Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Nicoline Zedeler Weurlander s.1847
Riitta Valanto-Iho
01.12.09, 21:44
Haluaisin lisätietoja tanskalaisen Nicoline Zedelerin vaiheista.
Uteliaisuuteni herätti pinkka perittyjä vanhoja nuottivihkoja, joissa on nimikirjoitus Nicoline Zedeler. Kukaan ei enää muista edes mistä sukuhaarasta nämä 1830-luvulla toimitetut pianomusiikin ”Musikalischer Ehrentempel” vihkot ovat peräisin.
Digitoiduista sanomalehdistä selvisi, että Nicoline ja veljensä Emil olivat ehkä tanskalaisia ja aikansa lapsitähtiä, jotka pitivät konsertteja esim. Turussa heinäkuussa 1857, jolloin Nicoline oli 10-vuotias.Kirkonkirjoja en tutkinut, mutta sanomalehtien perusteella vaikutti siltä, että samainen Nicoline olisi mennyt naimisiin kirjakauppias Weurlanderin kanssa ja asunut Kuopiossa ja Tampereella. Hän oli antanut laulu- ja soittotunteja ja esiintynyt konserteissa.
Pieni mysteeri on, miten nuotit ovat joutuneet sukuun. Mieheni äidin isä viipurilainen asemapäällikkö August Lovén oli musiikkimiehiä ja lauloi Wiborgs sångarbröder-kuorossa. Yhteyksiä Kuopioon ja Tampereelle emme kuitenkaan tiedä.Lähipiirissä oli myös pietarilainen opettaja Karl Adolf Silén, joka hänkin lauloi kuorossa.
Tunteeko kukaan Nicolinen vaiheita?
En osaa vastata kysymykseesi, mutta John Philip Sousan orkesterissa soitti 1900-luvun alkupuoliskolla muuan Nicolien Zedeler - joka siis oli ihan eri nainen, mutta samanniminen!
Tämä sinun Nicoline oli tosiaan naimisissa Viktor Weurlanderin kanssa ja pariskunta vietti hopeahääpäiväänsä Naantalissa 1896.
Olisiko tuo nuottivihko tullut sukuusi sen ajan "fanituotteena"? Musiikinystävä olisi käynyt neidin konsertissa ja pyytänyt nimmaria jne?
Juha
Riitta Valanto-Iho
02.12.09, 09:29
Nuottivihkoja on peräti 15, kaikissa Nicolinen nimi. Lähinnä arvailen, olisiko Weurlandereista joku sukulaisuus- tai tuttavuussuhde omiin sukuihimme: Lovenit Viipurissa tai mahdollisesti Gillbergit Turussa.
Kiinnostava tämä Nicolinen tarina joka tapauksessa!
No joo - tuskin sentään kukaan on noin kova fani ollut :)
Mutta seuraavaksi - ellei sukulinkkejä löydy - tulee mieleen joku huutokauppaostos tms.
Toisaalta Viktor Weurlander oli ammatiltaan kirjakauppias, joten ehkä hän oli pistänyt myyntiin vaimonsa nuottivihkoja.
Viktor oli avioton lapsi, joka oli syntynyt Kuopion kaupungissa 15.4.1846. Hänen äitinsä oli työläisen tytär Maria Liisa Rissanen. Äiti ja isovanhemmat löytyvät täältä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopion_tuomiokirkkosrk/rippikirja_1837-1847_tk1697/354.htm
Joten en ihan heti löydä linkkiä Loven- tai Gillberg -sukuihin.
Juha
Riitta Valanto-Iho
02.12.09, 09:58
Kiitos linkistä.Nuottien kulku voi tosiaan olla ihan sattumaa. Yksi yhteinen kohtaamispaikka voisi olla vaikkapa Olavinlinna ja siellä Aino Acktén ensimmäiset oopperajuhlat 1900-luvun alussa.August Lovén oli siellä kuoronsa mukana laulamassa. Varmaan paikalla oli muutenkin koko suomalainen muusiikin harrastajien joukko.
Hauskaa, miten nuottipinkastani aukeaa uusia polkuja mietittäväksi:)
Kaija Heiskanen
18.05.10, 14:54
Olikohan niin, että Nicolinen puoliso Viktor Weurlander toimi kirjakauppiaana Kuopiossa? Silloin hän olisi taidemaalari Johan Fridolf Weurlanderin (s. 9.1.851) veli. Johanin vanhemmat olivat postinjakaja Johan Henrik Weurlander ja näissä viesteissä aiemmin mainittu Maria Lisa (Elisabet) Rissanen.
Johan-taiteilija sai viime vuonna Kuopion uuteen saaristokaupunginosaan johtavan tien yhden sillan nimikkosillakseen!
Josvaikka.
Viktor Weurlander oli isoisäni :). Tosin ihan eri mies... Espoolainen pelimanni Viktor muutti nimensä Weurlanderiksi vasta n 1870 (enpä ole tullut tarkistaneeksi). Nimenmuutoksen syytä "rippikouluikäisenä" voi vain arvailla. Perimätieto kertoo äidin nimestä, mutta asiakirjat eivät tuota vahvista. Viktorin isoisä oli seitsemän veljeksen Aapo (aihetodistein, kunnes joku toisin todistaa :D:) ja siis kaukana Tampere-Kuopio- alueelta.
Musikaalisuus ja jonkinasteinen taiteellisuus kuitenkin minun Viktoriinkin liittyvät..
Ks http://suku.weurlander.fi
Onko jossain (netissä) taiteilija Fridolfin sukua (kauppiaita? kirjakauppias jne). Esim Kirjailija Joenpelto? kai liittyy jotenkin Fridolfin sukulaisiin?
_eOw_
W:n ja Joenpellon yhteydestä löytyy mm. blogistani
Ei se (dementia:eek:) sitten vielä ole tullutkaan. Oikein muistin - vaikkei (todennäköisesti) "geeneissä löydy".
Isoisänisäni nimenmuutos Hjorth ->Verlander (n 1870) -> Weurlander (n 1900), jäi odottamaan "kolmatta kertaa". Kirkkoherra Flege kun kuulemma "kirjoitti minkä kirjoitti" - olemassa olevaa espoolaissukua mukaillen.
Olisiko Hjorth nimi liittynyt Nurmijärven rosvoihin - asiasta kirjoitettiin HB:ssa 1870-luvulla - ja siten Vilhelm Botvidia häirinnyt. Valittu nimi ei kuitenkaan selity... faktoista puhumattakaan.
Yritin Juhalle yksityisviestinä allaolevaa. Laatikko oli täysi :(.
Jos vaikka jotakuta kiinnostaa Elisabeth Rehnin sukulaiset, niin tässähän sitä :)
En muista, olenko tuon kertonut - jo edesmennyt Mårten Weurlander, Esbo, Nedre Löfkulla lähteenäni skannasin muutama vuosi sitten tuollaisen (on hieman piilossa, ei kuitenkaan "salainen") :
http://suku.weurlander.fi/weurlander2/
Kiitos sain tuon sinulta jo vuosia sitten
en ole julkistanut kun ei siitä ollut puhetta
Juha
Hei,
Minulla on jonkin verran tietoa Nicoline Christine Jacobine Weurlanderista (os. Zedeler), syntynyt 20.12.1845 Kööpenhaminassa muusikkoperheeseen. Kuollut 70 -vuoden ikäisenä 12.4.1916 ja haudattu Keuruun hautausmaalle (n. 2 km kirkolta). Korkea hautakivi on siellä edelleen ja Victor lepää samassa haudassa.
Hän on nimittäin minun Isoäitini Isoäiti :)
Jep!
Eipä taida olla sukuani. Isoisän isän nimenmuutoskin on tuon jälkeen. Jos kiinnostaa, niin voin antaa "kopion" Löfkullan Weurlander-suvun tiedoista, jonnekka tuo voisi osua.
_eOw_
Tervehdys eOw,
Kyllä taitaa molemmat suvut johtaa Lauttasaaren kartanoon. Nimittäin kirjakauppias Wictor Weurlanderin isä postinkuljettaja Johan Henrik W muutti sieltä Kuopioon sen jälkeen kun kartano myytiin Gyldeneille.
Tapasin Mårten Weurlanderin Sukututkimusseuran kokouksessa Kirkkokadulla puhuin hänen kanssaan kun hän oli pitämässä esitelmää tekemästään Weurlander-suvun alkuperää koskevasta ansioituneesta sukututkimuksestaan. Mårten kyllä tiesi kuopiolaisen sukuhaaran olemassaolon mutta ei tuntenut sitä tarkasti sillä meidän sukuhaaran tutkiminen ei ollut kuulunut hänen aihepiiriinsä.
Olisi mielenkiintoista saada lisätietoja sukuhaaramme Kuopioon muuttoon liittyvistä asioista.
T: JerryK
Riitta Valanto-Iholle minulla saattaisi olla myös lisätietoja.
Nimittäin Nicoline Weurlander oli opiskellut Tukholman Kuninkaallisessa Musiikkiakatemiassa ja esiintyi Suomeen avioiduttuaan mm. Aleksanteri III Lappeenrannan vierailulla Sjustjärnan-kuoron solistina.
Siihen aikaan muuten kaikki Kuopion konserttiliput myytiin Victor Weurlanderin kirjakaupassa.
Tiedän myös, että Nicolinen lapsilla oli yhteyksiä Turkuun.
T: JerryK
Niinpä.
Espoon kirkkoherra Flege "kirjoitti minkä kirjoitti" (n 1900) joten Weurlander-nimi on lainattu toiselta suvulta (Esbo, Nedre Löfkulla). Syytä en tiedä - en edes arvaile. Ei varmasti kuitenkaan se, että oli renkinä Löfkullan Weurlandereilla (Mårten W:n mukaan) ole syynä, koskapa William Botvid Hjorth, espoolainen pelimanni mm. muutti nimen "rippikouluikäisenä" ja uudelleen korjaillen n. 1900 (ks edellä).
Sukulaisia Werlander/Weurlander (Verlander/Veurlander)-nimellä on siis vasta n 1880 jälkeen.
Hjorteja ja mahdollisia yhteyksiä Kirkkonummelle 1700-luvun alkupuoliskolta etsiskelen... ja Nurmijärven rosvothan aina kiinnostavat (siis Riikin Heikki, s Henrik Hjorth) :cool:
Ok, ymmärän,
No, Löfkulla & Kuopio haarat ovat samaa juurta Vörlö --> Lauttasaaresta kuitenkin ja voin ehkä tarjota jotain lisätietoja kuopiolaisista Weurlandereista.
eOw, ehkä löydät vielä jonain päivänä selityksen tuolle teidän mystiselle nimenmuutokselle.
T: JerryK
Hei,
Nicoline Weurlander(os. Zedeler) oli tosiaan jo lapsuudessaan esiintyvä taiteilija. Tämä johtui siitä, että heillä oli perheorkesteri. Nicolinen isä Nikolai (Nicolay) Zedeler s. 3.2.1817 Köpenhamisassa Helligaistis seurakunnassa soitti itse kontrabassoa ja Nicolinen veljet viulua. Nicolinen äiti Anna Cecilia Emilia Zedeler (os. Johnsen) oli myös Helligaistis seurakunnan jäsen ja syntynyt 25.1.1821.
Perhe muutti Nicolinen ollessa 12 vuotias Köpenhaminan Trinitatis seurakunnasta Ruotsiin Tukholmaan. Perheorkesteri ryhtyi kiertämään ympäri Ruotsia ja esiintyivät tuolloin jopa Turussa. Nicolinen ollessa 20 vuotias neitonen vuonna 1865 perhe piti esiintymiskiertueen Suomessa ainakin Helsingissä, Turussa ja Porissa.
Nicolinen varttuttua hän opiskeli Tukholman Kuninkaallisessa Musiikkiakatemiassa laulua ja mm. ystävystyi silloisen ikätoverinsa kuuluisan ruotsalaisen laulajattaren Kristina Nilssonin kanssa.
Kuinka Nicoline tapasi tulevan miehensä kuopiolaisen kirjakauppiaan Victor Weurlanderin ei tiedetä varmaan. Toisen tarinan mukaan Victor tapasi hänet jo Tukholmassa mutta toinen kertoo tutustumisen tapahtuneen Nicolinen konsertoidessa Kuopiossa. Myytiinhän tuolloin Kuopion konserttiliput Victorin kirjakaupassa. Häät pidettiin morsiamen kotipaikkakunnalla Tukholmassa 14.7.1871.
Avioliitosta syntyi 3 poikaa Sofus, Siegfried (Isoäitini Isä) ja Frans, joka kuoli aivan nuorena. Lisäksi 3 tytärtä Elin, Elna ja Helmi, joka myös kuoli aivan nuorena.
Nicoline vaikutti merkittävästi Kuopion musiikkielämässä konserttien säestäjänä sekä laulajana. Hän myös esiintyi Sjustjärnan kuoron solistina kuten Huvudstadsbladetin muistokirjoituksessa 15.4.1916 kirjoitettiin mm. Venäjän keisari Alkesanteri III:lle perheineen heidän vieraillessa Lappeenrannassa 1885.
Musikaalisuus on ilmeisesti periytynyt jossain määrin suvussa. Sibeliusakatemiassa pianonsoitonopettajana on toiminut Nils-Magnus Maconi ja myös Äitini oli muusikko.
Ihan mielenkiintoista... Isoisäni isä otti (perimätiedon mukaan) äitinsä nimen... n 1870. Lähiympäristöstä nimeä ei löydy - ja ottopoikakin Botvid olisi ollut. Mikä sekin voisi olla mahdollista - olihan isä ofärdig ja äitikin yksisilmäinen. NUrmijärvellä tosin 1700-1800 luvun vaihteessa nimi esiintyy. Yhteyksiä en ole tutkaillut/löytänyt Tuo Botvid nimikään ei oikein ole pohjoisespoolainen, ei liity ympäristöön ei aikaan..
Botvid osallistui hautajaisiinkin viulunsa kanssa - siis pelimannisukua. Isoisänsä oli Nurmijärven rosvojen pelimanni (selittänee asiaa). Musikaalisuus on periytyvä ominaisuus - ainakin jos katsoo Botvidin jälkipolvia (kertoo Googlekin).
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.