkimisiin..
Ei ole minulla. Kuten tuli jo sanotuksi, vanhemmillani on ollut mielessä ihan kalevalaiset nimet Seppo ja Tapio. Turha niistä on muuta alkuperää kaivella. Sepon lähtökohtana on Kalevalan seppo (= seppä) Ilmarinen. Katso Vilkunan ja Lempiäisen kirjat.
Sivusto www.behidthename.com (http://www.behidthename.com) selittää Sepon (kyseenalaisesti ja toissijaisesti) myös diminutiivimuodoksi Sebastianista, joka on peräisin latinalaisesta nimestä Sebastianus, joka merkitsi "Sebastesta". Eivät vanhempani latinaa osanneet, en juuri kummoisesti minäkään ja tuskin Kalevalassa juuri Rooman keisareita tunnnettiin, vrt. Wikipedia, mikä nyt ei paljon todista: "Sebaste was the Greek equivalent of the Latin Augusta. Ancient towns by the name sought to honor Augustus (http://suku.genealogia.fi/wiki/Augustus) or a later Roman emperor."
Veljeni on saanut Rooman keisarien, marttyyrien ynnä muiden nimiä suomalaisessa asussa, mutta minä olen ihan tyytyväinen supisuomalaisiin nimiini, joita ei läheskään kaikilla ole. Etten sanoisi ylpeä, ellei se olisi tyhmää.
Seppo Niinioja
tellervoranta
14.12.09, 15:38
Meilläkin käväisi pyhäaikana Tapio (ei 1. nimi) perheineen.
Kun Seppoa nyt "kiusataan", kirjoitan seuraavaa:
SEPPO
Suomen Sepot on ristitty KALEVALAN esikuvan mukaan. Siellähän Seppo Ilmarinen on taitava, lähes mahdottomiin kykenevä takoja ja muutenkin kelpo mies. Seppo onkin ollut 1900-luvun suosituimpia miehennimiä.
Sepot nuoret ja vanhat,
iskekää taajaan,
niin että lyö säkenet
maailmaan laajaan!
L. ONERVA
Seppo työpajasta lähti,
loistelee kuin päivän koitto
Kevät suur`on kihlasoitto.
J.H. ERKKO
Seppo Niinioja
14.12.09, 17:20
Meilläkin käväisi pyhäaikana Tapio (ei 1. nimi) perheineen.
Kun Seppoa nyt "kiusataan", kirjoitan seuraavaa:
SEPPO
Suomen Sepot on ristitty KALEVALAN esikuvan mukaan. Siellähän Seppo Ilmarinen on taitava, lähes mahdottomiin kykenevä takoja ja muutenkin kelpo mies. Seppo onkin ollut 1900-luvun suosituimpia miehennimiä.
Sepot nuoret ja vanhat,
iskekää taajaan,
niin että lyö säkenet
maailmaan laajaan!
L. ONERVA
Seppo työpajasta lähti,
loistelee kuin päivän koitto
Kevät suur`on kihlasoitto.
J.H. ERKKO
TELLERVOLLE
Sua kiitän, oi kultahiuksinen Tapion neito,
alla kasvon kaikkivallan,
kautta säkeiden ikiaikaisten.
"Tellervo, Tapion neiti, metsän tyttö tylleröinen,
utupaita, hienohelma, hivus keltainen, korea,
jok' olet karjan kaitselija, viitsijä emännän viljan
mieluisassa Metsolassa, tarkassa Tapiolassa!
Kaitse karja kaunihisti, viitsi vilja virkeästi!"
Osuipa tänään tällainen etunimivariantti kuin Jyrilä vastaan vuodelta 1710 Somerniemen syntyneissä:
10.6.1710 11.6.1710 Oinasj. Jyrilä Jyrilässon Anna Thomasd:r Eskel
Noin se näkyy olevan myös alkuperäisessä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/somero/syntyneet-vihityt-kuolleet_1695-1735_jk235/8.htm).
Nimi muuntuu tavanomaiseksi pikkuveljen syntyessä 1716:
28.8.1716 29.8.1716 Ojnasjerfwi Jöran Jöransson Anna Thomasd:r Christer
:) Jaska
tellervoranta
16.12.09, 09:43
En tiedä onko vanha etunimi mutta kylläkin minulle outo: Cleophas. Miten suomennetaan?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/98.htm
Yllä olevassa linkissä näkyy Tervolassa 16.12.1735 vihitty Cleophas Jöranson. Ko henkilö oli maksanut myös naimasetelin -16. Silf m.
Osuipa tänään tällainen etunimivariantti kuin Jyrilä vastaan vuodelta 1710 Somerniemen syntyneissä:
10.6.1710 11.6.1710 Oinasj. Jyrilä Jyrilässon Anna Thomasd:r Eskel
Noin se näkyy olevan myös alkuperäisessä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/somero/syntyneet-vihityt-kuolleet_1695-1735_jk235/8.htm).
Nimi muuntuu tavanomaiseksi pikkuveljen syntyessä 1716:
28.8.1716 29.8.1716 Ojnasjerfwi Jöran Jöransson Anna Thomasd:r Christer
Olipa mielenkiintoinen variantti, en olekaan tuota ennen tavannut!
Kun Saarijärven Henrik Calonius laati v1790 suomenkielisen käännöksen Viitasaarella tapahtuneesta veljessurmasta (Matti Pasanen tappoi veljensä Henrikin), niin tekstissä mainitaan todistajaehdokkaana Kyöstä Kyöstäjänpoika. Enpä tällaistakaan muotoa olisi osannut Gustafista arvailla. Kyöstää ei sitten muuten voitu käyttää todistajana, koska sukulaisuussuhde oli liian läheinen. Caloniuksen käyttämä kieli on hyvin mielenkiintoista luettavaa.
Heikki Koskela
16.12.09, 10:23
En tiedä onko vanha etunimi mutta kylläkin minulle outo: Cleophas. Miten suomennetaan?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/98.htm
Yllä olevassa linkissä näkyy Tervolassa 16.12.1735 vihitty Cleophas Jöranson. Ko henkilö oli maksanut myös naimasetelin -16. Silf m.
Taitaa olla ikivanha raamatullinen nimi. Voiko sitä suomentaa mitenkään? Wikipedia antaa vihjeen myös suomeksi:
"Cleopas (or Cleophas, Greek (http://en.wikipedia.org/wiki/Greek_language) Κλεοπας) was a figure of early Christianity, one of the two disciples who encountered Jesus on the road to Emmaus (http://en.wikipedia.org/wiki/Emmaus). His name is an abbreviated form of Cleopatros, a common Hellenistic name meaning "son of a renowned father". Cleopas is remembered on 25th November in the Martyrology of the Roman Catholic Church."
Kirjoitusasua voi pelkistää kaiketi suomen kielessä.
Matti Lehtiö
16.12.09, 18:06
Jos ollaan "tiukkapipoisia" Yrjät, Matit, Lassit jne keskustelusäikeessä esiintyneet nimet eivät ole "supisuomalaisia" henkilönimiä, vaan suomalaisia muotoja "ulkolaisista" nimistä - tosin hyvin vanhoja.
Nimi Seppo sen sijaan täyttää supisuomalaisuus kriteerin.
Eteläpohjalaiseen henkilönimistöön Seppo ei näytä kuuluneen, mutta siitä huolimatta Isonkyrön Yryselän kylästä löytyy Sepposen talo 1500-luvulla. Kun Sepposen rinnakkaisnimenä esiintyy Savolainen, lienee se kuitenkin merkki siitä, että talon asukas oli muualta alueelle muuttanut. Sepposen talonpaikalla on edelleenkin talo, mutta mielenkiintoista kyllä sen nykyinen nimi on Hurri.
Eteläpohjanmaalta kyllä löytyy esimerkki "supisuomalaisesta" eli pakanuudenaikaisesta henkilönimestä. Vähänkyrön Tervajoen kylässä on Raukko - niminen talo. Talon isännäksi mainitaan "Ragvald Larsson" aivan varhaisimmissa 1500-luvun veroluetteloissa. Raukko-nimi ei ole kuitenkaan Ragvald-nimen suomalainen puhuttelumuoto, vaan tässä tapauksessa nimen "normalisointi" on tapahtunut toisinpäin. Kirjuri on hakenut pakanuudenajan nimiperinnettä edustaneelle Raukko-nimelle "sallitun" vastineen. Vähän matkaa Raukon talosta Kyrönjoen toisella puolella on sitten ikivanha Hiiripellon kylä, josta löytyy Tapio-nimellä jo 1546 mainittu talo.
Matti Lehtiö
Hannu Numminen
25.12.09, 01:56
Kun tässä sinänsä mielenkiintoisessa keskustelussa on nyrjähdetty hieman sivuun alkuperäisestä aiheesta ("Varhainen suomalainen etunimi") keskittymällä muutamassa kirjoituksessa yhteen suomalaiseen nimeen ja sen mahdollisiin tai oletettuihin vierasperäisiin muotoihin, niin nyrjähdetään nyt sitten lisää. Monet ulkomaalaistaustaiset nimet ovat "suomettuneet" siinä määrin, etteivät kaikki aina edes huomaa niitä alunperin vierasmaalaisiksi. Matti Lehtiö tässä edellä muutaman luettelikin. Raamatullinen minunkin etunimeni on, kun sitä hieman kaivelee: kysessä on Johanneksen lyhentymän Hannuksen/Hanneksen eräänlainen rinnakkaismuoto. Sen sijaan toinen etunimeni, Kalervo, on taatusti suomalainen ja löytyy siitä tässäkin keskustelussa monesti mainitusta Elias Lönnrotin teoksesta. Tiedättehän: "Kullervo Kalervon poika". (Niin, Eliashan siis keräsi kansanrunoutta ja muokkasi runoista yhtenäisen eepoksen, hienoa kyllä!)
TerhiA varmaankin osaa sanoa myös, missä siihen Caloniuksen käyttämään kieleen pääsee tutustumaan. Alkoi kiinnostaa, kun sitä noin kehutaan!
Nimi Seppo sen sijaan täyttää supisuomalaisuus kriteerin.
Eteläpohjalaiseen henkilönimistöön Seppo ei näytä kuuluneen, mutta siitä huolimatta Isonkyrön Yryselän kylästä löytyy Sepposen talo 1500-luvulla. Kun Sepposen rinnakkaisnimenä esiintyy Savolainen, lienee se kuitenkin merkki siitä, että talon asukas oli muualta alueelle muuttanut. Sepposen talonpaikalla on edelleenkin talo, mutta mielenkiintoista kyllä sen nykyinen nimi on Hurri.
Matti Lehtiö
Sepp-etunimeä löytyy kyllä saksankieliseltä alueelta. Mm. Sepp Dietrich.
Mielestäni kaikki suomalaiset etunimet kansallisuusaatteen aikoihin asti olivat vierasperäisiä.
Tietysti tuo viittaus Kalevalan Seppo Ilmariseen on mielenkiintoinen.
Itse kannan tietysti arkkienkeli Mikaelin nimen nykyaikaista muotoa.
Mika J
Hannu Numminen
25.12.09, 02:41
Mielestäni kaikki suomalaiset etunimet kansallisuusaatteen aikoihin asti olivat vierasperäisiä.
En kyllä ole mitenkään alan asiantuntija, mutta mielestäni tuo on aika vahva oletus. Käsitykseni mukaan lounaisessakin Suomessa (tarkoitan Varsinais-Suomea ja Ala-Satakuntaa) on käytetty vielä 1500-luvulla sekä suomalaisia sukunimiä että etunimiäkin. Tämä siis vahvasta valtakunnan, Ruotsin, omasta kielestä ja sen virallisissa teksteissä käytöstä huolimatta. Joidenkin arvioiden mukaan nämä vanhat sukunimet pulpahtivat taas esiin 1800-luvun lopulla, kun "yhteiselle kansallekin" alettiin sallia ja hyväksyä muodin mukana sukunimet (sukunimet tulivat laajalti käyttöön vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla).
Ja eivätköhän ne kansallisuusaatteen mukana 1800-luvun lopulla kuvioihin mukaan tulleet etunimet pohjautuneet vanhoihin alkuperältään suomalaisiin nimiin tai sitten mukailtuihin tai jopa keksittyihin nimiin.
Muuten, milloin varsinainen ruotsin kieli, "rikssvenska", tuli käytöön eri maakuntien murteiden sijaan? Asiaa tuntemattomana kuvittelen Ruotsissakin kehityksen tapahtuneen Suomen tapaan: maakunnallisten murteiden sijaan otettiin käyttöön "yleiskieli".
Muuten, milloin varsinainen ruotsin kieli, "rikssvenska", tuli käytöön eri maakuntien murteiden sijaan? Asiaa tuntemattomana kuvittelen Ruotsissakin kehityksen tapahtuneen Suomen tapaan: maakunnallisten murteiden sijaan otettiin käyttöön "yleiskieli".
Niin varmaankin. Rikssvenska ehkä pohjautuu jonkun tietyn maakunnan tai laajemman murrealueen murteeseen, johon on lisätty aineksia muiden maakuntien murteista. Olettaisin, että rikssvenska pohjautuu Mälarenin/Tukholman seudun murteeseen.
Suomessahan länsimurteet otettiin kirjakielemme pohjaksi, ja lisäksi keksittiin runsaasti uudissanoja. Olisi kyllä jännää, jos vaikkapa sointuva karjalan murre olisi otettu kirjakielemme pohjaksi. Tosin Agricolan aikaan Karjala kuului Venäjälle.
TerhiA varmaankin osaa sanoa myös, missä siihen Caloniuksen käyttämään kieleen pääsee tutustumaan. Alkoi kiinnostaa, kun sitä noin kehutaan!
Kyseinen asiakirja tuli vastaan täysin yllätyksenä joskus kymmenisen vuotta sitten lukiessani mf-rullaa UK 596. Se oli aivan kuin tavallaan piilotettuna muiden asioiden joukkoon, eikä kukaan pysty sitä loogisesti sieltä etsimään/löytämään. Lieneekö se ollut jotenkin irrallisina sivuina ja sitten vain kuvattu johonkin väliin, mihin nyt sitten sattuikin joutumaan. Harmillisesti myöskään sivunumeroja ei ollut, joten sitä on hankala hakea. SSHY ei näköjään ole kyseistä rullaa digitoinut. Osapuolten kohtalo paljastuu kyllä rippikirjasta ja kuolleidenluettelosta, mutta oli täydellinen yllätys, että tapahtumasta löytyi suomenkielinen selostus. Muistaakseni olen sen joskus tallentanut Yahoon Keski-Suom.listan arkistoon, mutta olen mahdollisesti poistanut, kuten useita muitakin sinne laittamiani tiedostoja.
Tässä pieni näyte Caloniuksen suomenkielestä:
Täsä asian laadussa, ehkä kuinga Kyöstä Pananen, nijnkuin edellisissä sanottin, on löytty estetyxi todistaaman tässä asiasa nijn lisää kuitengin hänen ja Matti Pasasen nuori ikäisen pojan yhteen sopiva todistus, sitä enemin sen asian vakuutta, että Matti Pasanen on tappanut veljens Henrikin kuin että Matti Pasanen eikä välikäräjäsä eikä täällä Kuningallisessa Hofrättissä ole taitanut nimittä ketäkän toista syypäätä veljensä kuoleman, koska nyt vielä tämän tygö tulee, että Matti Pasanen on löytty kaxi kielisexi, ja että usiambi valan päälle kuultu todistaja, ynnä v.Pastorin Porthanuxen kanssa, ilmoittaneet ovat hänen ollen harjandunen juopumuteen, ja juovuxissa ollesansa ollen levottoman ja ylimielisen.
Seppo Niinioja
25.12.09, 18:43
Sepp-etunimeä löytyy kyllä saksankieliseltä alueelta. Mm. Sepp Dietrich.
Mielestäni kaikki suomalaiset etunimet kansallisuusaatteen aikoihin asti olivat vierasperäisiä.
Tietysti tuo viittaus Kalevalan Seppo Ilmariseen on mielenkiintoinen.
Itse kannan tietysti arkkienkeli Mikaelin nimen nykyaikaista muotoa.
Mika J
Olipa sekin todiste: Natsikenraali Joseph Dietrichin (1892-1966) lempinimi Sepp! Se on kyllä Saksassa Josefin muunnelma tai lyhentymä, mutta tuskin moni suomalainen on lastansa hänen mukaansa kastanut. Jos asia olisi sen arvoinen, saattaisin moisesta loukkaantuakin. Muistakaamme, että ihmisen oma nimi on hänelle rakkain sana kielessä. Italian Josef-variantit Beppo ja Peppo olisivat äänteellisesti vielä lähempänä Seppoa. Eri kielissä esiintyvät samantapaiset tai samanlaiset sanat eivät tietenkään välttämättä tarkoita samaa. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi Forumillakin käsitelty kirjallisuuden nobelisti Saint-John Perse (oikealta nimeltään Alexis Léger). Perse tarkoittaa ranskan kielessä muinaisperian kieltä.
Voisin sanoa, mutten sano, etten vahingossakaan loukkaisi Jusseja, että Jussin kantamuoto onkin uusimpien tutkimusteni mukaan arabian ja turkin Jussuf, vaikka Lempiäinen sitä Josefin muunnelmaksi väittää. Etc. ad absurdum.
Arkkienkeli Mikael seisoo Jumalan oikealla puolella ja välittää muun toimen ohella hänelle ihmisparkojen rukoukset. Kun olet hänen sijaisensa maan päällä, pyydän sinua välittämään Jumalalle rukoukseni, että ihmiset ottaisivat asioista selvää esim. tässä etunimiasiassa julkaistuista perusteellisista tutkimuksista (Vilkuna, Lempiäinen, tietosanakirja Facta jne.) ja täälläkin esille tuoduista alkuperäisistä asiakirjalähteistä, ennen kuin kirjoittavat omasta päästään kaikenlaisia päättömyyksiä. Ei kukaan voi olla asiantuntija monella alalla, mutta asiantuntemattomuuttaan ei ole pakko tuoda esiin.
Mitä parhainta joulun jatkoa toivottaen
Yleisön pyynnöistä huolimatta edelleen supisuomalainen
Seppo,
joka ei ole nimeään pahentanut
Olipa sekin todiste: Natsikenraali Joseph Dietrichin (1892-1966) lempinimi Sepp! Se on kyllä Saksassa Josefin muunnelma tai lyhentymä, mutta tuskin moni suomalainen on lastansa hänen mukaansa kastanut. Jos asia olisi sen arvoinen, saattaisin moisesta loukkaantuakin. Muistakaamme, että ihmisen oma nimi on hänelle rakkain sana kielessä. Italian Josef-variantit Beppo ja Peppo olisivat äänteellisesti vielä lähempänä Seppoa. Eri kielissä esiintyvät samantapaiset tai samanlaiset sanat eivät tietenkään välttämättä tarkoita samaa. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi Forumillakin käsitelty kirjallisuuden nobelisti Saint-John Perse (oikealta nimeltään Alexis Léger). Perse tarkoittaa ranskan kielessä muinaisperian kieltä.
Voisin sanoa, mutten sano, etten vahingossakaan loukkaisi Jusseja, että Jussin kantamuoto onkin uusimpien tutkimusteni mukaan arabian ja turkin Jussuf, vaikka Lempiäinen sitä Josefin muunnelmaksi väittää. Etc. ad absurdum.
Arkkienkeli Mikael seisoo Jumalan oikealla puolella ja välittää muun toimen ohella hänelle ihmisparkojen rukoukset. Kun olet hänen sijaisensa maan päällä, pyydän sinua välittämään Jumalalle rukoukseni, että ihmiset ottaisivat asioista selvää esim. tässä etunimiasiassa julkaistuista perusteellisista tutkimuksista (Vilkuna, Lempiäinen, tietosanakirja Facta jne.) ja täälläkin esille tuoduista alkuperäisistä asiakirjalähteistä, ennen kuin kirjoittavat omasta päästään kaikenlaisia päättömyyksiä. Ei kukaan voi olla asiantuntija monella alalla, mutta asiantuntemattomuuttaan ei ole pakko tuoda esiin.
Mitä parhainta joulun jatkoa toivottaen
Yleisön pyynnöistä huolimatta edelleen supisuomalainen
Seppo,
joka ei ole nimeään pahentanut
Tarkoitukseni ei ollut loukata, anteeksi!
En minä mikään asiantuntija väitäkään olevani, onhan tämäkin foorumi vapaa kanava mielipiteiden vaihtoon. Faktoja saa ja pitääkin esittää, mutta ei tarvitse olla tosikkomainen. Nimenomaan minunkin monesti vääristä mielipiteistä syntyy keskusteluja, joka on hyvä asia. Tuleephan oiottua vääriä tietoja.
En luule olevani kaikkien alojen erikoismies. Joskus tulee kylläkin sohaistua väärään muurahaispesään.
Itse olen varmaan nimeni moneen kertaan jo pahentanut. Tehty mikä tehty.
Mika J
Seppo Niinioja
26.12.09, 19:26
Tarkoitukseni ei ollut loukata, anteeksi!
En minä mikään asiantuntija väitäkään olevani, onhan tämäkin foorumi vapaa kanava mielipiteiden vaihtoon. Faktoja saa ja pitääkin esittää, mutta ei tarvitse olla tosikkomainen. Nimenomaan minunkin monesti vääristä mielipiteistä syntyy keskusteluja, joka on hyvä asia. Tuleephan oiottua vääriä tietoja.
En luule olevani kaikkien alojen erikoismies. Joskus tulee kylläkin sohaistua väärään muurahaispesään.
Itse olen varmaan nimeni moneen kertaan jo pahentanut. Tehty mikä tehty.
Mika J
En minä loukkaantunut eikä ollut tarkoitus sinuakaan loukata tai masentaa. Hiukan olen kyllä ollut harmistunut turhasta repostelusta tässä viestiketjussa. Omasta nimestäni olen kirjoittanut mm. viestissä 11. Eeva Häkkisen 1500- ja 1600-lukujen Seppo-löydöksistä olen edelleen kovasti ilahtunut.
Viesteissä 18 ja 19 on mainittu kirjoja, joista löytyy runsaasti tutkittua tietoa niin etu- kuin sukunimistäkin. Aihehan on eritoten sukututkijalle varsin kiehtova. Lainaan Vilkunaa: "Muinaisaikana suomalaisilla on ollut värikäs ja vaihteleva etunimistö. Vanhimpien asiakirjojen, sukunimien ja lappalaisille lainautuneiden nimien perusteella - myös vertaamalla virolais-liiviläisiin omakantaisiin nimiin - Koskimies ja Melaniemi ovat esittäneet useita kymmeniä muinaissuomalaisia nimiä." Poimin tähän Vilkunan luettelosta esimerkkeinä seuraavat: Aikamieli, Arijoutsi, Ihalempi, Ilma, Kaukovalta, Kylli, Otava, Talvi, Toivakka, Toivottu, Unto, Vilho, Äijö. --- Ja edelleen Vilkunaa siteeraten: "Jo uudenajan alussa voimakas kirkko ja vieraskielinen hallinto olivat painaneet vanhat suomalaiset etunimet miltei unhoon, vain suku- ja paikannimet ja kansanrunous pitivät niistä kiinni."
Vilkunan mukaan vasta Kalevalan ilmestymisvuonna 1835 kastettiin [siis kristilliseen uskoon, suomalaisia nimiähän on annettu jo ammoisina aikoina, mutta käytäntöön tuli pieni häiriö] Hattulassa Vesunnin kartanossa poikalapsi osittain suomalaisnimiseksi: Onni Kurt Alfred (Wetterhoff). Tämä ei pitäne ihan tarkkaan ottaen paikkaansa:
Helsinki - Helsingfors - kastetut
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/22llgw?fi+0084+kastetut+17105)28.12.1835 27.1.1836 Procurat: Secreter: Georg Adolf Wetterhoff Fru Sofia Julie Carolina Stjernvall 30 Onni Curt Alfred
Siitä alkuperäiset suomalaiset etunimet alkoivat vähitellen yleistyä ja löysivät tiensä myös almanakkaan 1900-luvun alussa. Lempiäinen mainitsee mm., että vuoden 1908 almanakassa oli 23 miehen- ja 14 naisennimeä, joiden alkuperä on suomalaisessa kansanrunoudessa ja muinaisuskossa. Nämä luvut ovat pysyneet lähes täysin ennallaan. Raamatullisten ja muuta kirkollista alkuperää olevien etunimien määrä on laskenut ja luontoaiheisten noussut huomattavasti. Ryhmä "Muu alkuperä" on myös kasvanut.
Hyvää Tapaninpäivän iltaa
Seppo Niinioja
Sami Lehtonen
26.12.09, 20:07
Keskustelu nimistön suomalaisuudesta tai vierasperäisyydestä on sikäli hedelmätöntä, että kirjoitettua historiaa - väestötieteilystä puhumattakaan - on olemassa niin lyhyeltä aikaväliltä. Kulttuurivaihtoa on ollut paljon ennen kirjoitetun historian alkamista.
Onhan kristinuskokin tullut esineistön perusteella Suomeen jo n. 800-luvulla - ilmeisestikin juuri Saksasta. Kristinusko ei liene myöskään ensimmäinen suomenniemelle tuotu asia. Kaiken kaikkiaan kalevalan keräämistä edelsi vähintään 1000 vuotta kulttuurivaihtoa. Kalevala ei siis missään tapauksessa ole mikään muinaisen suomalaisen nimistön primäärilähde.
Mitä taas kirkonkirjoihin tulee, niin on täysin mahdollista, että melko värikäskin ja pitkä kotoperäinen nimiperinne on yksinkertaisesti vain pelkistynyt pappien vääntäessä nimet ruotsalaisiksi ja nimenomaan kristillisperäisiksi väännöksiksi. Melko moni Sebastian on todennäköisesti ollut Seppo - Vilkunan Etunimet ei kuulunut kirkkoherrojen käsikirjastoon.
Minusta on melko yksioikoista luokitella nimet suomalaisperäisiin tai kristillisiin niiden samankaltaisuuden mukaan. Otetaan esimerkiksi vaikkapa nimi Jussi, joka on asiakirjoihin ensimmäisen kerran raapustettu 1390. Se on siis ollut käytössä käytännössä koko täkäläisen kirjoitetun historian ajan. Vilkunan mukaan se olisi väännös ruotsalaisesta Jusse-kiännöksestä Junis-nimestä, joka olisi muunnelma Johanneksesta. Tällaisella argumentoinnilla ei ole olemassa suomalaisittain äännettävää kirjainyhdistelmää, jota ei luovaa mielikuvitusta käyttäen voisi johtaa raamatun nimiin. Osoittaako em. päättelyketju, että Jussi ei mitenkään voi olla muinainen suomalainen nimi ja nimimuoto, kun kaksi kolmesta kirjaimesta on suoraan johdettavissa kristilliseen Johannes-nimeen eikä väliinkään tarvita kuin kolme erilaista evoluutioversiota? Onhan se toki mahdollista, mutta tekniikan puolella tuota kutsuttaisiin varmaankin 10kg hienosäätölekaksi, jolla huonommin toisiinsa sopivat osat voidaan hetkessä muokata yhteensopiviksi.
Iltoja myöskin... Vuoden 1911 allakkakin on vielä aika hauskaa luettavaa. Antaisiko joku lapselleen nimen Cyprianys, tai Eufrosyyne, entä Polycarpus tai Tertullianus? Entä Basilius? Kovin on paljon Ruotsalaisnimiäkin, vaikka Venäjän "alla" oltiinkin. Vielä loppukevennys: Isältä kysyttiin, mikä lapselle nimeksi. Savolaisukolle se oli vaikea kysymys, ja hän tuumi: "Pannaan vuan jokskuks..." Pappi kuitenkin oli sitä mieltä, että "kovin on vaikea lausua, jos tehdään vain Josku..."
Sami Lehtonen
26.12.09, 20:28
Iltoja myöskin... Vuoden 1911 allakkakin on vielä aika hauskaa luettavaa. Antaisiko joku lapselleen nimen Cyprianys, tai Eufrosyyne, entä Polycarpus tai Tertullianus? Entä Basilius? Kovin on paljon Ruotsalaisnimiäkin, vaikka Venäjän "alla" oltiinkin. Vielä loppukevennys: Isältä kysyttiin, mikä lapselle nimeksi. Savolaisukolle se oli vaikea kysymys, ja hän tuumi: "Pannaan vuan jokskuks..." Pappi kuitenkin oli sitä mieltä, että "kovin on vaikea lausua, jos tehdään vain Josku..."
Minulla on tietokannassani kolmisen Eufrosyyneä - syntyneet siinä 1860-1880 eli hyvinkin ovat elelleet 1911 aikoihin. Heistä kukaan ei kyllä kastanut lastaan kaimakseen, eli saattoivat jopa jakaa näkemyksesi ko. nimestä. Olen aiemminkin törmännyt juuri Eufrosyne-nimen ihmettelyyn. Mikä siitä tekee kamalan?
Basil taas on engelsmanneilla ollut suositumpi nimi. Disneyn mestarietsivä Basil-hiiren nimi tulee yhdeltä Sherlock Holmesia esittäneeltä näyttelijältä Basil Rathbonelta.
Muuten, Vanha Suomi osana Venäjää oli melko kansainvälinen paikka - siellä puhuttiin ruotsin ja venäjän ohella saksaa ja ranskaa (säätyläiset siis puhuivat). Nimistö lienee myös sen mukainen.
Jouni Kaleva
26.12.09, 20:58
Heistä kukaan ei kyllä kastanut lastaan kaimakseen, eli saattoivat jopa jakaa näkemyksesi ko. nimestä. Olen aiemminkin törmännyt juuri Eufrosyne-nimen ihmettelyyn. Mikä siitä tekee kamalan?
Miten niin kamalan? Eufrosyne on yksi Kreikan jumalattarista, ilon jumalatar, kauneuden ja hienostuneisuuden ilmentymä. Todella kaunis nimi!
Eufrosyne on varmaan ollut paikoitellen yleinenkin, koska itselleni on kertynyt heitä 28 kpl. Mukana myös ääää Gustava Eufrosyne 1823-1887. Muut ovat syntyneet aikavälillä 1818...1908, ja yleisimmät yhdistelmät e.m. Gustava Eufrosyne (5), Eufrosyne Wilhelmina (5) ja Maria Eufrosyne (4) sekä ainoana etunimenä (9).
:) Jaska
P.S. Kuten Jouni ehti kertomaankin nimestä, pidän myös nimeä ihan upeana.
JAS
Sami Lehtonen
26.12.09, 21:15
Eufrosyne -nimen upeudesta esitettiin ainakin yksi epäily - eli Mirjan kysymys "kuka antaisi lapselleen nimen?". En minä ainakaan voi tuota tulkita niin, että nimi on niin upea, ettei sitä tulisi lapselle antaneeksi - eli siis päinvastoin.
Kerran aiemminkin olen kuullut - juurikin naispuolisen - kummastelleen kyseistä nimeä. Siksi ajattelinkin kysyä, että mitä kamalaa siinä oikein on, kun sitä pitää ihmetellä? Kuulun siis myös siihen joukkoon, joka pitää ko. nimeä varsin kauniina. Siten Jounin siteeraus viestistäni on jokseenkin harhaanjohtava.
Seppo Niinioja
27.12.09, 01:15
Keskustelu nimistön suomalaisuudesta tai vierasperäisyydestä on sikäli hedelmätöntä, että kirjoitettua historiaa - väestötieteilystä puhumattakaan - on olemassa niin lyhyeltä aikaväliltä. Kulttuurivaihtoa on ollut paljon ennen kirjoitetun historian alkamista.
Onhan kristinuskokin tullut esineistön perusteella Suomeen jo n. 800-luvulla - ilmeisestikin juuri Saksasta. Kristinusko ei liene myöskään ensimmäinen suomenniemelle tuotu asia. Kaiken kaikkiaan kalevalan keräämistä edelsi vähintään 1000 vuotta kulttuurivaihtoa. Kalevala ei siis missään tapauksessa ole mikään muinaisen suomalaisen nimistön primäärilähde.
Mitä taas kirkonkirjoihin tulee, niin on täysin mahdollista, että melko värikäskin ja pitkä kotoperäinen nimiperinne on yksinkertaisesti vain pelkistynyt pappien vääntäessä nimet ruotsalaisiksi ja nimenomaan kristillisperäisiksi väännöksiksi. Melko moni Sebastian on todennäköisesti ollut Seppo - Vilkunan Etunimet ei kuulunut kirkkoherrojen käsikirjastoon.
Minusta on melko yksioikoista luokitella nimet suomalaisperäisiin tai kristillisiin niiden samankaltaisuuden mukaan. Otetaan esimerkiksi vaikkapa nimi Jussi, joka on asiakirjoihin ensimmäisen kerran raapustettu 1390. Se on siis ollut käytössä käytännössä koko täkäläisen kirjoitetun historian ajan. Vilkunan mukaan se olisi väännös ruotsalaisesta Jusse-kiännöksestä Junis-nimestä, joka olisi muunnelma Johanneksesta. Tällaisella argumentoinnilla ei ole olemassa suomalaisittain äännettävää kirjainyhdistelmää, jota ei luovaa mielikuvitusta käyttäen voisi johtaa raamatun nimiin. Osoittaako em. päättelyketju, että Jussi ei mitenkään voi olla muinainen suomalainen nimi ja nimimuoto, kun kaksi kolmesta kirjaimesta on suoraan johdettavissa kristilliseen Johannes-nimeen eikä väliinkään tarvita kuin kolme erilaista evoluutioversiota? Onhan se toki mahdollista, mutta tekniikan puolella tuota kutsuttaisiin varmaankin 10kg hienosäätölekaksi, jolla huonommin toisiinsa sopivat osat voidaan hetkessä muokata yhteensopiviksi.
Kaikki tuo on sinänsä tuttua, mutta ei välttämättä totta. Ei mikään ole niin viisas kuin sukututkija, varsinkaan jos ei ole nimien historiaan paneutunut ja hänen etunimensä on Sami, tyttärenpoikani (14 v) myöhäsyntyinen Samuelin kaima. Tämä nimi ei tietysti ole alunperin suomalainen, mutta ehkä raamatullinen alkuperä "Samuel", hepr. "Jumalan kuulema" tekee siitä jotenkin paremman. Voit ihan vapaasti uskoa, että "melko moni Sebastian on todennäköisesti ollut Seppo - Vilkunan Etunimet ei kuulunut kirkkoherrojen käsikirjastoon". Minä tiedän tarkkaan nimeni alkuperän ja olen ihan rehellisesti pakanallinen seppo Ilmarinen, vaikka en kummoinenkaan seppä ole koskaan ollut. Nomen semper non est omen, sano. Elikkä siis "Nimi ei aina ole enne."
Tuskin tätä enää kannattaa jatkaa. Onhan esittämässäni alkuperäisten suomalaisten (siis pakanallisten) nimien listassa monta muutakin nimeä, esim. Vilho, josta voi kinastella, jos siihen tarvetta on.
Stefanus-marttyyrin päivänä
kansallisromantiikan eloon herättämän muinaissuomalaisen nimen kantaja, ei silti pakana
seppo (Ilmarinen)
---------------------------------------------------
Kuten tiedetään, ei (pakanallinenkaan) nimi miestä pahenna,
jos ei mies nimeä
Tuli tässä kerran mieleen, että ainakin naisten vanhoja pakananimiä on voinut jäädä kristinuskon puristuksessa käyttöön lehmien niminä. Olisi kiva kuulla asiantuntijoiden mielipiteitä, mutta kukaan ei ole ottanut vielä kantaa tähän.
Kiinnostaisi tietää myös, mihin muualle vanhoja käytöstä poistettuja nimiä on voitu 'piilottaa' pois pappien silmistä. :rolleyes:
Ei nimi miestä - eikä naista pahenna. Äitinä olen kuitenkin joutunut miettimään nimen kantajaa...miten läpi elämän kulkema asia vaikuttaa. Itse olen kokenut kymmeniä vuosia puhuttelunimeni - sinänsä "normaalin" aiheuttamaa hämmennystä. Jo lapsena kysyttiin: niin mikä? miten kirjoitat? miten lausut? Myöhemmin työelämässä taas huokailuja kauniista nimestä. Ja uskokaa pois, siihenkin tympääntyy... Alkuperä on kyllä selvä... Ruotsalainen kasvitieteilijä antoi vanamolle latinankielisen nimen ja suomalaiseen allakkaan se pääsi hiukan muotoiltuna jo varhain.
Nykyisin jo pärjään sen kanssa, mutta lapsena nolostuin saamastani huomiosta. Maija Meikäläistä ei kukaan ihmettele....
Se Eufrosyne esiintyy joissakin saduissa noidan nimenä...oisko siitä johtuvia antipatiat?
Sami Lehtonen
27.12.09, 12:05
Kaikki tuo on sinänsä tuttua, mutta ei välttämättä totta. Ei mikään ole niin viisas kuin sukututkija, varsinkaan jos ei ole nimien historiaan paneutunut ja hänen etunimensä on Sami, tyttärenpoikani (14 v) myöhäsyntyinen Samuelin kaima. Tämä nimi ei tietysti ole alunperin suomalainen, mutta ehkä raamatullinen alkuperä "Samuel", hepr. "Jumalan kuulema" tekee siitä jotenkin paremman. Voit ihan vapaasti uskoa, että "melko moni Sebastian on todennäköisesti ollut Seppo - Vilkunan Etunimet ei kuulunut kirkkoherrojen käsikirjastoon". Minä tiedän tarkkaan nimeni alkuperän ja olen ihan rehellisesti pakanallinen seppo Ilmarinen, vaikka en kummoinenkaan seppä ole koskaan ollut. Nomen semper non est omen, sano. Elikkä siis "Nimi ei aina ole enne."
Tuskin tätä enää kannattaa jatkaa. Onhan esittämässäni alkuperäisten suomalaisten (siis pakanallisten) nimien listassa monta muutakin nimeä, esim. Vilho, josta voi kinastella, jos siihen tarvetta on.
Stefanus-marttyyrin päivänä
kansallisromantiikan eloon herättämän muinaissuomalaisen nimen kantaja, ei silti pakana
seppo (Ilmarinen)
---------------------------------------------------
Kuten tiedetään, ei (pakanallinenkaan) nimi miestä pahenna,
jos ei mies nimeä
Seppo, vastaatko lyhyesti, millä nimellä papit kirjasivat nimen Seppo 1700-luvulla? Sepeteus vai Sebastian? Kokemukseni mukaan nimien ruotsinnos oli melko mielivaltainen toimenpide ja riippui täysin papista - yhteistä ohjeistusta ei ollut.
Viestini tarkoitus ei ollut uudelleenarvioida Seppo-nimen alkuperää sinänsä, vaan nimenomaan sitä, ettei nimien alkuperää voi mitenkään selvittää kirjoitettua historiaa kauemmas. Vaikutteiden omaksuminen eri suunnista on vaikea selvittää jälkikäteen - se edellyttää hyvin poikkitieteellistä lähestymistä, joka kieltentutkimuksessakin on melko lailla tuore ilmiö.
Nimikeskusteluun on hyvä tuoda perspektiiviä muualta. On eräs vanha arabialainen etunimi Amir (samaa juurta kuin emiiri), joka tarkoittaa prinssiä tai korkea-arvoista virkamiestä. Sitten on olemassa vanha juutalainen etunimi Amir, joka tarkoittaa puun latvaa. Menepä näille sanomaan ko. nimien olevan samaa seemiläistä alkuperää.
Matti Lehtiö
27.12.09, 12:33
Mututuntumalla Seppo-nimen kirjoitusvarientteja rippi- yms asiakirjoissa ei pysty varmuudella tulkitsemaan. Ajallista ja paikallista nimistökäytäntöä on syytä selvittää asutusnimistön kautta, johon tässä tapauksessa on verrattomat mahdollisuudet. Nykypäivän peruskarttamateriaali tietää kertoa, että Suomesta löytyy 42 Seppo - Seppola - Sepponen asutusnimiä. Kun listan lukijoista varmaankin joku tunnistaa omakohtaisesti jonkin edellämainituista asutusnimistä "omakseen", niin siitä vain tutkimaan löytyykö asujista nimenantajaa ja missä muodossa nimi on asiakirjoihin merkitty. Mielenkiinnolla jään odottamaan tuloksia.
Matti Lehtiö
Jouni Kaleva
27.12.09, 12:59
Kerran aiemminkin olen kuullut - juurikin naispuolisen - kummastelleen kyseistä nimeä. Siksi ajattelinkin kysyä, että mitä kamalaa siinä oikein on, kun sitä pitää ihmetellä? Kuulun siis myös siihen joukkoon, joka pitää ko. nimeä varsin kauniina. Siten Jounin siteeraus viestistäni on jokseenkin harhaanjohtava.
Anteeksi, jos siteeraukseni aiheutti juuri päinvastaisen näkemyksen kuin oli alunperin tarkoituksesi!
Matti Lehtiö
27.12.09, 15:49
Odotellessa esimerkkejä SEPPO-nimen käytöstä, kannattaa esiintuoda vielä eräässä viestiketjun varhaisessa viestissä esiintyi viittaus siitä, että olisiko Seppo - nimi saksalaisperäinen? (Lainaus: Sepp-etunimeä löytyy kyllä saksankieliseltä alueelta. Mm. Sepp Dietrich.)
Tässä kohdin on syytä olla tarkkana, sillä JOOSEPPI nimestä on saatu aikaan myös SEPPI - variantti. Esimerkkinä Ilmajoen Ilmajoen Kokkolan kylän SEPPILÄ, jonka alkuperäisempi nimi oli KOKKO. Usean samannimisten talojen vuoksi yhtä niistä aloitettiin kutsumaan SEPPILÄKSI, muistona taloa 1599 - 1636 isännöinneestä SEPPI (eli JOOSEPPI) Pentinpojasta.
Matti Lehtiö
Seppo Niinioja
27.12.09, 20:34
Seppo, vastaatko lyhyesti, millä nimellä papit kirjasivat nimen Seppo 1700-luvulla? Sepeteus vai Sebastian? Kokemukseni mukaan nimien ruotsinnos oli melko mielivaltainen toimenpide ja riippui täysin papista - yhteistä ohjeistusta ei ollut.
Viestini tarkoitus ei ollut uudelleenarvioida Seppo-nimen alkuperää sinänsä, vaan nimenomaan sitä, ettei nimien alkuperää voi mitenkään selvittää kirjoitettua historiaa kauemmas. Vaikutteiden omaksuminen eri suunnista on vaikea selvittää jälkikäteen - se edellyttää hyvin poikkitieteellistä lähestymistä, joka kieltentutkimuksessakin on melko lailla tuore ilmiö.
Nimikeskusteluun on hyvä tuoda perspektiiviä muualta. On eräs vanha arabialainen etunimi Amir (samaa juurta kuin emiiri), joka tarkoittaa prinssiä tai korkea-arvoista virkamiestä. Sitten on olemassa vanha juutalainen etunimi Amir, joka tarkoittaa puun latvaa. Menepä näille sanomaan ko. nimien olevan samaa seemiläistä alkuperää.
En oikein tiedä pitäisikö hyvän kalevalaisen nimeni saamasta sekalaisesta huomiosta olla otettu vai ei. Lyhyt vastaus Samin kysymykseen on kohdassa 3. Voit hypätä suoraan sinne. Olen alkanut epäillä sitäkin, että ehkä nuorempi polvi ei tiedä, mikä Kalevala on, saati sitä että sen runot ovat syntyneet jo rautakaudella, mahdollisesti osittain kivikaudella. Tässä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Kalevalan_henkil%C3%B6ist%C3%A4) lienee aika kattava luettelo Kalevalan henkilöistä, yli 30 nimeltä mainittua tai mainitsematonta. Niissä olisi vielä raadille reposteltavaa.
Kun en ole kaikkien alojen asiantuntija, pidän tapanani käyttää hyväksi muun muassa nimistötutkijoiden julkaisuja, tietosanakirjoja, Internetiä ynnä muuta ja kysellä viisaammilta. Elinaika ei enää mitenkään riittäisi monenkaan pyörän keksimiseen uudelleen. Gradun varmaan ehtisi suorittaa vaikka historiasta, kenties jopa tehdä väikkärin, mutta se ei olisi ajankäytön ekonomian kannalta mielekästä.
Päätän oman nimeni käsittelyn tähän ja oikeastaan muutkin voisivat siirtyä toisiin kohteisiin. Eeva Häkkisen ja Matti Lehtiön viesteissä on ollut hyödyllistä asiaa, jälkimmäisissä lähinnä metodologisessa mielessä, jos tulee jokin pulma muun nimen suhteen vastaan. Jos joku unohtui mainitsematta, kiitokset hänellekin.
Loppulausuntona ja kertauksena esitän seuraavaa:
1. Oman nimeni alkuperän arvailu ei ole relevanttia. Vanhempani olivat vuonna 1922 ilmestyneen Koru-Kalevalansa lukeneet ja minuakin se kiinnosti kovasti jännittävyytensä ja runomitan takia jo ennen kouluikää, kun ei tarvinnut opetella ulkoa. Se on lisäksi painettu aktiikvalla, kun taas kotonamme ollut Seitsemän veljestä oli fraktuuraa. Siitä fraktuuraa lähinnä opettelinkin. Tuo Koru-Kalevala on veljelläni, mutta ostin vuonna 1975 näköispainoksen ja vaimo peri toisen äitinsä kuoltua. Tiedän satavarmasti, että juuri Kalevalasta nimeni sain. Almanakassa se oli aika uusi (vuodesta 1929). Tähän ei vaikuta se, vaikka nimi sinänsä voitaisiin jäljittää vaikka sanskriittiin tai johonkin ihmiskunnan yhteiseen alkukieleen, jos sellaista on.
2. Matti Lehtiö mainitsi, että nimi Seppo sen sijaan täyttää supisuomalaisuus kriteerin. Eteläpohjalaiseen henkilönimistöön Seppo ei näytä kuuluneen, mutta siitä huolimatta Isonkyrön Yryselän kylästä löytyy Sepposen talo 1500-luvulla. Kun Sepposen rinnakkaisnimenä esiintyy Savolainen, lienee se kuitenkin merkki siitä, että talon asukas oli muualta alueelle muuttanut. Ihmekö tuo, koska Pohjolan on arveltu sijainneen Pohjanmaan tienoilla :D:. Ehkä joku Seppo olisi muuttanut sinne Kalevalasta? Tämä nyt on kovasti epätieteellinen ajatus eikä edes väite.
3. Sami pyysi: Seppo, vastaatko lyhyesti, millä nimellä papit kirjasivat nimen Seppo 1700-luvulla? Sepeteus vai Sebastian? Kokemukseni mukaan nimien ruotsinnos oli melko mielivaltainen toimenpide ja riippui täysin papista - yhteistä ohjeistusta ei ollut.
Vastaus: Kysymys on väärin asetettu, tyyppiä: Joko olette lakannut lyömästä vaimoanne?
Myös ruotsinkielisten henkilöiden nimien kirjoitustapa ja oikeinkirjoitus yleensäkin oli vielä horjuvaa. Tuskin kirjasivat Seppoja millään nimellä, koska nimi oli esikristillisen alkuperänsä takia "lepotilassa". Eiväthän he nyt ainakaan Sepeteusta t:llä olisi merkinneet: Se esiintyy vain Seitsemän veljeksen kanttoorina.
Hain HisKistä vuoteen 1799 mennessä kastetut Sebastianit. Tulos on liitteenä. Tapauksia löytyi 19 ja isän asemasta päätellen ei ole luultavaa, että perheissä olisi puhuttu suomea. Nimi oli varsin harvinainen ruotsinkielistenkin keskuudessa. Sepeteuksia ei tietysti ole ainoatakaan ja Sebedeuksia "kautta aikojen" eli 1820-1848 kolme: pappi, lukkari, talonpoika, kuppari, eikun siis talonpoika, torppari ja itsellinen.
Seppo Niinioja
Matti Lehtiö
28.12.09, 10:43
Seppo Niinioja sulki omalta osaltaan tätä keskustelusäiettä, mutta omasta näkövinkkelistäni, se ei ole vielä edes päässyt matkaan.
Vaikka olin omalta osaltani pitämässä Seppo - henkilönimeä ikiaikaisena, olen tullut vähän varovaiseksi oman päätelmieni kestävyydestä, olletikin kun kukaan ei vielä ole pystynyt heittämään "kehiin" todistettua esimerkkiä nimen käytöstä. Alavudella sijaitsee 1500-luvulla perustettu Sepposen talo, mutta tälläkin kertaa kysymys on nimestä, joka on tullut perustajan mukana lisänimenä.
Kalevalan teksti on kaiken lisäksi monitulkintainen tältä osin, koska se antaa ymmärtää, että seppo-nimi oli ammattinimike ei henkilönimi.
Jäämme siis edelleen odottamaan "elävää" esimerkkiä SEPPO nimen käytöstä!
Yksi Kalevalassa mainittu henkilönimi on Untamo. Wikipediassa nimestä kirjoitetaan mm. seuraavaa:
"Untamon eli Unton nimeä arvellaan pohjautuvan germaaniseen miehen nimeen, joka saattoi muinoin olla niinkin lähellä suomalaista muotoa kuin Undo. Untamo- tai Unto-nimisten ihmisten perusteella on nimetty paikkoja lähinnä Länsi-Suomessa. Esimerkiksi Ylistaron Untamala (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Untamala_%28Ylistaro%29&action=edit&redlink=1) on saanut nimensä Untamala-nimisestä kantatalosta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kantatalo), jonka on perustanut joku Untamo-niminen. Kansanperinne kertoo tämän Untamon tulleen Laitilan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Laitila) Untamalasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Untamala)."
Ylistaron Untamalan osalta teksti on virheellistä, sillä paikka asuttiin vasta 1600-luvun lopulla ja Untamala-nimi oli alueen paikannimenä jo satoja vuosia ennen kiinteää asuttamista. Ylistaron Untamala-nimi pohjautuu tosiaan henkilönimeen ja se on kehittynyt muodosta joka oli alunperin UNTAMON MAA (tai UNTAMAN MAA), joka kertoo alueen kuuluneen alunperin Untamo (Untama) nimisen henkilön nautintaan. Veroluetteloista tämännimistä henkilöä ei enää tapaa.
Matti Lehtiö
Heikki Koskela
28.12.09, 10:56
Olen alkanut epäillä sitäkin, että ehkä nuorempi polvi ei tiedä, mikä Kalevala on, saati sitä että sen runot ovat syntyneet jo rautakaudella, mahdollisesti osittain kivikaudella. Tässä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Kalevalan_henkil%C3%B6ist%C3%A4) lienee aika kattava luettelo Kalevalan henkilöistä, yli 30 nimeltä mainittua tai mainitsematonta. Niissä olisi vielä raadille reposteltavaa.
Päätän oman nimeni käsittelyn tähän ja oikeastaan muutkin voisivat siirtyä toisiin kohteisiin. Eeva Häkkisen ja Matti Lehtiön viesteissä on ollut hyödyllistä asiaa, jälkimmäisissä lähinnä metodologisessa mielessä, jos tulee jokin pulma muun nimen suhteen vastaan. Jos joku unohtui mainitsematta, kiitokset hänellekin.
Loppulausuntona ja kertauksena esitän seuraavaa:
1
2. Matti Lehtiö mainitsi, että nimi Seppo sen sijaan täyttää supisuomalaisuus kriteerin. Eteläpohjalaiseen henkilönimistöön Seppo ei näytä kuuluneen, mutta siitä huolimatta Isonkyrön Yryselän kylästä löytyy Sepposen talo 1500-luvulla. Kun Sepposen rinnakkaisnimenä esiintyy Savolainen, lienee se kuitenkin merkki siitä, että talon asukas oli muualta alueelle muuttanut. Ihmekö tuo, koska Pohjolan on arveltu sijainneen Pohjanmaan tienoilla :D:. Ehkä joku Seppo olisi muuttanut sinne Kalevalasta? Tämä nyt on kovasti epätieteellinen ajatus eikä edes väite.
3. Sami pyysi: Seppo, vastaatko lyhyesti, millä nimellä papit kirjasivat nimen Seppo 1700-luvulla? Sepeteus vai Sebastian? Kokemukseni mukaan nimien ruotsinnos oli melko mielivaltainen toimenpide ja riippui täysin papista - yhteistä ohjeistusta ei ollut.
Vastaus: Kysymys on väärin asetettu, tyyppiä: Joko olette lakannut lyömästä vaimoanne?
Seppo Niinioja
Vielä lyhyt huomio asian johdosta vaikka Seppo jo on asian käsittelyn lopettanut omalta osaltaan.
Ensiksikin Kalevalan lukeminen ja sen arvostus on kieltämättä kärsinyt nykyajan paineessa kovasti. Sitä (sen viestiä) ei tunneta enää samoin kuin vielä noin 50 vuotta sitten. Nuorempi sukupolvi unohtaa passiivsesti oman kulttuurihistoriansa jäljet. Nyt korostuvat aivan toiset arvot kuin aiemmin.
Toiseksi toteaisin vain saman kuin Seppokin on koettanut sanoa. Kalevalan mukana sana on tullut Suomessa tunnetuksi ja viittaa tutkimusten mukaan selvästi suomalaiseen alkuperään aina pakanakauteen saakka. Muuan tutkimus kertoo sen tarkoittavan Kalevalassa seppää, josta sitten on Seppo Ilmarinen syntynyt. Ilmarisen historia liittyy läheisesti Seppo-sanaan. Sepostahan sanotaan Kalevalassa mm. että hän on taivaankannen takoja. Ilmaristahan pidettiin jumalana, joita tuolloin oli monennimisiä.
Kolmanneksi en yhdistäisi mitenkään Seppo-nimeä ruotsinkielisiin väännöksiin koska ne eivät edusta nimen alkuperäistä sanomaa. Ruotsinkielinen käännös ei kerro Seposta oikeastaan mitään.
Seppo Niinioja
28.12.09, 12:33
Niinhän se oli, että ruotsiksi tai latinaksi nimet yleensä merkittiin kirkonkirjoissa, kunnes papit saivat komennuksen käyttää kansan kieltä. Sensijaan vanhemmissa lähteissä, etenkin 1500-luvulla, ovat suomalaiset nimet aika tavanomaisia, kuten Matti, Laur tai Lassi, Pavo (ruotsalaiset kirjurit eivät osanneet kirjoittaa kaksoisvokaalia, vaikka muuten pyrkivät käyttämään nimen alkumuotoa) ja muinaissuomalainen nimi, jonka variaatioitakaan en ole tavannut kirkonkirjoista: Seppo
Pikaskannauksella muistiinpanoistani ainakin seuraavissa:
Voudintilit 1579, Skattemantals, Jockas sochn, Wesulax fierdungh, Hellimecki (VA 6718, s.7)
9 veromarkan tilalla: Per Polss Hurskain, Seppo do
Visulahden/Pellosniemen syyskäräjät 1639, viimeinen juttu eli pitkä luettelo isännistä, jotka eivät olleet pitäneet siltoja ja tietä kunnossa, loppupäässä Seppo Wanhainen. Samojen käräjien lautamiehissä on Laurj Palainen.
Edellisessä vastineessa, jonka kirjoitin muistista, on semmoinen virhe, että muotoa Lassi ei tainnut esiintyä, sen sijaan muodot Laur, Lauri ja Lasse ovat varsin yleisiä. Seppoakin olen muistaakseni nähnyt useammin, koska olen aina pysähtynyt sitä hämmästelemään, mutta nämä havainnot eivät ole ehkä tulleet muistiinmerkityiksi.
Matti sai ylipuhutuksi. Tässähän ne Eevan todistetut esimerkit ovat viesteissä 3 ja 4. Jos joku haluaa olla natsikenraali Sepp Dietrichin kaima, siitä vaan. Johann Sebastian Bachin kaima olisikin "hienoa" olla, mutta en voi silläkään ylvästellä. Bachin, "ensimmäisen jazz-säveltäjän" musiikista kyllä pidän.
Sebastian-lista näköjään tulostui varsin huonona. mutta sen saa helposti näkyviin HisKi-haulla Kaikki seurakunnat, lapsen nimi SEB ja vuodet - 1799. Nimi on selvästi ollut käytössä aatelis- ym. säätyläisperheissä, joissa on puhuttu vielä 1700-luvulla ja tietysti myöhemminkin ruotsia.
Mm. täällä on koko Kalevalan teksti vaivattomasti tutkittavissa:
http://www.finlit.fi/kalevala/
Asianharrastajana tiedän tiestysti, että Kalevala itse kertoo sepon tarkoittavan seppää.
Ote runosta 10:
Jop' on seisottui oronen
Osmon uuen pellon päähän.
Siitä vanha Väinämöinen
päätä korjasta kohotti:
kuuluvi pajasta pauke,
hilke hiilihuonehesta.
Vaka vanha Väinämöinen
itse pistihe pajahan.
Siell' on seppo Ilmarinen:
takoa taputtelevi.
Sanoi seppo Ilmarinen:
"Oi sie vanha Väinämöinen!
Miss' olet viikon viipynynnä,
kaiken aikasi asunut?"
Ja tässä suomennos niille, jotka sitä tarvitsevat:
Runo 10 [teksti]
Väinämöinen lähettää taikakeinoin Ilmarisen vastoin tämän tahtoa Pohjolaan. Ilmarinen takoo sammon. Louhi sulkee sen kivimäkeen. Ilmarinen joutuu palaamaan takaisin ilman hänelle luvattua morsianta.
(Tässä suhteessa kohtalomme poikkeavat täysin toisistaan. Pyysin vanhan kauniin tavan mukaan morsiameni isältä hänen kättään ja sain sen ilman ongelmia. Tuleva anoppi kysyi piloillaan, että en kai vaan ole kommunisti :D:)
Ammattinimikkeestä, vaikka seppo (seppä) on tietysti voinut muodostua etunimikin. En jaksanut kaivaa Vilkunaa nyt enempää, mutta esimerkeiksi käyvät
- germaanisperäiset
Jalmari (Hjalmar): kypäräniekkä sotilas
Iivari (Ivar): taistelija, jolla on (marjakuusi)jousi
- ja Kalevalan
Pellervo eli Sampsa Pellervoinen: Puiden kylväjä ja laivapuiden etsijä
Lisänimet tai liikanimet ovat oma lukunsa, johon ei ole tässä syytä sotkeutua. Mainitsen vain Matti Lehtiölle tutun Pungemakaren, josta kenties on tullut Ylistaron Punkari tai sitten ei.
Seppo Niinioja
P.S.
Voi itku tätäkin!
http://wikikko.info/wiki/Suomen_kansan_vanhat_runot
Myydään/ostetaan
Jos ketään tietää teoksia olevan missä myynnissä, asiasta voisi vihjata esimerkiksi hanslankari ätt rihmasto.fi -osoitteeseen.
Jos ketään tietää teoksia olevan missä myynnissä
Google-käännös englanniksi:
If anyone knows where the books on sale
Lisätään verbi:
If anyone knows where the books are on sale
josta Google-käännös suomeksi:
Jos joku tietää missä kirjat ovat myynnissä
Näin nykysuomestakin saa jo lähes ymmärrettävää :rolleyes:
:) Jaska
Matti Lehtiö
28.12.09, 15:16
Eräässä lähialueeni pankissa oli pikavipin hakija tuossa 1960-luvulla, joka esitteli takaajakseen Puska-nimisen miehen. Pankin johtaja "loihe lausumaan että tässä kyllä tarvittaisiin tukevampaa puuta". Vähän samanlainen tilanne alkaa olla myös Seppo-nimen käytöstä pakanuuden ajoista aina nykypäivään saakka.
Kävin pikimmiten lävitse kaikki Satakunnan henkilötiedostot ajalta 1303 - 1571 ja en löytänyt yhtä ainoaa Seppo-nimistä henkilönimeä (Jos jätetään laskuista se, että tutkimuksen tekijä on SEPPO Suvanto) saati edes Sepponen - nimistä asutusnimeä. ei edes Ruoveden alueelta Vanhastaan muistan, että Etelä-Pohjanmaallakaan tällaista nimeä ei ole tullut vastaan.
Kaipaisinkin noista kahdesta esilletuoduista todisteesta lisätietoja (nimen kirjoitusmuotoja pidemmältä ajanjaksolta), koska nyt ne ovat kovin irrallisia ja ehkä myös tulkinnanvaraisia kirjoitusasun osalta.
Jaksan kuitenkin edelleen olla toivorikas, että joku Suomen kymmenistä Sepponen - henkilönimen juurissaan omaava tulisi esiin ja kertoisi nimen syntyhistoriaa. Muussa tapauksessa Seppo-nimen käyttö aina pakanuuden ajoista alkaen nykypäivään jää todistamatta.
Matti Lehtiö
Seppo Niinioja
28.12.09, 19:06
Eräässä lähialueeni pankissa oli pikavipin hakija tuossa 1960-luvulla, joka esitteli takaajakseen Puska-nimisen miehen. Pankin johtaja "loihe lausumaan että tässä kyllä tarvittaisiin tukevampaa puuta". Vähän samanlainen tilanne alkaa olla myös Seppo-nimen käytöstä pakanuuden ajoista aina nykypäivään saakka.
Kävin pikimmiten lävitse kaikki Satakunnan henkilötiedostot ajalta 1303 - 1571 ja en löytänyt yhtä ainoaa Seppo-nimistä henkilönimeä (Jos jätetään laskuista se, että tutkimuksen tekijä on SEPPO Suvanto) saati edes Sepponen - nimistä asutusnimeä. ei edes Ruoveden alueelta Vanhastaan muistan, että Etelä-Pohjanmaallakaan tällaista nimeä ei ole tullut vastaan.
Kaipaisinkin noista kahdesta esilletuoduista todisteesta lisätietoja (nimen kirjoitusmuotoja pidemmältä ajanjaksolta), koska nyt ne ovat kovin irrallisia ja ehkä myös tulkinnanvaraisia kirjoitusasun osalta.
Jaksan kuitenkin edelleen olla toivorikas, että joku Suomen kymmenistä Sepponen - henkilönimen juurissaan omaava tulisi esiin ja kertoisi nimen syntyhistoriaa. Muussa tapauksessa Seppo-nimen käyttö aina pakanuuden ajoista alkaen nykypäivään jää todistamatta.
Matti Lehtiö
Kehotan ensinnäkin jättämään pilanteon pois. Oma nimi on ihmiselle rakkain sana kielessä, sanotaan.
Hämäläis-uusmaalaisissa juurissani ei ole Sepposia eikä muita nen-päätteisiä suku- tai paikannimiä. Ei taida olla Seppolaakaan ja sukuni olen sukuni ensimmäinen Seppo, miä ei ole ihme. Eipä ole Sebastiakaan eikä Sepeteusta (Grrrr:mad:) En ole suinkaan väittänyt, että nimeni olisi ollut jatkuvasti käytössä pakanuuden ajoista nykypäivään, päinvastoin. Miksi ilmeistä mahdottomuutta pitäisi todistaa? Juurihan selitin, että ainakaan Sebastian ja Sebedeus, joita on tarjottu Sepon "ruotsinnoksiksi" eivät esiinny HisKin kattamalla ajanjaksolla mielekkäässä (ei säätyläisessä) perheyhteydesä, ja ensimmäinen Seppo, kuten Tellervo mainitsi ilmestyy HisKiin 1885. Nuku yösi rauhassa. Ei tästä kannata murheita ottaa. Tuskin kukaan edes kaipaa tutkimustuloksiasi, sillä ei kukaan Seppo, en minäkään ole tainnut kysyä mitään olennaista.
Kai ainakin kolmanteen kertaan täytyy selittää, että nimen merkitys ja alkuperä on tietysti se, mitä vanhemmat ovat ajatelleet. Minun tapauksessani ottaneet almanakasta kalevalaiset nimet, niin yksinkertasirta se on ollut. Ei kai Kalevalan nimiä Lönnrot keksinyt, tai jos keksi, eihän asia siitä osaltani miksikään muutu. Muut voivat puhua omasta puolestaan.
Toivottavasti tästä ketjusta on jollekulle huvia.Tässä sopii mainita homonyymien vakioesimerkki: Kansanrunoudentutkija ja akateemikko Matti Kuusen (1914-1998), aatelissukua 127 isä ei ollut 6 eikä sexman, vaan tietysti Granfelt.
Lainaan vielä Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjan johdantoa, joska lähetin otteen toissa iltana: "Muinaisaikana suomalaisilla on ollut värikäs ja vaihteleva etunimistö. Vanhimpien asiakirjojen, sukunimien ja lappalaisille lainautuneiden nimien perusteella - myös vertaamalla virolais-liiviläisiin omakantaisiin nimiin -- Koskimies ja Melaniemi -- ovat esittäneet useita kymmeniä muinaissuomalaisia nimiä." Poimin tähän Vilkunan luettelosta esimerkkeinä seuraavat: Aikamieli, Arijoutsi, Ihalempi, Ilma, Kaukovalta, Kylli, Otava, Talvi, Toivakka, Toivottu, Unto, Vilho, Äijö. --- Tämän tapaiset monimuotoiset nimet nimet säilyivät meillä kotoisessa käytännössä kristillisten nimien rinnalle pitkälle keskiaikaan, syrjäseuduilla 1500-luvulle saakka." Ja edelleen Vilkunaa siteeraten: "Jo uudenajan alussa voimakas kirkko ja vieraskielinen hallinto olivat painaneet vanhat suomalaiset etunimet miltei unhoon, vain suku- ja paikannimet ja kansanrunous pitivät niistä kiinni."
Nimet , siinä kuin runojen sanat muutenkin ovat luonnolliseti välittyneet suullisesti ruinonlaulajapolvelta toisellle, kun nämä eivät vielä olleet luku- ja kirjoitustaitoisia. Ellei nyt sitten Lönnrot runoillut itse koko Kalevalaa. Tokkopa. Lisäksihän on mm. Suomen kansan vanhat runot, joita on julkaistu 35 nidettä. Edellä mainittujen nimienkin ja Kalevalassa mainittujen ym. muinaissuomalasiten nimien alkuperää voisi yrittää selvittää, jos lähtökohtana on, että niiden on oltava välttämättä ulkomaista alkuperää.
Muinaissuomaliset nimet heräsivät uudelleen eloon vasta kansallisuusaatteen myötä 1800-luvun jälkipuoliskolla ja monet tulivat almanakkaan vielä myöhemmin.
Suosittelen kyllä edelleen vakavasti nimistökysymyksistä kiinnostuneille mm.akateemikko Kustaa Vilkunan hänen kuolemansa jälkeen uudistettua Etunimet-kirjaa (1995) ja teol. tri, prof. h.c. Pentti Lempiäisen Suurta etunimikirjaa (2004). Vilkunan taisin saada alesta 5 mummonmarkalla.
Seppo Niinioja
Heikki Särkkä
28.12.09, 19:35
Kävin läpi Vesulahden ja Pellosniemen vuoden 1639 myllytulliluettelot, joista en löytänyt yhtään Seppo Vanhasta, mutta kyllä pari kolme Vanhasta ja yhden Joseph (!) nimisen (ei Vanhanen).
Voisiko olla mahdollista, että tuomiokirjan Seppo Vanhanen edustaaa kirjurin tulkinta nimeksi tulkitusta seppä (pienellä s:llä) Vanhasesta?
Matti Lehtiö
28.12.09, 21:22
Kiitos Seppo, että täsmensit näkökulmaasi, koska puhumme nyt vähän eri asioista. 1900-luvun alussa on todellakin otettu käyttöön ikivanhaa henkilönimistöä. Minun tavoitteena on kuitenkin etsiä "ikivanhaa" nimistöä, joka on ollut käytössä myös historiallisena aikana, mutta joka näkyy asiakirjoissa kiertoilmauksina.
Säikeen alussa mainitsemani RAUKKO-nimi on yksi tällainen 1500-luvulla käytössä ollut henkilönimi, mutta senkään myöhemmästä käytöstä ei ole enää havaintoja. Seppo-nimikin saattaisi olla ollut käytössä, mutta vielä sen puolesta ei ole esitetty tarpeeksi vahvoja näyttöjä, kuten Heikin edellisestä viestistäkin kävi ilmi.
Muistelen, että Pohjoissuomessa on vanhimmissa veroluetteloissa 1500-luvulla useitakin ikivanhoja nimiä, mutta en nyt viitsi alkaa kaivamaan dokumentteja arkistosta. Ilmeisesti ne kuitenkin häviävät kyseisellä vuosisadalla.
Etelä-Pohjanmaalla löytyy kyllä vielä lisää mielenkiintoisia henkilönimiä, jonka juuret voivat mennä pakanuuden aikaan saakka, vaikkakaan kysymys ei 100 %:n varmasti alunperin suomalaisesta nimestä. Kyrönmaalla näyttäisi olleen käytössä henkilön etunimenä VALTA - nimi vielä 1600-luvulla ja joka saattaa liittyä tässäkin viestiketjussa esiintulleisiin muinaissuomalaisiin Ikävalta - Kaukovalta jne. nimistöön, tai sitten ikivanhaan germaaniseen, joka sekin kuitenkin saattaa yltää pakanuuden aikaan saakka.
Matti Lehtiö
Seppo Niinioja
28.12.09, 22:36
Kävin läpi Vesulahden ja Pellosniemen vuoden 1639 myllytulliluettelot, joista en löytänyt yhtään Seppo Vanhasta, mutta kyllä pari kolme Vanhasta ja yhden Joseph (!) nimisen (ei Vanhanen).
Voisiko olla mahdollista, että tuomiokirjan Seppo Vanhanen edustaaa kirjurin tulkinta nimeksi tulkitusta seppä (pienellä s:llä) Vanhasesta?
Eevan löytämät esimerkit näyttävät olevan isäntiä. En ole lukenut riittävästi voudintilejä ja tuomiokirjoja, niin että muistaisin tapausta, jossa olisi ammatti ja sukunimi ilman etunimeä. Pikemmin kai ammatti puuttuu yksittäisten henkilöiden kohdalta, kun se oli useimmiten isäntä. Toisekseen minusta tuntuisi oudolta, että siinä lukisi suomeksi seppä (tai seppo) eikä smedh, kuten se kai 1500-luvun ruotsilla kirjoitettiin.
Matti Lehtiö
29.12.09, 10:05
Isonkyrön Hevonkosken kylän Hopan talon isännän nimi kirjataan vuonna 1548 muodossa "PEER SMEDS", mutta seuraavana vuonna 1549 muodossa P. SEPPE.
Matti Lehtiö
Heikki Särkkä
29.12.09, 12:27
Samaa mieltä Seppo Niiniojan kanssa siitä, että on hiukan outoa, jos ammattinimike seppo olisi suomeksi. Kuitenkin jos kirjuri ymmärsi asianomaisen nimi-ilmoituksen Vanhas-seppo (=seppä Vanhanen) siten, että seppo olisi ollut ETUNIMI, on pelkästään luonnollista, että hän kirjoitti Seppo Wanhain tms.
Löytyisivätkö nuo EevaH:n mainitsemien Seppojen kohdat tuolta SSHY-aarteistosta? Olisi mielenkiintoista ihan omin silmin nähdä.
Heikki Särkkä
29.12.09, 13:48
Terhin pyyntöön on helppo yhtyä. Juolahti mieleen, voisiko "Seppo" ollakin Teppo, jota tosin sitäkään en ole nähnyt 1500- tai 1600-lukujen asiakirjoissa.
Saammeko tosiaan kuvan kaikkien ihmeteltäväksi?
< Isonkyrön Hevonkosken kylän Hopan talon isännän nimi kirjataan vuonna 1548 muodossa "PEER SMEDS", mutta seuraavana vuonna 1549 muodossa P. SEPPE. >
Otanpa minäkin kantaa Kustaa Vilkunan tapaan:
Supisuomalainen ja suosittu miehennimi, joka on saatu Kalevalasta. Seppo on suomalaisessa kansanrunoudessa seppä ja yleensä taitava tekijämies, jollainen oli seppo Ilmarinen, nimen kantakaima. Almanakkaan Seppo tuli vasta 1929, mutta lienee ollut käytössä vuosisadan alusta.
Teppo on muunnos Tapanista!
Heikki Särkkä
29.12.09, 15:54
Näinhän se on: Teppo, Teppana, Tahvo, Tahvana, Tiippana, mitä näitä nyt on.
Jäämme odottamaan kuvaa.
Seppo Niinioja
29.12.09, 16:51
Näinhän se on: Teppo, Teppana, Tahvo, Tahvana, Tiippana, mitä näitä nyt on.
Jäämme odottamaan kuvaa.
Ujona miehenä tunnen itseni ihan otetuksi, mutta aika reppanaksi, kun tämän rahvananimiketjun lukeminen on jatkuvana riippana. :)
Tebastianus, Papa Major
Ujona miehenä tunnen itseni ihan otetuksi, mutta aika reppanaksi, kun tämän rahvananimiketjun lukeminen on jatkuvana riippana. :)
Tebastianus, Papa Major
Hyvä Seppo, sinä kirjoitat nopeammin kuin luet.
Nyt sinä pahastut viestien nro 68, 69 ja 70 vuoropuhelusta jonka he jo itse oikaisivat. Ei kaikki keskustelu ole kohdistumassa sinuun.
Lepo!
Heikki Koskela
29.12.09, 17:28
Kyllähän tämä asia on pyörinyt niinkuin pieru nahkahousuissa. Mutta eihän tässä kukaan ole vielä verinaarmua saanut. Toista on eräässä toisessa ketjussa, jossa on käyty jo 34 sivun verran kekustelua, joka ei ole johtanut lopulliseen ratkaisuun vieläkään (saksaksi Endlösung). Eipä sielläkään ole vahinkoja tehty.
Nyt pitäisi keksiä semmoinen separaattori, joka erottaisi asiat sekamelskan seasta, kun sinne separaattoriin syötettäisiin kaikki kootut selitykset ja anettaisiin separaattorille ohje sylkäistä ulos lopullinen ratkaisu. Luulen, että taitava taivaan takoja ja kultaseppä Seppo Ilmarinen osaisi rakentaa kyseisen laitteen. Osasihan hän takoa Sammon, jota nyt käytetään erään pankkiryhmän nimenä. Kuten me kaikki tiedämme ainakin tämä Sampo on jauhanut käsittämättömät määrät rahaa ainakin joillekin piireille.
Ei minulla nyt muuta.
Sami Lehtonen
29.12.09, 17:46
Kyllähän tämä asia on pyörinyt niinkuin pieru nahkahousuissa. Mutta eihän tässä kukaan ole vielä verinaarmua saanut. Toista on eräässä toisessa ketjussa, jossa on käyty jo 34 sivun verran kekustelua, joka ei ole johtanut lopulliseen ratkaisuun vieläkään (saksaksi Endlösung). Eipä sielläkään ole vahinkoja tehty.
Nyt pitäisi keksiä semmoinen separaattori, joka erottaisi asiat sekamelskan seasta, kun sinne separaattoriin syötettäisiin kaikki kootut selitykset ja anettaisiin separaattorille ohje sylkäistä ulos lopullinen ratkaisu. Luulen, että taitava taivaan takoja ja kultaseppä Seppo Ilmarinen osaisi rakentaa kyseisen laitteen. Osasihan hän takoa Sammon, jota nyt käytetään erään pankkiryhmän nimenä. Kuten me kaikki tiedämme ainakin tämä Sampo on jauhanut käsittämättömät määrät rahaa ainakin joillekin piireille.
Ei minulla nyt muuta.
Mahtaisiko tuo ulos sylkäistävä vastaus olla 42?
Anteeksi jo etukäteen viestin viihteellinen sävy.
42 on sopiva vastaus kaikkiin kysymyksiin.
Sivusta seuranneena ja koska isäni oli Seppo, huomauttaisin HisKin avulla löytyvän 1700-luvulta osuman etunimellä Sepp - tuolloin on kyse liivinmaalaisesta henkilöstä.
Lisäksi samasta Sepp -nimestä sattui silmiini seuraavaa;
Boy's name Sepp \s(e)-pp (http://www.thinkbabynames.com/ending/1/pp)\ is a variant of Joseph (http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Joseph) (Hebrew (http://www.thinkbabynames.com/search/1/hebrew)), and the meaning of Sepp is "Jehovah (http://www.thinkbabynames.com/search/1/jehovah) increases (http://www.thinkbabynames.com/search/1/increases)". The baby name Sepp sounds like Seppi (http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Seppi), Sebo (http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Sebo) and Seb (http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Seb). Other similar baby names are Shepp (http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Shepp), Capp (http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Capp), Sean (http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Sean), Pepe (http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Pepe), Peppi (http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Peppi), Kipp (http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Kipp), Seal (http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Seal), Sela (http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Sela), Seth (http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Seth), Shep (http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Shep), Skip (http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Skip), Skipp (http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Skipp) and Zeph (http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Zeph).
Sepp is an uncommon first name for men and an equally uncommon last name for both men and women. (1990 U.S. Census
Seppo Niinioja
29.12.09, 18:43
Hyvä Seppo, sinä kirjoitat nopeammin kuin luet.
Nyt sinä pahastut viestien nro 68, 69 ja 70 vuoropuhelusta jonka he jo itse oikaisivat. Ei kaikki keskustelu ole kohdistumassa sinuun.
Lepo!
Saatan kirjoittaakin, mutta tässä mitään pahastunut ainakaan enää ole. Hauskaahan tämä on. Teppoilu oli ihan vitsiksi tarkoitettu. Keksinpä hyvän nimimerkin samalla, ainakin omasta mielestäni.
Tästä kehkeytyi ihan mielenkiintoista enkä toki kuvittele, että näin paljon ruutia olisi tuhlattu pelkästään minun persoonaani. Olen koettanut ulkoistaa keskustelun, mutta turhan paljon tähän silti tulee sotkeudutuksi, kun oman henkilökohtaisen nimeni alkuperä on täysin selvä ja yksinkertainen. Parhaassa tapauksessa syntyy nimistöntutkijoillekin uutta tietoa. Ei heidänkään sarkansa ole vielä loppuun kynnetty eikä mikään ole niin viisas kuin sukututkija, paitti majava, mikä tulkoon taas myönnetyksi.
Jullen Vilkuna-lainaus edustaa minusta parasta käytettävissä olevaa tietoa. Pentti Lempiäisen teksti on samanlainen. Sebedeus- tai Sepeteus-viitauksia vastaan puhuu sen heprealais-kreikkalainen raamatullinen alkuperä ja merkitys "Jumalan lahja" vs. suomen seppä. Lempiäisen mukaan Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sepon äänteellisesti samantapaiseen nimeen Sebastianos, jota sitäkin on minulle tarjottu. Ortodoksisessa kalenterissa on tietysti paljon muitakin "ihmeellisyyksiä" suomalaisen kannalta.
Tebastianus, Papa Major
Seppo Niinioja
29.12.09, 20:29
Keskustelu nimistön suomalaisuudesta tai vierasperäisyydestä on sikäli hedelmätöntä, että kirjoitettua historiaa - väestötieteilystä puhumattakaan - on olemassa niin lyhyeltä aikaväliltä. Kulttuurivaihtoa on ollut paljon ennen kirjoitetun historian alkamista.
Onhan kristinuskokin tullut esineistön perusteella Suomeen jo n. 800-luvulla - ilmeisestikin juuri Saksasta. Kristinusko ei liene myöskään ensimmäinen suomenniemelle tuotu asia. Kaiken kaikkiaan kalevalan keräämistä edelsi vähintään 1000 vuotta kulttuurivaihtoa. Kalevala ei siis missään tapauksessa ole mikään muinaisen suomalaisen nimistön primäärilähde.
Mitä taas kirkonkirjoihin tulee, niin on täysin mahdollista, että melko värikäskin ja pitkä kotoperäinen nimiperinne on yksinkertaisesti vain pelkistynyt pappien vääntäessä nimet ruotsalaisiksi ja nimenomaan kristillisperäisiksi väännöksiksi. Melko moni Sebastian on todennäköisesti ollut Seppo - Vilkunan Etunimet ei kuulunut kirkkoherrojen käsikirjastoon.
Minusta on melko yksioikoista luokitella nimet suomalaisperäisiin tai kristillisiin niiden samankaltaisuuden mukaan. Otetaan esimerkiksi vaikkapa nimi Jussi, joka on asiakirjoihin ensimmäisen kerran raapustettu 1390. Se on siis ollut käytössä käytännössä koko täkäläisen kirjoitetun historian ajan. Vilkunan mukaan se olisi väännös ruotsalaisesta Jusse-kiännöksestä Junis-nimestä, joka olisi muunnelma Johanneksesta. Tällaisella argumentoinnilla ei ole olemassa suomalaisittain äännettävää kirjainyhdistelmää, jota ei luovaa mielikuvitusta käyttäen voisi johtaa raamatun nimiin. Osoittaako em. päättelyketju, että Jussi ei mitenkään voi olla muinainen suomalainen nimi ja nimimuoto, kun kaksi kolmesta kirjaimesta on suoraan johdettavissa kristilliseen Johannes-nimeen eikä väliinkään tarvita kuin kolme erilaista evoluutioversiota? Onhan se toki mahdollista, mutta tekniikan puolella tuota kutsuttaisiin varmaankin 10kg hienosäätölekaksi, jolla huonommin toisiinsa sopivat osat voidaan hetkessä muokata yhteensopiviksi.
Nyt kun Endlösung (ks. esim. Wikipedia) Sepoille on tiedossa, sopinee että lähetän yllä näkyvästä Samin viestistä 42, jonka webmaster on määrännyt sopivaksi vastaukseksi kaikkiin kysymyksiin, omin kommentein linkin Kotimasten kielten tutkimuskeskukseen, vaikkapa nimistöntutkija, FT Sirkka Paikkalalle, josta joku on saattanut kuulla ja minäkin nähnyt luonnossa, niin pääsevät sielläkin selville Sammon,... eikun Sepon arvoituksesta. Seppo Ilmariseen läheisesti liittyvää Sammon arvoitustahan tutki mm. jo E.N. Setälä ennen kuin minäkään olin syntynyt, siis varsin kauan sitten, nippa nappa sen jälkeen kun Seppo oli tullut almanakkaan.
Nu har jag inga orkor kvar, tapasi anoppi sanoa. Flunssa on tainnut iskeä, vaan ei influenssa, ei varsinkaan sikainfluenssa (swine flu). Rokotukset ovat kunnossa. Jääkööt reunahuomautukset, joista ainakin tuota selvästi virheellistä Sebastian-väitettä olen jo kommentoinut, tuonnemmaksi.
Anno MMIX Scriptit
Papa Major,
senex senis, tamen non senilis,
mitä ei tietty tarvitse uskoa. Kunhan taas osoitan latinankin taitoa kaikkine mahdollisine virheineen.
Ganander mainitsee sanakirjassaan (1787) seppo/seppoi -sanan sepän arkaistisena (Runice) vastineena.
Ilmorisen/Ilmarisen "etunimi" Seppo vastaa lähinnä sitä, mitä nykyisin sepällä ymmärretään ja Ilmarinen on varsinainen nimi.
Enpä muista monta mainintaa nähneeni nimestäni ennenkuin ollaan nykyisten aikojen äärellä. Hämärää muistikuvaa on, että jostain itäisiltä kreikanuskoisilta ääriltä löytyisi Seppo-Sebastianos yhteys, mutta mitään lähdettä en pysty tähän antamaan. Asiaan täytyykin kiinnittää lisää huomiota, ehkäpä jostain joskus putkahtaa jotain esiin.
Seppo T.
Matti Lehtiö
29.12.09, 21:21
Heikki Koskela tuossa kirjoitti, että "Kyllähän tämä asia on pyörinyt niinkuin pieru nahkahousuissa". Aivan totta ja päätelmä on voimassa siihen saakka, että onnistumme saamme mukaan keskustelusäikeeseen sellaisen henkilön, jonka sukujuurissa löytyy lisänimelle Sepponen (Seppola jne.) nimen antanut henkilönimi tai yleensäkin todiste tämän nimen käytöstä entisaikaan.
Jos koko keskustelusäiettä tarkastelee, on löytynyt pari asiakirjoin todistettavissa olevaa historiallisena aikana käytössä ollutta nimiä , joiden alkujuuret menevät todennäköisesti pakanuuden aikaan (RAUKKO ja VALTA), mutta joiden kohdalla täytyy todeta, että jäljet nimen käytöstä loppuu viimeistään 1600-luvulla.
Selasin alkuillasta INARIN kylän veroluetteloa vuodelta 1575 (ES 830). Onnistuin kyllä kopioimaan sen word tiedostoksi, mutta valitettavasti olen sen verran tumpelo, että hallitse sen liittämistä tämän viestin liitteeksi.
Siitä löytyy kuitenkin erittäin mielenkiintoisia nimiä:
VALLIA AIICKASARISSON
MELITTY MELIKIRJASSON
HARALDI AICKASARISSON
AIMO MELIKIRIASSON
eli:
Vallia,
Mielitty Mielikirja
Aimo
Eli näistä nimistä ainakin AIMO esiintyy edelleenkin henkilönimenä Suomessa.
Matti Lehtiö
Sami Lehtonen
29.12.09, 21:44
Matin esiin tuomista nimistä - tai lähinnä Mielitystä - tuli mieleen eräässä kotimaisessa elokuvassa esiintynyt lapsipari - Lemmitty ja Ihanelma. Insinööri pohtisi tässä kohdassa sitä, etteikö kaikki lapset ole alun perin lemmitty, mutta nykyaikana sekään ei ole enää pakollista; inseminaatio voidaan suorittaa myös muuten.
Jännää kyllä, kuinka sota-aikaan ilmeisesti elokuvaan kuin elokuvaan oli pakko upottaa yksi propagandarepliikki. Liekö sillä sitten varmistettu elokuvan esitysoikeus (jota piti erikseen anoa - ei-toivotun aineksen esittämisen estämiseksi).
Seppo Niinioja
29.12.09, 22:20
Ganander mainitsee sanakirjassaan (1787) seppo/seppoi -sanan sepän arkaistisena (Runice) vastineena.
Ilmorisen/Ilmarisen "etunimi" Seppo vastaa lähinnä sitä, mitä nykyisin sepällä ymmärretään ja Ilmarinen on varsinainen nimi.
Enpä muista monta mainintaa nähneeni nimestäni ennenkuin ollaan nykyisten aikojen äärellä. Hämärää muistikuvaa on, että jostain itäisiltä kreikanuskoisilta ääriltä löytyisi Seppo-Sebastianos yhteys, mutta mitään lähdettä en pysty tähän antamaan. Asiaan täytyykin kiinnittää lisää huomiota, ehkäpä jostain joskus putkahtaa jotain esiin.
Seppo T.
Nuo harvatkin maininnat kyllä kiinnostaisivat, kun aiheesta virisi näinkin laaja "akateeminen" keskustelu. Kuten olen maininnut, Vilkuna toteaa: "Jo uudenajan alussa voimakas kirkko ja vieraskielinen hallinto olivat painaneet vanhat suomalaiset etunimet miltei unhoon, ---" Seppo-Sebastianos-yhteyden olen löytänyt Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta, ks. viesti #76 klo 18:43:
"Lempiäisen mukaan Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sepon äänteellisesti samantapaiseen nimeen Sebastianos". Vastaavia tapauksia lienee lukuisia muitakin, ks. http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm . Suomen nykyisessä ruotsinkielisessä kalenterissa on 10.6. Svante, joka alkaa sekin ainakin samalla kirjaimella kuin suomenkielisen kalenterin samalle päivälle sijoitettu Seppo.:) Ja suomi on kreikan sukukieli, koska sirkka on kreikaksi akris, m.o.t. Toisiaan vastaavat suomen- ja ruotsinkieliset nimethän on mielestäni joltisellakin asiantuntemuksella sijoitettu samalle päivälle.
Papa Major
Liekköhän Aikia ikivanha suomalainen vai pelkästään saamelainen etunimi? Siitä ja Aikasarriasta kuitenkin tuli Aikio - ja Aikasarria -sukunimi, kun saamelaisia kastettiin kristinuskoon 1600-luvulla Lapissa ja Kuusamossa.
Mika J
Enpä malta olla osallistumatta - tämä nimien (ja ylipäänsä sanojen) etymologia kun on aina suuresti kiinnostanut.
Haravoin läpi Pihtiputaan kastetut 1881-1900, pappina oli silloin Aleksander Gummerus. Nimistöhän vaihtelee suuresti alueittain, eikä Pihtiputaalla näkynyt vuoteen 1903 mennessä vielä ainuttakaan Seppoa, ei kastetodistajissakaan. Äitini juuriston alueella Ahlaisissa länsirannikolla nimistö oli kovasti erilaista, mutta Pihtipudastahan voi pitää tyystin suomenkielisenä alueena. Tosin äidinäitini Vendla Charlotta oli niin valveutunut, että antoi lapsikatraalleen suomalaisnimet - vanhin, eli äitini, oli Rauha Kyllikki.
Keräsin ensimmäiset maininnat suomalaisista nimistä ja varmistin suomalaisuuden vielä Nimikirjasta. Useimmiten suomalaisnimen pariksi oli annettu jokin muu nimi.
Vuonna 1881 ei vielä ollut yhtään suomalaisnimeä, mutta sitten:
v1882
- Henrik Ilmari (vaarini, oli siis ihka ensimmäinen, hienoa!)
- Aina Sofia (myös mummuni Aina Josefina, hienoa!)
- Toivo Ilmari Matias (isä lukkari)
- Hilja Maria (isä kansak.op.)
- Helmi Johanna Amalia
- Saima Kolima
v1883
- Juho Armas
- Aina Lempi
- Onni
- Hellin Ihanelma
v1884
- Kaino (pka)
- Väinö Ilmari
- Armas Amanda
v1885
- Tyyne Serahvia
- Sulo Einar
- Ilmi Lydia
v1886
- Urho Apu Kaima
- Toivo
v1887
- Valma Maria
- Katri Siveä Sigrid (isä nimismies)
- Ilma Maria
- Tauno Valfrid
- Ilmo Aku
v1889
- Aino Johannes
- Tyyni Seliina
- Impi Fredriika
v1891
- Usko Toivo
v1895
- Voitto Kabriel (isä kiertok.op.)
v1896
- Rauha Maria
v1898
- Jalo Petter Oskar
v1899
- Terho Heribert
v1900
- Kaarlo Veikko
Enkä lopuksi malta olla lisäämättä tätä sivuhuomiota, vaikka kyse ei suomalaisnimestä olekaan:
kun Miina-piika synnytti au tyttären v1888, hän ilmoitti tytön nimeksi Naima Elin.
Hannu Numminen
30.12.09, 11:23
Enkä lopuksi malta olla lisäämättä tätä sivuhuomiota, vaikka kyse ei suomalaisnimestä olekaan:
kun Miina-piika synnytti au tyttären v1888, hän ilmoitti tytön nimeksi Naima Elin.
Täsmälleen samoilla etunimillä varustetun henkilön kuolinilmoituksen näin kai Turun Sanomissa parisen kymmentä vuotta sitten. Jäi jostain syystä mieleen.
Seppo Niinioja
30.12.09, 12:49
Enpä malta olla osallistumatta - tämä nimien (ja ylipäänsä sanojen) etymologia kun on aina suuresti kiinnostanut.
Haravoin läpi Pihtiputaan kastetut 1881-1900, pappina oli silloin Aleksander Gummerus. Nimistöhän vaihtelee suuresti alueittain, eikä Pihtiputaalla näkynyt vuoteen 1903 mennessä vielä ainuttakaan Seppoa, ei kastetodistajissakaan. Äitini juuriston alueella Ahlaisissa länsirannikolla nimistö oli kovasti erilaista, mutta Pihtipudastahan voi pitää tyystin suomenkielisenä alueena. Tosin äidinäitini Vendla Charlotta oli niin valveutunut, että antoi lapsikatraalleen suomalaisnimet - vanhin, eli äitini, oli Rauha Kyllikki.
Keräsin ensimmäiset maininnat suomalaisista nimistä ja varmistin suomalaisuuden vielä Nimikirjasta. Useimmiten suomalaisnimen pariksi oli annettu jokin muu nimi.
Vuonna 1881 ei vielä ollut yhtään suomalaisnimeä, mutta sitten:
v1882
- Henrik Ilmari (vaarini, oli siis ihka ensimmäinen, hienoa!)
- Aina Sofia (myös mummuni Aina Josefina, hienoa!)
- Toivo Ilmari Matias (isä lukkari)
- Hilja Maria (isä kansak.op.)
- Helmi Johanna Amalia
- Saima Kolima
v1883
- Juho Armas
- Aina Lempi
- Onni
- Hellin Ihanelma
v1884
- Kaino (pka)
- Väinö Ilmari
- Armas Amanda
v1885
- Tyyne Serahvia
- Sulo Einar
- Ilmi Lydia
v1886
- Urho Apu Kaima
- Toivo
v1887
- Valma Maria
- Katri Siveä Sigrid (isä nimismies)
- Ilma Maria
- Tauno Valfrid
- Ilmo Aku
v1889
- Aino Johannes
- Tyyni Seliina
- Impi Fredriika
v1891
- Usko Toivo
v1895
- Voitto Kabriel (isä kiertok.op.)
v1896
- Rauha Maria
v1898
- Jalo Petter Oskar
v1899
- Terho Heribert
v1900
- Kaarlo Veikko
Enkä lopuksi malta olla lisäämättä tätä sivuhuomiota, vaikka kyse ei suomalaisnimestä olekaan:
kun Miina-piika synnytti au tyttären v1888, hän ilmoitti tytön nimeksi Naima Elin.
Huh mikä helpotus, kun ei tarvitse koko ajan olla oman nimensä suomalaisuutta "puolustamassa" :) . Nimien ja sanojen etymologia on yksi minunkin mielipuuhiani. Mainitsin jossakin, että vaimoni äidinisänisän perheessä ruvettiin 1800-luvun loppupuolella tietoisesti opettelemaan myös suomea ajan tavan mukaan. He olivat päätyneet Pirkkalaan ja myöhemmin Tampereelle, joten siitä oli varmasti myös käytännön hyötyä. Jostakin syystä he antoivat kaikille 11 lapselleen vain yhden etunimen, joista kolme oli suomalaisperäisiä:
1867
- Helmi
1871
- Lempi
1877
- Wäinö
Vaimolleni sukua oli myös Isonkyrön Vaismaista ja Reineistä polveutuva insinööri Ilmari Killinen (1876 - 1941), joten aika tasoissa teillä etäserkuilla nuo ensimmäiset nimet menevät.
Vilkuna mainitsee, että ensimmäinen kristillisesti kastettu Ilmari on prof. Ilmari Krohn (1867 - 1960). Lienevät olleet muutkin jo 1800-luvulla kristilliseti kastettuja!
Omista esivanhemmistani näkee ensi silmäyksellä, etä nimet ovat vierasperäisiä. Lähimmäksi kotoista alkuperää tulee äitini suomalais-lappalainen nimi Aili. Kouluneuvos Kaarlo Veikko Veikkonen oli aikanaan valtionarkistonhoitajana toimineen Martti Kerkkosen isä ja etäserkkuni.
Seppo Niinioja
Omista esivanhemmistani näkee ensi silmäyksellä, etä nimet ovat vierasperäisiä. Lähimmäksi kotoista alkuperää tulee äitini suomalais-lappalainen nimi Aili.
Seppo Niinioja
Itä-Lapissa olen nähnyt nimestä Abigail väännetyn Aili, samoin Elinistä/Elinasta. Esim. Abigail (Aili) Igorintytär Ongamo ja Elina (Aili) Paavontytär Pelkonen.
Mika J
Sattuipa silmiini tämän päivän Iltalehdestä jutunpätkä otsikolla "Liian kummaa ollakseen taruna - vuoden erikoisimpia uutisia;
- Kroatiassa katolinen pappi kyllästyi vanhempien pienokaisilleen antamiin kummallisiin, nykyaikaisiin nimiin. Hän päätti tarjota 135 euron palkkion pariskunnille, jotka päätyvät Lanan, Petran tai Lukan kaltaisiin perinteisiin etunimiin.
Juha
Matti Lehtiö
30.12.09, 15:03
Lainaus Mikalta: "Itä-Lapissa olen nähnyt nimestä Abigail väännetyn Aili, samoin Elinistä/Elinasta."
Uskallan väittää, että tässä löytyi "uusi" vanha nimi ja että vääntäminen on tapahtunut toisin päin, eli Aili on "väännetty" norminmukaiseksi.
Olettamusta tukee merkittävästi myös Joka Kodin suuri nimikirja, joka kertoo nimen esiintyvän asiakirjoissa myös muodossa Ailitza. Sana näyttää olevan muutenkin lappilainen (Kts. Suomen paikannimistö).
Matti Lehtiö
Seppo Niinioja
30.12.09, 15:54
Itä-Lapissa olen nähnyt nimestä Abigail väännetyn Aili, samoin Elinistä/Elinasta. Esim. Abigail (Aili) Igorintytär Ongamo ja Elina (Aili) Paavontytär Pelkonen.
Mika J
Äitini kääntyy haudassaan, jos näkee tuon Abigail (Aili) Igorintyttären. Olen muutaman kerran kertonut, kuinka ryssät tulittivat talvisodan aikana kolme kertaa kenttäsairaalaa, jossa hän oli sairaanoitajattarena, niin kuin silloin sanottiin. Hilkulla oli, ettei äiti saanut surmaansa. Isän olisi pitänyt hommata minut jonkun muun kanssa. En tiedä, millainen minusta olisi silloin tullut. On Borodinin Ruhtinas Igorissa kyllä mukavaa musaa. Millaistahan olisi olla ruhtinaan tyttärenpoika? Isoisä teloitettu ja äiti venäläisemigrantti Suomessa.
Elina on tietysti suomalainen muunnelma kreikan Helenasta, 'loistava'.
Seppo Niinioja
Heikki Koskela
30.12.09, 16:05
Minä änkeän taas kirjoittamaan kun minun toinen nimeni on Ilmari. Ei sillä kyllä mitään yhetistä tekijä ole kirjoitettujen tekstien kanssa. Mutta täytyyhän se aasinsilta olla.
Kävin katsomassa nimirekisteriä netissä ja löysin semmoisen Gaussin käyrän - semmoisen kirkonkellon kuvan - etunimistä Seppo-nimen osalta. Se on todella ollut harvinainen vielä 1800-luvulla, sitten sen käyttö on kasvanut 1940-50-luvun paikkeille ja on alkanut jälleen pienetä:
vuonna 1899 tai ennen 1, 1900-19 207, 1920-39 6561, 1940-59 31029, 1960-79 8109, 1980-99 1502, 2000-08 247 ja 2009 21.
Viimeinen Seppo-sarja ei anna todellista vertailupohjaa aiempiin lukuihin.
Kysymys kuuluu: Miksi 1940-1959 esiintyy noin huikea ero muihin jaksoihin verraten?
Heikki Koskela
30.12.09, 16:19
Itä-Lapissa olen nähnyt nimestä Abigail väännetyn Aili, samoin Elinistä/Elinasta. Esim. Abigail (Aili) Igorintytär Ongamo ja Elina (Aili) Paavontytär Pelkonen.
Mika J
Abigail-nimeen vielä lisäys. Kannattaa lukea http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Sam.25.html
Jännittävä tarina Davidin ja Abigailin tapaamisesta ja siitä seurannut lopputulos.
Matti Lehtiö
30.12.09, 16:25
Käytännössä kait kaikista asioista aikaansaa Heikin mainitseman kellokäyrän. Kun 95 % tuntemistani Seppo-nimisistä henkilöistä osuu Heikin mainitsemaan huippukohtaan lienee siihen kaksi syytä:
1.) Samaan aikaan ajoittuu myös suuri syntyvyys
2.) Nimestä tuli väliaikaisesti muotinimi.
Matti Lehtiö
Ps. Matti - nimestäkin sen saa aikaan, mutta sen muoto on hyvin hyvin loiva :D:
Äitini kääntyy haudassaan, jos näkee tuon Abigail (Aili) Igorintyttären. Olen muutaman kerran kertonut, kuinka ryssät tulittivat talvisodan aikana kolme kertaa kenttäsairaalaa, jossa hän oli sairaanoitajattarena, niin kuin silloin sanottiin. Hilkulla oli, ettei äiti saanut surmaansa. Isän olisi pitänyt hommata minut jonkun muun kanssa. En tiedä, millainen minusta olisi silloin tullut. On Borodinin Ruhtinas Igorissa kyllä mukavaa musaa. Millaistahan olisi olla ruhtinaan tyttärenpoika? Isoisä teloitettu ja äiti venäläisemigrantti Suomessa.
Elina on tietysti suomalainen muunnelma kreikan Helenasta, 'loistava'.
Seppo Niinioja
noh, tuo patronyymi Igorintytär eikä sukunimikään ole ihan kirkossa kuulutettu ,mutta eri lähteistä olen näin olettanut.
Mutta Itä-Lapissa ei ole mikään ihme, varsinkaan Sallassa, että sinne saapui ihmisiä myös Venäjältä. Maksoihan Kuolajärven lapinkylä veroa Ruotsin lisäksi myös Venäjälle 1700-luvun lopulle asti.
ps. Kemijärven vihityissä löytyy 29.7.1706 Mårten Jacobsson Sodankylästä ja Aili Ifvarsdotter Kuolajärveltä. Olisikohan samainen aili, vaikka minulla Aili Igorintytär on naitettu Hannu Ollinpoika Callungille.
Mika J
Kävin katsomassa nimirekisteriä netissä ja löysin semmoisen Gaussin käyrän - semmoisen kirkonkellon kuvan - etunimistä Seppo-nimen osalta. Se on todella ollut harvinainen vielä 1800-luvulla, sitten sen käyttö on kasvanut 1940-50-luvun paikkeille ja on alkanut jälleen pienetä:
vuonna 1899 tai ennen 1, 1900-19 207, 1920-39 6561, 1940-59 31029, 1960-79 8109, 1980-99 1502, 2000-08 247 ja 2009 21.
Väestörekisterikeskuksen tilastoa vääristää alkupäästä se, että mukana ovat vain kaikki henkilötunnuksen (hetu, ent. sotu) saaneet ja ennen järjestelmän käyttöönottoa (joskus 60-luvulla) kuolleet siten puuttuvat.
:) Jaska
Seppo Niinioja
30.12.09, 16:38
Minä änkeän taas kirjoittamaan kun minun toinen nimeni on Ilmari. Ei sillä kyllä mitään yhetistä tekijä ole kirjoitettujen tekstien kanssa. Mutta täytyyhän se aasinsilta olla.
Kävin katsomassa nimirekisteriä netissä ja löysin semmoisen Gaussin käyrän - semmoisen kirkonkellon kuvan - etunimistä Seppo-nimen osalta. Se on todella ollut harvinainen vielä 1800-luvulla, sitten sen käyttö on kasvanut 1940-50-luvun paikkeille ja on alkanut jälleen pienetä:
vuonna 1899 tai ennen 1, 1900-19 207, 1920-39 6561, 1940-59 31029, 1960-79 8109, 1980-99 1502, 2000-08 247 ja 2009 21.
Viimeinen Seppo-sarja ei anna todellista vertailupohjaa aiempiin lukuihin.
Kysymys kuuluu: Miksi 1940-1959 esiintyy noin huikea ero muihin jaksoihin verraten?
Siis Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta:
Matti
Syntymävuodet
Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 6820 12 6832
1900-19 10052 1 10053
1920-39 22775 2 22777
1940-59 43754 2 43756
1960-79 22907 1 22908
1980-99 17344 0 17344
2000-08 3433 1 3434
2009 278 0 278
Yhteensä 127363 19 127382
Vastaavia saanee muistakin tavallisista nimistä, Pekka jne. Luullakseni syynä on ns. suuret ikäluokat, nimen tulo muotiin jne.
Matin sukupuolen ym. selvittämiseen tässä apuja: http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=matti
ja Heikin: http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=Heikki&button=Go
ja Sepon: http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=Seppo&button=Go
Tässä vielä Sepolta kuulostavia nimiä. Valitse nyt näistä oikea!
Similar sounding names to Seppo:
Shiv (http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=Shiv)
Sabo (http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=Sabo)
Sipho (http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=Sipho)
Seppo (http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=Seppo)Saqib (http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=Saqib)
Shahab (http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=Shahab)
Sobhi (http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=Sobhi)
Shep (http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=Shep)Sabu (http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=Sabu)
Shibu (http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=Shibu)
Sepp (http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=Sepp)
Sjef (http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=Sjef)Savo (http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=Savo)
Sabih (http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=Sabih)
Sakib (http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=Sakib)
Sahaf (http://www.gpeters.com/names/baby-names.php?name=Sahaf)
Seppo Niinioja
________________________
Kenetkähän näen ensi kerralla?
- Arja-täti
Heikki Koskela
30.12.09, 17:13
Väestörekisterikeskuksen tilastoa vääristää alkupäästä se, että mukana ovat vain kaikki henkilötunnuksen (hetu, ent. sotu) saaneet ja ennen järjestelmän käyttöönottoa (joskus 60-luvulla) kuolleet siten puuttuvat.
:) Jaska
Täytyy tunnustaa, että analyyttiset taitoni peittyivät ahaa-elämyksen alle. Minulle kävi niinkuin entiselle oppilaalle, joka viittasi kaikkiin opettajan tekemiin kysymyksiin ja vasta lähes aina vääri.- Opettaja moitti hieman liiasta innostuksesta. Oppilas vastasi: "Saahan sitä yrittää."
Seppo Niinioja
30.12.09, 20:36
Itse asiassa luulen, hiukan asiaan perehdyttyäni, että tuo Baby Name Guesser on yhtä hyvä tutkimusväline kuin muutkin täällä esitetyt. Ja tänne (http://www.babynamefacts.com/babynames/wordplay.php?name=SEPPO) voit syöttää henkilötunnuksesi, niin saat vuosituhantiseen tutkimustyöhön perustuvan numerologisen analyysin. Tosi kuin vesi. Tämä osoittaa samalla, etä nimeni (ja kaikkien muidenkin) on ainakin 4000 vuotta vanha, m.o.t. Vaitiolo taattu.
Seppo Niinioja
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.