Rippikoulu käymättä - seuraukset?

[ReinoIlmari]

SukuForumin Tutkimuslöytöjä kohdassa 2.12.2009 keskusteltiin aviottomien lapsien määristä ja siinä yhteydessä mainittiin, että naisella/äidillä saattoi olla jopa 5 aviotonta lasta ja että syynä äidin naimattomuuteen saattoi olla käymätön rippikoulu.
Voiko se todella estää vihkimisen ja suhteen laillistamisen ?

[Matti Lund]

SukuForumin Tutkimuslöytöjä kohdassa 2.12.2009 keskusteltiin aviottomien lapsien määristä ja siinä yhteydessä mainittiin, että naisella/äidillä saattoi olla jopa 5 aviotonta lasta ja että syynä äidin naimattomuuteen saattoi olla käymätön rippikoulu.
Voiko se todella estää vihkimisen ja suhteen laillistamisen ?


Kylllä

Oikeuteen ilmiannettiin silloin tällöin avioliittoaikeissa olijoita, jotka eivät ole käyneet rippikoulua. Käräjillä tarkoin tutkittiin, oliko vahinkoa jo ehtinyt tapahtua.

Rippikoulua käymätön passitettiin rippikouluun ja vasta sen käytyä naimalupa pastorilta heltisi.

Ainakin syyt 1700 -luvulla ilmeneville yli viisikin aviotonta lasta tehneille naisille olivat aika usein uskonnolliset: herätysliikkeet olivat kovasti tulollaan ja juoppoja leipäpappeja ei katsottu kelvollisiksi vihkimään herätysliikkeen jäseniä.

Siis lasten vanhempina olikin eritoten hartaasti uskonnollinen pariskunta, joka piti itseään puhdasoppisempana kuin leipäpappia.

Oli myös tapauksia, joissa pappi oli niin riitautunut paikallisten herätysliikkeen jäsenien ("separatistien") kanssa, ettei suostunut antamaan näille kirkollisia toimituksia: kastamaan, hautaamaan, vihkimään, vaikka toinen osapuoli olisikin tähän suostunut.

Jaakko Kärmäen ja Eerikinpoikien Esseviusten lähipiirissä oli sellaisia "susipareja". Itse Jaakko Kärmäen pojan, kievarinpitäjän Josef Fremlingin Vaasasta tyttärellä (lisänimenä Främling) oli viisi aviotonta lasta, joista yksi poika oli sitten raatimiehenä Kristiinankaupungissa. Josef Fremlingin poika August oli Dragsfjärdin kappalainen, nuorena hukkunut herännäispappi. Siivoa porukkaa, vaikka jotkut vihkimättömiä.

Tästä hiskistä osviittaa (josta 2-3 lasta näille naisille puuttuu):

Vaasa - Vasa - kastetut
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi

23.11.1803 27.11.1803 1 qv. 26 Däjan (( 2dra oä. barn)) Ulrica Främling Carl August (oä)
14.9.1805 15.9.1805 1 qv.28 Däj: ((2dra oä. barn)) Ulrika Främling Cath: Fredrica (oä)
27.9.1809 29.9.1809 Vasa Dej: ((4de oä barn)) Ulrica Främling 32 Gretha Elisab: (oä)
9.9.1824 14.9.1824 Dej: Cath: Fredr: Främling 18 Wilh: Albert (oä)
28.8.1839 2.9.1839 - pig. Catharina Fremling 24 Natalia (oä)
21.7.1841 30.7.1841 - Qv. Cath. Främling 27 Catharina Vilhelmina (oä)
22.6.1845 28.6.1845 - pig. Catharina Fremling 30 Alexander (oä)
1.4.1850 1850 Inh. Cath. Fremling dödf. barn (oä)
1.4.1851 1851 Inh. Cath. Fremling dödf gåsseb. (oä)
13.7.1852 14.7.1852 qv. Cath. Fremling Carl Emil (oä)


Taustalla siis vahvaa pietististä hapatusta, harrasta rukoilua, eikä räävittömyyttä "nousevan auringon talossa".


terv Matti Lund

[Anitta I-E]

Eikös se ole edelleenkin niin, että rippikoulua käymätön ei voi saada kirkollista vihkimistä.

[Sami Lehtonen]

Eikös se ole edelleenkin niin, että rippikoulua käymätön ei voi saada kirkollista vihkimistä.

Juuri näin. Lisäksi myöskään ehtoollisellakäynti ei tullut kyseeseen.

[Anssi K.]

SukuForumin Tutkimuslöytöjä kohdassa 2.12.2009 keskusteltiin aviottomien lapsien määristä ja siinä yhteydessä mainittiin, että naisella/äidillä saattoi olla jopa 5 aviotonta lasta ja että syynä äidin naimattomuuteen saattoi olla käymätön rippikoulu.
Voiko se todella estää vihkimisen ja suhteen laillistamisen ?

Tässä tapauksessa itseasiassa ei asia ollut näin. Kyseinen Maria oli kyllä käynyt rippikoulun. Löytyy rippilasten luettelosta ja rippikirjoista tämä tieto.

[eeva häkkinen]

Takes two to tango - olikohan isä käynyt rippikoulun?

[Seppo Niinioja]

Takes two to tango - olikohan isä käynyt rippikoulun?

Bravo! :D:

Tästä muistui mieleeni vanha vähän rasistinen juttu. Haluatteko kuulla sen? Ei se mitään, kerron sen silti.

Neekeri meni poikansa kanssa elokuviin. Se poika oli siis sen neekerin poika, mutta neekeri ei kuitenkaan ollut pojan isä. Miten tämä on mahdollista?

Seppo Niinioja

[M.Sjostrom]

Bravo! :D:

Tästä muistui mieleeni vanha vähän rasistinen juttu. Haluatteko kuulla sen? Ei se mitään, kerron sen silti.

Neekeri meni poikansa kanssa elokuviin. Se poika oli siis sen neekerin poika, mutta neekeri ei kuitenkaan ollut pojan isä. Miten tämä on mahdollista?

Seppo Niinioja


äiti oli Afrikasta tai afrikkalaisperäinen (ja siis se joka vei lapsensa elokuviin),
isä jotakin muuta (kuten valjoihoinen)
poika siis siten mulatti

[Anssi K.]

Takes two to tango - olikohan isä käynyt rippikoulun?

Totta. :) Tuota isää on vaikea lähteä arvailemaan. Ellei sitten samasta rekisterinumerosta löydy rippikoulun käymätön herra.

Olikohan tuolla rippikoulun käymättömyydellä käytännössä muita seurauksia kuin tuo avioliiton solmimisen mahdottomuus? Tietenkään kummina ei voinut toimia. Vaikuttiko esimerkiksi hautaamisen mitenkään?

[Anssi K.]

Totta. :) Tuota isää on vaikea lähteä arvailemaan. Ellei sitten samasta rekisterinumerosta löydy rippikoulun käymätön herra.

Olikohan tuolla rippikoulun käymättömyydellä käytännössä muita seurauksia kuin tuo avioliiton solmimisen mahdottomuus? Tietenkään kummina ei voinut toimia. Vaikuttiko esimerkiksi hautaamisen mitenkään?

Silmät taitaa olla vielä ristissä... Tuossahan se aiemmissa viesteissä sanottiinkin nuo muut seuraukset.. Hups..:oo:

[Sami Lehtonen]

Silmät taitaa olla vielä ristissä... Tuossahan se aiemmissa viesteissä sanottiinkin nuo muut seuraukset.. Hups..:oo:

Ilmeisesti sitten minulla on silmät ristissä kun en tällaista luetteloa näe - Matti kyllä listasi toimituksia, joita leipäpappi ei suostunut herätysliikkeen jäsenelle suorittamaan rippikoulun käynnistä huolimatta. Itse en näe muita esteitä muihin kuin vihkimiseen, ehtoollisellakäyntiin ja kumminaoloon. Hautaamiseen kirkollisin menoihin riitti kaste eikä syyllistynyt rikoksiin.

Tuosta isän metsästämisestä. Siitä on olemassa ainakin pari ketjua aiemmin, mutta tässä lyhyesti:

tuleeko lapsille myöhemmin patronyymiä
asusteleeko joku sopiva naimaton mieshenkilö samassa paikassa äidin kanssa (siis ei välttämättä samassa paikassa) vuodesta ja jopa kirjasta toiseen
onko yhdenkään lapsen kohdalla mainintaa isästä
ripitettyjen luettelo - onko äidin lisäksi ripitetty sopivaa isäkandidaattia - harvoin on
aiheesta käytiin käräjiä, joissa tietoa isästä tiukattiin, aina 1800-luvulle asti

[Anssi K.]

Ilmeisesti sitten minulla on silmät ristissä kun en tällaista luetteloa näe - Matti kyllä listasi toimituksia, joita leipäpappi ei suostunut herätysliikkeen jäsenelle suorittamaan rippikoulun käynnistä huolimatta. Itse en näe muita esteitä muihin kuin vihkimiseen, ehtoollisellakäyntiin ja kumminaoloon. Hautaamiseen kirkollisin menoihin riitti kaste eikä syyllistynyt rikoksiin.

Tuosta isän metsästämisestä. Siitä on olemassa ainakin pari ketjua aiemmin, mutta tässä lyhyesti:
tuleeko lapsille myöhemmin patronyymiä
asusteleeko joku sopiva naimaton mieshenkilö samassa paikassa äidin kanssa (siis ei välttämättä samassa paikassa) vuodesta ja jopa kirjasta toiseen
onko yhdenkään lapsen kohdalla mainintaa isästä
ripitettyjen luettelo - onko äidin lisäksi ripitetty sopivaa isäkandidaattia - harvoin on
aiheesta käytiin käräjiä, joissa tietoa isästä tiukattiin, aina 1800-luvulle asti

No minulla on vielä pahemmin silmät ristissä :) Kiitoksia vinkeistä, jospa noilla jotenkin saisi asiaa selvitettyä!

[Alpo Rantala]

Kirkkolain mukaan rippikoulun käyminen on edellytys kirkolliseen vihkimiseen. Kirkollisen äänioikeuden edellytyksenä on sen lisäksi vielä konfirmoiminen. Rippikoulu on perinteisesti ollut myös ehtoolliskoulu, jonka päätyttyä nuorille on konfirmaatiossa annettu oikeus käydä ehtoollisella itsenäisesti.

Alpo Rantala

[Sami Lehtonen]

Kirkkolain mukaan rippikoulun käyminen on edellytys kirkolliseen vihkimiseen. Kirkollisen äänioikeuden edellytyksenä on sen lisäksi vielä konfirmoiminen. Rippikoulu on perinteisesti ollut myös ehtoolliskoulu, jonka päätyttyä nuorille on konfirmaatiossa annettu oikeus käydä ehtoollisella itsenäisesti.

Alpo Rantala

Onko tosiaan noin, että vihkimiseen riittää rippikoulu ilman konfirmaatiota so. ikään kuin kesken jäänyt rippikoulu. Ainakin minulle on muodostunut sellainen kuva, että rippikoulun käyminen on yhtä kuin konfirmaation suorittaminen. Tai siis toisin sanoen - rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Rippikoulu ei siis ole yhtä kuin konfirmaatio, mutta koska rippikoulu päättyy konfirmaatioon on konfirmaatio ikään kuin osa hyväksytysti suoritettua rippikoulua. En myöskään ole kuullut, että olisi olemassa erillisiä ehtoolliskouluja, joissa voisi hankkia luvan osallistua ehtoollisiin käymättä rippikoulua. Vaikka ko. käsitteet laissa erillisiä olisivatkin (ehtoolliskoulu, rippikoulu, konfirmaatio) niin käytännön seurakuntaelämässä ne lienevät yhden saman kokonaisuuden osia.

[Make]

Onko tosiaan noin, että vihkimiseen riittää rippikoulu ilman konfirmaatiota so. ikään kuin kesken jäänyt rippikoulu. Ainakin minulle on muodostunut sellainen kuva, että rippikoulun käyminen on yhtä kuin konfirmaation suorittaminen. Tai siis toisin sanoen - rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Rippikoulu ei siis ole yhtä kuin konfirmaatio, mutta koska rippikoulu päättyy konfirmaatioon on konfirmaatio ikään kuin osa hyväksytysti suoritettua rippikoulua. En myöskään ole kuullut, että olisi olemassa erillisiä ehtoolliskouluja, joissa voisi hankkia luvan osallistua ehtoollisiin käymättä rippikoulua. Vaikka ko. käsitteet laissa erillisiä olisivatkin (ehtoolliskoulu, rippikoulu, konfirmaatio) niin käytännön seurakuntaelämässä ne lienevät yhden saman kokonaisuuden osia.

En tiedä minkä vuoden kirkkolakia Alpo tarkoittaa kirjoituksessaan, mutta ainakaan nykyinen voimassa oleva kirkkolaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054) ei anna ko. määräyksiä.

Sen sijaan kirkkojärjestyksen (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/asiasanat.php?start=j&key=Kirkkoj%C3%A4rjestys&id=2043) 2 luvun 18§ mukaan "Kirkollisesti vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Jos toinen kihlakumppani ei ole kirkon jäsen, heidät voidaan vihkiä kirkollisesti, jos kirkkoon kuulumaton on muun kristillisen kirkon tai uskontokunnan jäsen."

Ja edelleen saman kirkkojärjestyksen 3 luvun 5§ mukaan " Konfirmaatioon voivat osallistua ne, jotka rippikoulun perusteella siihen oikeutetaan. Konfirmaatiossa tunnustaudutaan kirkon uskoon ja saadaan oikeus käydä itsenäisesti ehtoollisella. Konfirmaation toimittaa pappi tai lehtori."

Ja edelleen kirkkojärjestyksen 2 luvun 11§ mukaan: "Ehtoolliseen saa osallistua jokainen konfirmoitu kirkon jäsen"

"Ehtoolliskoulua" ei mainita sen paremmin kirkkolaissa kuin kirkkojärjestyksessäkään.

[eeva häkkinen]

Onko tosiaan noin, että vihkimiseen riittää rippikoulu ilman konfirmaatiota so. ikään kuin kesken jäänyt rippikoulu. Ainakin minulle on muodostunut sellainen kuva, että rippikoulun käyminen on yhtä kuin konfirmaation suorittaminen. Tai siis toisin sanoen - rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Rippikoulu ei siis ole yhtä kuin konfirmaatio, mutta koska rippikoulu päättyy konfirmaatioon on konfirmaatio ikään kuin osa hyväksytysti suoritettua rippikoulua. En myöskään ole kuullut, että olisi olemassa erillisiä ehtoolliskouluja, joissa voisi hankkia luvan osallistua ehtoollisiin käymättä rippikoulua. Vaikka ko. käsitteet laissa erillisiä olisivatkin (ehtoolliskoulu, rippikoulu, konfirmaatio) niin käytännön seurakuntaelämässä ne lienevät yhden saman kokonaisuuden osia.

Lisäänpä vielä tähän Karskelan aarrearkusta esiin pulpahtaneen tiedon:
Ehtoollisella käynti avioliiton ehtona poistettiin 1910, ehdoksi jäi rippikoulu.

Vielä 1800-luvulla säännöllinen ehtoollisellakäynti näyttää olleen edellyksenä moneen asiaan, kuten immissionsaantiin tai hyväksyntään pitäjänsuutariksi, mainetodistukseen se kirjattiin huolella.

[Sami Lehtonen]

En tiedä minkä vuoden kirkkolakia Alpo tarkoittaa kirjoituksessaan, mutta ainakaan nykyinen voimassa oleva kirkkolaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054) ei anna ko. määräyksiä.

Sen sijaan kirkkojärjestyksen (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/asiasanat.php?start=j&key=Kirkkoj%C3%A4rjestys&id=2043) 2 luvun 18§ mukaan "Kirkollisesti vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Jos toinen kihlakumppani ei ole kirkon jäsen, heidät voidaan vihkiä kirkollisesti, jos kirkkoon kuulumaton on muun kristillisen kirkon tai uskontokunnan jäsen."

Ja edelleen saman kirkkojärjestyksen 3 luvun 5§ mukaan " Konfirmaatioon voivat osallistua ne, jotka rippikoulun perusteella siihen oikeutetaan. Konfirmaatiossa tunnustaudutaan kirkon uskoon ja saadaan oikeus käydä itsenäisesti ehtoollisella. Konfirmaation toimittaa pappi tai lehtori."

Ja edelleen kirkkojärjestyksen 2 luvun 11§ mukaan: "Ehtoolliseen saa osallistua jokainen konfirmoitu kirkon jäsen"

"Ehtoolliskoulua" ei mainita sen paremmin kirkkolaissa kuin kirkkojärjestyksessäkään.

Kiitos Make, selvityksestä. Tästäkään ei vielä ilmene, voiko nuori todellakin käydä rippikoulun, mutta jättää menemättä konfirmaatioon ja silti säilyttää jossakin rekisterissä merkinnän rippikoulun suorittamisesta siten, että olisi oikeutettu kirkolliseen vihkimiseen.

Toisaalta, jos lausetta "rippikoulun käyneet kirkon jäsenet" tulkitaan siten, että kirkon jäsen on vasta konfirmaatiolla kirkon uskon tunnustanut, niin palaset alkavat olla kohdallaan. Joka tapauksessa on ilmeistä, että kirkonkirjojen admitterad ja confirmation käytännössä tarkoittavat konfirmaatiolla vahvistettua rippikoulun hyväksyttyä suorittamista. Mielelläni toki kuulisin, jos jostakin ennen 20. vuosisataa löytyy rippikoulun suorittanut konfirmoimaton henkilö.

[Kataja]

Kiitos Make, selvityksestä. Tästäkään ei vielä ilmene, voiko nuori todellakin käydä rippikoulun, mutta jättää menemättä konfirmaatioon ja silti säilyttää jossakin rekisterissä merkinnän rippikoulun suorittamisesta siten, että olisi oikeutettu kirkolliseen vihkimiseen.

Toisaalta, jos lausetta "rippikoulun käyneet kirkon jäsenet" tulkitaan siten, että kirkon jäsen on vasta konfirmaatiolla kirkon uskon tunnustanut, niin palaset alkavat olla kohdallaan. Joka tapauksessa on ilmeistä, että kirkonkirjojen admitterad ja confirmation käytännössä tarkoittavat konfirmaatiolla vahvistettua rippikoulun hyväksyttyä suorittamista. Mielelläni toki kuulisin, jos jostakin ennen 20. vuosisataa löytyy rippikoulun suorittanut konfirmoimaton henkilö.

!800-lla esi-isän alle rippikirjaan ilmaantuu vaimo ja huomautuksiin maininta "admitterad villkorligen". Srk ei ole vielä netissä, joten on jäänyt paremmin tutkimatta, mistä oli kysymys.
Marjatta

[Sami Lehtonen]

!800-lla esi-isän alle rippikirjaan ilmaantuu vaimo ja huomautuksiin maininta "admitterad villkorligen". Srk ei ole vielä netissä, joten on jäänyt paremmin tutkimatta, mistä oli kysymys.
Marjatta

Siis ehdoin. Tuolla toisessa ketjussa (naimaikähämmästelyä) mainittiin, että vuoden 1734 lain mukaan voitiin vihitä avioliittoon vaikka toisen uskonnolliset tiedot olisivat olleet heikot, jos molemmat sitoutuivat korjaamaan asiantilan. Kyse voisi olla ehkä tällaisesta järjestelystä.