Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Virolahti, Kallfjärd, Skippari
Hei!
Olen syvällä vehkasuossa ja pyydän apua isäni äidinäidin esipolvien kanssa. Kaikki, mitä tiedän tästä Vehkalahdella syntyneen mummoni Ida Koskisen, e. Autio, os. Sipilän äidistä (vaikka tapasinkin Mamman lapsena; hän eli 89-vuotiaaksi):
Bondesdr. Mariana (Sipilä) s. Skippari, kotoisin Virolahden Kallfjärdistä (Sydänkylästä), syntynyt siellä 18.10.1861. Vihitty vehkalahtelaisen Jeremias Sipilän (1860-1938) kanssa 14.2.1886.
Lähdin löytämäni Juhana-patronyymin perässä Hiskiin ja sain aikaan sen perusteella vain hänen mahd. (!!!) vanhempansa:
- Johan Simonsson s. 2.4.1833, vaimo Annastina Erichsdr. vihitty 3.2.1861
Suku oli Skipparista ja ilm. talonpoikia. Voisiko joku Virolahden sukuja tunteva auttaa pääsemään ajassa taaksepäin :). Jos ei, niin kiitos kuitenkin!
Terveisin Outi
PS. Marianan syntymävuosi 1861 puuttuu Hiskistä; hänet mainitaan vain lapsensa Wendla Marian kasteen yhteydessä v. 1884.
liisa.ahonen
05.12.09, 19:43
Hei
Etsin kasteilmoituksen SSHY:n sivuilta tuon päivämäärän perusteella. Mariaanan vanhemmat ovat Juhana Eliaanpoika ja Saarastiina Jeremiaantytär. Syntymäajat ovat: Juhanan 16.3.1825 ja Saaran 29.6.1832. Näillä varmaankin jo pääset eteenpäin, kun ovat Hiskissä. Sinnehän ei kaikkia 1850-luvun jälkeisiä tapahtumia ole tallennettukaan. Luulisi että tallennetut osat olisivat peräkkäin, mutta sieltä puuttuu jaksoja välistä.
Kiitos vastauksesta. Toivottavasti löydän jotain. Olin siis ihan väärillä jäljillä. Jeremias Papastakaan en löydä yhtään mitään, pitäisi olla Vehkalahden Mäntlahdella. Olisin tietenkin iloinen tästäkin johtolangasta.
Hyvää itsenäisyyttä Sinulle ja meille kaikille! :)
T. Outi
liisa.ahonen
06.12.09, 08:44
Katselin Jeremias-pappaasi ja hänet on merkitty Virolahdella syntyneeksi. Mutta katselen lisää, mitä löydän. Sinullako ei ole Vehkalahden kirkonkirjoja rompulla? Virolahden tietoja taas on SSHY:n jäsensivuilla. Ei tosin vielä rippikirjoja, mutta kai niitäkin tulee jossain vaiheessa.
liisa.ahonen
06.12.09, 09:01
Löytyikin heti. Eli hän on syntynyt Virolahden Paatiossa ja vanhemmat ovat Elias Eerikinpoika, synt. 20.9.1834 ja Eeva Tuomaantytär, synt. 10.6.1834. Tarkistin kastetiedoista. Sen verran jo myös vilkaisin, että Eeva on o.s. Koskela, joista on julkaistu laajat tutkimukset. Sukukirjaa on myös tietääkseni saatavana, sähköisestikin. Sipilän suku taas on asunut Paatiossa 1600-1700-luvun vaihteesta saakka.
liisa.ahonen
06.12.09, 09:23
Vielä lisäys. Jeremias oli tullut Mäntlahden Sipilään rengiksi, hauska sattuma että oli sama nimi. Katselin, mistä Sipilän taloon ovat isännät tulleet ja ei näyttäisi ainakaan 1800-luvun alun jälkeen olevan yhteyksiä Virolahden Paation sukuun. Noin pikavilkaisulla.
Kiitos kiitos!
Olen aina luullut, että Pappa syntyi Mäntlahdella, koska olimme siellä usein viettämässä kesiä täältä Helsingistä, ja siellä oli paljon ainakin Mamman sukua, esim. Raussit. Isäni kertoi Papan olleen unissasaarnaajan ja myös opettaneen kiertokoulussa. 7 lapsensa nimet ovat hyvin uskonnollisia. Mistähän saisin tuon Koskela-kirjan. Mitään romppuakaan minulla ei ole, koska en ole harrastanut sukututkimusta.
Olen syksyn aikana intensiivisesti seurannut täällä forumilla Aution puolta mahdollisine Skotteineen :-) ja nyt vasta pääsin kurkistamaan mummoni puolelle. Onkohan Virolahdelta olemassa samanlainen pitäjänkirja kuin Vehkalahdesta?
Mikä muuten on tuo Skippari, talo vai koko kylä? Mariaanan porukka tuntuu kuitenkin olevan talonpoikia. Erään "tittelinä" on Frälse Bonde. Onkohan hän ollut verovapaa vai itse joutunut maksamaan jollekin? Ainakin siellä oli myös joku ruotusotilas, rote soldat ungkarl. Sitten Skippariin on vielä naitu Kyötikistä joku bondesdr. jne. Mikä on Kyötikki?
Skippari liittynee seprakauppaan ja siis talonpoikaispurjehdukseen. Hauska sattuma on myös, että vanhin tunnettu suora esi-isäni on Pitkäpaaden Jaakko tai oikeastaan hänen isänsä Heikki. Paatiohan on samaa saariryhmää. Olen siis isä-juuriltani kymiläishaapasaarelaiskuutsalolaisvirolahtelainen .
T. Outi
PS. Vastaa joskus, kun ehdit, kiitos!
liisa.ahonen
06.12.09, 17:30
Ensinnäkin sukukirjaa saa: http://kirja-antikvariaatti.net/advanced_search_result.php?keywords=KOSKELAN+SUKU&osCsid=00e85195f0e0d988ada67aa2be796918&x=6&y=10 . Virolahden historia on kolmiosainen, suosittelen kyllä luettavaksi. Alunperin Skippari on ollut yksi maakirjatalo Sydänkylässä, jonka ruotsinkielinen nimi oli Kallfjerd. Nykyään kartoissakin se on jonkinlaisena osakylänä, koska niissä on Skipparinkylä. Verovapauksia en ole tutkinut. Kyötikki on toinen Sydänkylän talo. Olemme siis sukua Sipilän, Pitkäpaaden sekä Skipparin kautta!
Hei!
Hieno juttu! On aina kiva saada uutta tietoa suvuistaan ja löytää uusia sukulaisia. Minulla vain on vaikeuksia, kun en osaa käyttää kaikkia lähteitä tehokkaasti ja virheitä sattuu. Vehkalahden pitäjänkirjat minulla on, samoin Kuutsalon historia. Nyt pitäisi hankkia Pitkäpaaden, Kymin, Virolahden, Haapasaaren ja Pyhtään kirjat. Haapasaaren ensimmäinen asukas oli myös suora esi-isäni, samoin monen kymiläisen suvun kanta-isät. Isäni sukuja on nyt tiedossani Virolahdelta Pyhtäälle. Autiot melko kattavasti, muissa vähän ongelmia. Tilasin jo tietoa tuosta minulle uudesta Koskela-suvusta Tuusulan antikvariaatista; on tässä lähellä. Taitaa olla suvun jäsenen omistama yritys.
T. Outi
Huomenta Liisa A.! Toivon kannanottoasi
Harjoitus: Olen onnistunut kasvattamaan tällaisen puuntaimen Sipilän Papalle Koskelan Evasta (alku ehkä väärin). Tätä pidemmälle en pääse:
-Thomas Jöranss. 20.12.1796, Koskela - Helena Mattsdr. s. ? Orslax, Kiiski, vih. 22.5.1820.
Helena k. 23.1.1837 (Tuomas mennyt samana vuonna uusiin naimisiin Helena Antintyttären kanssa ja saanut lisää lapsia)
-Eva Thomasdr. 10.6.1834, Koskela - Elias Ericss. 20.9.1834, Sipilä
-Jeremias Ericss. Sipilä, 15.12.1860, Paatio, k. 26.2.1838 - Mariana Johansdr. Kallfjerd, Skippari 18.10.1860, k. 29.9.1950,
vih. 14.2.1886
-Ida Jeremiaantytär Sipilä, 3.11.1888, Vehkalahti, k. 18.9.1959 Kymi - Mikkel (Mikko Autio)
jne.
Onkohan tuo Koskela Paatiossa vai omana kylänään?
Ei taida tulla mitään pelkällä Hiskillä. Isälinjaa en saanut aikaan. Enkä kunnollista linjaa muutenkaan .
Terveisin Outi
Hei Liisa!
Sainkin sieltä antikvariaatista Keijo Koskelalta koko Papan sukutaulun, kiitos vinkistä! Huomasin heti dramatiikkaa: Jeremias Papan vanhemmat ovat kuolleet muutaman päivän välein. Liittyiköhän tähän esim. kulkutauti tai jotain muuta... Pappa on orpoutunut 13-v. ja lähtenyt sitten omaan elämäänsä 19-v. sinne Mäntlahden Sipilään. Ollut siinä välillä sukulaisilla Koskelassa ja sitten taas Paatiossa Ojalalla.
Kiitos! Outi
liisa.ahonen
07.12.09, 17:38
Hei
Ei kiittämistä. Ihan oikeilla jäljillä olet ja oikeassa myös siinä, ettei Hiski riitä. Onko sinulla mahdollista käydä Kansallisarkistossa tai tilata lähikirjastoon rippikirjoja tutkittavaksesi? Hiskillä tutkiessa ei voi olla varma, ettei lähde väärään suuntaan. Koskeloita ei juuri tarvinne tutkia, kun sait jo taulutkin.
Sipilän Eliaan vanhemmat ovat Eerik Heikinp. Sipilä ja Kristiina Yrjöntytär Hurtta, syntymäajat 16.3.1786 ja 30.9.1795.
Hei
Ei kiittämistä. Ihan oikeilla jäljillä olet ja oikeassa myös siinä, ettei Hiski riitä. Onko sinulla mahdollista käydä Kansallisarkistossa tai tilata lähikirjastoon rippikirjoja tutkittavaksesi? Hiskillä tutkiessa ei voi olla varma, ettei lähde väärään suuntaan. Koskeloita ei juuri tarvinne tutkia, kun sait jo taulutkin.
Sipilän Eliaan vanhemmat ovat Eerik Heikinp. Sipilä ja Kristiina Yrjöntytär Hurtta, syntymäajat 16.3.1786 ja 30.9.1795.
Hei taas!
Hauskoja nimiä siinä Koskela-tutkimuksessa. Simo Hurtan tietää jokainen, mutta sehän oli haukkamanimi legendaariselle verovoudille Kainuussa. Mistähän tuo Hurtta juontuu? Olisiko Hjort, ei kai koira kuitenkaan. Karjalainen nimistö on omaa luokkaansa. En oikein pääse tutkimaan minnekään, vain tähän nettiin. Olen kiinni tokaluokkalaisen kanssa kaiket päivät. Nyt yritän katsoa vielä tarkemmin tuon Marjaanan puolen.
Tiedätkö sinä tai kukaan, mikä olisi vuoden 1703 kuparitaalarin nykyarvo? Voiko sitä ollenkaan määritellä? Martti Yrjönpoika osti Koskelan hovin 600 kuparitaalarilla; alkoi heti kiinnostaa tilojen silloinen arvo kontra nykypäivä. Tämä Martti Yrjönpoikahan on suora esi-isäni (käsitin) ja tuli tapetuksi venäläiskasakoiden toimesta. Minkähän vuoksi?
T. Outi
Hjort on tietenkin hirvieläin ja hurtta on kyllä koira. Mutta se tuntuu haukkumanimeltä - koirallekin. :mad:
liisa.ahonen
07.12.09, 22:17
Hei
On siellä muunkinlaisia hauskoja nimiä, kuten Piispa ja Kenraali....Hurtta on Mikkosen-Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan kaakkoissuomalainen nimi, alunperin sitä ilmeisesti on pidetty lisänimenä.
SSHY:n jäsensivuilta löytyy lastenkirjoja esimerkiksi, mutta ei valitettavasti vielä rippikirjoja. Syntyneet, vihityt ja kuolleet 1850-luvun jälkeiseltä ajalta ovat myös.
Martti Yrjönpoikahan hakattiin kuoliaaksi vuonna 1710. Isoviha oli aluillaan. Virolahden historian I-osan mukaan venäläiset hyökkäilivät jo vuonna 1708. Tuosta pahoinpitelystä ei ole sukukirjan mukaan tarkempia tietoja säilynyt.
Martti Yrjönpoikahan hakattiin kuoliaaksi vuonna 1710. Isoviha oli aluillaan. Virolahden historian I-osan mukaan venäläiset hyökkäilivät jo vuonna 1708. Tuosta pahoinpitelystä ei ole sukukirjan mukaan tarkempia tietoja säilynyt.
Hei taas!
Koskelan nettisivulla mainitaan "kasakoiden toimesta". Mitähän Martti oli tehnyt... kamalia aikoja, jos on ollut myöhemminkin. Ei varmaan ole minään aikana ollut helppoa asua rajanpinnassa.:eek:
Sukutaulussa on kivoja nimiä: Kavala Villi Hellä Hurtta. Taari Torri Tylli.
Kotonen Kotola ja Keveri. Sitten on Jähi, aivan outo nimi, kuten kyllä muutkin. Mikähän paikka se Ojala on, jonne orpolapset palasivat Koskelasta? Varmaan Paatiossa. Huomenna käyn kirjastossa kyselemässä pitäjänkirjoja.
T. Outi
M.Sjostrom
08.12.09, 08:27
Hei taas!
Koskelan nettisivulla mainitaan "kasakoiden toimesta". Mitähän Martti oli tehnyt... kamalia aikoja, jos on ollut myöhemminkin. Ei varmaan ole minään aikana ollut helppoa asua rajanpinnassa.:eek:
ehkä vastustellut venäläisten miehitystä, ja mikä todennäköistä, ruokatavaran yms pakko-ottoa talonpojilta.
Tai ollut ihan vain kasakoiden tiellä.
Ei sota-aikana ja sotilaiden ollessa vihollismaassa, sillai tarvinnut olla painavaa syytä - kysehän ei ollut tuomiovallan käytöstä vaan sotimisesta.
M.Sjostrom
08.12.09, 08:32
Kyötikki on toinen Sydänkylän talo.
Kyötikki sinänsä nimenä tulee germaanisesta miehen etunimestä Gödeke, Göödik.
Ja sehän tiedetään hyvin, että etenkin epätavallisemmista isäntien (tms) etunimistä jäi taloille nimiä vuosisadoiksi.
Pohjois-Kymenlaaksossa oli talo Imprehtilä - joku isäntä oli ollut Engelbrecht etunimeltään. Jnpp.
Jos joku muinainen isäntä tuolla on ollut Gödeke, se on juuri niin epätavallinen nimi että se on erotellut hänen perheensä muista naapureista, siis käyttökelpoinen lähtökohta talonnimelle.
M.Sjostrom
08.12.09, 08:36
Erään "tittelinä" on Frälse Bonde. Onkohan hän ollut verovapaa vai itse joutunut maksamaan jollekin?
rälssitalonpoika tarkoitti pääsääntöisesti talollista, joka oli aatelismiehen rälssitilan vuokraviljelijä.
voisi olla myös nimikkeellä lampuoti.
Tällainen maksoi vuokransa ('veroa') rälssitilan omistajalle eli aateliselle; ja oli *paljon* vähemmän velvollinen suorittamaan kruunulle mitään.
Se tulee siitä että rälssitila oli aivan eri asemassa kuin kruununveron alaiset tilat.
Toisin kuin monet kuvittelevat tai toivovat, rälssitalonpoikuus ei merkinnyt aatelista perhettä.
Hei M.S.
Kiva tavata sinutkin tässä ketjussa. Arvelin ihan samoin, että aatelisille on tehty duunia. Mutta Skipparitkin kuitenkin tituloidaan kaikki talonpojiksi tai heidän pojikseen ja tyttärikseen.
Kyötikki vaivasi minua kummallisuutensa vuoksi, mutta ei enää, kun kerroit taustamahdollisuuksia. Täällä stadin seudulla tapaa harvoin noita outoja karjalaisnimiä, mutta netissä on usea vielä sukuniminä, voi olla että kaikki. Skipparikin on hassu, mutta sille on selvä selitys. Olen käsittänyt, että Virolahden asukkaat tulivat Baltiasta (isäni mukaan), mutta yhtä hyvin varmaan kaikkialta Suomestakin; meri tarjosi niin paljon mahdollisuuksia toimeentuloon.
Skippari on kovin monella talon nimenä Hiskissä, mutta Marjaanalle on merkitty sukunimeksi Skippari, ja hän on talollisen tytär. Olisiko sen vanhan alkuperäisen Skipparin jälkipolvea... Täytyy tutkia.
Koskelan Marttihan osti siis everstin hovin, joka oli suurin tila Virolahdella (luin) ja kyselin tuota 650 kuparitaalarin arvoa, mutta ei kai sitä tiedä. Ei ehtinyt monta vuotta nauttia talostaan, kun ryökäleet tappoivat. Martti on siis sankari, kun on vastustanut vainoojaa.
Koskelan sukukirja on kattava ja nyt pääsimme mekin 5 polvea siihen (paljon nimiä, viim. s. 9.5.2008). En tiennyt mitään tästä suvusta. Kannatti tulla mukaan Sukuforumiin. Skotte-ketjuun odotan vielä jotain.
T. Outi
PS. Isäni sukujen liikkuvuus on ollut suurta, linja kulkee Pyhtäältä Säkkijärvelle.
Isäni kertoi Jeremias Papan olleen unissasaarnaajan ja myös opettaneen kiertokoulussa.
Outo ilmiö tuo unissasaarnaaminen. Jeremias kun kävi esim. päivälevolle, niin kohta alkoi saarnata pitkiä pätkiä raamatusta, parta vain tutisi, kertoi isäni. Ei hän varmaan mikään Maria Åkerblomin kaltainen ollut, eikä muukaan hihhuli. Tämä oli jokin neurologinen ilmiö. Jos hän oli kiertokoulun opettajana, voi olla että siitä oli jäänyt tuo raamattu niin pintaan. En ole kuullut muilla suvussani. Poikani kyllä oli lapsena kova puhumaan unissaan ja kaikesta sai selvän.
Tällaista muistelua tällä kertaa. T. Outi
Liisalle:
Haluatko kertoa, minkälaista sukua olemme Pitkäpaaden, Skipparin ja Sipilän kautta? Sipilä oli vanha tila Paatiossa. Eva meni sinne avioon Koskelasta. Jeremias oli Evan vanhin lapsi, mutta kuka hänen vanhempiensa varhaisen ja aivan perättäisen kuoleman jälkeen jatkoi tilalla? Lapset olivat kasvattina Koskelassa, ja jonkunhan oli kai tilaa jatkettava. Jeremias Sipiläkin lähti nuorena Mäntlahdelle rengiksi ansaitsemaan oman leipänsä, hassusti Jeremias Sipilän isännöimään taloon, joka on sekoittanut minun entisen sukutauluni. Eivät siis mielestäsi olleet sukuakaan.
liisa.ahonen
08.12.09, 19:19
Hei
Talon nimi ainakin Paatiossa on muodostunut Sipi-nimisestä isännästä. Onhan näitä samantyyppisiä paljon, Mattila, Mikkola, Simola, esimerkiksi näin Paation nimiä luetellakseni.
Jeremiaan Vehkalahdelle muutto löytyy Koskelan sivulta v. 1879. Jeremiaan veli Risto tosiaan palaa Koskelasta Paatioon, mutta menee Ojalaan rengiksi. Isä Elias oli sisarsarjan nuorin, ehkä hän siksi oli torpparina Sipilässä. Ja 1880-luvulla Annastiinakin on Ojalassa piikana. Ei tosin kauan, kun hän muuttaa Pyterlahteen, jossa hän näyttää olleen palveluksessa kauppias Anton Mäkelällä. En sen pidempään kummankaan vaiheita seurannut. mutta olettaisin että kaikki kolme joutuivat itse leipänsä hankkimaan.
Sukulaisuudet noihin kolmeen sukuun juontavat kaikki vähintään 1800-luvulle. Kerron kyllä mielelläni, mutta palattaisiinko sitten, kun olet ehtinyt tutkia näitä sukuja enempi? Minulla ei itselläni esimerkiksi ole noita y.m. Eliaan perhettä vielä, koska olen tutkinut nämä monia vuosia sitten. Hankin kortit 1800-luvun loppupuolelta vasta pari vuotta sitten, enkä ole ehtinyt päivittää esimerkiksi Paation tutkimuksiani. Pitkäpaateen sukujuuret menevät useampaa kautta, mutta ne ovat myös kauempana, samoin Skipparin.
Hei Liisa
Kyllä kaikki sopii. Teen itse tätä tosi hitaasti ikuisuusprojektina. Koskelan sukukirja ja -romppu tulivat tänään. Taitaa suku sivuta Pitkäpaaden osalta myös Autioita etäältä.
Tuohon aikaan talollisten nuoremmat lapset joutuivat tienaamaan oman elantonsa. Nykyään saavat rantapalstoja ja perustavat lomamökkikyliä.
Hyvin ovat silti Jeremiaan jälkipolvet ainakin minun lähisuvuissani pärjänneet ja olleet kunnon ihmisiä ;) tähän asti.
Minua jäi vain kiusaamaan Eevan ja Eliaksen varhainen kuolema 9 päivän välein. Evan isä Tuomaskin kuoli siinä melko samoihin aikoihin. Päättelen kulkutautia. Olen katsonut vuosilukuluettelosta vuotta 1873, mutta mitään tautia ei ole mainittu. Minä olen sen verran kirjailija (vaikka vain yhdellä runokokoelmalla :)), että haluan aina tietää muutakin kuin nimiä ja vuosilukuja.
T. Outi
PS. Valtava suku tuo Koskela; on siinä ollut Unto Koskelalla työtä. Kiitos hänelle! Arvostan aina vain enemmän teitä sukututkijoita.
liisa.ahonen
09.12.09, 19:23
Hei
Minuakin alkoi se kuolinsyy sen verran kiinnostaa, että katsoin SSHY:n sivuilta haudatuista. Sama kuolinsyy heillä on tosiaan: kolera! Mitään epidemiaa ei näytä olleen, vaan nämä kaksi ovat ainoat syyskuussa tästä syystä kuolleet. Tuomas Koskela sen sijaan on kuollut vanhuuteen. Olivat kaikki samalla aukeamalla.
Valtava suku Koskelat ja niin moni muukin. Esimerkiksi Pitkäpaaden Jaakon jälkeläisiä, paljonkohan mahtaa ollakaan!
Hei
Minuakin alkoi se kuolinsyy sen verran kiinnostaa, että katsoin SSHY:n sivuilta haudatuista. Sama kuolinsyy heillä on tosiaan: kolera! Mitään epidemiaa ei näytä olleen, vaan nämä kaksi ovat ainoat syyskuussa tästä syystä kuolleet. Tuomas Koskela sen sijaan on kuollut vanhuuteen. Olivat kaikki samalla aukeamalla.
Valtava suku Koskelat ja niin moni muukin. Esimerkiksi Pitkäpaaden Jaakon jälkeläisiä, paljonkohan mahtaa ollakaan!
Kiitos tiedosta. Jopa on kumma, että muut eivät sitä tautia saaneet ja sekin, että isäni ei tällaisia tiennyt. Asuivat sentään mamman ja papan kanssa lähekkäin Tiutisessa kaikki. Sipilän iso rantatalo paloi saaren kamalassa fosforilevypommituksessa, ja kaikki heidän muistonsa tuhoutuivat.
Eeva ja Elias Sipilä olivat vain 38-vuotiaita kuollessaan, ja lasten kohtalo ei voinut tietenkään olla hääppöinen. Ihmettelen sitäkin, miksi iso Koskela ei voinut tarjota orvoille työtä ylläpitoa vastaan; olihan heidän äitinsä talon tyttäriä. Siellä taisi muuten hallita Jeremiaksen enopuoli Rietu silloin. Hänen kasvatikseen Jeremias oli merkitty.
T. Outi
Olihan sitä tautia varmaan paljon noihinkin aikoihin: "Ennen valmistumistaan Lönnrot määrättiin koleraepidemian aikaan kesken runonkeruumatkansa Helsinkiin hoitamaan potilaita Hietalahden lasarettiin. Lasaretissa oli 40 vuodepaikkaa, jotka olivat kaikki täynnä. Myös Lönnrot sairastui epidemian aikana, mutta parani."
"Ennen valmistumistaan Lönnrot määrättiin koleraepidemian aikaan kesken runonkeruumatkansa Helsinkiin hoitamaan potilaita Hietalahden lasarettiin. Lasaretissa oli 40 vuodepaikkaa, jotka olivat kaikki täynnä. Myös Lönnrot sairastui epidemian aikana, mutta parani."
Tämä kyllä tapahtui jo 1830-luvulla, mutta varmaan kolera oli yleinen sairaus niin kauan kuin saniteettiolot olivat puutteellisia. Ja olihan se myös tartuntatauti, joten kumma etteivät perheen lapset sairastuneet, vaikka mistä senkin tietää...
Venäjälle levittyään kolera yleensä uhkasi Suomea: koleran neljännen pandemian (1863-1874) aikana vuonna 1871 Helsingissä oli epidemia, jonka aikana koleraan sairastui 605 henkilöä, joista kuoli 305 (kuolleisuus 50,4%).
Ei mukavin aihe näin joulun alla, mutta eikös Virolahdella ollut paljon interaktiivista toimintaa Venäjän kanssa? Sieltähän Eevan ja Eliaksen tauti on voinut tulla 1873. :eek:
T. Outi
----Isä Elias oli sisarsarjan nuorin, ehkä hän siksi oli torpparina Sipilässä. ----Minulla ei itselläni esimerkiksi ole noita y.m. Eliaan perhettä vielä, koska olen tutkinut nämä monia vuosia sitten. Hankin kortit 1800-luvun loppupuolelta vasta pari vuotta sitten, enkä ole ehtinyt päivittää esimerkiksi Paation tutkimuksiani. Pitkäpaateen sukujuuret menevät useampaa kautta, mutta ne ovat myös kauempana, samoin Skipparin.
III Eerik Henrikinpoika, s. 11.03.1786 Paatio, k. 14.07.1836 Paatio.
Vanhemmat taulusta 4 Henrik Sipinpoika, s. 22.01.1756 Paatio, k. 30.04.1836 Paatio ja Helena Sipintytär Riihelä, s. 24.04.1756 Muurikkala, k. 22.01.1820 Paatio.
Puoliso: 25.03.1819 Kristiina Yrjöntytär Hurtta, Taulusta 2, s. 30.09.1795 Hurttala, k. 29.04.1861 Paatio.
Vanhemmat taulusta 16 Yrjö Pärttylinpoika Hurtta, s. 21.03.1755 Hurttala, k. 22.03.1803 Hurttala ja Eeva Eerikintytär Tylli, s. 1769, k. 09.01.1832 Hurttala.
Lapset:
Liisa, s. 13.08.1820 Paatio, k. 25.03.1822 Paatio
Joonas Sipilä, s. 01.02.1822 Paatio, k. 02.08.1866 Paatio
Anna, s. 09.09.1823 Paatio, k. 18.05.1827 Paatio
Maria, s. 26.12.1825 Paatio, k. 16.05.1881 Paatio
Aatami, s. 24.12.1828 Paatio, k. 31.12.1828 Paatio
Anna, s. 06.08.1830 Paatio, k. 28.09.1917 Hurttala
Elias Sipilä, s. 20.09.1834 Paatio. Tauluun 2.
Jeremiaan isä-Eliaksen siaruksista kuolivat jo ennen hänen syntymäänsä Liisa, Anna ja Aatami, pojista Joonas oli 12 Eliaksen syntyessä ja siis ainut, jonka torpparina Elias olisi voinut myöhemmin Sipilässä olla. En oikein ymmärrä näitä käytäntöjä, kun kuitenkin Elias on merkitty talolliseksi Eevan naidessaan, vai mainittiinko kotitalonsa torpparitkin talollisiksi.
Sorry taas nämä kysymykset. Jos joskus saisin vastauksen, ei kiirettä, kun joulukin tulla jollottaa.
PS. Olivatko nuo ns. liikanimet Hurtat, Tyllit, Villit, Hellät ja muut sukuniminä käytössä jo ennen kuin muilla suomalaisilla oli sukunimiä? Siltä ainakin vaikuttaisi.
T. Outi
liisa.ahonen
11.12.09, 17:11
Minulla kestää nämä vastaukset aina hetken aikaa, kun pääsen katsomaan postia vasta illalla, eikä välttämättä heti silloinkaan ole tilaisuutta vastata. Tutkimisen olen nykyään suosiolla jättänyt viikonloppuihin.
Totta, Mikko Sipilä onkin serkkupoikia. Elias on vihittäessä talollisen poika, eli hänen isänsä oli ollut se talollinen. Joitain sukunimiä olen nähnyt käytettävän jo 1600-luvulla, mutta aika harvoja. Nuo mainitsemasi nimet olivat talojen nimiä, joista melko moni siirtyi sukunimeksi. Rippikirjoissa on sukunimet varsinaisesti käytössä 1880 luvulta alkaen, sitä ennen niitä oli jonkin verran. Vahinko etten pysty vastaamaan täsmällisemmin.
Oletko käynyt kyselemässä kirjastosta Virolahden Historiaa? Sieltä varmaan löytyisi tietoa ainakin kulkutaudeista.
Kiitos taas Liisa!
Ei näillä vastauksilla niin hoppua ole, kunhan heti tulevat :p:.
Minä täällä itsekseni mietiskelen, kun en pääse sukupuusta pitkään. Kuka Mikko Sipilä ja kenen serkku? Elias on kyllä Koskelan rompussa talollinen. Mitenköhän sen Sipilän talon vaiheita voisi seurata? Onko Virolahti-kirjassa?
Nyt olen ihan suossa sen Marjaanan kanssa, kuten ennenkin. Lähdin seuraamaan hänen äidistään Saarasta alkaen naisia, kun en löytänyt varmoja miehiä. Virolahden historioitakaan en ole ehtinyt kysellä. Toivon pientä apua, vaikka onhan se ikävää vaivata; sinulla on varmaan omiakin töitä...tuntuu olevan viim. päälle taitolaji. Nämä olen keksinyt (voi olla että sananmukaisesti):
Marjaanan äidin Saaran sukua (ansiokas suomennos minun):
Saarastiina Jeremiaantytär Kyötikki 29.6.1832:
isä: Jeremias Eerikinpoika Kyötikki
äiti: Anna Tuomaantytär, kotoisin Malmi, vihityt 17.12.1820
Anna Tuomaantytär:
isä: änkl. Tuomas Eerikinpoika, Malmi
äiti: Vappu Jaakontytär Klamilasta, vihityt 20.4.1791
Vappu Jaakontytär:
isä: Jaakko Juhananpoika, Klamila, s. 1.2.1764
äiti: Maria Henrikintytär, Ravijärvi, vihityt 28.12.1747
Henrik Sigfridsson (Sipi ehkä), s. Ravijoki:
isä: Sigfrid (tai Sipi) Eerikinpoika
äiti: Kaarina Nuutintytär
T. Outi, jolta syntymäajat katosivat tai sitten niitä ei löytynyt :confused:
Ei ole tarvis vastata, jos on kiireitä. Matelen itse vähän kerrallaan, mutta tiedän, että Marjaanan Elias-isän puolella tulee virheitä. Liikaa samannimisiä ehdokkaita joka puolella. Eräskin esi-isäkandidaatti oli jäänyt myllynkiven ruhjomaksi hyvin nuorena perheenisänä ja olisi sopinut...:eek:
Sigfridit (Sigfred) eivät ole varmaan ruotsalaisperäisiä nimiä. Eivätkös nekin ole germaanisia. Ei taida nyk. juuri olla Sipejä.
Hei! Kyllä on ihan päin honkia nuo ajat. En kyllä yhtään katsonut, mitä tänne kirjoitin, kun oli niin sekavat muistiinpanot.
liisa.ahonen
12.12.09, 10:06
Hei
Suosittelen liittymistä tähän: http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm . Uudemmasta päästä löytyy rippikirjat ja lastenkirjat siltä ajalta kuin niitä on. Lisäksi kastetut - vihityt- haudatut 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun. Toivottavasti tietoja tulee lisääkin ja varsinkin sinun kannaltasi Vehkalahdelta ja muistakin pitäjistä joita tarvitset.
Henkikirjat taas löytyvät: http://digi.narc.fi/digi/puu.ka Valitettavasti uusin sivu, jonka sain auki, oli v. 1860. Muistan sieltä tuoreempiakin lukeneeni.
Eliaan kohdalla lukee torppari rippikirjassa. Kaikki kunnia Koskelan tutkimuksille, mutta kaikkihan me olemme ihmisiä, eikö vain? Malmeista ja Klameista on myös olemassa sukukirjat, varsinkin Klameista aika montakin. Klamista löytyy Saara mutta Marjaana näyttää olevan Maria. Malmin kirjaa minulla ei ole, mutta muistaakseni se keskittyy suvun yhteen haaraan. Siltä osin kuin minulla itselläni on noita tutkittuna, suurin osa nimistä on samalla lailla, mutta Heikki Sipinpoika Nopasen vaimoksi ja Marian äidiksi olen laittanut Kerttu Simontytär Rännäsen. Esimerkiksi Kyötikistä ja Skipparista minulla ei juuri tuota haaraa näytä olevan. Mutta Klamin kirjan mukaan Juhana Eliaanpoika Skipparin syntymäaika on 16.3.1825.
Kävin katsomassa Nimikirjasta Sigfrediä. Muinaissaksasta se tulee alun perin.
Mitä ajankäyttöön tulee, niin nykyään tuntuu ettei paljonkaan pääse viikonlopussa eteenpäin. Hetki menee jo siihen että pääsee samaan tilanteeseen joka oli viikko sitten menossa. Eikä jotain puolta tuntia varten kannata edes aloittaa. OK, viikonloppu on vapaa-aikaa, mutta kotonakin on aina tekemistä ja se vie oman aikansa.
Hei!
Olet oikeassa. Ei minullakaan ole aikaa tehdä tätä juttua, ja siksi otan vain Hiskistä, mitä löydän. En osaa linkeistäsi katsoa mitään; myönnän tyhmyyteni, sillä olen ekan kerran (mummiparka) pappia kyydissä. Mutta tuhannet kiitokset tähänastisesta avustasi.
Hyviä tutkimuksia sinulle ja iloista rauhajoulua t. Outi :)
Malmeista ja Klameista on myös olemassa sukukirjat, varsinkin Klameista aika montakin. Klamista löytyy Saara mutta Marjaana näyttää olevan Maria. Malmin kirjaa minulla ei ole, mutta muistaakseni se keskittyy suvun yhteen haaraan. Siltä osin kuin minulla itselläni on noita tutkittuna, suurin osa nimistä on samalla lailla, mutta Heikki Sipinpoika Nopasen vaimoksi ja Marian äidiksi olen laittanut Kerttu Simontytär Rännäsen. Esimerkiksi Kyötikistä ja Skipparista minulla ei juuri tuota haaraa näytä olevan. Mutta Klamin kirjan mukaan Juhana Eliaanpoika Skipparin syntymäaika on 16.3.1825 .
Hei Liisa
Mistähän saisin nuo Malmin ja Klamin kirjat, joista tuossa kerrot? Olen jo aika pitkällä, enkä lainkaan varma lopputuloksesta.. Ilmoittelisitko ystävällisesti, kun ehdit, kiitos! Onko siellä vielä siis jokin Nopasen talo tai kyläkin?
T. Outi
Bodniemi37
15.12.09, 19:21
Mistähän saisin nuo Malmin ja Klamin kirjat, joista tuossa kerrot?
Sukututkimusseuran kirjaston kirjastotietokannasta (http://www.genealogia.fi/linktoold/kirjasto/hakus.htm) löytyvät ainakin alla mainitut sukukirjat. Frank-monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/) voi etsiä sukukirjoja samanaikaisesti vaikkapa kaikkien maakuntakirjastojen (esim. Kouvolan maakuntakirjasto) tai erikoiskirjastojen (esim. SSS:n kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Museoviraston kirjasto jne.) valikoimista.
Nimeke: Malmit sukukirja
Kielet: Suomi
Pääsana: MALMI
Pääkirjaus tekijästä: Poutanen, Helge
Tekijät: Helge Poutanen
Julkaisutiedot: Espoo : Helge Poutanen, 1989
Ulkoasu: 126 s. : kuv. + 4 taulua
Huomautus: nid.
Asiasanat: sukututkimus; Virolahti
Nimeke: Klami-suvun seitsemää sorttia
Kielet: Suomi
Pääsana: KLAMI-SUVUN
Yhteisötekijä: Klami-suvun sukuyhdistys
Lisäkirjaus tekijöistä: Haikonen, Jyrki
Tekijät: [toimitusneuvosto: Jyrki Haikonen ... et al.]
Julkaisutiedot: [Virolahti] : Klami-suvun sukuyhdistys, 1998
Ulkoasu: 75, [5] s. : kuv., kartt., nuott. ; 21 cm
ISBN: 952-91-0089-2 nid.
Huomautus: Nimeke kannesta.
Asiasanat: muistelmat; suvut; henkilöhistoria; ruokaohjeet; Virolahti
Avainsanat: Klami
Nimeke: Klami-suvun sukukaaviot 1998
Kielet: Suomi
Pääsana: KLAMI-SUVUN
Yhteisötekijä: Klami-suvun sukuyhdistys
Lisäkirjaus tekijöistä: Klami, Veijo
Tekijät: [Veijo Klami]
Julkaisutiedot: [Virolahti] : Klami-suvun sukuyhdistys, 1998
Ulkoasu: [263] s. : kuv., kartt., nuott. ; 30 cm
ISBN: 952-91-0088-4 nid.
Huomautus: Nimeke kannesta.
Asiasanat: sukututkimus; suvut; Virolahti; luovutetut alueet
Avainsanat: Klami
Klamin suku - totta ja tarua
Klamin suvun sukuyhdistys ; [julkaisija: Klamin suvun sukuyhdistys ry.]
Helsinki : Klamin suvun sukuyhdistys, 1988. - 135 s. : kuv. + 8 kuval.
ISBN 951-99978-5-7 nid.
Kirja
Klamin suvun vaiheita
Lahti : Klamin suvun sukuseura, 1968. - 262 s. + 7 taulua
Kirja
Uuno Klami : elämä ja teokset
Kalevi Aho, Marjo Valkonen
Helsinki : WSOY, 2000. - 364 s. : kuv. ; 21 cm
ISBN 951-0-25249-2 (nid.)
Kirja
liisa.ahonen
15.12.09, 19:28
Hei
Klamin sukuyhdistyksellä oli vielä vähän aikaa sitten kotisivut, mutta eipäs äsken enää löytynytkään. Siellä myytiin kirjojakin. Nyt ainoa paikka, josta varmasti tiedän kirjaa löytyvän on pieni kauppa Virolahden Klamilassa. Sen nimi on kylätupa Ronkuli http://www.klamila.fi/index.php?category=8 tuolta sivulta vähän alempaa löytyy yhteystiedot, jos saisi kaupan sovittua. En tiedä saako kirjoja (niitä on monta, mutta yhdessä on sukukaaviot) mistään täältä pääkaupunkiseudulta. Kesällä tuo Ronkuli on auki lauantaisinkin, mutta nyt näköjään vain ma-pe.
Malmin kirjaa minullakaan ei ole, kun en ole onnistunut hankkimaan sitä mistään. En tosin hirveästi ole yrittänyt, kun siinä on tiedot vain yhdestä sukuhaarasta joka tietysti on laaja sekin. Suvun historiaa siinä on jonkin verran, valokuvia yms.
Nopasen talot olivat sekä Ravijärvellä sekä Ravijoella.
Hyvää ja rauhallista joulua sinullekin.
Sydämelliset kiitokset Liisa ja Ritva!
En oikein tiedä, löytyykö näistä minulle sen kummempaa, ehkä jotakin sukujani sivuavaa HisKin perusteella. On kuitenkin kiva tutustua läheisiksi tulleisiin virolahtelaissukuihin, joita sainkin monta yhdellä kertaa. On se niin mukavaa. Koskelakin tuli ihan yllätyksenä; luulin aina Sipilän pappaa mäntlahtelaiseksi. Mamman kyllä tiesin olevan Virolahdelta. Aution suvunkaan en tiennyt lähteneen Pitkäpaadelta, ja että heillä on niin pitkät luotsiperinteet. Yhtä yllättävä oli Kymin talonpoikaisjuuristo. Meillä kotona puhuttiin lähinnä Kuutsalosta ja Vehkalahdesta, joissa myös perheemme vietti kesälomat.
Kiitollisin jouluterveisin Outi
Hei etäsukulaiset!
Sain eilen yllättävän yhteydenoton eräältä mieheltä Koskelan suvusta ja tapasimme kahvilla. Hän toi minulle pinon sukukirjoja joululainaksi (tosin vain Klameista). Kyllä nyt aika kiitää siivillä taaksepäin.
Kantaisäni Klamin suvusta on Heikki Glam jostain 1500-luvun lopulta ja Uuno Klami on laskujeni mukaan isäni 5. serkku :oo::):cool:
Olen saanut teidän avullanne melkein kaikki isäni sukutaulut hänen molempien vanhempiensa puolelta valmiiksi (puuttuu enää Marjaanan Skippari-isän tiedot). Sen kunniaksi haluan toivottaa teille Rauhallista Joulua ja hyviä tutkimuksia vähemmän rauhallisella sotilasmarssilla, joka monin tavoin liittyy sukuihimme:
http://www.youtube.com/watch?v=oi-YTuVGESw
The Finnish composer Uuno Klami developed a free orchestral version of this theme under the title "Suomalaisen ratsuväen marssi" ("March of the Finnish Cavalry" op. 28) in 1939. The Finnish poet Eino Leino published another "Hakkapeliittain Marssi" as part of a collection by the name of Tähtitarha ("Garden of stars" in 1912)
Terveisin Outi
liisa.ahonen
25.12.09, 07:23
Hyvää ja rauhallista joulua sinullekin
Uuno Klamihan on säveltänyt myös joululaulun, nykyään se ei ole kovin tunnettu. Mutta minun alakouluaikoinani (Virolahdella tietysti) sitä vielä koulussa opetettiin. Muistan vain alun: "Taivahalla syttyy juuri, tähti kirkas tähti suuri, josta viisaat itämaan, riemastuivat aikoinaan." En ole ihan varma noista sanoista, enkä pysty niitä mistään tarkistamaankaan.
Heikki Glam on eri sukua, nykyiset Klamit muuttivat Koukilta 1740-luvulla. Se ei muuten pidä paikkaansa että tuo vanhojen Klamien suku olisi sammunut. Heitä tulee silloin tällöin vastaan.
Heikki Glam on eri sukua, nykyiset Klamit muuttivat Koukilta 1740-luvulla. Se ei muuten pidä paikkaansa että tuo vanhojen Klamien suku olisi sammunut. Heitä tulee silloin tällöin vastaan.
Hei Liisa ja kiitos vastauksestasi
Huomasin melkein heti itsekin, että Glam oli eri herrasväki.
Joululaulu on minullekin oikein tuttu; soitin sitä itse kotijouluissamme lapsena ja koulustakin sen muistan ulkoa. Kovin menee kauas tuo Uuno, mutta sama esi-isä Heikki kuitenkin. Miksiköhän kirjassa mainitaan kaikkien nykyisten Klamien olevan samasta Heikistä, jos näin ei ole? Ei kai mitkään sukuriidat enää kummittele... Vai onko niin, että Klami-nimeä ei ole muilla.
Marjaana Skipparin isän puolta en saa oikein takuuvarmaksi. Ehtisitkö joskus antaa jonkin itsellesi helpon vinkin, jolla pääsisin kiinni heihin, kun en osaa vieläkään lukea noita rippi- sun muita kirjoja.
Saaran äiti oli Anna Malmi ja nyt on tutkittava vielä Malmitkin. Heitäkin on Klamin kirjassa. Saaran jälkeen ei mainita kuin Marjaana (Maria, kuten sanoit), vaikka sukumme jatkuu hänestä ja Jeremiaasta edelleen runsaana. Eivätkä ne omput ole kovin kauas pudonneet Klamin puusta
Terveisin Outi
liisa.ahonen
26.12.09, 16:18
Hei
Kyllä kantaisä varmaankin on Heikki, mutta Heikki ei siinä vaiheessa ole Klami vaan Kouki. Tarkistin nyt kirjasta. Sanoin edellisessä viestissäni väärin, kun luulin että tarkoitit tuota vanhaa Klamin sukua.
Etsin kasteilmoituksen SSHY:n sivuilta tuon päivämäärän perusteella. Mariaanan vanhemmat ovat Juhana Eliaanpoika ja Saarastiina Jeremiaantytär. Syntymäajat ovat: Juhanan 16.3.1825 ja Saaran 29.6.1832. Näillä varmaankin jo pääset eteenpäin, kun ovat Hiskissä. Sinnehän ei kaikkia 1850-luvun jälkeisiä tapahtumia ole tallennettukaan. Luulisi että tallennetut osat olisivat peräkkäin, mutta sieltä puuttuu jaksoja välistä.
Tuo on joku varhaisempi viestini.
Kyllä Juhana Skipparin syntymä näyttäisi löytyvän Hiskistäkin.
16.3.1825 20.3.1825 Kallfjerd Skippari b: Elias Thom:ss: Carin Mortensd:r Johan
Hei Liisa!
Kiitos. Olen kyllä löytänyt nuo pari esipolvea, mutta Eliaasta menee aika vaikeaksi. En tiedä, kumpi Elias on oikea kahdesta sopivasta. En vain osaa vielä muita kuin tuon Hiskin. Yritän kyllä.
Kivaa vuotta 2010 t. Outi :)
liisa.ahonen
28.12.09, 17:09
Hei
Oikea Elias on syntynyt 6.1.1785.
Hyvää uutta vuotta
t. Liisa
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.